Pysyvien edustajien komitea / Neuvosto Ehdotus neuvoston lausunnoksi Ruotsin tarkistetusta lähentymisohjelmasta vuosiksi

Transkriptio

1 EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 19. huhtikuuta 2010 (04.05) (OR. en) 8565/10 UEM 126 SAATE Lähettäjä: Vastaanottaja: Asia: Neuvoston pääsihteeristö Pysyvien edustajien komitea / Neuvosto Ehdotus neuvoston lausunnoksi Ruotsin tarkistetusta lähentymisohjelmasta vuosiksi Valtuuskunnille toimitetaan oheisena ehdotus neuvoston lausunnoksi Ruotsin tarkistetusta vakausohjelmasta vuosiksi Ehdotuksen on laatinut talous- ja rahoituskomitea, ja se perustuu komission suositukseen. Talous- ja valtiovarainministerit antoivat 16. huhtikuuta 2010 pidetyssä epävirallisessa kokouksessaan poliittisen hyväksyntänsä lausuntoehdotukselle. Liite: 8565/10 ht/js/jk 1 DG G I FI

2 Ehdotus neuvoston lausunnoksi LIITE Ruotsin tarkistetusta lähentymisohjelmasta vuosiksi EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen, ottaa huomioon julkisyhteisöjen rahoitusaseman valvonnan sekä talouspolitiikan valvonnan ja yhteensovittamisen tehostamisesta 7 päivänä heinäkuuta 1997 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1466/97 1 ja erityisesti sen 9 artiklan 3 kohdan, ottaa huomioon komission suosituksen, on kuullut talous- ja rahoituskomiteaa, ON ANTANUT SEURAAVAN LAUSUNNON: (1) Neuvosto tutki [22 päivänä huhtikuuta 2010] Ruotsin tarkistetun lähentymisohjelman, joka kattaa vuodet EYVL L 209, , s. 1. Tässä tekstissä mainitut asiakirjat löytyvät seuraavilta verkkosivuilta: /10 ht/js/jk 2

3 (2) Ruotsin talous, johon taantuma iski voimakkaasti vuoden 2008 lopussa, on vakautunut, mutta BKT supistui koko vuoden 2009 ajan. Ruotsin talous on nojautunut lähinnä kulutuskysyntään, mikä on tässä suhdannekierron vaiheessa jokseenkin epätyypillistä, kun taas teollisuustuotanto, investointitoiminta ja vienti ovat aiempien voimakkaiden supistumisten jälkeen juuri ja juuri tasaantuneet. Kannustava finanssi- ja rahapolitiikka sekä rahoitusmarkkinoiden tilanteen vakauttaminen ovat edesauttaneet kotitalouksien kulutusta. Parantuvat työmarkkinanäkymät, nousevat osakemarkkinaindeksit ja asuntohintojen aiemman noususuuntauksen jatkuminen ovat myös edistäneet kuluttajien luottamuksen vahvistumista. Talouden ajautuessa taantumaan Ruotsin valuutta heikkeni kauppapainotteisesti tarkasteltuna lähes 30 prosenttia alle vuodessa, mutta sittemmin se on saanut takaisin noin kolme neljäsosaa menetetystä arvostaan. Sen viimeaikaisen vahvistumisen pitäisi osaltaan hillitä inflaatiopaineita, jotka ovat jo valmiiksi maltillisia talouden merkittävän vajaatehon vuoksi. Taantuma ja sen käynnistämät finanssipoliittiset vastatoimet ovat kääntäneet julkisen sektorin rahoitusaseman ylijäämän, joka vuonna 2008 oli 2,5 prosenttia suhteessa BKT:hen, 0,8 prosentin alijäämäksi suhteessa BKT:hen vuonna Julkisen talouden kestävyyden varmistamisessa keskeisenä haasteena on estää se, että elvytyksestä, jonka aikana luodaan mahdollisesti melko vähän uusia työpaikkoja, aiheutuisi pysyviä kielteisiä vaikutuksia pitkäaikaistyöttömyyteen ja työvoiman tarjonnan lopullista vähentymistä. Tältä osin on tärkeää varmistaa, että aktiivinen työmarkkinapolitiikka pysyy laadukkaana, vaikka