Geofysiikan tulkintojen ja pohjatutkimusaineistojen vertailu Östersundomin savikoilla Itä-Helsingissä
|
|
- Timo-Pekka Hakala
- 5 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Espoo Arkistotunnus: 17/2018 Geofysiikan tulkintojen ja pohjatutkimusaineistojen vertailu Östersundomin savikoilla Itä-Helsingissä Taija Huotari, Emilia Kosonen, Heikki Säävuori ja Hilkka Kallio
2
3 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GTK:n työraportti Sisällysluettelo 1 Johdanto 1 2 Aineisto Pohjatutkimusaineisto Monielektrodivastusluotaus ja in situ -mittaukset Lentomittausaineisto Painovoima-aineisto 7 3 Menetelmät Maalajikerrosrajojen mallinnus pohjatutkimusaineistosta Maastogeofysiikka 7 4 Tulkinta Lentosähkömagneettinen tulkinta Maastotutkimusten tulkinnat Painovoimatulkinta Maaperätulkinnat ja sulfidisavet Geofysiikan vertailu pohjatutkimuksiin 11 5 Johtopäätökset 17 6 Referenssit 18 Liitteet Liite 1 Monielektrodivastusluotauslinjan 3 tulkinta Liite 2 Monielektrodivastusluotauslinjan 3-2 tulkinta Liite 3 Monielektrodivastusluotauslinjan 4 tulkinta Liite 4 Monielektrodivastusluotauslinjan 5 tulkinta
4 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GTK:n työraportti 1 1 JOHDANTO Geologian tutkimuskeskus on tutkinut Östersundomissa luotauslinjojen L3, L3-2, L4 ja L5 alueelta (kuva 1) hienorakeisten maalajien (savi, siltti) kerrosjärjestyksiä ja fysikaalisia sekä kemiallisia ominaisuuksia (Kosonen et al. 2015). Vuoden 2012 kesällä GTK teki Östersundomissa geofysiikan maastomittauksia liittyen pehmeikkötutkimuksiin. Käytetyt menetelmät olivat sähköiset monielektrodiluotaukset ja in situ -mittaukset ominaisvastus-lämpötilaluotaimella (Puranen et al. 1996) sekä suskeptibiliteettianturilla (Bartington Instruments Ltd). Kyseiset mittaukset liittyivät Tiina Lepistön (2013) gradututkimustyöhön, jossa testattiin mm. luotauslinjoilta L3, L3-2 ja L4 geofysikaalisia in situ mittauksia pehmeikköjen stratigrafiatulkinnan apuna. Lisäksi GTK on laatinut alueelta Helsingin kaupungin toimeksiannosta rakennusgeologisen maaperäkartan (2015) mittakaavaan 1: Kuva 1. Östersundomin tutkimusalue ja geofysikaalisten vastusluotausmittauslinjojen L3, L3-2, L4 ja L5 sijainnit savialueilla. Punaiset tähdet kuvaavat linjan alku- ja loppupäätä. Pohjakartta ( Maanmittauslaitos). Tässä työssä verrataan geologisia, geoteknisiä sekä geofysiikan mittauksia toisiinsa. Alueella tehdyt vuoden 2012 maastogeofysiikan mittaukset olivat melko suppeat, joten korrelointi tehdään pääosin niillä alueilla, joissa aineistoa on käytettävissä kaikkien menetelmien osalta. Alueelle on lisäksi tehty savikonpaksuustulkinta lentosähkömagneettisesta aineistosta (Säävuori 2008). Tulkintatulosta verrataan muuhun aineistoon.
5 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GTK:n työraportti 2 2 AINEISTO 2.1 Pohjatutkimusaineisto Pohjatutkimusaineisto on Helsingin kaupungin Maa- ja kallioperäyksikön omistamaa. Kairausaineistosta erottiin mahdollisuuksien mukaan saven (Sa) ja siltin (Si) alapintojen sekä kantavan maan (moreeni (Mr) tai kallioon tai kiveen päättynyt kairaus (Ka/Ki)) ja kallion (Ka) yläpintojen tasot. Syvyydet on ilmoitettu metriä merenpinnasta (m mpy). Kairaajien tekemät maalajitulkinnat tarkastettiin vielä valittujen pisteiden kairausdiagrammeista. Saven ja siltin sekä kantavan maan tulkintaan käytettiin (PA) paino- ja (HP) puristin-heijarikairauksia. Kallion pinnan tulkinnassa käytettiin pohjatutkimusaineistosta vain (PO) porakonekairausten 3 metriä kallioon ulottuvia varmennettuja tulkintoja. Poikkileikkauskuvissa on nähtävissä linjaa lähellä olleet kairausdiagrammit. Linjojen sijaintikartat ja vastaavat poikkileikkaukset on esitetty kuvissa 2-7. Taulukko 1. Eri maakerrosten syvyyksien mallintamiseen käytettyjen pohjatutkimusten määrä ja tyyppi tutkimuslinjoittain. Linja PA HP PO NO L2-3 L3 92 (Sa) 71 (Si) 14 (Mr/Ki/Ka) L4 55 (Sa) 20 (Sa) 8 (Sa ja Si) 6 (Mr/Ki/Ka) L (Ka) 3 (Sa)
6 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GTK:n työraportti 3 Kuva 2. Vastusluotauslinjojen L3 (0-262,5 metriä) ja L3-2 (0-80 metriä) sijainnit ja maalajikerrosrajapintojen mallinnuksessa käytettyjen pohjatutkimuspisteiden sijainnit sekä kairausmenetelmät. Kuvassa tummennettuna on poikkileikkauskuvan 3 kairaukset. Punaiset tähdet ovat ERT-kaapelin vaihtopisteitä. Taustalla Östersundomin rakennusgeologinen maaperäkartta 1:5 000 (2015). LiDAR data 2017 ( Maanmittauslaitos). Kuva 3. L3 (A-A ) ja L3-2 (B-B ) luotauslinjojen läheiset kairausdiagrammit ja saven ja siltin alapinnat ja kantavan maan (Mr/Ki/Ka) yläpinta on mallinnettu kairausten perusteella. Kairauspisteiden etäisyydet (m) ja suunnat luotauslinjoista on merkitty alareunaan OIK tai VAS merkinnällä.
7 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GTK:n työraportti 4 Kuva 4. Vastusluotauslinjan L4 (0-160 metriä) ja maalajikerrosrajapintojen mallinnuksessa käytettyjen pohjatutkimuspisteiden sijainnit ja kairausmenetelmät. Kuvassa tummennettuna on poikkileikkauskuvassa 5 esitetyt kairaukset. Punaiset tähdet ovat ERT-kaapelin vaihtopisteitä. Taustalla Östersundomin rakennusgeologinen maaperäkartta 1:5 000 (2015). LiDAR data 2017 ( Maanmittauslaitos). Kuva 5. L4 (C-C ) luotauslinjan lähellä olevat kairausdiagrammit ja saven alapinta kairausten perusteella mallinnettuna. Kairausdiagrammien etäisyydet (m) ja suunnat luotauslinjoista on merkitty alareunaan OIK tai VAS merkinnällä.
8 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GTK:n työraportti 5 Kuva 6. Vastusluotauslinjan L5 (0-320 metriä) ja maalajirajojen mallinnuksessa käytetyt pohjatutkimuspisteiden sijainnit ja kairausmenetelmät. Poikkileikkauslinja D-D (L5) ja tummennettuna poikkileikkauslinjakuvassa (kuvat 7 ja 11) nähtävät kairausdiagrammit. Taustalla Östersundomin rakennusgeologinen maaperäkartta 1:5 000 (2015). LiDAR data 2017 ( Maanmittauslaitos). Kuva 7. L5 (D-D ) luotauslinjan lähellä olevien kairausten diagrammit, savi- ja silttikerrosten alapinnat sekä kallion yläpinta kairausten perusteella mallinnettuna. Kairausdiagrammien etäisyydet (m) ja suunnat luotauslinjoista on merkitty alareunaan OIK tai VAS merkinnällä. 2.2 Monielektrodivastusluotaus ja in situ -mittaukset Östersundomin kohteella mitattiin 4 monielektrodivastusluotauslinjaa (ERT Electrical Resistivity Tomography) vuonna 2012 ja niiden sijainti on esitetty kuvassa 1. ERT-linjat sijoitettiin aiemmin 2012 tehtyjen in situ -mittausten sijaintipaikan läheisyyteen, jotta tuloksia voitiin korreloida keskenään ja siten käyttää referenssiaineistona tulkinnassa. In situ -
9 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GTK:n työraportti 6 mittaukset sisälsivät ominaisvastuksen sekä lämpötilan mittaukset ominaisvastuslämpötilaluotaimella (Puranen et al. 1996) ja suskeptibiliteettianturilla (Bartington Instrument Ltd). Suskeptibiliteettimittauksia ei käsitellä tässä raportissa. In situ -sondauspisteiden (Oster 1 ja Oster 3-5) sekä maaperänäytteiden (kannukaira ja sisäputkinäytteenotin) sijainti on esitetty kuvassa 8. Kaikista sondauspisteistä on otettu myös sisäputkinäytteet pehmeikön stratigrafian kuvaamiseksi ja määrittämiseksi. Kuva 8. ERT-linjat ja sondauspisteet (Oster 1,3-5) sekä muut tutkimuspisteet (K- kannu, PL-sisäputki). Pohjakartta ( Maanmittauslaitos). 2.3 Lentomittausaineisto Östersundomin alueen lentomittaukset on suoritettu vuonna 1999 itä-länsi-suuntaisesti. Mittaukset tehtiin käyttäen 200 metrin linjaväliä ja n. 40 m:n lentokorkeutta. Sähkömagneettisissa mittauksissa käytettiin kahta mittaustaajuutta 3125 Hz ja Hz. Tulokset rekisteröitiin 4 kertaa sekunnissa, jolloin pisteväliksi tuli m.
