Pysyvien edustajien komitea /Neuvosto Ehdotus neuvoston lausunnoksi Tšekin tarkistetusta lähentymisohjelmasta vuosiksi

Transkriptio

1 EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 19. huhtikuuta 2010 (05.05) (OR. en) 8557/10 UEM 118 SAATE Lähettäjä: Vastaanottaja: Asia: Neuvoston pääsihteeristö Pysyvien edustajien komitea /Neuvosto Ehdotus neuvoston lausunnoksi Tšekin tarkistetusta lähentymisohjelmasta vuosiksi Valtuuskunnille toimitetaan oheisena ehdotus neuvoston lausunnoksi Tšekin tarkistetusta lähentymisohjelmasta vuosiksi Ehdotuksen on laatinut talous- ja rahoituskomitea ja se perustuu komission suositukseen. Talous- ja valtiovarainministerit antoivat 16. huhtikuuta 2010 pidetyssä epävirallisessa kokouksessaan poliittisen hyväksyntänsä lausuntoehdotukselle. Liite: 8557/10 eho/pa/ep 1 DG G I FI

2 Liite Ehdotus neuvoston lausunnoksi Tšekin tarkistetusta lähentymisohjelmasta vuosiksi EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen, ottaa huomioon julkisyhteisöjen rahoitusaseman valvonnan sekä talouspolitiikan valvonnan ja yhteensovittamisen tehostamisesta 7 päivänä heinäkuuta 1997 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1466/97 1 ja erityisesti sen 9 artiklan 3 kohdan, ottaa huomioon komission suosituksen, on kuullut talous- ja rahoituskomiteaa, ON ANTANUT SEURAAVAN LAUSUNNON: 1) Neuvosto tutki [22 päivänä huhtikuuta 2010] Tšekin tarkistetun lähentymisohjelman, joka kattaa vuodet ) Maailmanlaajuinen kriisi vaikutti voimakkaasti Tšekin talouteen. Talouskasvun oltua kolmen vuoden ajan yli 6 prosenttia kokonaistuotanto kasvoi tarkistetun lähentymisohjelman mukaan vuonna 2008 vain 2,5 prosenttia ja laski vuonna prosenttia. Kriisi vaikutti talouteen pääasiassa kaupan välityksellä mutta johti myös luottamusvaikutuksiin, luottoehtojen kiristymiseen ja ulkomaisten investointivirtojen kutistumiseen. Viranomaiset reagoivat kriisiin päättäväisesti. 1 EYVL L 209, , s. 1. Tässä tekstissä mainitut asiakirjat löytyvät seuraavilta verkkosivuilta: /10 eho/pa/ep 2

3 Tšekin keskuspankki laski ohjauskorkoaan vuoden 2008 puolivälin 3,75 prosentista nykyiseen 1 prosenttiin, ja hallitus suunnitteli ja toteutti Euroopan talouden elvytyssuunnitelman mukaisesti mittavan finanssipoliittisen elvytyspaketin, jonka vaikutus oli 2,2 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna Tšekin koruna heikkeni noin viidenneksen suhteessa euroon vuoden 2008 heinäkuun puolivälistä vuoden 2009 helmikuun puoliväliin (minkä jälkeen se vahvistui noin 14 prosenttia vuoden 2010 helmikuun puoliväliin mennessä). Tšekin taloudessa ei tällä hetkellä, kriisin vasta päätyttyä, ole merkittäviä makrotaloudellisia heikkouksia. Suurimpana haasteena on supistaa julkisen talouden rakenteellinen alijäämä, joka vuonna 2009 oli arviolta 6 prosenttia suhteessa BKT:hen, kestävälle tasolle. Lisäksi on tärkeää varmistaa työmarkkinoiden nopea mukautuminen laskusuhdanteeseen ja pysyvän lähentymiskehityksen aikaansaaminen. Vuodeksi 2009 ennakoidun alijäämän huomioon ottaen neuvosto teki 2 päivänä joulukuuta 2009 päätöksen liiallisen alijäämän olemassaolosta ja antoi suosituksia alijäämän supistamiseksi alle 3 prosenttiin suhteessa BKT:hen viimeistään vuonna ) Vaikka