20719 SYSMÄN KUNTA OTAMO RAKENNETTAVUUSSELVITYS SÄHKÖPOSTI/ INTERNET

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "20719 SYSMÄN KUNTA OTAMO RAKENNETTAVUUSSELVITYS 6.11.2006. SÄHKÖPOSTI/E-MAIL proy@ristola.com INTERNET www.ristola.com"

Ari-Pekka Auvinen
8 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 20719 SYSMÄN KUNTA OTAMO RAKENNETTAVUUSSELVITYS OSOITE/ADDRESS Terveystie 2 FIN HOLLOLA PUH./TEL +358-(0) FAKSI/TELEFAX +358-(0) SÄHKÖPOSTI/ proy@ristola.com INTERNET VAT No. FI Y-tunnus/Business ID Kotipaikka/Domicile Hollola

/TEL +358-(0)3-52 351 FAKSI/TELEFAX +358-(0)3-523 5252 SÄHKÖPOSTI/E-MAIL

2 SYSMÄN KUNTA OTAMO RAKENNETTAVUUSSELVITYS SISÄLLYSLUETTELO 1 TUTKIMUSKOHDE JA TEHDYT TUTKIMUKSET MAAPERÄOLOSUHTEET RAKENNETTAVUUS KUNNALLISTEKNIIKAN RAKENTAMINEN MAANRAKENNUSTYÖT KUIVATUS JA ROUTASUOJAUS RADONIN HUOMIOIMINEN...4 LIITTEET 1/20719 Otamonportin asemakaavaluonnos 1:2 000 PIIRUSTUKSET Yleiskartta 1: Tutkimus-/rakennettavuuskartta 1: Leikkauspiirustus, leikkaus A-A 1:500/1: Leikkauspiirustus, leikkaus B-B 1:500/1: Leikkauspiirustus, leikkaus C-C 1:500/1: Leikkauspiirustus, leikkaus D-D 1:500/1: ja 8 Maanäytteiden tutkimustulokset

..4 LIITTEET 1/20719 Otamonportin asemakaavaluonnos 1:2 000 PIIRUSTUKSET 20719.1 Yleiskartta 1:15 000 20719.2 Tutkimus-/rakennettavuuskartta 1:2 000 20719.

3 SYSMÄN KUNTA OTAMO RAKENNETTAVUUSSELVITYS 1 TUTKIMUSKOHDE JA TEHDYT TUTKIMUKSET 2 MAAPERÄOLOSUHTEET Sysmän kunnan toimeksiannosta olemme tehneet rakennettavuusselvityksen Otamossa tutkimus-/rakennettavuuskarttaan rajatulla maaalueella. Tutkimuskohteen sijainti näkyy yleiskartalla piir.nro Maaperäolosuhteiden selvittämiseksi alueella tehtiin seuraavat maastotyöt: painokairauksia yhdeksässä tutkimuspisteessä tärykairaus yhdessä tutkimuspisteessä maanäytteiden otto pisteistä P1, P6, P7 ja P8 pohjavesipinnan mittaus pisteissä P2, P7 ja P8 ja Ala- Vehkajärven vesipinnan mittaus kairauspisteet kartoitettiin takymetrillä, lähtöpisteinä monikulmiopisteet nrot 81 j 82. Tutkimuspisteiden sijainnit on esitetty tutkimus-/rakennettavuuskartalla piir.nro ja kairaustulokset leikkauspiirustuksilla piir.nrot Maanäytteiden tutkimustulokset näkyvät lomakkeilla nrot ja 8. Tutkimusalue on suurelta osalta nykyistä peltoa, joka on viljelykäytössä. Mäkialueet ovat metsän peitossa. Maanpinnan korkeus vaihtelee alueella välillä noin Rantaluiska Ala-Vehkajärveen on jyrkkä. Kairauspisteet sijoitettiin pääasiassa mäkialueiden ulkopuolelle, koska mäkialueet arvioitiin jo karttatarkastelun perusteella hyvin kantaviksi. Kairauspisteenä P10 esiintyi lohkareita ja kairaus kiilautui 1,3 m syvyydessä.