10 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GTK:n työraportti Painovoima-aineisto Östersundomin alueen painovoimamittaukset on tehty Helsingin kaupungille vuonna 2009 (Lehtimäki, 2009). Alueen painovoimamittausaineisto koostuu 56 hajaprofiilista ja luotausten yhteispituus on 31 km. Linjojen sijainti on esitetty kuvassa 11. Mittausten pisteväli oli 20 m. Alkuperäisissä tulkinnoissa kalliopinnan korkeus oli N60-järjestelmässä. Tässä työssä ne muutettiin N2000-järjestelmään. 3 MENETELMÄT 3.1 Maalajikerrosrajojen mallinnus pohjatutkimusaineistosta Helsingin kaupungin pohjatutkimusaineistosta erotettiin saven ja siltin alapintojen, moreenin sekä Ka/Ki-päättymistapaan päättyneiden kairausten ja kallion yläpintojen tasokorkeudet (m mpy). Kairaajien maalajitulkinnat tarkastettiin Soundings Editor -ohjelmalla kairausdiagrammien kairausvastuksista. Kairausten maalajisyvyystiedot vietiin pistetietona Novapoint Base -ohjelmaan, jossa maalajirajan pintamalli toteutettiin kolmioverkolla (TIN - Triangular Irregular Network). Maalajirajan lisäksi mallinnukseen tuotiin myös maanpinnan taso (2 m) LiDAR aineistosta (Maanmittauslaitos 2017). Luotauslinjojen mukaiset poikkileikkauspinnat (kuvat 3, 5 ja 7) piirrettiin AutoCAD Civil 3D -ohjelman Soundings -työkalulla. 3.2 Maastogeofysiikka ERT-mittaukset tehtiin ABEM Terrameter SAS4000 laitteistolla ja Lund Imaging system kaapelijärjestelmällä. Käytetty elektrodijärjestelmä oli monigradientti, joka on eräänlainen Schlumberger ja pooli-dipoli järjestelmän yhdistelmä (Dahlin & Zhou 2002). Menetelmän periaate on kuvattu kuvassa 9. Kuva 9. Monigradienttielektrodijärjestelmän periaate.
11 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GTK:n työraportti 8 4 TULKINTA 4.1 Lentosähkömagneettinen tulkinta Sähkömagneettisilla lentomittauksilla saadaan selvitettyä maa- ja kallioperän keskimääräinen sähkönjohtavuus useiden kymmenien metrien syvyyteen. Mittaustuloksista saadaan lasketuksi maa- ja kallioperän kerrosten johtavuus-paksuustulo, kun lentokorkeus on tunnettu. Kallioperä on Suomessa useimmiten hyvin resistiivinen, jolloin mittaustuloksiin sisältyvät anomaliat aiheutuvat pääasiassa maaperän johtavuusvaihtelusta. Kun edelleen kulloisenkin maalajin johtavuus tunnetaan, voidaan lasketusta johtavuus-paksuustulosta ratkaista maalajikerroksen paksuus. Sähkömagneettisen menetelmän käytön edellytyksenä savikoiden paksuustulkinnassa on se, että alla oleva kallioperä on resistiivinen ja, että maakerrosten sähkönjohtokyky (ominaisvastus) tunnetaan riittävällä tarkkuudella. Östersundomin alueella nämä ehdot täyttyvät kohtuulisen hyvin. Tutkittavan alueen tulkinta perustuu lentomittausten lisäksi ominaisvastuslämpötilaluotaimella (Puranen et al. 1996) tehtyihin mittauksiin. Savikoiden (pehmeikön) paksuus on tulkittu käyttäen sähkömagneettisia lentomittauksia ja GTK:ssa kehitettyä tulkintaohjelmaa. Tulkinnassa käytettiin mallia, jossa savikon alla oleva kallioperä oletetaan resistiiviseksi (johtokyky <1 ms/m). Kallion päällä voi olla huonosti johtavia mineraalimaakerroksia (esim. moreenia ja hiekkaa). Mallin päällimmäisenä kerroksena on hyvin johtavaa (johtokyky yleensä ms/m) savea, jonka paksuutta optimoimalla pyritään tulkitsemaan mittaustulokset. Kuvassa 10 on esitetty lentomittausten tulkinnan ja LiDAR aineiston (Maanmittauslaitos 2017) perusteella laskettu kallion ja sen päällä mahdollisesti olevan moreenin yläpinnan korkeus. Tulkinnassa käytettiin apuna Östersundomin alueella tehtyjä kahdeksaa ominaisvastuslämpötila in situ -luotausta, joiden perusteella arvioitiin pehmeiden maakerrosten keskimääräinen johtokyky. Luotausten perusteella pehmeikön ominaisvastus vaihteli n. 5:n ja 30 ohmm:n välillä. Tulkinnassa ei pystytä erottamaan erittäin huonosti sähköä johtavaa moreenia kallioperästä. Luotauslinja 5 on 1-3,6 metrin korkeudella mpy ja täällä on kairauksin todettu savikon paksuudeksi yli 20 m. Tämä vastaa hyvin sähkömagneettista tulkintaa, jonka mukaan kallion pinta on alimmillaan n. 19 m merenpintaa alempana. Lentomittausten avulla tehty pehmeikön paksuustulkinta kuvastaa pehmeikön keskimääräistä paksuutta lentolinjojen välisellä alueella. Linjavälin ollessa n. 200 m voivat paikalliset pehmeikön syvänteet ja matalat kohdat jäädä huomiotta tulkinnassa. Tarkimmillaan tulkinta on laajoilla pehmeikköalueilla, joilla paksuusvaihtelut ovat loivia. Näillä alueilla tulkinta yleensä kuvastaa hyvin suhteellisia paksuusvaihteluita, ja kun maaperän ominaisvastus on tunnettu, voidaan päästä jopa metrin tarkkuusluokkaan. Johtavien savikkoaltaiden ja resistiivisten moreeni- tai hiekkakerrostumien reuna-alueilla voivat tulkintavirheet olla huomattavasti suurempia.
12 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GTK:n työraportti 9 Kuva 10. Sähkömagneettisten lentomittausten, johtavuusluotausten ja LiDAR aineiston avulla tulkittu kallionpinnan korkeus. LiDAR data 2017 ( Maanmittauslaitos). 4.2 Maastotutkimusten tulkinnat Painovoimatulkinta Kuvassa 11 esitetään painovoimalinjojen sijainti ja samalla profiileille tehty painovoimatulkinta. Menetelmä perustuu siihen, että maapeitteen kasvaessa painovoima-arvo pienenee. Tämä johtuu siitä, että kallion tilalla on kevyempää irtomaata (Lehtimäki, 2009). Painovoimamittauksissa tulkitaan maapeitteen paksuutta, jonka kautta päästään kalliopinnan syvyystietoon. Maapeitteen/kallion tiheyserona käytetään yleensä vakioarvoja. Regionaalitaso, joka kuvaa tulkinnassa kallioperän painovoima-arvoa ilman maapeitettä, määritetään sijoittamalla linjojen päät kalliopaljastumille tai kairapisteille, joista kallionpinta tunnetaan. Tulkinnan tarkkuutta voidaan parantaa lisäämällä kairauspisteitä linjoille. Painovoimatulkintaa on tarkemmin kuvannut mm. Lehtimäki (2009) ja Valjus (2017).
13 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GTK:n työraportti 10 Kuva 11. Östersundomin alueen kalliopinnan syvyydet tulkittuna painovoimamittauksista, ERT-linjat ja sondauspisteet (Oster 1 ja 3-5) sekä muut tutkimuspisteet (K- kannukaira, PL-sisäputkinäyte). LiDAR data 2017 ( Maanmittauslaitos) Maaperätulkinnat ja sulfidisavet L3 ja L3-2 luotauslinjoilla saven alaraja on tulkittu kohtaan, jossa painokairausdiagrammeissa vapailla painoilla painumisesta siirrytään puolikierroksiin ja puristin-heijarikairauksissa muutos tapahtuu tasaisen ja alhaisen kairausvastuksen kasvaessa ja muuttuessa vaihtelevaksi. Muutos siltin alarajalla hiekaksi näkyy painokairauksessa kierrosten lisäämisellä ja suuremmalla vaihtelulla. Mr/Ki/Ka ylärajaa kuvaa paino- ja puristin-heijarikairausten päättyminen moreeniin, kiveen tai kallioon. Usein nämä kairaukset lopetetaan, kun saavutetaan kantava maa, minkä johdosta maalajia tai kallion pintaa ei voida varmuudella tulkita. L3-2 luotauslinjalta tehdyssä sedimenttitutkimuksessa, Oster-3 savinäytteessä oli nähtävissä sulfidirakeita ja -kerroksia 0-3,5 m syvyydellä maanpinnasta (kuva 14, nuoli osoittaa sulfidikerroksen alasyvyyttä). Näytteessä ei kuitenkaan ollut sulfidin täysin mustaksi värjäämää savea (Kosonen et al. 2015).
14 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GTK:n työraportti 11 Luotauslinjoilla L4 ja L5 (kuvat 15 ja 17) on nähtävissä paksu (5-22 m) sulfidipitoisen saven/suolaisen saven alue, jossa on selvästi korkeampia sähkönjohtavuuksia (alle 25 ohmia). Luotauslinjalla L4 tehdyssä sedimenttitutkimuksessa (Oster-4), sulfidipitoista savea oli 0-4,8 m syvyydellä maanpinnasta (kuva 15). Näytteessä oli sulfidirakeita ja kerroksia, mutta ei sulfidin täysin mustaksi värjäämää savea (Kosonen et al. 2015). Luotauslinja L4 sijaitsee alle 1 m mpy ja linja L5 1-3,6 m mpy, minkä johdosta pohjavedenpinta on lähellä merenpinnantasoa Geofysiikan vertailu pohjatutkimuksiin Mallinnettuja maalajikerrospaksuuksia verrattiin monielektrodivastusluotauksiin (kuvat 12, 14, 15 ja 17). Kairausten perusteella mallinnetut maalajipinnat on merkitty katkoviivoilla kuviin. Monielektrodiluotausten (ERT) tulkinnat tehtiin Res2DInv-ohjelmistolla (Loke & Barker, 1996). Tulkinnan tarkkuus riippuu mittausolosuhteista, mittausjärjestelyistä, tulosten laadusta (joka myös riippuu paljon olosuhteista) ja käytettävissä olevasta referenssiaineistosta. Referenssitiedolla tulkittuna voidaan alapinta digitoida tuloksista ja saada tulkinta myös numeerisessa muodossa. Tulkinnan tarkkuus riippuu käytetystä elektrodivälistä ja kohteen syvyydestä. Jos elektrodiväli on pieni, saadaan tuloksista esiin tarkempia yksityiskohtia, mutta samalla menetetään syvyysulottuvuudesta. Toisaalta, yleensä tuloksen epävarmuus kasvaa, mitä syvemmältä tulkintakuvan tieto on erityisesti, kun käytetään suurempia minimielektrodivälejä. ERT-Linja L3 ERT-linja L3 mitattiin 3,5 metrin minimielektrodivälillä, jolloin yhdellä levityksellä saadaan 280 metriä pitkä linja. Linja jätettiin itäpäässä hieman vajaaksi, joten sen kokonaispituus oli 262,5 metriä. Syvyysulottuvuus linjalla oli vähän vajaa 50 metriä. Linjan L3 ERT-tulkinnan (kuva 12) pintaosassa nähdään johtava savikerros ja sen alapuolella resistiivisempi vyöhyke, joka linjan keskiosassa on selkeästi johtavampi kuin linjan päissä. ERT-tulosten perusteella ei suoraan pystytty erottamaan onko saven alla heti kallio vai alkaako kallio vasta maapeitekerroksen jälkeen.
