Valtioneuvoston EU-sihteeristö E-JATKOKIRJE VNEUS VNEUS Liukko Arno Eduskunta Suuri Valiokunta

Transkriptio

1 Valtioneuvoston EU-sihteeristö E-JATKOKIRJE VNEUS VNEUS Liukko Arno Eduskunta Suuri Valiokunta Viite Asia Irlannin takeita koskevat oikeudelliset kysymykset ja eräät muut institutionaaliset asiat kesäkuun 2009 Eurooppa-neuvoston jälkeen U/E-tunnus: E 89/2008 vp EUTORI-numero: EU/2009/0022 Ohessa lähetetään perustuslain 97 :n mukaisesti , ja lähetettyjä selvityksiä täydentävä/pyydetty lisäselvitys Irlannin takeita koskevat oikeudelliset kysymykset ja eräät muut institutionaaliset asiat kesäkuun 2009 Eurooppaneuvoston jälkeen. EU-asioiden valtiosihteeri Kare Halonen Neuvotteleva virkamies Arno Liukko LIITTEET

2 2(2) Asiasanat Hoitaa Tiedoksi Eurooppa-neuvosto, Lissabonin sopimus OM, UM, VNEUS, VNK ALR, EUE, LVM, MMM, OPM, PLM, SM, STM, TEM, TK, TPK, VM, YM Lomakepohja: Eduskuntakirjelmä

3 1 VNEUS Irlannin takeita koskevat oikeudelliset kysymykset ja eräät muut institutionaaliset asiat kesäkuun 2009 Eurooppa-neuvoston jälkeen 1. Yleistä Kesäkuun 2009 Eurooppa-neuvostossa ja sen yhteydessä sovittiin Irlannille annettavista takeista. Niitä on käsitelty aiemmissa Eurooppa-neuvoston sekä yleisten asioiden ja ulkosuhteiden neuvoston kokouksissa, joista eduskunnalle on toimitettu erilliset selvitykset kokouksia edeltäneiden kuulemisten yhteydessä. Lisäksi valtioneuvoston kanslia on toimittanut eduskunnalle kolme erillistä selvitystä Irlannille annettavista takeista (E 89/2008 vp). Viimeisimmässä, toimitetussa selvityksessä otettiin kantaa Irlannin takeisiin siihen mennessä käytettävissä olleiden tietojen perusteella. Selvityksen liitteenä olivat Irlannin jakamat ehdotukset Eurooppa-neuvoston yhteydessä sovittaviksi teksteiksi. Tuolloin jaetut tekstiehdotukset olivat kahdessa suhteessa aukolliset. Tuossa vaiheessa ei vielä ollut tekstiehdotusta Eurooppa-neuvoston päätelmiin otettaviksi asiaa koskeviksi kirjauksiksi. Myös Eurooppaneuvostossa kokoontuvien jäsenvaltioiden valtion- tai hallitusten päämiesten päätöksen (jäljempänä päämiespäätös) loppumääräysten tekstiehdotus puuttui. Nämä tekstiehdotukset saatiin vasta Eurooppa-neuvoston kokouksessa. Pääministeri antoi eduskunnan suurelle valiokunnalle selvityksen kesäkuun Eurooppaneuvostosta. Tuolloin pyydettiin Irlannin takeiden oikeudellisista kysymyksistä lisäselvitystä. Tällä muistiolla pyritään aiempia selvityksiä täydentäen vastaamaan tähän selvityspyyntöön. Lisäksi tässä muistiossa selvitetään eräitä muita Lissabonin sopimuksen voimaantuloon kytkeytyviä kysymyksiä. 2. Irlannin takeita koskeva järjestely Järjestelyn tausta Kesäkuussa 2008 Irlannissa järjestetyn kansanäänestyksen kielteistä tulosta seurasi Irlannin sisäinen keskustelu. Sen perusteella Irlannin hallitus identifioi huolenaiheet, jotka olivat syynä Lissabonin sopimusta vastustaneiden äänten voittoon. Näihin huolenaiheisiin liittyneiden sisältökysymysten lisäksi Irlannin sisäisessä keskustelussa nousi vahvasti esiin kysymys takeiden oikeudellisesta muodosta ja perussopimuksiin liitettävästä pöytäkirjasta. Kun asiasta keskusteltiin jäsenvaltioiden kesken, kävi selväksi, että muut jäsenvaltiot ovat valmiita vastaamaan irlantilaisten huolenaiheisiin tärkeänä pidetyn Lissabonin sopimuksen voimaansaamiseksi.

