Eihän heterotkaan kerro

Transkriptio

1 Eihän heterotkaan kerro Seksuaalisuuden ja sukupuolen rajankäyntiä työelämässä Jukka Lehtonen & Kati Mustola (toim.) Tutkimukset ja selvitykset 2/04

2

3 EIHÄN HETEROTKAAN KERRO SEKSUAALISUUDEN JA SUKUPUOLEN RAJANKÄYNTIÄ TYÖELÄMÄSSÄ Jukka Lehtonen & Kati Mustola (toim.) Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt työelämässä Equal-hanke Huhtikuu 2004

4 ESR tutkimukset ja selvitykset -sarja Päätoimittaja - Editor-in-Chief Eeva-Liisa Koivuneva Toimitussihteeri - Editor Varpu Taarna Toimituksen osoite - Address Työministeriö - Ministry of Labour PL - P.o. Box VALTIONEUVOSTO Puh. (09) ISBN X ISSN Taitto: Innocorp Oy Elektroninen versio: Innocorp Oy Paino: Oy Edita Ab Helsinki 2004

5 SAATESANAT Equal-yhteisöaloiteohjelman tavoitteena on torjua kaikenlaista syrjäytymistä, syrjintää ja epätasa-arvoa työmarkkinoilla. Ohjelman hankkeiden tehtävänä on etsiä ja kartoittaa syrjintää ja epätasa-arvoa aiheuttavia tekijöitä sekä kehittää ja testata uusia tapoja torjua näitä epäkohtia työmarkkinoilla. Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt työelämässä on yksi 37:stä vuoden 2002 keväällä käynnistyneestä EQUAL-kehittämiskumppanuushankkeesta. Hankkeen pyrkimyksenä oli selvittää lesbojen, homojen, biseksuaalien sekä transihmisten asemaa työmarkkinoilla. Tutkimuksella oli hankkeessa keskeinen asema. Nyt julkaistava raportti perustuu Seksuaali- ja sukupuolivähimmistöt työelämässä -hankkeen aikana kerättyyn tutkimusaineistoon. Raportti on ensimmäinen systemaattinen laajempi analyysi seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen asemasta työmarkkinoilla. Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt eivät ole mikään uusi ilmiö työelämässä, mutta se on jäänyt melko näkymättömäksi teemaksi työelämäkeskusteluissa. Viime aikoina asiaan on kuitenkin kiinnitetty aikaisempaa enemmän huomiota ja myös erilaiset viranomaistahot ovat ottaneet seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen syrjinnän ehkäisyn entistä korostetummin huomioon toiminnassaan. Esimerkiksi vuoden 2004 helmikuun alusta voimaan tullut yhdenvertaisuuslaki pyrkii edistämään ja turvamaan yhdenvertaisuuden toteutumista sekä tehostamaan esimerkiksi juuri seksuaalisen suuntautumisen johdosta syrjinnän kohteeksi joutuneen oikeussuojaa syrjintätilanteissa. Myös monet työnantajat näkevät henkilöstönsä suvaitsevaisuuden ja moninaisuuden entistä tärkeämpänä tekijänä työssä jaksamisen, työhyvinvoinnin sekä tuottavuuden kannalta. Moninaisuuden hyväksyminen työyhteisössä parantaa työpaikan ilmapiiriä, vähentää työstä poissaoloja sekä sairaspäivien määrää. Suvaitsevissa ja monimuotoisissa työyhteisöissä saadaan koko henkilöstön voimavarat ja luovuus paremmin käyttöön. Helsingissä huhtikuussa 2004 Eeva-Liisa Koivuneva Projektipäällikkö 5

6 6

7 SISÄLLYS SAATESANAT...5 TAULUKKO- JA KUVIOLUETTELO...12 I Johdanto SEKSUAALISUUDEN JA SUKUPUOLEN MONINAISUUS TYÖSSÄ TUTKIMUKSEN TAUSTA JA KESKEISET KÄSITTEET...18 Jukka Lehtonen ja Kati Mustola Syrjinnän kieltävät lait...19 Keskeiset käsitteet...20 Tutkimuksen tekijät ja kiitokset...23 Hankkeen yhteistyökumppanit ja rahoittajat...24 TUTKIMUSMENETELMÄT JA -AINEISTOT...25 Kati Mustola ja Anna Vanhala Kyselyt...25 Haastattelut ja muut aineistot...27 Tulosten raportointi...28 Kirjallisuus...28 II Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen tilanne työelämässä SEKSUAALIVÄHEMMISTÖJÄ KOSKEVAN KYSELYN TULOKSIA...30 Kati Mustola ja Anna Vanhala Vastaajien sukupuoli, ikä, etninen ja kansallinen tausta sekä äidinkieli...30 Seksuaalinen suuntautuminen, parisuhde ja perheellisyys...31 Koulutus ja asema työelämässä...35 Avoimuus, avautuminen ja seksuaalisen suuntautumisen salaaminen työyhteisössä...37 Työtoverit ja työilmapiiri...43 Kiusaaminen ja häirintä...46 Syrjintä työyhteisöissä...51 Omakohtainen syrjinnän kokeminen erilaisissa työelämän tilanteissa ja seksuaalisen suuntautumisen vaikutus syrjintään...53 Syrjintään puuttumisen keinot...54 Kirjallisuus