toteutuneen BKT:n supistuminen kriisitilanteessa on paljolti syklistä, myös potentiaalisen tuotannon tasoon on kohdistunut negatiivisia vaikutuksia. Kriisi voi lisäksi vaikuttaa potentiaaliseen kasvuun keskipitkällä aikavälillä, kun investoinnit vähenevät ja rakennetyöttömyys lisääntyy. Lisäksi talouskriisin vaikutukset pahentavat väestön ikääntymisen kielteisiä vaikutuksia potentiaaliseen tuotantoon ja julkisen talouden kestävyyteen. Tätä taustaa vasten on olennaisen tärkeää kiihdyttää rakenneuudistusten vauhtia potentiaalisen kasvun tukemiseksi. Tšekissä on erityisen tärkeää toteuttaa uudistuksia, joiden tavoitteena on lisätä tuottavuutta (parantamalla tutkimusta ja kehitystä, innovointia, liiketoimintaympäristöä ja kilpailua) sekä työvoiman tarjontaa ja osaamista. 4) Ohjelman perustana olevan makrotalouden skenaarion mukaan kokonaistuotanto kasvanee 1,3 prosenttia vuonna 2010, 2,6 prosenttia vuonna 2011 ja 3,8 prosenttia vuonna Tämänhetkisten tietojen perusteella tämä skenaario näyttää realistiselta vuoteen 2011 asti. Se on niin ikään sopusoinnussa rahapolitiikkaa ja valuuttakurssia koskevien oletusten kanssa. 8557/10 eho/pa/ep 3

4 Ohjelmassa vuodeksi 2012 esitetty kokonaistuotannon kasvuennuste, jonka mukaan kasvu nopeutuu potentiaalinsa ylittävälle tasolle, näyttää optimistiselta. Inflaation odotetaan kiihtyvän vuonna 2010 maltillisesti lähinnä välillisten verojen korotusten seurauksena ja pysyvän kohtuullisena koko ohjelmakauden ajan. Ohjelmassa ennakoidaan työmarkkinoiden tilanteen heikentyvän entisestään vuonna Inflaatiota ja työmarkkinoita koskevat ennusteet vaikuttavat kaiken kaikkiaan realistisilta ja johdonmukaisilta kokonaistuotannon kasvuennusteiden kanssa. 5) Ohjelmassa julkisen talouden vuoden 2009 alijäämä arvioidaan 6,6 prosentiksi suhteessa BKT:hen. Tuntuva heikkeneminen vuoden ,1 prosentin alijäämästä suhteessa BKT:hen johtuu suurelta osin kriisin vaikutuksesta julkiseen talouteen mutta myös mittavista elvytystoimista, joiden vaikutus oli 2,2 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2009 ja jotka hallitus hyväksyi Euroopan talouden elvytyssuunnitelman mukaisesti. Tärkeimmät toimenpiteet sisälsivät sosiaaliturvamaksujen leikkauksia, julkisten infrastruktuuriinvestointien lisäyksiä ja yritysten ja työllisyyden taloudellista tukemista. Merkille pantavaa on, että julkisen talouden menot kasvoivat vuonna 2009 vähemmän kuin edellisessä tarkistetussa lähentymisohjelmassa ennakoitiin. Rakenteellinen rahoitusasema (eli yhteisesti sovittujen menetelmien mukaisesti ohjelmassa annettujen tietojen perusteella laskettu suhdannetasoitettu rahoitusasema ilman kertaluonteisia ja muita väliaikaisia toimenpiteitä) heikkeni vuonna 2009 noin 2 prosenttiyksikköä suhteessa BKT:hen. Ohjelman mukaan Tšekin viranomaiset suunnittelevat ohjelmakauden alkuun painottuvaa vakauttamista vuodesta 2010 alkaen. Tämä on neuvoston tukeman irtautumisstrategian mukaista, kun otetaan huomioon Tšekin huomattava rakenteellinen alijäämä ja taloudellisen tilanteen ennakoitu paraneminen. 6) Ohjelmassa julkisen talouden vuoden 2010 alijäämä arvioidaan 5,3 prosentiksi suhteessa BKT:hen. Tämä merkitsisi rakenteellisen rahoitusaseman kohentumista 2 prosenttiyksikköä suhteessa BKT:hen, mikä on enemmän kuin neuvosto suositteli joulukuussa Suosituksen mukaan vuotuisten rakenteellisten toimien olisi vuosina oltava keskimäärin 1 prosentti suhteessa BKT:hen. Vuonna 2010 vakauttaminen perustuu tulosuhteen 1,5 prosenttiyksikön kasvuun suhteessa BKT:hen. 8557/10 eho/pa/ep 4

