EU:n ilmasto- ja energiapaketti Asiantuntijat Helena Vänskä ja Mikael Ohlström

Transkriptio

1 EU:n ilmasto- ja energiapaketti Asiantuntijat Helena Vänskä ja Mikael Ohlström

2 Taustalla Eurooppa-neuvostossa 3/2007 tehdyt päätökset Asetettiin EU:n tavoitteeksi vuonna 2020 eli vuoteen 2020 mennessä 20 prosentin päästövähennys (30 %, jos kv. sopimus) 20 prosentin uusiutuvan energian osuus (+biopolttoaineet 10 %) 20 prosentin energiansäästötavoite Komission ilmasto- ja energiapaketilla pyritään toteuttamaan EU:ssa asetettuja kunnianhimoisia tavoitteita 2

3 Paketin merkittävimmät ja suurimmat kokonaisuudet: 1) Päästökaupan muutosdirektiivi vuosille ) Uusiutuvan energian puitedirektiivi ml. maakohtaiset tavoiteprosentit 3) Instrumentti, jolla voidaan velvoittaa myös päästökaupan ulkopuoliset sektorit päästövähennyksiin (esimerkiksi liikenne, kotitaloudet?). Sisältää myös maakohtaisen taakanjaon Komission arvion mukaan päästökaupalla ja uusiutuvan energian lisäämisellä saavutetaan ¾ sovitusta 20 prosentin päästövähennyksestä 3

4 EU:n päästökauppajärjestelmä lyhyt oppimäärä Päästökaupan piiriin kuuluu noin 60 % EU:n kasvihuonekaasupäästöistä Päästökauppa koskee Suomessa noin 500 energiantuotanto- ja teollisuuslaitosta. EU:n alueella noin laitosta. Tarkoituksena on vähentää kasvihuonekaasupäästöjä ja täyttää Kioton pöytäkirjan velvoitteet sekä jäsenmaiden että koko EU:n osalta. päästöoikeuksia myönnetään vähemmän kuin yritykset tarvitsevat, jolloin syntyy pakote vähentää päästöjä ensimmäinen päästökauppakausi Toinen päästökauppakausi alkanut ( ) päästöoikeuksia jaettiin EU:ssa noin 10 % vähemmän kuin ensimmäiselle kaudelle yritykset joko vähentävät päästöjään tai ostavat muilta yrityksiltä päästöoikeuksia kokonaisuudessaan päästöt vähenevät tällä määrällä Komissio leikkasi Suomen esittämää päästöoikeuksien vuosittaista kokonaismäärää 5,2 prosenttia (39,6 miljoonaa CO2 tn ---> 37,6 miljoonaa CO2 tn / vuosi) 4

5 Päästökauppajärjestelmän uudistaminen ( ) jakomenetelmät uusitaan Pakollinen huutokaupan osuus, joka lisääntyy Sähkön/energiantuotannossa huutokaupan osuus suurin, kv. kilpailussa olevalle teollisuudelle pienin, jos merkittävä vaikutus kilpailukykyyn EU-tason benchmarking / muu vertailu joillekin sektoreille (teräs, sementti, muita?) laajennetaan uusille toimialueille (kemianteollisuus) oikeudet jaetaan EU-tasolla; ei maakohtaista taakanjakoa - kansallinen harkintavalta kapenee Ei (toistaiseksi) tieliikennettä, meriliikennettä eikä nieluja Lentoliikenteestä erillinen ehdotus yhteispäätösmenettelyssä: mukaan 2011/2012 tai 2013? 5

6 EK:n näkemyksiä päästökauppajärjestelmän uudistamiseen Kansainvälistä kilpailutilannetta tasapuolistettava: kansainvälinen ilmastosopimus, jossa kaikki maat sitoutuvat päästövähennyksiin Ennen kv. sopimusta EU:n päästökauppajärjestelmässä ei tule ottaa käyttöön huutokauppaa millään globaalissa kilpailussa mukana olevalla energiaintensiivisellä toimialalla! Kv. sopimuksen jälkeenkin kilpailijamaissa oltava samantasoinen rasite, (vrt. EU 100 % huutokauppa vs. cap and trade, jossa 95 % ilmainen alkujako) Teollisuudelle sovittava mitattavissa olevat kansainväliset vertailuperusteet: hyvästä suorituksesta palkittava! Teollisuuden oma energiantuotanto on osa tuotantoprosessia 6

7 Kasvihuonekaasupäästöt EU Saksa Iso-Britania Italia Ranska Espanja Puola Alankomaat Romania Tsekki Belgia Kreikka Itävalta Porttugali Unkari Irlanti Bulgaria Suomi Ruotsi Tanska Slovakia Liettua Viro Slovenia Luksembur Latvia Kypros Malta Mt ekv. CO2 Lähde: EEA 7

