EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 7. heinäkuuta 2009 (08.07) (OR. en) 11628/09 UEM 195

Transkriptio

1 EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 7. heinäkuuta 2009 (08.07) (OR. en) 11628/09 UEM 195 ILMOITUS Lähettäjä: Neuvoston pääsihteeristö Vastaanottaja: Valtuuskunnat Asia: Neuvoston lausunto Itävallan tarkistetusta vakausohjelmasta vuosiksi Valtuuskunnille toimitetaan liitteenä neuvoston (Ecofin) 7. heinäkuuta 2009 hyväksymä neuvoston lausunto Itävallan tarkistetusta vakausohjelmasta. Liite 11628/09 1 DG G I FI

2 LIITE NEUVOSTON LAUSUNTO Itävallan tarkistetusta vakausohjelmasta vuosiksi EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen, ottaa huomioon julkisyhteisöjen rahoitusaseman valvonnan sekä talouspolitiikan valvonnan ja yhteensovittamisen tehostamisesta 7 päivänä heinäkuuta 1997 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1466/97 1 ja erityisesti sen 5 artiklan 3 kohdan, ottaa huomioon komission suosituksen, on kuullut talous- ja rahoituskomiteaa, ON ANTANUT SEURAAVAN LAUSUNNON: (1) Neuvosto tutki 7 päivänä heinäkuuta 2009 Itävallan tarkistetun vakausohjelman, joka kattaa vuodet EYVL L 209, , s. 1. Tässä tekstissä mainitut asiakirjat löytyvät seuraavilta verkkosivuilta: /09 2

3 (2) Maailmanlaajuisen finanssikriisin välittömät vaikutukset Itävallan talouteen ovat olleet suhteellisen rajalliset, vaikka rahoitussektori kärsi varsinkin pankkien ulkomaantoiminnasta Keski- ja Itä-Euroopassa saatavien voittojen huomattavasta pienenemisestä vuonna Maailmanlaajuisen taantuman vaikutukset näkyvät Itävallan pienessä ja hyvin vientisuuntautuneessa taloudessa ennen kaikkea kansainvälisen kaupan supistumisena ulkomaisen kysynnän vuonna 2009 kärsimien takaiskujen vuoksi. Eniten kärsinee teollisuus, sillä tavaraviennin odotetaan laskevan jyrkästi, minkä vuoksi myös yksityiset kiinteät investoinnit vähenevät. Komission yksiköiden kevään 2009 talousennusteen mukaan kokonaistuotannon kasvu supistuu 4 prosenttia vuonna 2009 ja vuonna 2010 se jää nollakasvuun. Työttömyyden kasvua on tähän asti pidetty kurissa vähentämällä ylitöitä ja soveltamalla lyhennettyä työaikaa, mutta talouden siirtyessä taantumaan työttömyysaste noussee jyrkästi vuoden ,8 prosentista 7 prosenttiin vuonna Tästä syystä automaattisten vakauttajien aiheuttamat huomattavat valtiontulojen menetykset ja lisämenot (arviolta 2¼ prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2009) sekä yritystoiminnan ja kotitalouksien tulojen ylläpitämiseksi ja rahoitusmarkkinoiden vakauttamiseksi toteutetut harkinnanvaraiset toimenpiteet (arviolta 1¼ prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2009) vaikuttavat voimakkaasti Itävallan julkiseen talouteen. (3) Huhtikuun 2009 vakausohjelman perustana olevan makrotalouden skenaarion mukaan kokonaistuotannon kasvu putoaa vuoden ,8 prosentista -2,2 prosenttiin vuonna 2009, jonka jälkeen kasvu elpyy