sen soveltamisala laajenee. Toisena päätöksentekijöiden haasteena on ajoittaa eri elvytystoimien lopettaminen tarkoin, jottei elpyminen katkea heti alkuunsa eikä epävakautta mahdollisesti luova kotitaloussektorin epätasapaino lisäänny. (3) Vaikka toteutuneen BKT:n supistuminen kriisitilanteessa on paljolti syklistä, myös potentiaalisen tuotannon taso on laskenut. Kriisi voi lisäksi vaikuttaa potentiaaliseen kasvuun keskipitkällä aikavälillä, kun investoinnit vähenevät, luotonsaanti tiukentuu ja rakennetyöttömyys lisääntyy. Talouskriisin vaikutukset yhdistyvät lisäksi kielteisiin vaikutuksiin, joita väestön ikääntymisellä on potentiaaliseen tuotantoon ja julkisen talouden kestävyyteen. Tätä taustaa vasten on olennaisen tärkeää kiihdyttää rakenneuudistusten vauhtia potentiaalisen kasvun tukemiseksi. Ruotsin olisi erityisesti toteutettava uudistuksia kilpailun ja työmarkkinoille osallistumisen aloilla. 8565/10 ht/js/jk 3

4 (4) Parlamentille syyskuussa 2009 esitettyyn vuoden 2010 talousarvioesitykseen perustuvan makrotalouden skenaarion mukaan kokonaistuotannon kasvu kohenee vuoden ,2 prosentista 0,6 prosenttiin vuonna 2010 ja keskimäärin 3,5 prosenttiin jäljellä olevalla ohjelmakaudella. Nyt käytettävissä olevien tietojen perusteella arvioituna skenaario näyttäisi perustuvan varovaisiin kasvuoletuksiin vuonna 2010 ja huomattavan optimistisiin oletuksiin sen jälkeen, kun otetaan huomioon, että ennustettu kasvuvauhti ylittää huomattavasti keskipitkän aikavälin arvioidun kasvupotentiaalin. Tätä taustaa vasten ohjelman inflaatioennusteet vaikuttavat melko alhaisilta, vaikka ne voivatkin kuvastaa Ruotsin valuutan odotettua vahvistumista. (5) Ohjelmassa julkisen talouden vuoden 2009 alijäämä arvioidaan 2,2 prosentiksi suhteessa BKT:hen. Tuntuva heikkeneminen vuoden ,5 prosentin ylijäämästä suhteessa BKT:hen johtuu kriisin vaikutuksesta, joka on seurausta sekä automaattisista vakauttajista että harkinnanvaraisista elvytystoimenpiteistä. Näiden vaikutus on noin 1½ prosenttia suhteessa BKT:hen (yli 2½ prosenttia vuosi 2010 mukaan lukien), ja hallitus hyväksyi ne Euroopan talouden elvytyssuunnitelman mukaisesti. Heikkeneminen johtui lähinnä verotulojen laskusta, kun sekä työtuntien määrä että keskimääräinen verokanta pieneni, kulutus aleni ja yritysvoitot ja pääomavoitot pienenivät. Ohjelman mukaan finanssipolitiikan on tarkoitus säilyä kannustavana vuonna Ottaen huomion Ruotsin julkisen talouden suhteellisen suotuisa tilanne finanssipoliittisten elvytystoimien jatkaminen vuonna 2010 on asianmukaista ja Euroopan talouden elvytyssuunnitelman mukaista. Rakenteellisia vakauttamistoimia ei ennakoida ohjelmakauden loppuvuosiksi. 8565/10 ht/js/jk 4

5 (6) Tarkistetun ohjelman mukaan julkisen talouden alijäämä kasvaa 3,4 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna Tämä johtuu osaksi uudesta elvytyspaketista, jonka vaikutus on noin 1 prosenttia suhteessa BKT:hen. Tärkeimmät harkinnanvaraiset toimenpiteet tulopuolella koostuvat työssäkäyvien verohyvitysjärjestelmän neljännestä vaiheesta, jonka arvioitu vaikutus julkisen talouden rahoitusasemaan on 0,3 prosenttia suhteessa BKT:hen. Eläkkeistä maksettavien verojen alennus tarjoaa lisäelvytystä 0,1 prosenttia