8 SUKUPUOLIVÄHEMMISTÖJÄ KOSKEVAN KYSELYN TULOKSIA...58 Kati Mustola Sukupuolikokemus, seksuaalinen suuntautuminen ja sukupuolen ilmaisu...60 Ikä, koulutus ja asema työmarkkinoilla...63 Avoimuus ja sukupuolikokemuksen salaaminen työyhteisössä...65 Kiusaaminen ja häirintä...68 Syrjintä työyhteisöissä...73 Omakohtainen syrjinnän kokeminen erilaisissa työelämän tilanteissa ja sukupuolivähemmistöön kuulumisen yhteys syrjintään...74 Syrjintään puuttumisen keinot...75 Kirjallisuus...76 TYÖ TEKIJÄÄNSÄ ODOTTAA: AMMATTIJÄRJESTÖT JA SEKSUAALI- JA SUKUPUOLIVÄHEMMISTÖT...78 Jukka Lehtonen Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt ammattijärjestöjen jäseninä...78 Seksuaalivähemmistöihin kuuluvien toiveita ammattijärjestöille...80 Sukupuolivähemmistöön kuuluvien toiveita ammattiyhdistysliikkeelle...82 Uusi teema järjestöille...84 Selkeytystä lainsäädäntöön ja valtuutettujen toimenkuvaan...85 Lisää koulutusta ja tiedotusta...88 Työ vasta alussa...90 Kirjallisuus...90 III Ikä, elämänkulku ja työhyvinvointi HETERONORMATIIVISUUS JA TYÖELÄMÄNKULKU YLI 45-VUOTIAIDEN KERTOMANA...92 Sari Charpentier Sukupuoli, heteronormatiivisuus ja työelämänkulku...92 Kyselyt ja haastattelut...96 Heteronormatiivinen elämänkulku ja perhe-esitykset...98 Heteronormatiivisuuden stressaavuus Heteronormatiiviset pukeutumissäännöt Heteronormatiivisuus ja ikä työelämänkulussa Kirjallisuus NUORTEN LESBOJEN JA BI-NAISTEN TYÖSSÄ JAKSAMINEN Marja Kaskisaari Avoimuuden suhde jaksamiseen Salailun suhde jaksamiseen Syrjinnän suhde jaksamiseen Lopuksi Kirjallisuus

9 SEKSUAALIVÄHEMMISTÖÖN KUULUVAT NUORET TYÖMARKKINOILLA Jukka Lehtonen Nuoret seksuaalisuuttaan nimeämässä Seksuaalisuudesta kertominen koulussa ja työssä Vanhemmat ja kodin tuki Nuorten parisuhteet samaa ja eri sukupuolta olevien kanssa Nuorten sukupuolityylit ja työyhteisön mielikuvat seksuaalivähemmistöistä Nuorten työsuhteiden laatu Työtilanne ja palkkaus Ei-heteroseksuaalisuus ja nuorten siirtyminen työelämään Kirjallisuus AMMATINVALINTA JA EI-HETEROSEKSUAALISUUS Jukka Lehtonen Monien vastaajien mielestä seksuaalisuus ei vaikuta Sukupuolittuneet selitykset alalle hakeutumiseen Muut syyt ammatinvalinnalle Seksuaalivähemmistöön kuuluminen uravalintaan kannustavana tekijänä Maalta kaupunkiin Perhetaustan vaikutus Sukupuolijako ja seksuaalivähemmistöihin liittyvä ilmapiiri ja mielikuvat ammateista Armeija rajaa ja avaa mahdollisuuksia Miksei seksuaalisen suuntautumisen merkitystä tunnusteta? Kirjallisuus SUKUPUOLIVÄHEMMISTÖT JA AMMATINVALINTA Jukka Lehtonen Transsukupuolisten ja transvestiittien välillä selkeitä eroja Sukupuolijakautuneiden työmarkkinoiden haastajia? Sukupuolivähemmistöjen omat näkemykset sukupuolen merkityksestä Transsukupuolisuus urasuunnittelun esteenä Sukupuoli ja ammatinvalinta Kirjallisuus

