Ehdotus neuvoston (Ecofin) selvitykseksi finanssipoliittisesta irtautumisstrategiasta

Transkriptio

1 EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 1. kesäkuuta 2010 (03.06) (OR. en) 10251/10 ECOFIN 313 UEM 193 SAATE Lähettäjä: Vastaanottaja: Asia: Neuvoston pääsihteeristö Valtuuskunnat Ehdotus neuvoston (Ecofin) selvitykseksi finanssipoliittisesta irtautumisstrategiasta Valtuuskunnille toimitetaan ohessa ehdotus neuvoston (Ecofin) selvitykseksi finanssipoliittisesta irtautumisstrategiasta. Liite: 10251/10 js,vpy/sl/jk 1 DG G FI

2 Ehdotus LIITE Neuvoston (Ecofin) selvitys finanssipoliittisesta irtautumisstrategiasta 1/ Johdanto 1. Ministerit sopivat 20. lokakuuta 2009, että tarvitaan irtautumisstrategioita koskevaa koordinoitua ja kattavaa lähestymistapaa, joka sisältää toimenpiteitä vakaan ja elinkelpoisen rahoitusalan jälleenrakentamiseksi, julkisen talouden kestävyyden varmistamiseksi ja potentiaalisen tuotannon lisäämiseksi. 2. Finanssipoliittisen irtautumisstrategian osalta sovittiin, että Euroopan talouden elvytysohjelmaan sisältyvien elvytystoimenpiteiden peruuttamisen lisäksi tarvitaan tuntuvaa julkisen talouden vakauttamista, jotta velan kasvu saataisiin pysäytettyä ja velkaantumisen suunta lopulta käännettyä ja palautettaisiin vakaat julkistalouden rahoitusasemat. Erityisesti neuvosto sopi eräistä finanssipoliittisia irtautumisstrategioita koskevista periaatteista, jotka koskevat koordinoinnin tarvetta, määrää, ajoitusta, maiden välisten erojen huomioon ottamista ja asiaan liittyviä politiikkoja. 3. Sen jälkeen kun valtionvelkamarkkinoilla esiintyneiden jännitteiden seurauksena Kreikkaa jouduttiin tukemaan taloudellisesti ja sovittiin Euroopan rahoituksenvakautusmekanismin perustamisesta, neuvosto ilmoitti 9. toukokuuta 2010 olevansa tiukasti sitoutunut varmistamaan julkisen talouden kestävyyden ja voimakkaamman talouskasvun kaikissa jäsenvaltioissa ja päätti siksi julkisen talouden vakauttamista ja rakenneuudistuksia koskevien suunnitelmien nopeuttamisesta, silloin kun se on tarpeen. 4. Tässä yhteydessä neuvosto jatkoi irtautumisstrategioita koskevaa työskentelyään Eurooppa-neuvoston 11. joulukuuta 2009 esittämän pyynnön mukaisesti. Tässä selvityksessä esitetään ajantasaistettu tilannekatsaus finanssipoliittiseen irtautumisstrategiaan aiemmin sovittujen periaatteiden pohjalta /10 js,vpy/sl/jk 2

