Suositus NEUVOSTON SUOSITUS. Puolan julkisen talouden liiallisen alijäämän tilanteen lopettamiseksi. {SWD(2013) 605 final}

Transkriptio

1 EUROOPAN KOMISSIO Bryssel COM(2013) 906 final Suositus NEUVOSTON SUOSITUS Puolan julkisen talouden liiallisen alijäämän tilanteen lopettamiseksi {SWD(2013) 605 final} FI FI

2 Suositus NEUVOSTON SUOSITUS Puolan julkisen talouden liiallisen alijäämän tilanteen lopettamiseksi EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 126 artiklan 7 kohdan, ottaa huomioon Euroopan komission suosituksen, sekä katsoo seuraavaa: (1) Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen, jäljempänä SEUT-sopimus, 126 artiklan mukaan jäsenvaltioiden on vältettävä liiallisia julkisen talouden alijäämiä. (2) Vakaus- ja kasvusopimuksen tavoitteena on terve julkinen talous, jolla pyritään vahvistamaan hintavakauden edellytyksiä ja saavuttamaan uusien työpaikkojen syntyä edistävä vahva ja kestävä kasvu. (3) Neuvosto teki 7 päivänä heinäkuuta 2009 Euroopan yhteisön perustamissopimuksen, jäljempänä EY:n perustamissopimus, 104 artiklan 6 kohdan mukaisesti päätöksen, jossa se katsoi, että Puolassa oli liiallinen alijäämä, ja antoi EY:n perustamissopimuksen 104 artiklan 7 kohdan ja liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn täytäntöönpanon nopeuttamisesta ja selkeyttämisestä 7 päivänä heinäkuuta 1997 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1467/ artiklan mukaisesti suosituksen, jonka mukaan liiallinen alijäämä olisi korjattava viimeistään vuonna Jotta julkisen talouden alijäämä saataisiin vastaamaan 3 prosentin viitearvoa suhteessa BKT:hen tai alittamaan sen uskottavalla ja kestävällä tavalla, suositettiin, että Puolan viranomaiset toteuttaisivat finanssipoliittiset elvytystoimet suunnitellulla tavalla vuonna 2009, varmistaisivat vuodesta 2010 alkaen keskimääräisen vuotuisen rakenteellisen sopeutuksen, joka olisi vähintään 1¼ prosenttiyksikköä suhteessa BKT:hen, määrittäisivät yksityiskohtaiset toimenpiteet, jotka ovat tarpeen, jotta alijäämä saataisiin alle viitearvon vuoteen 2012 mennessä ja toteuttaisivat uudistuksia juoksevien perusmenojen hillitsemiseksi lähivuosina. Neuvosto asetti 7 päivän tammikuuta 2010 määräajaksi, johon mennessä oli toteutettava tuloksellisia toimia. (4) Komissio totesi 3 päivänä helmikuuta 2010 komission syksyn 2009 talousennusteen perusteella, että Puola oli toteuttanut tuloksellisia toimia neuvoston 7 päivänä heinäkuuta 2009 antaman suosituksen mukaisesti saadakseen julkisen talouden alijäämänsä perussopimuksen viitearvon mukaiseksi, ja katsoi, ettei lisätoimia liiallista alijäämää koskevassa menettelyssä siksi tarvittu. Syksyn 2011 talousennusteensa 1 2 EYVL L 209, , s. 6. Kaikki asiakirjat, jotka liittyvät Puolan liiallista alijäämää koskevaan menettelyyn, ovat saatavilla osoitteessa FI 2 FI

