Pysyvien edustajien komitea / Neuvosto Ehdotus neuvoston lausunnoksi Maltan tarkistetusta vakausohjelmasta vuosiksi

Transkriptio

1 EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 19. huhtikuuta 2010 (03.05) (OR. en) 8549/10 UEM 110 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Asia: Neuvoston pääsihteeristö Pysyvien edustajien komitea / Neuvosto Ehdotus neuvoston lausunnoksi Maltan tarkistetusta vakausohjelmasta vuosiksi Valtuuskunnille toimitetaan oheisena ehdotus neuvoston lausunnoksi Maltan tarkistetusta vakausohjelmasta vuosiksi Talous- ja rahoituskomitea on valmistellut ehdotuksen komission suosituksen pohjalta ja talous- ja valtiovarainministerit ovat antaneet poliittisen hyväksyntänsä sille 16. huhtikuuta 2010 pidetyssä epävirallisessa kokouksessaan. Liite 8549/10 1 DG G I FI

2 Ehdotus: Neuvoston lausunto Maltan tarkistetusta vakausohjelmasta vuosiksi Liite EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen, ottaa huomioon julkisyhteisöjen rahoitusaseman valvonnan sekä talouspolitiikan valvonnan ja yhteensovittamisen tehostamisesta 7 päivänä heinäkuuta 1997 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1466/97 1 ja erityisesti sen 5 artiklan 3 kohdan, ottaa huomioon komission suosituksen, on kuullut talous- ja rahoituskomiteaa, ON ANTANUT SEURAAVAN LAUSUNNON: (1) Neuvosto tutki [22 päivänä huhtikuuta 2010] Maltan tarkistetun vakausohjelman, joka kattaa vuodet (2) Maailmanlaajuinen kriisi on vaikuttanut Maltaan pääasiassa kaupan välityksellä, sillä rahoitusalaan kohdistuneet vaikutukset ovat olleet suhteellisen vähäisiä. Taloudellinen toiminta laantui vuonna 2009 viennin ja myös investointien supistuttua voimakkaasti. Yksityisen kulutuksen arvioidaan kuitenkaan pysyneen suhteellisen vakaana työmarkkinoiden jouston ja Euroopan talouden elvytyssuunnitelman mukaisten elvytystoimenpiteiden vaikutuksesta. Samaan aikaan tapahtuneen tuonnin jyrkän supistumisen arvioidaan johtaneen ulkoisen vajeen tuntuvaan supistumiseen vuonna EYVL L 209, , s. 1. Tässä tekstissä mainitut asiakirjat löytyvät seuraavilta verkkosivuilta: /10 2

3 Julkisen talouden alijäämä kasvoi vuosina merkittävästi vuoteen 2007 verrattuna laskusuhdanteen ja eräiden vuonna 2008 toteutettujen kertaluonteisten menoja lisäävien toimien vaikutuksesta. Nämä olosuhteet ja korkea velkasuhde saivat aikaan sen, että neuvosto päätti 7 päivänä heinäkuuta 2009, että Maltassa on liiallinen alijäämä, ja antoi 16 päivänä helmikuuta 2010 suosituksen, jonka mukaan tilanne olisi korjattava viimeistään vuonna Sen lisäksi, että Maltan on palautettava julkisen talouden rahoitusaseman vakaus ja parannettava julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyttä, väestön ikääntymiseen liittyvien menojen odotettavissa oleva kasvu aiheuttaa sen, että Maltan on panostettava myös kilpailukykynsä vahvistamiseen parantaakseen taloutensa kykyä vastata tuleviin ulkoisiin häiriöihin. Tämä edellyttää yhtäältä inhimillisen pääoman lisäämistä, liiketoimintapotentiaalin vapauttamista ja jatkuvia pyrkimyksiä siirtyä enemmän lisäarvoa tarjoavaan toimintaan sekä toisaalta tehokasta työehtosopimusjärjestelmää, joka mahdollistaa palkkojen ja tuottavuuden kehityksen