PYSYVIEN EDUSTAJIEN KOMITEA / NEUVOSTO Ehdotus neuvoston lausunnoksi Slovenian tarkistetusta vakausohjelmasta vuosiksi

Transkriptio

1 EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 19. huhtikuuta 2010 (03.05) (OR. en) 8553/10 UEM 114 SAATE Lähettäjä: Vastaanottaja: Asia: Neuvoston pääsihteeristö PYSYVIEN EDUSTAJIEN KOMITEA / NEUVOSTO Ehdotus neuvoston lausunnoksi Slovenian tarkistetusta vakausohjelmasta vuosiksi Valtuuskunnille toimitetaan oheisena ehdotus neuvoston lausunnoksi Slovenian tarkistetusta vakausohjelmasta vuosiksi , jonka talous- ja rahoituskomitea on valmistellut komission suosituksen pohjalta ja talous- ja rahoitusasioiden ministerit vahvistaneet epävirallisessa kokouksessaan Liite 8553/10 joh/sj/sk 1 DG G 1 FI

2 Ehdotus: Liite neuvoston lausunto Slovenian tarkistetusta vakausohjelmasta vuosiksi EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen, ottaa huomioon julkisyhteisöjen rahoitusaseman valvonnan sekä talouspolitiikan valvonnan ja yhteensovittamisen tehostamisesta 7 päivänä heinäkuuta 1997 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1466/97 1 ja erityisesti sen 5 artiklan 3 kohdan, ottaa huomioon komission suosituksen, on kuullut talous- ja rahoituskomiteaa, ON ANTANUT SEURAAVAN LAUSUNNON: (1) Neuvosto tutki [22 päivänä huhtikuuta 2010] Slovenian tarkistetun vakausohjelman, joka kattaa vuodet (2) Kriisiä edeltäneinä vuosina Slovenian talous kasvoi vakaasti vilkkaan viennin ja investointien ansiosta. Nopea kasvu päättyi vuoden 2008 viimeisellä neljänneksellä, kun maailmanlaajuinen kriisi alkoi koetella Slovenian taloutta ankarasti ja melko äkillisesti pääasiassa kaupan kautta Slovenian pitkälle viedyn avoimuuden johdosta. Ylikuumenemiseen ja kilpailukyvyn heikkenemiseen liittyvien uusien riskien vaiheen päätyttyä talouskasvun hidastuminen sopeuttaa taloutta jonkin verran: vuoden 2008 lopun jälkeen inflaatioero euroalueeseen on vähitellen pienentynyt, samoin ulkoinen vaje, joka läheni tasapainoa vuonna EYVL L 209, , s. 1. Tässä tekstissä mainitut asiakirjat löytyvät seuraavilta verkkosivuilta: /10 joh/sj/sk 2

3 Slovenian julkisen talouden rahoitusasema heikkeni nopeasti laskusuhdanteen vuoksi. Samaan aikaan toteutettiin Euroopan talouden elvytyssuunnitelman mukaisia elvytystoimia ja menot kehittyivät luontaisesti voimakkaasti. Julkisen talouden alijäämän kasvettua jyrkästi vuoden ,8 prosentista suhteessa BKT:hen arviolta 5,7 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2009 neuvosto päätti 2 päivänä joulukuuta 2009, että Sloveniassa on liiallinen alijäämä, ja kehotti korjaamaan tilanteen viimeistään vuonna Slovenian talouden tärkeimpinä haasteina on paitsi palauttaa terve julkinen talous muun muassa toteuttamalla uusia eläkejärjestelmän uudistuksia, myös tehostaa talouden joustokykyä ja parantaa kilpailukykyä, jotta talous pystyisi hyötymään täysimääräisesti maailmanlaajuisesta talouden elpymisestä. Tämä edellyttää palkkakehityksen parempaa suhteuttamista tuottavuuden kehitykseen ja rakenneuudistusten toteuttamista. (3) Vaikka toteutuneen BKT:n supistuminen kriisitilanteessa on paljolti syklistä, kriisillä on ollut negatiivinen vaikutus myös