3 2/ Finanssipoliittisen irtautumisstrategian täytäntöönpano viime kuukausina Keskipitkän aikavälin julkisen talouden vakauttamisstrategiat 5. Irtautumisstrategioiden verotusnäkökohtien suunnittelu ja täytäntöönpano toteutetaan vakaus- ja kasvusopimuksen puitteissa lokakuussa 2009 sovitun mukaisesti. Usean jäsenvaltion osalta on käynnistetty liiallista alijäämää koskeva menettely ja niille on esitetty suosituksia liiallisen alijäämän tilanteen lopettamiseksi. Jäsenvaltiot ovat toimittaneet viime kuukausina vakaus- ja lähestymisohjelmansa, joissa ne ovat ottaneet huomioon liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn yhteydessä annetut suositukset. Neuvosto on antanut asiaa koskevan lausuntonsa, mikä mahdollistaa finanssipoliittisten irtautumisstrategioiden jatkuvan seurannan neuvoston toimesta. 6. Käynnissä olevissa liiallista alijäämää koskevissa menettelyissä on otettu huomioon viime lokakuussa sovitut finanssipoliittisten elvytystoimien purkamista koskevat periaatteet. Erityisesti niissä on otettu huomioon sovittu strategia, jonka mukaan julkisen talouden vakauttaminen olisi aloitettava kaikissa EU:n jäsenvaltioissa viimeistään vuonna 2011, jos komission ennusteet osoittavat edelleen elpymisen vahvistuvan ja kehittyvän itseään ylläpitäväksi, ja vakauttamistoimien varhainen käynnistäminen on perusteltua useissa maissa. Koska komission yksiköiden kevään 2010 talousennuste vahvistaa oletuksen vähittäisestä elpymisestä, strategia on edelleen perusteltu. 7. Viimeaikainen kehitys on kuitenkin osoittanut, että markkinat ovat huolestuneita vakautusja lähentymisohjelmiin sisältyvien vakauttamisurien tehokkuudesta ja ovat myös ottaneet huomioon laajemmat makrotaloudelliset näkökohdat kestävyyttä koskevissa arvioinneissaan. Tässä yhteydessä hallitusten sitoumuksia olisi täsmennettävä entisestään, ja ne olisi näytettävä toteen uskottavalla tavalla. Näin ollen osa jäsenvaltioista on nopeuttanut edelleen vakauttamisprosessia ja painottanut sitä ohjelmakauden alkuun, ja toisten jäsenvaltioiden, joissa riskit ovat erityisen suuria, olisi myös harkittava ryhtymistä toimiin. Tähän tarkoitukseen tarvittavat toimet olisi ilmoitettava ja pantava täytäntöön mahdollisimman pian. On löydettävä herkkä tasapaino sen tarpeen, että on vältettävä epäsuotuisaa markkinadynamiikkaa aikaistamalla vakauttamista, ja sen tarpeen välillä, että on taattava edellytykset, jotka parhaiten mahdollistavat tuloksellisen julkisen talouden vakauttamisen ottamalla maiden erityisolosuhteet huomioon /10 js,vpy/sl/jk 3

4 8. Ohjelmien mukaan, joissa ei vielä ole otettu huomioon useiden maiden hiljattain tekemiä tarkistuksia, alijäämän odotetaan tänä vuonna kasvavan EU:n tasolla edelleen keskimäärin 7,2 prosenttia suhteessa BKT:hen (6,8 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2009). Vaikka moni jäsenvaltio suunnittelee aloittavansa vakauttamisen vuonna 2010, osa maista jatkaa talouden tukemista. Vuoden 2011 osalta ohjelmissa edellytetään alijäämän supistamista 5,6 prosenttiin suhteessa BKT:hen. Alijäämä alennettaisiin 4,3 prosenttiin vuoteen 2012 mennessä, ja se voitaisiin vuoden 2013 kattavissa ohjelmissa olevien tietojen perusteella supistaa 3 prosenttiin suhteessa BKT:hen kyseiseen vuoteen mennessä. Yhtä lukuun ottamatta kaikissa maissa, joiden osalta on käynnistetty liiallisia alijäämiä koskeva menettely, budjettistrategioiden tavoitteena on liiallisten alijäämien korjaaminen neuvoston suosittelemien määräaikojen puitteissa. Rakenteellisia sopeutustoimia olisi joissakin tapauksissa kuitenkin tehostettava liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn mukaisten vaatimusten täyttämiseksi. Maat, joiden osalta liiallista alijäämää koskevaa menettelyä ei ole käynnistetty, pyrkivät ohjelmissaan pitämään julkistalouden alijäämää koskevan viitearvon alapuolella eli 3 prosentissa suhteessa BKT:hen, tai palauttamaan sen nopeasti alle viitearvon, jos raja näyttäisi ylittyvän. 9. Komission yksiköiden kevään 2010 talousennusteessa koko EU:n osalta ennakoitu julkisen talouden nimellisalijäämä vuodelle 2010 on ohjelman tavoitteiden mukainen, mutta tämä johtuu osittain siitä, että usean maan korkeat alijäämät tasapainottuvat pois tilastosta muutaman maan alhaisemman alijäämän vaikutuksesta. Vuodesta 2011 eteenpäin komission yksiköt ennustavat alijäämän ylittävän selvästi ohjelmien tavoitteet koko EU:n osalta (6½ prosenttia suhteessa BKT:hen) 1. Nämä eroavaisuudet kuvastavat sitä, että sopeutuksia ei monissa tapauksissa ole täysimääräisesti tuettu riittävän yksityiskohtaisin toimenpitein etenkään vuodesta 2011 eteenpäin. Lisäksi useassa tapauksessa ohjelmat perustuvat komission yksiköiden ennustetta suotuisampiin talouden kasvuoletuksiin siitä huolimatta, että talous- ja rahoituskomitea vahvisti marraskuussa 2009 toimitetussa finanssipoliittisia irtautumisstrategioita koskevassa selvityksessä periaatteen, jonka mukaan finanssipoliittiset suunnitelmat tulisi laatia varovaisten kasvuskenaarioiden pohjalta. 1 Pantakoon merkille, että tähän kohtaan otetut luvut eivät sisällä Kreikan, Espanjan ja Portugalin hiljattain ilmoittamia lisätoimenpiteitä, jotka tulevat alentamaan nimellisalijäämää vuonna /10 js,vpy/sl/jk 4