sitomisen tiiviimmin toisiinsa. (3) Vaikka kriisitilanteessa havaittu toteutuneen BKT:n supistuminen on paljolti syklistä, myös potentiaalisen tuotannon tasoon on kohdistunut negatiivisia vaikutuksia. Kriisi voi lisäksi vaikuttaa potentiaaliseen kasvuun keskipitkällä aikavälillä, kun investoinnit vähenevät ja rakennetyöttömyys saattaa lisääntyä. Lisäksi talouskriisin vaikutukset pahentavat väestön ikääntymisen kielteisiä vaikutuksia potentiaaliseen tuotantoon ja julkisen talouden kestävyyteen. Tätä taustaa vasten on ensiarvoisen tärkeää kiihdyttää rakenneuudistusten vauhtia potentiaalisen kasvun tukemiseksi. Maltan on erityisesti toteutettava lisäuudistuksia koulutuksen ja kilpailun aloilla. (4) Ohjelman perustana olevan makrotalouden skenaarion mukaan kokonaistuotannon kasvu kääntyy vuonna 2010 jälleen positiiviseksi eli 1,1 prosenttiin supistuttuaan arviolta 2 prosenttia vuonna 2009 ja elpyy keskimäärin 2,6 prosentin kasvu-uralle ohjelmakauden myöhempinä vuosina. 8549/10 3

4 Tämänhetkisten tietojen perusteella 2 kyseinen skenaario näyttää perustuvan realistisiin kokonaistuotannon kasvuoletuksiin vuonna 2010 ja optimistisiin oletuksiin sen jälkeen. Kasvurakenteen osalta voidaan lisäksi todeta, että kotimaankysynnän ennustettu kasvu näyttää jatkuvan melko voimakkaana koko ohjelmakauden ajan. Ohjelman inflaatioennusteet vaikuttavat alhaisilta. (5) Ohjelmassa arvioidaan, että julkisen talouden alijäämä vuonna 2009 on 3,8 prosenttia suhteessa BKT:hen. Tätä parannusta verrattuna vuoteen 2008, jolloin alijäämä oli huipussaan 4,7 prosenttia suhteessa BKT:hen, on arvioitava sitä taustaa vasten, että kyseisenä vuonna ilmeni joitakin kertaluonteisia menoja lisääviä tekijöitä. Julkisen talouden kokonaisalijäämä, jossa ei ole otettu huomioon kyseisiä tekijöitä, kasvoi vuonna 2009, mikä johtui kriisin vaikutuksista erityisesti välillisistä veroista kertyviin tuloihin. Euroopan talouden elvytyssuunnitelman mukaisesti toteutettuja elvytystoimenpiteitä, joiden vaikutus oli noin 0,7 prosenttia suhteessa BKT:hen, tasattiin kompensoivilla toimenpiteillä, joiden vaikutus oli viranomaisten mukaan vielä suurempi. Ohjelman mukaan finanssipolitiikka on neuvoston suosittaman irtautumisstrategian mukaisesti tarkoitus pitää pääosin neutraalina vuonna 2010 ennen sen muuttamista rajoittavaksi vuonna 2011 liiallisen alijäämän korjaamiseksi viimeistään vuonna Vuonna 2012, jolloin kasvun otaksutaan kiihtyvän, alijäämäsuhde on tarkoitus pitää suurin piirtein ennallaan, mikä viittaa kasvuhakuiseen finanssipolitiikkaan. (6) Vuonna 2010 tavoitteena on alijäämäsuhteen pitäminen 3,9 prosentissa suhteessa BKT:hen eli lähes ennallaan verrattuna vuoteen Perusalijäämätavoite on 0,6 prosenttia suhteessa BKT:hen eli sen odotetaan kehittyvän vastaavalla tavalla. Vuoden 2010 nimellismääräinen alijäämätavoite noudattaa suositusta, jonka neuvosto antoi 126 artiklan 7 kohdan nojalla 16 päivänä helmikuuta Vuoden 2010 talousarvion mukaisten toimenpiteiden vaikutus julkisen talouden rahoitusasemaan on kaiken kaikkiaan neutraali. Kyse on yhtäältä uusista taloutta tukevista elvytystoimenpiteistä ja toisaalta vakauttamistoimenpiteistä. 2 Arvioinnissa otetaan huomioon erityisesti komission yksiköiden syksyn 2009 talousennuste mutta myös muita sittemmin käyttöön tulleita tietoja. 8549/10 4