4 2 Joulukuun 2008 Eurooppa-neuvosto päätti, että Irlannille annetaan tarvittavat oikeudelliset takeet siitä, ettei Lissabonin sopimus vaikuta unionin verotukselliseen toimivaltaan, jäsenvaltioiden turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaan sekä eräisiin Irlannin perustuslain määräyksiin. Oikeudellisten takeiden tarkemmasta muodosta ei päätetty joulukuussa. Periaatteessa huolenaiheisiin olisi voitu jo ensi vaiheessa vastata perussopimustasoisella pöytäkirjalla. Käytännössä tätä ei kuitenkaan pidetty mahdollisena ennen Lissabonin sopimuksen voimaantuloa, koska tämä olisi merkinnyt jo lähes kaikissa jäsenvaltioissa loppuunsaatettujen ratifiointimenettelyjen uudelleen avaamista. Tämän johdosta päädyttiin päämiespäätöksen ja julistukset sisältävään järjestelyyn. Muodon puolesta järjestely vastaa osin sitä, joka vuonna 1992 tehtiin Tanskan ja Maastrichtin sopimuksen osalta. Järjestelyyn otetut tekstit ovat pitkälle Irlannin hallituksen toimesta laadittuja. Ennen Eurooppaneuvostoa ja sen aikana Irlanti kävi kahdenkeskisiä neuvotteluja, joiden perusteella luonnoksia muokattiin niin, että ratkaisu oli kaikkien osapuolten hyväksyttävissä. Järjestelyn merkitys on rajattu ja Irlantia ja sen huolenaiheita koskeva. Sen tarkoitus on mahdollistaa Irlannin toinen kansanäänestys ja edistää sen myönteistä lopputulosta. Päämiespäätöksen tekeminen on viesti irlantilaishuolien huomioon ottamisesta. Tavoitteena on, että sopimus voisi tulla voimaan kuluvan vuoden loppuun mennessä. Suomi pitää tärkeänä Lissabonin sopimuksen voimaansaamista. Suomi on osaltaan tukenut ratkaisuun pääsemistä. Järjestely on Lissabonin sopimuksen mukainen. Järjestelyn osat: Irlannin takeita koskevat päätelmäkirjaukset, päämiespäätös ja kaksi julistusta Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan päätelmissä toistetaan lyhyesti se, mitä Irlannille annettavista takeista viime joulukuun Eurooppa-neuvostossa sovittiin. Tältä osin muun muassa toistetaan viime joulukuussa sovittuna asiana komission kokoonpanon säilyttäminen Lissabonin sopimuksen voimaantulon tapauksessa sellaisena, että komissioon tulee edelleen kuulumaan yksi kansalainen kustakin jäsenvaltiosta. Päätelmissä todetaan Eurooppa-neuvoston sopineen seuraavista kahdesta järjestelystä: Eurooppa-neuvostossa kokoontuneiden EU:n 27 jäsenvaltion valtion- tai hallitusten päämiesten päätös (eli päämiespäätös) Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista (päätelmien liite 1) Juhlallinen julistus työntekijöiden oikeuksista, sosiaalipolitiikasta ja muista kysymyksistä (päätelmien liite 2). Päämiespäätös sisältää johdannon lisäksi neljä jaksoa. Ensimmäiset kolme koskevat joulukuun päätelmissä määriteltyjä Irlannin kansan huolenaiheita. Nämä ovat Irlannin perustuslain eräitä eettis-sosiaalisia arvostuksia sisältävät säännökset, verotus sekä turvallisuus- ja puolustuspolitiikka. Päämiespäätöksen neljäs jakso sisältää sen loppusäännökset. Päätös tulee voimaan samana päivänä kuin Lissabonin sopimus. Lissabonin sopimuksen voimaantulo on siten päämiespäätöksen voimaantulon ehtona. Päätelmissä valtion- tai hallitusten päämiesten todetaan ilmoittavan päämiespäätöksen olevan ensinnäkin oikeudellinen tae siitä, että Lissabonin sopimuksen voimaantulo ei vaikuta tiettyihin Irlannin kansalle tärkeisiin asioihin. Toiseksi päätöksen sisällön todetaan olevan täysin Lissabonin sopimuksen mukainen eikä edellyttävän sopimuksen uudelleenratifiointia. Kolmanneksi päätöksen

