PALKANEEN ISOKANKAAN JA KANGASALAN VEHONIEMENHARJUN GRA VIMETRISET TUTKIMUKSET
|
|
- Joonas Hakola
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS ARKISTORAPORTTI 32/2014 Etela-Suomen aluetoimisto Betonimiehenkuja ESPOO puh fax PALKANEEN ISOKANKAAN JA KANGASALAN VEHONIEMENHARJUN GRA VIMETRISET TUTKIMUKSET Loppuraportti Jukka-Pekka Palmu ja Tuire Valli
2 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI Päivämäärä / Dnro Tekijät Palmu, Jukka-Pekka Valli, Tuire Raportin laji Arkistoraportti Toimeksiantaja Tampereen vesi- ja ympäristöpiiri Raportin nimi Pälkäneen Isokankaan ja Kangasalan Vehoniemenharjun gravimetriset tutkimukset Tiivistelmä Geologian tutkimuskeskuksessa selvitettiin Pälkäneen Isokankaan ja Kangasalan Vehoniemenharjun alueen rakennetta geofysikaalisia mittauksia hyväksikäyttäen. Tämä loppuraportti käsittää gravimetristen mittaustulosten tiivistelmän sekä niiden perusteella tehdyn geologisen yhteenvedon. Asiasanat (kohde, menetelmät jne.) Pohjavesialue, rakenneselvitys, kalliopinta, pohjavesipinta Maantieteellinen alue (maa, lääni, kunta, kylä, esiintymä) Pälkäne Isokangas, Kangasala Vehoniemenharju Karttalehdet , 02, 04, 05 Muut tiedot - Arkistosarjan nimi - Kokonaissivumäärä 9 s., 15 liites. Kieli Suomi Arkistotunnus Arkistoraportti 32/2014 Hinta Julkisuus Julkinen Yksikkö ja vastuualue GTK Etelä-Suomen yksikkö Allekirjoitus/nimen selvennys - Hanketunnus - Allekirjoitus/nimen selvennys -
3 Palkaneen Isokankaan ja Kangasalan Vehoniemenharjun gravimetriset tutkimukset SISALL YSLUE'ITELO TIIVISTELMA 1. JOHDANTO 1 2. KOHTEELLISET MAASTOTUTKIMUKSET 2.1 Menetelman perusteista 2.2 Mittausten toteutus ja tulosten tulkinta 2.3. Gravimetriset mittauslinjat YHTEENVETO TUTKIMUSTULOKSISTA 7 KIRJALLISUUSLUE'ITELO LIITELUETTELO
4 TIIVISTELMA Geologian tutkimuskeskuksessa selvitettiin Tampereen vesi- ja ymparistopiirille Palkaneen Isokankaan ja Kangasalan Vehoniemenharjun alueen rakennetta geofysikaalisia mittauksia hyvaksikayttaen. Tama loppuraportti kasittaa gravimetristen mittaustulosten tiivistelman seka niiden perusteella tehdyn geologisen yhteenvedon. Isokankaan-Vehoniemenharjun alueelta tulki ttiin ensimmaisessa vaiheessa peruskartta-aineiston, maa- ja kallioperakarttojen seka geofysikaalisen lentomittausaineiston avulla kallioperan alueelliset ruhjeet ja siirrokset. Alueellista tulkintaa tarkennettiin maastossa tehdyilla painovoimamittauksilla. Mittaustulosten tulkinnan mtikaan tutkimusalue voidaan jakaa kalliopinnan tason perusteella neljaan osaan. Nama ovat 1. Isokankaan keskiosan korkealle kohoavan kallionpinnan alue, 2. Punamultalukonja Motocrossradan ympariston edellista tasoa alerripana olevan kalliopinnan alue seka 3. Raatolukon kaakkoispuolisetja 4. Punamultalukon luoteispuoliset vaihtelevan kalliopinnan tason alueet. Isokankaan pohjoisosassa Punamul talukonja Motocrossradan ymparistossa kalliopera on alempana kuin muualla lsokankaalla. Myos Syrjanharjunja Vehoniemenkylan alueilla kalliopinta on muuta aluetta alempana. Raatolukon luoteis- ja pohjoispuolella kallionpinta kohoaa laajalla alueella yli 120 metria mpy, osin yli 130 metria mpy. Tama rajoittaa pohjaveden virtausyhteytta harjun pituussuunnassa. Paksujen maapeitteiden alueita ovat Punamultalukonja Motocrossradan ymparistot (30-60 metria) seka Raatolukon ita- ja etelapuoliset alueet (30-50 metria). Myos Syrjanharjulla maapeitepaksuudet ovat suuret, metria. Pohjaveden hyodyntamiseen liittyvat jatkotutkimukset olisi taman selvityksen perusteella edullista suunnata Punamultalukonja Motocrossradan ymparistoon seka Umpiperan lansipuoliselleja Hiedanperan-Naistenlinnan alueille. Muitajatkotutkimusalueita olisivat Syrjanharjun alue ja Raatolukon etelapuolinen alue.
5 1 1. JOHDANTO Geologian tutkimuskeskus (GTK) on alustavasti selvittanyt harjualueen kolmiulotteista rakennetta geofysikaalisia mittauksia hyvaksikayttaen Palkaneen Isokankaan ja Kangasalan Vehoniemenharjun alueella. Tutkimus liittyy TA VASE-projektin Etelaisen tyoryhman toimintaan. Tampereen vesi- ja ymparistopiiri tilasi ensimmaisessa vaiheessa tutkimusalueen ruhjetulkinnan syksylla 1994 ja myohemmin syksylla nyt raportoitavan gravimetrisen mittausohjelman tulkintoineen. Tutkimus jakautuu kolmeen vaiheeseen. Ensimmaisessa vaiheessa selvitettiin 1:50000 peruskarttapienennoksienja kallioperakarttojen avulla seka geofysikaalisen lentomittausaineiston tulkinnan perusteella haijun rakenteeseen, kerrospaksuuteen ja pohjavesioloihin vaikuttavien kallioperan ruhjeiden ja ruhjevyohykkeiden sijaintia. Tulkinnat tehtiin ja raportoitiin syksylla Tutkimusten toisessa vaiheessa tehtiin alueella noin 21 km painovoimamittauksia. Mittausten tavoitteena oli selvittaa maapeitteen paksuuttaja mahdollisten pohjaveden virtausta jakavien kalliokynnysten sijaintia. Maastomittaukset tehtiin joulukuussa GTK on tehnyt alueella aikaisemmin seismisia luotauksia, joiden tuloksia kaytettiin myos hyvaksi tulkinnassa. Lisaksi tyon pohj a -aineistona kaytettiin kayttoon saamaamme Maa ja Vesi Oy:n 1994 alueelle tekemaa pohjavesi/tekopohjavesitutkimusohjelmaa. Kolmannessa vaiheessa tehtiin kaikkien saatujen tulosten, tulkintojen ja kaytettavissa olevan aikaisemman tutkimusaineiston perusteella paatelmat alueen rakenteesta. Tulokset esitetaan paikkatieto-ohjelmiston avulla. Eri aineistot tallennettiin ja kasiteltiin GTK:n paikkatietojaljestelmassa tammikuussa Painovoimami ttausten tulkinnan teki geofyysikko Tuire V alii. Tutkimusaineiston paikkatietokasittelyn teki geologi Ismo Ahonen. Geologisen tulkinnan teki geologi Jukka-Pekka Palmu.
6 2 2. KOHTEELLISET TUTKIMUKSET 2.1 Menetelman perusteista Painovoimamittausten avulla voidaan tutkia tiheydeltaan ymparistosta poikkeavien muodostumien paksuutta, tilavuutta ja rakennetta. Koska maapeitteen tiheys on huomattavasti pienempi kuin kallioperan tiheys, voidaan painovoimamittauksia kayttaa maapeitteen paksuuden arviointiin. Edellytyksena kuitenkin on, etta maapeitteen paksuusvaihtelut ovat riittavan suuria. Painovoimamittauksia suunniteltaessa profiilit sijoitetaan maastoon yleensa siten, etta niiden alku- ja loppupaat ovat kalliolla. Talloin voidaan arvioida alueellista painovoima-anomaliaa (taustavaihtelua), joka on perustasona paikallisille painovoimavaihteluille. Kun maapeitteen ja kallion tiheysero ja alueellinen painovoimataso tunnetaan, voidaan painovoima-anomaliasta laskea maapeitteen paksuus. Maapeitteen todellista paksuutta on hyva kontrolloida seismisella luotauksella seka kairauksella, koska seka alueellinen painovoimataso etta tiheys voivat muuttua Mittausten toteutus ja tulosten tulkinta Gravimetriset mittauslinjat sijoitettiin Vehoniemen Ja Isokankankaan alueille aiemmin tehtyja aerogeofysikaalisia ja rakennegeologisia ruhjetulkintoja hyvaksi kayttaen. Linjoja mitattiin yhteensa 10 kpl ja niiden yhteispituus on noin 21 km. Mittauksissa kaytettiin 20 metrin pistevalia. Alueella oli aiemmin tehty myos joitakin seismisia luotauksia,joiden tuloksia kaytettiin tulkinnassa hyvaksi. Lisaksi tulkinnan apuna kaytettiin olemassa olevaa tietoa kallionpinnanja pohjavedenpinnan syvyydesta. Mittausten tarkoituksena oli selvittaa maapeitteen paksuutta alueella ja paikantaa mahdolliset pohjaveden virtausta jakavat kalliokynnykset. Mittauslinjojen sijainti on esitetty liitteessa 1. Topografialtaan vaihtelevan maaston keskitiheytta arvioitiin ns. Nettletonin menetelmalla. Nain saatiin selville, onko koholla oleva topografinen muoto kalliota vai irtomaata. Menetelmaa on kuvattu tarkemmin esim. GTK:n raportissa 1992.