keskimäärin 1,6 prosenttiin ohjelmakauden loppuun mennessä vuonna Tämänhetkisten tietojen perusteella 2 tämä skenaario näyttää perustuvan erittäin suotuisiin kasvuoletuksiin. Varsinkin vientiä ja pääoman bruttomuodostusta koskevat ohjelman oletukset ovat vuonna 2009 selvästi optimistisia. Nopean elpymisen ansiosta vuodesta 2010 alkaen kokonaistuotannon kasvun ennustetaan saavuttavan jälleen potentiaalisen tasonsa jo vuonna Ohjelman inflaatioennusteet (0,6 prosenttia vuonna 2009 ja 1,1 prosenttia vuonna 2010) vaikuttavat realistisilta. 2 Arvioinnissa otetaan varsinkin huomioon komission yksiköiden tammikuun 2009 talousennuste mutta myös muita sittemmin käyttöön tulleita tietoja /09 3

4 (4) Vuonna 2008 valtion alijäämä oli 0,4 prosenttia suhteessa BKT:hen, mikä oli hieman vähemmän kuin edellisessä tarkistetussa vakausohjelmassa vahvistettu 0,6 prosentin tavoite. Odotettua parempi tulojen toteutuma johtui pääasiassa vuoden 2007 kerrannaisvaikutuksista. Nämä lisätulot kattavat hyvinkin nopeamman inflaation vuoksi pienentyneen kotitalouksien ostovoiman tukemiseksi toteutetuista uusista toimintapoliittisista toimenpiteistä aiheutuvat kustannukset. Näihin toimenpiteisiin sisältyvät pienituloisten palkansaajien sosiaaliturvamaksujen alentaminen ja sosiaalisavustusten korottaminen, kuten suuremmat eläke-etuudet ja energiakustannuksiin liittyvät avustukset. Tämän vuoksi menojen suhde BKT:hen oli noin ½ prosenttiyksikköä ennakoitua suurempi. Taloustilanteen rajut muutokset vaikuttivat julkisen talouden rahoitusasemaan vuonna 2008 kaiken kaikkiaan vain hyvin vähän. Tulojen vähenemisen ja valtion vakauttamistoimenpiteiden vaikutukset alkavat näkyä vuodesta 2009 alkaen. (5) Tarkistetussa vakausohjelmassa julkisen talouden tavoitteena vuonna 2009 on 3,5 prosentin alijäämä suhteessa BKT:hen, kun komission yksiköiden kevään 2009 talousennusteessa esitetty arvio oli 4,2 prosentin alijäämä suhteessa BKT:hen. Hallitus on toteuttanut mittavia harkinnanvaraisia finanssipoliittisia vastatoimia, joiden suuruus on noin 1,4 1,7 prosenttia suhteessa BKT:hen 3. Eräät toimenpiteistä toteutettiin jo vuonna 2008 kotitalouksien ostovoiman suojaamiseksi inflaation kiihtyessä, mutta suurimman osan vaikutus näkyy myös vuonna 2009 ja 2010 (0,4 prosenttia suhteessa BKT:hen). Harkinnanvaraisten toimenpiteiden lisäksi käytetään automaattisia vakauttajia, joiden elvyttävä vaikutus on 1¾ prosenttia vuonna 2009 ja ¼ prosenttia vuonna 2010 suhteessa BKT:hen 4. Lisäksi valtionyritysten talousarvion ulkopuolisten rakennushankkeiden aikaistamisen vaikutus voi olla vielä ¼ prosenttia suhteessa BKT:hen. Finanssipolitiikan viritys on elvyttävä rakenteellisen rahoitusaseman supistumisella mitattuna. 3 4 Lisäksi tiukassa luottotilanteessa olevia yrityksiä tuetaan pääasiassa takauksin, jotka vaikuttavat talousarvioon vain, jos niihin turvaudutaan. Komission yksiköt ovat laskeneet vaikutuksen uudelleen vakausohjelman tietojen perusteella. Ero kevään 2009 talousennusteeseen perustuvaan komission yksiköiden arvioon johtuu erilaisesta makrotalouden skenaariosta (ks. 2 ja 3 kohta) /09 4