15 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GTK:n työraportti 12 Kuva 12. Monielektrodivastusluotauslinjan 3 tulkinta yhdessä geoteknisten kairausten kanssa. Geoteknisten kairausten perusteella tulkintaa tarkennettiin ja profiililla on todennäköisesti saven alapuolella ensin silttiä ja moreenia ennen kalliota. Kaikki kairaukset eivät sijaitse aivan linjalla, mutta kuitenkin riittävän lähellä otettavaksi mukaan tulkintaan. Vastusluotaustulostulkinnasta saadaan hyvin tarkasti määritettyä savikon alapinta. Siltin alapinta ei erotu aivan yhtä selkeästi kuin saven. Lisäksi kallion erottaminen moreenista on hankalaa pienen johtavuuskontrastieron vuoksi. Kairaustuloksista ei kairaustyypistä riippuen aina pystytä sanomaan onko kairaus päättynyt kiveen vai kallioon. Vastusluotaustulosten perusteella linjan keskikohdilla olisi johtavampi vyöhyke, joka viittaa mahdolliseen ruhjeeseen. Maan topografisista piirteistä voidaan myös saada osviittaa, että kyseisestä kohdasta kulkee läpi heikkousvyöhyke. Jotta asiasta saataisiin varmuus, pitäisi oletetun ruhjevyöhykkeen läpi kairata tai ainakin se pitäisi varmistaa. Nyt kairaukset päättyvät maapeitteisiin. Kuvassa 13 on visualisoitu ERT-tulokset yhdessä painovoimamittauksista tulkittujen kalliosyvyyksien kanssa 3D:nä (painovoimatulkinnat: Jukka Lehtimäki). ERT-tulos ja painovoimatulkinta näyttävät olevan yhteneväiset. Painovoimatulkinnassa kallio sukeltaa syvemmälle vastaavassa kohdassa, jossa ERT-linjalle voidaan tulkita ruhje.
16 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GTK:n työraportti 13 Savi Ruhje? Kallio Kuva 13. Kalliopinnan topografia painovoimamittauksista tulkittuna (punaiset viivat) sekä ERT linjat L3 ja L3_2. ERT-visualisoinnin väriskaala on sama kuin kuvassa 12. ERT-Linja L3_2 Monielektrodiluotauslinjan L3_2 tulkinta on esitetty kuvassa 14 yhdessä in situ -ominaisvastuslämpötilatulosten kanssa havaintopisteestä Oster 3. Kyseinen ERT-profiili tehtiin vain 1 metrin minimielektrodivälillä, joten syvyysulottuvuus tällä linjalla jää alle 15 metrin. Profiilin kokonaispituus on 80 metriä. Tulkinnassa erottuu pintaosan kuivempi savi ja varsinainen savikerros. Lepistön (2013) mukaan savikerrokset ovat seuraavat ylhäältä alas: pinnassa on n. 1 metri liejusavea, sitten siltti/hiekka-kerros, sulfidisavi, homogeeninen ja lopulta laminoitunut savi. Linja sijaitsi ojan suuntaisesti, joten oja vaikuttaa todennäköisesti jonkin verran maaperän vesipitoisuuteen linjan kohdalla. Alueen poikki kulkevan oja oli melko syvä ja vedenpinta oli melko alhaalla ojan pohjalla. Mittaushetkellä vallitsevaa vedenpinnan tasoa ei määritetty tarkemmin. Oster 3 mittauspisteessä lämpötila oli mittaushetkellä 6,3-20,9. Lämpimintä oli pintaosassa ja kylmintä kosteasta savesta alaspäin. Jo heti pinnassa nähdään noin 1 metrin syvyydellä olevan siltti-/hiekkakerroksen vaikutus ominaisvastustulokseen. Karkeammat kerrokset näkyvät selkeästi kohonneena ominaisvastusarvona. Ominaisvastuksessa nähdään selkeä lasku rajapinnassa, jossa kostea savi alkaa. Jo hieman ennen pohjalla olevan silttikerroksen alkua nähdään luotauspisteen pohjalla resistiivisyyden nousua. Tämä voi viitata siihen, että karkeampi maalaji alkaa jo hieman geoteknisten kairausten perusteella tulkittua tasoa korkeammalla. Johtavimmillaan savi on tällä luotausprofiililla 17,5 ohm-m ja korkeimmillaan pintaosan 111,9 ohm-m. Luotauspisteen pohjalla ominaisvastus on noin 50 ohmm. In situ
17 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GTK:n työraportti 14 mittauksia ei voida tehdä karkeammissa maakerroksissa. Ne päättyvät yleensä savikon pohjaan, joskin ohut karkeampi kerros voidaan läpäistä. Tulkintakuvaan on piirretty myös nuoli, joka kuvaa sulfidisaven alasyvyyttä savinäytteistä. Sulfidisavea ei esiintynyt selkeänä rajana vaan hajanaisesti, joten se ei vaikuta saatuihin ominaisvastuksiin selvästi näkyvänä kerroksena. Kuva 14. ERT-linja L3_2 ja Oster 3 in situ ominaisvastuslämpötilaluotauksen tulos visualisoituna linjalle. Profiilissa on esitetty lisäksi pohjatutkimuksista mallinnetut saven ja siltin alapinnat. ERT-Linja L4 Monielektrodilinjalla L4 mittaukset tehtiin 2 m minimielektrodivälillä, jolloin profiilin pituudeksi tuli 160 metriä (kuva 15). Syvyysulottuvuus mittauksessa oli hieman alle 30 metriä. Tällä profiililla savi on huomattavasti johtavampaa kuin L3-linjan alueella. Sulfidisavea on huomattavasti enemmän ja savikon ominaisvastus menee inversiotulkinnassa alle 10 ohmmetrin. In situ -mittauksessa alin ominaisvastus on 4,4 ohm-m ja korkein noin 44 ohm-m. Alhaisimmat arvot osuvat juuri sulfidisaven kohdalle. Savi on kyseisessä kohdassa todennäköisesti suolaista myös siksi, että alueelle on kerrostunut savia nykyistä suolaisempien Itämeren vaiheiden aikana. Savinäytteistä analysoitu sulfidisaven alapinta esitetään kuvassa 15 vaakanuolella. Lämpötilat ovat Oster 4 luotauksessa suurimmillaan pinnan lähellä 12,5 ja alhaisimmillaan 4,4 noin 1 metrin syvyydellä pinnasta. Saven alapinta voidaan erottaa ERT-luotauksesta erittäin selvästi. Geotekniset kairaukset eivät osu aivan linjan kohdalle, mutta saven alapinta on hahmoteltu kairaustulosten perusteella kuvaan. Saven alapuolella on mahdollisesti moreenia, mutta tulkintaa ei voida varmentaa kairausten päättyessä kantavan pohjan alkaessa.
18 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GTK:n työraportti 15 Kuva 15. ERT-linja L4 ja Oster 4 in situ ominaisvastus-lämpötilaluotauksen tulos visualisoituna linjalle. Lisäksi kuvassa on näkyvissä geologisen tulkinnan perusteella linjalle interpoloitu saven alapinnan taso. Kuvassa 16 on esitetty ERT-linja L4 yhdessä painovoimamittauksista tulkitun kalliopinnan kanssa. Linjan lounaispäässä on tulkittu kallio lähelle savikon alapintaa, mutta kyseisessä kohtaa ei ERT-mittauksen syvyysulottuvuus riitä tavoittamaan kalliopintaa. Myöskään linjan koillispään läheisyydessä ERT-linjaa leikkaavan painovoimalinjan kohdalla ei vastusluotauksen syvyysulottuvuus riitä tavoittamaan savikon alapuolista maankamaraa. Samassa kuvassa nähdään myös kairaustiedoista saadut savikon alapintatasot lilan värisinä symboleina. Savi Moreeni Kuva 16. ERT-linja L4 ja painovoimamittauksista tulkitut kalliopinnan syvyydet (punainen viiva). Lisäksi lilat pallot esittävät kairauksista saatua savikon alapinnan tasoa.
