MÄÄRÄYS OPH

Transkriptio

1 MÄÄRÄYS OPH

2 Ranuan kunta Aikuisten perusopetuksen opetussuunnitelma alkaen Hyväksytty Ranuan hyvinvointilautakunnassa

3 1 Sisältö 1 Paikallisen opetussuunnitelman merkitys ja laadinta Opetussuunnitelman perusteet ja paikallinen opetussuunnitelma Paikallisen opetussuunnitelman laa mista ohjaavat periaa eet Paikallisen opetussuunnitelman arvioin ja kehi äminen Paikallisen opetussuunnitelman laadinta ja keskeiset opetusta ohjaavat ratkaisut 10 2 Opetuksen järjestämisen lähtökohdat Aikuisten perusopetuksen kohderyhmät Opetuksen järjestämistä ohjaavat velvoi eet Koulutuksen laajuus ja rakenne Arvoperusta Oppimiskäsitys Paikallises pääte ävät asiat 18 3 Aikuisten perusopetuksen tehtävä ja yleiset tavoitteet Aikuisten perusopetuksen tehtävä Opetuksen valtakunnalliset tavoi eet Tavoi eena laaja-alainen osaaminen Paikallises pääte ävät asiat 26 4 Oppimaan oppimisen ja yhteiskuntaan integroitumisen toimintakulttuuri Toimintakul uurin merkitys ja kehi äminen Toimintakul uurin kehi ämistä ohjaavat periaa eet Oppimisympäristöt ja työtavat Opetuksen ehey äminen ja monialaiset oppimiskokonaisuudet Paikallises pääte ävät asiat 34 5 Ohjaus, oppimisen ja opiskelun tuki, opiskeluhuolto ja kurinpidollisten keinojen käyttö Ohjaus Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma Oppimisen ja opiskelun tuki Opiskeluhuolto 38 3

4 5.5 Kurinpidollisten keinojen käy ö Paikallises pääte ävät asiat 40 6 Yhteistyö ja opetuksen järjestämistapoja Yhteistyö Etäyhteyksiä hyödyntävä opetus Rangaistuslaitoksessa järjeste ävä opetus (Ranuan kunta ei järjestä) Paikallises pääte ävät asiat 44 7 Oppimisen arviointi Arvioinnin tehtävät ja oppimista tukeva arvioin kul uuri Arvioinnin yleiset periaa eet Arvioinnin kohteet Opinnoissa eteneminen Muualla hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Osaamisen osoi aminen erityisessä tutkinnossa Arvioin ja todistukset alkuvaiheessa (Ranuan kunta ei järjestä) Arvioin ja todistukset pää övaiheessa Kurssisuorituksen arvioin Oppiaineen oppimäärän arvioin ja pää öarvosanan muodostaminen Perusopetuksen koko oppimäärän suoritus Aikuisten perusopetuksen pää övaiheessa käyte ävät todistukset ja todistusmerkinnät Paikallises pääte ävät asiat 54 8 Aikuisten perusopetuksen alkuvaiheen opetus (Ranuan kunta ei järjestä) Ohjaaminen alkuvaiheen opetukseen ja alkuvaiheen tehtävä Paikallises pääte ävät asiat Oppiaineet lukutaitovaiheessa Äidinkieli ja kirjallisuus Matema ikka Yhteiskunta etous ja kul uurintuntemus Ympäristö- ja luonnon eto Opinto-ohjaus ja työelämätaidot 70 4

5 8.3.6 Muu perusopetukseen soveltuva aine tai aihealue sekä valinnaiset kurssit Oppiaineet aikuisten perusopetuksen alkuvaiheessa Äidinkieli ja kirjallisuus Suomen kieli ja kirjallisuus Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus Äidinkieli ja kirjallisuus; saame, romani, vii omakieli ja muu opiskelijan äidinkieli Vieras kieli Vieras kieli, englan, A-oppimäärä Muu vieras kieli, A-oppimäärä Matema ikka Yhteiskunta etous ja kul uurintuntemus Ympäristö- ja luonnon eto Terveys eto Opinto-ohjaus ja työelämätaidot Muu perusopetukseen soveltuva aine tai aihealue sekä valinnaiset kurssit Aikuisten perusopetuksen päättövaiheen opetus Aikuisten perusopetuksen pää övaiheen opintojen aloi aminen Paikallises pääte ävät asiat Oppiaineet aikuisten perusopetuksen pää övaiheessa Äidinkieli ja kirjallisuus Suomen kieli ja kirjallisuus Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus Äidinkieli ja kirjallisuus; saame, romani, vii omakieli ja muu opiskelijan äidinkieli (Ranualla ei kurssitarjontaa) Toinen ko mainen kieli ja vieraat kielet Toinen ko mainen kieli, ruotsi B1-oppimäärä Vieras kieli, englan, A-oppimäärä Muu vieras kieli, A-oppimäärä (Ranualla ei kurssitarjontaa) Matema ikka Uskonto 163 5

6 9.3.5 Elämänkatsomus eto Historia Yhteiskuntaoppi Fysiikka Kemia Biologia Maan eto Terveys eto Opinto-ohjaus ja työelämätaidot Muu perusopetukseen soveltuva aine tai aihealue sekä valinnaiset kurssit Liikunta Ko talous 210 LIITE 1 Todistuspohjat 217 LIITE 2 Kielitaidon tasojen kuvausasteikko 217 LIITE 3 Ranuan aikuisten perusopetuksen kurssitarjonta 217 LIITE 4 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta annetun asetuksen 5 ja 7 :n muuttamisesta 218 6

7 1 Paikallisen opetussuunnitelman merkitys ja laadinta 1.1 Opetussuunnitelman perusteet ja paikallinen opetussuunnitelma Aikuisten perusopetus on tarkoite u kaikille niille, jotka suori avat perusopetusta oppivelvollisuusiän jo pääty yä. Aikuisten perusopetus sisältää kaksi vaihe a: alkuvaiheen ja pää övaiheen. Tarvi aessa alkuvaihe sisältää myös lukutaitovaiheen (tai osan siitä), mikäli opiskelijalla ei ole luku- ja kirjoitustaitoa tai taito on puu eellinen. Aikuisten perusopetuksen järjestäminen pohjautuu vahvas opintojen henkilökohtaistamiseen luvussa 5.2 kuvatun henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman avulla. Opiskelijan aiempi osaaminen luetaan hyväksi aikuisten perusopetuksessa. Aikuisten perusopetuksen ohjausjärjestelmän tarkoituksena on huoleh a koulutuksen tasa-arvosta ja laadusta sekä luoda hyvät edellytykset opiskelulle. Perusopetuksen ohjausjärjestelmän normiosan muodostavat perusopetuslaki ja -asetus, val oneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoi eista ja perusopetuksen tun jaosta (myöh. tun jakoasetus), opetussuunnitelman perusteet sekä paikallinen opetussuunnitelma ja siihen perustuva lukuvuosisuunnitelma. Aikuisten perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet laaditaan perusopetuslain ja -asetuksen sekä 2 tavoi eet ja tun jaon määri ävän val oneuvoston asetuksen pohjalta. Opetussuunnitelman perusteet ovat Opetushallituksen antama kansallinen määräys, jonka mukaises paikallinen opetussuunnitelma 3 laaditaan. Opetussuunnitelman perusteiden tehtävänä on tukea ja ohjata opetuksen järjestämistä sekä edistää yhtenäistä aikuisten perusopetusta maan kaikissa aikuislukioissa, kansanopistoissa ja muissa aikuisten perusopetusta tarjoavissa oppilaitoksissa. Tämä perusteasiakirja ka aa aikuisten perusopetuksen kokonaisuudessaan alkuvaiheesta perusopetuksen pää övaiheeseen. Aikuisten perusopetus on opetuksen kokonaisuus, jossa eri osa-alueiden tavoi eet ja sisällöt lii yvät yhteen ja muodostavat opetuksen ja toimintakul uurin perustan. Tämän vuoksi opetussuunnitelman perusteet sisältävät tehtäviä ja tavoi eita koskevien määräysten lisäksi niiden ymmärtämistä avaavaa teks ä. Perusteasiakirja sisältää myös vii auksia lainsäädäntöön, johon perusteissa määrä ävät asiat perustuvat. Aikuisten perusopetus on osa aikuiskoulutusjärjestelmää ja tämän vuoksi aikuisten perusopetuksessa käytetään käsite ä opiskelija oppilaan sijaan. Opiskelijalla on perusopetuslain turvaama oikeus saada 4 opetussuunnitelman mukaista opetusta, opintojen ohjausta sekä oppimisen ja koulunkäynnin tukea. Paikallinen opetussuunnitelma on tärkeä osa aikuisten perusopetuksen ohjausjärjestelmää. Sillä on keskeinen merkitys sekä opetuksen kansallisten tavoi eiden ja sisältöjen e ä paikallises tärkeinä pide yjen tavoi eiden ja tehtävien ilmaisussa ja toteu amisessa. Paikallinen opetussuunnitelma luo yhteisen perustan ja suunnan päivi äiselle koulutyölle. Se on strateginen ja pedagoginen työkalu, joka linjaa opetuksen järjestäjän toimintaa ja oppilaitosten työtä. Opetussuunnitelma lii ää aikuisten perusopetuksen kunnan muuhun toimintaan aikuisten perusopetuksessa olevien opiskelijoiden oppimisen ja hyvinvoinnin edistämiseksi. Opetussuunnitelman 1 Perusopetuslaki (628/1998), perusopetusasetus (852/1998, muute u val oneuvoston asetuksella 423/2012) 2 Val oneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoi eista ja perusopetuksen tun jaosta (422/2012, muute u val oneuvoston asetuksella 135/2017) 3 Perusopetuslaki 14 2 mom. 4 Perusopetuslaki 30 1 mom. 7 1

8 perusteet ohjaavat opetuksen järjestäjiä kehi ämään oppilaitoksiaan kasvuyhteisöinä ja opiskelijoille mielekkäinä ja kannustavina oppimisympäristöinä niin, e ä asetetut tavoi eet voidaan saavu aa mahdollisimman hyvin. Aikuisten perusopetuksen opetussuunnitelma lii ää oppilaitosten toiminnan muuhun paikalliseen toimintaan saman kohderyhmän oppimisen ja hyvinvoinnin edistämiseksi. 1.2 Paikallisen opetussuunnitelman laatimista ohjaavat periaatteet Opetuksen järjestäjällä on vastuu paikallisen opetussuunnitelman laadinnasta sekä sen toteutumisen 5 arvioinnista ja kehi ämisestä. Opetussuunnitelmassa päätetään opetuksen ja oppimisen arvioinnin, opiskelun ohjauksen, tuen ja opiskeluhuollon sekä yhteistyön ja erityisissä lanteissa toteute avan opetuksen järjestämisestä ja toteu amisesta. Opetussuunnitelmassa täydennetään ja painotetaan paikallisesta näkökulmasta aikuisten perusopetuksen opetussuunnitelman valtakunnallisissa perusteissa määriteltyjä tavoi eita, toimintaa ohjaavia linjauksia, keskeisiä sisältöjä ja muita opetuksen järjestämiseen lii yviä seikkoja. Opetuksen järjestäjä laa i opetussuunnitelman o aen huomioon paikalliset olosuhteet, erityispiirteet ja mahdollisuudet, opiskelijoiden tarpeet sekä oppilaitoksen oman itsearvioinnin ja kehi ämistyön tulokset. Paikallisen opetussuunnitelman tehtävänä on edistää opetuksen laadun jatkuvaa kehi ämistä, vahvistaa koulutuksellista jatkumoa ja luoda hyvä perusta toisen asteen koulutukseen siirtymiselle. Koska aikuisten perusopetusta järjestetään useimmiten aikuislukioissa ja kansanopistoissa, jotka järjestävät myös muuta koulutusta ja opetusta, opetussuunnitelman laadinnassa huolehditaan koko oppilaitoksen tavoi eiden ja käytäntöjen yhdenmukaisuudesta tai keskinäisestä yhteensopivuudesta. Sama periaate koskee mahdollista laajempaa opetuksen järjestäjäverkkoa. Opetuksen järjestäjä voi hankkia lukutaitovaiheen opetusta kunnalta, kuntayhtymältä tai yksityiseltä 6 perusopetuksen järjestäjältä sekä amma llisen koulutuksen järjestäjiltä. Tällaisessa hankinnassa opetuksen järjestäjä vastaa siitä, e ä hanki ava opetus on opetussuunnitelman perusteiden mukaista opetusta. Mikäli järjestäjä pää ää hankkia tämän osuuden aikuisten perusopetuksesta toiselta järjestäjältä, järjestäjän tulee kuvata tämä hankintamene ely omassa opetussuunnitelmassaan sekä sisälly ää siihen lukutaitovaiheen opetussuunnitelma sellaisessa muodossa kuin se toisen järjestäjän toimesta tullaan toteu amaan. Opetuksen järjestäjä hyväksyy aikuisten perusopetuksen opetussuunnitelman erikseen suomenkielistä ja 7 ruotsinkielistä sekä tarvi aessa muulla kielellä anne avaa opetusta varten. Paikallinen opetussuunnitelma voidaan laa a kaikille saman opetuksen järjestäjän oppilaitoksille yhteisenä tai siten, e ä suunnitelma sisältää opetuksen järjestäjän yhteisiä sekä useamman oppilaitoksen yhteisiä ja/tai oppilaitoskohtaisia osioita. Opetuksen järjestäjät voivat myös sopia järjestäjärajat yli ävästä yhteistyöstä ja yhteisistä seudullisista opetussuunnitelmalinjauksista. Aikuisten perusopetuksen opetussuunnitelman tulee luoda realis nen ja mo voiva koulutuspolun osa siihen osallistuville opiskelijoille. Erityistä huomiota kiinnitetään sellaisten opiskelijoiden opiskeluedellytyksiin, joiden osaamistaso on heikko, joiden peruskouluopinnot ovat huoma avan vajavaiset tai ne puu uvat kokonaan. Aikuisten perusopetuksen opetussuunnitelman laadintatyössä osallistutaan paikallisen koulutustarjonnan kehi ämiseen rakentamalla mielekästä koulutusjatkumoa sekä varmistamalla 5 Perusopetuslaki 15 1 mom. 6 Perusopetuslaki 46, muute u lailla 1507/ Perusopetuslaki 15 1 mom. 8