1. Maaperäolosuhteiden selvittämiseksi alueella tehtiin 14.-22.9.

4 Havaintopiste Muualla kairausten mukaan maan pintaa peittää noin 0,2-0,3 m paksu humuspitoinen maakerros, jonka alapuolella on 0,8-2,7 m paksu, pääasiassa keskitiivis ja tiivis maakerros. Kerros sisältää silttiä, savista silttiä ja silttistä hiekkaa. Kairauspisteissä P3, P5, P6 ja P9 em. maakerrosten alla oli 0-0,9 m paksu tiivis moreenikerros ja tutkimusten perusteella arvioitu kalliopinta. Kairauspisteissä P1, P2 ja P4 em. maakerrosten alla oli 0,9-5 m paksu löyhä silttikerros, jonka alla on 0,5-0,8 m paksu tiivis moreenikerros. Kairauspisteet P7 ja P8 sijoitettiin maastossa oleviin notkelmiin. Humuskerroksen alapuolella havaittiin 2,4-4,9 m paksu sitkeä tai pehmeä savikerros ja edelleen alempana 0,2-1,8 m paksu tiivis moreenikerros ja sen alla tutkimusten perusteella arvioitu kalliopinta. Kairaussyvyydet vaihtelivat 1,0-7,7 m ja kairaukset päättyivät pääasiassa kiveen tai kallioon tai kiilautuivat kivien väliin tiiviissä moreenissa. Kairauspisteistä P1, P6, P7 ja P8 otetut maanäytteet olivat silttistä hiekkaa, silttiä ja laihaa savea. Näytteiden vesipitoisuudet vaihtelivat välillä 10,3-40,1 % ja kaikki näytteet olivat routivia. Pohjavesipinta havaittiin kairauspisteisiin asennetuista väliaikaisista havaintoputkista (Ø 16 M) seuraavasti: Vesipinnan etäisyys maanpinnasta (m) Vesipinnan korkeustaso Havaintopäivä P2 0,54 +82, P7 2,1 +84, P8 0, RAKENNETTAVUUS Pohjavesi ei ollut paineellista havaintopisteissä. Kairauspisteiden P7 ja P8 maastosyvänteet olivat tutkimusaikana kuivia. Ala-Vehkajärven vesipinta oli tasolla Asemakaavaluonnoksessa (liite 1/20719) esitetty kaava-alueen ja pohjaveden imeytyskentän välinen suojaetäisyys vaikutti hyvältä. Mikäli väliin lisätään tontteja, tulevat ne liian lähelle imeytyskenttää. Tutkittu alue on jaettu rakennettavuudeltaan neljään alueeseen, jotka on esitetty tutkimus-/rakennettavuuskartalla piir.nro Alueiden väliset rajat ovat suuntaa-antavia ja alueiden rakennettavuus edustaa kunkin alueen keskimääräisiä olosuhteita.

maakerrosten alla oli 0-0,9 m paksu tiivis moreenikerros ja tutkimusten perusteella arvioitu kalliopinta. Kairauspisteissä P1, P2 ja P4 em.