5 (6) Itävallan keskipitkän aikavälin tavoitteena on saavuttaa julkisen talouden tasapaino. Tämä muodostaa osan kattavammasta kolmipilarisesta julkisen talouden strategiasta, johon sisältyy myös julkisia investointeja koskevia ohjelmia ja julkishallinnon rakenneuudistus. Tarkistetussa ohjelmassa julkisen talouden alijäämän ennakoidaan kasvavan entisestään 4,7 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2010 ja pysyttelevän tällä tasolla vuoteen 2012 asti. Vuonna 2013 alijäämä supistunee hieman 3,9 prosenttiin suhteessa BKT:hen. Keskipitkän aikavälin tavoitetta ei siksi saavuteta ohjelmakaudella. Kriisin vuoksi toteutettujen finanssipoliittisten elvyttämistoimien vuoksi menot suhteessa BKT:hen lisääntyvät 2,6 prosenttiyksikköä vuosina Samaan aikaan tulojen suhteessa BKT:hen odotetaan laskevan 1,7 prosenttiyksikköä ottaen huomioon harkinnanvaraiset veroleikkaukset ja veropohjien heikkeneminen suhdanteiden vuoksi. Rakenteellisen alijäämän (eli suhdannetasoitetun julkisen talouden rahoitusaseman ilman kertaluonteisia ja muita väliaikaisia toimenpiteitä, jonka komission yksiköt ovat laskeneet uudelleen ohjelmaan sisältyvien tietojen perusteella käyttäen yhteisesti sovittua menetelmää) ennakoidaan kasvavan 3 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2009 ja edelleen noin 4 prosenttiin vuosina Huomattava osa elvytysohjelmaan sisältyvistä toimenpiteistä on pysyviä, jolloin kriisin vuoksi käyttöönotettuja toimintaperiaatteita ei ole ehkä mahdollista peruuttaa. Julkinen bruttovelkasuhde oli vuonna ,5 prosenttia suhteessa BKT:hen, ja sen ennustetaan kasvavan noin 16 prosenttiyksikköä vuoteen 2013 mennessä. Valtion alijäämän syvenemisen ja BKT:n kasvun supistumisen ohella velkasuhdetta kasvattaa tuntuva virta varantokorjauserä, jossa ennen kaikkea näkyvät rahoitussektorin vakauttamistoimenpiteet. (7) Julkisen talouden toteutumiin kohdistuu huomattavia heikkenemisriskejä. Ensinnäkin makrotaloudellisen taustaskenaarion erittäin suotuisat kasvuoletukset ovat huomattavan epävarmoja finanssikriisin keston, laajuuden ja makrotaloudellisten vaikutusten suhteen. Tuloennusteet vaikuttavat siksi optimistisilta. Hallituksen rahoitussektorin ja rahoitusmarkkinoiden toimiin liittyy myös ohjelmassa ennakoitua suuremman vajeen ja/tai korkeamman velkatason riski /09 5