19 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GTK:n työraportti 16 ERT-Linja 5 Östersundomin ERT-linja 5 sijaitsee lähellä Kehä III:sta alkaen läheltä tien itälaitaa (kuva 17). Saven paksuus ohenee kohti koillista eli linjan loppupäätä. Loppupäässä näkyy porakonekairauksillakin todennettu huonosti sähköä johtava kallio lähellä maanpintaa. Linjan lounaispäässä savikon paksuus on yli 20 metriä ja linjan loppupäässäkin vielä noin 5 metriä. Alueen savikko on sulfidipitoista/suolaista savea. Saven alapuolella on koko linjan matkalla todennäköisesti moreenikerros, joka tulkittiin linjan koillispäähän sijoittuvista kairauksista. Kuva 17. ERT-linja L5. Kuvassa on lähikairaukset ja niiden perusteella interpoloitu saven alapinnan taso. Pinnassa oleva erittäin johtava savi nostaa myös savikon alapuolisia ominaisvastusarvoja. On haasteellista sanoa, onko savikon alapuolella tavoitettu vielä kalliota vai nähdäänkö esimerkiksi linjan keskellä pelkästään moreenin aiheuttama vaste. Lähellä ERT-linjaa L5 sijaitseva OSTER 5 in situ -luotauspiste ei uponnut kuivaa pintakerrosta syvemmälle, joten tuloksia ei esitetä tässä yhteydessä. Kuvassa 18 on visualisoitu ERT L5 linja sekä painovoimatulkinta linjalta 46. Geoteknisistä kairauksista saatua saven alapintaa kuvataan lilalla pallolla ja kalliopinnan tasoa harmaalla pallolla. 3D-kuvasta nähdään, että painovoimamittauksista tulkittu kalliopinnan taso on lähempänä maanpintaa kuin mitä kairauksilla varmennettu kalliopinta. Toisaalta on myös mahdollista, että ERT-linjan ja painovoimalinjan leikkauskohdassa kallio nouseekin lähemmäksi pintaa ja lähtee taas laskemaan länttä kohti (kuva 18, linjan alkupää vasemmalla). Kalliovarmenteiden kohdassa ERT-linjan L5 loppupäässä ei monielektrodiluotauksen syvyysulottuvuus riitä, joten referenssinä olevien kairausten tuloksia ei voida verrata kyseisissä pisteissä. On siis mahdollista, että vihreällä värillä näkyvät ominaisvastusarvot ovat jo kalliota.
20 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GTK:n työraportti 17 Savi Kallio Moreeni Kuva 18. ERT-linja L5 ja painovoimamittauksista tulkitut kalliopinnan syvyydet (punainen viiva). Lisäksi lilat pallot esittävät kairauksista saatua savikon alapinnan tasoa ja harmaa pallo kallion yläpinnan tasoa. 5 JOHTOPÄÄTÖKSET Monielektodiluotausten ja geoteknisten kairausten yhdistelmätulos antaa tarkennettua ja laajennettua tietoa savikkojen paksuuksista, kalliopinnan syvyydestä sekä muista Östersundomin alueella esiintyvistä maalajeista. Kaikkein ohuimpia kerroksia ei havaittu monielektrodiluotauksissa, mutta kairaustuloksia pystytään jatkamaan luotausten avulla laajemmalle. Sondimittaukset antavat yksityiskohtaisempaa tietoa saven sisäisestä vaihtelusta kuin monieletrodiluotaus. Lentomittaustulkinnat näyttävät sopivan suhteellisen hyvin yhteen sekä referenssiaineiston että vastusluotausten kanssa (kuva 19). Painovoimatulkinta antaa paikoitellen suurempia tai pienempiä syvyyksiä kalliopinnalle kuin lentotulkinta. Tämä johtuu menetelmien erosta. Toisessa tulkitaan tiheyseroja ja toisessa sähkönjohtavuuseroja. Nämä eivät välttämättä mene 1:1 eri maa- ja kivilajeilla. Lisäksi erot johtuvat mm. siitä, että lentotulkinnalla ei voida erottaa kalliopintaa esimerkiksi moreenista, toisaalta taas painovoimatulkinnassa oletetaan kalliopinnan yläpuolinen osa samaksi maalajiksi ja alapuolinen samaksi kivilajiksi eli tiheysarvo on sama riippumatta maaperän tai kallioperän tiheysvaihtelusta.
21 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GTK:n työraportti 18 Kuva 19. Lentomittausaineistosta (gridi) sekä painovoimamittauksista tulkittu kalliopinnan syvyys (punainen käyrä, kirkas punainen sijaitsee lentotulkinnan yläpuolella ja tumma punainen alapuolella) sekä ERT-tulkinnat. Geofysiikan aineistosta saadaan tulkittua tietoa maaperäkairauksia syvemmältä ja eri mittausten tulkinnoista voidaan suotuisissa olosuhteissa saada viitteitä myös heikkousvyöhykkeistä, jotka sijaitsevat savikon alla. 6 REFERENSSIT Bartington Instruments Ltd. Operation manual for MS2 Magnetic Susceptibility System. OM0408 Issue 48. Oxford, Englanti. 71 s. Dahlin, T. & Zhou, B Gradient and mid-point-referred measurements for multichannel 2D resistivity imaging. Proceedings of the 8 th meeting of the Environmental and Engineering Geophysics, Aveiro, Portugal, 8-12 September 2002, Kosonen, E., Saresma, M., Ojala, A.E.K., Åberg, A., Åberg, S. ja Ikävalko, O Hienorakeisten maalajien kerrosjärjestys ja ominaisuudet Helsingin Östersundomissa. Geologian tutkimuskeskus, Raportti 104/ s. Lehtimäki J Sipoon liitosalueen maapeitteen paksuustutkimus painovoimamenetelmällä, v Geologian tutkimuskeskus, raportti. 2 s + 3 liitettä. Lepistö, T Pehmeikköjen geofysikaaliset in situ -mittaukset stratigrafisen tulkinnan apuna. Pro Gradu tutkielma, Helsingin yliopisto. 53 s + liitteet.
22 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GTK:n työraportti 19 Loke, M.H and Barker, R.D, Rapid least squares inversion of apparent resistivity pseudosections by a quasi-newton method. Geophysical Prospecting Vol. 44, pp Puranen, R., Sulkanen, K., Mäkilä, M. ja Grundström, A., Pehmeiden maalajien ominais-vastus-lämpötilaluotain. Geologian tutkimuskeskus, raportti Q16.1/27/96/1, 28 s. Säävuori, H Geofysikaalisiin matalalentomittauksiin perustuva pehmeikköjen paksuustulkinta Sipoon Itäsalmen alueella. Geologian tutkimuskeskus, raportti. 3 s Valjus, T Painovoimamenetelmä. Julkaisussa: Huotari, T. & Wennerström, M. (toim) Integroitujen geofysikaalisten ja kallioperägeologisten tutkimusmenetelmien kehittäminen yhdyskuntarakentamisen tarpeisiin. Summary: Development of integrated geophysical and bedrock geological research methods for civil engineering. Geological Survey of Finland, Report of Investigation 231, s. 37. Östersundomin rakennusgeologinen maaperäkartta 1: [Elektroninen aineisto]. [Viitattu ]. Saatavissa: tai eologinen_kartta_2015.jpg.
23 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GTK:n työraportti Liite
24 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GTK:n työraportti Liite
25 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GTK:n työraportti Liite
26 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GTK:n työraportti Liite
PEHMEIKKÖJEN PAKSUUSTULKINNAT JA OMINAISVASTUSMITTAUKSET
1 (8) PEHMEIKKÖJEN PAKSUUSTULKINNAT JA OMINAISVASTUSMITTAUKSET Säävuori Maaperän rakennettavuuden kannalta oleellisia tekijöitä ovat mm maaperän kantavuus, maanpinnan kaltevuus sekä kantavan pohjan syvyys
LisätiedotIP-mittaukset ja 3D-tulkinta Ilmajoen Välikorven tutkimuskohteelta Taija Huotari-Halkosaari
Etelä-Suomen yksikkö Q16.1/1244/2008/66 20.11.2008 Espoo IP-mittaukset ja 3D-tulkinta Ilmajoen Välikorven tutkimuskohteelta Taija Huotari-Halkosaari GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI Päivämäärä / Dnro
LisätiedotROVANIEMEN ALUEEN ASEMAKAAVOITUS, POHJANOLOSUHTEIDEN MAAPERÄN SELVI- TYS - VENNIVAARA
RAPORTTI 1 (5) Rovaniemen kaupunki Kaavoituspäällikkö Tarja Outila Hallituskatu 7, PL 8216 96100 ROVANIEMI ROVANIEMEN ALUEEN ASEMAKAAVOITUS, POHJANOLOSUHTEIDEN MAAPERÄN SELVI- TYS - VENNIVAARA YLEISTÄ
LisätiedotPAINOVOIMAMITTAUKSET JA KALLIONPINNAN SYVYYSTULKINNAT
1 (24) PAINOVOIMAMITTAUKSET JA KALLIONPINNAN SYVYYSTULKINNAT Tuire Valjus Menetelmän perusteista Painovoimamittausten avulla voidaan tutkia tiheydeltään ympäristöstä poikkeavien muodostumien paksuutta
LisätiedotMaankamaran kartoitus lentogeofysikaalisin menetelmin
Maankamaran kartoitus lentogeofysikaalisin menetelmin Kaukokartoituspäivät 9.11.2007 Hanna Leväniemi, Taija Huotari, Ilkka Suppala Sisältö Aerogeofysikaaliset mittaukset yleisesti GTK:n lentomittaukset
LisätiedotIP-luotaus Someron Satulinmäen kulta-aiheella
Etelä-Suomen yksikkö 12.12.2006 Q18.4/2006/1 Espoo IP-luotaus Someron Satulinmäen kulta-aiheella Heikki Vanhala (Pohjakartta Maanmittauslaitos, lupa nro 13/MYY/06) 1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI
LisätiedotHämeen alueen kallioperän topografiamalli
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Kalliorakentaminen ja sijoituspaikat Espoo 98/2016 Hämeen alueen kallioperän topografiamalli Mira Markovaara-Koivisto GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Ylätunnisteen lisäteksti Sisällysluettelo
LisätiedotSeismiset luotaukset Ahvenanmaalla Naäsin alueella 1988.
Q19/1021/88/1/23 Ahvenanmaa, Näas (ödkarby) J Lehtimäki 09.11.1988 -- ---- 1 rj:o 3353 1/3 Geologian tutkimuskeskus Geofysiikan osasto Työraportti Seismiset luotaukset Ahvenanmaalla Naäsin alueella 1988.