potentiaalisen tuotannon tasoon. Kriisi voi lisäksi vaikuttaa potentiaaliseen kasvuun keskipitkällä aikavälillä, kun investoinnit vähenevät, luotonsaanti tiukentuu ja rakennetyöttömyys lisääntyy. Talouskriisin vaikutuksiin yhdistyvät lisäksi väestön ikääntymisen kielteiset vaikutukset potentiaaliseen tuotantoon ja julkisen talouden kestävyyteen. Tätä taustaa vasten on olennaisen tärkeää kiihdyttää rakenneuudistusten vauhtia potentiaalisen kasvun tukemiseksi. Slovenian on erityisen tärkeää parantaa tuottavuutta ja hillitä yksikkötyökustannusten nousua muun muassa toteuttamalla uudistuksia innovaatioiden ja tutkimuksen aloilla sekä työmarkkinoilla. (4) Ohjelman taustalla olevan makrotalouden skenaarion mukaan BKT:n määrän kasvu kääntyy positiiviseksi eli 0,9 prosenttiin vuonna 2010, kun se oli -7,3 prosenttia vuonna 2009 (7,8 prosenttia tilastokeskuksen 1 päivänä maaliskuuta 2010 julkistaman arvion mukaan), ja kasvaa keskimäärin 3,2 prosenttiin jäljellä olevalla ohjelmakaudella. 8553/10 joh/sj/sk 3

4 Tämänhetkisten tietojen 2 perusteella skenaario näyttää perustuvan realistisiin kasvuoletuksiin vuoteen 2011 asti ja optimistisiin oletuksiin sen jälkeen. Työllisyys voi vähetä ja työttömyysaste vastaavasti kasvaa ennakoitua enemmän, kun i) väliaikaiset työmarkkinoiden tukijärjestelmät lakkautetaan vähitellen, jollei tässä yhteydessä oteta tarvittaessa käyttöön aktivointi- ja koulutustoimia, jotka edistäisivät työpaikkojen uudelleen jakamista ja työntekijöiden uudelleenkoulutusta, ja ii) vähimmäispalkkaa korotetaan asteittain suunnitellulla tavalla vuosina Ohjelman inflaatioennusteet vaikuttavat realistisilta. (5) Ohjelman mukaan julkisen talouden alijäämän arvioidaan kasvaneen vuoden ,8 prosentista suhteessa BKT:hen 5,7 prosenttiin vuonna Vaikka korkomenojen ennustetaan pysytelleen melko vakaina BKT:hen suhteutettuna, perusjäämä heikkeni tuntuvasti. Kuten edellä mainitaan, tämä johtuu automaattisten vakauttajien toiminnasta, sosiaalisten tulonsiirtojen voimakkaasta luontaisesta kehityksestä ja julkisen sektorin palkkamenoista. Lisäksi kehityksen taustalla on erilaisia harkinnanvaraisia toimia, joihin kuuluvat kriisin vuoksi toteutetut toimenpiteet (vaikutus noin 1½ prosenttia suhteessa BKT:hen), jotka hallitus hyväksyi Euroopan talouden elvytyssuunnitelman mukaisesti. Ohjelman mukaan finanssipolitiikan on tarkoitus muuttua neuvoston suosittaman irtautumisstrategian mukaisesti hieman rajoittavaksi vuonna 2010 ja sen jälkeen vieläkin enemmän rajoittavaksi liiallisen alijäämän korjaamiseksi viimeistään vuonna (6) Vuonna 2010 julkisen talouden alijäämän ennakoidaan ohjelman mukaan vakiintuvan 5,7 prosenttiin suhteessa BKT:hen. Kun otetaan huomioon korkorasituksen jyrkkä kasvu, perusalijäämän on tarkoitus supistua 0,7 prosenttiyksikköä eli hieman alle 4 prosenttiin suhteessa BKT:hen. Nimellismääräinen julkisen talouden strategia on vuonna 2010 pääpiirteittäin sopusoinnussa 2 päivänä joulukuuta 2009 annetun 126 artiklan 7 kohdan mukaisen neuvoston suosituksen kanssa, jonka mukaan vakauttamistoimet on pantava vuonna 2010 täytäntöön suunnitellulla tavalla. 2 Arvioinnissa otetaan huomioon komission yksiköiden syksyn 2009 talousennuste mutta myös muita sittemmin käyttöön tulleita tietoja. 8553/10 joh/sj/sk 4