7 3 Tulkinta tehtiin Geologian tutkimuskeskuksessa kehitetylla SDFGM (Surface Density from Gravity Measurements) mikrotietokoneohjelmalla. Paikallisesta painovoima-anomalian vaihtelusta tulkittiin maapeitteen paksuuden vaihtelu olettaen, etta se on painovoimavaihtelun paaasiallinen aiheuttaja. Tulosten tulkinta tapahtuu siten, etta annetun mallin parametreja muuttamalla koetetaan loytaa sellainen laskennallinen kayra, joka kuvaa parhaiten mittauspisteista muodostuvaa painovoimakayraa. Tulkinta tehtiin Interpex:n Magix XU2/-tulkintaohjelmalla. Kuvassa 1. on esimerkki tulkitusta painovoimalinjasta o r-t co (.!) E J -2 r-1 ro c... C.!) -3 mitatut painovoima-arvot mallista lasketut painovoima-arvot -4 o. ~ ~ sw laskuissa ka.ytetty maapeitteen ja kallion valinen tiheysero Distance (km) NE Tam ere Vehoniemi Geological Survey of Finland Data Set: veho3 Date: Profile: , Esa/maastogeofysiikka/TV Profile Scale: 1: Vert. Exagg: 2. 00: 1 Kuva 1. Esimerkki painovoimalinjan tulkinnasta
8 4 2.3 Gravimetriset mittauslinjat Alueella mitattiin 10 painovoimalinjaa. Maapeitteen paksuus tulkittiin standarditiheydella (2670 kg/ m 3 ) redukoidusta Bouguer-anomaliasta keskimajirin tiheyserolla- 900 kg/m 3 Linjojen tulkinnassa on kaytetty a puna seismisista luotauksista tulkittuja kallionpinnan korkeustietoja, kairaustietoja seka havaintoja kalliopaljastumista. Maapeitteen paksuustulkinnat (1:10000, osa 1:20000) on esitetty liitteissa Seuraavassa esitetaan gravimetristen mittausten tulkinnat mittauslinjoittain: Linja 1 on sidottu molemmista. paista kalliopaljastumille. Maapeitteet ovat paksuimmillaan m valilla km linjan alusta. Kohdassa 0.45 km on sorakuoppa, jonka alla maapeite on ohuempi. Kohdassa 1.07 km kallio on aivan pinnassa. Maapeite on ohut myos linjan loppupaassa. Linjan 2 alkupaassa olevan kivilajin tiheys on suurempi kuin loppupaassa. Kivilajieroa ei otettu tulkinnassa huomioon, koska kivilajien tarkkaa rajaa ei tiedeta. Tulkinnassa on kaytetty keskimaaraista tiheyseroa -1.0 kg/ m 3, joka kuvaa ehka paremmin linjan alku- kuin sen loppupaata, missa maapeitteen paksuudet on saatettu tulkita jossain maarin liian suureksi. Linjalla 3 maapeite paksunee heti linjan alusta 0.1 km lahtien. Se on paksuimmillaan linjan keskiosissa m. Kallionpinnan korkokuva vaihtelee melkoisesti, 70 metrista 150 metriin merenpinnasta. Linjalla 4 maanpinnan topografian suurista vaihteluista huolimatta kallion pinta on melko tasainen. Maapeitteen paksuus on suurimmillaan noin 40 m. Linjan kohdasta 1.3 km linjan loppuun maapeiteen paksuus pienenee selvasti. Linjan 5 alkupaassa maapeitteen paksuus on noin metria. Kohdasta 0.35 km lahtien maapeite ohenee ja myotailee kallionpinnan topografiaa. Linjan loppupaassa, kohdassa km kallionpinta painuu syvemmalle ja nousee sen jalkeen jyrkasti kohti kalliopaljastumaa. Syvanne on samalla kohtaa kuin aiemmin tulkittu ruhje. Linja 6 risteaa neljan muun painovoimalinjan kanssa. Lisaksi linjan kohdassa 1.4 km on seismisen luotauslinjan paa. Nain saatiin hyva kontrolli painovoimatulkintaan, vaikka linja onkin poikkeuksellisen pitka. Tulkinnan mukaan kohdassa 0.85
9 5 km maapeite ohenee lahes olemattomaksi, vaikkei ao. kohdasta tunnetakaan kalliopaljastumaa. Maapeitteet ovat paksuimmillaan metrin luokkaa. Linja 7 on myos pitka, joten pelkka linjan paiden sidonta kalliopaljastumiin antaisi epavarman tulkinnan. Kallionpinnan tasoa voitiin kontrolloida linjan viereen aiemmin tehdyn seismisen luotauslinjan ja kahden risteavan painovoimalinjan avulla. Linja alkaa kalliolta, maapeite paksunee 0.4 km:n jalkeen no in 30 metriin. Kohdassa 1.1 km maakerroksen paksuus kasvaa noin 50 metriin ja vaihtelee loppua kohti mentaessa metrin valilla. Loppupaa ei ole kalliopaljastumalla, vaan kallionpinnan syvyyskontrolli (28 m.) on saatu seismisen luotauksen tulkinnasta. Linjalla 8 maapeite on al:uksi melko ohut, mutta paksunee metriin linjan keskivaiheilla. Kohdassa 1.2 ~m kallionpinnassa on jyrkkareunainen syvanne, joka on aikaisemmin tulkitun ruhjeen kohdalla. Linja 9 on pisin kaikista mittauslinjoista, 4 km. Se alkaa kalliolta ja risteaa linjojen 2,6,1 ja 10 kanssa. Tama antaa tukea painovoimatulkintaan, joka nain pitkalla linjalla olisi muuten epatarkempaa. Linjan loppupaa on sidottu seismisen luotauksen tulkinnasta saatuun kallionpinnan syvyyteen (72 m). Linjalla on kauttaaltaan melko paksut maapeitteet, n metria. Loppupaassa Syljanharjulle tultaessa maapeite paksunee metriin. Kallionpinnan topografia vaihtelee linjalla melko paljon. Ylimmillaan se on linjan kohdissa 0.6 km ja 1.9 km noin 140 metria merenpinnasta. Naissa kohdissa on myos ohuimmat maapeitteet. Alimmillaan kallionpinta on kohdassa 3.6 km n. 70 m merenpinnasta. Linjan 10 alkupaa on sidottu Tampereen vesi- ja ymparistopiirin kairauksesta saatuun kallion syvyystietoon, loppupaa on kalliopaljastumalla. Maapeite on linjan alkupuolella 20 m:n luokkaa. Kohdassa 0.7 km maan pinta kohoaa ja maapeite paksunee n. 40 metriin. Tulkinta on talla kohdalla hieman epatarkka, mikajohtunee tiheyden paikallisesta vaihtelusta harjanteen kohdalla. Linjan loppuosalla no in 1 km kohdasta lahtien maakerrokset ovat ohuet. Painovoimamittauksista tulkitusta kallionpinnan topografiasta lask~ttu kolmiulotteinen malli on esitetty kuvassa 2.