LisätiedotKotalahden kaivoksen rikastushiekka-alueen ja Valkeisen järven välisen alueen suotovesien reittien kartoittaminen geofysikaalisilla menetelmillä
Kotalahden kaivoksen rikastushiekka-alueen ja Valkeisen järven välisen alueen suotovesien reittien kartoittaminen geofysikaalisilla menetelmillä Geofysikaaliset tutkimukset Kotalahden rikastushiekka-alueen
LisätiedotKotirinteen kaava-alue Alueellinen pohjatutkimus Nummela POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 3414/09
VIHDIN KUNTA Kotirinteen kaava-alue Alueellinen pohjatutkimus Nummela POHJATUTKIMUSLAUSUNTO Työ 3414/09 PL 145 gsm 0400 472 059 gsm 0400 409 808 03101 NUMMELA fax (09) 343 3262 fax (09) 222 1201 email
Lisätiedot3D-IP -tulkinnan testaus Taija Huotari
Etelä-Suomen yksikkö Q16.1/200/6 Espoo 3D-IP -tulkinnan testaus Taija Huotari GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI Päivämäärä / Dnro Tekijät Taija Huotari Raportin laji arkistoraportti Toimeksiantaja
LisätiedotAntti Pasanen, Anu Eskelinen, Jouni Lerssi, Juha Mursu Geologian tutkimuskeskus, Kuopio
Pohjaveden kulkeutuminen Kaakkolammen kaatopaikalla Antti Pasanen, Anu Eskelinen, Jouni Lerssi, Juha Mursu Geologian tutkimuskeskus, Kuopio Tutkimuksen tavoite Tutkimuksen tavoitteena on selvittää reitit,
LisätiedotLankilan Metsäkulman alue Alueellinen pohjatutkimus POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 3401/09
VIHDIN KUNTA Lankilan Metsäkulman alue Alueellinen pohjatutkimus POHJATUTKIMUSLAUSUNTO Työ 3401/09 Sisällys: Pohjatutkimuslausunto Pohjatutkimusmerkinnät Pohjatutkimuskartta 3401/09/1 1:3000 Leikkaus A-A
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjavesi -yksikkö Kuopio GTK/83/ /2018. Maatutkaluotaukset Kankaalassa Vuokatin pohjavesialueella
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjavesi -yksikkö Kuopio GTK/83/03.04.19/2018 Maatutkaluotaukset Kankaalassa Vuokatin pohjavesialueella GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Tutkimusraportti Sisällysluettelo Kuvailulehti
LisätiedotMaaperän rakennettavuusselvitys - Östersundom
telä-suomen yksikkö spoo 28.11.2011 Maaperän rakennettavuusselvitys - Östersundom Hilkka Kallio & Ossi Ikävalko telä-suomen yksikkö spoo Sisällysluettelo Kuvailulehti 1 TOIMKSIANTO 1 2 JOHDANTO 1 3 TUTKIMUSMNTLMÄT
LisätiedotGeologian tutkimuskeskus 35/2017 Pohjavesiyksikkö Espoo Tuire Valjus
Geologian tutkimuskeskus 35/2017 Pohjavesiyksikkö Espoo 2.5.2017 Geofysiikan mittaukset Velkuan Aumineralisaation alueella Naantalissa Tuire Valjus GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI Päivämäärä / Dnro
Lisätiedot' Tel. 1 ARKISTOKAPPALE 1. Vastusluotaus Ekokemin radalla Riihimäellä. Ominaisvastusleikkaus. Q 16.2/2000/2 Heikki Vanhala Työraportti 2.2.
1 ARKISTOKAPPALE 1 tih0lwtilska FWKSKNlNUSCENï'KALEN GEOLOGICAL SURVEY OF FINLAND Q 16.2/2000/2 Heikki Vanhala Työraportti 2.2.2000 Vastusluotaus Ekokemin radalla Riihimäellä - Ominaisvastusleikkaus '
Lisätiedot3.a. Helposti rakennettavaa aluetta -Sr, Hk, Mr, Si. Vaikeasti rakennettava pehmeikkö lyhyehkö paalutus 2-5m
2 5 6 5 7 7 1. Helposti rakennettavaa aluetta -Sr, Hk, Mr, Si 3 3.a Vaikeasti rakennettava pehmeikkö lyhyehkö paalutus 2-5m 1. Vaikeasti rakennettava pehmeikkö paaluperustus 5-12m kadut, pihat mahd. kalkkipilarointi
LisätiedotHappamien sulfaattimaiden kartoitus Keliber Oy:n suunnitelluilla louhosalueilla
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Länsi-Suomen yksikkö Kokkola Happamien sulfaattimaiden kartoitus Keliber Oy:n suunnitelluilla louhosalueilla Anton Boman ja Jaakko Auri GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS
LisätiedotSeismiset luotaukset Jyväskylän m1k:n ja Toivakan kunnan alueella syksyllä 1991. Paikka Karttalehti Luotauslinjoja Sijantikuva Tulokset.
4"-&.#&.4. - ARIIISTOKAPPALE a ---pppp ~1913211/94/4/23 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Koskee: 3211 09 Väli-Suomen aluetoimisto 3212 08 Ty öraporiii 3212 09 Jwäskvlän mk Toivakka H. Forss 19.11.1991 Seismiset
LisätiedotSei smi set maaperätutkimukset syyskuussa 1989.
Ci19/23/90/1 Koskee 2023 06, 09 20Y2 0'4 3111 02, 09 3119 07 J. Lehtimaki 18.0Lf.1990 Geologian tutkimuskeskus Geofysiikan osasto Työraportti Sei smi set maaperätutkimukset syyskuussa 1989. Seismisillä
LisätiedotHelminharjun alue Otalampi POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 4003/12
VIHDIN KUNTA Helminharjun alue Otalampi POHJATUTKIMUSLAUSUNTO Työ 4003/12 Sisällys Pohjatutkimuslausunto Pohjatutkimusmerkinnät Pohjatutkimuskartta 4003/12/1 1:2000 Leikkaus A-A 4003/12/2 1:1000/1:100
Lisätiedoteologian tutkimuskeskus Ahvenanmaa, Jomala ---- eofysiikan osasto Seismiset luotaukset Ahvenanmaalla Jomalan alueella 1987.
eologian tutkimuskeskus Ahvenanmaa, Jomala ---- eofysiikan osasto J Lehtimäki 16.12.1987 Työraportti Seismiset luotaukset Ahvenanmaalla Jomalan alueella 1987. Jomalan kylän pohjoispuolella tavataan paikoin
LisätiedotMäntytie 4, 00270 Helsinki p. (09) 2410006 tai 0400 465861, fax (09) 2412311 KERAVA- PORVOO RAUTATIEN ALITUSPAIKKOJEN RAKENNETTAVUUSSELVITYS
INSINÖÖRITOIMISTO e-mail: severi.anttonen@kolumbus.fi Mäntytie 4, 00270 Helsinki p. (09) 2410006 tai 0400 465861, fax (09) 2412311 2017 TALMAN OSAYLEISKAAVA-ALUE SIPOO KERAVA- PORVOO RAUTATIEN ALITUSPAIKKOJEN
LisätiedotIISALMEN KAUPUNKI UIMAHALLIEN SIJOITUSVAIHTOEHDOT ALUEIDEN POHJASUHDEKUVAUS JA RAKENNETTAVUUS
IISAMEN KAUPUNKI UIMAHAIEN SIJOITUSVAIHTOEHDOT AUEIDEN POHJASUHDEKUVAUS JA RAKENNETTAVUUS 26.2.2018 Viite 1539229 Versio 1 Hyväksynyt Tarkistanut Kirjoittanut Jari Hirvonen 1 1.EISTÄ Tilaajan toimeksiannosta
LisätiedotLankilan Metsäkulman alue Alueellinen pohjatutkimus POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 3401/09
VIHDIN KUNTA Lankilan Metsäkulman alue Alueellinen pohjatutkimus POHJATUTKIMUSLAUSUNTO Työ 3401/09 Sisällys: Pohjatutkimuslausunto Pohjatutkimusmerkinnät Pohjatutkimuskartta 3401/09/1 1:3000 Leikkaus A-A
LisätiedotMaaperäkarttojen vertailu - Helsinki, Espoo, Vantaa, GTK
Maaperäkarttojen vertailu - Helsinki, Espoo, Vantaa, GTK MAKU digi pilottialueilta pääkaupunkiseudulta ja Tampereelta on esitetty Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupunkien omat maaperäkartat. Kaikista tutkimuskohteista
LisätiedotTyöraportti Etelä-Suomen aluetoimisto Q 18/23.0/95/1 Erityistoiminnot Seppo Koho
ARKISTOKAPPALE GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Työraportti Etelä-Suomen aluetoimisto Q 18/23.0/95/1 Erityistoiminnot Seppo Koho MAAPERÄKARTOITUKSIIN JA POHJAVEDEN SEURANTAAN LIITTYVÄT SEISPIISET REFRAKTIOLUOTAUKSET
LisätiedotNURMIJÄRVEN KUNTA KLAUKKALA, LINTU- METSÄN ALUE RAKENNETTAVUUS- SELVITYS
Vastaanottaja Nurmijärven kunta Asiakirjatyyppi Rakennettavuusselvitys Päivämäärä 21.9.2010 Viite 82130365 NURMIJÄRVEN KUNTA KLAUKKALA, LINTU- METSÄN ALUE RAKENNETTAVUUS- SELVITYS NURMIJÄRVEN KUNTA KLAUKKALA,
LisätiedotRAKENNUSLIIKE LAPTI OY KUOPION PORTTI
RAKENNUSLIIKE LAPTI OY KUOPION PORTTI KOHTEEN ALUSTAVA RAKENNETTAVUUSSELVITYS 30.11.2016 Viite 1510030132 Versio 1 Hyväksynyt Tarkistanut Kirjoittanut J. Hirvonen Ramboll Kirjastokatu 4 70100 Kuopio Finland
LisätiedotRAKENNETTAVUUSSELVITYS
RAKENNETTAVUUSSEVITYS PAIMIO MEIJERITIEN ÄNSIOSAN ASEMAKAAVA 9.11.2015 1 (5) _Rakennettavuusselvitys1.docx Sisältö 1 Yleistä... 3 2 Tehdyt tutkimukset... 3 2.1 Mittaukset... 3 2.2 Pohjatutkimukset... 3
