Ylämyllynaukio Asemakaavan muutos

Transkriptio

1 1 (5) Asianumero 3129/ /2016 Aluenumero Ylämyllynaukio Asemakaavan muutos 72.kaupunginosa, Karhusuo Osa korttelia ja tori Mielipiteiden yhteenveto ja vastineet Liittyy kaupunkisuunnittelujohtajan MRA 30 :n mukaisesti nähtäville hyväksymään osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan. Nähtävillä MRA 30 :n mukaisesti Nähtävilläoloaikana saapunut 7 mielipidettä. Espoon kaupunki Kaupunkisuunnittelukeskus Asemakaavayksikkö Käyntiosoite: Kirkkojärventie 6 B, 4. krs. puh Postiosoite: PL ESPOON KAUPUNKI Jenni Mikkola, arkkitehti etunimi.sukunimi@espoo.fi Katariina Peltola, maisema-arkkitehti Hannu Granberg, suunnitteluinsinööri (liikenne)

2 Mielipiteiden yhteenveto ja vastineet 2 (5) Yleistä mielipiteistä Mielipiteitä jätettiin yhteensä 7 kappaletta. Mielipiteen antajina oli yhteensä 33 yksityishenkilöä, kaksi asuntoosakeyhtiön asukastoimikuntaa sekä Keski-Espoon Pienkiinteistöyhdistys ry. Esitettyä rakennusoikeutta ja kerroslukua pidetiin pääasiassa alueelle liian korkeina. Mielipiteissä tuotiin esille myös huolia alueen liikenneturvallisuudesta sekä pyydettiin kiinnittämään huomiota alueen luonto- ja rakennushistoriallisiin arvoihin. 1. Alueen palvelurakenne Kaavamuutos heikentää alueen palvelurakenteen kehittämistä. Palvelut alueella ovat niukat. Alueelta puuttuu edelleen lähikauppa ja päiväkoti. Voimassa olevassa asemakaavassa alueelle on sallittu asuinrakentamisen lisäksi asuntola- ja lasten päiväkotitiloja sekä myymälätiloja. Tontin koko rakennusoikeus on silti nykyiselläänkin käytettävissä pelkästään asumiseen. Kaava on ollut voimassa yli kaksikymmentä vuotta, eikä palveluhankkeita ole toteutunut alueelle. Viereiselle Miilukorpi II asemakaava-alueelle on osoitettu paikka päiväkodille ja kaupallisia palveluita on mahdollista kehittää läheisellä Lommilan alueella. 2. Rakentamisen tapa ja soveltuvuus ympäristöön Kaavamuutos näillä suunnitelmilla muuttaa alueen pientalovaltaista luonnetta. Alueen nykyiset asukkaat eivät halua aluetta muutettavan Espoon keskuksen tyyppiseksi taajamaksi. Miilukorpi on kaunis ja luonnonläheinen alue, joka on kauniisti ja harvaan rakennettu, tätä tulisi kunnioittaa. Päätien varteen keskeiselle paikalle nouseva kerrostaloyhtiö ei sovi alueelle yhtään. Rakennustyyppi on poikkeava nykyiseen rakennuskantaan verrattuna. Pientalovaltaiselle alueelle ei tule sijoittaa kerrostaloja. Luhti- tai pistetaloja ei tule rakentaa keskelle pientaloaluetta. Ehdotettu suunnitelma 3- kerroksisista luhtitaloista ei vastaa mittakaavaltaan, rakennustavaltaan eikä pihojen käytön osalta suunnittelualueen ja lähiympäristön rakennusten yhtenäistä linjaa, vaan poikkeaa siitä merkittävästi. Luhti- ja pistetalot tulisi korvata kartanon ja alueen matalien rivitalojen mallien mukaisina, kiinteävaippaisina, vaaleaksi rapattuina ja satulakattoisina rakennuksina. Nykyisen asemakaavan s-1 määräys tulisi ulottaa myös alueelle suunniteltuihin uudisrakennuksiin. Kaavamääräyksiä tulisi muuttaa niin, että uudisrakennusten tule muodon, jäsentelyn, julkisivumateriaalin ja värityksen suhteen olla sopusoinnussa alueen muiden rakennusten kanssa. 3 kerroksiset talot eivät sovi muuten 1,5 kerroksista ja paikoin 2 kerroksista rakennuksista koostuvalle alueelle. Koko Karhusuon lähialueen asemakaavaalueessa ei ole sallittua 3 kerroksinen rakentaminen. Rakennusten kerrosluvuksi ehdotetaan korkeintaan kahta kerrosta. Yksittäiselle tontille ei tule antaa asemakaavassa muista poikkeavaa lupaa korkeammalle rakentamiselle. Alueen yhdenmukaisuuden vuoksi rakennusoikeus asuinrakentamiselle tulee olla enintään e=0.3. Jos Espoon kaupungin omistama alue liitetään yksityisen omistajan tonttiin, tulisi rakennusoikeutta vähentää selvästi siitä, mitä tontille voimassa olevassa asemakaavassa on esitetty.