3 perusteella komissio katsoi, että Puola ei ollut toteuttanut riittäviä toimenpiteitä, ja kehotti sitä toteuttamaan lisätoimia, jotka Puola hyväksyi ja joista se ilmoitti 10 päivänä tammikuuta Tämän perusteella komissio vahvisti 11 päivänä tammikuuta 2012, että Puolan viranomaiset olivat toteuttaneet tuloksellisia toimia varmistaakseen liiallisen alijäämän korjaamisen hyvissä ajoin kestävällä tavalla, minkä vuoksi Puolan liiallista alijäämää koskevassa menettelyssä ei ollut tarpeen toteuttaa lisätoimia. 3 (5) Neuvosto totesi 21 päivänä kesäkuuta 2013, että Puola oli toteuttanut tuloksellisia toimia, mutta epäsuotuisat taloudelliset tapahtumat olivat vaikuttaneet erityisen voimakkaasti julkiseen talouteen, ja antoi tarkistetut suositukset 4. Tämän vuoksi Puola täytti asetuksen (EY) N:o 1467/97 3 artiklan 5 kohdan mukaiset edellytykset liiallisen julkisen talouden alijäämän korjaamiselle asetetun määräajan pidentämiseksi. Neuvosto suositteli, että Puolan olisi lopetettava liiallisen alijäämän tilanne viimeistään vuonna Puolan olisi saavutettava julkisen talouden alijäämätavoite, joka on 3,6 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2013 ja 3,0 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2014, mikä vastaa komission kevään 2013 tarkistetun talousennusteen mukaista rakenteellisen rahoitusaseman paranemista BKT:hen suhteutettuna eli ainakin 0,8 prosenttia vuonna 2013 ja 1,3 prosenttia vuonna Puolan olisi tinkimättä toteutettava jo hyväksytyt toimenpiteet ja täydennettävä niitä uusilla toimenpiteillä, jotka ovat tarpeen liiallisen alijäämän korjaamiseksi viimeistään vuonna Puolan olisi käytettävä kaikki satunnaiset tulot alijäämän supistamiseen. Neuvosto vahvisti 1 päivän lokakuuta 2013 määräajaksi, johon mennessä Puolan olisi toteutettava tuloksellisia toimia ja esitettävä asetuksen (EY) N:o 1467/97 3 artiklan 4 a kohdan mukaisesti yksityiskohtainen kertomus tavoitteiden saavuttamiseksi suunnitellusta vakauttamisstrategiasta. Puola toimitti 2 päivänä lokakuuta 2013 tuloksellisia toimia koskevan kertomuksen, jota komission yksiköt analysoivat. (6) Neuvosto vahvisti SEUT-sopimuksen 126 artiklan 8 kohdan mukaisesti [10 päivänä joulukuuta 2013], että Puola ei ole toteuttanut 21 päivänä kesäkuuta 2013 SEUTsopimuksen 126 artiklan 7 kohdan nojalla annetun neuvoston suosituksen mukaisia tuloksellisia toimia vuonna (7) Neuvoston on annettava SEUT-sopimuksen 126 artiklan 7 kohdan ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1467/97 3 artiklan mukaisesti asianomaiselle jäsenvaltiolle suosituksia, joiden tavoitteena on liiallisen alijäämän tilanteen lopettaminen tietyn ajan kuluessa. Suosituksessa on vahvistettava enintään kuuden kuukauden määräaika, jonka kuluessa kyseisen jäsenvaltion on toteutettava tuloksellisia toimia liiallisen alijäämän korjaamiseksi. Lisäksi neuvoston olisi alijäämän korjaamista koskevassa suosituksessa kehotettava jäsenvaltiota saavuttamaan vuotuiset julkisen talouden tavoitteet, jotka suosituksen perustana oleva ennuste huomioon ottaen johtavat rakenteellisen rahoitusaseman (eli suhdannekorjatun rahoitusaseman, jossa ei ole otettu huomioon kertaluonteisia eikä muita väliaikaisia toimenpiteitä) vuotuiseen vähimmäisparannukseen määrällä, jonka ohjearvona on vähintään 0,5 prosenttia suhteessa BKT:hen. (8) Reaalisen BKT:n kasvu oli keskimäärin 4 prosenttia vuodessa kaudella , mutta talouskehitys hidastui vuonna ,9 prosenttiin. Tuloksellisia toimia 3 4 Komission tiedonanto neuvostolle Arvio talousarvion toteutuksesta käynnissä olevien liiallista alijäämää koskevien menettelyjen yhteydessä komission yksiköiden syksyn 2011 talousennusteen jälkeen, COM(2012) 4 final, Neuvoston suositus Puolan julkisen talouden liiallisen alijäämän tilanteen lopettamiseksi, annettu FI 3 FI