6 (8) Väestön ikääntymisestä julkiseen talouteen aiheutuvat pitkän aikavälin vaikutukset ovat Itävallassa EU:n keskiarvoa pienemmät, sillä eläkemenojen ennustetaan nousevan vain hieman suhteessa BKT:hen pitkällä aikavälillä. Vuoden 2008 julkisen talouden rahoitusasema on ohjelmassa esitetyn arvion mukaan edellisen ohjelman lähtöasetelmaa heikompi, minkä vuoksi väestön ikääntymisen vaikutukset julkisen talouden kestävyyskuiluun ovat ennakoitua pahemmat. Jos lähtökohdaksi otetaan komission yksiköiden kevään 2009 talousennusteessa esitetty vuoden 2009 julkisen talouden rahoitusasema, kestävyyskuilu syvenee huomattavasti. Lisäksi bruttovelan nykyinen määrä ylittää perustamissopimuksessa määrätyn viitearvon. Julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyys heikentyy vieläkin enemmän, jos edellä mainitut rahoitussektorin vakauttamistoimenpiteistä aiheutuvat riskit toteutuvat. Tällöin julkisesta tuesta aiheutuvia kustannuksia ei saada välttämättä katettua tulevaisuudessa. Suurten perusylijäämien saavuttaminen keskipitkällä aikavälillä ja toimenpiteet todellisen eläkeiän nostamiseksi vähentäisivät osaltaan julkisen talouden kestävyydelle aiheutuvia, nykyisin keskisuuria riskejä. (9) Huolimatta julkisen talouden ja finanssipoliittisten sääntöjen yleisesti ottaen hyvästä laadusta Itävallan institutionaalisessa talousarviokehyksessä on vielä parantamisen varaa. Itävallan liittovaltion julkisen talouden suhteet, joita ohjataan julkisen talouden tasaamista koskevalla lailla , ovat melko monimutkaisia, ja niihin tarvitaan lisää avoimuutta kaikkien kolmen hallinnon tason päällekkäisten vastuiden, yhteishallinnon ja yhteisrahoituksen vuoksi. Toimintaa olisi tehostettava julkisten menojen käytön monella osa-alueella, varsinkin terveydenhuollon ja koulutuksen aloilla. Tässä tarkoituksessa vuonna 2009 tarkistetussa ohjelmassa mainitaan työryhmät, jotka käsittelevät julkisen talouden tasaamisen sekä terveyden- ja vanhustenhuoltojärjestelmien aloilla tarvittavia lisäuudistuksia. Konkreettisia ehdotuksia ei kuitenkaan odoteta ennen vuotta Liittovaltion tasolla Itävalta ryhtyi toteuttamaan talousarviolainsäädännön pitkälle ulottuvaa uudistusta, kun uusi monivuotinen menokehys, jossa enimmäismäärät on vahvistettu kiinteiksi neljän peräkkäisen vuoden ajaksi, tuli voimaan 1 päivänä tammikuuta 2009 (liittovaltion talousarviokehystä koskeva laki Bundesfinanzrahmengesetz). Kehyksen uskotaan auttavan myötäsyklisten menojen ehkäisemistä ja tehostavan automaattisten vakauttajien toimintaa. Vuodesta 2013 alkaen on tarkoitus ottaa käyttöön tuotosperusteinen budjetointi ("suoritusbudjetointi") ja uudenaikaistaa julkisen talouden kirjapitojärjestelmää /09 6

7 (10) Rahoitusmarkkinoiden vakauttamiseksi Itävallan viranomaiset ovat toteuttaneet useita toimenpiteitä, joihin sisältyvät muun muassa yksityishenkilöiden pankkitalletusten suoja (rajoittamattomana vuoden 2009 loppuun ja sen jälkeen enintään euroa; pienten ja keskisuurten yritysten talletusten osalta enimmäismäärä on euroa). Asuntosäästörahastojen (Bausparförderung) välityksellä on kannustettu yksityisten kotitalouksien säästämistä tavoitteena turvata asuntojen rahoitus kiinnelainoin. Itävallan hallitus on taannut äskettäin perustetun Itävallan selvityspankin (OeCAG) myöntämät pankkien väliset lainat ja liikkeeseen laskemat joukkovelkakirjat sekä