Lisätiedotsaatu inuodostumasta indikaatiota. Maavastusmittauksen käyttö pohjavesi- ja kalliopinnan syvyysmaarityksiin perustuu eri maalajien
Kesällä 1976 löydettiin geologisen kartoituksen yhteyclessa blerijarven kirkonkylän lähistöltä pieni metaperidotiitti rnuo~ostuma, josta saatfin montuttanalla.nc'iyte. Näyte oli siinä maärin lu-- paava,
LisätiedotSampomuunnos, kallistuneen lähettimen vaikutuksen poistaminen Matti Oksama
ESY Q16.2/2006/4 28.11.2006 Espoo Sampomuunnos, kallistuneen lähettimen vaikutuksen poistaminen Matti Oksama GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI 28.11.2006 Tekijät Matti Oksama Raportin laji Tutkimusraportti
LisätiedotPehmeikön paksuuskarttojen tuotteistaminen Tuire Valjus Heikki Säävuori Hanna Leväniemi
Etelä-Suomen yksikkö 12/2011 30.3.2011 Espoo Pehmeikön paksuuskarttojen tuotteistaminen Tuire Valjus Heikki Säävuori Hanna Leväniemi GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI Päivämäärä / Dnro 30.3.2011 Tekijät
LisätiedotAlustava pohjaveden hallintaselvitys
Alustava pohjaveden hallintaselvitys Ramboll Finland Oy Säterinkatu 6, PL 25 02601 Espoo Finland Puhelin: 020 755 611 Ohivalinta: 020 755 6333 Fax: 020 755 6206 jarno.oinonen@ramboll.fi www.ramboll.fi
LisätiedotSIUNTION KUNTA PALONUMMENMÄKI PALONUMMENKAARI K 180 T 1-6, K 179 T 4, K 181 T 1-2 Siuntio POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 4204/13
SIUNTION KUNTA PALONUMMENMÄKI PALONUMMENKAARI K 180 T 1-6, K 179 T 4, K 181 T 1-2 Siuntio POHJATUTKIMUSLAUSUNTO Työ 4204/13 UUDENMAAN MAANRAKENNUSSUUNNITTELU OY PL 145 gsm 0400 472 059 gsm 0400 409 808
LisätiedotMuokattu pääosin esityksestä Presentation in the Norwegian Geotechnical Society meeting, Oslo , Pauli Saksa, Geosto Oy
Muokattu pääosin esityksestä Presentation in the Norwegian Geotechnical Society meeting, Oslo 15-16.10.2013, Pauli Saksa, Geosto Oy 09.06.2014 Suomen Geoteknillinen Yhdistys Finnish Geotechnical Society
LisätiedotLinnanniitun eteläosan kaava-alue K 266 T 3, K 265 T 2-3, K 263 T 1-3, K 264 T 1 Nummela POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 3632/10
VIHDIN KUNTA Linnanniitun eteläosan kaava-alue K 266 T 3, K 265 T 2-3, K 263 T 1-3, K 264 T 1 Nummela POHJATUTKIMUSLAUSUNTO Työ 3632/10 Sisällys: Pohjatutkimuslausunto Pohjatutkimusmerkinnät Pohjatutkimuskartta
LisätiedotPYHÄJOEN PARHALAHDEN TUULIPUISTO- HANKEALUEEN SULFAATTIMAAESISELVITYS
Geologian tutkimuskeskus Länsi-Suomen yksikkö Kokkola 21.3.2013 PYHÄJOEN PARHALAHDEN TUULIPUISTO- HANKEALUEEN SULFAATTIMAAESISELVITYS Jaakko Auri GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI 21.03.2013 / M29L2013
LisätiedotMAATUTKALUOTAUS JÄMIJÄRVEN LAUTTAKANKAALLA 17.9.2009
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS LÄNSI-SUOMEN YKSIKKÖ TYÖRAPORTTI 28.10.2009 Miikka Paalijärvi Lounais-Suomen ympäristökeskus MAATUTKALUOTAUS JÄMIJÄRVEN LAUTTAKANKAALLA 17.9.2009 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 1
LisätiedotPALKANEEN ISOKANKAAN JA KANGASALAN VEHONIEMENHARJUN GRA VIMETRISET TUTKIMUKSET
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS ARKISTORAPORTTI 32/2014 Etela-Suomen aluetoimisto Betonimiehenkuja 4 02150 ESPOO puh. 90-46931 fax. 90-462 205 PALKANEEN ISOKANKAAN JA KANGASALAN VEHONIEMENHARJUN GRA VIMETRISET
LisätiedotGEO-WORK OY Vartiopolku VÄÄKSY MAATUTKALUOTAUS KIURUJOELLA SUUNNITELLULLA PERKAUKSEN ALUEELLA
GEO-WORK OY Vartiopolku 5 17200 VÄÄKSY 19.10.2015 MAATUTKALUOTAUS KIURUJOELLA SUUNNITELLULLA PERKAUKSEN ALUEELLA 30.9.2015 TEHTÄVÄ Geo-Work Oy suoritti Ympäristötekniikan insinööritoimisto Jami Ahon toimeksiannosta
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M19/3733/91/1/82 Pohjois-Suomen aluetoimisto Malmitutkimus Risto Vartiainen
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M19/3733/91/1/82 Pohjois-Suomen aluetoimisto Malmitutkimus Risto Vartiainen 5.12.1991 KAOLIINITUTKIMUKSET SAVUKOSKEN HEVOSKUUSIKONAAVALLA 1991 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 1.1.
LisätiedotKonsernipalvelut/Tekniset palvelut
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Konsernipalvelut/Tekniset palvelut TILAUS JA NÄYTTEENOTTOSELVITYS TILAUS No (KP täyttää) Tilaaja Päiväys 05.11.2015 Hanke Geologinen rakenneselvitys Aakkulanharjun pohjavesialueella
LisätiedotKullaan Levanpellon alueella vuosina 1997-1999 suoritetut kultatutkimukset.
GEOLOGIAN TUTKIMCJSKESKUS Tekij at Rosenberg Petri KUVAILULEHTI Päivämäärä 13.1.2000 Raportin laji Ml 911 14312000/ 711 0 tutkimusraportti 1 Raportin nimi Toimeksiantaja Geologian tutkimuskeskus Kullaan
LisätiedotPaadenmäen kalliokiviainesselvitykset Paavo Härmä ja Heikki Nurmi
Etelä-Suomen yksikkö C/KA 33/09/01 3.7.2009 Espoo Paadenmäen kalliokiviainesselvitykset Paavo Härmä ja Heikki Nurmi Geologian tutkimuskeskus Etelä-Suomen yksikkö Sisällysluettelo Kuvailulehti 1 JOHDANTO
LisätiedotQ 19/23/2623/1991/1. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto Työraportti. PELLO Naamij oki Pertti Turunen
Q 19/23/2623/1991/1 PELLO Naamij oki Pertti Turunen 30.5.1991 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto Työraportti SEISMISET REFRAKTIOLUOTAUKSET PELLON NAAMWOELLA VUONNA 1989 Q 19/23/2623/1991/1
LisätiedotHÄMEENLINNAN KAUPUNKI KANKAANTAUS 78, MAAPERÄ- JA POHJAVESITARKASTELU
Vastaanottaja Hämeenlinnan kaupunki Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 27.4.2016 Viite 1510026179 HÄMEENLINNAN KAUPUNKI KANKAANTAUS 78, MAAPERÄ- JA POHJAVESITARKASTELU HÄMEENLINNAN KAUPUNKI KANKAANTAUS
LisätiedotMikkelin uusi jätevedenpuhdistamo. Vaihtoehtoisten sijoituspaikkojen rakennettavuusselvitys
Knowledge taking people further --- MIKKELIN VESILAITOS Mikkelin uusi jätevedenpuhdistamo Vaihtoehtoisten sijoituspaikkojen rakennettavuusselvitys Yhteenveto 16.2.2009 Viite 82122478 Versio 1 Pvm 16.2.2009
LisätiedotGEO-WORK OY Vartiopolku VÄÄKSY MAATUTKALUOTAUS PÄLKÄNEELLÄ
GEO-WORK OY Vartiopolku 5 16.12.2014 17200 VÄÄKSY MAATUTKALUOTAUS PÄLKÄNEELLÄ 26.11.2014 1 TEHTÄVÄ Geo-Work Oy suoritti Destia Oy:n toimeksiannosta maatutkaluotausta Pälkäneen pohjavesialueella. Tutkimuksen
LisätiedotHanhikankaan rakennetutkimus ja virtausmallinnus
Hanhikankaan rakennetutkimus ja virtausmallinnus Geologi Tapio Väänänen, Geologian tutkimuskeskus, Kuopio Projektin tulosten esittely 25.4.2016 Kohde: Mikkelin pohjavesien suojelun yhteistyöryhmä Paikka:
LisätiedotEnäranta Korttelit 262 ja 278-285 Alueellinen pohjatutkimus POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 3392/09
VIHDIN KUNTA Enäranta Korttelit 262 ja 278-285 Alueellinen pohjatutkimus POHJATUTKIMUSLAUSUNTO Työ 3392/09 Sisällys: Pohjatutkimuslausunto Pohjatutkimusmerkinnät Pohjatutkimuskartta 3392/09/1 1:2000 Leikkaus
LisätiedotVANTAAN KAUPUNKI Maankäytön, rakentamisen ja ympäristön toimiala Kuntatekniikan keskus / Geotekniikka 51 PAKKALA TONTIT K 51226/2-7.
Maankäytön, rakentamisen ja ympäristön toimiala Kuntatekniikan keskus / Geotekniikka TONTIT K 6/-7..7 Maaperä Korttelialueella on tehty yleispiirteinen pohjatutkimus. Ympäröivillä katualueilla sijaitsee
LisätiedotHAUSJÄRVEN KUNTA PIHONKAARTEEN RAKEN- NETTAVUUSSELVITYS. Vastaanottaja Hausjärven kunta. Asiakirjatyyppi Raportti. Päivämäärä 30.6.