4 koskevan kertomuksen perustana olevan makrotalouden skenaarion mukaan reaalisen BKT:n kasvun ennustetaan hidastuvan edelleen 1,5 prosenttiin vuonna 2013 ennen elpymistään vuonna 2014 ja Reaalisen BKT:n kasvun odotetaankin olevan 2,5 prosenttia vuonna 2014 ja 3,8 prosenttia vuonna Komission syksyn 2013 talousennusteen mukaan reaalisen BKT:n kasvun odotetaan olevan 1,3 prosenttia vuonna 2013 ja kiihtyvän 2,5 prosenttiin vuonna 2014 ja 2,9 prosenttiin vuonna Komissiolla on kuitenkin Puolan viranomaisiin verrattuna vähemmän myönteinen kuva kotimaisen kysynnän, erityisesti yksityisen kulutuksen ja yksityisten investointien kasvusta, ennustejaksolla. (9) Puolan viranomaiset arvioivat julkisen talouden alijäämän olevan 4,8 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2013, mikä merkitsee alijäämän kasvamista vuodesta 2012, jolloin se oli 3,9 prosenttia suhteessa BKT:hen. Vuonna 2014 Puolan valtiovarainministeriö ennustaa ylijäämän olevan 4,5 prosenttia suhteessa BKT:hen suunnitellun eläkeuudistuksen vuoksi, joka johtaa etenkin kertaluonteiseen varojen siirtoon, joiden määrä vastaa 8,5 prosenttia suhteessa BKT:hen. Vuonna 2015 julkisen talouden rahoitusaseman odotetaan kääntyvän jälleen alijäämäiseksi ja alijäämän ennustetaan olevan 3 prosenttia suhteessa BKT:hen. (10) Vuosien 2013 ja 2014 osalta komission ennusteet vastaavat Puolan viranomaisten ennusteita. Myös komissio ennustaa vuoden 2013 alijäämän olevan 4,8 prosenttia suhteessa BKT:hen. Rahoitusaseman heikkeneminen verrattuna 3,9 prosenttiin suhteessa BKT:hen, joka esitettiin liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn mukaisessa perusskenaariossa, johtuu pääasiassa tulovajeesta. Vuonna 2014 julkisen talouden rahoitusaseman ennustetaan olevan ylijäämäinen (+4,6 prosenttia suhteessa BKT:hen) suunnitellun eläkeuudistuksen vuoksi. Vuoden 2015 osalta komissio on pessimistisempi kuin Puolan viranomaiset ja odottaa julkisen talouden alijäämän olevan 3,3 prosenttia suhteessa BKT:hen. Alijäämäennusteen ero, joka on 0,3 prosenttiyksikköä suhteessa BKT:hen, johtuu pääasiassa pienemmistä juoksevista tuloista, jotka perustuvat nimellisen BKT:n kasvua koskevaan alhaisempaan ennusteeseen ja välituotteiden käyttöön liittyviin suurempiin julkisiin menoihin. Alijäämätavoitteisiin kohdistuu täytäntöönpanoriskejä. (11) Lisäksi on huomattava, että nykyisen alijäämäennusteen lähtökohtana on EKT Syksystä 2014 alkaen siirrytään soveltamaan uusia sääntöjä (EKT 2010). Uusien sääntöjen mukaan varojen siirtoa ei enää kirjata julkisen talouden tuloihin ja näin ollen julkisen talouden rahoitusaseman odotetaan olevan alijäämäinen siten, että alijäämä on BKT:hen suhteutettuna 4,2 prosenttia vuonna 2014 ja 3,9 prosenttia vuonna Koska neuvosto päättää kumoamisesta liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn mukaisten lukujen perusteella, joita Eurostat arvioi keväällä 2015 ESA sääntöjen mukaisesti, tarvitaan lisätoimenpiteitä, joilla korvataan ne eläkeuudistuksen osat, jotka eivät enää ESA järjestelmää sovellettaessa supista alijäämää. (12) Sekä Puolan viranomaiset että komissio ennustavat, että julkisen talouden bruttovelka jää