10 7 3. YHTEENVETO TUTKIMUSTULOKSISTA Tyon paapaino on harjun alaisen kalliopinnan syvyyden selvittamisessa. Liiteessa 3 on esitetty gravimetristen mittausten tulkintaan seka kaytettavissa olleeseen muuhun tutkimusaineistoon perustuva kalliopinnan korkokuva Isokankaan-Vehoniemenharjun alueella. Maakerrosten tulkitut paksuudet on esitetty gravimetrisissa profiileissa liitteessa 2. Saadut tulokset antavat yleiskuvan ohuen ja paksun maapeitteen alueistaja ovat pohjana tarkempiin maapera-ja pohjavesitutkimuksiin. Maanpinnan korkokuva kuvastaa tutkimusalueella yleensa maapeitteen paksuutta, silla kallion korkokuva on harjualueen alia suurissa puitteissa tasainen. Maapeite on nain ollen paksuimmillaan_harjuselanteiden kohdalla. Paksuja kohtia ovat Punamultalukon ja Motocrossradan yffiparistot (30-60 metria) seka Raatolukon ita- ja etelapuoliset alueet (30-50 metria). Myos Syrjanharjun maapeitepaksuudet ovat suuret metria. Mittaustulosten mukaan tutkimusalue voidaanjakaa kalliopinnan tason perusteella neljaan osaan. Nama ovat 1. Isokankaan keskiosan korkealla olevan kallionpinnan alue, 2. Punamultalukon ja Motocrossradan ympariston edellista alempana olevan kalliopinnan alue seka 3. Raatolukon kaakkoispuolisetja 4. Punamultalukon luoteispuoliset vaihtelevan kalliopinnan tason alueet. Isokankaan keskiosassa, Raatolukon luoteis- ja pohjoispuolisella laajalla alueella kallionpinta kohoaa gravimetrisen mittausaineiston tulkinnan perusteella laajalla alueella yli 120 metria mpy, osin yli 130 metria mpy. Tama rajoittaa pohjaveden virtausyhteytta harjun pituussuunnassa. lsokankaan pohjoisosassa on kallioperan pinta Punamultalukon ja Motocrossradan ymparistossa alempana kuin muualla Isokankaalla. Myos Syrjanharjun ja Vehoniemenkylan alueilla kalliopinta on muuta aluetta alempana. Koska tutkimusalueella kallioperassa ei ole syvalle ulottuvia ruhjeita, ei pohjavesikerros voi muodostua paksuksi. Paksuimmillaan kerrokset ovat ilmeisesti Punamultalukon ja Motocrossradan ymparistoissa. Nailta alueita ei ole kaytettavissa riittavasti pohjavedenpinnan korkeustietoja. Nykyisen vedenottamon pohjaveden muodostumisalueella on huomionarvoista ottamon itapuolella korkealle kohoava kalliopera.
11 8 Gravimetrinen profiilitulkinta on menetelmana suuntaa-antava. Nyt esitettyjen tulkintatulosten varmistamiseksi on tarpeenjatkossa tehda tarkistavia tutkimuksia, kuten seismisia luotauksia ja kairauksia. Pohjaveden hyodyntamiseen liittyvat jatkotutkimukset olisi taman selvityksen perusteella edullista suunnata Punamultalukonja Motocrossradan ymparistoon seka Umpiperan lansipuoliselleja Hiedanperan-Naistenlinnan alueille. Muitajatkotutkimusalueita olisivat Syrjanharjun alue ja Raatolukon etelapuolinen alue.
12 KIRJALLISUUSLUETTELO Interpex ltd., MAG IX-XL, User's manual. Magnetic and Gravity Data Interpretation Software. Golden CO. Elo,S.,1991. Program SDFGM (Surface Density from Gravity Measurements) Version 0.1 for MS-DOS and standard VGA microcomputers, Geofysiikan osasto, Geologian tutkimuskeskus, Espoo. Elo,S.,1982. Program TOKOPROF for calculating 2-D topographic correction along a Bouguer anomaly profile. Geophysic Department, Geological Survey of Finland.
13 LIITELUETTELO Liite 1. Mittauslinjasto Liite 2. Mittauslinjojen tulkintatulokset, linjat Liite 3. Kalliopinnan taso 1: Liite 4. Tyossa kaytetty aineisto Liite 5. Paikkatiedon muokkaus kartoiksi. Liite 6. Virhetekijoista
14 -P"""'' 1 ro (.!) E - 0 ~... ro t.. (.!) -1 I O sw Distance (kml NE Geological Survey of Finland Data Set: veho 1 Date: Profile: 1 maa eitteen aksuus , Esa/maastogeofysiikka/TV Profile Scale: 1: Vert. Exagg: 2.00: 1 r -I m 1\:)
15 2 -r-f ctj C!) E 1 -~ 0..,_, r-t ctj c (..!) E.:!! ~ 0. 11!: sw 0.~ Distance (kml 1.~ NE Geological Survey of Finland Data Set: veho2 Date: Profile: 2 maa eitteen aksuus 6806~ , ~30 Esa/maastogeofysiikka/TV Prof ile Scale: 1: Vert. Exagg: 2. 00: 1 r -i m 1\) 1\)
16 r-1 co -(.!) E -1..., r-t CD c.. (.!) c:.~ "' 0. 09!:! sw Distance (km) 1.5 NE II:) Tam ere Vehoniemi Geological Survey of Finland Data Set: veho3 Date: Profile: 3 maa eitteen aksuus , Esa/maastogeofysiikka/TV Profile Scale: t: Vert. Exagg: 2.00: 1
17 -1 -r-1 co (..!) E _, ~ ~... co '- t!) o.uj...:, _ ~ !: w o.o5,. Ts ; :-w: J sw Distance (km) NE Geological Survey of Finland Data Set: veho4 Date: Profile: 4 maa eitteen aksuus , Esa/maastogeofysiikka/TV Profile Scale: 1: Vert. Exagg: 2.00: 1 r --f m 1\) ~
18 -... to (.!) e - - ~ r-1 to c.. (!) c J 10 ~ 0.06 UJ sw 0.5 Distance (km) NE Geological Survey of Finland Data Set: veho5 Date: Profile: 5 maa eitteen aksuus , Esa/maastogeofysiikka/TV Profile Scale: 1: Vert. Exagg: 2.00: 1 r -f m 1\) 01
19 2 ~ ~ co (!) 0 E "'-"" ~ -&-J r-t co '- (!) D. E a ~ ~ s Distance (km) Geeological Survey of Finland Data Set: veho6 Date: Prot i le: 6 maa eitteen aksuus r --1 m 1\) , I Esa/maastogeofysiikka Profile Scale: 1: Vert. Exagg: 2:1 (7.)
20 0-1 -r'"'1 rc (.!) E - ~... ro t.. (.!) Distance (kml 2.5 SE Tampere Vehoniemi Geological Survey of Finland Data Set: veho7 Date: Profile: 7 aksuus , Esa/maastogeofysiikka/TV Profile Sca le: 1: Vert. Exagg: 4.00: 1 r -f m 1\:) -...!
21 -2 -r-t -3 ro t!) e """" ro -5 c.. t!) E ~ g ~ 0.09!! & w 0.5 Distance (km) 1.5 E Tampere Vehoniemi Geological Survey of Finland Data Set: vehob Date: Profile: 8 maa eitteen aksuus , Esa/maastogeofysiikka/TV Profile Scale: 1: Vert. Exagg: 2.00: 1 r -i m I\) OJ
22 2 -r--1 1 ttj t!l E 0 -~..., r-1-1 ttj c (.!) E :! 0. 1 ~...., 0. I!! UJ < NW Distance (km) SE Tam ere Vehoniemi Geological Survey of Finland Data Set: veho9 Date: Profile: 9 maa eitteen aksuus ~~ Esa/maastogeofysiikka/TV Pr ofi le Scal e: 1: Vert. Exagg: 4.00: 1 r -1 m 1\:) co
23 2 -r-t ro (.!) E... 1 ~ 0-1-J r-t ro -1 c... (.!) ~ 0. 1~ g ~ sw 0. 5 Distance (km) 1.5 NE Tam ere Vehoniemi Geological Survey of Finland Data Set: vehoto Date: Profile: 10 maa eitteen aksuus Esa/maastogeofysiikka/TV Profile Scale: 1: Vert. Exagg: 2. 00: 1 r --t m 1\)'... 0
24 Liite 4. Tyossa kaytetty aineisto Geologinen tutkimuslaitos, Seismiset luotaukset Palkaneen Isokankaalla (Ll ja L2) ja Syrjanharjulla (L3). Geologian tutkim uskeskus, Maaperakartoitus 1: , peruskartat , 02, 04 ja 05. Geologi-palvelu K. Uusik~rtano, Soraseula Oy, Vehoniemen alue, porakonekairaukset ja seisminen refraktioluotaus. ~aanmittaushallitus, Peruskartat 1:20 000, karttalehdet , 02, 04, 05. Maanmittauslaitos, t994. Numeeri~en peruskartan pohja-aineisto TIFF -formaatissa karttalehdilta , 02, 04, 05. Maa ja Vesi Oy, TAVASE, Etelainen tyoryhma. Pohjavesi/tekopohjavesitutkimusohjelman laatiminen Palkaneen Isokankaalle ja Kangasalan Vehoniemenharjulle.