5 Vakauttamisen perustana olevat toimenpiteet sisältävät alv-, valmistevero- ja kiinteistöverokorotuksia (noin 0,8 prosenttia suhteessa BKT:hen). Ohjelmassa on otettu huomioon myös sosiaaliturvamaksujen väliaikaisten leikkausten pikainen lopettaminen ja sosiaaliturvan enimmäismäärien korottaminen. Menopuolen toimenpiteitä ovat sairauspoissaoloja ja äitiyslomaa koskevien sosiaalietuuksien leikkaukset (noin 0,1 prosenttia suhteessa BKT:hen) ja käyttämättä jäänyt mahdollisuus eläkkeiden indeksointiin (noin 0,2 prosenttia suhteessa BKT:hen). 7) Julkisen talouden keskipitkän aikavälin strategian tärkeimpänä tavoitteena on jatkaa vakauttamista vuoden 2010 jälkeen ja supistaa julkisen talouden alijäämä alle 3 prosenttiin suhteessa BKT:hen viimeistään vuonna 2013 neuvoston joulukuussa antaman suosituksen mukaisesti. Ohjelman mukaan alijäämä supistuu vuoden ,3 prosentista suhteessa BKT:hen 4,8 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2011 ja 4,2 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna Talouden ennakoidusta elpymisestä huolimatta rakenteellisen rahoitusaseman koheneminen hidastuisi merkittävästi vuoteen 2010 verrattuna eikä ylittäisi 0,6:ta prosenttiyksikköä suhteessa BKT:hen vuosina Sopeutus tehtäisiin pääasiassa menopuolella. Ohjelmassa esitetään, että puolet menoleikkauksista koskisi toimintamenoja ja toinen puoli pakollisia menoja, mutta siinä ei täsmennetä riittävän yksityiskohtaisesti, miten nämä vähennykset saavutetaan. Tulopuolen toimenpiteet ovat pieniä mutta paremmin eriteltyjä, ja ne sisältävät sosiaaliturvamaksujen ja henkilökohtaisen tuloveron korotuksia. Ohjelmassa esitetään vuodeksi 2013 julkisen talouden alijäämätavoite (3 prosenttia suhteessa BKT:hen) muttei tarkempia tietoja siitä, miten se saavutetaan (tavoitteen perustana olevat kasvuoletukset mukaan luettuina). Tästä syystä keskimääräisiä vuotuisia julkisen talouden toimia ei ole mahdollista määrittää vuosiksi Viranomaisten ilmoituksen mukaan Tšekin keskipitkän aikavälin tavoitteena on saavuttaa julkisen talouden rakenteellinen rahoitusasema, joka on -1,0 prosenttia suhteessa BKT:hen. Kun otetaan huomioon tuoreimmat ennusteet ja velkataso, keskipitkän aikavälin tavoite vastaa vakaus- ja kasvusopimuksen päämääriä. Ohjelmassa ei kuitenkaan kaavailla sen saavuttamista ohjelmakaudella. 8) Julkisen talouden toteutumat voivat vuonna 2010 osoittautua jonkin verran ohjelmassa ennakoitua pienemmiksi. Arvonlisä- ja valmisteveroista saadut tulot voivat osoittautua hieman odotettua alhaisemmiksi, koska yksityinen kulutus jää mahdollisesti ennakoitua pienemmäksi. 8557/10 eho/pa/ep 5