10 IV Seksuaalinen suuntautuminen ja avoimuus erilaisissa työyhteisöissä DUUNARINA, NAISENA JA LESBONA TYÖYHTEISÖSSÄ Aija Salo Työyhteisössä tuotetaan sukupuolta ja seksuaalisuutta monin tavoin Sukupuolittuneet arvostukset Avoimuuden arvostus ja hetero-oletus Moninaiset sukupuolen paikat Seksuaalisen suuntautumisen merkitys työyhteisössä Kirjallisuus OLLA JOTAIN MUUTA MITÄ ON? SEKSUAALIVÄHEMMISTÖJEN AVOIMUUS JA HYVINVOINTI TERVEYDENHUOLLON TYÖYHTEISÖISSÄ Anna Vanhala Työhyvinvointi, sosiaalinen tuki ja avoimuus Avoimuuden yhteys työhyvinvointiin Terveydenhuollon erityispiirteet Miksi avoimuudella tai salaamisella on merkitystä työhyvinvoinnin kannalta? Sopiva avoimuus? Kirjallisuus ARKI JA KUTSUMUS SEKSUAALIVÄHEMMISTÖJEN KOKEMUKSIA KIRKON TYÖYHTEISÖISSÄ Katri Valve Avoimuus ja ratkaisut Syrjinnän ja leimautumisen kokemukset Kutsumus ja sitoutuminen Haasteet kirkon työkulttuurin muutokselle Kirjallisuus NÄKYMÄTTÖMÄT NUORTEN MALLIT SEKSUAALIVÄHEMMISTÖÖN KUULUVAT OPETTAJAT Jukka Lehtonen Lesbo-, homo- ja bi-opettajien omat näkemykset Avoimuuden vaikea valinta Heteroseksuaalisuus rakentuu osaksi opettajakuvaa Nuoret kertovat myös ei-heteroseksuaalisista opettajista Tasapainoilua koulun arjessa Kirjallisuus

11 V Johtopäätökset ja suositukset SEKSUAALISUUDEN JA SUKUPUOLEN MONINAISUUS VOIMAVARAKSI Jukka Lehtonen ja Kati Mustola Tutkimustuloksia Suosituksia VI Liitteet LIITE 1 KYSELYAINEISTON KERUUSTA JA ANALYYSIMENETELMISTÄ Kati Mustola LIITE 2 KYSELYLOMAKE SEKSUAALIVÄHEMMISTÖT TYÖELÄMÄSSÄ LIITE 3 KYSELYLOMAKE SUKUPUOLIVÄHEMMISTÖT TYÖELÄMÄSSÄ

12 TAULUKKO- JA KUVIOLUETTELO LUKU Taulukko- ja kuvioluettelo Seksuaalivähemmistöjä koskevat taulukot Taulukko 1. Vastaajien ikä sukupuolen mukaan Taulukko 2. Vastaajien parisuhteen muoto sukupuolen mukaan Taulukko 3. Vastaajien samassa tai eri taloudessa asuvat lapset vastaajan sukupuolen mukaan Taulukko 4. Vastaajien koulutus sukupuolen mukaan Taulukko 5. Vastaajien asema työmarkkinoilla Taulukko 6. Vastaajien avoimuus työtovereille. Vertailu ruotsalaiseen järjestöotokseen Taulukko 7. Vastaajien avoimuus asiakkailla, oppilaille tai muille vastaaville ryhmille Taulukko 8. Vastaajien avoimuus esimiehelle. Vertailu ruotsalaiseen järjestöotokseen Taulukko 9. Seksuaalisen suuntautumisen esiintulo työpaikalla Taulukko 10. Milloin vastaajat kertoivat työpaikallaan seksuaalisesta suuntautumisestaan. Vertailu ruotsalaiseen järjestöotokseen Taulukko 11. Muut seksuaalivähemmistöön kuuluvat työntekijät samalla työpaikalla Taulukko 12. Mistä tietää ko. henkilön tai henkilöiden kuuluvan seksuaalivähemmistöön Taulukko 13. Onko sillä merkitystä, että töissä on muita seksuaalivähemmistöihin kuuluvia Taulukko 14. Työpaikan perhe- ja parisuhdekeskustelut vastaajan avoimuuden mukaan Taulukko 15. Työpaikan seksuaalivähemmistökeskustelut vastaajan avoimuuden mukaan Taulukko 16. Työpaikan transihmisiä koskevat keskustelut vastaajan avoimuuden mukaan Taulukko 17. Työpaikkakiusaaminen yleensä vastaajien työpaikoilla Taulukko 18. Vastaajien omakohtaisesti kokema kiusaaminen Taulukko 19. Työpaikkakiusaaminen, joka liittyy seksuaaliseen suuntautumiseen vastaajan avoimuuden mukaan Taulukko 20. Vastaajien omakohtaisesti kokema työpaikkakiusaaminen, joka liittyy seksuaaliseen suuntautumiseen, vastaajan avoimuuden mukaan Taulukko 21. Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kohdistuva nimittely vastaajien työpaikoilla Taulukko 22. Vastaajien omakohtaisesti kokema nimittely, joka liittyy seksuaaliseen suuntautumiseen, vastaajan avoimuuden mukaan Taulukko 23. Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin liittyvä epämiellyttävä vitsailu vastaajien työpaikoilla, vastaajien avoimuuden sekä sukupuolen mukaan Taulukko 24. Seksuaalinen häirintä ja ahdistelu vastaajien työpaikoilla