9 opiskelijoiden sujuva siirtyminen jatkokoulutukseen tai työelämään. Paikallisen opetussuunnitelman laadinnassa tehdään paikallises tai alueellises yhteistyötä muiden samojen opiskelijaryhmien kanssa työskentelevien tahojen kanssa. Näitä ovat muut oppilaitokset, työ- ja elinkeinotoimistot, erilaiset koulutusja kul uuripalveluiden tarjoajat sekä opiskeluhuollon ja alle 18-vuo aita koskevan kodin ja koulun 8 yhteistyön osalta kunnan sosiaali- ja terveysviranomaiset. Paikallisen opetussuunnitelman laadinnassa otetaan huomioon opetuksen järjestäjän koulutusta koskevat muut suunnitelmat ja päätökset sekä mahdollinen opetuksen järjestäjän kestävän kehityksen tai kul uurikasvatuksen ohjelma. Lisäksi otetaan huomioon yhdenvertaisuuslain mukainen 9 yhdenvertaisuussuunnitelma. Opetuksen järjestäjä laa i opetussuunnitelmaan perustuvan lukuvuosisuunnitelman. Opiskelijalla on 10 perusopetuslain turvaama oikeus saada opetussuunnitelman mukaista perusopetusta. Tämän oikeuden turvaamiseksi jokainen opiskelijoiden kanssa työskentelevä toteu aa opetuksen järjestäjän vahvistamaa opetussuunnitelmaa ja nouda aa muita työtä ohjaavia normeja. Opetuksen järjestäjän tehtävänä on huoleh a opetustoimen henkilöstön osallistumismahdollisuuksista sekä eri ryhmien välisestä moniamma llisesta yhteistyöstä opetussuunnitelman ja lukuvuosisuunnitelman laadinnassa ja toimeenpanossa. Opiskelijoille tulee varata mahdollisuus osallistua opetussuunnitelman 11 laadintaan. Oppilaitoksen eri henkilöstöryhmien ja opiskelijoiden osallistumismahdollisuuksista opetussuunnitelman valmisteluun huolehditaan riippuma a siitä, laaditaanko opetussuunnitelma oppilaitoskohtaisena, oppilaitosten yhteisenä vai alueellisena opetussuunnitelmana. Alle 18-vuo aiden opiskelijoiden huoltajat voivat tarvi aessa osallistua opetussuunnitelmatyöhön ja oppilaitoksen toiminnan suunni eluun, erityises toimintakul uurin sekä kodin ja koulun yhteistyön kehi ämisessä. Mikäli opetuksen järjestäjä tarjoaa mahdollisuuden suori aa näiden opetussuunnitelman perusteiden mukaista opetusta rangaistuslaitoksessa, siitä tulee pää ää opetussuunnitelmassa. Rangaistuslaitoksessa 12 järjeste ävässä opetuksessa tun jakoasetuksen määräämästä tun jaosta voidaan poiketa. 1.3 Paikallisen opetussuunnitelman arviointi ja kehittäminen Perusopetuslaki velvoi aa opetuksen järjestäjän arvioimaan antamaansa koulutusta ja sen vaiku avuu a sekä osallistumaan ulkopuoliseen toimintansa arvioin in. Arvioinnin keskeiseksi tarkoitukseksi laki 13 määri elee koulutuksen kehi ämisen ja oppimisen edellytysten parantamisen. Paikallisen opetussuunnitelman ja lukuvuosisuunnitelman toteutumisen seuranta, säännöllinen arvioin ja kehi äminen ovat osa tätä tehtävää. Valtaosa aikuisten perusopetuksen opetussuunnitelman toteutumisen arvioinnista on opetuksen järjestäjän ja oppilaitosten itsearvioin a. Yhteistyö muiden toimijoiden kanssa edistää avointa ja rakentavaa itsearvioin a. Siinä voidaan hyödyntää myös kansallisten arvioin en ja kehi ämishankkeiden tuloksia. 8 Perusopetuslaki 15 2 mom. 9 Yhdenvertaisuuslaki (1325/2014) 6 10 Perusopetuslaki 30 1 mom. 11 Perusopetuslaki 47 a 12 Val oneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoi eista ja perusopetuksen tun jaosta 7 3 mom. 13 Perusopetuslaki 21 1 ja 2 mom. 9

10 14 Myös perusopetuksen valtakunnalliset laatukriteerit tukevat itsearvioin a ja sen pohjalta tehtävää omaa kehi ämistyötä. Opetuksen järjestäjä pää ää laatukriteereiden käytöstä. Valtakunnalliset muutokset opetussuunnitelman perusteissa edelly ävät aina vastaavien muutosten tekemistä paikalliseen opetussuunnitelmaan ja viemistä käytäntöön. Opetuksen järjestäjä voi tarkistaa opetussuunnitelmaansa ja parantaa sen laatua ja toimivuu a myös paikallisista tarpeista läh en itsearvioin in ja omaan kehi ämistyöhön perustuen. 1.4 Paikallisen opetussuunnitelman laadinta ja keskeiset opetusta ohjaavat ratkaisut Paikallinen opetussuunnitelma ja sitä tarkentava lukuvuosisuunnitelma sekä muut suunnitelmat laaditaan opetuksen järjestäjän pää ämällä tavalla edellä kuva uja tavoi eita ja periaa eita nouda aen. Opetuksen järjestäjä voi pää ää opetussuunnitelmaan sisältyvien päätösten delegoinnista oppilaitoksille ja oppilaitoskohtaisen opetussuunnitelman laadinnasta. Tässä alaluvussa määrätään ne paikallises pääte ävät opetussuunnitelmaratkaisut sekä opetussuunnitelmassa kuva avat asiat, joita ei käsitellä muissa luvuissa. Tässä määriteltyjen asioiden lisäksi opetussuunnitelman perusteiden kussakin pääluvussa määrätään tarkemmin, mitä opetussuunnitelmassa tulee kyseisessä luvussa kuvatun kokonaisuuden osalta pää ää ja kuvata. Ranualla aikuisten perusopetusta järjestetään yläasteen yhteydessä. Aikuisten perusopetuksen oppilaat muodostavat oman opetusryhmän. Oppitunnit sijoi uvat pääsääntöises kello välille ja opetus järjestetään kurssimuotoisena 5. jaksojärjestelmässä. Opetusta voivat antaa luokanope aja ja/tai aineenope aja. Ranuan kunta ei järjestä alkuvaiheen opintoja, joten tätä osuu a opetussuunnitelmassa ei ole paikallises laadi u. Pää övaiheen opetustarjonta esitellään ainekohtaises tämän opetussuunnitelman luvussa 9.3. Pää övaiheen opetustarjonta nouda aa val oneuvoston antaman asetuksen (135/2017) oppivelvollisuusiän yli äneiden perusopetuksen tun jakoa (7 ). Oppiaine lyhenne pakolliset valinnaiset suomi toisena kielenä s2 1,2,3,4,5,6,7,8 9,10 Kieliä vähintään 20 kurssia ruotsi rub 1,2,3 englan ena 1,2,3,4,5,6,7,8 9 matema ikka ma 1,2,3,4,5,6,7,8 uskonto/ elämänkatsomus eto u/ et 1 Opiskelija valitsee joko uskonnon tai elämänkatsomus edon historia hi 1 14 Perusopetuksen laatukriteerit, opetus- ja kul uuriministeriö

11 yhteiskuntaoppi yh 1,2 fysiikka fy 1 kemia ke 1 biologia bi 1 2 maan eto ge 1 2,3 terveys eto te 1 Opinto-ohjaus ja työelämätaidot ot 1,2 3,4 liikunta li 1,2,3 ko talous ko 1,2 Yhteensä Taulukko: Ranuan aikuisten perusopetuksen pää övaiheen opetustarjonta. Pakollisia kursseja yhteensä 35. Kokonaismäärä vähintään 46 kurssia. Yhden kurssin laajuus keskimäärin 28 tun a. Opiskelija voi hakeutua varsinaiseen aikuisten perusopetukseen kun hän on saavu anut suomen kielessä taitotason A2.2 ja hän on suori anut alkuvaiheen opinnot tai hänellä on vastaavat edot ja taidot. Henkilökohtaises laadi avaan opintosuunnitelmaan kuuluu yhteensä vähintään 46 kurssia. Arvioin on numeerinen 4-10, paitsi opintojen ohjaus ja työelämätaidot, jotka merkitään S:llä (suorite u). Samoin muualla suoritetuista soveltuvista kursseista annetaan suoritusmerkintä, jos näistä ei ole anne u arvosanaa. Jos opiskelijalla on aiempaa osaamista, joka tavoi eiltaan ja sisällöltään vastaa aikuisten perusopetuksen sisältöjä, osaaminen voidaan hyväksilukea. Opiskelijalta voidaan edelly ää tästä lisänäy öjä. Ranuan aikuisten perusopetuksen opetussuunnitelma laaditaan kuntakohtaisena suomenkielistä opetusta varten. Ranuan yläasteella aikuisten perusopetuksessa noudatetaan soveltuvin osin Ranuan perusopetuksen opetussuunnitelmaa. Opetussuunnitelman laa misesta edotetaan huoltajille/edustajille sekä opiskelijoille ja heillä on mahdollisuus kommentoida opetussuunnitelman työversiota sähköises ja sitä kau a tulla kuulluksi. Ranuan yläasteella on oppilas- ja opiskelijahuoltolakiin perustuva koulukohtainen oppilashuoltosuunnitelma, joka on laadi u yhteistyössä kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon viranomaisen kanssa. Oppilashuoltosuunnitelmaa käytetään soveltuvin osin aikuisten perusopetuksessa. Opetussuunnitelmassa otetaan huomioon opiskelijoiden kotoutuminen osaksi oppimisprosessia, esimerkiksi niin, e ä ope aja käy ää hyväkseen opetuksessaan opiskelijan kotou amista au avia esimerkkejä ja tu uja ilmiöitä: paikallisuus ja henkilökohtaisten kokemusten hyödyntäminen. Aikuisten perusopetuksessa 11

12 tehdään yhteistyötä TE-toimiston ja kunnassa toimivien eri järjestöjen kanssa maahanmuu ajien kotou amiseksi. Ranuan aikuisten perusopetuksen opetussuunnitelman rakenne nouda aa valtakunnallisten perusteiden rakenne a ja se julkaistaan pdf- edostona muun muassa kunnan ko sivuilla. Mikäli opintopolun eperusteet pohja monipuolistuu, opetussuunnitelma siirretään eperusteet pohjalle ja julkaistaan myös sähköisenä. Opetussuunnitelman käy ööno oa ja kehi ämistä tuetaan henkilöstöpalavereissa. Opetussuunnitelman toteutumista arvioidaan koulussa lukuvuosisuunnitelman arvioinnin yhteydessä. Aikuisten perusopetuksen opetussuunnitelmaa täydentävät muut Ranuan sivistystoimen suunnitelmat ja ohjelmat, joiden toteu amiseen paikallisessa opetussuunnitelmassa sitoudutaan ovat: Ranuan kunnan perusopetuksen opetussuunnitelma (opintopolussa) Ranuan yläasteen lukuvuosisuunnitelma (koulun ko sivuilla) Ranuan yläasteen tasa-arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelma (koulun ko sivuilla) Ranuan yläasteen koulukohtainen oppilashuoltosuunnitelma (koulun ko sivuilla) Ranuan yläasteen kurinpitosuunnitelma (koulun ko sivuilla) Ranuan yläasteen ohjaussuunnitelma (koulun ko sivuilla) 12

13 2 Opetuksen järjestämisen lähtökohdat 2.1 Aikuisten perusopetuksen kohderyhmät Aikuisten perusopetus on tarkoite u niille oppivelvollisuusiän yli äneille, jotka eivät ole suori aneet perusopetuksen oppimäärää tai joilla on tarve täydentää perusopetuksen tutkintoaan tai koro aa oppiaineiden arvosanoja. Kohderyhmässä on opiskelutaustaltaan ja valmiuksiltaan erityyppisiä opiskelijoita. Aikuisten perusopetuksen kohderyhmiä ovat perusopetuksen loppuvaiheessa Suomeen tulleet nuoret, jotka eivät ole eh neet saada perusopetuksen pää ötodistusta valmiiksi oppivelvollisuusikäisinä tai joiden valmiudet ovat jääneet heikoiksi perusopetuksen aikana vuo aat maahanmuu ajataustaiset, jotka eivät voi osallistua oppivelvollisuusikäisille järjeste ävään opetukseen ikänsä takia, mu a tarvitsevat perusopetuksen pää ötodistusta ja opiskeluvalmiuksia jatkaakseen opintoja toisella asteella muut maahanmuu ajataustaiset aikuiset, jotka heikon peruskoulutuksensa takia tarvitsevat erityises perusopetuksen alkuvaiheen opetusta, kuten luku- ja kirjoitustaitoa sekä matemaa sia valmiuksia tai jotka tarvitsevat pää ötodistusta päästäkseen jatko-opintoihin vangit, joilta puu uu perusopetuksen pää ötodistus tai joilla ei ole tarvi avia opiskeluvalmiuksia jatkaakseen opintoja toiselle asteelle aikuiset romanit, joilla on vain vähän peruskouluopintoja tai peruskoulun pää ötodistus puu uu muut aikuiset, jotka ovat keskey äneet peruskoulun oppivelvollisuusikäisinä aikuiset, jotka opiskelevat yhtä tai useampaa oppiaine a aineopiskelijana ja/tai haluavat koro aa perusopetuksen arvosanoja. 2.2 Opetuksen järjestämistä ohjaavat velvoitteet Perustuslain mukaan jokaisella on oikeus maksu omaan perusopetukseen. Kunta pää ää perusopetuksen 16 järjestämisestä muille kuin oppivelvollisille. Perusopetuslaissa säädetään, miltä osin perusopetuslakia 17 tulee nouda aa aikuisten perusopetusta järjeste äessä ja mihin etuuksiin opiskelija on oikeute u. Seuraavassa teks ssä käytetään sanaa oppilas, jos teks on suora lainaus lainsäädännöstä. Perusopetuksessa noudatetaan valtakunnallises yhtenäisiä perusteita siten kuin perusopetuslaissa säädetään. Opetus järjestetään oppilaiden ikäkauden ja edellytysten mukaises ja siten, e ä se edistää 18 oppilaiden terve ä kasvua ja kehitystä. Oppilaalla on oikeus saada opetussuunnitelman mukaista 19 opetusta, oppilaanohjausta sekä rii ävää oppimisen ja koulunkäynnin tukea he tuen tarpeen ilmetessä Suomen perustuslaki 16 1 mom. (731/1999) 16 Perusopetuslaki 5 1 mom. 17 Perusopetuslaki Perusopetuslaki 3 1 ja 2 mom. 19 Perusopetuslaki 30 1 mom. 13