6 Menopuolen osalta voidaan todeta, että menot saattavat kasvaa parlamenttivaaleja edeltävien menopaineiden vuoksi. Julkisen talouden tavoitteisiin liittyy ohjelmakauden loppuvuosina suurempia epävarmuustekijöitä. Nykyisessä tarkistuksessa vuosiksi 2011 ja 2012 asetettuja menotavoitteita ei tueta konkreettisilla toimenpiteillä, mikä tekee niiden saavuttamisesta epävarmaa, ja vuotta 2012 koskevat tuloennusteet perustuvat suotuisaan kokonaistuotannon kasvuoletukseen. Ohjelmassa ei anneta myöskään mitään tietoa siitä, miten alijäämä saadaan tuotua 4,2 prosentista vuonna 2012 alle 3 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna ) Julkinen bruttovelka arvioidaan 35 prosentiksi suhteessa BKT:hen vuonna 2009, mikä merkitsee kasvua edellisvuoden 30 prosentista. Velkasuhteen odotetaan kasvavan vielä 7 prosenttiyksikköä ohjelmakaudella eli 42 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna Pääasiallisena syynä on edelleen suhteellisen korkeana pysyttelevä julkisen talouden alijäämä. Velkasuhteen kehitys tuskin on niin suotuisaa kuin ohjelmassa odotetaan varsinkaan vuoden 2010 jälkeen, kun otetaan huomioon julkisen talouden vakauttamiseen liittyvät riskit. Riskejä kasvattaa myös se mahdollisuus, että BKT:n määrä ei vuonna 2012 kasvakaan siinä määrin kuin ohjelmassa oletetaan. Julkisen talouden velkasuhde pysyy kuitenkin reilusti alle BKT:hen suhteutetun 60 prosentin raja-arvon koko ohjelmakauden aikana. 10) Keskipitkän aikavälin velkaennusteiden mukaan BKT:n kasvu palautunee vasta vähitellen tasolle, jota ennakoitiin ennen kriisiä. Samoin verosuhteen oletetaan palautuvan kriisiä edeltäneelle tasolle ja sisältävän väestön ikääntymiseen liittyvien menojen ennakoidun kasvun. Ohjelmassa kaavailtu julkisen talouden strategia ei siten sellaisenaan ja ilman uusia toimintapoliittisia muutoksia riitä vakauttamaan velka-bkt-suhdetta vuoteen 2020 mennessä. 11) Väestön ikääntymisestä julkiseen talouteen aiheutuvat pitkän aikavälin vaikutukset ovat selvästi EU:n keskiarvoa merkittävämmät, mikä johtuu lähinnä eläkemenojen suhteellisen suuresta kasvusta suhteessa BKT:hen tulevina vuosikymmeninä. Ohjelmassa arvioitu vuoden 2009 rahoitusasema kärjistää vaikutuksia, joita väestön ikääntymisellä on julkisen talouden kestävyyskuiluun. 8557/10 eho/pa/ep 6

7 Suurten perusylijäämien saavuttaminen keskipitkällä aikavälillä sekä eläke- ja terveydenhuoltojärjestelmien uudistusten toteuttaminen kyseisten menojen tulevan kasvun hillitsemiseksi vähentäisivät osaltaan julkisen talouden kestävyydelle aiheutuvia riskejä, jotka komissio arvioi julkisen talouden kestävyyttä koskeneessa vuoden 2009 kertomuksessa suuriksi. Tammikuussa 2010 perustettiin valtiovarain- sekä työllisyys- ja sosiaaliasioiden ministerien neuvoa-antava asiantuntijaryhmä, jonka tarkoituksena on laatia eläkeuudistusta koskevia vaihtoehtoisia ehdotuksia. Ne on tarkoitus saada valmiiksi toukokuun 2010 loppuun mennessä ja esittää uudelle hallitukselle. 12) Talousarviomenettelyjen osalta voidaan todeta, että talousarvion valmistelu on melko hajautettua mutta sitä ei säännellä tiukoin finanssipoliittisin säännöin. Tšekki otti vuonna 2004 käyttöön keskipitkän aikavälin talousarviokehyksen, jossa valtion talousarviolle asetetaan nimellismenojen enimmäismäärät kolmeksi vuodeksi. Kokemuksesta voidaan kuitenkin todeta, että enimmäismääriä on tarkistettu ylöspäin useaan otteeseen enemmän kuin mitä talousarviosäännöissä sallitaan. Nykyisen järjestelmän suurimpia