5 Tulojen ennustetaan talousarvion mukaan kasvavan 2,4 prosenttiyksikköä suhteessa BKT:hen vuonna 2010 seuraavien tärkeysjärjestyksessä lueteltujen syiden vuoksi: i) harkinnanvaraiset verotuloja lisäävät toimenpiteet ja tehostettu veronkanto, ii) verotulojen otaksuttu myönteinen kehitys ja iii) muiden tulojen kasvu EU:n rakennerahastovarojen kasvun myötä. Menojen ennustetaan kasvavan 2,5 prosenttiyksikköä suhteessa BKT:hen pääasiassa investointien ja muiden menojen kasvun vuoksi. Uusien elvytystoimenpiteiden kustannukset kompensoituvat osittain sillä, että julkisen sektorin palkkamenojen osuus BKT:sta supistuu ennen kaikkea suotuisan perusvaikutuksen vuoksi (vuonna 2009 ilmeni joitakin kertaluonteisia menoja) mutta myös rekrytointien rajoittamiseen tähtäävän politiikan vaikutuksesta. Rakenteellisen rahoitusaseman (ts. yhteisesti sovittujen menetelmien mukaisesti lasketun suhdannetasoitetun rahoitusaseman ilman kertaluonteisia ja muita väliaikaisia toimenpiteitä) ennustetaan ohjelman mukaan heikkenevän ¼ prosenttiyksikköä suhteessa BKT:hen vuonna 2010, mikä viittaa pääosin neutraaliin finanssipolitiikan viritykseen. (7) Ohjelmassa esitetyn julkisen talouden keskipitkän aikavälin strategian päätavoitteena on alijäämän saaminen alle 3 prosenttiin suhteessa BKT:hen viimeistään vuonna 2011 neuvoston liiallisen alijäämän korjaamiselle asettaman määräajan mukaisesti ja alijäämäsuhteen pitäminen lähes ennallaan vuonna Julkisen talouden rakenteellisen rahoitusaseman ennustetaan paranevan ¾ prosenttiyksikköä suhteessa BKT:hen vuonna 2011 mutta heikkenevän jälleen ½ prosenttiyksikköä vuonna 2012 eli jäävän yhä kauemmaksi Maltan julkisen talouden rahoitusaseman keskipitkän aikavälin tavoitteesta. Maltan keskipitkän aikavälin tavoitteena on tasapainoinen rakenteellinen rahoitusasema. Kun otetaan huomioon tuoreimmat ennusteet ja velkatasot, tämä täyttää vakaus- ja kasvusopimuksen tavoitteet. Ohjelmassa ei kaavailla keskipitkän aikavälin tavoitteen saavuttamista ohjelmakaudella. Kokonaisalijäämän supistuminen vuonna 2011 on tarkoitus saavuttaa leikkaamalla menosuhdetta siten, että sillä vähintäänkin kompensoitaisiin ennustettu tulosuhteen aleneminen. Kokonaisalijäämän pysyminen lähes ennallaan vuonna 2012 perustuu puolestaan siihen, että sekä tulo- että menosuhde alenevat edelleen. Tätä kehitystä ei tueta riittävässä määrin konkreettisilla toimenpiteillä, vaikka menojen hillitsemistä auttanevatkin tilapäisten elvytystoimenpiteiden lopettaminen vuoden 2010 jälkeen sekä julkisen sektorin rekrytointirajoitusten jatkaminen. Menojen vuotuinen kasvu hidastunee 1,8 prosenttiin vuonna 2011 ja 2,7 prosenttiin vuonna 2012 oltuaan 9,3 prosenttia vuonna /10 5