14 Opetukseen osallistuvalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön. 21 oppilas- ja opiskelijahuoltolaki. 20 Opiskeluhuollon järjestämistä ohjaa Yhdenvertaisuuden edistämistä ohjaa 22 yhdenvertaisuuslaki ja sukupuolten tasa-arvon edistämistä 23 tasa-arvolaki. Opetuksen järjestämisessä otetaan lisäksi huomioon opetushenkilöstön kelpoisuuteen lii yvät säännökset sekä muun muassa turvallisuuteen ja työsuojeluun lii yvät säännökset sekä henkilö etojen käy öä, julkisuu a ja yksityisyyden suojaa koskevat säännökset ja tekijänoikeussäännökset. Perustuslakia ja perusopetuslakia täydentävät kansainväliset ihmisoikeussopimukset. YK:n yleismaailmallinen ihmisoikeuksien julistus muodostaa historiallisen ja ee sen perustulkinnan 24 ihmisoikeuksien merki ävyydestä. Suomi on sitoutunut useisiin kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin. Näistä keskeisiä ovat Lapsen oikeuksien sopimus, Taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskeva kansainvälinen yleissopimus eli ns. TSS-sopimus, Euroopan ihmisoikeuksien sopimus sekä Vammaisten 25 oikeuksien sopimus. Saamelaisten oikeuksien turvaamiseksi otetaan lisäksi huomioon YK:n julistus 26 alkuperäiskansojen oikeuksista. 2.3 Koulutuksen laajuus ja rakenne Aikuisten perusopetuksessa opiskelija voi suori aa perusopetuksen oppimäärän suori aa aikuisten perusopetuksen alkuvaiheen tai sen osia suori aa alkuvaiheeseen sisältyvän lukutaitovaiheen tai sen osia suori aa perusopetuksen oppiaineita tai niiden osia kursseina koro aa perusopetuksen pää ötodistuksen arvosanoja. Aikuisten perusopetuksen lähtökohtana on näkemys siitä, e ä aikuisopiskelija rakentaa osaamistaan aikaisemmin oppimilleen edoille ja taidoille, elämänkokemukselleen ja mahdollisille rinnakkaisille opinnoille. Näin ollen opetustarjonnassa on hyvä olla valinnaisuu a ja vaihtoehtoja, jotka mahdollistavat opiskelun erilaisissa elämän lanteissa. Opiskelijan henkilökohtainen opintopolku rakennetaan joustavas ja yksilöllises o aen huomioon aikaisempi koulutus ja mahdollises opintoja korvaava työkokemus. Opetussuunnitelman tavoi eita ja keskeisiä sisältöjä vastaavat aikaisemmin suoritetut opinnot tai muutoin hanki u osaaminen tulee tunnistaa ja tunnustaa. Opiskelijan lähtötaso on määriteltävä ja opetuksen järjestäjän ja opiskelijan on yhdessä laadi ava opiskelijalle henkilökohtainen opiskelusuunnitelma luvun 5.2 mukaises. 20 Perusopetuslaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013, muute u lailla 1501/2016) 22 Yhdenvertaisuuslaki (1325/2014) 23 Laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta (609/1986) ja sen muutos (1329/2014 ) 24 YK:n yleismaailmallinen ihmisoikeuksien julistus YK:n yleissopimus lapsen oikeuksista SopS 59-60/1991, TSS-sopimus SopS 6/1976, Euroopan ihmisoikeussopimus SopS 85-86/1998, YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva yleissopimus YK:n julistus alkuperäiskansojen oikeuksista

15 Opiskelijalla on oikeus sisälly ää henkilökohtaiseen opiskelusuunnitelmaansa osia muiden opetuksen ja/tai koulutuksen järjestäjien koulutustarjonnasta opetuksen järjestäjän pää ämällä tavalla. Aikuisten perusopetuksen eri vaiheiden opinnot muodostuvat val oneuvoston antaman asetuksen (422/2012, muute u asetuksella 135/2017) mukaan eri oppiaineiden ja aineryhmien pakollisista ja valinnaisista kursseista. Asetuksessa määrätyt eri vaiheiden vähimmäiskurssimäärät määri elevät ne pakollisten ja valinnaisten kurssien määrät, jotka opetuksen järjestäjän tulee vähintään tarjota. Alkuvaiheen pakollisten kurssien määrän tulee olla 34 ja valinnaisten vähintään 10. Opiskelija valitsee vähintään 38 kurssia, mikäli hän suori aa alkuvaiheen opinnot. Mikäli oppilaitos tarjoaa alkuvaiheeseen sisältyvää lukutaitovaihe a, on siihen kuuluvien pakollisten kurssien määrä 23 kurssia ja valinnaisten vähintään 6 kurssia. Näistä kursseista opiskelija valitsee vähintään 27 kurssia, mikäli hän suori aa lukutaitovaiheen opinnot. Opiskelijan suori ama kurssimäärä määräytyy hänen henkilökohtaisen opiskelusuunnitelmansa mukaan. Aikuisten perusopetuksen alkuvaiheen ja siihen mahdollises sisältyvän lukutaitovaiheen opintoja valitaan joustavas siten, e ä ne antavat opiskelijalle sellaiset edot ja taidot, e ä hänellä on mahdollisuus jatkaa opintojaan aikuisten perusopetuksen pää övaiheessa. Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma voidaan laa a myös siten, e ä opiskelija suori aa samanaikaises eri vaiheiden kursseja. Jos opiskelijan on tarkoituksenmukaista suori aa vain lukutaito- ja/tai alkuvaiheen opintoja, hänet voidaan ohjata tämän jälkeen muuhun soveltuvaan koulutukseen. Aikuisten perusopetuksen oppimäärä on vähintään 46 pää övaiheen kurssia. Rangaistuslaitoksessa järjeste ävässä opetuksessa aikuisten perusopetuksen oppimäärä sisältää kuitenkin vähintään pää övaiheen kurssia, mu a opetuksen järjestäjän harkintaan jää, mikä vähimmäislaajuus on opiskelijan edun mukaista. Pää övaiheen pakollisten kurssien määrän tulee olla 39 ja valinnaisten vähintään 10. Opiskelija valitsee vähintään 46 kurssia, mikäli hän suori aa pää övaiheen. Lukutaitovaiheen sekä alku- ja pää övaiheen ka ava oppimäärä on laajuudeltaan yhteensä enintään nelivuo nen. Päätoimises opiskellen opinnot tulee suori aa kuitenkin enintään viidessä vuodessa. Aikuisten perusopetuksessa kurssin kesto on 28 tun a. Opetusta voidaan järjestää osaksi tai kokonaan etäopetuksena. Lähiopetuksessa opetukseen tulee tun a kohden käy ää vähintään 40 minuu a Arvoperusta Opiskelijan ainutlaatuisuus ja oikeus hyvään opetukseen Aikuisella opiskelijalla on oikeus kehi yä omista lähtökohdistaan opiskelijana, yksilönä ja yhteiskunnan jäsenenä. Opintojen tulee antaa aineksia opiskelijan iden tee n, maailmankatsomuksen ja -kuvan sekä 27 Perusopetusasetus 8 1 mom., muute u val oneuvoston asetuksella 136/ Perusopetusasetus 8 1 mom., muute u val oneuvoston asetuksella 136/ Perusopetusasetus 8 2 mom. 15

16 ihmiskäsityksen jatkuvaan kehi ämiseen. Opiskelu antaa aineksia ja mahdollisuuksia yhteisten arvojen pohdintaan sekä valmiuksia arvioida niiden toteutumista. Opiskelijan valmiudet toimia ak ivisena kansalaisena sekä oman opiskeluyhteisönsä, perheensä ja lähipiirinsä aikuisena autonomisena jäsenenä paranevat opiskelun avulla. Jokaisella opiskelijalla on oikeus hyvään ja tavoi eelliseen opetukseen. Opintojen tulee olla mielekkäitä sekä opiskelijan tavoi eiden e ä opetuksen järjestäjän näkökulmasta. Aiemmin opi ujen etojen ja taitojen huomioiminen ja yksilölliset opiskeluratkaisut tukevat aikuisen hyvää opintopolkua. Kannustava ja arvostava ilmapiiri ja aikuisopiskelijan elämän lanteen huomioon o avat opiskelu- ja arvioin tavat ovat hyvän, vuorovaiku eisen ja turvallisen oppimisympäristön perusta. Perusopetus antaa edolliset ja taidolliset valmiudet jatko-opintoihin ja tukee myönteistä asenne a elinikäiseen oppimiseen ja itsensä kehi ämiseen. Opiskelusta syrjäytyminen merkitsee sivistyksellisten oikeuksien toteu ama a jäämistä. Arvojen pohdinnan merkitys korostuu maailmassa, jossa monimediainen edonvälitys, globaalit etoverkot, sosiaalinen media ja vertaissuhteet muokkaavat opiskelijoiden arvomaailmaa. Arvokeskustelut opiskelijoiden kanssa ohjaavat heitä tunnistamaan ja nimeämään omia ja kohtaamiaan arvoja ja arvostuksia sekä poh maan niitä krii ses. Ihmisyys, sivistys, tasa-arvo ja demokratia Aikuisten perusopetus tukee opiskelijan kasvua ihmisyyteen, jota kuvaa pyrkimys totuuteen, hyvyyteen ja kauneuteen sekä oikeudenmukaisuuteen ja rauhaan. Ihmisyyteen kasvussa jänni eet pyrkimysten ja vallitsevan todellisuuden välillä ovat väistämä ömiä. Sivistykseen kuuluu taito käsitellä näitä ris riitoja ee ses ja myötätuntoises sekä rohkeus puolustaa hyvää. Sivistys merkitsee yksilöiden ja yhteisöjen taitoa tehdä ratkaisuja ee sen pohdinnan, toisen asemaan ase umisen ja etoon perustuvan harkinnan perusteella. Ee syyden ja estee syyden näkökulmat ohjaavat poh maan, mikä elämässä on arvokasta. Sivistynyt ihminen tahtoo hyvää ja pyrkii toimimaan oikein. Hän osaa arvioida eri lähteistä saatavan edon luote avuu a ja käy ää etoa krii ses. Sivistykseen kuuluu myös pyrkimys itsesäätelyyn sekä vastuuno oon omasta kehi ymisestä ja hyvinvoinnista. Aikuisten perusopetus ylläpitää ja vahvistaa elämän ja ihmisoikeuksien kunnioi amista sekä ohjaa niiden puolustamiseen. Se edistää hyvinvoin a, demokra aa ja ak ivista toimijuu a kansalaisyhteiskunnassa. Tasa-arvon tavoite ja laaja yhdenvertaisuusperiaate ohjaavat aikuisten perusopetuksen kehi ämistä. Aikuisten perusopetus edistää osaltaan taloudellista, sosiaalista, alueellista ja sukupuolten tasa-arvoa. Opetus on opiskelijoita uskonnollises, katsomuksellises ja puoluepolii ses sitou amatonta. Opetusta ei saa käy ää kaupallisen vaiku amisen väylänä. Kulttuurinen moninaisuus rikkautena Aikuisten perusopetus rakentuu moninaiselle suomalaiselle kul uuriperinnölle. Se on muodostunut ja muotoutuu eri kul uureiden vuorovaikutuksessa. Opetus vahvistaa opiskelijan integroitumista tai kotoutumista suomalaiseen yhteiskuntaan sekä hänen oman kul uuri-iden tee nsä rakentumista. Opetus vahvistaa luovuu a ja kul uurisen moninaisuuden arvostamista, edistää vuorovaikutusta kul uurien välillä ja sisällä sekä luo täten pohjaa kul uurises kestävälle kehitykselle. 16