puutteita ovat alhainen täytäntöönpanokelpoisuus, rajallinen jälkiseuranta, toiminnallinen kompleksisuus ja menettelyyn kohdistettava rajallinen julkinen valvonta. Neuvosto suositti 2 päivänä joulukuuta 2009, että Tšekin "olisi pantava keskipitkän aikavälin talousarviokehys tunnollisesti täytäntöön ja parannettava talousarvion toteutuksen ympärivuotista seurantaa, jotta vältetään menojen ylitykset talousarviosuunnitelmiin ja monivuotisiin suunnitelmiin verrattuna." Ohjelmassa ei esitetä riittävästi tämänsuuntaisia ehdotuksia. Julkisen talouden ohjausjärjestelmän parantamisessa edistytään kuitenkin koko ajan. Parhaillaan toteutettavat veronkantoon ja verotuksen hallintaan tehtävät merkittävät muutokset sekä nopea siirtyminen budjettihallinnossa sovellettavaan valtionkassajärjestelmään tehostavat julkisen talouden hoitoa. 13) Tšekin julkisten menojen laadussa on jonkin verran parantamisen varaa. Erityisesti T&Kmenot ovat EU:n keskitasoa alhaisemmat, ja julkisten menojen tuloksellisuutta voitaisiin parantaa esimerkiksi terveydenhuollon, koulutuksen ja julkisten hankintojen aloilla. 8557/10 eho/pa/ep 7

8 Julkisten investointien taso on sitä vastoin korkea EU:n keskitasoon ja alueen muihin maihin verrattuna (lähes 5 prosenttia suhteessa BKT:hen viimeisten neljän vuoden aikana). Tšekin viranomaiset toteuttivat tulopuolella vuodesta 2007 alkaen useita uudistuksia, joiden tavoitteena oli asteittainen siirtyminen välittömästä verotuksesta välilliseen. Vero- ja sosiaaliturvajärjestelmiin kaivattaisiin kuitenkin lisää uudistuksia työnteon kannustimien lisäämiseksi ja kannustinloukkujen vähentämiseksi. Välittömän verotuksen ja veronkannon järjestelmä on lisäksi monimutkainen ja hyötyisi uusista yksinkertaistamistoimista. 14) Ohjelmassa esitetty julkisen talouden strategia on vuonna 2010 sopusoinnussa 126 artiklan 7 kohdan mukaisten neuvoston suositusten kanssa. Alijäämätavoite vaikuttaa asianmukaiselta, ja sen tueksi on esitetty vakauttamistoimenpiteitä. Vuodesta 2011 alkaen julkisen talouden strategia ei, edellä mainitut riskit huomioon ottaen, välttämättä ole täysin linjassa 126 artiklan 7 kohdan mukaisten neuvoston suositusten kanssa. Varsinkaan vuosien 2011 ja 2012 vakauttamissuunnitelmat eivät ole riittävän kunnianhimoisia, sillä niissä esitettyjen julkisen talouden sopeuttamistoimien vaikutus on vuosittain keskimäärin 0,3 prosenttia suhteessa BKT:hen ja niihin kohdistuu riskejä. Menotavoitteita ei tueta erityisillä toimenpiteillä, vuoden 2012 tuloennusteet perustuvat optimistisiin makrotalouden oletuksiin, eikä ohjelmassa esitetä yksityiskohtaisia tietoja siitä, miten alijäämä saadaan supistettua vuoden ,2 prosentista suhteessa BKT:hen alle 3 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna Ohjelmasta puuttuu julkisen talouden strategia vuodeksi Vuotuiset julkisen talouden toimet ovat ohjelmakaudella ( ) keskimäärin 0,8 prosenttia suhteessa BKT:hen. Se on lähellä neuvoston suositusta, jonka mukaan vuotuisten toimien olisi oltava keskimäärin 1 prosentti suhteessa BKT:hen, mutta jää kuitenkin sen alle. Suositukseen yltäminen edellyttää uusien vakauttamistoimenpiteiden toteuttamista vuosina , jotta varmistetaan suositellut keskimäärin 1 prosentin suuruiset julkisen talouden vakauttamistoimet. 8557/10 eho/pa/ep 8