6 Vuosien 2010 ja 2012 välisenä aikana toteutettavat yleiset menoleikkaukset kohdistuvat palkansaajakorvauksiin, välituotekäyttöön, julkisiin investointiin ja muihin menoihin suhteessa BKT:hen, kun taas sosiaaliset tulonsiirrot pysyvät entisellä tasollaan. Tämä johtuu erityisesti eläkkeiden suhteellisen voimakkaasta taustalla vaikuttavasta dynamiikasta. Tulopuolen osalta voidaan todeta, että ohjelmassa vuodelle 2010 ennustetun verotulojen myönteisen kehityksen jälkeen on odotettavissa, että välillisistä veroista kertyvät tulot alenevat suhteessa BKT:hen sekä vuonna 2011 että vuonna 2012, kun taas välittömistä veroista kertyvät tulot kasvavat edelleen vuonna 2011 ja pysyvät ennallaan vuonna (8) Julkisen talouden toteutumat voivat osoittautua ohjelmassa ennakoitua heikommiksi koko ohjelmakauden ajan. Erityisesti julkista taloutta koskevien ennusteiden perustana oleva makrotalouden skenaario vaikuttaa optimistiselta etenkin vuoden 2010 jälkeen. Odotukset siitä, missä määrin verotulojen myönteinen kehitys ja verosääntöjen tarkempi noudattaminen vaikuttavat budjetoituun verotulojen suhteellisen osuuden nousuun vuonna 2010, vaikuttavat optimistisilta ja aiheuttavat riskin verokertymään liittyville ennusteille koko ohjelmakauden ajan. Myöskään menoylitysten mahdollisuutta ei voida sulkea pois ottaen huomioon viimeaikaiset lipsumiset, suunniteltujen menoleikkausten suuruusluokka ja se, ettei konkreettisista toimenpiteistä, jotka muodostavat ohjelmakaudelle asetetun menosuhteen supistamistavoitteen perustan, ole annettu tietoa. Mainittakoon, että ohjelmassa todetaan vuoden 2010 osalta, että "tulo- ja menoerien tulevaa kehitystä seurataan tarkasti ja tarvittaessa toteutetaan lisätoimenpiteitä". (9) Velkasuhteen ennustetaan pysyvän perussopimuksen mukaisen viitearvon yläpuolella koko ohjelmakauden ajan. Julkisen bruttovelan määräksi arvioidaan ohjelmassa 66,8 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2009, kun se oli alle 64 prosentin tasolla vuonna Kokonaistuotannon supistuminen ja pieni perusalijäämä edistivät velkasuhteen kasvua. Velkasuhteen ennustetaan kasvavan edelleen vuonna 2010 lähes 2 prosenttiyksikköä ja supistuvan sen jälkeen niin että se on vuonna 2012 noin 67 prosenttia suhteessa BKT:hen. Tämä johtuu otaksutusta suotuisasta talouskasvusta ja suunnitelmien mukaisesta paluusta pieneen perusylijäämään ohjelmakauden viimeisten vuosien aikana. Julkisen talouden tavoitteisiin kohdistuvien negatiivisten riskien vuoksi velkasuhde kehittyy todennäköisesti heikommin kuin ohjelmassa ennustetaan. 8549/10 6

7 (10) Vuoteen 2020 ulottuvat keskipitkän aikavälin velkaennusteet, joissa oletetaan, että BKT:n kasvu palautuu vähitellen ennen kriisiä laadittujen ennusteiden mukaiselle tasolle, verosuhteet palaavat kriisiä edeltäneelle tasolle, ja joihin on sisällytetty väestön ikääntymiseen liittyvien menojen ennakoitu kasvu, osoittavat, että ohjelman mukainen vuoteen 2012 ulottuva julkisen talouden strategia ei nimellismääräisesti ja ilman uusia toimintapoliittisia muutoksia riitä vakauttamaan velkasuhdetta vuoteen 2020 mennessä. (11) Väestön ikääntymisestä julkiselle taloudelle aiheutuvat pitkän aikavälin vaikutukset ovat Maltassa huomattavasti suuremmat kuin EU:ssa keskimäärin. Ohjelmassa esitetyn arvion mukainen rahoitusasema vuonna 2009 kärjistää vaikutuksia, joita väestön ikääntymisellä on julkisen talouden kestävyyskuiluun. Suurempien perusylijäämien varmistaminen keskipitkällä aikavälillä ja ikääntymiseen liittyvien menojen ennakoitua kasvua hillitsevien uudistustoimenpiteiden toteuttaminen auttaisivat omalta