3 Mielipiteiden yhteenveto ja vastineet 3 (5) Rakennusalueenraja tulee määrittää 5 metrin päähän tontin rajasta. Tontin rajan ja rakennusalueen rajan väliin tulee istuttaa puustoa. Nykyisen kaavan rakennusten sijoitus ja suoja-alueet ovat paremmat, kuin uudessa suunnitelmassa. Voimassa oleva asemakaava sallii kaavamuutosalueelle korkeampaa ja tehokkaampaa rakentamista, kuin nyt esitetty kaavamuutosehdotus. Kaavamuutoksessa tontin rakennusoikeutta lasketaan 1200 kerrosneliömetriä (k-m²). Nykyinen kaavan kerroslukumerkintä ½ II ½ sallii rakentamisen osin neljään kerrokseen, kaavamuutosehdotuksessa kerroslukuna on III. Keskusta-alueiden ulkopuolella tiiviimpi ja korkeampi rakentamien sijoittuu luontevimmin alueiden pääkatujen ja suurten liikenneväylien läheisyyteen. Pientalot tulevat olemaan edelleen alueen pääasiallinen rakennustyyppi, eikä ympäröiviin luontoalueisiin ole tällä kaavamuutoksella vaikutusta. Esitetty rakennustyyppi poikkeaa viereisten tonttien rakennuskannasta. Miilukorven alueen laitamilla on kuitenkin myös muutamia kerrostaloja ja eri rakennusmuotojen sekoittuminen asuinalueilla on Espoossa tyypillistä. Tontille osoitettu rakennusoikeus on kaavaehdotuksessa jaettu kolmeen erilliseen rakennusmassaan, jotka ovat kolmikerroksisia. Rakennusmassat on pyritty sijoittamaan tontille siten, että näköyhteys Ylämyllyntieltä viereiselle kartanorakennukselle säilyy. Rakennusmassat on myös pyritty sijoittamaan siten, että ne eivät varjosta olemassa olevia rakennuksia ja että tontille saadaan luotua melulta suojattuja pihatiloja. Kaavamääräyksellä (4 ) ohjataan uudisrakennusten rakentamisen tapaa. Rakennusten julkisivun pintojen ja värityksen sekä kattomuodon tulee olla sopusoinnussa kartanorakennuksen kanssa. Korttelialueelle tulee luoda pienimittakaavaisuutta julkisivujen jäsentämisellä ja piharakennuksilla. Rakennusalueen rajat ovat lähimmillään neljän metrin päässä tontinrajasta. Villa Solkullan tontin länsireunaan, kartanon ja kaava-alueen väliin, jää puustoinen vyöhyke. Puustoista vyöhykettä on kaava-alueella täydennetty tontin eteläosaan merkityllä puilla ja pensailla istutettavalla alueen osalla. Tontin pohjoisrajalle ei voida esittää puustoistutuksia, koska alueella kulkee kunnallisteknisiä johtolinjoja. 3. Villa Solkullan huomioiminen Villa Solkulla on rakennusperintölailla suojeltu. Rakentamisessa tulee ottaa huomioon kulttuurihistoriallisesti ja maisemallisesti arvokkaan Villa Sokullan erityisasema. Kerrostaloalueen rakentaminen suojelualueen rajalle ei ole suotavaa rakennuksen merkittävyyden vuoksi. Kerrostalo suoraan kartanon eteen näyttäisi tökeröltä. Kaavamuutos vaikuttaa merkittävästi Villa Solkullan kartanokiinteistökokonaisuuden arvoon. Kaavassa tulee varmistaa, että alueelle rakennettavat talot sopivat Villa Solkullan läheisyyteen. Erityisesti tämä tarkoittaa oikeita julkisivu- ja kattoratkaisuja sekä rakenteiden että materiaalien suhteen. Asemakaavan muutos sijoittuu Villa Solkullan viereiselle tontille. Kaavaalueen rakennusalat on pyritty sijoittamaan siten, että näköyhteys Ylämyllyntieltä kartanolle säilyy. Villa Solkullan tontin länsireunaan, kartanon ja