17 Eri kul uuri- ja kielitaustoista tulevat ihmiset kohtaavat toisiaan aikuisten perusopetuksessa sekä tutustuvat monenlaisiin tapoihin, yhteisöllisiin käytäntöihin ja erilaisiin katsomuksiin. Asioita opitaan tarkastelemaan toisten elämän lanteista ja olosuhteista käsin. Opiskelu yhdessä yli kieli-, kul uuri-, uskonto- ja katsomusrajojen luo edellytyksiä aidolle vuorovaikutukselle ja hyvälle yhteistyölle. Opiskelu vahvistaa taitoja toimia kul uurises moninaisessa yhteiskunnassa omaa kul uuriperintöä unohtama a. Aikuisten perusopetus ohjaa opiskelijoita tunnistamaan eri kul uureiden yhteisiä hyvää elämää kanna elevia arvoja ja periaa eita. Se rakentaa perustaa ihmisoikeuksia kunnioi avalle maailmankansalaisuudelle ja rohkaisee toimimaan myönteisten muutosten puolesta monitahoisten keskinäisriippuvuuksien maailmassa. Kestävän elämäntavan välttämättömyys Aikuisten perusopetus edistää kestävää elämäntapaa ja ekososiaalista sivistystä kaikessa toiminnassaan ja opetuksessaan. Kestävän elämäntavan ulo uvuudet ovat ekologinen, taloudellinen sekä sosiaalinen ja kul uurinen. Ekososiaalisen sivistyksen johtoajatuksena on luoda elämäntapaa ja kul uuria, joka vaalii ihmisarvon loukkaama omuu a, ekosysteemien monimuotoisuu a ja uusiutumiskykyä sekä samalla rakentaa osaamispohjaa luonnonvarojen kestävälle käytölle perustuvalle kiertotaloudelle. Ekososiaalinen sivistys lisää ymmärrystä erityises ilmastonmuutoksen vakavuudesta ja ohjaa toimimaan kestäväs. Ihmisellä on vastuu teknologian ohjaamisesta suuntaan, joka parhaalla mahdollisella tavalla varmistaa ihmisen ja luonnon kestävän tulevaisuuden. Opetuksessa tunnistetaan kestävän kehityksen väl ämä ömyys, pohditaan kulutus- ja tuotantotavoissa ilmeneviä ris riitoja tämän pyrkimyksen kanssa sekä etsitään ja toteutetaan yhteistoimin ja pitkäjänteises elämäntapaamme korjaavia ratkaisuja. Opiskelijoita ohjataan tunnistamaan kehitykseen vaiku avia yhteiskunnallisia rakenteita ja ratkaisuja sekä vaiku amaan niihin. Perusopetus avaa näköalaa sukupolvien yli ulo uvaan globaaliin vastuuseen. 2.5 Oppimiskäsitys Aikuisten perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet on laadi u perustuen oppimiskäsitykseen, jonka mukaan opiskelija on ak ivinen toimija opinnoissaan. Hän suunni elee opiskeluaan, ase aa sille tavoi eita ja arvioi toimintaansa. Samalla hänen taitonsa valita tuloksellisia opiskelumenetelmiä kehi yvät. Opiskelun avulla hän kehi ää taitojaan tavoi eiden ase amisessa, tuloksellisten opiskelumenetelmien valinnassa sekä aiemmin opitun ja uuden edon yhteensovi amisessa. Aja elutaitojen monipuolinen harjoi aminen sekä kielen, kehon ja eri ais en käy ö ovat oppimisen kannalta olennaisia. Uusien etojen ja taitojen oppimisen rinnalla opiskelija oppii reflektoimaan oppimistaan, kokemuksiaan ja tunteitaan. Koska oppiminen tapahtuu vuorovaikutuksessa toisten opiskelijoiden, ope ajien ja muiden aikuisten sekä eri yhteisöjen ja oppimisympäristöjen kanssa, opiskelijan tahto toimia vuorovaikutuksessa ja halu kehi ää yhdessä toimimisen ja oppimisen taitoja on olennaista. Yhdessä oppiminen edistää opiskelijoiden luovan ja krii sen aja elun ja ongelmanratkaisun taitoja. Se antaa mahdollisuuden harjoitella rakentavaa ja avointa keskustelua, perustella omia kantoja ja arvioida niitä krii ses. Se lisää herkkyy ä ymmärtää erilaisia näkökulmia. Kielitaito on keskeinen oppimisprosessin resurssi: opiskelija käy ää kieli etoisuu aan sekä eri kielten taitoaan kaiken oppimisen tukena. Aikuisella opiskelijalla on elämän lanteesta riippuen myös monia muita rooleja, joissa hän voi kartu aa ja harjoitella opintoihin sisältyviä etoja ja taitoja. Opiskelijoita ohjataan myös arvioimaan toimintansa seurauksia ja vaikutuksia muihin ihmisiin ja ympäristöön. 17

18 Aikuisopiskelijan aiemmat edot, taidot ja opiskelukokemukset vaiku avat oppimis lanteisiin ja opiskelijan käsityksiin itsestään oppijana. Taito ja tahto arvioida ja tarvi aessa muu aa omia odotuksia, käsityksiä sekä totu uja toimintatapoja luo edellytyksiä tulokselliselle oppimiselle. Oppimisprosessin aikana saatava rohkaiseva ja realis nen ohjaus ja palaute vahvistavat opiskelijan myönteistä minäkuvaa, pystyvyyden tunne a ja itsetuntoa sekä luo amusta omiin mahdollisuuksiinsa. Myönteiset tunnekokemukset, opintosisältöjen merkityksellisyys, oppimisen mielekkyyden ja ilon kokemukset sekä uu a luova toiminta edistävät oppimista ja innostavat kehi ämään omaa osaamista pitkäjänteises. Oppimiskokemukset vaiku avat opiskelijan tapaan suhtautua opiskeluun ja hänen tavoi eisiinsa sekä valitsemiinsa opiskelutapoihin. Oppimaan oppimisen taitojen kehi yminen on perusta tavoi eelliselle ja elinikäiselle oppimiselle. Opiskelijaa ohjataan edostamaan omat tapansa oppia ja käy ämään tätä etoa oppimisensa edistämiseen. Oppiminen näkyy muutoksena aja elu- ja toimintatavoissa kuten opiskelutekniikoiden kehi ymisenä, uusina etoina ja taitoina sekä elämänhallinnan paranemisena. Oppiminen on ero amaton osa yksilön ihmisenä kasvua ja yhteisön hyvän elämän rakentamista. Aikuisten perusopetuksen eri oppiaineiden opetuksessa kehitetään opiskelijoiden oppimaan oppimisen taitoja. 2.6 Paikallisesti päätettävät asiat Arvokeskustelut luovat perustan opetussuunnitelman laadinnalle sekä yhteiselle opetustyölle. Paikallises päätetään, miten arvokeskustelut toteutetaan. Tällöin päätetään myös, miten luodaan edellytykset henkilöstön, opiskelijoiden sekä mahdollises yhteistyökumppaneiden osallistumiselle keskusteluihin. Ranuan kunnan arvoja ovat kestävä kehitys, palvelual us, yhteisöllisyys ja oikeudenmukaisuus. Nämä arvot täydentävät ja tukevat opetussuunnitelman perusteiden arvopohjaa. Arvokeskusteluja käydään koulukohtaises huoltajailloissa, huoltajatapaamisissa sekä henkilöstökokouksissa. Yhteistyön toteutusmuotoja ovat seuraavat: Vuosi aiset huoltajatapaamiset luokanope ajan/luokanvalvojan kanssa Koulutoimen kehi ämistoiminta (ohjausryhmät yms.) Ope ajien ja huoltajien välinen yhteydenpito (neuvo elut, vies t) Koulu-, luokkataso- ja luokkakohtaiset huoltajaillat Koulukohtaiset oppilashuoltoryhmät Oppilashuollon ohjausryhmä Henkilöstökokoukset, yt-ajat Mahdolliset koulukohtaiset täydennykset kirjataan koulukohtaiseen lukuvuosisuunnitelmaan. Aikuisten perusopetus perustuu oppimiskäsitykseen, jonka mukaan oppiminen on aikuisen ak ivista ja tavoi eellista toimintaa. Aikuisten perusopetus o aa joustavas huomioon aikuisopiskelijoiden erilaiset opiskelulähtökohdat ja elämän lanteet. Oppimiskäsityksen toteutumista arvioidaan ja seurataan vuorovaikutuksessa opiskelijoiden, koulun henkilökunnan sekä muiden yhteistyötahojen kanssa. 18

19 3 Aikuisten perusopetuksen tehtävä ja yleiset tavoitteet 3.1 Aikuisten perusopetuksen tehtävä Aikuisten perusopetus on osa yleissivistävää opetusjärjestelmää, osa aikuiskoulutusjärjestelmää ja osa aikuisten maahanmuu ajien kotoutumiskoulutusjärjestelmää. Perusopetus tarjoaa mahdollisuuden oppia perustaitoja ja laajentaa yleissivistyksen perustaa sekä antaa valmiudet ja kelpoisuuden toisen asteen opintoihin. Omien vahvuuksien löytäminen ja tulevaisuuden suunni elu ovat keskeinen osa aikuisten perusopetusta. Perusopetus rakentaa opiskelijoiden myönteistä iden tee ä ihmisinä ja oppijoina. Aikuisten perusopetuksen yhteiskunnallisena tehtävänä on edistää tasa-arvoa, yhdenvertaisuu a ja oikeudenmukaisuu a. Perusopetus kartu aa inhimillistä ja sosiaalista pääomaa. Inhimillinen pääoma koostuu osaamisesta, joka edistää yksilöllistä ja yhteiskunnallista hyvinvoin a. Sosiaalinen pääoma muodostuu ihmisten välisistä yhteyksistä, vuorovaikutuksesta ja luo amuksesta. Perusopetuksen tehtävänä on ehkäistä eriarvoistumista ja syrjäytymistä. Perusopetus tukee opiskelijoiden yhteiskuntaan integroitumista ja maahanmuu ajataustaisten opiskelijoiden kotoutumista antamalla opiskelijoille rii ävät kielelliset ja yhteiskunnalliset valmiudet. Aikuisten perusopetuksessa tulee kiinni ää erityistä huomiota opetuksen työelämäyhteyksiin, työelämätaitoihin ja työllistymistä tukevien valmiuksien kehi ämiseen. Perusopetus edistää sukupuolten tasa-arvoa. Se kannustaa yhdenvertaises eri sukupuolia eri oppiaineiden opinnoissa sekä lisää etoa ja ymmärrystä sukupuolen moninaisuudesta. Aikuisten perusopetuksen kul uuritehtävänä on edistää monipuolista kul uurista osaamista ja tukea opiskelijoita oman kul uuri-iden tee n ja kul uurisen pääoman rakentamisessa ja säily ämisessä. Perusopetus lisää ymmärrystä kul uureiden moninaisuudesta ja au aa hahmo amaan kul uureita menneisyyden, nykyisyyden ja tulevaisuuden jatkumoina, joissa jokainen voi itse olla toimijana. Aikuisten perusopetuksessa otetaan joustavas huomioon yhteiskunnalliset muutokset ja ajankohtaiset asiat. Globaalikasvatus luo osaltaan edellytyksiä oikeudenmukaiselle ja kestävälle kehitykselle YK:n ase amien kehitystavoi eiden suuntaises. 3.2 Opetuksen valtakunnalliset tavoitteet Opetuksen ja kasvatuksen valtakunnallisista tavoi eista säädetään perusopetuslaissa sekä tarkemmin 30 val oneuvoston asetuksessa. Tavoi eet ohjaavat opetussuunnitelman perusteiden kaikkien osa-alueiden laadintaa. Ne ohjaavat myös paikallisen opetussuunnitelman laadintaa ja koulutyötä. Kasvu ihmisyyteen ja yhteiskunnan jäsenyyteen Val oneuvoston asetuksen 2 :ssä ilmaistaan perusopetuksen yleistavoite. Sen mukaan opetuksen tavoi eena on tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja ee ses vastuukykyiseen yhteiskunnan jäsenyyteen. Opetuksen ja kasvatuksen tulee myös tukea kasvua tasapainoisiksi ja terveen itsetunnon omaaviksi ihmisiksi. Asetuksen mukaan opetus edistää kul uurien sekä aa eellisten, maailmankatsomuksellisten ja uskonnollisten, kuten kris llisten perinteiden sekä länsimaisen humanismin perinteen tuntemista ja ymmärtämistä. Elämän, toisten ihmisten ja luonnon kunnioi amisen rinnalla korostetaan ihmisarvon 30 Perusopetuslaki (628/1998) 2 ja val oneuvoston asetus (422/2012)

20 loukkaama omuu a, ihmisoikeuksien kunnioi amista ja suomalaisen yhteiskunnan demokraa sia arvoja, kuten yhdenvertaisuu a ja tasa-arvoa. Sivistykseen nähdään kuuluvaksi myös yhteistyö ja vastuullisuus, terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen, kasvu hyviin tapoihin sekä kestävän kehityksen edistäminen. Tarpeelliset tiedot ja taidot Asetuksen 3 :n mukaan opetuksen keskeisenä tavoi eena on luoda perusta oppilaan laajan yleissivistyksen muodostumiselle sekä maailmankuvan avartumiselle. Tähän tarvitaan sekä eri edonalojen etoja ja taitoja e ä edonaloja läpileikkaavaa ja yhdistävää osaamista. Taitojen merkitys korostuu. Asetuksessa todetaan, e ä opete avien asioiden tulee perustua eteelliseen etoon. Sivistyksen, tasa-arvoisuuden ja elinikäisen oppimisen edistäminen Asetuksen 4 sisältää tavoi eita ja periaa eita, joiden mukaises opetus ja kasvatus sekä opiskeluhuolto tulee järjestää. Kaiken toiminnan tulee vahvistaa koulutuksellista tasa-arvoa ja yhdenvertaisuu a sekä parantaa oppimaan oppimisen taitoja ja edellytyksiä elinikäiseen oppimiseen. Asetuksessa korostuu vuorovaiku eisten oppimisympäristöjen hyödyntäminen sekä koulun ulkopuolella tapahtuva oppiminen opetustyön resurssina. Kasvua ja oppimista edistävän toimintakul uurin sekä toimivan opiskeluhuollon merkitys nostetaan vahvas näkyviin. Aikuisten perusopetuksen erityiset tavoitteet Aikuisille anne avan perusopetuksen erityisenä tavoi eena on opiskelijan osaaminen, elämänkokemukset, olosuhteet, ikä sekä kieli- ja kul uuritausta huomioon o aen tarjota mahdollisuus saavu aa 31 perusopetuksen edot ja taidot sekä parantaa oppimaan oppimisen taitoja ja jatko-opintovalmiuksia. Val oneuvoston asetuksessa (422/2012) säädetyt tavoi eet ohjaavat tarkastelemaan opetusta kokonaisuutena, joka rakentaa tarvi avaa yleissivistystä ja luo pohjaa elinikäiselle oppimiselle. Tiedonalakohtaisen osaamisen lisäksi tulee tavoitella oppiainerajat yli ävää osaamista. Tähän pohjautuen opetussuunnitelman perusteissa määritellään tavoi eet ja sisällöt sekä yhteisille oppiaineille e ä tavoi eet oppiaineita yhdistävälle laaja-alaiselle osaamiselle ja monialaisille oppimiskokonaisuuksille. 3.3 Tavoitteena laaja-alainen osaaminen Laaja-alaisen osaamisen lisääntynyt tarve nousee ympäröivän maailman muutoksista. Opiskelussa ja työssä onnistuminen sekä vastuulliseksi kansalaiseksi kehi yminen edelly ävät edon- ja taidonalat yli ävää ja yhdistävää osaamista. Laaja-alaisella osaamisella tarkoitetaan etojen, taitojen, arvojen, asenteiden ja tahdon muodostamaa kokonaisuu a. Osaaminen tarkoi aa myös taitoa käy ää etoja ja taitoja lanteen edelly ämällä tavalla. Siihen, miten opiskelijat käy ävät etojaan ja taitojaan, vaiku avat opiskelijoiden omaksumat arvot ja asenteet sekä tahto toimia. Arvot, oppimiskäsitys ja toimintakul uuri luovat perustan osaamisen kehi ymiselle ja kukin oppiaine rakentaa osaamista oman edon- ja taidonalansa sisältöjä ja menetelmiä hyödyntäen. Osaamisen kehi ymiseen vaiku avat sekä ne sisällöt, joiden parissa työskennellään, e ä erityises se, miten 31 Val oneuvoston asetus (422/2012) 5 20