25 Liite 5. Paikkatiedon muokkaus kartoiksi. Kalliopinnan tasoa esittavassa kartassa on yhdistetty alueelta kayttoon saadut seismiset, gravimetriset, kairaus ja kalliopaljastumatiedot. Geofysikaaliset mittausaineistot on talletettu paikkatietojarjestelmaan pisteittain. Pistemaisesta kalliopinnan ja pohjavedenpintojen tiedoista on yhdistetty pinnan malli Arc/info-ohjelmiston Grid-modulin IDW (inverse distance weighted), menetelmalla, sen radius-alamodulia kayttaen. Painotuskertoimena on kaytetty arvoa 2 (voi vaihdella valilla 0.5-3, jolloin arvolla 3 painotetaan pisteen lahiymparistoa eniten) ja pisteiden laskentasateen maksimi on ollut 250 m. Pinnat on laskettu 5 metrin ruutuun. Jollei 250 metrin sateella kalliopintapisteesta ole ollut muita pisteita, laskennassa on kaytetty tata ainoaa kalliopinta-arvoa. Saaduista pintahiloista on erotettu pois alueet, joille tutkimustieto ei ulotu, kayttaen puskurietaisyytta 150 metria. Tutkimustiedon alueellisten aukkojen vuoksi tietokoneella lasketun kartan korkeusvyohykkeet ovat suuntaa-antavia. Kaytettyjen kallionpinnan korkeuspisteiden sijainti on merkitty kartoille.
26 Lii te 6. Vir hetekij oista Paikkatiedon virherajat. Yleisesti voidaan sanoa sijaintiepatarkkuuden olevan pienimmillaan metria. Osa virheista aiheutuu aiempien aineistojen erilaisista karttapohjista. Syvyys- ja paksuusvirheet Gravimetriset tulkinnat ovat suuntaa-antavia, tarkkuus on yleensa metrin luokkaa. Seismisissa luotauksissa on myos huomattava menetelman yleinen 10 %:n virhetarkkuus. Paikkatieto-ohjelmalla laskettu kalliopinta on vain niin tarkka kuin sen pohjana oleva aineisto ja aineistossa olevat aukot aiheuttavat virheita. Kaytetty tietokoneohjelma laskee kalliopinnan arvoja etaisyyden mukaan painotettuina keskiarvoina tunnettujen pisteiden valille. Ohjelma ei pysty "arvaamaan" kallion painanteita,jos tieto painanteesta puuttuu tunnettujen pisteiden valilta. On tarkeaa karttaa tarkastellessa kiinnittaa huomio karttaan merkittyihin tutkimuspisteisiin, ts. mista tietoa todella on ja mika on laskennallista kalliopinnan tasoa.
27
PAINOVOIMAMITTAUKSET JA KALLIONPINNAN SYVYYSTULKINNAT
1 (24) PAINOVOIMAMITTAUKSET JA KALLIONPINNAN SYVYYSTULKINNAT Tuire Valjus Menetelmän perusteista Painovoimamittausten avulla voidaan tutkia tiheydeltään ympäristöstä poikkeavien muodostumien paksuutta
LisätiedotGeologian tutkimuskeskus 35/2017 Pohjavesiyksikkö Espoo Tuire Valjus
Geologian tutkimuskeskus 35/2017 Pohjavesiyksikkö Espoo 2.5.2017 Geofysiikan mittaukset Velkuan Aumineralisaation alueella Naantalissa Tuire Valjus GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI Päivämäärä / Dnro
LisätiedotPAINOVOIMAMITTAUKSET & KALLIO JA p ohja VESIPINNAN MALLINNUS Hakkila- Hiekkaharju- Koivukyla, Vantaa
ARKISTORAPORTTI 37/214 GOLOGIAN TUTKIMUSKSKUS Betonimiehenkuja 4 tehi-suomen aluetoimisto 215 SPOO puh. 25 5 11 fax. 25 5 2197 V ANTAAN KA UPUNKI/ UUDNMAAN YM.P ARISTOKSKUS: PAINOVOIMAMITTAUKST & KALLIO
LisätiedotKARKKILAN HONGISTON POHJAVESIALUEEN GEOLOGISEN RAKENTEEN SELVITYS JA VAIKUTUS POHJAVESIOLOSUHTEISIIN
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GEOLOGISKA FORSKNINGSCENTRALEN GEOLOGICAL SURVEY OF FINLAND ARKISTORAPORTTI 22/2014 Raportti 07.05.2002 UUDENMAAN YMPARISTOKESKUS: KARKKILAN HONGISTON POHJAVESIALUEEN GEOLOGISEN
LisätiedotIP-luotaus Someron Satulinmäen kulta-aiheella
Etelä-Suomen yksikkö 12.12.2006 Q18.4/2006/1 Espoo IP-luotaus Someron Satulinmäen kulta-aiheella Heikki Vanhala (Pohjakartta Maanmittauslaitos, lupa nro 13/MYY/06) 1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI
LisätiedotAakkulanharjun ja Kalevankankaan pohjavesialueiden välisen rajan lisäselvitys
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Geologinen rakenneselvitys 19.05.2017 Aakkulanharjun ja Kalevankankaan pohjavesialueiden välisen rajan lisäselvitys GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Geologinen rakenneselvitys 19.05.2017
LisätiedotKullaan Levanpellon alueella vuosina 1997-1999 suoritetut kultatutkimukset.
GEOLOGIAN TUTKIMCJSKESKUS Tekij at Rosenberg Petri KUVAILULEHTI Päivämäärä 13.1.2000 Raportin laji Ml 911 14312000/ 711 0 tutkimusraportti 1 Raportin nimi Toimeksiantaja Geologian tutkimuskeskus Kullaan
Lisätiedoteologian tutkimuskeskus Ahvenanmaa, Jomala ---- eofysiikan osasto Seismiset luotaukset Ahvenanmaalla Jomalan alueella 1987.
eologian tutkimuskeskus Ahvenanmaa, Jomala ---- eofysiikan osasto J Lehtimäki 16.12.1987 Työraportti Seismiset luotaukset Ahvenanmaalla Jomalan alueella 1987. Jomalan kylän pohjoispuolella tavataan paikoin
LisätiedotAakkulanharjun pohjavesialueen geologisen rakenneselvityksen päivitys
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Geologinen rakenneselvitys 17.06.2019 Aakkulanharjun pohjavesialueen geologisen rakenneselvityksen päivitys GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Geologinen rakenneselvitys 17.06.2019 GEOLOGIAN
LisätiedotGeologian tutkimuskeskus Q 19/2041/2006/1 20.11.2006 Espoo JÄTEKASOJEN PAINUMAHAVAINTOJA ÄMMÄSSUON JÄTTEENKÄSITTELYKESKUKSESSA 1999-2006.
Geologian tutkimuskeskus Q 19/2041/2006/1 20.11.2006 Espoo JÄTEKASOJEN PAINUMAHAVAINTOJA ÄMMÄSSUON JÄTTEENKÄSITTELYKESKUKSESSA 1999-2006 Seppo Elo - 2 - GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Tekijät Seppo Elo KUVAILULEHTI
LisätiedotSeismiset luotaukset Jyväskylän m1k:n ja Toivakan kunnan alueella syksyllä 1991. Paikka Karttalehti Luotauslinjoja Sijantikuva Tulokset.
4"-&.#&.4. - ARIIISTOKAPPALE a ---pppp ~1913211/94/4/23 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Koskee: 3211 09 Väli-Suomen aluetoimisto 3212 08 Ty öraporiii 3212 09 Jwäskvlän mk Toivakka H. Forss 19.11.1991 Seismiset
LisätiedotJanakkalan Tanttalan pohjavesialueen rakenneselvitys
Maankäyttö ja ympäristö E/16/42/2007 1.11.2007 Espoo Hämeen ympäristökeskus Janakkalan Vesi Janakkalan Tanttalan pohjavesialueen rakenneselvitys Lisätutkimukset Matinvuoren, Pukurinsuon ja Helvetinvuoren
LisätiedotKiviaineksen määrä Kokkovaaran tilan itäosassa Kontiolahdessa. Akseli Torppa Geologian Tutkimuskeskus (GTK)
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Itä-Suomen yksikkö Kuopio M173K2015 Kiviaineksen määrä Kokkovaaran tilan itäosassa Kontiolahdessa Akseli Torppa Geologian Tutkimuskeskus (GTK) Kokkovaran tilan pintamalli. Korkeusulottuvuutta
LisätiedotPohjavesialueen geologisen rakenteen selvitys Harvialan pohjavesialueella Janakkalassa
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjavesiyksikkö Espoo Arkistoraportti 10/2016 Pohjavesialueen geologisen rakenteen selvitys Harvialan pohjavesialueella Janakkalassa Janakkalan Vesi GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS POHJAVESIYKSIKKÖ
Lisätiedot-'*. 419/3533/21 /? Geologinen tutkimuslaitos
r -'*. 419/3533/21 /? Geologinen tutkimuslaitos., Seppo ~ i o Geofysiikan osasto Otaniemi TAIVALKOSKEN SAARIJÄRVEN SAVIKIVIESIINTYMÄN GRAVIMETRINEN TUTKIMUS Tämä raportti liittyy työhön, jota geologisen
LisätiedotHämeen alueen kallioperän topografiamalli
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Kalliorakentaminen ja sijoituspaikat Espoo 98/2016 Hämeen alueen kallioperän topografiamalli Mira Markovaara-Koivisto GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Ylätunnisteen lisäteksti Sisällysluettelo
LisätiedotPOHJAVESIALUEEN GEOLOGISEN RAKENTEEN SELVITYS HAUSJÄRVELLÄ LISÄTUTKIMUKSET PÄSSINLUKKOJEN ALUEELLA
Etelä-Suomen yksikkö Espoo 30.3.2006 Arkistoraportti 3/2017 Hausjärven kunta Hyvinkään Vesi Hämeen ympäristökeskus Riihimäen Vesihuoltolaitos POHJAVESIALUEEN GEOLOGISEN RAKENTEEN SELVITYS HAUSJÄRVELLÄ
LisätiedotHappamien sulfaattimaiden kartoitus Keliber Oy:n suunnitelluilla louhosalueilla
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Länsi-Suomen yksikkö Kokkola Happamien sulfaattimaiden kartoitus Keliber Oy:n suunnitelluilla louhosalueilla Anton Boman ja Jaakko Auri GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto Raportti 61/2012 Rovaniemi 26.6.2012
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto Raportti 61/2012 Rovaniemi Selvitys Sodankylän ympäristön maankäyttöä ja kaivostoimintaa tukevasta maaperätiedonkeruusta ja toimintamallista - maaperätiedonkeruu
LisätiedotSeismiset luotaukset Ahvenanmaalla Naäsin alueella 1988.