9 15) Vakaus- ja lähentymisohjelmia koskevissa käytännesäännöissä täsmennetyistä tietovaatimuksista voidaan todeta, että ohjelmasta puuttuu joitakin pakollisia tietoja 2. Lisäksi neuvosto kehotti Tšekkiä 126 artiklan 7 kohdan mukaisissa, 2 päivänä joulukuuta 2009 annetuissa liiallisen alijäämän tilanteen lopettamista koskevissa suosituksissaan raportoimaan neuvoston suositusten täytäntöönpanossa tapahtuneesta edistyksestä lähentymisohjelmien tarkistuksiin sisällytettävässä erillisessä kohdassa. Tšekki on noudattanut tätä suositusta osittain. Yleisenä päätelmänä voidaan todeta, että Tšekin vuotta 2010 koskeva julkisen talouden strategia on asianmukainen ja noudattaa SEUT-sopimuksen 126 artiklan 7 kohdan mukaista neuvoston suositusta. Seuraavien vuosien finanssipoliittinen strategia ei ole riittävän kunnianhimoinen, ja julkisen talouden tavoitteisiin kohdistuu riskejä sekä tulo- että menopuolella. Menotavoitteita ei tueta erityisillä toimenpiteillä vuodesta 2011 alkaen, ja suotuisat makrotalouden oletukset asettavat vuotta 2012 koskevat tuloennusteet jossain määrin kyseenalaisiksi. Lisäksi voidaan todeta, että vaikka määräaika, johon mennessä julkisen talouden alijäämä pitäisi saada alle 3 prosenttiin suhteessa BKT:hen (vuosi 2013), on neuvoston suosituksen mukainen, julkisen talouden strategiaa ei pystytä arvioimaan kaikilta osin, koska ohjelmassa ei esitetä yksityiskohtaisia tietoja vakauttamistoimenpiteistä, jotka ovat tarpeen kaavaillun merkittävän sopeutuksen toteuttamiseksi kyseisenä vuonna. Liiallisen alijäämän korjaamisen perustana olevaa laaja-alaista strategiaa koskevat lisätiedot, erityisesti vuoden 2013 osalta, olisivat sen vuoksi tervetulleita. Julkisen talouden kehyksessä on useilla alueilla huomattavia puutteita, erityisesti talousarviomenettelyissä ja keskipitkän aikavälin talousarviokehyksen täytäntöönpanossa. Lisäksi väestön ikääntymisestä julkiseen talouteen aiheutuvat pitkän aikavälin vaikutukset ylittävät selvästi EU:n keskiarvon. Tämä aiheuttaa edelleen huolta julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyden kannalta ja korostaa eläkeja terveydenhuoltoalan uudistusten tarvetta. 2 Ohjelmasta puuttuvat erityisesti julkisen talouden menoja koskevat toimintokohtaiset tiedot sekä likvidiä rahoitusomaisuutta ja nettorahoitusvelkaa koskevat tiedot. 8557/10 eho/pa/ep 9

10 Edellä esitetyn arvion ja 2 päivänä joulukuuta 2009 annetun SEUT-sopimuksen 126 artiklan mukaisen suosituksen perusteella sekä ottaen huomioon tarve varmistaa kestävä lähentyminen Tšekkiä kehotetaan i) toteuttamaan vuoden 2010 talousarvio tinkimättömällä tavalla ja välttämään menoylityksiä; neuvoston 126 artiklan 7 kohdan nojalla antaman suosituksen mukaisesti asettamaan vuosien 2011 ja 2012 talousarvioiden yhteydessä tavoitteekseen ohjelmassa suunniteltua laajempi julkisen talouden sopeutus ja esittämään yksityiskohtaisemmin toimenpiteet, jotka ovat tarpeen liiallisen alijäämän korjaamiseksi viimeistään vuonna 2013; ii) iii) toteuttamaan toimia talousarviomenettelyjen parantamiseksi sekä julkisen talouden keskipitkän aikavälin tavoitteiden täytäntöönpanemiseksi ja niiden