4 Mielipiteiden yhteenveto ja vastineet 4 (5) kaava-alueen väliin, jää puustoinen vyöhyke. Puustoista vyöhykettä on kaava-alueella täydennetty tontin eteläosaan merkityllä puilla ja pensailla istutettavalla alueen osalla. Kaavamääräyksellä (4 ) ohjataan uudisrakennusten rakentamisen tapaa. Rakennusten julkisivun pintojen ja värityksen sekä kattomuodon tulee olla sopusoinnussa kartanorakennuksen kanssa. Korttelialueelle tulee luoda pienimittakaavaisuutta julkisivujen jäsentämisellä ja piharakennuksilla. 4. Asuntojakauma ja asumismuoto Suunnitelma tähtää suureen määrään pieniä asuntoja, kaukana keskuksista ja toimivista palveluista. Suunnitelmissa on esitetty pääasiassa vain pieniä yksiöitä ja kaksioita. Alueen demografinen rakenne muuttuu uudisrakentamisen myötä olennaisesti huonompaan suuntaan. Olisi tärkeää, että mukana olisi myös suurempia asuntoja, jotta tontin sisäinen asukasrakenne vastaisi ympäristöä. Kaavan on varmistettava, että taloihin rakennetaan riittävästi myös suurempia lapsiperheille sopivia asuntoja. Toivon, ettei yhtiö tule olemaan kaupungin asuntoja. Alueelta löytyy jo muutama kaupunginkin asunto, enempää ei kaivata. Suunniteltu alue tulee aidata, koska asuntola luonteensa vuoksi kerrostalotontin rajaus on naapurissa asuville tärkeää. Asemakaavassa ei määrätä rakennusten asuntojakaumaa tai rahoitusmuotoa. Kaavoitushankkeen toimijana on Nuorisosäätiö, joka tarjoaa kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja työssäkäyville ja työelämään hakeutuville vuotiaille nuorille aikuisille. Toiminnan luonteen ja nykyisenlaisen asuntojen kysynnän vuoksi, suurin osa asunnoista on pieniä yksiötä ja kaksioita, mutta kohteeseen suunnitellaan myös isompia asuntoja. Rakennettava kohde monipuolistaa ympäröivän alueen asuntotarjontaa. 5. Liikenne Ylämyllyntien ylittäminen on vaarallista ja monta läheltä-piti tilannetta on jo sattunut kävelyväylien ja tien risteyksessä. Ylämyllyntien runsaan liikennemäärän vuoksi tontille tulisi sallia vain yksi tonttiliittymä. Parkkialueiden ja sisäänajoliittymien tulee sijaita Ylämyllynaukiolla. Vastustamme uutta liittymää alueen pohjoisosassa olevan kevyen liikenteen väylän yhteyteen. Kevyen liikenteen väylän kohdalla on huono näkyvyys, eikä se sovellu jatkuvaan ja turvalliseen ajoneuvoliikenteeseen. Suunnitellut kerrostalot lisäisivät liikennettä täysin kohtuuttomaksi. Huonot joukkoliikenneyhteydet eivät tue näin suurta uutta asukasmäärää. Tonttiliittymille on varattu kaksi paikkaa, rakennusten ja pihatoimintojen parhaan mahdollisen sijoittelun mahdollistamiseksi. Liikenteen lisäys tulee olemaan hyvin vähäistä, enintään noin ajoneuvoa vuorokaudessa. Lähimmät joukkoliikenteen linjat kulkevat Nupurintiellä ja pysäkiltä on yhteydet Espoon keskukseen ja Leppävaaran suuntaan. Asemakaavan