Q19/1021/88/1/23 Ahvenanmaa, Näas (ödkarby) J Lehtimäki 09.11.1988 -- ---- 1 rj:o 3353 1/3 Geologian tutkimuskeskus Geofysiikan osasto Työraportti Seismiset luotaukset Ahvenanmaalla Naäsin alueella 1988.
LisätiedotAlueellinen ruhjetulkinta ja seisminen refraktioluotaus maapeitteen paksuuden ja kallion rikkonaisuuden tutkimiseksi Pudasjärvellä lokakuussa 2010.
Konsernipalvelut yksikkö Kuopio 10.12.2010 Alueellinen ruhjetulkinta ja seisminen refraktioluotaus maapeitteen paksuuden ja kallion rikkonaisuuden tutkimiseksi Pudasjärvellä lokakuussa 2010. Geobotnia
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjavesi -yksikkö Kuopio GTK/83/ /2018. Maatutkaluotaukset Kankaalassa Vuokatin pohjavesialueella
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjavesi -yksikkö Kuopio GTK/83/03.04.19/2018 Maatutkaluotaukset Kankaalassa Vuokatin pohjavesialueella GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Tutkimusraportti Sisällysluettelo Kuvailulehti
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M19/3733/91/1/82 Pohjois-Suomen aluetoimisto Malmitutkimus Risto Vartiainen
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M19/3733/91/1/82 Pohjois-Suomen aluetoimisto Malmitutkimus Risto Vartiainen 5.12.1991 KAOLIINITUTKIMUKSET SAVUKOSKEN HEVOSKUUSIKONAAVALLA 1991 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 1.1.
LisätiedotASROCKS -hankkeen kysely sidosryhmille
GTK / Etelä-Suomen yksikkö LIFE10 ENV/FI/000062 ASROCKS 30.10.2012 Espoo ASROCKS -hankkeen kysely sidosryhmille Paavo Härmä ja Jouko Vuokko With the contribution of the LIFE financial instrument of the
LisätiedotVANHA PORVOONTIE 256, VANTAA RUSOKALLION POHJAVESISELVITYS
Tilaaja YIT Rakennus Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 2.7.2014 Viite 1510013222 VANHA PORVOONTIE 256, VANTAA RUSOKALLION POHJAVESISELVITYS RUSOKALLION POHJAVESISELVITYS Päivämäärä 2.7.2014 Laatija
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA OLLINSUO 1, KAIV.REK. N:O 3693 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/4522/-89/1/10 Kuusamo Ollinsuo Heikki Pankka 17.8.1989 1 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA OLLINSUO 1, KAIV.REK. N:O 3693 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
LisätiedotTyöraportti Etelä-Suomen aluetoimisto Q 18/23.0/95/1 Erityistoiminnot Seppo Koho
ARKISTOKAPPALE GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Työraportti Etelä-Suomen aluetoimisto Q 18/23.0/95/1 Erityistoiminnot Seppo Koho MAAPERÄKARTOITUKSIIN JA POHJAVEDEN SEURANTAAN LIITTYVÄT SEISPIISET REFRAKTIOLUOTAUKSET
LisätiedotPAIMION KORVENALAN ALUEELLA VUOSINA 1996-1998 SUORITETUT KULTATUTKIMUKSET.
RAPORTTITIEDOSTO N:O 4403 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Etelä-Suomen aluetoimisto Kallioperä ja raaka-aineet M19/2021/2000/1/10 PAIMIO Korvenala Petri Rosenberg 20.1.2000 PAIMION KORVENALAN ALUEELLA VUOSINA
LisätiedotHanhikankaan rakennetutkimus ja virtausmallinnus
Hanhikankaan rakennetutkimus ja virtausmallinnus Geologi Tapio Väänänen, Geologian tutkimuskeskus, Kuopio Projektin tulosten esittely 25.4.2016 Kohde: Mikkelin pohjavesien suojelun yhteistyöryhmä Paikka:
LisätiedotGeologian tutkimuskeskus M06/3821/-97/1/10 Inari, Angeli. Antero Karvinen Rovaniemi
Geologian tutkimuskeskus Inari, Angeli Rovaniemi 17.12.1997 Kaoliinitutkimukset Inarin kunnassa Angelin ympäristössä Jalkavaara 1 ja 2 nimisillä valtausalueilla kaivosrekisterinumero 5622/1 ja 2 Tutkimukset
LisätiedotSei smi set maaperätutkimukset syyskuussa 1989.
Ci19/23/90/1 Koskee 2023 06, 09 20Y2 0'4 3111 02, 09 3119 07 J. Lehtimaki 18.0Lf.1990 Geologian tutkimuskeskus Geofysiikan osasto Työraportti Sei smi set maaperätutkimukset syyskuussa 1989. Seismisillä
LisätiedotPOHJAVESIALUEEN GEOLOGISEN RAKENTEEN SELVITYS FORSSAN VIEREMÄN POHJAVESIALUEELLA
ARKISTORAPORTTI 92/2013 POHJAVESIALUEIEN RAKENNE JA POHJAVESISELVITYS ORSSA, JOKIOINEN JA HUMPPILA TUTKIMUSRAPORTTI POHJAVESIALUEEN GEOLOGISEN RAKENTEEN SELVITYS ORSSAN VIEREMÄN POHJAVESIALUEELLA GEOLOGIAN
LisätiedotRAPAKALLIOTUTKIMUKSET PELKOSENNIEMEN SUVANNOSSA 1998
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M19/3642/-99/1/82 PELKOSENNIEMI Suvanto Panu Lintinen 27.9.1999 RAPAKALLIOTUTKIMUKSET PELKOSENNIEMEN SUVANNOSSA 1998 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI
LisätiedotAEROMAGNEETTISIIN HAVAINTOIHIN PERUSTUVAT RUHJEET JA SIIRROKSET KARTTALEHDEN 3612, ROVANIEMI ALUEELLA
. - - - ':&*, =....-.-..-, ARtC,is,-Clr&j,;,ALE Q/22.16/94/1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Erkki Lanne Pohjois-Suomen aluetoimisto 02.03.1994 TUTKIMUSRAPORTTI AEROMAGNEETTISIIN HAVAINTOIHIN PERUSTUVAT RUHJEET
LisätiedotPEHMEIKKÖJEN PAKSUUSTULKINNAT JA OMINAISVASTUSMITTAUKSET
1 (8) PEHMEIKKÖJEN PAKSUUSTULKINNAT JA OMINAISVASTUSMITTAUKSET Säävuori Maaperän rakennettavuuden kannalta oleellisia tekijöitä ovat mm maaperän kantavuus, maanpinnan kaltevuus sekä kantavan pohjan syvyys
LisätiedotKompleksilukujen käyttö sähkömagneettisia kaavoja johdettaessa Matti Oksama
ESY Q16.2/2006/5 16.11.2006 Espoo Kompleksilukujen käyttö sähkömagneettisia kaavoja johdettaessa Matti Oksama GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI 16.11.2006 Tekijät Matti Oksama Raportin laji Tutkimusraportti
LisätiedotKalliopinnan varmistukset seismisillä linjoilla ja suunnitellun kuilun alueella syksyllä 2002
Työraportti 2002-51 Kalliopinnan varmistukset seismisillä linjoilla ja suunnitellun kuilun alueella syksyllä 2002 Mari Lahti Lokakuu 2002 POSIVA OY FIN-27160 OLKILUOTO, FINLAND Tel. +358-2-8372 31 Fax
LisätiedotPetri Rosenberg 17.3.2000
RAPORTTITIEDOSTO N:O 4405 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Etelä-Suomen aluetoimisto Kallioperä ja raaka-aineet M19/2123/2000/ 2 /10 LEMPÄÄLÄ Kalliojärvi Petri Rosenberg 17.3.2000 KULTATUTKIMUKSET LEMPÄÄLÄN KALLIOJÄRVEN
LisätiedotPOHJAVESIALUEIDEN GEOLOGISEN RAKENTEEN SELVITYS PORVOOSSA ILOLAN JA NORIKEN TUTKIMUSALUEILLA