Vastaanottaja Hausjärven kunta Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 30.6.2016 Viite 1510025613 HAUSJÄRVEN KUNTA PIHONKAARTEEN RAKEN- NETTAVUUSSELVITYS HAUSJÄRVEN KUNTA PIHONKAARTEEN RAKENNETTAVUUSSELVITYS
LisätiedotGeophysical measurements in Välikorpi area, Ilmajoki Jaana Lohva
ESY 86/2012 04.10.2012 Espoo Geophysical measurements in Välikorpi area, Ilmajoki Jaana Lohva GEOLOGICAL SURVEY OF FINLAND DOCUMENTATION PAGE Date / Rec. no. 04.10.2012 Authors Jaana Lohva Type of report
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA OLLINSUO 1, KAIV.REK. N:O 3693 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/4522/-89/1/10 Kuusamo Ollinsuo Heikki Pankka 17.8.1989 1 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA OLLINSUO 1, KAIV.REK. N:O 3693 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
LisätiedotKalajoentie Kalajoki MAAPERÄTUTKIMUS KALAJOELLA: LANKIPERÄ, KALAJOKI
Kalajoen kaupunki MAAPERÄTUTKIMUS Kalajoentie 5 85100 Kalajoki 31.07.2018 MAAPERÄTUTKIMUS KALAJOELLA: LANKIPERÄ, KALAJOKI Yleistä Kalajoen kaupungin (Hannu Vähäkuopus) toimeksiannosta on KS Geokonsult
LisätiedotJANAKKALAN KUNTA OMAKOTITALOTONTTIEN RAKENNETTAVUUSSEL- VITYS: TERVAKOSKI 601
Vastaanottaja Janakkalan kunta Leena Turkka Junttilantie 1 14200 Turenki Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 19.3.2010 Viite 82127816 JANAKKALAN KUNTA OMAKOTITALOTONTTIEN RAKENNETTAVUUSSEL- VITYS: TERVAKOSKI
LisätiedotLAUSUNTO ALUEEN PERUSTAMISOLOSUHTEISTA
GEOPALVELU OY TYÖ N:O 11113 SKOL jäsen ROUTION ALUETUTKIMUS Ratsutilantie 08350 LOHJA LAUSUNTO ALUEEN PERUSTAMISOLOSUHTEISTA 30.06.2011 Liitteenä 6 kpl pohjatutkimuspiirustuksia - 001 pohjatutkimusasemapiirros
LisätiedotSEINÄJOEN SEURAKUNTA NURMON HAUTAUSMAAN LAAJENNUKSEN POHJATUTKIMUS POHJATUTKIMUSSELOSTUS 27.6.2014
3697 SEINÄJOEN SEURAKUNTA NURMON HAUTAUSMAAN LAAJENNUKSEN POHJATUTKIMUS POHJATUTKIMUSSELOSTUS 27.6.2014 SISÄLLYSLUETTELO 1. TEHTÄVÄ JA SUORITETUT TUTKIMUKSET 1 2. TUTKIMUSTULOKSET 1 2.1 Rakennuspaikka
LisätiedotOMATOIMISEEN RAKENTAMISEEN VARATTUJEN TONTTIEN 1 (2) RAKENNETTAVUUSSELVITYS
OMATOIMISEEN RAKENTAMISEEN VARATTUJEN TONTTIEN 1 (2) K45031 T3 31.5.2016 ALUSTAVA KURTTILA MAAKAUPPIAANKUJA KORTTELI 45031 T3 Yleistä Alueen alustavaa rakennettavuusselvityksen määrittämistä varten on
LisätiedotLINTUMETSÄN ALUETUTKIMUS
GEOPALVELU OY TYÖ N:O 11294 SKOL jäsen LINTUMETSÄN ALUETUTKIMUS Lepsämäntie 01800 KLAUKKALA POHJATUTKIMUSRAPORTTI 15.12.2011 Liitteenä 4 kpl pohjatutkimuspiirustuksia: - 001 pohjatutkimusasemapiirros 1:1000-002
LisätiedotTutkimustyöselostus Vampulan kunnassa, valtausalueella Matkussuo (kaivosrekisterinumero 7822/1) suoritetuista kaoliinitutkimuksista vuosina
Etelä-Suomen yksikkö M06/2112/2007/82/16 12.3.2007 Espoo Tutkimustyöselostus Vampulan kunnassa, valtausalueella Matkussuo (kaivosrekisterinumero 7822/1) suoritetuista kaoliinitutkimuksista vuosina 2004-2005
Lisätiedot13976 POHJOLA RAKENNUS OY SIPOON TOIVOLA ITÄINEN SUURSUONKUJA SIPOO POHJATUTKIMUS 26.11.2013 Insinööritoimisto POHJATEKNIIKKA OY Nuijamiestentie 5 B, 00400 Helsinki, Puh. (09) 477 7510, Fax (09) 4777 5111
LisätiedotOMATOIMISEEN RAKENTAMISEEN VARATTUJEN TONTTIEN 1 (2) RAKENNETTAVUUSSELVITYS
OMATOIMISEEN RAKENTAMISEEN VARATTUJEN TONTTIEN 1 (2) K44073 T2 16.8.2017 ALUSTAVA KAUKLAHTI KAUPPAKUMPPANINTIE KORTTELI 44073 T2 Yleistä Alueen alustavaa rakennettavuusselvityksen määrittämistä varten
LisätiedotHienorakeisten maalajien kerrosjärjestys ja ominaisuudet Helsingin Malmin lentokentän kaava-alueella
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GTK/957/03.02/2016 Hienorakeisten maalajien kerrosjärjestys ja ominaisuudet Helsingin Malmin lentokentän kaava-alueella Maarit Saresma, Antti E.K. Ojala ja Ossi Ikävalko GEOLOGIAN
LisätiedotAlueellinen ruhjetulkinta ja seisminen refraktioluotaus maapeitteen paksuuden ja kallion rikkonaisuuden tutkimiseksi Pudasjärvellä lokakuussa 2010.
Konsernipalvelut yksikkö Kuopio 10.12.2010 Alueellinen ruhjetulkinta ja seisminen refraktioluotaus maapeitteen paksuuden ja kallion rikkonaisuuden tutkimiseksi Pudasjärvellä lokakuussa 2010. Geobotnia
LisätiedotTampereen seudun. lentogeofysikaaliset aineistot. TAATA hankkeen osaraportti. Hilkka Arkimaa, Heikki Säävuori, Meri-Liisa Airo
Etelä-Suomen Yksikkö Q/20/2009/30 27.5.2009 Espoo Tampereen seudun lentogeofysikaaliset aineistot TAATA hankkeen osaraportti Hilkka Arkimaa, Heikki Säävuori, Meri-Liisa Airo GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Tekijät
LisätiedotKIRKKORANTA KERIMÄKI ALUEEN MAAPERÄKUVAUS JA RAKENNETTAVUUS 15.2.2013
KIRKKORANTA KERIMÄKI ALUEEN MAAPERÄKUVAUS JA RAKENNETTAVUUS 15.2.2013 Viite 8214459921 Versio 1 Pvm 15.2.2013 Hyväksynyt Tarkistanut Ari Könönen Kirjoittanut Jari Hirvonen 1 1. YLEISTÄ Tilaajan toimeksiannosta
LisätiedotGEOPALVELU OY TYÖ N:O SKOL jäsen
G P TYÖ N:O 17224 SKOL jäsen VIRKKULAN SENIORIKYLÄ 755 / 406 / 14 / 21 PALONUMMI SIUNTIO RAKENNETTAVUUSSELVITYS 3.10.2017 Liitteenä 6 kpl pohjatutkimuspiirustuksia -001 pohjatutkimusasemapiirros 1:500-002
LisätiedotAakkulanharjun ja Kalevankankaan pohjavesialueiden välisen rajan lisäselvitys
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Geologinen rakenneselvitys 19.05.2017 Aakkulanharjun ja Kalevankankaan pohjavesialueiden välisen rajan lisäselvitys GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Geologinen rakenneselvitys 19.05.2017
LisätiedotOTK. Vastusluotaus Ylöjarven vanhan kaivoksen. rikastushiekka-alueella GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS. Heikki Vanhala
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GEOLOGISKA FORSKNINGSCENTRALEN GEOLOGICAL SURVEY OF FINLAND Arkistoraportti Q16.2/2002/1 26.3.2002 Heikki Vanhala Vastusluotaus Ylöjarven vanhan kaivoksen rikastushiekka-alueella
Lisätiedot3D inversio maavastusluotaustutkimuksissa
3D inversio maavastusluotaustutkimuksissa K. Tiensuu 1 ja T. Huotari 2 1 Geologian tutkimuskeskus, karla.tiensuu@gtk.fi 2 Geologian tutkimuskeskus, taija.huotari@gtk.fi Abstract In this work we have compared
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Raportti 1 (7) Länsi-Suomen yksikkö Herukka Oulu (1162057) Kokkola Annu Martinkauppi ja Petri Hakala 27.8.
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Raportti 1 (7) Länsi-Suomen yksikkö Herukka Oulu (1162057) Kokkola Annu Martinkauppi ja Petri Hakala TULOKSIA GEOFYSIKAALISISTA PAIKKATUTKIMUKSISTA OULUN HERUKAN SALEN TUTKIMUSKOHTEESSA
Lisätiedot20719 SYSMÄN KUNTA OTAMO RAKENNETTAVUUSSELVITYS 6.11.2006. SÄHKÖPOSTI/E-MAIL proy@ristola.com INTERNET www.ristola.com
20719 SYSMÄN KUNTA OTAMO RAKENNETTAVUUSSELVITYS 6.11.2006 OSOITE/ADDRESS Terveystie 2 FIN-15870 HOLLOLA PUH./TEL +358-(0)3-52 351 FAKSI/TELEFAX +358-(0)3-523 5252 SÄHKÖPOSTI/E-MAIL proy@ristola.com INTERNET
LisätiedotKohde käsittää vireillä olevan asemakaavan 8255 Hervantajärven kaupunginosassa Tampereen kaupungin kaakkoisosassa, Ruskonkehän eteläpuolella.