21 työskennellään ja miten oppijan ja ympäristön vuorovaikutus toimii. Opiskelijalle anne ava palaute sekä oppimisen ohjaus ja tuki vaiku avat etenkin asenteisiin, mo vaa oon ja tahtoon toimia. Seuraavassa kuvataan seitsemän laaja-alaista osaamiskokonaisuu a ja perustellaan niiden merkitys. Osaamiskokonaisuuksilla on useita lii ymäkoh a toisiinsa. Niiden yhteisenä tavoi eena on perusopetuksen tehtävän mukaises tukea jokaisen opiskelijan kehi ymistä yksilönä ja yhteiskunnan jäsenenä sekä edistää demokraa sen yhteiskunnan ja kestävän elämäntavan edelly ämää osaamista. Opiskelijoita rohkaistaan tunnistamaan oma erityislaatunsa, omat vahvuutensa ja kehi ymismahdollisuutensa sekä arvostamaan itseään. Laaja-alaisen osaamisen tavoi eet on ote u huomioon oppiaineiden tavoi eiden ja keskeisten sisältöalueiden määri elyssä. Oppiainekuvauksissa osoitetaan oppiaineiden tavoi eiden yhteys laaja-alaiseen osaamiseen. Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1) Aja elun ja oppimaan oppimisen taidot luovat perustaa muun osaamisen kehi ymiselle ja elinikäiselle oppimiselle. Aja elun ja oppimisen kannalta on merkityksellistä, miten opiskelijat hahmo avat itsensä oppijoina ja ovat vuorovaikutuksessa ympäristönsä kanssa. Opiskelijat rakentavat uusia etoja ja taitoja ja sovi avat ne yhteen aiemmin oppimansa kanssa. Aikuisopiskelijan aja eluun ja oppimiseen vaiku avat myös hänen elämänkokemuksensa ja asenteensa. Poisoppiminenkin voi olla tarpeen. Olennaista on, miten opiskelija osaa tehdä havaintoja, hakea, arvioida, muokata, tuo aa sekä jakaa etoa ja ideoita. Opiskelijoita ohjataan huomaamaan, e ä eto voi rakentua monella tavalla, esimerkiksi etoises pää elemällä ja intui ivises, omaan kokemukseen perustuen. Tutkiva ja luova työskentelyote, yhdessä tekeminen sekä mahdollisuus syventymiseen ja keski ymiseen edistävät aja elun ja oppimaan oppimisen kehi ymistä. Opiskelijoita rohkaistaan käy ämään etoa itsenäises ja vuorovaikutuksessa toisten kanssa. Hanki ua etoa käytetään ongelmanratkaisuun, argumentoin in, pää elyyn ja johtopäätösten tekemiseen sekä uuden keksimiseen. Opiskelijoilla tulee olla mahdollisuus analysoida käsillä olevaa asiaa krii ses eri näkökulmista. Innova ivisten ratkaisujen löytäminen edelly ää, e ä opiskelijat oppivat näkemään vaihtoehtoja ja yhdistelemään näkökulmia ennakkoluulo omas sekä voivat rohkaistua yleises hyväksy yjen ennakkokäsitysten ja tulkintakehysten yli ämiseen. Toiminnalliset työtavat kuten draama, fyysinen ak ivisuus, kokeellisuus ja pelillisyys edistävät oppimisen iloa sekä vahvistavat edellytyksiä luovaan aja eluun ja oivaltamiseen. Valmiudet ee seen ja systeemiseen aja eluun kehi yvät, kun opetuksessa käsitellään asioiden vuorovaikutussuhteita ja keskinäisiä yhteyksiä sekä hahmotetaan kokonaisuuksia. Opiskelijoita kannustetaan hankkiutumaan myös koulun ulkopuolella vuorovaikutus- ja asioin lanteisiin, joissa he voivat oppia sekä uusia asioita e ä näissä lanteissa tarvi avaa kieltä. Aikuisopiskelijoita rohkaistaan luo amaan itseensä ja näkemyksiinsä ja olemaan samalla avoimia uusille ratkaisuille. Heitä ohjataan näkemään asioita uusilla tavoilla ja hakemaan etoa sekä tarkastelemaan aja elutapojaan uusista näkökulmista. Heidän kysymyksilleen annetaan laa. Heitä innostetaan etsimään vastauksia ja kuuntelemaan toisten näkemyksiä sekä poh maan omaa sisäistä etoaan. Opiskelijoita rohkaistaan rakentamaan uu a etoa ja ymmärrystä. Rohkaisua tarvitaan myös epäselvän ja ris riitaisenkin edon kohtaamiseen ja sen käsi elyyn. Oppivan yhteisön jäseninä opiskelijat saavat tukea ja kannustusta ideoilleen, jolloin heidän toimijuutensa voi vahvistua. 21

22 Jokaista opiskelijaa autetaan tunnistamaan oma tapansa oppia ja kehi ämään oppimisstrategioitaan. Oppimaan oppimisen taidot kar uvat, kun opiskelijoita ohjataan ase amaan tavoi eita, suunni elemaan työtään, arvioimaan edistymistään sekä hyödyntämään teknologisia ja muita apuvälineitä opiskelussaan. Opiskelijoita tuetaan rakentamaan hyvä edollinen perusta ja kestävä mo vaa o jatko-opinnoille ja elinikäiselle oppimiselle. Kulttuurinen osaaminen ja vuorovaikutus (L2) Opiskelijat elävät oppimisyhteisössä ja maailmassa, joka on kul uurises, kielellises, uskonnollises ja katsomuksellises moninainen. Kul uurises kestävä elämäntapa ja monimuotoisessa ympäristössä toimiminen edelly ävät ihmisoikeuksien kunnioi amiselle perustuvaa kul uurista osaamista, arvostavan vuorovaikutuksen taitoja sekä keinoja ilmaista itseään ja näkemyksiään. Aikuisten perusopetuksessa vahvistetaan opiskelijoiden kykyä tunnistaa ja arvostaa ympäristön kul uurisia merkityksiä sekä rakentaa omaa kul uuri-iden tee ä ja myönteistä ympäristösuhde a. Opiskelijat oppivat tuntemaan ja arvostamaan elinympäristöään ja sen kul uuriperintöä sekä omia sosiaalisia, kul uurisia, katsomuksellisia ja kielellisiä juuriaan. Heitä kannustetaan poh maan oman taustansa merkitystä ja paikkaansa sukupolvien ketjussa. Heitä ohjataan näkemään kul uurien, kielten ja katsomusten moninaisuus lähtökohtaises myönteisenä voimavarana. Samalla heitä ohjataan tunnistamaan, miten kul uurit, uskonnot ja katsomukset vaiku avat yhteiskunnissa ja arjessa sekä poh maan myös, millaisia asioita ei voida ihmisoikeuksien vastaisena hyväksyä. Kouluyhteisössä ja koulun ulkopuolella tehtävässä yhteistyössä opiskelijat oppivat havaitsemaan, vertailemaan ja arvioimaan eri kul uureissa vaiku avia ainee omia rakenteita kuten hierarkioita, roolimalleja ja valtaa. Opiskelijoita rohkaistaan toimijuuteen ja osallisuuteen suomalaisessa yhteiskunnassa ja globaaleissa yhteisöissä. Opiskelijoita kannustetaan kohtaamaan arvostavas muita ihmisiä sekä nouda amaan hyviä tapoja. Opiskelijat saavat mahdollisuuksia kokea ja tulkita taide a sekä tutustua kul uuriperintöön ja kul uuriympäristöihin. Opiskeluun sisällytetään runsaas laisuuksia harjaantua esi ämään mielipiteensä rakentavas ja toimimaan ee ses. Koulutyössä edistetään suunnitelmallises ihmisoikeuksien tuntemista ja puolustamista sekä luo amusta siihen, e ä ihmisoikeudet kuuluvat jokaiselle. Kouluyhteisössä opiskelijat saavat kokemuksia vuorovaikutuksen merkityksestä myös omalle kehitykselleen. He kehi ävät sosiaalisia taitojaan, oppivat ilmaisemaan itseään eri tavoin ja esiintymään eri lanteissa. Opetuksessa tuetaan opiskelijoiden kasvua monipuolisiksi ja taitaviksi kielenkäy äjiksi opetuskielellä sekä ohjataan myös oman äidinkielen käy öön. Opiskelijoita rohkaistaan vuorovaikutukseen ja itsensä ilmaisemiseen vähäiselläkin kielitaidolla. Tärkeätä on myös oppia tuntemaan ja käy ämään monipuolises kuvia, matemaa sia symboleita ja muita merkkejä. Opiskelijoita rohkaistaan käy ämään oppimisen tukena mielikuvitustaan, kekseliäisyy ään ja huumorintajuaan. Opiskelijoita ohjataan edistämään toiminnallaan estee syy ä ja nau maan sen eri ilmenemismuodoista. Arjen taidot (L3) Arjen taidoilla tarkoitetaan fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvoin a edistäviä taitoja, toimimista teknologisoituneissa ympäristöissä sekä oman talouden hallintaa ja kulu amista. Aikuisten perusopetuksessa tutustutaan yhteiskunnallisiin palveluihin ja niiden käy öön. 22

23 Opiskelijoita kannustetaan huoleh maan itsestään ja toisistaan sekä harjoi elemaan arjen taitoja, myös oppimalla muilta ja jakamalla omaa osaamista. Ajanhallinta on tärkeä osa arjenhallintaa ja itsesäätelyä. Opiskelijat oppivat tuntemaan ja ymmärtämään hyvinvoin a ja tervey ä edistävien ja sitä hai aavien tekijöiden sekä turvallisuuden merkityksen. Opiskelijat, joilta perusopetuksen suori aminen on jäänyt kesken, voivat olla vaarassa syrjäytyä ja tarvitsevat siten tukea arjen hallinnan ja itsesäätelyn oppimiseen. Opiskelijoita ohjataan toimimaan opiskeluyhteisössä vastuullises ja turvallises, ennakoimaan vaara lanteita ja toimimaan niissä. Heitä opetetaan tunnistamaan keskeiset turvallisuuteen lii yvät tekijät sekä suojaamaan yksityisyy ään ja henkilökohtaisia rajojaan. Aikuisten perusopetuksen opiskelijoilla on monia rooleja. Aikuisten perusopetuksen opiskelijoita pyritään tukemaan myös vanhemmuudessa sekä ope amaan heille taitoja esimerkiksi mahdollisten perhe-elämän ja kotoutumiseen lii yvien ris riitojen ratkaisemisessa. Oman ja muiden kotoutumisprosessin eri vaiheiden edostaminen ja taito tarkastella omaa lanne a sen pohjalta edistää opiskelijan hyvinvoin a. Opiskelijat tarvitsevat perus etoa teknologiasta ja sen kehityksestä sekä vaikutuksista eri elämänalueilla ja ympäristössä. Opetuksessa tarkastellaan teknologian monimuotoisuu a ja opiskellaan sen toimintaperiaa eiden ymmärtämistä. Opetuksessa harjoitellaan mahdollisuuksien mukaan arjen eri lanteissa tarvi avien teknisten lai eiden ja järjestelmien käy öä. Opiskelijoita ohjataan poh maan teknologiaan lii yviä ee siä kysymyksiä sekä teknologian vastuullista ja järkevää käy öä omassa elämässä ja yhteiskunnassa. Opiskelijoita kannustetaan käy ämään monipuolises hyväkseen teknologian tuomia etuja ja mahdollisuuksia myös vapaa-ajalla ja omaehtoisessa opiskelussa. Aikuisopiskelijoita opastetaan kehi ämään kulu ajataitojaan sekä edellytyksiään suunnitella ja hoitaa omaa talou aan. Opiskelijoita ohjataan mainonnan krii seen tarkasteluun sekä omien vastuidensa ja oikeuksiensa tuntemiseen kulu ajina. Opiskelijoita ohjataan kestävän elämäntavan mukaisiin valintoihin ja toimintatapoihin. Monilukutaito (L4) Monilukutaidolla tarkoitetaan erilaisten teks en tulkitsemisen, tuo amisen ja arvo amisen taitoja, jotka au avat opiskelijoita ymmärtämään monimuotoisia kul uurisia vies nnän muotoja sekä rakentamaan omaa iden tee ään. Monilukutaito perustuu laaja-alaiseen käsitykseen teks stä. Teksteillä tarkoitetaan tässä sanallisten, kuvallisten, audi ivisten, numeeristen ja kinestee sten symbolijärjestelmien ja niiden yhdistelmien avulla ilmaistua etoa. Tekstejä voidaan tulkita ja tuo aa kirjoitetussa, puhutussa, painetussa, audiovisuaalisessa tai digitaalisessa muodossa. Opiskelijat tarvitsevat monilukutaitoa osatakseen tulkita maailmaa ympärillään ja hahmo aa sen kul uurista monimuotoisuu a. Monilukutaito merkitsee taitoa hankkia, yhdistää, muokata, tuo aa, esi ää ja arvioida etoa eri muodoissa, eri ympäristöissä ja lanteissa sekä erilaisten välineiden avulla. Monilukutaito tukee krii sen aja elun ja oppimisen taitojen kehi ymistä. Sitä kehite äessä tarkastellaan ja pohditaan myös ee siä ja estee siä kysymyksiä. Monilukutaitoon kuuluu monia lukutaitoja, joita kehitetään opetuksessa. Opiskelijoiden tulee voida harjoi aa taitojaan sekä perinteisissä e ä monimediaisissa, teknologiaa eri tavoin hyödyntävissä oppimisympäristöissä. 23