osaltaan pienentämään julkisen talouden kestävyyteen kohdistuvia riskejä, jotka arvioitiin komission vuonna 2009 antamassa talouden kestävyyttä koskevassa kertomuksessa 3 suuriksi. (12) Vuodesta 2008 erityisesti palkansaajakorvausten ja terveydenhuollon aloilla kirjatut menoylitykset liittyvät heikkouksiin Maltan finanssipoliittisessa kehyksessä. Näitä ovat muun muassa sitovien menokattojen puuttuminen, puutteet talousarvion toteuttamista koskevassa kurinalaisuudessa, riippumattoman instituution puuttuminen talousarviomenettelystä ja se, että keskipitkän aikavälin strategia on sisällytetty vain rajoitetusti talousarvion laadintaan. Ohjelmassa todetaan, että vahva julkisen talouden ohjausjärjestelmä on tärkeä tekijä terveen ja kestävän julkisen talouden varmistamisessa, ja ilmoitetaan, että hallitus etsii aktiivisesti tapoja parantaa julkisen talouden institutionaalista kehystä. Tähänastiset parannukset ovat olleet suhteellisen suppeita. Ne ovat koskeneet julkisten palveluiden tarjoamisen hallinnointia ja julkishallinnon hallintomenetelmiä. Lisäksi suunnitellaan uuden kirjanpitojärjestelmän käyttöönottoa valtiontaloudessa. 3 Neuvoston 10 päivänä marraskuuta 2009 esittämissä päätelmissä EU:n julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyydestä "neuvosto kehottaa jäsenvaltioita kiinnittämään huomiota kestävyyteen tähtääviin strategioihin tulevissa vakaus- ja lähentymisohjelmissaan" ja "pyytää komissiota yhdessä talouspoliittisen komitean ja talous- ja rahoituskomitean kanssa kehittämään edelleen menetelmiä julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyden arvioimiseksi hyvissä ajoin ennen julkisen talouden kestävyyttä koskevan seuraavan kertomuksen laatimista", joka on tarkoitus toteuttaa vuonna /10 7

8 (13) Näyttää siltä, että julkisia menoja on varaa tehostaa Maltassa erityisesti koulutuksen, terveydenhuollon, julkisen infrastruktuurin ja yleispalveluiden aloilla. Menojen tehostaminen on erityisen tärkeää silloin, kun pyritään hillitsemään menojen kasvua alentamatta palvelutarjonnan tasoa. Hyvät tulokset menojen kasvun hillitsemisessä ja tehostamisessa mahdollistaisivat resurssien kohdentamisen uudelleen kasvua lisääviin menoluokkiin ja tehostaisivat finanssipolitiikan välinettä siten, että sen avulla voidaan vastata muuttuviin makrotalouden olosuhteisiin. Ohjelmassa kaavailluilla menoleikkauksilla, jotka kohdistuvat erityisesti palkansaajakorvauksiin ja välituotekäyttöön, pyritään yleisesti ottaen järkiperäistämään menoja ilman, että sillä olisi vaikutusta palvelutarjonnan tasoon ja laatuun. Tämän tavoitteen saavuttamiseen liittyy monia haasteita. Koska äskettäin on saatu kokemusta siitä, että maksuvalmiusongelmia kohdanneet yritykset ovat voineet lykätä verojen maksua, verosääntöjen noudattamista ja niiden soveltamisen valvontaa olisi parannettava. Hallitus vahvistaa ohjelmassa sitoutumisensa tehostamaan veronkierron ja sosiaalisiin tulonsiirtoihin liittyvien väärinkäytösten torjuntaa. (14) Ohjelman mukainen julkisen talouden strategia on vuonna 2010 pääosin 126 artiklan 7 kohdan nojalla annettujen neuvoston suositusten mukainen. Vuonna 2011 julkisen talouden strategia ei kuitenkaan välttämättä ole