liikepankkien liikkeeseen laskemat yritystodistukset enintään 75 miljardiin euroon saakka (27 prosenttia suhteessa BKT:hen). Lisäksi valtio on myöntänyt rahoituslaitosten pääomakorotuksia varten enintään 15 miljardia euroa (5½ prosenttia suhteessa BKT:hen), josta 6,4 miljardista eurosta on sovittu toukokuun puoleenväliin mennessä, mutta ainoastaan 4,7 miljardia euroa on otettu käyttöön tähän mennessä. (11) Koska julkisen talouden rahoitusasema oli lähellä tasapainoa vuonna 2008 eikä ulkoista epätasapainoa esiintynyt, Itävallan hallituksen vuosiksi 2009 ja 2010 hyväksymää finanssipoliittista elvytystä pidetään riittävänä reaktiona talouden laskusuhdanteeseen. Eurooppa-neuvoston joulukuussa vahvistaman Euroopan talouden elvytyssuunnitelman mukaisesti Itävallan elvytyspaketit otettiin käyttöön ajoissa, sillä suuri osa toimenpiteistä tuli voimaan vuoden 2009 ensimmäisellä neljänneksellä. Toteutettujen työmarkkinatoimenpiteiden tarkoituksena on pitää lomautukset kurissa ja parantaa ammatillista koulutusta. Tiukassa luottotilanteessa olevia yrityksiä tuetaan pääasiassa talousarvion ulkopuolelta takauksin ja tuetuin lainoin. Elvytyksessä keskitytään yksityiseen tulotukeen, ja tulojen alennus (1 1½ prosenttia suhteessa BKT:hen) on tuntuvampi kuin menojen lisäys (noin ½ prosenttia suhteessa BKT:hen) suurempi. Finanssipoliittisten toimenpiteiden talousarvioon kohdistuvan nettovaikutuksen arvioidaan olevan 1,4 prosenttia vuonna 2009 ja 1,7 prosenttia vuonna 2010 suhteessa BKT:hen. Koska suurin osa elvytystoimista on pysyviä (85 prosenttia), finanssipoliittisen elvytyksen peruttavuus aiheuttaa huolta. Vaikka välittömien verojen ja sosiaaliturvamaksujen alentaminen (varsinkin pienituloisten ryhmässä) vastaa valtion pitkän aikavälin tavoitetta alentaa työhön kohdistuvaa 11628/09 7

8 korkeaa verorasitusta ja lisätä työllisyyskannustimia, julkisen talouden puutteet ovat edelleen ratkaisematta, sillä tarkistettuun vakausohjelmaan ei sisälly merkittävää vakauttamista ennen vuotta Osa elvytystoimista on yhteydessä keskipitkän aikavälin uudistusohjelmaan ja maakohtaisiin suosituksiin, joita komissio ehdotti Lissabonin kasvu- ja työllisyysstrategian osana 28 päivänä tammikuuta 2009 ja jotka kevään Eurooppa-neuvosto hyväksyi 19 päivänä maaliskuuta Niiden tavoitteena on parantaa kasvupotentiaalia (infrastruktuuri ja T&Kinvestoinnit) ja vastata pitkän aikavälin haasteisiin (esim. ilmastonmuutos painottaen energiatehokkuutta ja CO 2 -päästöjen vähentämistä). (12) Vuosien 2009 ja 2010 elvytyksen jälkeen finanssipolitiikan viritys on myöhempinä vuosina paljolti neutraali, sillä rakenteellisen rahoitusaseman suunnitellaan muuttuvan vain vähän vuosina 2011/2012 ja paranevan ½ prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna Alijäämän odotetaan ylittävän 3 prosentin viitearvon suhteessa BKT:hen huomattavalla marginaalilla vuosina , mutta vakauttamisen on tarkoitus jatkua vasta