5 3 todetaan olevan oikeudellisesti sitova ja tulevan voimaan Lissabonin sopimuksen voimaantulopäivänä. Lisäksi päätelmissä päämiehet toteavat aikovansa seuraavaa liittymissopimusta tehtäessä vahvistaa päämiespäätöksen säännökset pöytäkirjassa, joka liitetään kunkin jäsenvaltion valtiosäännön asettamien vaatimusten mukaisesti Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen. Lisäksi päätelmissä todetaan, ettei mahdollinen pöytäkirja vaikuta millään tavoin EU:n ja sen jäsenvaltioiden keskinäiseen suhteeseen. ja että pöytäkirjan ainoana tarkoituksena on antaa päätökseen sisältyville selvennyksille täysin perussopimusta vastaava asema Irlannin kansan huolenaiheisiin vastaamiseksi. Sillä on sama asema kuin muiden jäsenvaltioiden osalta pöytäkirjan muodossa annetuilla vastaavilla selvennyksillä. Pöytäkirjalla selvennetään Lissabonin sopimusta, mutta ei muuteta sen sisältöä eikä soveltamisalaa. Lisäksi päätelmissä viitataan Irlannin omaan julistukseen asiassa (päätelmien liite 3). Päämiespäätöstä ja sitä koskeviin päätelmäkirjauksiin liittyvät oikeudelliset kysymykset Päämiespäätöksiä ei perussopimuksissa määritellä eikä niistä ole juurikaan oikeuskäytäntöä. Nämä päätökset ja sopimukset ovat syntyneet tapaoikeudellisessa menettelyssä ja ne voivat olla oikeudellisesti jäsenvaltioita sitovia. Eurooppa-neuvostossa kokoontuneiden jäsenvaltioiden valtion- tai hallitusten päämiesten päätöksissä ja sopimuksissa sekä yleisemmin neuvostossa kokoontuvien jäsenvaltioiden hallitusten edustajien päätöksissä ja sopimuksissa kysymys ei ole unionin toimivallan käytöstä unionin toimielimen toimesta, vaan päätöksen tai sopimuksen tekevät jäsenvaltioiden edustajat. Jäsenvaltioiden hallitusten edustajien päätöksiä on käytetty esimerkiksi päätettäessä erityisvirastojen sijaintipaikoista. 1 Tällaisia päätöksiä käytetään myös ulkosuhteiden alalla päätettäessä neuvotteluohjeista siltä osin, kuin nämä koskevat myös jäsenvaltioiden toimivaltaan kuuluvia asioita. Nyt hyväksytty päämiespäätös ei sisällä mainintaa sen oikeudellisesta sitovuudesta, vaan tätä koskeva viittaus on sijoitettu kokonaisuudessaan puheenjohtajan päätelmiin. Päätelmien maininta oikeudellisesta sitovuudesta liittyy joulukuun Eurooppa-neuvoston päätökseen antaa Irlannille tarvittavat oikeudelliset takeet. Päämiespäätöksen käyttö oikeudellisten takeiden muotona ilmentää sitä, että takeille haluttiin antaa vahvempi merkitys kuin esimerkiksi Eurooppa-neuvoston päätelmille. Eurooppa-neuvoston päätelmissä todetaan päämiespäätöksen sisällön olevan täysin perussopimuksen ja erityisesti Lissabonin sopimuksen mukainen. Tämä johtopäätös seuraa myös EU-sopimuksen 48 artiklasta, joka sisältää nykyisin voimassa olevat määräykset perussopimusten muuttamisessa sovellettavasta menettelystä. Artiklan mukaan perussopimusmuutokset hyväksytään hallitustenvälisessä konferenssissa jäsenvaltioiden yhteisellä sopimuksella, ja ne tulevat voimaan kun kaikki jäsenvaltiot ovat ratifioineet ne valtiosääntönsä asettamien vaatimusten mukaisesti. Jäsenvaltioiden ei ole mahdollista muuttaa unionin perussopimuksia niiden muuttamiseksi määrättyjä menettelyjä noudattamatta. Päätelmissä todetaan nimenomaisesti se, että päämiespäätös ei edellytä Lissabonin sopimuksen uudelleenratifiointia jäsenvaltioissa. Tämä oli keskeinen edellytys järjestelyn hyväksymiselle 1 Esimerkiksi Jäsenvaltioiden hallitusten edustajien yhteisymmärryksessä tekemä päätös 2008/634/EY, tehty 18 päivänä kesäkuuta 2008, Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin (EIT) toimipaikan sijainnista EUVL L 206, , s ; Jäsenvaltioiden hallitusten edustajien 11 päivänä joulukuuta 2006 Yhteisymmärryksessä tekemä päätös 2006/996/EY Euroopan tasa-arvoinstituutin toimipaikan sijainnista EUVL L 403, , s