neuvoston suositusten mukainen alijäämätavoitteisiin liittyvien riskien vuoksi. Vaikka kaavailtujen rakenteellisten parannustoimien vaikutus on suositusten mukaisesti ¾ prosenttiyksikköä suhteessa BKT:hen, vuoden 2011 vakautussuunnitelmia olisi täydennettävä konkreettisilla toimenpiteillä ja viranomaisilla olisi oltava valmiudet toteuttaa uusia vakauttamistoimenpiteitä siltä varalta, että riskit, jotka liittyvät BKT:n kasvun ja tulojen kehityksen jäämiseen odotettua vaisummiksi ja menopuolella mahdollisesti tapahtuviin lipsumisiin, toteutuvat. Edellyttäen, että riskit otetaan riittävässä määrin huomioon ja vakautussuunnitelmat pannaan kokonaisuudessaan täytäntöön, julkisen talouden strategia näyttää mahdollistavan julkisen talouden velkasuhteen kääntämisen takaisin lasku-uralle vuosina suurin piirtein neuvoston suositusten mukaisesti. 8549/10 8

9 Ohjelman mukaan vuonna 2012 etäännytään jälleen keskipitkän aikavälin tavoitteesta sen asteittaisen saavuttamisen sijaan. Tämä on ristiriidassa vakaus- ja kasvusopimuksen vaatimusten kanssa. Ohjelmassa ennustettua kunnianhimoisempi vakauttamisaikataulu olisi perusteltu myös julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyteen liittyvien suurten riskien vuoksi. Julkisen talouden ja keskipitkän aikavälin talousarviokehyksen ympärivuotisen seurannan lujittamiseen tähtäävistä toimenpiteistä voisi puolestaan olla hyötyä pyrittäessä hillitsemään edellä mainittuja alijäämätavoitteisiin liittyviä riskejä. (15) Vakaus- ja lähentymisohjelmia koskevissa käytännesäännöissä täsmennettyjen tietovaatimusten osalta voidaan todeta, että ohjelmassa esitetään kaikki pakolliset tiedot ja suurin osa vapaaehtoisista tiedoista 4. Tarkistetuissa suosituksissa, jotka neuvosto antoi 16 päivänä helmikuuta artiklan 7 kohdan nojalla liiallisen alijäämän tilanteen lopettamiseksi, neuvosto myös kehotti Maltaa raportoimaan vakausohjelman tarkistusten erillisessä kohdassa edistymisestä neuvoston suositusten täytäntöönpanossa. Malta on noudattanut osittain tätä suositusta. Varsinkaan laajoja toimenpiteitä, jotka toteutetaan julkisen talouden vakauttamiseksi 1 prosenttiyksikön suhteessa BKT:hen, mikä on tarpeen liiallisen alijäämän korjaamiseksi viimeistään vuonna 2011, ei ilmoiteta kaikilta osin. 4 Muun muassa virta varanto-korjauseriä koskevat yksityiskohtaiset tiedot puuttuvat. 8549/10 9

10 Yleisenä päätelmänä voidaan todeta, että ohjelman mukaan julkisen talouden alijäämäsuhde pyritään pitämään vuonna 2010 suurin piirtein ennallaan (3,9 prosentissa suhteessa BKT:hen) ja palauttamaan se jälleen hieman alle BKT:hen suhteutetun 3 prosentin viitearvon vuonna 2011, jonka neuvosto on asettanut määräajaksi liiallisen alijäämän korjaamiselle. Vuonna 2012, joka on viimeinen ohjelman kattama vuosi, alijäämäsuhde on tarkoitus pitää jälkeen suurin piirtein ennallaan sen sijaan, että lähestyttäisiin Maltan keskipitkän aikavälin tavoitteeksi asetettua tasapainoista rakenteellista rahoitusasemaa. Julkisen bruttovelan arvioidaan olevan korkeimmillaan lähes 69 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2010 ja supistuvan sen jälkeen hieman. Alijäämä- ja velkasuhteet saattavat olla suunniteltua korkeammat koko