5 Mielipiteiden yhteenveto ja vastineet 5 (5) muutoksessa tontin rakennusoikeutta lasketaan nykyisestä, joten kaavamuutoksen myötä alueelle tuleva laskennallinen uusi asukasmäärä vähenee. 6. Pysäköinti Asuntojen määrä on suhteeton parkkipaikkojen määrään verrattuna. Parkkipaikat eivät riitä alueella, jossa jokaisella on pakko olla vähintään yksi, useimmiten kaksi autoa. Tällä alueella 0,5 paikkaa per asunto ei tule toimimaan. Rakennettavaan yhtiöön tulisi tehdä kaksi autopaikkaa per huoneisto. Naapuriyhtiöistä voisi löytyä vuokralaisia mahdollisille ylimääräisille autopaikoille. Yleisiä autopaikkoja ei ole alueella riittävästi. Pysäköintialueiden aiheuttamat istuttamattomat alueet luovat hallitsematonta ja alueelle vierasta piha-alaa sekä rikkovat maiseman pienipiirteisyyttä. Pysäköintialueiden sijoitusta ja mittakaavaa tulee tutkia paremmin osana muodostuvaa piha-aluetta. Pysäköintipaikat voisi rakentaa maan alle. Tontille tulee rakentaa pysäköintipaikkoja 1 autopaikka / 75 k-m² kohden, kuitenkin vähintään 0,5 paikkaa / asunto. Valtion tukeman vuokra-asuntuotannon osalta määrää voidaan vähentää 20 % ja valtion tukeman opiskelija-asumisen osalta 40 %. Vaadittavien pysäköintipaikkojen vähimmäismäärä on määritelty Espoon kaupungin asuntojen pysäköintipaikkojen laskentaohjeen mukaan. Ylämyllyntien varressa on tilaa yleiselle pysäköinnille. Piha- ja pysäköintialueiden järjestelyjä ohjataan kaavamääräyksellä (5 ), jonka mukaan pysäköintialueita tulee jäsennellä istutuksin. Pysäköintipaikat on kustannussyistä sijoitettu maantasoon. Rakenteellisesti maan alle toteutettava pysäköinti on suuri kustannuserä, eikä se ole alueelle osoitetulla rakentamistehokkuudella taloudellisesti mahdollista. 7. Luontoarvot Onko alueelle tehty koska viimeksi liito-orava selvitys, koska juuri kyseisellä alueella on liito-oravia. Ympäristötutkimus Yrjölä Oy on laatinut lausunnon kohteen rakentamisen vaikutuksesta liito-oravaan. Lausunnon mukaan tontin itäreunassa on liito-oravalle soveltuvaa aluetta, jossa on sekä ravintopuita että suojapuita, mutta papanoita sieltä ei löytynyt. Tontin keskiosa ja kadunvarsi ovat avoimia, ja eivät sovellu liito-oravalle. Tontti ei todennäköisesti ole merkittävä liito-oravien liikkumisyhteys, vaan parempi yhteys on tontin itäpuolelta. Tontin länsi- ja pohjoispuoli on tiiviisti rakennettua aluetta, joka ei sovellu liito-oravalle. Näin ollen tontin rakentaminen ei vaikuta haitallisesti liito-oraviin ja siltä osin ei ole estettä asemakaavamuutokselle.