6 4 Lisäksi päätelmissä todetaan tähän liittyen aikomus vahvistaa päämiespäätöksen säännökset myöhemmin tehtävällä pöytäkirjalla, joka liitetään perussopimuksiin. Tämä aikomus todetaan toteutettavan kunkin jäsenvaltion valtiosäännön asettamien vaatimusten mukaisesti. Päätelmien mukaan pöytäkirjalla selvennetään Lissabonin sopimusta, mutta ei muuteta sen sisältöä eikä soveltamisalaa. Myöhemmin hyväksyttävä pöytäkirja muodostaisi osan perustamissopimusta, ja sillä olisi sama oikeudellinen arvo kuin perussopimuksen teksteillä. Tähän viitataan päätelmissä toteamalla, että myöhemmin tehtäväksi tulevan pöytäkirjan ainoana tarkoituksena on antaa päämiespäätöksen selvennyksille täysin perussopimusta vastaava asema Irlannin kansan huolenaiheisiin vastaamiseksi. Pöytäkirjalla olisi päätelmien mukaan sama asema kuin muiden jäsenvaltioiden osalta pöytäkirjan muodossa annetuilla vastaavilla selvennyksillä. Puheenjohtajan päätelmiin sisältyvä kirjaus sisältää päätöksen hyväksyneiden valtion- tai hallitusten päämiesten osalta sitoutumisen siihen, että he aikovat vahvistaa päämiespäätöksen säännökset pöytäkirjassa, joka liitetään kunkin jäsenvaltion valtionsäännön asettamien vaatimusten mukaisesti perussopimuksiin. Tämä tarkoittaa, että valtioneuvosto saattaa tulevan pöytäkirjan sisällön käsiteltäväksi kansallisissa menettelyissä. Puheenjohtajan päätelmissä viitataan päämiespäätöksen sisällön tarkoitukseen toimia Lissabonin sopimusta koskevana tulkinta-aineistona, joilla ei muuteta sen sisältöä eikä soveltamisalaa. Maastrichtin sopimusta ja Tanskaa koskeva päämiespäätös rekisteröitiin YK:n pääsihteeristössä. Myös Irlanti on ilmoittanut aikovansa rekisteröidä päämiespäätöksen. Päämiespäätökseen tai puheenjohtajan päätelmiin ei sisälly asiaa koskevia mainintoja, ja näin ollen kyseessä on Irlannin oma toimi. Valtiosääntöoikeudellisesti asiaa on arvioitava PL 93 2 momentin kannalta. Valtioneuvosto vastaa Euroopan unionissa tehtävien päätösten kansallisesta valmistelusta ja päättää niihin liittyvistä toimenpiteistä, jollei päätös vaadi eduskunnan hyväksymistä. Perustuslakivaliokunnan tulkintakäytännön mukaan (PeVM 10/1998 vp, PeVL 56/2006 vp, PeVL/2001 vp) valtioneuvoston toimivaltaan voidaan katsoa kuuluvan myös unionin toimivaltaan muodollisesti kuulumattomat, mutta unioniasioihin sisällöltään ja vaikutuksiltaan rinnastettavat asiat. Tällaisia unioniasioihin sisällöltään ja vaikutuksiltaan rinnastettavia asioita ovat esimerkiksi sopimukset tai päätökset, jotka on tehty unionin tehtävien hoitamista varten. Sisällöllinen liityntä unioniin on arvioitava tapauskohtaisesti, mutta ainakin sellaisten sopimusten, jotka on tehty neuvostossa kokoontuneiden jäsenvaltioiden hallitusten edustajien kesken, on pääsääntöisesti katsottu EU:ssa tehtäviin päätöksiin rinnastettaviksi. Päätöksiä ei ole eräitä poikkeuksia 2 lukuun ottamatta Suomessa kansallisesti erikseen hyväksytty eikä saatettu erikseen voimaan. Niissä tapauksissa, joissa Suomessa on sovellettu kansallisia hyväksymis- ja voimaansaattamistoimia, neuvostossa kokoontuneiden jäsenvaltioiden hallitusten edustajien päätösten tai sopimusten loppumääräyksistä ilmenee, että jäsenvaltiot noudattavat niiden osalta valtiosääntönsä mukaisia menettelyjä. Kesäkuussa hyväksyttyyn päämiespäätökseen ei sisälly mainintoja jäsenvaltioiden valtiosäännön mukaisten menettelyjen soveltamisesta. Kansallisen valtiosääntöoikeuden näkökulmasta nyt tehty päämiespäätös rinnastuu Euroopan unionissa tehtäviin päätöksiin. Päämiespäätös hyväksyttiin Eurooppa-neuvoston päätösistunnon yhteydessä, jolloin Suomea edusti pääministeri. Julistuksiin liittyvät oikeudelliset kysymykset 2 Tällaisia poikkeuksia ovat ns. EU-SOFA, korvausvaatimuksista luopumista kriisinhallintaoperaatioissa koskeva sopimus ja EU:n satelliittikeskusta ja turvallisuusalan tutkimuslaitosta koskeva päätös (ks. HE 268/2004 vp, HE 173/2001 vp).