ARKISTORAPORTTI 133/2013 Etelä-Suomen yksikkö Maankäyttö ja ympäristö 16.10.2007 Porvoon vesi Uudenmaan ympäristökeskus POHJAVESIALUEIEN GEOLOGISEN RAKENTEEN SELVITYS PORVOOSSA ILOLAN JA NORIKEN TUTKIMUSALUEILLA
Lisätiedot(Valintakohdissa oikea vaihtoehto kehystetty)
Liite 1 HAVAINTOPISTEKORTTI (Valintakohdissa oikea vaihtoehto kehystetty) Tutkimuspaikka Renkomäki 8.3.2011 Tilaaja Rudus Oy PEIP Projektinumero 82132620 Piste P1 Havaintoputki Kairaus x koord 6758843,9
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS ROVANIEMEN MAALAISKUNNASSA VALTAUSALUEILLA ROSVOHOTU 1-2 KAIV.REK.NRO 4465 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M 06/2633/-91/1/10 Rovaniemen maalaiskunta Rosvohotu Seppo Rossi 29.11.1991 1 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ROVANIEMEN MAALAISKUNNASSA VALTAUSALUEILLA ROSVOHOTU
LisätiedotLASERKEILAUS JA UUSI VALTAKUNNALLINEN KORKEUSMALLI-SEMINAARI Laserkeilausaineistojen sovelluksista
LASERKEILAUS JA UUSI VALTAKUNNALLINEN KORKEUSMALLI-SEMINAARI 10.10.2008 Laserkeilausaineistojen sovelluksista Salon testiaineistoa on käytetty arvioitaessa alustavasti käyttökelpoisuutta: maaperäkartoituksessa
LisätiedotPieksämäen Lohkolinjakankaan kairaukset vuonna 2016
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Mineraalivarat Kuopio Arkistoraportti 84/16 Pieksämäen Lohkolinjakankaan kairaukset vuonna 16 Perttu Mikkola & Sami Niemi GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Arkistoraportti 84/16 GEOLOGIAN
LisätiedotKultataskun löytyminen Kiistalassa keväällä 1986 johti Suurikuusikon esiintymän jäljille Jorma Valkama
Pohjois-Suomen yksikkö M19/2743/2006/1/10 19.10.2006 Rovaniemi Kultataskun löytyminen Kiistalassa keväällä 1986 johti Suurikuusikon esiintymän jäljille Jorma Valkama GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI
LisätiedotGeologisten 3D-mallien tallentaminen 3Dmallinnusohjelmien
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS ESY Espoo 70/2014 Geologisten 3D-mallien tallentaminen 3Dmallinnusohjelmien projekteina Laine, Eevaliisa GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Geologisten 3D-mallien tallentaminen 15.11.2012
LisätiedotTUTKIMUKSET AEROGEOFYSIKAALISISSA MITTAUKSISSA HAVAITULLA JOHDE- ALUEELLA SODANKYLÄN SYVÄOJALLA VUOSINA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 19/3724/-89/1/10 Sodankylä Syväoja Olavi Auranen 5.4.1989 TUTKIMUKSET AEROGEOFYSIKAALISISSA MITTAUKSISSA HAVAITULLA JOHDE- ALUEELLA SODANKYLÄN SYVÄOJALLA VUOSINA 1988-89 Aihe
LisätiedotMAATUTKALUOTAUS JÄMIJÄRVEN LAUTTAKANKAALLA 17.9.2009
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS LÄNSI-SUOMEN YKSIKKÖ TYÖRAPORTTI 28.10.2009 Miikka Paalijärvi Lounais-Suomen ympäristökeskus MAATUTKALUOTAUS JÄMIJÄRVEN LAUTTAKANKAALLA 17.9.2009 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 1
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄSSÄ VALTAUSALUEELLA VUOMANMUKKA 1, KAIV.REK N:O 3605/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSINA 1983-84 sekä 1988
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2741/-89/1/60 Kittilä Vuomanmukka Kari Pääkkönen 26.9.1989 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄSSÄ VALTAUSALUEELLA VUOMANMUKKA 1, KAIV.REK N:O 3605/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
LisätiedotHYDROTERMISEN. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto Työraportti VAIKUTUS KIVIEN PETROFYSIKAALISIIN OMINAISUUKSIIN KUUSAMON~ Y ~ S S A
Q 19/46] 3/1998/1 KUUSAMO Pertti Turunen 4.6.1998 ARKISTOKAPPALE GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto Työraportti HYDROTERMISEN MUUTTUMISEN VAIKUTUS KIVIEN PETROFYSIKAALISIIN OMINAISUUKSIIN
LisätiedotGeologiset rakenneselvitykset ja haavoittuvuusanalyysit pohjavesiyhteistarkkailun suunnittelun työkaluna
Geologiset rakenneselvitykset ja haavoittuvuusanalyysit pohjavesiyhteistarkkailun suunnittelun työkaluna GTK /Jussi Ahonen, Birgitta Backman, Samrit Luoma, Tiina Kaipainen ja Arto Pullinen POVEYTKE-loppuseminaari,
LisätiedotKULTATUTKIMUKSET SUODENNIEMEN PAISKALLION ALUEELLA VUOSINA 1997-1999.
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Etelä-Suomen aluetoimisto Kallioperä ja raaka-aineet M19/2121/2000/ 1 /10 SUODENNIEMI Paiskallio RAPORTTITIEDOSTO N:O 4404 Petri Rosenberg 18.2.2000 KULTATUTKIMUKSET SUODENNIEMEN
LisätiedotMaankamaran kartoitus lentogeofysikaalisin menetelmin
Maankamaran kartoitus lentogeofysikaalisin menetelmin Kaukokartoituspäivät 9.11.2007 Hanna Leväniemi, Taija Huotari, Ilkka Suppala Sisältö Aerogeofysikaaliset mittaukset yleisesti GTK:n lentomittaukset
LisätiedotSodankylän Mutsoivan luonnonkiviesiintymän geofysikaaliset tutkimukset 2005-2006 Erkki Lanne
Pohjois-Suomen yksikkö Q19/3731/2007/20/10 20.2.2007 Rovaniemi Sodankylän Mutsoivan luonnonkiviesiintymän geofysikaaliset tutkimukset 2005-2006 Erkki Lanne GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI Päivämäärä
LisätiedotIP-mittaukset ja 3D-tulkinta Ilmajoen Välikorven tutkimuskohteelta Taija Huotari-Halkosaari
Etelä-Suomen yksikkö Q16.1/1244/2008/66 20.11.2008 Espoo IP-mittaukset ja 3D-tulkinta Ilmajoen Välikorven tutkimuskohteelta Taija Huotari-Halkosaari GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI Päivämäärä / Dnro
LisätiedotSUOMENSELÄN TEOLLISUUSMINERAALIPROJEKTI KAUDEN 2000 VÄLIRAPORTTI, KESKI-SUOMI
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Etelä-Suomen aluetoimisto Timo Ahtola Olli Sarapää 02.10.2000 Raportti M89/2000/2 RAPORTTITIEDOSTO N:O 4577 SUOMENSELÄN TEOLLISUUSMINERAALIPROJEKTI 1999-2000 KAUDEN 2000 VÄLIRAPORTTI,
LisätiedotSampomuunnos, kallistuneen lähettimen vaikutuksen poistaminen Matti Oksama
ESY Q16.2/2006/4 28.11.2006 Espoo Sampomuunnos, kallistuneen lähettimen vaikutuksen poistaminen Matti Oksama GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI 28.11.2006 Tekijät Matti Oksama Raportin laji Tutkimusraportti
LisätiedotKoverharin hydrogeologiset tutkimukset 12/2017
Koverharin hydrogeologiset tutkimukset 12/2017 Hangon kaupunki Maiju Juntunen, Esa Kallio 12.1.2018 Koverharin hydrogeologiset tutkimukset 12/2017 12.1.2018 1 (10) SISÄLTÖ 1 TAUSTAA... 2 2 TUTKIMUKSET...