24 Opiskelijoiden monilukutaitoa kehitetään kaikissa oppiaineissa arkikielestä koh eri edonalojen kielen ja esitystapojen hallintaa. Osaamisen kehi yminen edelly ää rikasta teks ympäristöä, sitä hyödyntävää pedagogiikkaa sekä oppiaineiden välistä ja muiden toimijoiden kanssa tehtävää yhteistyötä. Opetus tarjoaa mahdollisuuksia erilaisista teksteistä nau miseen. Oppimis lanteissa opiskelijat käy ävät, tulkitsevat ja tuo avat erilaisia tekstejä sekä yksin e ä yhdessä muiden kanssa. Oppimateriaalina hyödynnetään ilmaisultaan monimuotoisia tekstejä ja mahdollistetaan niiden kul uuristen yhteyksien ymmärtäminen. Opetuksessa tarkastellaan opiskelijoille merkityksellisiä, auten sia tekstejä ja heidän vapaa-ajan tekstejään sekä niistä nousevia tulkintoja maailmasta. Näin opiskelijat voivat hyödyntää opiskelussa vahvuuksiaan ja itseään kiinnostavia sisältöjä sekä käy ää niitä myös osallistumisessa ja vaiku amisessa. Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen (L5) Tieto- ja vies ntäteknologinen (tvt) osaaminen on väl ämätön osa yleissivistystä ja arjen taitoja. Se on sekä tärkeä kansalaistaito itsessään e ä osana monilukutaitoa. Se on oppimisen kohde ja väline. Aikuisten perusopetuksessa huolehditaan siitä, e ä jokaisella opiskelijalla on mahdollisuudet tvt-osaamisen kehi ämiseen oman lähtötasonsa mukaises. Tvt:tä käytetään suunnitelmallises opintojen eri vaiheissa, eri oppiaineissa ja monialaisissa oppimiskokonaisuuksissa. Tieto- ja vies ntäteknologista osaamista kehitetään neljällä pääalueella: 1) Vahvistetaan opiskelijoiden ymmärrystä eto- ja vies ntäteknologian käy ö- ja toimintaperiaa eista ja keskeisistä käsi eistä sekä käytännön tvt-taitoja omien tuotosten laadinnassa. 2) Opastetaan opiskelijoita käy ämään eto- ja vies ntäteknologiaa vastuullises, turvallises ja ergonomises. 3) Kehitetään opiskelijoiden valmiuksia käy ää eto- ja vies ntäteknologiaa edon hallinnassa ja kannustetaan tvt:tä hyödyntävään tutkivaan ja luovaan työskentelyyn. 4) Ohjataan opiskelijoita käy ämään tvt:tä tarkoituksenmukaises vuorovaikutuksessa ja verkostoitumisessa. Kaikilla näillä alueilla tärkeätä on opiskelijoiden osaamistason huomioon o aminen, opiskelijoiden kiinnostuksen ja ak ivisuuden herä äminen sekä mahdollisuus luovuuteen ja itselle sopivien työskentelytapojen ja oppimispolkujen löytämiseen. Tieto- ja vies ntäteknologia tarjoaa välineitä tehdä omia ajatuksia ja ideoita näkyväksi monin eri tavoin ja siten se myös kehi ää aja elun ja oppimisen taitoja. Lisäksi syvennetään opiskelijoiden etämystä tvt:n erilaisista sovelluksista ja käy ötarkoituksista sekä sen muu uvasta merkityksestä arjessa ja ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa ja vaiku amisen keinona. Yhdessä pohditaan tvt:n käy ömahdollisuuksia opiskelussa, työssä ja yhteiskunnassa. Tvt:n vaikutusta opitaan arvioimaan kestävän kehityksen näkökulmasta ja toimimaan vastuullisina kulu ajina. Opiskelijoille tarjotaan mahdollisuuksia tvt:n käy öön kansainvälisessä vuorovaikutuksessa. He oppivat hahmo amaan sen merkitystä, mahdollisuuksia ja riskejä omassa arjessa ja globaalissa maailmassa. Työelämätaidot ja yrittäjyys (L6) Työelämä, amma t ja työn luonne muu uvat erityises teknologisen kehityksen ja talouden globalisoitumisen seurauksena. Työn vaa musten ennakoin on vaikeampaa kuin ennen. Opiskelijoiden tulee perusopetuksessa saada yleisiä valmiuksia, jotka edistävät heidän jatkokoulu autumistaan ja työllistymistään. Työelämätaidot ovat myös keskeinen osa kotoutumisprosessia. Opiskelijoita tuetaan realis sen ja ajantasaisen kuvan saamisesta työelämästä ja omista mahdollisuuksistaan siinä. Opiskelijoiden on tärkeää ymmärtää työn merkitys elämässä ja oma vastuunsa yhteisön ja yhteiskunnan jäsenenä. Opetuksen tehtävä on myös saada opiskelijat oivaltamaan yri eliäisyyden ja yri äjämäisen toimintatavan 24

25 merkitys sekä yri äjyyden mahdollisuudet omassa työllistymisessä. Opiskelu järjestetään niin, e ä opiskelijat voivat kartu aa työelämätuntemustaan, oppia yri äjämäistä toimintatapaa sekä ymmärtää opiskelussa ja vapaa-ajalla hankitun osaamisen merkityksen oman työuran kannalta. Opiskelussa harjaannutaan työskentelemään yksin ja yhdessä yhteisen päämäärän saavu amiseksi. Toiminnallisissa opiskelu lanteissa harjoitellaan työprosessien suunni elua, ajankäy öä, ongelmanratkaisutaitoja ja uusien hypoteesien ja vaihtoehtojen keksimistä. Opiskelussa harjoitellaan myös vuorovaikutusta ja kartutetaan työelämässä tarvi avaa peruskielitaitoa. Opiskelijoita ohjataan tutustumaan Suomen talous- ja elinkeinoelämään, yrityksiin ja yri äjiin sekä vapaaehtoistyöhön erityises omalla lähialueella. Perusopetuksen aikana opiskelijoille tarjotaan mahdollisuus saada kokemuksia työnteosta sekä yhteistyöstä myös koulun ulkopuolisten toimijoiden kanssa. Itsensä työllistämisen taidot ja yri äjyys sekä riskien arvioin ja niiden halli u o aminen tulevat tutuiksi myös erilaisten projek en kau a. Opiskelijoita tuetaan verkostoitumisessa. Opiskelussa harjoitellaan työelämätaitoja, jotka helpo avat opiskelijan siirtymistä työelämään ja menestymistä siinä. Työelämä etouden ja työnhakutaitojen lisäksi opiskelija saa etoa ja ohjausta jatkosuunnitelmiensa tueksi, kuten etoa aiemman koulutuksensa ja työkokemuksensa soveltuvuudesta suomalaiseen työelämään tai siitä, millaista amma llista tai yleissivistävää koulutusta hän tarvitsee. Opiskelijoita tuetaan tunnistamaan amma llisia kiinnostuksen kohteitaan ja tekemään sekä perusopetukseen lii yvät e ä jatko-opintovalintansa perustellus ja omista lähtökohdistaan, perinteisiä sukupuolirooleja ja muita roolimalleja krii ses tarkastellen ja niiden vaikutukset edostaen. Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen (L7) Yhteiskunnalliseen toimintaan osallistuminen on demokra an toimivuuden perusedellytys. Aikuisten perusopetuksessa vahvistetaan jokaisen opiskelijan osallisuu a sekä kannustetaan heitä ak iviseen kansalaisuuteen. Osallistumisen ja vaiku amisen taitoja sekä sitoutumista yhteisiin päätöksiin harjoitellaan osana opiskelua. Opiskelijoiden oikeu a olla aloi eellinen ja osallistua päätöksentekoon kunnioitetaan. Opiskelijat osallistuvat oman opiskelunsa, yhteisen koulutyön ja oppimisympäristön suunni eluun mahdollisuuksiensa mukaan. Samalla he saavat kokemuksia sopimusten ja sääntöjen sekä luo amuksen tärkeydestä. Opiskelu edistää opiskelijan taitoa osallistua päätöksentekoon sekä toimia vastuullises omassa elämässä ja laajemmin opiskeluyhteisössä ja yhteiskunnassa. Opiskelijoita kannustetaan seuraamaan yhteiskunnallista keskustelua sekä poh maan ajankohtaisten ongelmien ratkaisuvaihtoehtoja yhdenvertaisuuden, tasa-arvon, oikeudenmukaisen kohtelun ja kestävän elämäntavan näkökulmista. Osallistumalla sekä oppilaitoksessa e ä sen ulkopuolella tapahtuvaan toimintaan opiskelijat oppivat ilmaisemaan omia näkemyksiään rakentavas. He saavat etoja ja kokemuksia kansalaisyhteiskunnan osallistumis- ja vaiku amiskeinoista ja -kanavista. Opiskelijat oppivat arvioimaan median vaikutuksia ja mediaväli eisen vies nnän merkitystä ja käy ämään niiden mahdollisuuksia ee ses kestävällä tavalla. He oppivat työskentelemään yhdessä ja saavat laisuuksia harjoitella neuvo elemista, sovi elemista ja ris riitojen ratkaisemista. Aikuisten perusopetuksessa opiskelijoita 25

26 kannustetaan käy ämään demokraa ja kansalaisina. sia oikeuksiaan ja vapauksiaan vastuullisina ja ak ivisina kuntalaisina Perusopetuksen aikana opiskelijat poh vat menneisyyden, nykyisyyden ja tulevaisuuden välisiä yhteyksiä sekä erilaisia tulevaisuusvaihtoehtoja. Heitä ohjataan ymmärtämään omien valintojensa, elämäntapojensa ja tekojensa merkitys paitsi itselle, myös lähiyhteisöille, yhteiskunnalle ja luonnolle. Ympäristön suojelun merkitys avautuu luonnon eteellisen edon lisäksi omakohtaisten luontokokemusten kau a. Opiskelijat saavat valmiuksia sekä omien e ä yhteisön ja yhteiskunnan toimintatapojen ja -rakenteiden arvioin in ja niiden muu amiseen kestävää tulevaisuu a rakentaviksi. 3.4 Paikallisesti päätettävät asiat Paikalliset, perusopetuksen tehtävää täydentävät ja käytännön toteu amista ilmentävät näkökohdat: Hyödynnetään paikallista luontoa ja ympäristöä. Tehdään yhteistyötä paikallisten toimijoiden kanssa. (Mahdollisia yhteistyötahoja ovat esimerkiksi: Ranuan eläinpuisto, 4H-yhdistys, seurakunta, Metsänhoitoyhdistys, Riistanhoitoyhdistys, paikalliset maa lat ja metsästysseurat) Laaja-alaisen osaamisen tavoi eiden toteutumista seurataan ja arvioidaan oppiaineiden yhteydessä. 26