5 Keskimääräinen velkasuhde EU:n tasolla kasvoi yli 10 prosentilla suhteessa BKT:hen vuosien 2008 ja 2009 välillä, ja se oli 74 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna Ohjelmien ennusteiden mukaan velkasuhde jatkaisi kasvuaan noin 83½ prosenttiin suhteessa BKT:hen koko EU:ssa vuoteen 2012 mennessä sen lisäksi, että perusjäämien ja kokonaistuotannon kasvun paraneminen on vain osittaista ja inflaatio varsin kohtuullinen. 11. Lokakuussa sovitun irtautumisstrategian ja neuvostossa 9. toukokuuta aikaansaadun yhteisymmärryksen vuoksi jäsenvaltioiden olisi jatkettava julkisen talouden vakauttamista eri tahtiin ottaen huomioon sekä julkisen talouden että muut riskit. Irtautumisstrategian uskottavuuden takaamiseksi on erittäin tärkeää, että liiallisen alijäämän menettelyn nojalla annetut suositukset pannaan täysimääräisesti ja ehdottomasti ajallaan täytäntöön. Erityisesti vuosiksi 2010 ja 2011 asetetut julkisen talouden tavoitteet, joita on viime aikoina huomattavasti tiukennettu monissa maissa, olisi nimellisesti saavutettava. Joissakin jäsenvaltioissa äskettäin suoritettujen tavoitteiden tiukentamisten lisäksi tavoitteita olisi edelleen tarkistettava muissa jäsenvaltioissa, joissa julkisen ja makrotalouden riskit ovat suuria eikä vakauttamisprofiili ole tarpeeksi etupainotteinen. Kaikkien jäsenvaltioiden olisi toteutettava tarvittavat lisätoimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi ajallaan. Keskipitkällä aikavälillä on jatkettava julkisen talouden vakauttamista ja keskipitkän aikavälin tavoitteet olisi saavutettava osana kattavaa keskipitkän aikavälin sopeuttamisstrategiaa. Tämän olisi mahdollistettava nopea palaaminen vakauttamisen edellyttämille alijäämätasoille ja sen jälkeen pysyvä valtionvelan tason alentaminen kaikissa jäsenvaltioissa. Tämä on tarpeen myös sen varmistamiseksi, ettei julkinen velka vaaranna talouden elpymistä. 12. Vakauttamisen suuruusluokasta riippumatta sen onnistuminen riippuu vahvasti poliittisesta sitoutumisasteesta, joka käy ilmi toimenpiteiden pysyvyydestä. Myös vakauttamistoimien sisällöllä on ratkaiseva vaikutus, ja tulopohjaiset toimenpiteet ovat todennäköisimmin tehottomampia johtuen niiden kielteisistä heijastusvaikutuksista kasvuun. Tulopohjaisia toimenpiteitä olisi siten harkittava ainoastaan, jos veron lähtötaso on riittävän alhainen. Menopohjaisen vakauttamisen osalta tulisi varmistaa, että tulokset keskipitkän aikavälin kasvun vahvistamisen osalta ovat paremmat kuin aiemmilla kerroilla ja pidättäytyä siten muun muassa opetukseen, tutkimukseen ja kehitykseen kohdistuvista leikkauksista /10 js,vpy/sl/jk 5