LisätiedotPYHÄJOEN PARHALAHDEN TUULIPUISTO- HANKEALUEEN SULFAATTIMAAESISELVITYS
Geologian tutkimuskeskus Länsi-Suomen yksikkö Kokkola 21.3.2013 PYHÄJOEN PARHALAHDEN TUULIPUISTO- HANKEALUEEN SULFAATTIMAAESISELVITYS Jaakko Auri GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI 21.03.2013 / M29L2013
LisätiedotKAOLIINITUTKIMUKSET SAVUKOSKEN PURNUOJALLA 1990
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M19/3733/91/2/82 Pohjois-Suomen aluetoimisto Malmitutkimus Risto Vartiainen 20.12.1991 KAOLIINITUTKIMUKSET SAVUKOSKEN PURNUOJALLA 1990 2 SISÄLLYSLUETTELO YHTEENVETO 1. JOHDANTO
LisätiedotAntti Pasanen, Anu Eskelinen, Jouni Lerssi, Juha Mursu Geologian tutkimuskeskus, Kuopio
Pohjaveden kulkeutuminen Kaakkolammen kaatopaikalla Antti Pasanen, Anu Eskelinen, Jouni Lerssi, Juha Mursu Geologian tutkimuskeskus, Kuopio Tutkimuksen tavoite Tutkimuksen tavoitteena on selvittää reitit,
LisätiedotSuomen geoenergiavarannot. Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus GTK asmo.huusko@gtk.fi
Suomen geoenergiavarannot Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus GTK asmo.huusko@gtk.fi 1 Mitä geoenergia on? Geoenergialla tarkoitetaan yleisellä tasolla kaikkea maaja kallioperästä sekä vesistöistä saatavaa
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3231/-84/x /10 Juva Rantala Hannu Makkonen
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3231/-84/x /10 Juva Rantala Hannu Makkonen 7.11.1984 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS JUVAN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA RANTALA 1, KAIV.REK. N :O 3401 SUORITETUISTA TUTKIMUKSISTA TUTKIMUSTEN
Lisätiedot' Tel. 1 ARKISTOKAPPALE 1. Vastusluotaus Ekokemin radalla Riihimäellä. Ominaisvastusleikkaus. Q 16.2/2000/2 Heikki Vanhala Työraportti 2.2.
1 ARKISTOKAPPALE 1 tih0lwtilska FWKSKNlNUSCENï'KALEN GEOLOGICAL SURVEY OF FINLAND Q 16.2/2000/2 Heikki Vanhala Työraportti 2.2.2000 Vastusluotaus Ekokemin radalla Riihimäellä - Ominaisvastusleikkaus '
LisätiedotJanakkalan Tanttalan pohjavesialueen rakenneselvitys
Maankäyttö ja ympäristö E/16/42/2007 29.6.2007 Espoo Hämeen ympäristökeskus Janakkalan Vesi Janakkalan Tanttalan pohjavesialueen rakenneselvitys Pohjavesialueen rakenneselvitys Janakkala, Tanttala Geologian
LisätiedotOn maamme köyhä ja siksi jää (kirjoitti Runeberg), miksi siis edes etsiä malmeja täältä? Kullan esiintymisestä meillä ja maailmalla
On maamme köyhä ja siksi jää (kirjoitti Runeberg), miksi siis edes etsiä malmeja täältä? Kullan esiintymisestä meillä ja maailmalla Tutkimusmenetelmistä GTK:n roolista ja tutkimuksista Lapissa Mikä on
LisätiedotTutkimustyöselostus Vampulan kunnassa, valtausalueella Matkussuo (kaivosrekisterinumero 7822/1) suoritetuista kaoliinitutkimuksista vuosina
Etelä-Suomen yksikkö M06/2112/2007/82/16 12.3.2007 Espoo Tutkimustyöselostus Vampulan kunnassa, valtausalueella Matkussuo (kaivosrekisterinumero 7822/1) suoritetuista kaoliinitutkimuksista vuosina 2004-2005
LisätiedotMaatutkaluotauksen soveltuvuudesta maan lohkareisuuden määrittämiseen Pekka Hänninen, Pekka Huhta, Juha Majaniemi ja Osmo Äikää
Etelä-Suomen yksikkö P 31.4/2009/12 02.03.2009 Espoo Maatutkaluotauksen soveltuvuudesta maan lohkareisuuden määrittämiseen Pekka Hänninen, Pekka Huhta, Juha Majaniemi ja Osmo Äikää GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS
LisätiedotAurinkovuoren pohjavesialueen geologinen rakenneselvitys - hanke TUTKIMUSRAPORTTI
Aurinkovuoren pohjavesialueen geologinen rakenneselvitys hanke TUTKIMUSRAPORTTI POHJAVESIALUEEN GEOLOGISEN RAKENTEEN SELVITYS ASIKKALAN AU RINKOVUOREN POHJAVESIALUEELLA Geologian tutkimuskeskus EteläSuomen
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2433/-91/2/10 Haapavesi Ängesneva, Kiimala Kaj J. Västi
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2433/-91/2/10 Haapavesi Ängesneva, Kiimala Kaj J. Västi 8.10.1991 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS HAAPAVEDEN KUNNASSA VALTAUS- ALUEILLA KIIMALA 1, KAIV. REK. N:o 4125/1, JA KIIMALA 2,
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 (6) M 06/1834/-88/1/10 Enontekiö Ruossakero Jorma Isomaa
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 (6) M 06/1834/-88/1/10 Enontekiö Ruossakero Jorma Isomaa 1.11.1988 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ENONTEKIÖN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA RUOSSAKERO 1, 2 JA 3, KAIV. REK. N:O 3451/1-3 SUORITETUISTA
LisätiedotSODANKYLÄN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA KORPISELKÄ 1 KAIV.- REK. N:o 2787 SUORITETUT MALMITUTKIMUKSET
M06/3723/-79/1/10 GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS Malmiosasto 5.12.1979 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS SODANKYLÄN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA KORPISELKÄ 1 KAIV.- REK. N:o 2787 SUORITETUT MALMITUTKIMUKSET Johdanto Valtausalueella
LisätiedotARKISTOKAPPAL~ OUTOKUMPU OY. Sijainti 1: K MALMINETSINTA Turo Ahokas/PHM )
Q OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTA Turo Ahokas/PHM 5.10.1984 1 84) ARKISTOKAPPAL~ PYHASALMEN KAIVOKSEN POHJOISPUOLELLA SIJAITSEVAN GRAVIMETHISEN ANOMALIAN TUTKIMUKSISTA Sijainti 1:400 000 Lähtökohta Kun
LisätiedotNatura -luontotyyppien mallinnus FINMARINET -hankkeessa. Henna Rinne Åbo Akademi, Ympäristö- ja meribiologian laitos
Natura -luontotyyppien mallinnus FINMARINET -hankkeessa Henna Rinne Åbo Akademi, Ympäristö- ja meribiologian laitos 1 Natura luontotyypit FINMARINETissa Luontodirektiivin liitteessä I mainittuja luontotyyppejä,
LisätiedotKehtomaan pohjavesialueen luokitteluun liittyvä selvitys. pohjavesialue , SODANKYLÄ
Dnro LAPELY/423/2017 Kehtomaan pohjavesialueen luokitteluun liittyvä selvitys pohjavesialue 12758209, SODANKYLÄ 13.1.2017 LAPIN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero 0295 037 000 PL 8060
LisätiedotTAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN ENNAKKOTARKKAILUN YHTEENVETO
1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN ENNAKKOTARKKAILUN YHTEENVETO 18.1.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.
LisätiedotKUULUTUS. Kuulutus 1 (1) Lupatunnus: 18.12.2013 ML2011:0020
Kuulutus 18.12.2013 1 (1) Lupatunnus ML2011:0020 KUULUTUS Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) kuuluttaa kaivoslain (10.6.2011/621) 40 :n nojalla Malminetsintälupahakemuksen Hakija: Lupatunnus: Alueen
LisätiedotEtelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 19 Savonlinnan seutu
Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 19 2.3 Rantasalmi Rantasalmen kunnan alueelta valittiin kaksi potentiaalista kohdetta, joista Varpasharjun alueella suoritettiin jatkotutkimuksia (taulukko 1 ja
LisätiedotNiinimäki 7801/1. Tutkimustyöselostus Sanna Juurela. ALTONA MINING LTD/VULCAN KOTALAHTI OY Tutkimustyöselostus
31.01.2013 Sanna Juurela VULCAN KOTALAHTI OY (Y-tunnus: 2300990-5) Sänkinotkonkatu 6, FIN-83500 Outokumpu, FINLAND Tel. +358 10 271 0090, E-mail. Finland@altonamining.com 1. JOHDANTO Tämä on Vulcan Kotalahti
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 (4) M 06/3712/-88/1/10 Sodankylä Vuomanperänmaa ja Poroaita Antero Karvinen
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 (4) M 06/3712/-88/1/10 Sodankylä Vuomanperänmaa ja Poroaita Antero Karvinen 24.10.1988 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS SODANKYLÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA VUOMANPERÄNMAA JA POROAITA, KAIV.REK.