5 Harkinnanvaraiset toimenpiteet tulopuolella koostuvat toisaalta yhtiötuloverokannan laskemisesta entisestään ja sosiaalisesti haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden ylimääräisestä verovähennyksestä ja toisaalta valmisteverojen lisäkorotuksesta ja hiilidioksidipäästöveron tarkistuksesta (jota ei ole vielä täsmennetty ja hyväksytty). Näiden toimenpiteiden vaikutus julkiseen talouteen on pääpiirteissään neutraali. Tästä huolimatta tulojen ennustetaan kasvavan 0,8 prosenttiyksikköä suhteessa BKT:hen vuoden 2009 arvioituun toteutumaan verrattuna. Tämä johtuu välillisistä veroista kertyvien tulojen otaksutusta myönteisestä kehityksestä 3 ja "muiden" tulojen lievästä kasvusta. Menopuolella vuodeksi 2010 suunniteltuihin toimenpiteisiin sisältyvät julkisen sektorin palkankorotusten lykkääminen vieläkin tuonnemmaksi, sosiaalietuuksia (myös eläkkeitä) koskevien indeksointisääntöjen tiukentaminen ja pääomasiirtojen pienentäminen. Toimenpiteiden pitäisi tuoda säästöä noin 1¼ prosenttia suhteessa BKT:hen verrattuna tilanteeseen, jossa politiikka säilyisi muuttumattomana. Menojen voimakkaan luontaisen kehityksen vuoksi perusmenosuhteen ennakoidaan kuitenkin kasvavan vielä hieman vuonna Tätä taustaa vasten rakenteellisen rahoitusaseman eli yhteisesti sovittujen menetelmien mukaisesti lasketun suhdannetasoitetun rahoitusaseman ilman kertaluonteisia ja muita väliaikaisia toimenpiteitä odotetaan kohenevan vain hieman eli ¼ prosenttiyksikköä suhteessa BKT:hen, kun se oli heikentynyt ¼ prosenttiyksikköä suhteessa BKT:hen vuonna (7) Ohjelmassa esitetyn julkisen talouden keskipitkän aikavälin strategian tärkeimpänä tavoitteena on tuoda alijäämä alle 3 prosentin viitearvon suhteessa BKT:hen viimeistään vuonna 2013 noudattaen 126 artiklan 7 kohdan mukaista neuvoston suositusta. Vuoden 2011 alijäämätavoite on 4,2 prosenttia suhteessa BKT:hen, vuoden 2012 tavoite 3,1 prosenttia suhteessa BKT:hen ja vuoden 2013 tavoite 1,6 prosenttia suhteessa BKT:hen. Keskipitkän aikavälin vakauttamisstrategia perustuu perusmenojen laajaan hillintään. Ohjelmassa kaavaillaan tätä strategiaa tukevia laajoja toimenpiteitä, jotka on kuitenkin vielä täsmennettävä ja hyväksyttävä. Nämä toimenpiteet perustuvat julkisen sektorin tehokkuuden parantamiseen sekä julkisten palvelujen ja sosiaaliturvan rationalisointiin. Lisäksi ohjelman julkisen talouden ennusteisiin sisältyy väliaikaisten elvytystoimien lopettaminen. Niistä aletaan luopua vähitellen vuonna Vuosien 2010 ja 2011 talousarviossa selitetään, että energiatuotteiden valmisteverojen osalta saadaan hyötyä mineraaliöljymäärien myynnin kasvusta, ja arvonlisäveroista kertyvät tulot nousisivat vuoden 2009 tasoa alhaisempien arvonlisäveron palautusten johdosta. 8553/10 joh/sj/sk 5