suhteessa BKT:hen. Menopuolen toimenpiteitä ovat valtion ylimääräiset tulonsiirrot kunnille (noin 0,3 prosenttia suhteessa BKT:hen). Rikoksentorjuntaan ja oikeusjärjestelmään sekä koulutustoimintaan ja pienten yritysten kasvua tukeviin toimenpiteisiin myönnetään kuhunkin lisäresursseja, ja kunkin vaikutus on noin 0,1 prosenttia suhteessa BKT:hen. Suunniteltu finanssipoliittinen viritys, sellaisena kuin se on mitattuna rakenteellisen rahoitusaseman muutoksella ja suhdannetasoitetulla rahoitusasemalla (laskettu uudelleen yhteisesti sovittujen menetelmien mukaisesti) ilman kertaluonteisia tai muita väliaikaisia toimenpiteitä, on elvyttävä, ja rakenteellinen alijäämä kasvaa 1,6 prosenttiyksikköä. BKT:hen suhteutettu 1 prosentin erotus finanssipoliittisen elvytyspaketin suuruuteen verrattuna selittyy lähinnä alhaisemmilla verojoustoilla. (7) Julkisen talouden strategian päätavoitteena on tuoda julkisen talouden alijäämä alle 3 prosentin viitearvon suhteessa BKT:hen (sen oltua 3,4 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2010) ja pitää se vakaasti laskusuuntaisena. Julkisen talouden ennusteet perustuvat oletukseen politiikan säilymisestä muuttumattomana vuoden 2010 jälkeisellä kaudella, ja niiden mukaan julkisen sektorin alijäämä supistuu vähitellen 3,4 prosentista suhteessa BKT:hen vuonna ,1 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2011 ja 1,1 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna Perusjäämän odotetaan kehittyvän vastaavalla tavalla: perusalijäämä supistuu vuoden ,2 prosentista suhteessa BKT:hen 0,8 prosenttiin vuonna 2011, kunnes se kääntyy vuonna 2012 ylijäämäiseksi, 0,4 prosenttiin suhteessa BKT:hen. Tämä on suhteellisen merkittävä parannus, erityisesti koska siihen ei liity mitään vakauttamistoimenpiteitä ja koska työtuntien määrä tärkeä tuloveron verotusperuste ei kasva voimakkaasti vuosina Yhteisesti sovittujen menetelmien mukaisesti lasketun rakenteellisen rahoitusaseman odotetaan toisaalta heikkenevän alijäämän kasvaessa 1,3 prosentista suhteessa BKT:hen vuonna ,5 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2011 ja 2,1 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna Ruotsin viranomaisten julkaisemien tuoreimpien tietojen perusteella vaikuttaa kuitenkin siltä, että julkisen talouden toteutuma voi vuoden 2010 osalta osoittautua selvästi paremmaksi. 8565/10 ht/js/jk 5

6 Saattaa kuitenkin olla, että rakenteellinen rahoitusasema on arvioitu todellista heikommaksi, sillä julkisen talouden rahoitusaseman suhdannekehityksessä on viiveitä, joita suhdannetasoituksessa ei ole otettu täysin huomioon. Ruotsin keskipitkän aikavälin tavoitteena on saavuttaa suhdannekierron aikana 1 prosentin ylijäämä suhteessa BKT:hen. Kun otetaan huomioon tuoreimmat ennusteet ja velkataso, keskipitkän aikavälin tavoite vastaa vakaus- ja kasvusopimuksen päämääriä. Tarkistetussa lähentymisohjelmassa ei kuitenkaan ennakoida, että julkisen talouden keskipitkän aikavälin tavoite saavutettaisiin ohjelmakauden aikana. (8) Julkisen talouden toteutuma osoittautuu todennäköisesti ohjelmassa ennakoitua paremmaksi vuonna 2010, mutta saattaa olla ennakoitua heikompi sen jälkeen. Tarkistetun ohjelman viiteskenaario perustuu syyskuussa 2009 