27 4 Oppimaan oppimisen ja yhteiskuntaan integroitumisen toimintakulttuuri 4. 1 Toimintakulttuurin merkitys ja kehittäminen Toimintakul uuri sisältää kaikki yhteisön toimintatavat, käy äytymismallit sekä arvot, periaa eet ja kriteerit, joihin työn laatu perustuu. Toimintakul uuri tulee esille yksilö-, ryhmä- ja yhteisötasolla. Oppilaitoksen toimintakul uuri on sen historiallises ja kul uurises muotoutuva tapa toimia. Aikuisten perusopetuksen toimintakul uuri on kokonaisuus, joka muodostuu työtä ohjaavien normien ja toiminnan tavoi eiden tulkinnasta johtamisesta sekä työn organisoinnista, suunni elusta, toteu amisesta ja arvioinnista yhteisön osaamisesta ja sen kehi ämisestä pedagogiikasta ja amma llisuudesta vuorovaikutuksesta ja ilmapiiristä, arkikäytännöistä ja oppimisympäristöistä. Toimintakul uuria muovaavat sekä edostetut e ä edostama omat tekijät. Toimintakul uuri vaiku aa sen piirissä oleviin riippuma a siitä, tunnistetaanko sen merkitys ja vaikutukset vai ei. Esimerkiksi oppilaitoksen vuorovaikutus- ja kielenkäy ömallit sekä sukupuoliroolit väli yvät opiskelijoille. Opiskeluyhteisön jäsenet omaksuvat ja ylläpitävät toimintakul uuriin sisältyviä arvoja ja asenteita osin edostama aankin. Aikuisopiskelijoilla on myös omat, olemassa olevat asenteet ja kul uuriset käytänteet, joista osa rakentaa tavoiteltavaa toimintakul uuria, mu a osa voi olla ris riidassa tavoi eiden kanssa. Toimintakul uurin merkitysten pohdinta sekä sen ei-toivo ujen vaikutusten tunnistaminen ja korjaaminen tavoi eiden suuntaisiksi ovat tärkeä osa toimintakul uurin kehi ämistä. Toimintakul uuri ilmenee selvimmin yhteisön käytännöissä. Toimintakul uuria voidaan kehi ää ja muu aa tarpeen mukaan. Kehi ämisen perusedellytys on avoin, vuorovaiku einen, luo amusta rakentava ja kaikkia yhteisön jäseniä osallistava keskustelukul uuri. Toimintakul uuria myös arvioidaan sekä oppilaitoksen henkilökunnan e ä opiskelijoiden kanssa, mikä antaa suuntaa oppilaitoksen toiminnalle. Toimintakul uurilla ohjataan niin työyhteisöä kuin opiskelijoitakin yhteisöllisyyteen. Yhdessä tekemisen kul uuri korostuu aikuisten perusopetuksessa. 4.2 Toimintakulttuurin kehittämistä ohjaavat periaatteet Aikuisten perusopetuksessa toimintakul uurin kehi ämistä ohjaavat periaa eet tukevat oppilaitoksia toimintansa suuntaamisessa ja kehi ämisessä. Ne velvoi avat opetuksen järjestäjää luomaan edellytykset periaa eiden toteutumiselle. Oppiva ja kannustava yhteisö toimintakulttuurin ytimenä Aikuisten perusopetusta tarjoava oppilaitos toimii oppivana sekä kaikkia jäseniään tasa-arvoises oppimiseen kannustavana ja oppimista tukevana yhteisönä. Oppivan yhteisön kehi ymisen edellytys ja keskeisin työväline on dialogi. Tavoi eiden pohdiskelu ja oman työn säännöllinen arvioin ja kiiree ömyys edistävät oppimista. Sitä vie eteenpäin myös yhteistyökumppaneilta sekä kehi ämistyöstä, tutkimuksesta ja 27

28 arvioinnista saadun edon hyödyntäminen. Pedagogisen johtamisen merkitys korostuu. Johtaminen kohdistuu erityises oppimisen edellytyksistä huoleh miseen. Oppiva yhteisö luo edellytyksiä yhdessä ja toinen toisilta oppimiseen. Aikuisten perusopetuksen ope ajilta ja ohjaustyötä tekeviltä edellytetään erityistä taitoa kannustaa ja mo voida oppijoita kohtaamaan oppimiseen, aiempaan opiskelutaustaan ja oppimiskokemuksiin sekä opiskelukieleen lii yvät haasteet. Jokaista kannustetaan löytämään omat voimavaransa ja vahvuutensa. Oppimaan oppimisen ohjauksella on tärkeä merkitys aikuisten perusopetuksessa. Oppivassa yhteisössä ymmärretään fyysisen ak ivisuuden merkitys oppimiselle. Siinä arvostetaan työhön syventymistä, sisukkuu a opiskelussa ja työn loppuun saa amista. Yksilöt huomioiva joustavuus Opiskelijoiden taustojen ja elämän lanteiden moninaisuus edelly ää perusopetukselta joustavia rakenteita ja opetusjärjestelyjä sekä yksilöllistä opintojen ohjausta. Aikuisten perusopetus voi olla jatkumoa opiskelijan aiemmalle opiskelulle oppivelvollisten perusopetuksessa, muille suoritetuille opinnoille tai suomen kielen koulutukselle. Monella maahanmuu ajataustaisella opiskelijalla on opintoja myös omasta ko maastaan. Opetuksen järjestämisessä ja opiskelussa otetaan huomioon opiskelijoiden taustat ja lähtökohdat, kuten äidinkieli ja kul uuri, uskonto tai katsomus, maahanmuuton syyt ja maassaoloaika, aikaisempi koulunkäyn sekä opetuskielen taito ja suomalaisen opiskelukul uurin tuntemus. Opiskelijan omat opiskelutavoi eet otetaan huomioon ja henkilökohtainen opiskelusuunnitelma rakennetaan sen mukaan, millaisia opintoja opiskelija tarvitsee. Kulttuurinen moninaisuus ja kielitietoisuus Koulu on osa kul uurises muuntuvaa ja monimuotoista yhteiskuntaa, jossa paikallinen ja globaali limi yvät. Erilaiset iden tee t, kielet sekä katsomukset ja uskonnot elävät rinnakkain ja ovat vuorovaikutuksessa keskenään. Oppiva yhteisö hyödyntää etoises sekä oman ympäristön kul uuriperintöä e ä kielellistä ja kul uurista moninaisuu a. Se antaa näkyvyy ä Suomessa eläville erilaisille vähemmistöille. Aikuisten perusopetuksessa ko kansainvälisyys on monitahoinen voimavara. Oppiva yhteisö hyödyntää maan kul uuriperintöä ja kul uuriympäristöjä sekä suhtautuu moninaisuuteen avoimes ja myönteises. Se antaa kasvu laa monikerroksisille iden teeteille. Se kehi ää yksilöiden ja ryhmien välistä ymmärtämystä, väli ämistä ja vastuullista toimintaa. Opetus tukee opiskelijan kasvamista sekä suomalaisen kieli- ja kul uuriyhteisön e ä opiskelijan oman kieli- ja kul uuriyhteisön ak iviseksi ja tasapainoiseksi jäseneksi. Yksi kul uurisen moninaisuuden ilmentymä on monikielisyys. Jokainen yhteisö ja yhteisön jäsen on monikielinen. Oppiva yhteisö keskustelee kieliin ja kieliyhteisöihin kohdistuvista asenteista ja ymmärtää kielen keskeisen merkityksen oppimisessa, vuorovaikutuksessa, yhteistyössä ja iden tee n rakentumisessa sekä yhteiskuntaan integroitumisessa ja kotoutumisessa. Eri kielten käy ö rinnakkain oppilaitoksen arjessa nähdään luontevana ja kieliä arvostetaan. Myös jokaisella oppiaineella on oma kielensä, teks käytänteensä ja käsi eistönsä. Eri edonalojen kielet ja symbolijärjestelmät avaavat samaan ilmiöön eri näkökulmia. Opetuksessa edetään arkikielestä käsi eellisen aja elun kieleen. Kieli etoisessa yhteisössä jokainen työntekijä, erityises ope aja, on kielellinen malli ja myös ope amansa oppiaineen kielen ope aja. Opetus 28

29 suunnitellaan ja toteutetaan ope ajien yhteistyönä niin, e ä opiskelijat saavat kaikissa oppiaineissa myös tarvitsemaansa kielellistä tukea. Hyvinvointi ja turvallisuus Kaikilla on yhteisössä oikeus turvalliseen opiskelu- ja työympäristöön. Yhteisön rakenteet ja käytännöt rakennetaan tukemaan koko yhteisön ja sen jokaisen jäsenen psyykkistä, sosiaalista ja fyysistä hyvinvoin a sekä arjen turvallisuu a. Riskien ja vaara lanteiden ennaltaehkäisy on osa turvallisuu a. Tilojen, oppimisympäristöjen, opetusvälineiden ja - lanteiden turvallisuudesta ja estee ömyydestä huolehditaan suunnitelmallises. Hyvät sosiaaliset suhteet, arvostus sekä avoin vuorovaikutus ja ympäristön viihtyisyys luovat edellytyksiä työrauhalle. Kuulluksi ja kohdatuksi tuleminen luo turvallisuu a. Yhteisössä ei hyväksytä kiusaamista, väkivaltaa, seksuaalista häirintää, syrjintää eikä rasismia, ja niitä ennaltaehkäistään ak ivises. Epäasialliseen käytökseen puututaan. Opiskelijalla on oikeus saada ohjausta sekä varhaista ja rii ävää tukea. Oppilaitos tekee yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa opiskelijoiden hyvinvoinnin turvaamiseksi. Osallisuus ja demokraattinen toiminta Yhteisö kannustaa opiskelijoita osallistumiseen ja kehi ää osallistumista ja vaiku amista edistäviä rakenteita ja toimintatapoja. Kokemus kuulumisesta yhteisöön sekä siinä kuulluksi ja arvostetuksi tulemisesta lisää opiskelun merkityksellisyy ä. Oppijan tulee olla oman oppimisensa, yhteiskuntaan integroitumisensa ja kotoutumisensa subjek. Opiskelijoita kannustetaan osallistumaan opetuksen suunni eluun sekä oppilaitoksen mahdollisten toiminta- ja harrastusryhmien toimintaan. Opiskelijakunta tarjoaa yhden väylän opiskelijoiden osallistumiselle. Oppilaitoksen muut toimintamuodot kuten tukiopiskelijatoiminta, vapaaehtoistyö tai moninaiset kestävän kehityksen toimintamuodot täydentävät sitä. Yhteistyö eri hallintokun en, kul uurilaitosten, järjestöjen, yritysten ja muiden toimijoiden kanssa syventää käsityksiä yhteiskunnasta ja kansalaisyhteiskunnassa toimimisesta. Yhteydet eri maissa toimivien oppilaitosten kanssa lisäävät globalisoituneessa maailmassa toimimisen taitoja. Yhdenvertaisuus ja tasa-arvo Oppiva yhteisö edistää yhdenvertaisuu a ja tasa-arvoa. Yhteisön jäsenet tulevat kohdatuiksi ja kohdelluiksi yhdenvertaisina riippuma a mistään henkilöön lii yvästä tekijästä. Yhdenvertainen kohtelu edelly ää yksilöllisten tarpeiden huomioono amista sekä perusoikeuksien ja osallistumisen mahdollisuuksien turvaamista kaikille. Oppiva yhteisö edistää arvoillaan ja käytänteillään sukupuolten tasa-arvoa. Opetus on lähestymistavaltaan sukupuoli etoista. Yhteisö rohkaisee opiskelijoita tunnistamaan omat mahdollisuutensa sekä suhtautumaan eri oppiaineisiin, tekemään valintoja ja sitoutumaan opiskeluun ilman sukupuoleen sido uja roolimalleja. Oppimisympäristöjä, työtapoja ja opetusmateriaaleja kehi ämällä ja valikoiden luodaan näkyvyy ä inhimillisen moninaisuuden arvostamiselle. 29

30 Vastuu ympäristöstä ja kestävään tulevaisuuteen suuntautuminen Oppiva yhteisö o aa kaikessa toiminnassaan huomioon kestävän kehityksen ekologiset, taloudelliset sekä sosiaaliset ja kul uuriset näkökulmat. Se toimii esimerkkinä vastuullisesta suhtautumisesta ympäristöön sekä rakentaa toivoa hyvästä tulevaisuudesta luomalla osaamisperustaa ekososiaaliselle sivistykselle. Yhteisö luo jäsenilleen edellytyksiä hahmo aa menneisyyden, nykyisyyden ja tulevaisuuden välistä yhtey ä. Oppilaitosyhteisössä opiskelijat kehi ävät taitoja arvioida oman elämäntapansa kestävyy ä ja tarvi aessa muu aa sitä. He saavat kokemuksia yhteistyöstä hyvän tulevaisuuden rakentamisessa. Opiskelijat ovat mukana suunni elemassa ja toteu amassa kestävää arkea. Oppiva yhteisö rohkaisee opiskelijoita kohtaamaan avoimes maailman moninaisuu a sekä toimimaan oikeudenmukaisemman ja kestävämmän tulevaisuuden puolesta. 4.3 Oppimisympäristöt ja työtavat Oppimisympäristöt Oppimisympäristöillä tarkoitetaan loja ja paikkoja sekä yhteisöjä ja toimintakäytäntöjä, joissa opetus, opiskelu ja oppiminen tapahtuvat. Oppimisympäristöön kuuluvat myös välineet, palvelut ja materiaalit, joita opiskelussa käytetään. Oppimisympäristöjen tulee tukea yksilön ja yhteisön kasvua, oppimista ja 32 vuorovaikutusta sekä vahvistaa arjen taitoja. Oppimisympäristöt kannustavat vuovaikutukseen ja osallistumiseen sekä edistävät yhteisöllistä edon rakentamista ja myönteistä opiskeluilmapiiriä. Oppimisympäristöjen kehi ämisessä pyritään pedagogises monipuolisiin ja opiskelijan tarpeisiin vastaaviin kokonaisuuksiin. Oppimisympäristöjen tulee tukea aikaisempiin kokemuksiin perustuvaa etopohjaa ja au aa opiskelijaa löytämään tehokkaita tapoja täydentää ja kehi ää osaamistaan sekä muu aa tarvi aessa käsityksiään tai toimintamallejaan. Oppimisympäristöjen avulla luodaan mahdollisuuksia joustaviin yksilöllisiin ja yhteisöllisiin opiskelumahdollisuuksiin, luoviin ratkaisuihin sekä asioiden tarkasteluun ja tutkimiseen eri näkökulmista. Oppimisympäristöjä kehite äessä otetaan huomioon edot ja taidot, joita aikuisopiskelijoille on kar unut työssä, perhe-elämässä ja vapaa-aikana. Tieto- ja vies ntäteknologia on olennainen osa monipuolisia oppimisympäristöjä. Sen avulla vahvistetaan opiskelijoiden osallisuu a ja yhteisöllisen työskentelyn taitoja sekä parannetaan mahdollisuuksia opiskelijoiden henkilökohtaisten opintopolkujen toteu amiseen. Suomen kielen oppimisessa koko kohdekielinen ympäristö tukee kielitaidon kehi ymistä. Aikuisen kokemuksia arjen erilaisista kielenkäy ö lanteista - sosiaaliset verkostot, harrastukset, asioimiskontak t - hyödynnetään opiskelussa. Opiskelijaa kannustetaan koulun ulkopuolisten sekä myös erilaisten digitaalisten ja interak ivisten oppimisympäristöjen käy öön kielitaidon vankentamiseksi. Tilaratkaisujen kehi ämisessä, suunni elussa, toteutuksessa ja käytössä otetaan huomioon mahdollisuuksien mukaan lojen ja kalusteiden muunneltavuus, hyvät ergonomiset, estee set, estee ömät ja akus set olosuhteet sekä lojen valaistus, sisäilman laatu, viihtyisyys, järjestys ja siisteys. Tilat, välineet ja materiaalit sekä kirjastopalvelut pyritään saamaan opiskelijoiden käy öön niin, e ä ne 32 Val oneuvoston asetus (422/2012) 4 30