6 Vuosina rakenteellinen vuotuinen parannus on ennusteiden mukaan keskimäärin hieman alle ¾ prosenttiyksikköä suhteessa BKT:hen, mikä vastaa pääpiirteittäin 126 artiklan 7 kohdan mukaista neuvoston suositusta. Sopeutus jakautuu vuosille epätasaisesti, ja finanssipolitiikan viritys on rajoittava erityisesti vuosina 2011 ja Ohjelmassa Slovenian julkisen talouden rahoitusaseman keskipitkän aikavälin tavoitteeksi asetetaan vuoden 2005 alkuperäinen tavoite eli 1 prosentin rakenteellinen alijäämä suhteessa BKT:hen. Kun otetaan huomioon tuoreimmat ennusteet ja velkataso, vaikuttaa siltä, että keskipitkän aikavälin tavoitteessa ei ole otettu riittävästi huomioon ikääntymiseen liittyviä epäsuoria vastuita huolimatta siitä, että velka alittaa perussopimuksessa määrätyn 60 prosentin viitearvon suhteessa BKT:hen. Ohjelman alijäämätavoitteita vastaavat rakenteelliset rahoitusasemat ennakoivat, ettei keskipitkän aikavälin tavoitetta saavuteta ohjelmakaudella. (8) Julkisen talouden toteutumat voivat olla ohjelmassa ennakoitua heikompia. Tämä riski kasvaa ohjelmakauden edetessä. Vuonna 2010 ohjelmaan sisältyvät toimenpiteet tukevat vain osittain välillisten verojen osalta ennakoitua huomattavaa kasvua, ja kasvuennuste vaikuttaa korkealta, kun huomioon otetaan yksityisen kulutuksen heikot näkymät. Menojen kasvu on viime vuosina osoittautunut suunniteltua suuremmaksi ja tilanne voi toistua. Vuodesta 2011 alkaen menoylitysten riski on suurempi, sillä taustalla olevia toimenpiteitä ei ole vielä täsmennetty eikä hyväksytty ja niiden toteuttaminen voi riippua osittain työmarkkinaosapuolten kanssa käytyjen neuvottelujen tuloksesta. Lisäksi suunnitellun supistuksen suuruutta olisi tarkasteltava suhteessa viime vuosina ilmenneeseen menojen voimakkaaseen luontaiseen kehitykseen, joka koskee erityisesti palkkamenoja ja sosiaalisia tulonsiirtoja (eläkkeet mukaan luettuina), sillä molempien odotetaan edistävän huomattavasti alijäämän supistumista. Pääomamenojen ennakoidun tuntuvan vähenemisen koko ohjelmakauden ajan todetaan heijastavan EU:n rakennerahastovarojen käytön lisääntymistä. Tämä voi osoittautua haasteelliseksi, kun otetaan huomioon varojen hyödyntämisessä ilmenneet puutteet. Tulopuolen riskit liittyvät vuoden 2011 jälkeiseen suotuisaan makrotalouden skenaarioon. 8553/10 joh/sj/sk 6

7 (9) Ohjelman mukaan julkisen bruttovelan arvioidaan kasvaneen huomattavasti vuoden ,5 prosentista suhteessa BKT:hen 34,4 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2009 (tilastokeskuksen 1 päivänä maaliskuuta 2010 julkaiseman arvion mukaisen pienemmän nimellisen BKT:n perusteella vuoden 2009 bruttovelka voisi olla noin 1 prosenttiyksikköä suurempi suhteessa BKT:hen). Tähän kasvuun vaikuttivat eniten perusalijäämän kasvu ja tuntuva virta varanto-korjauserä, jossa näkyy rahoitusalaa tukevien pääomakorotusten ja likviditeettioperaatioiden vaikutus. Velkasuhteen ennakoidaan pysyvän perussopimuksen viitearvoa pienempänä koko ohjelmakauden ajan, mutta se kasvaa silti vuoteen 2012 mennessä yli 8 prosenttiyksikköä eli lähes 43 prosenttiin suhteessa BKT:hen. Tämä johtuu pääasiassa perusalijäämistä ja nimellisen BKT:n paremmista näkymistä. Vuonna 2013 velkasuhde supistuu hieman perusjäämän kääntyessä jälleen ylijäämäiseksi. Kun otetaan huomioon, että julkisen talouden tavoitteisiin liittyy negatiivisia riskejä, joita pahentaa vielä rahoitusalan tukitoimista johtuvaan virta varanto-korjauserään liittyvä epävarmuus, velkasuhde voi kehittyä