julkaistuun vuoden 2010 talousarvioesitykseen, eikä siinä oteta huomioon sittemmin tapahtunutta vuosia koskevien talousnäkymien paranemista 3. Julkisen talouden vuoden 2009 alustava toteutuma osoittaa niin ikään ennakoitua parempaa tulosta, erityisesti odotettua korkeampien alv-tulojen vuoksi. Äskettäin julkaistun kansantalouden tilinpidon mukaan vuoden 2009 alijäämä oli ainostaan 0,8 prosenttia suhteessa BKT:hen verrattuna tarkistetussa ohjelmassa olleeseen ennusteeseen, jonka mukaan se olisi ollut 2,2 prosenttia suhteessa BKT:hen. Tästä saattaa hyvinkin olla heijastusvaikutuksia vuodelle Viiteskenaariossa ennakoidaan vuosille hyvin vahvaa BKT:n kasvua vilkkaan kotimaankysynnän perusteella. Elvytystoimien lopettaminen ja varsinkin korkotason normalisoiminen voisivat kuitenkin heikentää kuluttajien luottamusta, ottaen huomioon erityisesti kotitalouksien suuri velkaantuneisuus. Tämä kehitys saattaa kiihtyä, jos nykyinen asuntojen hintainflaatio hidastuu. Vaikka rahoitusalan tilanne on selvästi parantunut, eräiden suurten pankkien luottotappiot ovat edelleen suuria ja luottomarginaaleja kavennetaan. Kun otetaan huomioon pankkijärjestelmän merkitys talouden toiminnalle, luottamuskriisin tapauksessa mahdollisesti toteutettavat julkiset tukitoimet saattavat niin ikään vaikuttaa kielteisesti talousarvioon, vaikka osa julkisesta tuesta aiheutuneista kustannuksista voitaisiin tulevaisuudessa saada katettua. Koska vuosi 2010 on syyskuun puolivälissä pidettävien parlamenttivaalien vuoksi vaalivuosi, vaalisyklistä voi aiheutua riskejä, joita ei kuitenkaan pidetä erityisen vakavina. 3 Ohjelmassa viitataan kuitenkin hallituksen marraskuussa 2009 tekemään ennusteen tarkistukseen, joka kuvastaa osittain näkymien paranemista viiteskenaarioon verrattuna, ja kahteen vaihtoehtoiseen kasvuprofiiliin, joista toisessa tarkastellaan heikompaa ja toisessa suotuisampaa makrotalouden ennustetta. Yksikään näistä ennusteista ei ole riittävän yksityiskohtainen, jotta sitä voitaisiin pitää viiteskenaariona. 8565/10 ht/js/jk 6

7 (9) Julkinen bruttovelka arvioidaan 42,8 prosentiksi suhteessa BKT:hen vuonna 2009, mikä merkitsee kasvua edellisvuoden 38,0 prosentista suhteessa BKT:hen. Alijäämän syvenemisen ja BKT:n kasvun supistumisen ohella velkasuhdetta kasvatti tuntuva virta varanto-korjauserä, joka liittyi pääasiassa keskuspankille myönnettyyn lainaan. Velkasuhteen odotetaan ohjelmakaudella kasvavan vielä 2,4 prosenttiyksikköä 45,2 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna Pääasiallisena syynä on julkisen talouden jatkuva alijäämä. Velkasuhteen ennakoituun kehittymiseen kohdistuvat riskit vaikuttavat olevan pääpiirteissään tasapainossa, sillä vuonna 2010 siihen uskotaan kohdistuvan joitakin positiivisia riskejä ja sen jälkeen joitakin heikkenemisriskejä. Bruttovelka pysyy selvästi alle viitearvon, ja nettorahoitusasema on positiivinen. (10) Keskipitkän aikavälin velkaennusteiden mukaan BKT:n kasvu palautunee vasta vähitellen tasolle, jota ennakoitiin ennen kriisiä. Samoin verosuhteen oletetaan palautuvan kriisiä edeltäneelle tasolle ja sisältävän väestön ikääntymiseen liittyvien menojen ennakoidun kasvun. Ohjelmassa kaavailtu julkisen talouden strategia sellaisenaan ilman uusia