5 Alue 1 Alueella on 0,8-2,8 m paksu kerros keskitiivistä ja tiivistä silttiä, savista silttiä ja silttistä hiekkaa. Alueella voidaan rakentaa 1-2 kerroksisia pientaloja maanvaraisille anturaperustuksille. Geotekninen kantavuus on 200 kn/m². Lattiat voidaan perustaa maanvaraisesti. Alue 1A Alueen mäkien lakialueilla esiintyy louhikoita tai yksittäisiä irtolohkareita. Irtomaa on tiivistä moreenia ja savista silttiä. Alueelle voidaan rakentaa 1-2 kerroksisia pientaloja maanvaraisille anturaperustuksille. Geotekninen kantavuus on 200 kn/m². Lattiat voidaan perustaa maanvaraisesti. Alue 2 Alueella on 1,2-2,2 m paksu kerros keskitiivistä ja tiivistä silttiä, savista silttiä ja silttistä hiekkaa, jonka alapuolella on 0,8-5 m paksu löyhä silttikerros. Alueelle voidaan rakentaa 1-2 kerroksisia pientaloja maanvaraisille anturaperustuksille. Geotekninen kantavuus on 100 kn/m². Lattiat voidaan perustaa maanvaraisesti. Alue 3 Alueella esiintyy löyhiä tai pehmeitä savikerroksia. Alueella on nykyisiä kuivatusojia ja maastosyvänteitä. Kuivatusojia tarvitaan alueen rakentamisen jälkeen pintavesien pois johtamiseen alueelta. Maastosyvänteeseen (P8) voi rakentaa esim. pintavesien keräilyaltaan, josta vedet voidaan johtaa ylivuotopadon kautta nykyistä kunnostettavaa laskuojaa (ja putkea) pitkin Ala-Vehkajärveen. Aluetta ei suositella rakennusten sijaintialueeksi. 4 KUNNALLISTEKNIIKAN RAKENTAMINEN 5 MAANRAKENNUSTYÖT Alueilla 1, 1A ja 2 kadut ja putkilinjat voidaan perustaa normaalisti. Soratäyttökuoren alle asennetaan suodatinkangas, käyttöluokka N3. Alueelle 3 ei suositella kunnallistekniikan rakentamista. Rakennusten ja maarakenteiden alta on poistettava humus ja löyhät pintamaakerrokset ennen perustamista. Pintaveden pääsy kaivantoihin on estettävä ja tarvittaessa poistettava häiriintynyt maa-aines kaivannoista. Mahdollinen vesi pumpataan pois kaivannoista uppopumpuilla. Alueilla 1, 1A ja 2 kaivantojen luiskakaltevuus voi vaihdella kaivannon syvyyden mukaan seuraavasti: 2,0 m = 5:1, 2,5 m = 3:1 ja 3,0 m = 2:1.

Alue 1A Alueen mäkien lakialueilla esiintyy louhikoita tai yksittäisiä irtolohkareita. Irtomaa on tiivistä moreenia ja savista silttiä.

6 Täyttötyöt on tehtävä huolellisesti kerroksittain tiivistäen asianomaisista kelvollisista materiaaleista. Maarakennustöissä on noudatettava julkaisun RIL , Talonrakennuksen maarakenteet -ohjeita. 6 KUIVATUS JA ROUTASUOJAUS 7 RADONIN HUOMIOIMINEN Rakennukset sekä katujen ja pihojen rakennekerrokset tulee salaojittaa alueilla 1, 1A ja 2 maaperän huonon vedenläpäisevyyden vuoksi. Maaperä on routivaa, joten perustukset on routasuojattava, mikäli perustamissyvyys jää routarajan yläpuolelle. Alueilla 1, 1A ja 2 rakennuksiin tulee suunnitella lattianalainen radonputkisto poistoputkineen. Hollolassa 6. päivänä marraskuuta 2006 INSINÖÖRITOIMISTO PAAVO RISTOLA OY Petri Juhola osastopäällikkö, TkL Hannu Kilponen projektipäällikkö, RI

6 KUIVATUS JA ROUTASUOJAUS 7 RADONIN HUOMIOIMINEN Rakennukset sekä katujen ja pihojen rakennekerrokset tulee salaojittaa alueilla 1, 1A ja 2 maaperän huonon vedenläpäisevyyden vuoksi.

Samankaltaiset tiedostot

SENAATTI-KIINTEISTÖT LAHDEN VARIKKO RAKENNETTAVUUSSEL- VITYS

Vastaanottaja Senaatti-kiinteistöt Asiakirjatyyppi Rakennettavuusselvitys Päivämäärä 26.2.2010 Viite 82127893 SENAATTI-KIINTEISTÖT LAHDEN VARIKKO RAKENNETTAVUUSSEL- VITYS SENAATTI-KIINTEISTÖT LAHDEN VARIKKO