ohjelmassa ennustettua epäsuotuisammin. (10) Keskipitkän aikavälin velkaennusteet, joiden mukaan BKT:n kasvu palautuu ainoastaan vähitellen ennen kriisiä ennakoidulle tasolle ja verotulojen suhteellinen osuus palautuu kriisiä edeltäneelle tasolle, ja joihin sisältyy ikääntymisestä aiheutuvien menojen ennakoitu kasvu, osoittavat, että jos ohjelmassa suunniteltua budjettistrategiaa noudatettaisiin sellaisenaan ilman uusia politiikan muutoksia, se vakiinnuttaisi velkasuhteen joidenkin vuosien ajaksi, mutta ei estäisi hienoisen kasvusuuntauksen jatkumista vuoteen 2020 ulottuvalla ajanjaksolla. (11) Väestön ikääntymisestä julkiseen talouteen aiheutuvat pitkän aikavälin vaikutukset ovat huomattavasti EU:n keskiarvoa merkittävämmät johtuen lähinnä eläkemenojen suhteellisen suuresta kasvusta suhteessa BKT:hen tulevina vuosikymmeninä. Ohjelmassa arvioitu vuoden 2009 rahoitusasema kärjistää vaikutuksia, joita väestön ikääntymisellä on julkisen talouden kestävyyskuiluun. 8553/10 joh/sj/sk 7

8 Perusylijäämien varmistaminen keskipitkällä aikavälillä ja ikääntymiseen liittyvien menojen huomattavaa kasvua hillitsevien rakenneuudistusten toteuttaminen vähentäisivät osaltaan julkisen talouden kestävyydelle aiheutuvia riskejä, jotka komissio arvioi julkisen talouden kestävyyttä koskeneessa vuoden 2009 kertomuksessa 4 suuriksi. Uudistusten perustana olisi hyödyllistä käyttää suunniteltua kaksivaiheista eläkeuudistusta, jota hallitus esitti helmikuussa 2010 hyväksytyssä vuosien irtautumisstrategiassaan. (12) Slovenian finanssipoliittisen kehyksen vakiintuneita positiivisia piirteitä ovat kaksivuotisten keskushallinnon talousarvioiden ja paikallishallinnon kokonaisvelkaan sovellettavan enimmäismäärän vahvistaminen. Julkisen talouden ohjausjärjestelmässä on kuitenkin vielä parantamisen varaa. Kaksivuotisten talousarvioiden heikkoutena on se, että toiseksi vuodeksi asetettuja tavoitteita voidaan tarkistaa seuraavan vuoden talousarviossa. Lisäksi talousarvion toteutus vuosina ja jossain määrin myös vuonna 2009 osoittaa, että menoylitysten riski on olemassa. Finanssipoliittista kehystä lujittavat toimenpiteet suoritusperusteinen budjetointi ja riippumaton finanssipoliittinen neuvosto otettiin Sloveniassa käyttöön vuonna Suunnitteilla on muitakin toimenpiteitä, kuten talousarvion kirjanpitoon tehtävät parannukset ja finanssipoliittisen säännön käyttöönotto. Jos nämä toimenpiteet toteutetaan johdonmukaisesti, ne voivat auttaa tukemaan suunniteltua julkisen talouden vakauttamista. (13) Tarkistetussa ohjelmassa esitetty menoperusteinen sopeutus perustuu julkisen sektorin tehokkuuden parantamiseen sekä julkisten palvelujen ja sosiaaliturvan rationalisointiin. Menojen tehokkuuden parantaminen on erityisen tärkeää pyrittäessä hillitsemään menojen kasvua vaarantamatta tarjottujen palveluiden tasoa. 4 Julkisen talouden kestävyyttä koskevissa 10 päivänä marraskuuta 2009 antamissaan päätelmissä "neuvosto kehottaa jäsenvaltioita kiinnittämään huomiota kestävyyteen tähtääviin strategioihin tulevissa vakaus- ja lähentymisohjelmissaan" ja "pyytää komissiota yhdessä talouspoliittisen komitean ja talous- ja rahoituskomitean kanssa kehittämään edelleen menetelmiä julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyden arvioimiseksi hyvissä ajoin ennen julkisen talouden kestävyyttä koskevan seuraavan kertomuksen laatimista". Kyseinen kertomus on määrä laatia vuonna /10 joh/sj/sk 8