ohjelmakauden päättyessä. Ohjelman mukaan Itävallan hallitus aikoo toteuttaa kaikki tarvittavat toimenpiteet tilanteen korjaamiseksi vuoteen 2012 mennessä, jottei 3 prosentin viitearvo suhteessa BKT:hen ylittyisi pysyvästi. Toimenpiteitä alijäämän supistamiseksi ennen vuotta 2013 ei ole kuitenkaan määritelty selvästi. Myös velkasuhteen ennustetaan ylittävän perustamissopimuksen viitearvon koko ohjelmakauden ajan ja kasvavan vuosien 2009 ja 2010 elvyttävän virityksen ja toteutettujen vakauttamistoimenpiteiden vuoksi julkiseen talouteen kohdistuvien vaikutusten takia. (13) Vakaus- ja lähentymisohjelmia koskevissa käytännesäännöissä täsmennetyistä tietovaatimuksista voidaan todeta, että ohjelmassa esitetään lähestulkoon kaikki pakolliset tiedot, mutta jotkut vapaaehtoisista tiedoista puuttuvat 5. 5 Ohjelmasta puuttuvat erityisesti vuoden 2007 ulkoiset oletukset. Vapaaehtoisista tiedoista puuttuvat nettoluotonantoa ulkomaille koskevat yksityiskohtaiset tiedot, virta varantokorjauserää koskevat yksityiskohtaiset tiedot ja jotkin pitkän aikavälin kestävyyttä koskevat yksityiskohdat /09 8

9 Yleisenä päätelmänä voidaan todeta, että finanssipolitiikan viritys on Itävallassa elvyttävä vuosina 2009 ja Julkisen talouden alijäämän supistuminen ½ prosenttiin suhteessa BKT:hen vuoteen 2008 mennessä viime vuosien voimakkaan talouskasvun ja ulkoisen epätasapainon puuttumisen ansiosta antoi Itävallan hallitukselle liikkumavaraa mittavien finanssipoliittisten elvytystoimien käyttöön ottamiseksi kriisin vuoksi. Toimet olivat oikein ajoitettuja ja oikeassa suhteessa rahoitussektorin vaikeuksiin sekä talouden laskusuhdanteen laajuuteen ja vauhtiin. Toteutetut toimenpiteet kuitenkin vastaavat vain osittain Euroopan talouden elvytyssuunnitelman yleisiä periaatteita, sillä ne ovat suurimmaksi osaksi pysyviä. Tästä syystä julkisen talouden vakauttamisen jatkaminen edellyttää luotettavaa ja vakaata strategiaa kriisin laannuttua. Vakausohjelmassa ei kuitenkaan ennakoida valtion nettoluotonoton vähentymistä ennen vuotta 2013 (nykypolitiikka), vaikka kokonaistuotannon kasvun odotetaan elpyvän vuodesta 2010 alkaen. Ottaen huomioon erittäin suotuisat BKT-oletukset viranomaisten julkisen talouden ennusteisiin kohdistuu lisäksi huomattavia heikkenemisriskejä. Yritysten ja liikepankkien tukiohjelmien suoraa talousarviovaikutusta pidetään tällä hetkellä vähäisenä, sillä suurin osa toimenpiteistä toteutetaan talousarvion ulkopuolella takausten muodossa. Jos järjestämättömien kotimaisten ja ulkomaisten luottojen määrä kasvaa, julkinen talous voi kuitenkin heikentyä entisestään, koska tuolloin valtion olisi puututtava asiaan tarjoamalla vielä lisää pääomakorotuksia. Edellä esitetyn arvion perusteella Itävaltaa kehotetaan: i) toteuttamaan vuosien 2009 ja 2010 finanssipoliittiset toimenpiteet suunnitellulla tavalla Euroopan talouden elvytyssuunnitelmaa vastaavat elvytystoimet mukaan lukien ja