13 Taulukko 25. Vastaajien omakohtaisesti kokema seksuaalinen häirintä tai ahdistelu Taulukko 26. Häiritsijöiden sukupuoli Taulukko 27. Vastaajien työorganisaatiossa esiintyvä syrjintä tai eriarvoinen kohtelu, joka perustuu seksuaaliseen suuntautumiseen, vastjan avoimuuden mukaan Taulukko 28. Vastaajien omakohtaisesti kokema syrjintä seksuaalisen suuntautumisen perusteella, vastaajan avoimuuden mukaan Taulukko 29. Seksuaalisen suuntautumisen vaikutus syrjintään työhönotossa sukupuolen mukaan Taulukko 30. Seksuaalisen suuntautumisen vaikutus syrjintään uralla etenemisessä sukupuolen mukaan Taulukko 31. Vastaajien valmius viedä seksuaaliseen suuntautumiseen perustuva asia oikeuteen vastaajan avoimuuden mukaan Taulukko 32. Syrjittyjen vastaajien yhteydenotto eri tahoihin Taulukko 33. Vastaajien yhteydenotot mahdollisissa syrjintätapauksissa vastaajan avoimuuden mukaan Taulukko 63. Seksuaalisen suuntautumisen tiedostamisikä iän ja sukupuolen mukaan Taulukko 64. Vastaajien avoimuus koulutovereille iän ja sukupuolen mukaan Taulukko 65. Vastaajien avoimuus työtovereille iän ja sukupuolen mukaan Taulukko 66. Vastaajien avoimuus esimiehelle ja tämän suhtautuminen vastaajan iän ja sukupuolen mukaan Taulukko 67. Seksuaalisesta suuntautumisesta kertominen vanhemmille ja heidän suhtautumisensa iän ja sukupuolen mukaan Taulukko 68. Vastaajien parisuhteen muoto iän ja sukupuolen mukaan Taulukko 69. Vastaajien suhde lapsiinsa; avoimuus ja lasten suhtautuminen Taulukko 70. Vastaajien arvio siitä, mikä on työyhteisön käsitys vastaajan sukupuolesta Taulukko 71. Vastaajien työsuhteet iän ja sukupuolen mukaan Taulukko 72. Vastaajien palkat iän ja sukupuolen mukaan Taulukko 73. Ilmapiiritekijöiden vaikutus vastaajien koulutus- ja uranvalintaan Taulukko 74. Vastaajien ja Suomen koko väestön asuinpaikka Taulukko 75. Seksuaalivähemmistövastaajien asuinpaikka tällä hetkellä ja 15-vuotiaana Taulukko 76. Asuinpaikan ilmapiiritekijöiden vaikutus muuttopäätökseen Taulukko 77. Nais- ja miesvaltaisilla aloilla työskenteleminen sukupuolen ja iän mukaan Taulukko 78. Vastaajan esimiehen sukupuoli Taulukko 79. Vastaajan työpaikalla tulkittu sukupuoli ja ilmapiiritekijöiden vaikutus alan valintaan Taulukko 80. Asevelvollisuuden suorittaminen sukupuolen mukaan LUKU Taulukko- ja kuvioluettelo 13

14 LUKU Taulukko- ja kuvioluettelo Taulukko 81. Taulukko 93. Taulukko 94. Taulukko 95. Seksuaalisen suuntautumisen vaikutus vastaajien halukkuuteen suorittaa asevelvollisuus Avoimuus sosiaalisen tuen mukaan kyselyyn vastanneiden terveydenhuollon lesbo-, homo- ja bi-työntekijöiden keskuudessa Avoimuus koettujen uhkien mukaan kyselyyn vastanneiden terveydenhuollon lesbo-, homo- ja bi-työntekijöiden keskuudessa Tiedon saanti seksuaalivähemmistöjen kyselytutkimuksesta sukupuolen mukaan Sukupuolivähemmistöjä koskevat taulukot Taulukko 34. Vastaajien itsestään käyttämät määritelmät Taulukko 35. Vastaajien seksuaalisesta suuntautumisestaan käyttämät määritelmät Taulukko 36. Sukupuolen ilmaiseminen töissä, kotona ja ystävien seurassa Taulukko 37. Vastanneiden transvestiittimiesten naisellisuuden ilmaiseminen töissä Taulukko 38. Sosiaalinen paine vastaajien työyhteisön taholta ilmaista tai peittää sukupuolta Taulukko 39. Sukupuolivähemmistövastaajien ikä verrattuna seksuaalivähemmistövastaajien ikään Taulukko 40. Sukupuolivähemmistövastaajien korkein suoritettu tutkinto ja vertailu seksuaalivähemmistövastaajiin Taulukko 41. Sukupuolivähemmistövastaajien asema työmarkkinoilla verrattuna seksuaalivähemmistövastaajiin.64 Taulukko 42. Kuinka moni vastaajan työtovereista tietää sukupuolivähemmistöön (seksuaalivähemmistöön) kuulumisesta? Vertailu seksuaalivähemmistövastaajiin Taulukko 43. Kuinka moni asiakas, oppilas tms. tietää sukupuolivähemmistöön (seksuaalivähemmistöön) kuulumisestasi? Vertailu seksuaalivähemmistövastaajiin Taulukko 44. Tietääkö esimiehesi sukupuolivähemmistöön (seksuaalivähemmistöön) kuulumisestasi? Vertailu seksuaalivähemmistövastaajiin Taulukko 45. Miten työpaikallasi saatiin tietää sukupuolivähemmistöön (seksuaalivähemmistöön) kuulumisestasi? Vertailu seksuaalivähemmistövastaajiin Taulukko 46. Jos kerroit itse sukupuolivähemmistöön (seksuaalivähemmistöön) kuulumisestasi, milloin teit sen? Vertailu seksuaalivähemmistövastaajiin Taulukko 47. Sukupuolivähemmistöön kuulumisen salaamisen stressaavuus Taulukko 48. Työpaikkakiusaamisen esiintyminen yleensä. Vertailu seksuaalivähemmistövastaajiin