31 tukevat myös omatoimista opiskelua. Koulun sisä- ja ulko lojen lisäksi eri oppiaineiden opetuksessa hyödynnetään luontoa ja rakenne ua ympäristöä. Kirjastot, liikunta- taide- ja luontokeskukset, museot ja monet muut yhteistyötahot tarjoavat monimuotoisia oppimisympäristöjä. Työelämän, järjestöjen ja eri alojen asiantun joiden kanssa tehdään yhteistyötä tavoi eellises verkostoituen. Kul uurises monimuotoisissa oppimisympäristöissä toimiminen tukee opiskelijoiden omaa kul uuri-iden tee ä sekä vahvistaa osallisuu a, integroitumista suomalaiseen yhteiskuntaan ja työllistymisen mahdollisuuksia. Oppimisympäristöjen tulee olla turvallisia ja terveellisiä, jolloin ne edistävät opiskelijoiden fyysistä ja henkistä tervey ä ja hyvinvoin a. Vastuullinen työskentely ja hyvä työrauha sekä ystävällinen ja kiireetön ilmapiiri tukevat oppimista ja turvallisuu a. Turvallista ja vastuullista työskentelyä harjoitellaan myös digitaalisissa oppimisympäristöissä. Olosuhteet suunnitellaan sellaisiksi, e ä toiminta on kestävän kehityksen tavoi eiden mukaista. Opiskelijoita ohjataan käy ämään myös omia eto- ja vies ntäteknologisia lai eitaan oppimisen tukena. Työtavat Työtapojen valinnan lähtökohtana ovat opetukselle ja oppimiselle asetetut tavoi eet sekä opiskelijoiden tarpeet, edellytykset ja kiinnostuksen kohteet. Työtapojen vaihtelu tukee ja ohjaa koko opetusryhmän ja jokaisen opiskelijan oppimista. Työtapojen ja arvioin menetelmien monipuolisuus antaa opiskelijoille mahdollisuuden osoi aa osaamistaan eri tavoin. Opetuksessa pyritään korjaamaan mahdollisia sukupuoli uneita tai stereotyyppisiä asenteita ja käytänteitä myös työtapojen valinnalla. Aiemmin hankitun osaamisen hyödyntäminen ja käytännönläheisyys ovat olennaisia piirteitä aikuisten opetuksessa. Uusiin työ- ja opiskelumenetelmiin harjaantuminen on keskeinen osa opiskelua ja opiskelijaa rohkaistaan kokeilemaan erilaisia opiskelutapoja. Opetuksessa käytetään havainnollisia, arkielämän lanteisiin lii yviä, kokeellisia ja elämyksellisiä työtapoja. Tiedonaloille ominaisten työtapojen käy ö edistää sekä jäsentyneiden etorakenteiden muodostumista e ä taitojen omaksumista. Taiteellista ilmaisua, luovuudenharjoituksia ja omaa tekemistä yhdistetään joustavas opetukseen. Eriy ämisessä kiinnitetään huomiota opiskelun laajuuteen ja syvyyteen, työskentelyn rytmiin ja etenemiseen sekä erilaisiin oppimistapoihin. Eriy ämisen lähtökohta ovat opiskelijoiden tarpeet sekä mahdollisuus itse suunnitella opiskelua, valita erilaisia työskentelytapoja ja tarvi aessa myös edetä yksilöllises. Opiskelijoita ohjataan löytämään itselleen parhaiten soveltuvia työskentelytapoja. Eriy ämällä voidaan tukea opiskelijan itsetuntoa ja mo vaa ota. Eriy ämisellä voidaan ennaltaehkäistä tuen tarpeen syntymistä. Aikuisten perusopetuksessa opetus on kieli etoista. Erilaisten teks en lukemisen, ymmärtämisen, tulkitsemisen ja tuo amisen taidot ovat keskeisiä. Kieli etoiset työtavat edelly ävät ope ajien yhteistyötä ja yhteistä ymmärrystä kielen merkityksestä oppimiselle. Suomen kielen ja muiden oppiaineiden opetusta voidaan järjestää osi ain samanaikaisopetuksena, mikä vahvistaa opiskelijan monilukutaitoa ja kielitaidon kehi ymistä. Tällöin tulee varmistaa, e ä molempien oppiaineiden tai kurssien tavoi eet ja keskeiset sisällöt toteutuvat. Tässä keinoja ovat esimerkiksi opiskelijan itsenäinen työskentely, etätehtävät ja projek työt. 31

32 Työtapojen valinnan perusteita ovat, e ä ne viri ävät opiskelijan halun oppia ja o aa vastuuta oppimisestaan sekä lisäävät opiskelijan luo amusta itseensä oppijana hyödyntävät aikuisen elämänkokemuksia sekä harjaannu avat osaamista, josta on opiskelijalle hyötyä ja iloa tukevat opiskelijoiden keskinäisessä vuorovaikutuksessa tapahtuvaa yhteisöllistä oppimista, edistävät sosiaalista joustavuu a ja kykyä toimia rakentavassa yhteistyössä sekä vastuun kantamista itsestä ja toisista rohkaisevat opiskelijoita monipuolisiin vuorovaikutus lanteisiin opetuskielellä ja muilla kielillä sekä rikastavat heidän sanavarastoaan ja ilmaisutaitojaan kehi ävät edon hankkimisen, tuo amisen ja soveltamisen sekä edon luote avuuden arvioimisen taitoja au avat opiskelijaa edostamaan ja arvioimaan omaa oppimistaan, ak voivat työskentelemään tavoi eellises sekä kehi ävät ja monipuolistavat opiskelijan oppimisstrategioita ja taitoja soveltaa niitä uusissa lanteissa mahdollistavat tarpeellisten etojen ja taitojen oppimisen jatko-opintoja ja työelämää varten harjaannu avat osallistumiseen, vaiku amiseen ja ak iviseen kansalaisuuteen. 4.4 Opetuksen eheyttäminen ja monialaiset oppimiskokonaisuudet Opetuksen ehey äminen on tärkeä osa aikuisten perusopetuksen oppimaan oppimista ja yhteiskuntaan integroitumista edistävää toimintakul uuria. Ehey ämisen tavoi eena on tehdä mahdolliseksi opiskeltavien asioiden välisten suhteiden ja keskinäisriippuvuuksien ymmärtäminen. Opetuksen ehey äminen kannustaa opiskelijoita yhdistämään eri edonalojen etoja ja taitoja sekä jäsentämään niitä mielekkäiksi kokonaisuuksiksi vuorovaikutuksessa toistensa kanssa. Kokonaisuuksien tarkastelu ja edonaloja yhdistelevät, tutkivat työskentelyjaksot ohjaavat opiskelijoita soveltamaan etojaan ja tuo avat kokemuksia osallistumisesta edon yhteisölliseen rakentamiseen. Opiskelijat voivat näin hahmo aa koulussa opiskeltavien asioiden merkitystä oman elämänsä ja yhteisön sekä yhteiskunnan ja ihmiskunnan kannalta. Samalla he saavat aineksia maailmankuvansa laajentamiseen ja jäsentämiseen. Opetuksen ehey äminen edelly ää sekä opetuksen sisältöä e ä työtapoja koskevaa pedagogista jäsentämistapaa, jossa todellisen maailman ilmiöitä ja teemoja tarkastellaan kokonaisuuksina eri oppiaineiden opetuksessa ja erityises oppiainerajat yli äen. Ehey ämistä voidaan toteu aa rinnastamalla eli opiskelemalla samaa teemaa kahdessa tai useammassa oppiaineessa samanaikaises jakso amalla eli järjestämällä samaan teemaan lii yvät asiat peräkkäin opiskeltaviksi käy ämällä samanaikaisopetusta toteu amalla toiminnallisia ak vitee eja kuten teemapäiviä ja -viikkoja, erilaisia tapahtumia, kampanjoita, opintokäyntejä ja leirikouluja suunni elemalla ja toteu amalla eri oppiaineiden yhteistyönä monialaisia oppimiskokonaisuuksia, joihin voi sisältyä edellä maini uja ehey ämistapoja. 32

33 Monialaisten oppimiskokonaisuuksien suunni elun lähtökohtana ovat aikuisten perusopetuksen toimintakul uurin kehi ämistä ohjaavat periaa eet. Oppimiskokonaisuudet ilmentävät koulun toimintaa oppivana ja kannustavana yhteisönä. Ne edistävät opiskelijoiden integroitumista yhteiskuntaan ja maahanmuu ajataustaisten opiskelijoiden kotoutumista sekä vahvistavat erityises laaja-alaisen osaamisen kehi ymistä. Monialaisten oppimiskokonaisuuksien suunni elussa ja toteu amisessa hyödynnetään paikallisia olosuhteita ja mahdollisuuksia. Oppimiskokonaisuudet tarjoavat hyvän laisuuden koulun ja muun yhteiskunnan väliselle yhteistyölle. Käsiteltävien asioiden paikallisuus, ajankohtaisuus ja yhteiskunnallinen merki ävyys luovat lisämo vaa ota ope ajille, opiskelijoille ja koulun ulkopuolisille yhteistyökumppaneille. Oppimiskokonaisuudet suunnitellaan rii ävän pitkäkestoisiksi, jo a opiskelijoilla on aikaa syventyä oppimiskokonaisuuksien sisältöön sekä työskennellä tavoi eellises, monipuolises ja pitkäjänteises. Oppimiskokonaisuuksien teemat ja toteutustavat päätetään paikallises. On suotavaa, e ä aikuisten perusopetuksessa toteutetaan ainakin yksi monialainen oppimiskokonaisuus lukuvuodessa. Monialaiset oppimiskokonaisuudet edelly ävät yhteistyötä oppiaineiden kesken sekä koulun muun toiminnan hyödyntämistä kokonaisuuksien toteu amisessa. Oppimiskokonaisuuksien sisällöiksi etsitään toimintakul uurin periaa eiden mukaisia, oppiaineiden ja ope ajien väliseen yhteistyöhön soveltuvia teemoja, joiden opiskelussa hyödynnetään eri oppiaineille ominaisia tarkastelutapoja, käsi eitä ja menetelmiä. Oppimiskokonaisuuksiin kuuluvan oppimisen arvioin on osa eri oppiaineisiin sisältyvää arvioin a. Opiskelijoiden mukanaolo suunni elussa on väl ämätöntä, sillä oppimiskokonaisuuksien tarkoituksena on käsitellä toiminnallises opiskelijoiden kokemusmaailmaan kuuluvia ja sitä avartavia asioita. Opiskelijan näkökulmasta monialaisten oppimiskokonaisuuksien tavoi eena on vahvistaa opiskelijoiden osallisuu a ja tarjota mahdollisuuksia olla mukana opiskelun tavoi eiden, sisältöjen ja työskentelytapojen suunni elussa nostaa esiin opiskelijoiden merkityksellisiksi kokemia kysymyksiä sekä luoda laisuuksia asioiden edistämiseen ja ongelmien ratkaisemiseen yhteisvoimin tarjota mahdollisuuksia yhdistää koulun ulkopuolella tapahtuva oppiminen opiskeluun vahvistaa arjen osaamisen harjoi elua ja antaa laa älylliselle uteliaisuudelle, elämyksille ja luovuudelle sekä haastaa monenlaisiin vuorovaikutus- ja kielenkäy ö lanteisiin harjaannu aa kestävän elämäntavan mukaista toimijuu a innostaa opiskelijoita toimimaan yhteisöä ja yhteiskuntaa rakentavalla tavalla. 33

34 4.5 Paikallisesti päätettävät asiat Ranuan yläasteella toimintakul uurin arvioin in ja kehi ämiseen osallistuminen turvataan erilaisilla oppilaille ja opetushenkilöstölle suunnatuilla kyselyillä. Kyselyiden tuloksia käydään läpi muun muassa henkilöstökokouksissa ja yhteisöllisessä oppilashuollossa. Lukuvuosisuunnitelman laadinta ja oppilaitosarvioin tukevat toimintakul uurin arvioin a ja kehi ämisestä. Oppimisympäristöjen avulla luodaan mahdollisuuksia joustaviin yksilöllisiin ja yhteisöllisiin opiskelumahdollisuuksiin, luoviin ratkaisuihin sekä asioiden tarkasteluun ja tutkimiseen eri näkökulmista. Tieto- ja vies ntäteknologia on olennainen osa monipuolisia oppimisympäristöjä. Kunnan kotou amistoimijoiden, työelämän, järjestöjen ja eri alojen asiantun joiden kanssa tehdään yhteistyötä tavoi eellises verkostoituen. Myös opiskelijoiden työelämäosaamisen annetaan näkyä. Opiskelijoiden työelämätuntemus ja työkokemus ovat voimavara, jota hyödynnetään opetuksessa. Erilaiset oppimisympäristöt ohjaavat luonnostaan monimuotoiseen opetukseen ja oppimiseen ja vaiku avat työtapojen valintaan. Opiskelijoita ohjataan löytämään itselleen parhaiten soveltuvia työskentelytapoja. Opetusta eriytetään käy ämällä havainnollisia, arkielämän lanteisiin lii yviä, kokeellisia ja elämyksellisiä työtapoja. Kieli etoisuus otetaan huomioon opetuksessa. Monialaisten oppimiskokonaisuuksien teemat toteutetaan samoin kuin varsinaisessa perusopetuksessa ja ne tarkennetaan vuosi ain koulun lukuvuosisuunnitelmassa. 34