7 5 Päätelmien mukaan Irlannin oma julistus liitetään Irlannin Lissabonin sopimusta koskevaan ratifioimiskirjaan. Vakiintuneen käsityksen mukaan valtiosopimuksen nimenomaiseen määräykseen perustumaton selitys ei sido muita valtioita. Niiden ei myöskään tarvitse esittää vastalausetta välttyäkseen tulemasta sidotuksi selitykseen. EU:n perussopimuksiin ei ole katsottu mahdolliseksi tehdä varauman luonteisia yksipuolisia selityksiä. Toisin kuin perussopimuksiin liitetyt pöytäkirjat, perussopimusta allekirjoitettaessa tai myöhemmin annetut julistukset eivät ole osa sopimusta. Julistukset ovat poliittisia tahdonilmaisuja. Niillä, varsinkin jos ne ovat kaikkien jäsenvaltioiden yhdessä antamia ja selventävät asia koskevia oikeudellisesti sitovia tekstejä, voi olla ratkaisevaa merkitystä tulkinta-aineistona. Suomen kantojen ja tavoitteiden toteutuminen Eurooppa-neuvoston päätelmien liitteistä ilmenevän päämiespäätöksen teksti ja kahden julistuksen tekstit vastaavat sanamuodoiltaan pitkälle etukäteen jaettuja ja eduskunnalle toimitettuja tekstiehdotuksia. Suomen kannat ja tavoitteet toteutuivat hyvin. Lopputulos on toimintalinjausten mukainen. Eurooppa-neuvoston yhteydessä Suomi kävi neuvotteluja vielä erityisesti turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa koskevista päämiespäätökseen otettavista kirjauksista. Lopullisessa kirjauksessa ei Suomen kannan mukaisesti viitata tiettyihin jäsenvaltioihin. Sen sijaan päätöksessä viitaan yleisesti jäsenvaltioihin Irlanti mukaan luettuna. Suomea ei siten ryhmitelty yhteen Irlannin kanssa. Periaatteessa olisi ollut mahdollista, että turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa koskevat lausumat olisi kirjattu koskemaan vain Irlantia, mutta tämän eräät muut jäsenvaltiot torjuivat. Turvallisuus- ja puolustuspolitiikka koskevien kirjausten lopputulos on, että ne eivät rajoita Suomen toimintamahdollisuuksia eivätkä anna sellaista kuvaa, että Suomen asiaa koskeva politiikka olisi sidoksissa Irlannin valintoihin. Toinen Eurooppa-neuvoston yhteydessä vielä neuvoteltu Irlannin takeisiin liittynyt asia koski viittaamista myöhemmin annettavaan pöytäkirjaan. Suomen tavoitteiden mukaisesti oikeudellisesti sitovassa päämiespäätöksessä ei itsessään viitata sen sisällön hyväksymiseen myöhemmässä vaiheessa pöytäkirjan muodossa. Tämän sijasta viittaus pöytäkirjaan ja sen hyväksymismenettelyihin on sijoitettu Eurooppa-neuvoston päätelmiin. 3. Komission ja sen puheenjohtajan nimittäminen Päämiehet sopivat yksimielisesti esittävänsä José Manuel Barroson henkilöksi, jonka aikovat nimetä komission puheenjohtajaksi kaudelle Puheenjohtajavaltiot Tšekki ja Ruotsi valtuutettiin käymään Euroopan parlamentin kanssa keskusteluja sen selvittämiseksi, voiko parlamentti hyväksyä nimeämisen heinäkuun täysistunnossa. Kesäkuun 2009 Eurooppa-neuvoston päätelmissä todetaan, että komission muita jäseniä koskeva nimeämisprosessi voidaan aloittaa vasta, kun Irlannin kansanäänestyksen tulos ja sen myötä menettelyn oikeusperusta on selvinnyt. Tuleva puheenjohtajavaltio Ruotsi tavoittelee komissaarinimityksiä (ml. korkea edustaja) tehtäväksi jo lokakuun loppuun kaavaillussa Eurooppa-neuvostossa. Haasteena on kuitenkin Irlannin