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Yksikkö Kuopio /2017. Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus/ympäristö ja luonnonvarat
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Yksikkö Kuopio 22/2017 Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus/ympäristö ja luonnonvarat Mikkelin kaupunki Mikkelin vesiliikelaitos Geologian tutkimuskeskus MIKKELIN
LisätiedotMaaperäkartoitus metsätalouden vesiensuunnittelun tueksi Timo Huttunen, GTK Timo Makkonen, Tapio
Maaperäkartoitus metsätalouden vesiensuunnittelun tueksi Timo Huttunen, GTK Timo Makkonen, Tapio 1 Tausta Metsätaloustoimenpiteiden vesiensuojelun kannalta kiintoaineshuuhtouman torjunta on avainasemassa.
LisätiedotPaadenmäen kalliokiviainesselvitykset Paavo Härmä ja Heikki Nurmi
Etelä-Suomen yksikkö C/KA 33/09/01 3.7.2009 Espoo Paadenmäen kalliokiviainesselvitykset Paavo Härmä ja Heikki Nurmi Geologian tutkimuskeskus Etelä-Suomen yksikkö Sisällysluettelo Kuvailulehti 1 JOHDANTO
LisätiedotVesijärven sedimenttitutkimukset kaikuluotaamalla 2018
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Merigeologia Espoo Vesijärven sedimenttitutkimukset kaikuluotaamalla 2018 Jyrki Hämäläinen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 8.11.2017 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI Tekijät Jyrki
LisätiedotKultatutkimukset Alajärven Peurakalliolla vuosina 2008-2014 Heidi Laxström, Olavi Kontoniemi
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Länsi-Suomen Yksikkö Kokkola 2/2015 Kultatutkimukset Alajärven Peurakalliolla vuosina 2008-2014 Heidi Laxström, Olavi Kontoniemi GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS
LisätiedotKAOLIINI- JA SULFIDITUTKIMUKSET TERVOLAN YMPÄRISTÖSSÄ, KL , 07, O8, , 03, JA 08 VUONNA 1992
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M19/2631/-93/2/82 (Liittyy 2633 ja 2732) Tervolan ympäristö Teollisuusmineraalit Antero Karvinen 17.12.1993 KAOLIINI- JA SULFIDITUTKIMUKSET TERVOLAN
LisätiedotLankilan Metsäkulman alue Alueellinen pohjatutkimus POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 3401/09
VIHDIN KUNTA Lankilan Metsäkulman alue Alueellinen pohjatutkimus POHJATUTKIMUSLAUSUNTO Työ 3401/09 Sisällys: Pohjatutkimuslausunto Pohjatutkimusmerkinnät Pohjatutkimuskartta 3401/09/1 1:3000 Leikkaus A-A
LisätiedotLaserkeilausaineiston hyödyntäminen maaperägeologiassa
Laserkeilausaineiston hyödyntäminen maaperägeologiassa Jukka-Pekka Palmu ja Jukka Ojalainen Jukka-Pekka Palmu 25.9. 2010, kuvat: Copyright Jukka-Pekka Palmu, Geologian tutkimuskeskus 1 Maaperäkartoitus
LisätiedotGEO-WORK OY Vartiopolku VÄÄKSY MAATUTKALUOTAUS PÄLKÄNEELLÄ
GEO-WORK OY Vartiopolku 5 16.12.2014 17200 VÄÄKSY MAATUTKALUOTAUS PÄLKÄNEELLÄ 26.11.2014 1 TEHTÄVÄ Geo-Work Oy suoritti Destia Oy:n toimeksiannosta maatutkaluotausta Pälkäneen pohjavesialueella. Tutkimuksen
LisätiedotQ 19/3713/-8211 ~, ,,,.=_.---.! GEOLOGINEN TUTI<IMUSLAITOS. 'Ii. Ke lu j oki.- Työraportti Pertti Turunen
,..+'i.'f:;. LI- Q 19/3713/-8211 ~,. -. -.,,,.=_.---.! GEOLOGINEN TUTI
LisätiedotMikkeli, Pursiala Rakennemalli ja pohjavedenvirtausmalli Polaris-hanke Arto Hyvönen, geologi (GTK)
Mikkeli, Pursiala Rakennemalli ja pohjavedenvirtausmalli Polaris-hanke Arto Hyvönen, geologi (GTK) Vesihuollon riskien hallinta ja monitorointi seminaari 24. - 25.4.2013 25.3.2013 1 GTK:n tehtävät kokonaisjärjestelmän
LisätiedotAlustava pohjaveden hallintaselvitys
Alustava pohjaveden hallintaselvitys Ramboll Finland Oy Säterinkatu 6, PL 25 02601 Espoo Finland Puhelin: 020 755 611 Ohivalinta: 020 755 6333 Fax: 020 755 6206 jarno.oinonen@ramboll.fi www.ramboll.fi
LisätiedotLatauspotentiaalimittaukset Olkiluodossa keväällä 2003
Työraportti 2003-25 Latauspotentiaalimittaukset Olkiluodossa keväällä 2003 Mari Lahti Tero Laurila Kesäkuu 2003 POSIVA OY FIN-27160 OLKILUOTO, FINLAND Tel +358-2-8372 31 Fax +358-2-8372 3709 Työraportti
Lisätiedot25.6.2015. Mynämäen kaivon geoenergiatutkimukset 2010-2014
25.6.2015 Mynämäen kaivon geoenergiatutkimukset 20102014 Geologian tutkimuskeskus 1 TUTKIMUSALUE Tutkimusalue sijaitsee Kivistönmäen teollisuusalueella Mynämäellä 8tien vieressä. Kohteen osoite on Kivistöntie
LisätiedotH. Korhqnen, U. Luosto ja heid3n puolalaiset Ir.;kolleegansa
Seppo Elo ~eologinen Tutkimuslaitos 1983-10-30 Geofysiikan Osasto Kivimiehentie 1 02150 Espoo 15 PAINOVOIMA-ANOMALIOISTA JA MAANKUOREN RAKENTEESTA SVEKA-PROFIILILLA Esitelma Geofysiikan IV Neuvottelup~ivill~
LisätiedotU~O~U~PU. TUTKIMUSRAPORTTI 2 OOl/3234O8B/JJE1 RMP/1989 NiCu-PROJEKTI/ITÄ-SUOMI. J.Eeronheimo, R. Pietilä
0 = OKANOSTEOWSUUS U~O~U~PU J.Eeronheimo, R. Pietilä 01.09.1989 TUTKIMUSRAPORTTI 2 OOl/3234O8B/JJE1 RMP/1989 NiCu-PROJEKTI/ITÄ-SUOMI - SISÄLLYSLUETTELO sivu 1. ALKUTIEDOT 3 2. AIKAISEMMAT RAPORTIT 3 3.
LisätiedotGEOENERGIAKARTTA (6) GEOENERGIAKARTTA. Prosessikuvaus. Jussi Lehtinen 1.0
5.7.2012 1 (6) GEOENERGIAKARTTA Prosessikuvaus Jussi Lehtinen 1.0 5.7.2012 5.7.2012 2 (6) 1 Lähtökohdat 1.1 Kartan sisällön määrittely 1.2 Lähtötiedot Projektin aloituskokouksessa 16.4.2012 sovittiin kartan
LisätiedotPehmeikön paksuuskarttojen tuotteistaminen Tuire Valjus Heikki Säävuori Hanna Leväniemi
Etelä-Suomen yksikkö 12/2011 30.3.2011 Espoo Pehmeikön paksuuskarttojen tuotteistaminen Tuire Valjus Heikki Säävuori Hanna Leväniemi GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI Päivämäärä / Dnro 30.3.2011 Tekijät
LisätiedotROVANIEMEN ALUEEN ASEMAKAAVOITUS, POHJANOLOSUHTEIDEN MAAPERÄN SELVI- TYS - VENNIVAARA
RAPORTTI 1 (5) Rovaniemen kaupunki Kaavoituspäällikkö Tarja Outila Hallituskatu 7, PL 8216 96100 ROVANIEMI ROVANIEMEN ALUEEN ASEMAKAAVOITUS, POHJANOLOSUHTEIDEN MAAPERÄN SELVI- TYS - VENNIVAARA YLEISTÄ
Lisätiedotsaatu inuodostumasta indikaatiota. Maavastusmittauksen käyttö pohjavesi- ja kalliopinnan syvyysmaarityksiin perustuu eri maalajien
Kesällä 1976 löydettiin geologisen kartoituksen yhteyclessa blerijarven kirkonkylän lähistöltä pieni metaperidotiitti rnuo~ostuma, josta saatfin montuttanalla.nc'iyte. Näyte oli siinä maärin lu-- paava,
LisätiedotGEO-WORK OY Vartiopolku VÄÄKSY MAATUTKALUOTAUS KIURUJOELLA SUUNNITELLULLA PERKAUKSEN ALUEELLA
GEO-WORK OY Vartiopolku 5 17200 VÄÄKSY 19.10.2015 MAATUTKALUOTAUS KIURUJOELLA SUUNNITELLULLA PERKAUKSEN ALUEELLA 30.9.2015 TEHTÄVÄ Geo-Work Oy suoritti Ympäristötekniikan insinööritoimisto Jami Ahon toimeksiannosta
Lisätiedot