ohjelmakauden ajan pääasiassa seuraavista syistä: i) verotulojen otaksuttu myönteinen kehitys ja suotuisa makrotalouden skenaario etenkin vuoden 2010 jälkeen ja ii) viimeaikaisista lipsumisista mahdollisesti johtuvat menoylitykset, suunniteltujen menoleikkausten laajuus ja se, ettei konkreettisista toimenpiteistä, jotka muodostavat ohjelmakaudelle asetetun menosuhteen supistamistavoitteen perustan, ole annettu tietoa. Nyt kun talousarvion mukainen alijäämätavoite vuodeksi 2010 on vahvistettu, kuten neuvosto on suositellut, on tärkeää, että nämä riskit pyritään torjumaan ilmoittamalla strategian perustan muodostavat konkreettiset toimenpiteet ja toteuttamalla uusia vakauttamistoimenpiteitä, jos talouskasvu tai tulojen kasvu osoittautuu ohjelmassa ennustettua heikommaksi tai jos menopuolella tapahtuvien lipsumisten riski toteutuu. Lisäksi vuodeksi 2012 kaavailtua strategiaa olisi vahvistettava tuntuvasti, jotta se olisi vakaus- ja kasvusopimuksen vaatimusten mukainen. Sen lisäksi, että Maltan on pyrittävä tervehdyttämään julkisen talouden rahoitusasema ja parantamaan pitkän aikavälin kestävyyttä toteuttamalla uudistuksia ikääntymiseen liittyvien menojen ennakoidun kasvun hillitsemiseksi, Maltan on pyrittävä vahvistamaan kilpailukykyään, jotta sen taloudella olisi enemmän joustovaraa tuleviin ulkoisiin häiriöihin nähden. Tämä edellyttää tuottavuutta parantavien toimenpiteiden toteutusta ja tehokasta työehtosopimusjärjestelmää, joka mahdollistaa palkkojen ja tuottavuuden kehityksen sitomisen tiiviimmin toisiinsa. 8549/10 10

11 Edellä esitetyn arvion ja 16 päivänä helmikuuta 2010 SEUT-sopimuksen 126 artiklan 7 kohdan nojalla annetun suosituksen perusteella Maltaa kehotetaan i) saavuttamaan vuodelle 2010 asetettu alijäämätavoite, joka on 3,9 prosenttia suhteessa BKT:hen, toteuttamalla tarvittaessa uusia vakauttamistoimenpiteitä; tukemaan konkreettisilla toimenpiteillä strategiaa, jonka avulla alijäämä pyritään saamaan alle 3 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2011, ja säilyttämään valmiudet uusien vakauttamistoimenpiteiden toteuttamiseen siinä tapauksessa, että riskit, jotka johtuvat siitä, että ohjelmassa esitetty makrotalouden skenaario on 126 artiklan 7 kohdan mukaisen suosituksen perustana olevaa skenaariota suotuisampi, toteutuvat; ja vahvistamaan tuntuvasti vuodeksi 2012 kaavailtua strategiaa julkisen talouden sopeuttamiseksi keskipitkän aikavälin tavoitteeseen vakaus- ja kasvusopimuksen vaatimusten mukaisesti. Maltan olisi myös hyödynnettävä liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn suosituksen mukaisesti verotuksellisten toimenpiteiden lisäksi kaikki tilaisuudet, myös talouden parantuneiden olosuhteiden myötä ilmenevät tilaisuudet, nopeuttaa bruttovelkasuhteen alenemista kohti viitearvoa, joka on 60 prosenttia suhteessa BKT:hen; ii) iii) parantamaan julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyttä sosiaaliturvajärjestelmän lisäuudistuksilla väestön ikääntymiseen liittyvien menojen ennakoidun huomattavan kasvun vuoksi; vahvistamaan keskipitkän aikavälin talousarviokehyksen sitovaa luonnetta, parantamaan talousarvion toteutuksen ympärivuotista seurantaa ja tehostamaan julkisia menoja erityisesti terveydenhuollon alalla. Maltaa kehotetaan myös toimittamaan liiallisia alijäämiä koskevaa menettelyä käsittelevässä vakausohjelman luvussa lisätietoja laajoista toimenpiteistä, jotka muodostavat kaavailtujen vakauttamistoimenpiteiden perustan. 8549/10 11