6 Pitkän aikavälin kestävyys 13. Varovaisiin kasvunäkymiin perustuvat komission yksiköiden keskipitkän aikavälin ennusteet, joissa otetaan huomioon ikääntymisen kustannukset ja oletetaan, ettei toimintapolitiikka muutu, osoittavat, että ohjelmien mukaiset julkisen talouden strategiat eivät ehkä riitä vakauttamaan velkasuhteita vuoteen 2020 mennessä useimmissa jäsenvaltioissa. Tämän vuosikymmenen jälkipuoliskolla keskimääräinen velkasuhde nousisi EU:n tasolla lähes 90 prosenttiin suhteessa BKT:hen. Tällainen kehitys vaikuttaa julkisen talouden kestävyyteen ottaen huomioon myös jatkuvat velkakehityksen kasvupaineet, jotka johtuvat väestön ikääntymisen taloudellisista ja talousarviovaikutuksista. 14. Tämä antaa hyvän kuvan siitä, että jäsenvaltioiden on varmistettava, että ne saavuttavat keskipitkän aikavälin tavoitteensa kohtuullisen ajan kuluessa ja että talouden seuraavan laskusuhdanteen alkaessa niiden velkatasot ovat sellaiset, että automaattiset vakauttajat voivat vaikuttaa vakauttamisuraan. Poliittiset liitännäistoimet 15. Koska liiallisten alijäämien korjaaminen vaatii väistämättä pitkän ajan, sovittiin, että vakauttamistoimia olisi tuettava julkisen talouden kestävyyteen suoraan vaikuttavilla uudistustoimilla, esimerkiksi eläkeuudistuksella ja kansallisten finanssipolitiikan kehyksien vahvistamisella. Tähän mennessä ainoastaan muutama maa, erityisesti ne, jotka ovat joutuneet viime kuukausina markkinoiden tiukan tarkastelun kohteiksi, ovat ilmoittaneet huomattavista uudistuksista sillä alalla. Monissa maissa tarvitaan vielä lisätoimia, ja neuvosto seuraa tätä asiaa tiiviisti. 16. Sovittiin myös, että julkisen talouden vakauttamisen lisäksi on tehtävä kasvua lisääviä rakenneuudistuksia. Kasvupotentiaalin lisääminen olisi nähtävä tärkeimpänä julkisen talouden sopeuttamista edistävänä tekijänä pitkällä aikavälillä. Myös tältä osin edistyminen on ollut suhteellisen vähäistä. Ilmoitetut uudistukset olisi toteutettava ja uusia suunniteltava, kaikkein kiireellisimmin maissa, joilla on makrotalouden epätasapainoon ja kilpailukykyyn liittyviä ongelmia /10 js,vpy/sl/jk 6

7 17. Viime kuukausien tapahtumat ovat osoittaneet EU:n ja euroalueen talouden hallinnon tehostamisen tarpeen. Julkisen talouden osalta jäsenvaltiot eivät aikaisemmin riittävästi käyttäneet talouden hyviä aikoja hyväkseen julkisen taloutensa vakauttamiseksi ja velkojensa vähentämiseksi, eikä EU käyttänyt käytössään olevia välineitä täysimääräisesti hyväkseen. Uudistusten, jotka Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan perustaman talouden ohjausryhmän on määrä esittää, odotetaan auttavan tämän tilanteen korjaamisessa. 3/ Seuraavat vaiheet 18. Komissio on parhaillaan tekemässä tai tekee piakkoin arvion näiden suositusten toteuttamiseksi toteutetuista toimista useimpien jäsenvaltioiden osalta. Se on myös hyvä tilaisuus arvioida jäsenvaltioiden irtautumisstrategioita viime aikaisten tapahtumien valossa. Euroalueen maiden osalta julkisen talouden vuosittainen välitarkastus ohjaa edelleen vuosien 2010 ja 2011 finanssipolitiikkaa. 19. Ministerit ovat sitoutuneita panemaan vakaus- ja kasvusopimuksessa määritellyt valvonnan kehykset täysimääräisesti ja tiukasti täytäntöön ja odottavat mielenkiinnolla ehdotuksia Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan perustamalta työryhmältä, joka pohtii tapoja tehostaa talouden hallintoa EU:ssa, ja erityisesti finanssipolitiikan valvontakehyksiä /10 js,vpy/sl/jk 7