9 Tästä syystä on tehty monia aloitteita, kuten yhtenäistetty tietojärjestelmä ja keskitetty asiointipiste sosiaalisia tulonsiirtoja varten, ja julkisia palveluja koskevat vaatimukset on määritetty uudelleen ottaen huomioon laatunäkökohdat ja palvelujen käyttäjien rahoitusosuuden mahdollinen korotus. Ohjelman mukaan nämä innovaatiot pienentävät sosiaalisten menojen suhdetta BKT:hen vuodesta 2011 alkaen talouden elpyessä vähitellen. Tulopuolella vuoden 2006 verouudistuksen oli tarkoitus parantaa työvoiman tarjontaa lisääviä kannustimia ja vauhdittaa pääoman muodostusta. Uudistuksen ansiosta henkilö- ja yhtiötuloverokannat alenivat asteittain, ansioverosta luovuttiin vähitellen ja investointeja koskevat verohelpotukset otettiin käyttöön. Vuoden 2010 talousarviossa käyttöön otettiin pienituloisten palkansaajien ylimääräinen verovähennys. Nämä muutokset rahoitetaan osittain korottamalla valmisteveroja, ja ohjelmassa ilmoitetaankin niitä koskevista lisäkorotuksista. Muutosten ansiosta verorasitus siirtyy vähitellen tuloista ja varsinkin pienistä tuloista välillisiin veroihin. Verotuksen alalla tehtyihin muihin aloitteisiin sisältyvät veronkantoa parantavat uudet säännökset veropetosten ja veronkierron torjunnan tehostamiseksi. (14) Ohjelmassa esitetty julkisen talouden strategia on vuonna 2010 pääpiirteissään sopusoinnussa 2 päivänä helmikuuta 2009 annettujen 126 artiklan 7 kohdan mukaisten neuvoston suositusten kanssa. Vuodesta 2011 alkaen julkisen talouden strategia ei, edellä mainitut riskit huomioon ottaen, välttämättä ole täysin sopusoinnussa neuvoston suositusten kanssa. Varsinkin vuosien laajat vakauttamistoimet on täsmennettävä, hyväksyttävä ja toteutettava, ja koko kauden vakauttamissuunnitelmia on vahvistettava BKT:n vaatimattomammaksi jäävään kasvuun sekä meno- tai tulopuolen lipsumisiin liittyvien riskien varalta. Suunnitelmien vahvistaminen vaikuttaisi perustellulta myös edellä mainittujen pitkän aikavälin kestävyyteen liittyvien riskien vuoksi. Riskit huomioon ottaen keskimääräiset julkisen talouden toimet vuosina eivät välttämättä yllä neuvoston suosittamaan ¾ prosenttiyksikköön suhteessa BKT:hen. 8553/10 joh/sj/sk 9

10 (15) Vakaus- ja lähentymisohjelmia koskevissa käytännesäännöissä täsmennetyistä tietovaatimuksista voidaan todeta, että ohjelmasta puuttuu joitakin pakollisia ja vapaaehtoisia tietoja 5. Neuvosto kehotti Sloveniaa 126 artiklan 7 kohdan mukaisissa, 2 päivänä joulukuuta 2009 annetuissa liiallisen alijäämän tilanteen lopettamista koskevissa suosituksissaan myös raportoimaan neuvoston suositusten täytäntöönpanossa tapahtuneesta edistyksestä vakausohjelmien tarkistuksiin sisällytettävässä erillisessä kohdassa. Slovenia on noudattanut pääpiirteissään tätä suositusta. Yleisenä päätelmänä voidaan todeta, että ohjelman mukaan julkisen talouden alijäämän ennakoidaan vakiintuvan 5,7 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2010 