alle 60 prosentin kynnysarvon koko tarkastelujaksolla. Komission syksyn ESA järjestelmässä seuraavat suunnitellun eläkeuudistuksen osat eivät enää johda alijäämän supistumiseen: kertaluonteinen varojensiirto, jonka määrä on 8,5 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2014, tavanomainen varojensiirto vuonna 2014 (0,3 prosenttia suhteessa BKT:hen) ja vuonna 2015 (yhteenlaskettu vaikutus 0,6 prosenttia suhteessa BKT:hen). Vain ensimmäisen pilarin rahoittajien määrän muutos säilyy ennallaan uusien sääntöjen mukaan (0,2 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2014, yhteenlaskettu vaikutus 0,4 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2015). Vaikka siirtymisellä ESA 2010 järjestelmän käyttöön arvioidaan olevan myönteinen vaikutus BKT-lukuihin, suuremman BKT:n vaikutuksen julkisen talouden lukuihin odotetaan olevan varsin vähäinen. FI 4 FI

5 talousennusteen mukaan velan suhteen BKT:hen ennustetaan supistuvan 55,6 prosentista vuonna 2012 siten, että se on 51 prosenttia vuonna Tämä johtuu pääasiassa ilmoitetusta eläkerahastojen varojen siirrosta, jonka määrä vastaa 8,5 prosenttia suhteessa BKT:hen. Velkasuhde kasvaa sen jälkeen 52,5 prosenttiin vuonna (13) Jotta liiallinen alijäämä saataisiin korjattua vuoden 2014 määräaikaan mennessä silloin sovellettavien EKT sääntöjen mukaisesti ja jotta voidaan varmistaa tilanteen kestävyys, vuonna 2014 edellytettävät rakenteelliset lisätoimet olisivat vähintään 1,6 prosenttia suhteessa BKT:hen niiden toimenpiteiden lisäksi, jotka jo sisältyivät komission syksyn 2013 talousennusteeseen (tämä merkitsisi EKT 2010 sääntöjen perusteella rakenteellisen alijäämän kohentumista 0,6 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2014). Koska osa sopeutustarpeesta johtuu siitä, että EKT säännöistä siirrytään EKT sääntöihin, ja lisäksi koska näin laajat vuotuiset toimet (jotka ovat suuremmat kuin mitä edellytetään 7 päivänä heinäkuuta 2013 annetussa neuvoston suosituksessa (1¼ prosenttia suhteessa BKT:hen) ja 21 päivänä kesäkuuta 2013 annetussa neuvoston suosituksessa (1,3 prosenttia suhteessa BKT:hen)) johtaisivat tuntuviin tuotannon menetyksiin aikana, jolloin tuotantokuilu on edelleen negatiivinen, on aiheellista asettaa määräajaksi vuosi (14) Kun otetaan huomioon talouden ja julkisen talouden kehitykseen liittyvät suuret epävarmuustekijät, julkisen talouden tavoite korjausjakson viimeiseksi vuodeksi olisi asetettava viitearvoa selvästi alhaisemmalle tasolle, jotta varmistetaan korjaustavoitteen tuloksellinen ja pysyvä saavuttaminen asetetussa määräajassa. (15) Tämän vuoksi liiallisen alijäämän korjaaminen viimeistään vuonna 2015 olisi oikeasuhteinen toimenpide, kun otetaan huomioon julkisen sektorin alijäämää koskeva välitavoite, joka on 3,9 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2014 (ilman eläkevarojen siirtoa) ja lopullinen tavoite, joka on 2,8 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna Näiden tavoitteiden saavuttaminen edellyttää, että rakenteellinen rahoitusasema paranee BKT:hen suhteutettuna 1 prosenttiin vuonna 2014 ja 1,2 prosenttia vuonna 2015, kun otetaan huomioon toimenpiteet, jotka sisältyivät komission syksyn 2013 talousennusteeseen ja jotka johtavat EKT 2010 sääntöjen perusteella