8 Kasvihuonekaasujen jakaantuminen toimialoittain EU-27 Kotitaloudet, palvelut ja kauppa 17 % Muut 4 % Maanviljely 10 % Liikenne 21 % Energiasektori 28 % Lähde: EEA Teollisuus 20 % 8

9 Suomen kasvihuonekaasupäästöt lähteittäin 2004 Teollisuusprosessit 7,1 % 0,16% 0,2% 9,8% 8,1% 17,7% 17,8% 21,5% Haihtumapäästöt Kotitaloudet, palvelut ym. Liikenne Liuottimet ym. 0,1 % Maatalous 6,9 % Energia 82,2 % 14,5% 17,7% Teoll. oma energian tuotanto Energian tuotanto Jäte 3,3 % 41,8% 50,9% Muut 0,4 % Ilman maankäytön muutoksia ja metsätaloussektoria Sisältää Vuoden Kioton 2005 tiedotjulkistetaan pöytäkirjassa mainitut vuonna kuusi kasvihuonekaasua. Kokonaispäästöt 81.4 miljoonaa tonnia CO 2 ekvivalenttia Lähde: Energiateollisuus Infrastruktuuri/HV 9

10 Sähkö on perusteollisuudelle elinehto Teollisuuden sähkön käyttö vuonna 2006 Muu sähkön kulutus 47 % Teollisuus ja rakentaminen 53 % Metsäteollisuus 31 % Metalliteollisuus 9 % Kemian teollisuus 7 % Muut 6 % Lähde: Tilastokeskus 10

11 Sähkön ja päästöoikeuden toteutuneet kuukausihinnat sekä tulevien vuosien johdannaisnoteeraukset Sähkö, /MWh Päästöoikeudet, /t katkoviiva = johdannaisnoteeraukset Lähde: Nord Pool 11

12 Uusiutuvien energialähteiden edistäminen EU:n ilmasto- ja energiapaketti Lähtökohta: Vuoteen 2050 mennessä EU:n yhteinen tavoite on vähentää kasvihuonekaasupäästöjä % vuoteen 1990 verrattuna Komission ehdotus Uusiutuvan energian puitedirektiivi Uusiutuvien sitova tavoite: uusiutuvien osuus EU:ssa keskimäärin 20 % energian loppukulutuksesta vuonna 2020 Lisäksi liikenteen biopolttoaineiden osuus oltava vähintään 10 % vuonna 2020 Puitedirektiivi sisältää uusiutuvan energian taakanjakoesityksen (jyvitys jäsenmaille) Jäsenmaat asettavat itse sektorikohtaiset tavoitteet (sähkö, lämmitys, jäähdytys ja biopolttoaineet) Kaupankäyntimahdollisuus sertifikaateilla Eurooppa-neuvoston käsittely Maaliskuussa/kesäkuussa? (pj-maa Slovenia) Neuvoston ja parlamentin yhteispäätösmenettely Valmiiksi ennen parlamentin vaihtumista (kesä 2009)? 12

13 Taakanjakomalli EU:n 20 %:n yleistavoitteen jakaminen jäsenmaille Viimeisimpien tietojen mukaan ns. painotettu tasajakomalli keskimäärin kaikille jäsenmaille +11,5 prosenttiyksikköä energian loppukulutuksesta kaikille pakollinen lisäystavoite (ns. flat-rate) on puolet siitä eli 5,75 %-yksikköä ja painotetun puolikkaan suuruuteen vaikuttavat tietyt parametrit (esim. BKT/capita) EK:n kanta: painotettu tasajakomalli ei toteuta maaliskuun 2007 Eurooppa-neuvoston päätöstä, jonka mukaan maakohtaisessa taakanjaossa otetaan huomioon maiden eri lähtötasot ja jo tehdyt toimet. On tärkeää, että em. linjaus toteutuu niin, ettei taakanjakoa tehdä jo ennestään hyvätasoisten maiden kustannuksella. Lisäksi on vältettävä biomassan jalostus- ja energiakäytön välistä konfliktia. Tämä uhka konkretisoituu uusiutuville energiamuodoille luotavien tukijärjestelmien aiheuttaman bioenergian kysynnän kasvun sekä ilmastotavoitteen tuoman päästöoikeuden hinnan nousun johdosta. 13

14 Määritelmiä Primäärienergia / primaarienergia on energialähteiden kokonaisenergiasisältö. Termodynamiikan 2. pääsäännön mukaan jokaisessa muutoksessa (teollisessa prosessissa) osa energiasisällöstä hukkaantuu hyödyntämiskelvottomaksi (häviöt). Nykyisin primäärienergiasta saadaan hyödyksi sähkönä korkeintaan alle 50% (vesivoimaa lukuun ottamatta) ja lämpöä tuotettaessa yli 90%. Sähkön ja lämmön yhteistuotannossa sähköä saadaan yleensä alle 40% ja lämpöä noin 50% eli yhteensä jopa yli 90%. Energian loppukulutus (kuluttajan käytettävissä oleva energiamäärä) ei sisällä energiantuotannon häviöitä, jotka aiheutuvat polttoaine-energian muuntamisesta sähkö- tai lämpöenergiaksi. Myöskään energian siirron ja jakelun häviöt eivät sisälly loppukulutus-käsitteeseen. Loppukulutuksen käyttäminen laskennassa tasoittaa primäärienergiassa tapahtuvia muutoksia, jotka ovat tyypillisiä pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla (vesivoimatuotannon suuri vaihtelu, vesivoiman sähköhyötysuhde n. 90%). 14