ja sen jälkeen supistuvan vähitellen menoperusteisen ja suhteellisen paljolti ohjelmakauden loppupuolelle painottuvan vakautuksen ansiosta reilusti alle 3 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2013, joka on neuvoston asettama määräaika liiallisen alijäämän korjaamiselle. Bruttovelkasuhteen odotetaan kasvavan vuoden 2009 lukemasta eli 34,4 prosentista suhteessa BKT:hen vielä lisää ja sen jälkeen vakiintuvan noin 42 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna Alijäämä- ja velkasuhteet saattavat osoittautua tavoiteltua korkeammiksi koko ohjelmakauden ajan. Tämä riski kasvaa ajan mittaan ja liittyy seuraaviin tekijöihin: i) optimistiset tuloennusteet vuonna 2010 ja suotuisat kasvuoletukset vuoden 2011 jälkeen, ii) mahdolliset menoylitykset, kun otetaan huomioon suunnitellun supistuksen laajuus sekä erityisesti palkkamenojen ja sosiaalisten tulonsiirtojen, myös eläkkeiden, voimakas kehitys viime vuosien aikana ja iii) se, että menoja hillitseviä toimenpiteitä ei ole vielä täsmennetty ja hyväksytty ja että niiden toteuttaminen voi riippua osittain työmarkkinaosapuolten kanssa käytyjen neuvottelujen tuloksesta. Tästä huolimatta hallitus toteuttaa parhaillaan menojen valvontaa ja finanssipoliittista kehystä parantavia toimenpiteitä tukeakseen menojen kasvun hillintää suunnitellulla tavalla. Samaa päämäärää edistävät myös julkisen sektorin tehokkuuden parantamiseen sekä julkisten palvelujen ja sosiaaliturvan rationalisointiin tähtäävät aloitteet. 5 Varsinkin nettoluotonantoa ulkomaille / nettoluotonottoa ulkomailta koskevat tiedot puuttuvat. 8553/10 joh/sj/sk 10

11 Vaikka perusjäämä kääntyy jälleen ylijäämäiseksi viimeistään vuonna 2013, kun kaavaillut julkisen talouden vakauttamistoimet on toteutettu täysimääräisesti ja johdonmukaisesti, julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyteen kohdistuu edelleen suuria riskejä. Näihin riskeihin voitaisiin varautua asettamalla kunnianhimoisempi keskipitkän aikavälin tavoite sekä hyväksymällä ja toteuttamalla aiemmin ilmoitettu indeksointikaavan muutos ja ikääntymiseen liittyvien menojen voimakasta kasvua hillitsevä uusi eläkeuudistus. Viimeksi mainitun uudistuksen perustana olisi hyödyllistä käyttää suunniteltua kaksivaiheista eläkeuudistusta. Slovenian talouden tärkeimpinä haasteina on paitsi palauttaa terve julkinen talous, myös tehostaa talouden joustokykyä ja parantaa kilpailukykyä, jotta talous pystyisi hyötymään täysimääräisesti maailmanlaajuisesta talouden elpymisestä. Tämä edellyttää palkkakehityksen parempaa suhteuttamista tuottavuuden kehitykseen ja rakenneuudistuksia. Edellä esitetyn arvion ja myös SEUT-sopimuksen 126 artiklan 7 kohdan mukaisen 2 päivänä joulukuuta 2009 annetun suosituksen perusteella Sloveniaa kehotetaan i) toteuttamaan tinkimättä vuodeksi 2010 kaavaillut vakauttamistoimet ja tuomaan alijäämä alle 3 prosentin viitearvon suhteessa BKT:hen suunnitellulla tavalla viimeistään vuonna 2013 täsmentämällä, hyväksymällä ja toteuttamalla ilmoitetut menoja hillitsevät toimenpiteet neuvoston 126 artiklan 7 kohdassa suositteleman keskimääräisen vuotuisen verorasitteen mukaisesti sekä varautumaan siihen, että