15 Taulukko 49. Oletko itse ollut tällaisen kiusaamisen kohteena? Vertailu seksuaalivähemmistövastaajiin Taulukko 50. Esiintyykö työpaikallasi sellaista työpaikkakiusaamista, joka liittyy sukupuolivähemmistöön kuulumiseen? Vertailu seksuaalivähemmistövastaajiin Taulukko 51. Oletko itse ollut sukupuoli-identiteettisi tai sukupuolen ilmaisuusi liittyvän kiusaamisen kohteena? Vertailu seksuaalivähemmistövastaajiin Taulukko 52. Esiintyykö työpaikallasi seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kohdistuvaa nimittelyä? Vertailu seksuaalivähemmistövastaajiin Taulukko 53. Oletko itse ollut seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kohdistuvan nimittelyn kohteena? Vertailu seksuaalivähemmistövastaajiin Taulukko 54. Esiintyykö työpaikallasi sellaista seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin liittyvää vitsailua, jonka koet epämiellyttävänä? Vertailu seksuaalivähemmistövastaajiin Taulukko 55. Esiintyykö työpaikallasi seksuaalista häirintää tai ahdistelua? Vertailu seksuaalivähemmistövastaajiin Taulukko 56. Oletko itse ollut seksuaalisen häirinnän ja ahdistelun kohteena? Vertailu seksuaalivähemmistövastaajiin Taulukko 57. Jos vastasit kyllä, olivatko häiritsijät miehiä vai naisia? Taulukko 58. Syrjittyjen yhteydenotto eri tahoihin Taulukko 59. Mikäli sinua syrjittäisiin työelämässä sukupuolivähemmistöön kuulumisen vuoksi, ottaisitko yhteyttä seuraaviin tahoihin? Vertailu seksuaalivähemmistövastaajiin Taulukko 82. Ammatin valitsematta jättäminen alalla vallitsevien sukupuolivähemmistöihin kohdistuvien kielteisten asenteiden vuoksi Taulukko 83. Ammatin valitseminen alalla vallitsevien sukupuolivähemmistöihin kohdistuvien myönteisten asenteiden vuoksi Taulukko 84. Työpaikan vaihtaminen sukupuolivähemmistökielteisen ilmapiirin vuoksi Taulukko 85. Asevelvollisuuden suorittaminen Taulukko 86. Sukupuoli-identiteetin vaikutus haluun suorittaa asevelvollisuus Taulukko 87. Sukupuolivähemmistökielteisen ilmapiirin vaikutus paikkakunnalta muuttoon Taulukko 88. Sukupuolivähemmistömyönteisen ilmapiirin vaikutus paikkakunnalle muuttoon Taulukko 89. Sukupuolen ilmaiseminen työssä Taulukko 90. Naisten osuus vastaajan työpaikan työntekijöistä Taulukko 91. Työpaikan sukupuolijako Taulukko 92. Esimiehen sukupuoli Taulukko 96. Tiedon saanti sukupuolivähemmistöjen kyselytutkimuksesta LUKU Taulukko- ja kuvioluettelo 15

16 LUKU Taulukko- ja kuvioluettelo Molempia vähemmistöjä koskevat taulukot Taulukko 60. Palkansaajavastaajien kuuluminen ammatilliseen keskusjärjestöön Taulukko 61. Syrjintää kokeneiden vastaajien yhteydenotto ammattijärjestöön Taulukko 62. Vastaajien aikomus mahdollisissa syrjintätilanteissa ottaa yhteyttä ammattijärjestöön Seksuaalivähemmistöjä koskevat kuviot Kuvio 1. Seksuaalisten tuntemusten, ajatusten ja mielikuvien suuntautuminen vastaajan sukupuolen mukaan Kuvio 2. Seksuaalisen käyttäytymisen suuntautuminen vastaajan sukupuolen mukaan Kuvio 3. Vastaajien itsestään käyttämät määritelmät sukupuolen mukaan