8 6 kansanäänestyksen ja Eurooppa-neuvoston välinen lyhyt aika, jossa komissaariehdokkaiden parlamenttikuulemiset tulisi järjestää. Komission päättyväksi määrättyä toimikautta on harkittu jatkettavaksi jonkin aikaa toimituskomissiona, jos Lissabonin sopimus tulee voimaan sanotun ajankohdan jälkeen ja komission nimittämiseen liittyvät järjestelyt sitä edellyttävät. Merkittävänä erona nykysopimusten ja Lissabonin sopimuksen välillä on komission kokoonpano. Lissabonin sopimuksen mukaisesti jokaisesta jäsenvaltiosta olisi jäsen seuraavassakin komissiossa, kun taas Nizzan sopimuksen mukaisesti seuraavaksi nimitettävän komission jäsenten lukumäärän on oltava jäsenvaltioiden lukumäärää pienempi. 4. Euroopan parlamenttia koskeva siirtymäjärjestely Kesäkuun 2009 Eurooppa-neuvosto vahvisti viime joulukuun julkilausumassa sovitut Euroopan parlamentin kokoonpanoa koskevat siirtymätoimenpiteet, jotta ne 12 jäsenvaltiota, joiden edustajamäärä Lissabonin sopimuksen seurauksena kasvaa, saavat lisäedustajansa Euroopan parlamenttiin jo vaalikaudella , jos Lissabonin sopimus tulee voimaan. Kesäkuun 2009 Eurooppa-neuvoston päätelmissä sovittiin tarpeellisista toimenpiteistä, jotka ilmenevät päätelmien liitteessä 4. Näihin siirtymätoimenpiteisiin kuuluvat jäsenvaltioille kuluvalla vaalikaudella tulevien lisäpaikkojen vahvistaminen sekä eri vaihtoehtojen vahvistaminen siitä, miten lisäpaikat voidaan kansallisesti täyttää. Lisäpaikat täytetään kansallisen lainsäädännön mukaisesti. Päätelmissä viitataan lisäksi siihen, että puheenjohtajavaltio huolehtii tarvittavien toimenpiteiden toteuttamisesta Lissabonin sopimuksen tultua voimaan. Tarvittavien toimenpiteiden tarkempi muoto ja tarvittava asiakirja jää auki. Joulukuun 2008 päätelmissä todetaan, että siirtymätoimenpiteet hyväksytään mahdollisimman pian ja asiaankuuluvia oikeudellisia menettelyjä noudattaen sekä että muutoksen on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2010 aikana, jos mahdollista. Kyseeseen voisi tulla Lissabonin sopimukseen liitetyn siirtymäpöytäkirjan muuttaminen siten, että vaalikautta koskeva määräys sisällytetään siihen. Siirtymäjärjestelyn toteuttaminen näyttäisi siten edellyttävän erityisen perussopimustasoisen järjestelyn hyväksymistä. Siirtymäjärjestely ei vaikuta Suomen paikkamäärään Euroopan parlamentissa, joka pysyy samana siinäkin tapauksessa, että Lissabonin sopimus tulee voimaan 5. Lissabonin sopimuksen täytäntöönpanon valmistelujen jatkaminen Puheenjohtajavaltio Ruotsi on kertonut aloittavansa uudelleen Lissabonin sopimuksen täytäntöönpanon valmistelut (E 35/05 vp ja E 7/08 vp). Valmistelutyö on tarkoitus aloittaa uudelleen nyt heinäkuussa Coreper-edustajien kesken.