15 Uusiutuvien osuus EU:ssa jäsenmaittain ja ns. flat rate -korotuksen vaikutus, % 60,0 50,0 40,0 Tavoite 2020, flat rate +11,5 % RES-osuus loppukulutuksesta ,0 20,0 10,0 0,0 Sweden Latvia Finland Austria Portugal Estonia Romania Denmark Slovenia Lithuania France Bulgaria Spain EU Poland Greece Slovakia Czech Republic Germany Italy Hungary Ireland Cyprus Netherlands Belgium United Kingdom Luxembourg Malta Lähde: KTM 15

16 Uusiutuvan energian osuus sähköntuotannosta Suomessa 2006 Muu lämpövoima 44 % Uusiutuvat 28% Vesivoima 14 % Biopolttoaineet 13 % Ydinvoima 28 % Lähde: Nordel Jäte 1 % Lähde: Energiateollisuus 16

17 Uusiutuvan energian määrä [TWh] eri tavoiteprosenttiosuuksilla primäärienergiasta v (loppuenergiasta laskettuna prosenttiluvut ovat keskimäärin 3,5 %-yksikköä suuremmat) (muu) puulle jäävä osuus liikenteen biopolttoaineet lämpöpumput (sis. aurinkoenergia) kierrätyspolttoaineet bioöljy biokaasu peltobiomassa tuulivoima vesivoima 100 TWh , 25% 2020, 28% (elinkeinoelämä) Vuosi 2020, 33% ("politiikkaskenaario") 2020, 37% ("flat-rate") 17

18 Kestävät hakkuumahdollisuudet eivät riitä kattamaan ylimitoitettuja bioenergiatavoitteita ja vähenevää Venäjän tuontia Sis.19 milj. m 3 tuontipuuta 75 Sis.5 milj. m 3 suojelussa 97 Lähde: Metsäteollisuus ry 18

19 Uusiutuvan energian tukijärjestelmät T&K-, vero- ja investointituet Päästökauppa Syöttötariffijärjestelmä Vihreiden sertifikaattien järjestelmä Ongelmia: energiamarkkinoiden vääristymät, kustannusten nousu, bioraaka-aineen ohjautuminen energiaksi -> Tarvitaan perusteellinen vaikutusten arviointi ennen uusien järjestelmien käyttöönottoa (kansallisesti ja EU:ssa) 19

20 Puuenergian edistämiskeinot ovat olleet Suomessa kustannustehokkaita Jatkossa poliittiset ratkaisut ohjaavat puun jalostukseen tai polttoon Jo nyt Euroopassa metsäteollisuuden raaka-ainepuuta ohjautuu jalostuksen sijasta polttoon Seurausta päästöoikeuksien hintojen nousun ja ylimitoitettujen tukitariffien aiheuttamista polttoaineiden hintasuhteiden muutoksista Poltetaanko suomalainen puu jatkossa saksalaisissa voimalaitoksissa? Puusta saadaan irti myös energiasisältö, vaikka se ensin jalostetaan, kierrätetään ja vasta elinkaaren lopuksi poltetaan energiaksi Lisäarvoa 8- ja työllisyyttä 13- kertaisesti! Lähde: Metsäteollisuus ry 20

21 Päällekkäiset tukijärjestelmät ongelmallisia Uusiutuvan energian edistäminen ei saa olla itseisarvo, vaan on pidettävä mielessä energiapolitiikan perustavoitteet: energian riittävyys kilpailukykyiset kustannukset ilmastonmuutoksen hillintä => Suomen nykyinen monipuolinen ja vähäpäästöinen energiantuotannon rakenne vastaa hyvin yllä olevia tavoitteita. On tärkeää, että yhtä hyvä tilanne säilyy jatkossakin Ilmastotavoite olisi nähtävä päätavoitteena ja uusiutuva energia yhtenä mahdollisena keinona sen toteuttamisessa. Samanarvoiset, päällekkäiset velvoitteet hankaloittavat ja kaventavat jäsenmaiden ja niissä toimivien yritysten mahdollisuuksia kustannustehokkaimpiin päästöjen vähentämistoimiin => Jäsenmailla tulisi olla vapaammat kädet valita omat päästöjen vähennystoimenpiteensä omat maakohtaiset erityispiirteensä huomioiden 21