toimintapoliittisia muutoksia saattaisi velkasuhteen lasku-uralle, jolloin se alenisi noin 15 prosenttiin suhteessa BKT:hen viimeistään vuonna (11) Väestön ikääntymisestä julkiseen talouteen aiheutuvat pitkän aikavälin vaikutukset ovat selvästi EU:n keskiarvoa pienemmät, ja julkisiin eläkejärjestelmiin kertyneet merkittävät varat auttavat rahoittamaan osan eläkemenojen kasvusta. Ohjelmassa ennakoitu vuoden 2009 julkisen talouden rahoitusasema vaikuttaa osaltaan bruttovelan supistumiseen. Perusylijäämien varmistaminen keskipitkällä aikavälillä ja aiheellisten rakenteellisten uudistusten täytäntöönpano vähentäisivät osaltaan julkisen talouden kestävyydelle aiheutuvia riskejä, jotka komissio arvioi julkisen talouden kestävyyttä koskeneessa vuoden 2009 kertomuksessa 4 alhaisiksi. 4 Julkisen talouden kestävyyttä koskevissa 10 päivänä marraskuuta 2009 antamissaan päätelmissä "neuvosto kehottaa jäsenvaltioita kiinnittämään huomiota kestävyyteen tähtääviin strategioihin tulevissa vakaus- ja lähentymisohjelmissaan" ja "pyytää komissiota yhdessä talouspoliittisen komitean ja talous- ja rahoituskomitean kanssa kehittämään edelleen menetelmiä julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyden arvioimiseksi hyvissä ajoin ennen julkisen talouden kestävyyttä koskevan seuraavan kertomuksen laatimista". Kyseinen kertomus on määrä laatia vuonna /10 ht/js/jk 7

8 (12) Ruotsin talousarviokehystä voidaan pitää vahvana, ja se on käyttöönottonsa jälkeen osaltaan vaikuttanut velan huomattavaan supistumiseen. Avoimuuden lisäämiseksi hallitus on viime vuosina toteuttanut joitakin kehyksen hienosäätötoimia, ja se on sitoutunut tarkastelemaan kehyksen toimintaa jäljellä olevien puutteiden korjaamiseksi. Erityisesti on perustettu finanssineuvosto arvioimaan, kuinka hyvin hallitus on päässyt finanssipoliittisiin tavoitteisiinsa. Finanssineuvosto esitti toisen vuosiraporttinsa vuonna Hallitus on hiljattain myös tiukentanut menokattoa koskevia sääntöjä, ja se tarkastelee keinoja ylijäämätavoitteen aseman vahvistamiseksi. Loput puutteet liittyvät riskiin, että kehyksellä ei pystytä riittävästi ehkäisemään myötäsyklistä finanssipolitiikkaa hyvinä aikoina, varsinkaan paikallishallinnon tasolla. Tämä johtuu siitä, että tasapainoista rahoitusasemaa koskevan vaatimuksen mukaan paikallishallinnot eivät saa käyttää hyvinä aikoina kertyneitä ylijäämiä alijäämien kattamiseen huonoina aikoina. (13) Koska korkean työllisyyden saavuttaminen on ennakkoedellytys julkisen talouden kestävyyden saavuttamiselle erityisesti väestön ikääntymisen vuoksi, hallitus on toteuttanut sekä tarjonta- että kysyntäpuolella erinäisiä toimenpiteitä parantaakseen työnteon kannustimia ja alentaakseen rekrytointikustannuksia varsinkin sellaisten ryhmien osalta, joissa työllisyysaste on suhteellisen alhainen, kuten nuorison ja maahanmuuttajien keskuudessa. Ansiotuloveroja on alennettu niin kutsutun työssäkäyvien verohyvitysjärjestelmän avulla, ja valtionveron tulorajaa on korotettu. Näihin veronalennuksiin on yhdistetty yleisiä ja kohdennettuja sosiaaliturvamaksujen pienennyksiä rekrytointikustannusten alentamiseksi. Myös työttömyysturva- ja sairausvakuutusjärjestelmissä on toteutettu uudistuksia, joilla on sekä alennettu etuuksien tasoa että lyhennetty kautta, jonka aikana henkilö voi niitä saada. Sairausvakuutusetuuksia saavien ihmisten määrä on jo nyt laskenut, mutta tuloverouudistuksen vaikutusten odotetaan näkyvän lähinnä keskipitkällä tai pitkällä aikavälillä. 8565/10 ht/js/jk 8