17 I JOHDANTO

18 LUKU SEKSUAALISUUDEN JA SUKUPUOLEN MONINAISUUS TYÖSSÄ TUTKIMUKSEN TAUSTA JA KESKEISET KÄSITTEET Jukka Lehtonen ja Kati Mustola Seksuaalisuuden ja sukupuolen moninaisuus työssä tutkimuksen tausta ja keskeiset käsitteet Kun Liisa kertoo työpaikan kahvitauolla käyneensä viikonloppuna miehensä kanssa elokuvissa, ei monikaan ajattele hänen kertovan heteroseksuaalisuudestaan hän kertoo viikonlopunvietostaan. Mutta kun työtoveri Lasse kertoo käyneensä viikonloppuna miehensä kanssa elokuvissa, kaikki eivät kuule hänen puhuvan viikonlopunvietosta, monen mielestä hän kertoo homoseksuaalisuudestaan. Tilanne on samankaltainen ihonvärin kohdalla. Valkoinen tai vaalea ihonväri ei monien mielestä ole väri, vain tummaihoisten ihonväri on väri. Mutta valkoinen on väri siinä missä mustakin, ja heteroseksuaalisuus on seksuaalinen suuntautuminen siinä missä homo- ja biseksuaalisuus. Ero on siinä, että ihonväriä ei ole helppoa salata, mutta seksuaalisen suuntautumisen voi. Siksi kukaan ei kehota tummaihoista työtoveriaan jättämään tummaa nahkaansa kotiin. Moni kuitenkin ajattelee, että homoseksuaalit eivät saisi tuoda seksuaalista suuntautumistaan työpaikalle puhumalla perheestään, elämänkumppanistaan tai viikonlopunvietostaan. Myös monet seksuaalivähemmistöihin kuuluvat jakavat tämän mielipiteen: "eihän heterotkaan kerro työpaikalla seksielämästään". Edellä olevassa esimerkissä sen enempää Liisa kuin Lassekaan ei kertonut seksielämästään, he vain mainitsivat keskustelussa elämänkumppaninsa. Entä transsukupuolinen Matti, josta on sukupuolenkorjausprosessissa tullut Maija kutsutaanko häntä töissä Maijaksi vai edelleen Matiksi vai "tuoksi tuolla"? Mitä sosiaalitiloja hän voi käyttää? Kutsutaanko hänet naisten yhteiseen kahvihetkeen tai saunailtaan? Haetaanko häntä tanssimaan työpaikan pikkujouluissa? Vai tehdäänkö hänestä työpaikan tasa-arvovastaava, hän kun on sukupuolikohtelun asiantuntija? Sukupuoli ajatellaan yleensä kaksinapaiseksi: olemme joko miehiä tai naisia. Sukupuoli on kuitenkin kuten seksuaalisuuskin jatkumo. Osa ihmisistä asettuu jatkumon ääripäihin, osa taas eri kohtiin ääripäiden välille. Sukupuoli ja seksuaalisuus eivät ole mustavalkoisia, niiden moninaisuudessa ovat läsnä kaikki sateenkaaren värit. Tämä kirja on syntynyt Euroopan unionin Equal-aloitteen puitteissa. Equalaloite on osa Euroopan unionin työllisyysstrategiaa. Aloitteella pyritään luomaan lisää ja parempia työpaikkoja sekä varmistamaan, ettei keneltäkään evätä pääsyä niihin. Aloitteella kehitetään ja kokeillaan uusia tapoja torjua syrjintää ja eriarvoisuutta työpaikoilla ja työnhaussa. Se tarjoaa mahdollisuuden kokeilla uusia ideoita, jotka voivat muuttaa toimintatapoja ja käytäntöjä työssä ja työhön valmentavassa koulutuksessa. 18 Osio I Johdanto