tarvitaan uusia vakauttamistoimia, jos riskit, jotka liittyvät siihen, että ohjelmaan sisältyvä makrotalouden skenaario on 126 artiklan 7 kohdan mukaisen suosituksen taustalla olevaa skenaariota suotuisampi, toteutuvat; ii) iii) jatkamaan toimia menojen valvonnan ja monivuotisten talousarviosuunnitelmien täytäntööpanokelpoisuuden vahvistamiseksi sekä julkisten menojen tehokkuuden ja vaikuttavuuden parantamiseksi; väestön ikääntymiseen liittyvien menojen huomattavaa ennakoitua kasvua silmällä pitäen toteuttamaan uusi eläkejärjestelmä uudistus ja asettamaan kunnianhimoisempi keskipitkän aikavälin tavoite, jossa otetaan riittävästi huomioon ikääntymiseen liittyvät epäsuorat vastuut. 8553/10 joh/sj/sk 11

12 Keskeisten makrotaloutta ja julkista taloutta koskevien ennusteiden vertailu BKT:n määrä (%-muutos) YKHI-inflaatio (%) VO tammikuu ,5-7,3 0,9 2,5 3,7 3,5 KOM marraskuu ,5-7,4 1,3 2,0 - - VO huhtikuu ,5-4,0 1,0 2,7 - - VO tammikuu ,7 1,0 1,5 2,5 2,7 2,7 KOM marraskuu ,5 0,9 1,7 2,0 - - VO huhtikuu VO tammikuu ,7-3,4-3,9-3,2-1,5 0,1 KOM marraskuu ,7-3,3-3,3-2,8 - - Tuotantokuilu 1 (% suhteessa potentiaaliseen BKT:hen) VO huhtikuu ,4-2,3-3,5-3,1 - - Nettoluotonanto ulkomaille / VO tammikuu nettoluotonotto ulkomailta KOM marraskuu ,0-0,7-0,1-0,5 - - (% suhteessa BKT:hen) VO huhtikuu VO tammikuu ,4 42,4 43,2 42,9 42,7 42,5 Julkisen talouden tulot KOM marraskuu ,4 43,2 43,2 42,9 - - (% suhteessa BKT:hen) Julkisen talouden menot (% suhteessa BKT:hen) Julkisen talouden rahoitusasema (% suhteessa BKT:hen) Perusjäämä (% suhteessa BKT:hen) VO huhtikuu ,7 41,9 42,4 42,4 - - VO tammikuu ,2 48,1 48,9 47,1 45,9 44,2 KOM marraskuu ,2 49,5 50,2 49,9 - - VO huhtikuu ,6 47,1 46,4 45,8 - - VO tammikuu ,8-5,7-5,7-4,2-3,1-1,6 KOM marraskuu ,8-6,3-7,0-6,9 - - VO huhtikuu ,9-5,1-3,9-3,4 - - VO tammikuu ,7-4,6-3,9-2,3-1,1 0,4 KOM marraskuu ,7-4,8-5,1-4,9 - - VO huhtikuu ,2-3,6-2,2-1,6 - - VO tammikuu ,3-4,2-4,0-2,8-2,4-1,6 KOM marraskuu ,5-4,8-5,4-5,6 - - Suhdannetasoitettu rahoitusasema 1 (% suhteessa BKT:hen) VO huhtikuu ,9-4,1-2,3-2,0 - - VO tammikuu ,3-4,2-4,0-2,8-2,4-1,6 Rakenteellinen rahoitusasema 3 KOM marraskuu ,5-4,7-5,4-5,6 - - (% suhteessa BKT:hen) Julkinen bruttovelka (% suhteessa BKT:hen) Huom: VO huhtikuu ,9-4,1-2,3-2,0 - - VO tammikuu ,4 39,6 42,0 42,7 42,1 KOM marraskuu ,5 35,1 42,8 48,2 - - VO huhtikuu ,8 30,5 34,1 36, Ohjelmien mukaiset tuotantokuilut ja suhdannetasoitetut rahoitusasemat, jotka komission yksiköt ovat laskeneet uudelleen ohjelmien tietojen perusteella. 2 Perustuu ennusteisiin, joiden mukaan potentiaalinen kasvu on 3,3 % vuonna 2008, 1,2 % vuonna 2009, 1,2 % vuonna 2010 ja 1,4 % vuonna Suhdannetasoitettu rahoitusasema, jossa ei ole otettu huomioon kertaluonteisia eikä muita väliaikaisia toimenpiteitä. Uusimman tarkistetun ohjelman mukaan kertaluonteisia ja muita väliaikaisia toimenpiteitä ei ole. Ne olivat komission yksiköiden syksyn 2009 talousennusteen mukaan 0,1 % suhteessa BKT:hen vuonna 2009 (alijäämää supistavia). 4 KHI YKHI-inflaatioennusteiden sijaan. Lähde: Vakausohjelma (VO), komission yksiköiden syksyn 2009 talousennuste (KOM) ja komission yksiköiden laskelmat. 8553/10 joh/sj/sk 12