valvonnan tiukentamiseksi; välttämään erityisesti menokattojen tarkistamista ylöspäin talousarviota koskevien sääntöjen sallimien rajojen yli; toteuttamaan tarvittavat uudistukset julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyden parantamiseksi. Lisäksi Tšekkiä kehotetaan 126 artiklan 7 kohdan nojalla 2 päivänä joulukuuta 2009 annetun neuvoston suosituksen mukaisesti antamaan seuraavan tarkistetun lähentymisohjelman erillisessä kohdassa konkreettisempia tietoja liiallisen alijäämätilanteen lopettamisessa tapahtuneesta edistyksestä. 8557/10 eho/pa/ep 10

11 Keskeisten makrotaloutta ja julkista taloutta koskevien ennusteiden vertailu BKT:n määrä (%-muutos) YKHI-inflaatio (%) LO helmikuu ,5-4,0 1,3 2,6 3,8 KOM marraskuu ,5-4,8 0,8 2,3 tieto puuttuu LO lokakuu ,4 3,7 4,4 5,2 tieto puuttuu LO helmikuu ,3 0,6 1,8 1,5 1,8 KOM marraskuu ,3 0,6 1,5 1,8 tieto puuttuu LO lokakuu ,4 2,9 3,0 2,5 tieto puuttuu Tuotantokuilu 1 LO helmikuu ,8-2,0-2,9-2,6-1,1 (% suhteessa potentiaaliseen KOM marraskuu ,6-1,8-2,9-2,5 tieto puuttuu BKT:hen) LO lokakuu ,9 0,4-0,4-0,2 tieto puuttuu Nettoluotonanto ulkomaille / LO helmikuu ,4-0,2 1,0 0,2 0,6 nettoluotonotto ulkomailta KOM marraskuu ,2-1,5-0,7-0,4 tieto puuttuu LO lokakuu ,0-0,5 0,4 1,2 tieto puuttuu Julkisen talouden tulot Julkisen talouden menot Julkisen talouden rahoitusasema Perusjäämä LO helmikuu ,9 39,0 40,5 40,8 40,5 KOM marraskuu ,9 40,3 41,0 40,9 tieto puuttuu LO lokakuu ,0 40,6 39,6 39,0 tieto puuttuu LO helmikuu ,0 45,5 45,8 45,6 44,7 KOM marraskuu ,0 46,9 46,5 46,6 tieto puuttuu LO lokakuu ,2 42,2 41,1 40,2 tieto puuttuu LO helmikuu ,1-6,6-5,3-4,8-4,2 KOM marraskuu ,1-6,6-5,5-5,7 tieto puuttuu LO lokakuu ,2-1,6-1,5-1,2 tieto puuttuu LO helmikuu ,0-5,3-3,5-2,8-2,0 KOM marraskuu ,0-5,2-3,9-4,1 tieto puuttuu LO lokakuu ,0-0,4-0,4-0,1 tieto puuttuu Suhdannetasoitettu LO helmikuu ,8-5,9-4,2-3,8-3,8 rahoitusasema 1 KOM marraskuu ,1-6,0-4,5-4,8 tieto puuttuu LO lokakuu ,0-1,7-1,4-1,1 tieto puuttuu LO helmikuu ,7-6,1-4,1-3,7-3,5 Rakenteellinen rahoitusasema 3 KOM marraskuu ,1-6,3-4,7-4,9 tieto puuttuu Julkinen bruttovelka LO lokakuu ,9-1,7-1,3-1,1 tieto puuttuu LO helmikuu ,0 35,2 38,6 40,8 42,0 KOM marraskuu ,0 36,5 40,6 44,0 tieto puuttuu LO lokakuu ,8 27,9 26,8 25,5 tieto puuttuu Huom: 1 Ohjelmien mukaiset tuotantokuilut ja suhdannetasoitetut rahoitusasemat, jotka komission yksiköt ovat laskeneet uudelleen ohjelmien tietojen perusteella. 2 Perustuu ennusteisiin, joiden mukaan potentiaalinen kasvu on 2,4 % vuonna 2009, 2,0 % vuosina 2010 ja 2011 ja 2,2 % vuonna Suhdannetasoitettu rahoitusasema, jossa ei ole otettu huomioon kertaluonteisia eikä muita väliaikaisia toimenpiteitä. Kertaluonteiset ja muut väliaikaiset toimenpiteet ovat uusimman ohjelman mukaan 0,2 % suhteessa BKT:hen vuonna 2009 (alijäämää supistavia) ja -0,1 % vuosina 2010 ja 2011 (alijäämää lisääviä) ja komission yksiköiden syksyn 2009 talousennusteen mukaan 0,3 % suhteessa BKT:hen vuonna 2009, 0,2 % suhteessa BKT:hen vuonna 2010 ja 0,1 % suhteessa BKT:hen vuonna 2011 (kaikki alijäämää supistavia). Lähde: Lähentymisohjelma (LO), komission yksiköiden syksyn 2009 talousennuste (KOM) ja komission yksiköiden laskelmat. 8557/10 eho/pa/ep 11