9 (14) Valittua strategiaa, jonka mukaan suotuisaa lähtökohtaa ja julkisen talouden huomattavaa ylijäämää hyödynnetään toteuttamalla vahvasti kannustavaa finanssipolitiikkaa vuosina 2009 ja 2010, voidaan kaiken kaikkiaan pitää Euroopan talouden elvytyssuunnitelman mukaisena. Vuoden 2009 huomattavasti odotettua parempi toteutuma ja makrotalouden näkymien parantuminen vuonna 2010 parantavat mahdollisuuksia, että Ruotsi voisi yhtenä erittäin harvoista jäsenvaltioista välttää BKT:hen suhteutetun 3 prosentin viitearvon ylityksen tässä vaikeassa tilanteessa. Rakenteellisen rahoitusaseman ei kuitenkaan ennakoida edistyvän kohti keskipitkän aikavälin tavoitetta vuosina , jolloin kasvuodotuksia pidetään suotuisina. Sen vuoksi julkisen talouden strategialle olisi hyötyä ohjelmakauden loppuvuosiksi esitettävistä konkreettisia toimenpiteitä. (15) Vakaus- ja lähentymisohjelmia koskevissa käytännesäännöissä täsmennetyistä tietovaatimuksista voidaan todeta, että ohjelmasta puuttuu joitakin pakollisia ja vapaaehtoisia tietoja 5. Yleisenä päätelmänä voidaan todeta, että hyvinä aikoina kertyneiden huomattavien ylijäämien turvin laskusuhdanteessa on voitu harjoittaa aktiivista finanssipolitiikkaa vakaus- ja kasvusopimuksen hengessä kasvattamalla kysyntää lyhyellä aikavälillä ja lisäksi parantamalla talouden pitkän aikavälin kasvupotentiaalia. Euroopan talouden elvytyssuunnitelman mukaisesti finanssipolitiikan viritys jatkuu tarkoituksenmukaisella tavalla elvyttävänä vuonna Vaikka ohjelma on osittain vanhentunut, siinä ennakoidaan alijäämän kasvavan 3,4 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2010, kun se vuonna 2009 oli 2,2 prosenttia, mikä johtuu lähinnä tänä vuonna toteutettavista uusista elvytystoimenpiteistä. Alijäämäsuhteen odotetaan sen jälkeen supistuvan asteittain 2,1 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2011 ja 1,1 prosenttiin vuonna Tämä parannus johtuu pääasiassa voimakkaaksi ennakoidusta talouskasvusta, sillä ohjelmassa ei kaavailla kyseisiksi vuosiksi mitään vakauttamistoimia. Suunniteltuun sopeutukseen liittyvät kokonaisriskit näyttävät kallistuvan jonkin verran kasvuriskien suuntaan, ja vuosien heikkenemisriskit tasoittavat osittain vuoden 2010 huomattavia kasvuriskejä. Hallituksen olisi kuitenkin oltava valmis hyväksymään ajoissa harkinnanvaraisia vakauttamistoimia, jos julkisen talouden toteutumat eivät yllä tavoitteisiin. 5 Erityisesti yksityisen sektorin nettoluotonantoa koskevat tiedot puuttuvat, mikä vaikeuttaa ohjelman puolueetonta arviointia. 8565/10 ht/js/jk 9