19 Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt työelämässä on yksi niistä 37 suomalaisesta Equal-hankkeesta, jotka aloittivat toimintansa vuonna Hankkeemme on ainoa, joka keskittyy lesbojen, homojen, biseksuaalien ja transihmisten asemaan työelämässä. Euroopassa on käynnissä lähes 1500 Equal-hanketta, joista lisäksemme kolme muuta, kaksi ruotsalaista ja yksi hollantilainen hanke toimivat seksuaalivähemmistöjen työelämätilanteen parantamiseksi. Koko EU:n alueella ainoastaan suomalainen hankkeemme ottaa huomioon sukupuolivähemmistöjen eli transihmisten monimuotoisen ja usein vaikean aseman työmarkkinoilla. Jokaisessa neljässä seksuaalivähemmistöihin keskittyvässä hankkeessa tutkimuksella on tärkeä rooli. On vaikeaa torjua syrjintää ellei ensin selvitetä, miten ja millaisissa muodoissa sitä ilmenee. Equal-hankkeiden tavoitteena on paitsi kartoittaa ja ehkäistä syrjintää, myös kartoittaa ja kehittää hyviä käytäntöjä, sekä levittää niistä tietoa, jotta seksuaali- tai sukupuolivähemmistöön kuuluminen ei olisi työllistymisen este tai työsyrjinnän peruste, vaan se nähtäisiin työyhteisöjä rikastuttavana voimavarana. Suomalaisessa hankkeessamme kokosimme aluksi yksiin kansiin kaiken sen tutkimustiedon, joka Suomesta oli saatavilla seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen työelämäkysymyksistä. Jukka Lehtosen toimittama kirja Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt työelämässä ilmestyi vuonna 2002 sarjassa Stakesin raportteja (nro 269). Nyt käsillä olevassa raportissa julkaistaan hankkeen piirissä tehdyn uuden suomalaisen tutkimuksen ensimmäiset tulokset. Syrjinnän kieltävät lait Vuonna 1995 voimaan astunut uudistettu hallitusmuoto ja vuoden 2000 perustuslaki korostavat ihmisten yhdenvertaisuutta. Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Muu henkilöön liittyvä syy voi hallituksen esityksen (HE 309/1993) mukaan olla esimerkiksi seksuaalinen suuntautuminen. Vuonna 1995 voimaan astunut uudistettu rikoslaki ja vuonna 2001 voimaan tullut työsopimuslaki sisältävät selvän maininnan siitä, että syrjintä työssä tai työhönotossa on kielletty seksuaalisen suuntautumisen perusteella. Edellä mainituissa laeissa ja hallituksen esityksessä käytetään käsitettä sukupuolinen suuntautuminen, mutta sillä tarkoitetaan homo-, bi- ja heteroseksuaalisuutta. Transihmisten syrjintä on EU:ssa ja Suomessa omaksutun linjan mukaan kielletty sukupuoleen perustuvana syrjintänä. Vuoden 2004 helmikuun alusta voimaan astunut laki yhdenvertaisuuden turvaamisesta laajentaa ja terävöittää seksuaalivähemmistöjen syrjintäsuojaa. Lain tarkoituksena on edistää ja turvata yhdenvertaisuuden toteutumista sekä kieltää ikään, alkuperään, kieleen, uskontoon, vakaumukseen, mielipiteeseen, terveyden- LUKU Seksuaalisuuden ja sukupuolen moninaisuus työssä tutkimuksen tausta ja keskeiset käsitteet Osio I Johdanto 19

20 LUKU Seksuaalisuuden ja sukupuolen moninaisuus työssä tutkimuksen tausta ja keskeiset käsitteet tilaan, vammaisuuteen, seksuaaliseen suuntautumiseen ja muuhun henkilöön liittyvään syyhyn perustuva syrjintä. Yhdenvertaisuuslain taustalla ovat Euroopan unionin neuvoston direktiivi 2000/43/EY rodusta tai etnisestä alkuperästä riippumattoman yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanosta (rasismidirektiivi) sekä direktiivi 2000/78/EY yhdenvertaista kohtelua työssä ja ammatissa koskevista yleisistä puitteista (työsyrjintädirektiivi). Yhdenvertaisuuslain mukaan syrjinnällä tarkoitetaan seuraavia asioita: 1. sitä, että jotakuta kohdellaan epäsuotuisammin kuin jotakuta muuta kohdellaan, on kohdeltu tai kohdeltaisiin vertailukelpoisessa tilanteessa (välitön syrjintä); 2. sitä, että näennäisesti puolueeton säännös, peruste tai käytäntö saattaa jonkun erityisen epäedulliseen asemaan muihin vertailun kohteena oleviin nähden, paitsi jos säännöksellä, perusteella tai käytännöllä on hyväksyttävä tavoite ja tavoitteen saavuttamiseksi käytetyt keinot ovat asianmukaisia ja tarpeellisia (välillinen syrjintä); 3. henkilön tai ihmisryhmän arvon ja koskemattomuuden tarkoituksellista tai tosiasiallista loukkaamista siten, että luodaan uhkaava, vihamielinen, halventava, nöyryyttävä tai hyökkäävä ilmapiiri (häirintä); 4. ohjetta tai käskyä syrjiä. Transihmisten syrjintäsuoja ei kuulu yhdenvertaisuuslain piiriin, vaan sen toteutuminen turvataan naisten ja miesten välistä tasa-arvoa koskevan lain (609/ 1986) perusteella. Tasa-arvolakia ollaan parhaillaan laajentamassa ja tarkentamassa Euroopan parlamentin ja neuvoston naisten ja miesten tasa-arvoista kohtelua käsittelevän direktiivin 2002/73/EY pohjalta. Keskeiset käsitteet Tässä kirjassa käytämme käsitteitä seksuaalinen suuntautuminen sekä sukupuolen ilmaiseminen ja sukupuoli-identiteetti, joita vastaavat vähemmistökäsitteet ovat seksuaalivähemmistö ja sukupuolivähemmistö. Yhtenäistä, kaikkia osapuolia tyydyttävää käsitteistöä on vaikeaa löytää. Lainsäätäjän käyttämä käsite sukupuolinen suuntautuminen on epäselvä, sillä se ei yksiselitteisesti merkitse seksuaalista suuntautumista, vaan kattaa joidenkin tulkintojen mukaan myös sukupuoli-identiteetin. EU:n työsyrjintädirektiivissä käytetään englanniksi käsitettä sexual orientation, jonka yksiselitteisin suomennos on seksuaalinen suuntautuminen. Jokaisella meistä on sekä seksuaalinen suuntautuminen että sukupuoli-identiteetti. Seksuaalinen halumme suuntautuu joko samaa, vastakkaista tai molempia sukupuolia oleviin (homo-, hetero- tai biseksuaalisuus) tai ei kehenkään. Sukupuoli-identiteetillä tarkoitetaan käsitystämme itsestämme naisena, miehenä, jo- 20 Osio I Johdanto