Hiidenmäen rakennettavuusselvitys asemakaavoitusta varten 19.10.2011 Kohde Kohde käsittää vireillä olevan asemakaavan 8255 Hervantajärven kaupunginosassa Tampereen kaupungin kaakkoisosassa, Ruskonkehän
LisätiedotEtelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 79 Mikkelin seutu
Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 79 2.3 Hirvensalmi Hirvensalmen kunnan alueella tehtiin tutkimuksia kahdessa kohteessa, joista Iso-Lautharjulla suoritettiin jatkotutkimuksia (taulukko 1 ja karttakuva
LisätiedotRAKENNETTAVUUSSELVITYS
PORNAINEN, AIDUNAUEEN ASEMAKAAVAN SWECO Ympäristö Oy Inststo Arcus Oy aatinut Tarkastanut Hyväksynyt N Vehmas / Arcus K Andersson-Berlin / Arcus J Heikkilä / Arcus 17-01-03 17-01-03 17-01-03 Sisällysluettelo
LisätiedotVastusluotaus Ridnitšohkkan laella ja vuotomaahyllyillä kesällä 2004 ja 2005
ESY Q 16.2/2007/6 19.1.2006 Espoo Vastusluotaus Ridnitšohkkan laella ja vuotomaahyllyillä kesällä 2004 ja 2005 Heikki Vanhala GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Tekijät Heikki Vanhala KUVAILULEHTI Päivämäärä / Dnro
LisätiedotOMATOIMISEEN RAKENTAMISEEN VARATTUJEN TONTTIEN 1 (2)
OMATOIMISEEN RAKENTAMISEEN VARATTUJEN TONTTIEN 1 (2) K20006 T6 25.5.2016 ALUSTAVA KUURINNIITTY KIRJOMÄKI KORTTELI 20006 T6 Yleistä Alueen alustavaa rakennettavuusselvityksen määrittämistä varten on lähtötietoina
LisätiedotKERAVAN KAUPUNKI. Huhtimontie Tontit 7-871-3,4,6 Kerava POHJATUTKIMUSLAUSUNTO TYÖ 4437/14
KERAVAN KAUPUNKI Huhtimontie Tontit 7-871-3,4,6 Kerava POHJATUTKIMUSLAUSUNTO TYÖ 4437/14 Sisällys Pohjatutkimuslausunto Salaojituskerroksen rakeisuusalueet Pohjatutkimusmerkinnät Pohjatutkimuskartta 4437/14/1
LisätiedotGEOTEKNINEN RAKENNET- TAVUUSSELVITYS
Vastaanottaja Kangasalan kunta Asiakirjatyyppi Rakennettavuusselvitys Päivämäärä Rev A 27.10.2015 GEOTEKNINEN RAKENNET- TAVUUSSELVITYS TARASTENJÄRVEN ASEMA- KAAVA-ALUE 740 KANGASALA TÄMÄ RAPORTTI KORVAA
LisätiedotPirkkahalli, pysäköintialue
Työnro 070012 RAKENNETTAVUUSSELVITYS Pirkkahalli, pysäköintialue Ilmailunkatu Tampere POHJARAKENNESUUNNITELMA 1 (5) RI Tiina Ärväs 11.01.2008 Työnro 070012 Pirkkahalli, pysäköintialue Ilmailunkatu Tampere
LisätiedotOMATOIMISEEN RAKENTAMISEEN VARATTUJEN TONTTIEN 1 (2) RAKENNETTAVUUSSELVITYS
OMATOIMISEEN RAKENTAMISEEN VARATTUJEN TONTTIEN 1 (2) K45085 T12 16.8.2017 ALUSTAVA ÅMINNE PULPETTIPOLKU KORTTELI 45085 T12 Yleistä Alueen alustavaa rakennettavuusselvityksen määrittämistä varten on lähtötietoina
LisätiedotMaa- ja kallioperäselvitys
Tahkon matkailukeskuksen keskustan liikennejärjestelyjen ja ympäristön kehittäminen Marja Martikkala Juha Karppinen Tuomas Pelkonen 29. huhtikuuta 2019 / 1 Maa- ja kallioperäselvitys Maa- ja kallioperätutkimuksia
LisätiedotTarvaalan tilan rakennettavuusselvitys
SAARIJÄRVEN KAUPUNKI P17623 21.8.2012 2 (5) SISÄLLYSLUETTELO: 1 YEISTÄ... 3 2 TUTKIMUKSET... 3 3 POHJASUHTEET... 3 4 ALUEEN RAKENNETTAVUUS... 4 4.1 Yleistä... 4 4.2 Rakennukset... 4 4.3 Kunnallistekniikka...
LisätiedotGeologian tutkimuskeskus Q 19/2041/2006/1 20.11.2006 Espoo JÄTEKASOJEN PAINUMAHAVAINTOJA ÄMMÄSSUON JÄTTEENKÄSITTELYKESKUKSESSA 1999-2006.
Geologian tutkimuskeskus Q 19/2041/2006/1 20.11.2006 Espoo JÄTEKASOJEN PAINUMAHAVAINTOJA ÄMMÄSSUON JÄTTEENKÄSITTELYKESKUKSESSA 1999-2006 Seppo Elo - 2 - GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Tekijät Seppo Elo KUVAILULEHTI
Lisätiedot-'*. 419/3533/21 /? Geologinen tutkimuslaitos
r -'*. 419/3533/21 /? Geologinen tutkimuslaitos., Seppo ~ i o Geofysiikan osasto Otaniemi TAIVALKOSKEN SAARIJÄRVEN SAVIKIVIESIINTYMÄN GRAVIMETRINEN TUTKIMUS Tämä raportti liittyy työhön, jota geologisen
LisätiedotPudasjärven koulukeskuksen tiejärjestelyt Maaperäolosuhteet ja päällysrakennemitoitus
Maaperäolosuhteet ja päällysrakennemitoitus Maaperäolosuhteet ja päällysrakennemitoitus 1. Sijainti Suunnittelukohde sijaitsee Pudasjärvellä. Suunnittelutoimeksiantoon sisältyvät: Vt 20 Kuusamontie: -
LisätiedotAsemakaavan seurantalomake
Asemakaavan seurantalomake Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta 577 Paimio Täyttämispvm 16.12.2016 Kaavan nimi Kauppatien asemakaava ja asemakaavan muutos Hyväksymispvm Ehdotuspvm Hyväksyjä Vireilletulosta
LisätiedotHydrologia. Pohjaveden esiintyminen ja käyttö
Hydrologia Timo Huttula L8 Pohjavedet Pohjaveden esiintyminen ja käyttö Pohjavettä n. 60 % mannerten vesistä. 50% matalaa (syvyys < 800 m) ja loput yli 800 m syvyydessä Suomessa pohjavesivarat noin 50
LisätiedotSENAATTI-KIINTEISTÖT LAHDEN VARIKKO RAKENNETTAVUUSSEL- VITYS
Vastaanottaja Senaatti-kiinteistöt Asiakirjatyyppi Rakennettavuusselvitys Päivämäärä 26.2.2010 Viite 82127893 SENAATTI-KIINTEISTÖT LAHDEN VARIKKO RAKENNETTAVUUSSEL- VITYS SENAATTI-KIINTEISTÖT LAHDEN VARIKKO
Lisätiedot16.3T-1. Tutkimusselostus: Vt 6, Taavetti Lappeenranta, Rantsilanmäen pohjavesialueen maatutkaluotaus
16.3T-1 Tutkimusselostus: Vt 6, Taavetti Lappeenranta, Rantsilanmäen pohjavesialueen maatutkaluotaus 2 (5) Vt 6, Taavetti Lappeenranta, Rantsilanmäen pohjavesialueen maatutkaluotaus Yleistä Tämä tutkimus
LisätiedotANJALANKOSK SAHKON JOHTAVUUS- JA LAMPOTILAVAIHTELUT
... -... C GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS. RAPORTTI ANJALANKOSK SAHKON JOHTAVUUS- JA LAMPOTILAVAIHTELUT Espoo 1997 Ql8/27/97/1 R. Puranen M. Mäkilä H. Saävuori GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Geofysiikan osasto Maaperäosasto
LisätiedotPäivämäärä JOENSUUN ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVA-ALUE RAKENNETTAVUUSSELVITYS
Päivämäärä 03.05.2016 JOENSUUN ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVA-ALUE RAKENNETTAVUUSSELVITYS JOENSUUN ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVA-ALUE RAKENNETTAVUUSSELVITYS Päivämäärä 03.05.2016 Laatija Tarkastaja Iikka Hyvönen Jari
LisätiedotKalliopinnan varmistukset seismisillä linjoilla ja suunnitellun kuilun alueella syksyllä 2002
Työraportti 2002-51 Kalliopinnan varmistukset seismisillä linjoilla ja suunnitellun kuilun alueella syksyllä 2002 Mari Lahti Lokakuu 2002 POSIVA OY FIN-27160 OLKILUOTO, FINLAND Tel. +358-2-8372 31 Fax
LisätiedotLatauspotentiaalimittaukset Olkiluodossa keväällä 2003
Työraportti 2003-25 Latauspotentiaalimittaukset Olkiluodossa keväällä 2003 Mari Lahti Tero Laurila Kesäkuu 2003 POSIVA OY FIN-27160 OLKILUOTO, FINLAND Tel +358-2-8372 31 Fax +358-2-8372 3709 Työraportti
LisätiedotRAK Computational Geotechnics
Janne Iho Student number 263061 / janne.iho@student.tut.fi Tampere University of Technology Department of Civil Engineering RAK-23526 Computational Geotechnics Year 2017 Course work 2: Settlements Given
LisätiedotPOHJATUTKIMUSRAPORTTI
G P GEOPALVELU OY TYÖ N:O 17125 SKOL jäsen KARLSÅKER OMAKOTITALOTONTIT 20, 22, 24 26 / 132 / KARLSÅKER / SIUNTIO Pellonkulma 02580 SIUNTIO 15.6.2017 Liitteenä 6 kpl pohjatutkimuspiirustuksia -001 pintavaaitus
LisätiedotOMATOIMISEEN RAKENTAMISEEN VARATTUJEN TONTTIEN 1 (2) RAKENNETTAVUUSSELVITYS
OMATOIMISEEN RAKENTAMISEEN VARATTUJEN TONTTIEN 1 (2) K74026 T1 21.8.2017 ALUSTAVA NUPURI NUPURINKARTANONTIE KORTTELI 74026 T1 Yleistä Alueen alustavaa rakennettavuusselvityksen määrittämistä varten on
Lisätiedot