10 Edellä esitetyn arvion perusteella ja ottaen huomioon tarve varmistaa kestävä lähentyminen samalla kun annnetaan tunnustusta Ruotsin finanssipolitiikan esimerkilliselle suoritutumiselle vakaus- ja kasvusopimuksen mukaisesti Ruotsia kehotetaan i) noudattamaan vuoden 2010 finanssipolitiikkaa suunnitellulla tavalla Euroopan talouden elvytyssuunnitelman mukaisesti samalla kun pyritään välttämään BKT:hen suhteutetun 3 prosentin viitearvon ylitys; ii) varmistamaan, että ohjelmassa kaavailtu julkisen talouden nimellinen sopeutus saavutetaan toteuttamalla tarvittaessa riittävän ajoissa vakauttamistoimenpiteitä, joilla varmistetaan, ettei odotettua heikompi kasvu estä julkisen talouden suunniteltua vakauttamista ohjelman loppuvuosina, sekä varmistamaan eteneminen kohti keskipitkän aikavälin tavoitetta. Ruotsia kehotetaan myös noudattamaan tarkemmin käytännesääntöjen tietovaatimuksia. 8565/10 ht/js/jk 10

11 Keskeisten makrotaloutta ja julkista taloutta koskevien ennusteiden vertailu BKT:n määrä (%-muutos) YKHI-inflaatio (%) Tuotantokuilu 1 (% suhteessa potentiaaliseen BKT:hen) Nettoluotonanto ulkomaille / nettoluotonotto ulkomailta Julkisen talouden tulot Julkisen talouden menot Julkisen talouden rahoitusasema Perusjäämä Suhdannetasoitettu rahoitusasema 1 Rakenteellinen rahoitusasema 3 Julkinen bruttovelka Huom: LO tammikuu ,2-5,2 0,6 3,1 3,8 KOM marraskuu ,2-4,6 1,4 2,1 tieto puuttuu LO joulukuu ,5 1,3 3,1 3,5 tieto puuttuu LO tammikuu ,1 2,0 0,4 0,6 0,9 KOM marraskuu ,3 1,9 1,7 1,7 tieto puuttuu LO joulukuu ,6 1,5 tieto puuttuu tieto puuttuu tieto puuttuu LO tammikuu ,7-4,1-3,6-1,3 1,5 KOM marraskuu ,9-4,5-4,1-3,3 tieto puuttuu LO joulukuu ,5-1,6-1,0-0,2 tieto puuttuu LO tammikuu ,8 7,2 7,1 7,4 7,4 KOM marraskuu ,1 7,6 7,7 8,1 tieto puuttuu LO joulukuu ,2 8,2 8,3 8,1 tieto puuttuu LO tammikuu ,6 54,9 54,6 54,3 53,9 KOM marraskuu ,6 53,8 52,3 52,0 tieto puuttuu LO joulukuu ,4 54,1 53,8 53,3 tieto puuttuu LO tammikuu ,1 57,1 58,0 56,3 54,9 KOM marraskuu ,1 55,9 55,6 54,6 tieto puuttuu LO joulukuu ,5 53,1 52,2 50,8 tieto puuttuu LO tammikuu ,5-2,2-3,4-2,1-1,1 KOM marraskuu ,5-2,1-3,3-2,7 tieto puuttuu LO joulukuu ,8 1,1 1,6 2,5 tieto puuttuu LO tammikuu ,2-0,9-2,2-0,8 0,4 KOM marraskuu ,2-0,8-2,1-1,4 tieto puuttuu LO joulukuu ,7-2,6-3,0-3,8 tieto puuttuu LO tammikuu ,5 0,2-1,3-1,4-2,0 KOM marraskuu ,9 0,5-1,0-0,7 tieto puuttuu LO joulukuu ,1 2,0 2,2 2,6 tieto puuttuu LO tammikuu ,2 0,3-1,3-1,5-2,1 KOM marraskuu ,6 0,3-1,0-0,7 tieto puuttuu LO joulukuu ,8 1,9 2,1 2,5 tieto puuttuu LO tammikuu ,0 42,8 45,5 45,6 45,2 KOM marraskuu ,0 42,1 43,6 44,1 tieto puuttuu LO joulukuu ,5 32,2 28,3 23,8 tieto puuttuu 1 Ohjelmien mukaiset tuotantokuilut ja suhdannetasoitetut rahoitusasemat, jotka komission yksiköt ovat laskeneet uudelleen ohjelmien tietojen perusteella. 2 Perustuu ennusteisiin, joiden mukaan potentiaalinen kasvu on 2,0 % vuonna 2008, 0,9 % vuosina 2009 ja 2010 ja 1,3 % vuonna Suhdannetasoitettu rahoitusasema, jossa ei ole otettu huomioon kertaluonteisia eikä muita väliaikaisia toimenpiteitä. Kertaluonteiset ja muut väliaikaiset toimenpiteet ovat uusimman ohjelman mukaan 0,3 % suhteessa BKT:hen vuonna 2008 ja 0,1 % vuosina 2011 ja 2012 (kaikki alijäämää supistavia) ja 0,1 % prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2009 (alijäämää kasvattavia) ja komission yksiköiden syksyn 2009 talousennusteen mukaan 0,3 % suhteessa BKT:hen vuonna 2008 ja 0,2 % suhteessa BKT:hen vuonna 2009 (kaikki alijäämää supistavia). Lähde: Lähentymisohjelma (LO); komission yksiköiden syksyn 2009 talousennuste (KOM) ja komission yksiköiden laskelmat. 8565/10 ht/js/jk 11