21 nakin tältä väliltä tai jonakin tämän jaon ulkopuolelta. Seksuaalinen suuntautuminen ja sukupuoli-identiteetti voivat muuttua ja saada erilaisia merkityksiä ihmisen elämänkulun aikana. Seksuaalinen suuntautuminen ja sukupuoli-identiteetti ovat toisistaan riippumattomia. Transsukupuolisen henkilön seksuaalinen halu suuntautuu joko homo-, hetero- tai biseksuaalisesti. Homo-, bi- tai heteroseksuaalisesti suuntautunut henkilö ilmaisee sukupuoltaan eri asteisesti naisellinen miehinen jatkumolla. Molemmat ryhmät muodostavat vähemmistön, joita tässä kirjassa nimitämme seksuaali- ja sukupuolivähemmistöiksi. Jotkut henkilöt kuuluvat molempiin vähemmistöihin, useimmat vain toiseen. Seksuaalista kirjoa lisää se, että osa naisista, joilla on rakkaus- tai seksisuhde naisen kanssa, ja osa miehistä, joilla on rakkaus- tai seksisuhde miehen kanssa, ei miellä itseään homo- tai biseksuaaliseksi. Toisaalta osalla lesboksi, homoksi tai biseksuaaliksi itsensä nimeävillä ei ole seksiä tai parisuhdetta samaa sukupuolta olevan kanssa. Jotkut heistä saattavat olla avioliitossa eri sukupuolta olevan kanssa. Sukupuoli ei ole jotakin mitä meillä "on", vaan se on jotakin mitä teemme. Simone de Beauvoir on ilmaissut tämän osuvasti: naiseksi ei synnytä, naiseksi tullaan. Samoin mieheksi tuleminen on sen opettelua, miten miestä esitetään. Toki sukupuolella on tekemistä sekä biologian että anatomian kanssa, mutta oleellisempaa on sukupuolen sosiaalinen ja kulttuurinen tuottaminen. Tämä tulee näkyväksi, kun henkilö ei toimi oletetun kaavan mukaisesti, vaan rikkoo sukupuoleen liittyviä käyttäytymis- ja pukeutumisoletuksia. Usein nämä oletukset normitetaan. Tämä näkyy siinä, että odotusten vastaista sukupuolen ilmaisua ei tyydytä ihmettelemään, vaan sitä paheksutaan. Sukupuolivähemmistöillä tarkoitetaan ihmisiä, jotka rikkovat odotettuja sukupuolimalleja ja -rajoja. Heihin kuuluvat transsukupuoliset (vanhalta nimitykseltään transseksuaalit), transvestiitit, transgender-ihmiset ja intersukupuoliset (vanhalta nimitykseltään interseksuaalit tai hermafrodiitit). Nämä ryhmät kattavana yleiskäsitteenä käytetään tässä kirjassa myös käsitettä transihmiset. Nykyisen lääketieteen ansiosta biologia ei enää ole kohtalo henkilölle, joka kokee syntyneensä väärän sukupuolen ruumiiseen. Kehoa voidaan muokata vastaamaan sukupuolta, jonka henkilö kokee omakseen. Kaikki transihmiset eivät muokkaa ruumistaan leikkauksin ja hormonein, osa ilmaisee sukupuoltaan pukeutumalla ja käyttäytymällä haluamansa sukupuolen mukaisesti tai sekoittamalla sukupuoliin liitettyjä oletuksia. Analysoimme tässä kirjassa sukupuolta ja seksuaalisuutta heteronormatiivisuuden näkökulmasta. Heteronormatiivisuudella tarkoitetaan ajattelutapaa, johon sisältyy kapea näkemys ihmisistä joko miehinä tai naisina sekä automaattisen heteroseksuaalisina. Heteroseksuaalinen miehisyys ja heteroseksuaalinen naisellisuus ymmärretään ainoina, itsestään selvinä tai luonnollisina lähtökohtina seksu- LUKU Seksuaalisuuden ja sukupuolen moninaisuus työssä tutkimuksen tausta ja keskeiset käsitteet Osio I Johdanto 21