kääntämään vakaus- ja kasvusopimuksen puitteissa finanssipoliittiset elvytystoimet julkisen talouden merkittävän vakauttamisen tukemiseksi WTO:n suuntaan viimeistään vuodesta 2011 alkaen; ii) konkretisoimaan tarpeelliseksi katsotut toimenpiteet julkisen talouden alijäämän saamiseksi alle 3 prosentin viitearvon suhteessa BKT:hen; iii) lujittamaan talousarviokehystä entisestään budjettikurin tiukentamiseksi kaikilla hallinnon tasoilla lisäämällä avoimuutta ja tilintekovelvollisuutta erityisesti yhdenmukaistamalla hallituksen eri tasojen välisiä lainsäädäntöön, hallintoon ja rahoitukseen liittyviä vastuita /09 9

10 Keskeisten makrotaloutta ja julkista taloutta koskevien ennusteiden vertailu BKT:n määrä (% muutos) YKHI-inflaatio (%) VO huhtikuu ,1 1,8-2,2 0,5 1,5 2,0 2,3 KOM kevät ,1 1,8-4,0-0, VO marraskuu ,4 2,4 2,5 2, VO huhtikuu ,2 3,2 0,6 1,1 1,3 1,5 1,9 KOM kevät ,2 3,2 0,5 1, VO marraskuu ,9 2,0 2,0 2, VO huhtikuu ,5 2,6-0,9-1,7-1,6-1,2-0,5 KOM kevät ,7 2,9-2,2-3, Tuotantokuilu 1 (% suhteessa potentiaaliseen BKT:hen) VO marraskuu ,4 0,4 0,5 0, Nettoluotonanto VO huhtikuu ,2 2,9 1,6 0,6 1,0 1,3 1,4 ulkomaille / KOM kevät ,3 3,3 2,7 2, nettoluotonotto ulkomailta (% suhteessa BKT:hen) VO marraskuu ,5 3,7 3,7 3, VO huhtikuu ,0 48,2 47,5 46,5 46,4 46,1 46,1 Julkisen talouden tulot KOM kevät ,0 48,2 47,4 46, (% suhteessa BKT:hen) VO marraskuu ,4 47,5 47,3 47, VO huhtikuu ,7 48,7 51,1 51,3 51,1 50,9 50,1 Julkisen talouden menot KOM kevät ,5 48,6 51,6 52, (% suhteessa BKT:hen) VO marraskuu ,3 48,1 47,7 47, Julkisen talouden VO huhtikuu ,5-0,4-3,5-4,7-4,7-4,7-3,9 rahoitusasema KOM kevät ,5-0,4-4,2-5, (% suhteessa BKT:hen) VO marraskuu ,7-0,6-0,2 0, VO huhtikuu ,3 2,2-0,6-1,7-1,4-1,3-0,4 Perusjäämä KOM kevät ,2 2,1-1,1-2, (% suhteessa BKT:hen) VO marraskuu ,0 2,1 2,3 2, VO huhtikuu ,7-1,6-3,1-3,9-4,0-4,1-3,7 KOM kevät ,8-1,8-3,2-3, Suhdannetasoitettu rahoitusasema 1 (% suhteessa BKT:hen) VO marraskuu ,9-0,8-0,4 0, Rakenteellinen VO huhtikuu ,7-1,6-3,1-3,9-4,0-4,1-3,7 rahoitusasema 3 KOM kevät ,8-1,8-3,2-3, (% suhteessa BKT:hen) VO marraskuu ,7-0,6-0,4 0, VO huhtikuu ,4 62,5 68,5 73,0 75,7 77,7 78,5 Julkinen bruttovelka KOM kevät ,4 62,5 70,4 75, (% suhteessa BKT:hen) VO marraskuu ,9 58,4 57,0 55, Huom: 1 Ohjelmien mukaiset tuotantokuilut ja suhdannetasoitetut rahoitusasemat, jotka komission yksiköt ovat laskeneet uudelleen ohjelmien tietojen perusteella. 2 Perustuu ennusteisiin, joiden mukaan potentiaalinen kasvu on 1,8 % vuonna 2007, 1,7 % vuonna 2008 ja 1,3 % vuosina 2009 ja Suhdannetasoitettu rahoitusasema, jossa ei ole otettu huomioon kertaluonteisia eikä muita väliaikaisia toimenpiteitä. Uusimmassa tarkistetussa ohjelmassa ja komission yksiköiden kevään 2009 talousennusteessa ei ole kertaluonteisia eikä muita väliaikaisia toimenpiteitä. Lähde: Vakausohjelma (VO), komission yksiköiden kevään 2009 talousennusteet (KOM) ja komission yksiköiden laskelmat /09 10