rakenteellisen rahoitusaseman paranemiseen 0,6 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2014 ja 0,2 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna Tämä edellyttää lisätoimenpiteitä, jotka vastaavat 0,4 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2014 ja 1 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna Ne on toteutettava komission syksyn 2013 talousennusteeseen jo sisältyneiden toimenpiteiden lisäksi (pl. eläkeuudistuksen mukainen varojensiirto), ON ANTANUT TÄMÄN SUOSITUKSEN: 1) Puolan olisi korjattava liiallinen alijäämä viimeistään vuonna 2015 uskottavalla ja kestävällä tavalla; 2) Puolan olisi saavutettava julkisen talouden alijäämätavoitteet, jotka ovat 4,8 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2013, 3,9 prosenttia vuonna 2014 ja 2,8 prosenttia vuonna 2015 (pl. eläkeuudistuksen mukaisen varojensiirron vaikutus); vuoden 2014 osalta tämä vastaa komission syksyn 2013 talousennusteen mukaista rakenteellisen rahoitusaseman paranemista, joka on BKT:hen suhteutettuna 1 prosentti vuonna 2014 ja 1,2 prosenttia vuonna 2015; 3) Puolan olisi tinkimättä toteutettava jo ilmoitetut ja hyväksytyt toimenpiteet ja täydennettävä niitä uusilla toimenpiteillä, jotka ovat tarpeen liiallisen alijäämän FI 5 FI

6 korjaamiseksi kestävällä tavalla viimeistään vuonna 2015; Puolan olisi käytettävä kaikki satunnaiset tulot alijäämän korjaamiseen; 4) neuvosto asettaa 15 päivän huhtikuuta 2014 määräajaksi, johon mennessä Puolan olisi toteutettava tuloksellisia toimia ja esitettävä neuvoston asetuksen (EY) N:o 1467/97 3 artiklan 4 a kohdan mukaisesti yksityiskohtainen kertomus tavoitteiden saavuttamiseksi suunnitellusta vakauttamisstrategiasta. Lisäksi Puolan viranomaisten olisi i) parannettava julkisen talouden laatua erityisesti minimoimalla kasvua edistävien infrastruktuuri-investointien leikkaukset ja tarkastelemalla huolellisesti sosiaalimenoja ja niiden tehokkuutta; ii) parannettava verosäännösten noudattamista ja verohallinnon tehokkuutta; ja iii) tehtävä julkisen talouden institutionaalisesta kehyksestä sitovampi ja läpinäkyvämpi muun muassa mukauttamalla kansantalouden tilinpidossa käytetyt määritelmät EKT-standardien mukaisiksi, varmistamalla riittävän laaja kattavuus, parantamalla talousarvion toteutuksen valvontaa varainhoitovuoden aikana, varmistamalla pysyvän menosäännön noudattamisen tehokas ja ajantasainen valvonta, joka perustuu luotettavaan ja riippumattomaan arviointiin, jonka suorittaa yksi tai useampi riippumaton elin, joka toimii valtiontalouden viranomaisista erillään. Jotta julkisen talouden vakauttamisstrategian onnistuminen voitaisiin varmistaa, on lisäksi tärkeää tukea vakauttamista kattavilla rakenteellisilla uudistuksilla niiden suositusten mukaisesti, jotka neuvosto on antanut Puolalle talouspolitiikan EU-ohjausjakson yhteydessä. Suosituksessa 4 mainitun raportoinnin lisäksi Puolan viranomaisten olisi raportoitava näiden suositusten täytäntöönpanossa saavutetusta edistymisestä vähintään [kuuden kuukauden] välein sekä erillisenä kohtana lähentymisohjelmassa siihen asti, että liiallinen alijäämä on korjattu kokonaisuudessaan. Tämä suositus on osoitettu Puolan tasavallalle. Tehty Brysselissä Neuvoston puolesta Puheenjohtaja FI 6 FI