12 Keskeisten makrotaloutta ja julkista taloutta koskevien ennusteiden vertailu 1 BKT:n määrä (%-muutos) YKHI-inflaatio (%) VO helmikuu ,1-2,0 1,1 2,3 2,9 KOM marraskuu ,1-2,2 0, 7 1,6 tieto puuttuu VO joulukuu ,8 2,2 2,5 2,8 tieto puuttuu VO helmikuu ,7 1, 8 1,7 2,0 2,0 KOM marraskuu ,7 2,0 2,0 2,2 tieto puuttuu VO joulukuu ,5 2,7 2,3 2,0 tieto puuttuu VO helmikuu ,3-1,8-1,7-0,6 1,3 Tuotantokuilu 2 KOM marraskuu ,0-1,0-0,9 0,1 tieto puuttuu (% suhteessa potentiaaliseen BKT:hen) VO joulukuu ,1-0,3-0,5 0,5 tieto puuttuu Nettoluotonanto ulkomaille / nettoluotonotto VO helmikuu ,9-1,1-3,6-2,2-1,4 ulkomailta KOM marraskuu ,1-2,4-1,8-1,4 tieto puuttuu (% suhteessa BKT:hen) VO joulukuu ,1-3,1-2,7 0,7 tieto puuttuu Julkisen talouden tulot (% suhteessa BKT:hen) Julkisen talouden menot (% suhteessa BKT:hen) Julkisen talouden rahoitusasema (% suhteessa BKT:hen) Perusjäämä (% suhteessa BKT:hen Suhdannetasoitettu rahoitusasema 2 (% suhteessa BKT:hen) Rakenteellinen rahoitusasema 4 (% suhteessa BKT:hen) Julkinen bruttovelka (% suhteessa BKT:hen) VO helmikuu ,2 41,4 43,8 43,3 42,5 KOM marraskuu ,3 41,2 41,9 42,1 tieto puuttuu VO joulukuu ,6 41,7 41,8 41,9 tieto puuttuu VO helmikuu ,8 45,2 47,7 46,3 45,3 KOM marraskuu ,0 45,7 46,3 46,4 tieto puuttuu VO joulukuu ,9 43,2 42,1 40,7 tieto puuttuu VO helmikuu ,7-3,8-3,9-2,9-2,8 KOM marraskuu ,7-4,5-4,4-4,3 tieto puuttuu VO joulukuu ,3-1,5-0,3 1,2 tieto puuttuu VO helmikuu ,4-0,5-0,6 0,3 0,4 KOM marraskuu ,4-1,2-1,2-1,0 tieto puuttuu VO joulukuu ,0 1,9 3,0 4,3 tieto puuttuu VO helmikuu ,1-3,1-3,3-2, 7-3,3 KOM marraskuu ,4-4,2-4,1-4,4 tieto puuttuu VO joulukuu ,4-1,4-0,1 1,0 tieto puuttuu VO helmikuu ,4-3,2-3,5-2,8-3,3 KOM marraskuu ,0-4,3-4,1-4,4 tieto puuttuu VO joulukuu ,7-1,7-0,2 0,9 tieto puuttuu VO helmikuu ,6 66,8 68,6 68,0 67,3 KOM marraskuu ,8 68,5 70,9 72,5 tieto puuttuu VO joulukuu ,8 61,9 59,8 56,3 tieto puuttuu Huom.: 1 Komission yksiköiden syksyn 2009 talousennuste laadittiin talousarvion alustavan luonnoksen pohjalta. 2 Ohjelmien mukaiset tuotantokuilut ja suhdannetasoitetut rahoitusasemat, jotka komission yksiköt ovat laskeneet uudelleen ohjelmien tietojen perusteella. 3 Perustuu ennusteisiin, joiden mukaan potentiaalinen kasvu on 1,3 % vuonna 2008, 0,8 % vuonna 2009 ja 0,6 % vuosina 2010 ja Suhdannetasoitettu rahoitusasema, jossa ei ole otettu huomioon kertaluonteisia eikä muita väliaikaisia toimenpiteitä. Kertaluonteiset ja muut väliaikaiset toimenpiteet ovat uusimman ohjelman mukaan (suhteutettuina BKT:hen) 0,3 % vuonna 2008, 0,1 % vuonna 2009, 0,2 % vuonna 2010 ja 0,1 % vuosina 2011 ja 2012 (kaikki alijäämää supistavia) ja komission yksiköiden syksyn 2009 talousennusteen mukaan (suhteutettuina BKT:hen) 0,4 % vuonna 2008 (alijäämää kasvattavia) ja 0,2 % vuonna 2009 (alijäämää supistavia). Lähde: Vakausohjelma (VO), komission yksiköiden syksyn 2009 talousennusteet (KOM) ja komission yksiköiden laskelmat. 8549/10 12