KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

Transkriptio

1 EUROOPAN KOMISSIO Bryssel COM(2018) 146 final KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE On aika ryhtyä toimiin nykyaikaisen, oikeudenmukaisen ja tehokkaan verotusstandardin vahvistamiseksi digitaalitalouden alalla FI FI

2 1. Johdanto Eurooppa-neuvosto keskustelee maaliskuuta 2018 digitaalitalouden verotuksesta. Syyskuussa 2017 julkaistussa komission tiedonannossa Oikeudenmukainen ja tehokas verojärjestelmä Euroopan unionin digitaalisille sisämarkkinoille 1 esitetään digitaalitalouden verottamiseen liittyvät keskeiset kysymykset ja tavoitteet. Komissio esittää nyt ehdotuksia nykyaikaisen, oikeudenmukaisen ja tehokkaan standardin vahvistamiseksi digitaalitalouden alalla. Näin vastataan Eurooppa-neuvoston ja Ecofin-neuvoston kehotuksiin, joissa korostetaan tarvetta ottaa käyttöön digiaikaan soveltuva tehokas ja oikeudenmukainen verotusjärjestelmä, ja odotuksiin siitä, että komissio antaa ehdotuksia vuoden 2018 alkuun mennessä 2. Digitaalitalous muuttaa tapaamme toimia yhdessä, kuluttaa ja harjoittaa liiketoimintaa. Digitalisoituminen tuo monia hyötyjä yhteiskunnalle. Jotta digitaalisista sisämarkkinoista saataisiin täysi hyöty, komissio on asettanut ne yhdeksi ensisijaisista prioriteeteistaan. 3 Digitaalisten sisämarkkinoiden luomisella varmistetaan, että Euroopan unioni pysyy maailman kärjessä digitaalitaloudessa, mikä tarjoaa uusia innovaatiomahdollisuuksia ja tukee eurooppalaisten yritysten maailmanlaajuisia kasvupyrkimyksiä. Digitaaliset sisämarkkinat voisivat kasvattaa Euroopan taloutta jopa 415 miljardia euroa ja siten lisätä työpaikkoja, investointeja, kasvua, kilpailua ja innovointia. Olettaen, että asianmukainen toimintapoliittinen ja lainsäädäntökehys otetaan käyttöön ajoissa, EU:n datatalouden arvo kasvaa vuoteen 2020 mennessä 739 miljardiin euroon, mikä on 4 prosenttia koko EU:n BKT:stä. 4 Digitalisaation myötä myös kaikkein pienimpien yritysten mahdollisuudet harjoittaa toimintaansa rajojen yli paranevat. Nykytilanteessa digitaalisten palvelujen käyttäjät ovat yhä enemmän osa arvonmuodostusprosessia joko tietoisesti tai tiedostamattaan. Käyttäjät tuottavat dataa, jakavat tietoa ja sisältöä sekä mahdollistavat laajojen ja monimuotoisten verkostojen syntymisen. Tämä kaikki tuottaa huomattavaa arvoa taloudelle, ja suuntaus on kasvava. Käyttäjien toiminnan laajuus digitaalitaloudessa käy ilmi seuraavasta kaaviosta. 1 COM(2017) 547 final. 2 Eurooppa-neuvoston istunto (19. lokakuuta 2017) päätelmät (asiakirja EUCO 14/17) ja neuvoston päätelmät digitaalitalouden liikevoiton verotuksen haasteista (5. joulukuuta 2017) (FISC 346 ECOFIN 1092)

3 Näin EU:ssa käytetään internetiä päivittäin: Internetin käyttö EU:ssa Yli miljoonaa gigatavua internetliikennettä 650 miljoonaa internethakua 20 miljardia lähetettyä sähköpostia 40 miljoonaa VoIPpuhelua 24 tunnissa blogikirjoitusta 150 miljoonaa julkaisua sosiaalisessa mediassa 800 miljoonaa 40 miljoonaa verkossa verkkoon ladattua katsottua videota valokuvaa Digitaaliyritykset kasvavat huomattavasti muuta taloutta nopeammin, ja niistä suurimmilla on valtava käyttäjä- ja kuluttajakunta EU:ssa. Esimerkiksi 42 prosenttia eurooppalaisista käyttää Facebookia. Vaikka digitaalitaloudessa lähes kaikki verkkosivustot ovat paikallisia (niitä käytetään vain yhdessä maassa), suurin osa liikenteestä liittyy pieneen määrään maailmanlaajuisia verkkosivustoja. Viimeisten seitsemän vuoden aikana keskimääräinen vuositulojen kasvu digitaalialan huippuyrityksissä oli noin 14 prosenttia, kun se oli noin 3 prosenttia tietotekniikka- ja televiestintäyrityksissä ja 0,2 prosenttia muissa monikansallisissa yrityksissä 5. Tämä on myönteinen merkki alan dynaamisuudesta ja potentiaalista. 5 SWD(2018) 81 final. 2

4 Keskimääräinen vuositulojen kasvu ,2 % 6 Ks. liitteessä oleva tiivistelmä verotusta koskevista aloitteista. 7 Neuvoston direktiivi (EU) 2015/2376, Neuvoston direktiivi (EU) 2016/881, Neuvoston direktiivi (EU) 2016/2258, COM(2016) 198 final ja COM(2017) 335 final. 8 Neuvoston direktiivi (EU) 2016/1164 ja neuvoston direktiivi (EU) 2017/ Digitaalialan yritykset IT- ja televiestintäyritykset Muut monikansalliset yritykset Ilman oikeudenmukaista ja tehokasta verotusta digitaalisista sisämarkkinoista ei saada täyttä hyötyä. On tärkeää luoda ajantasainen verotusympäristö, jossa digitaaliselle toiminnalle annetaan sille kuuluva arvo ja jossa digitaalisesti suuntautuneet yritykset voivat kasvaa ennakoitavassa ja oikeudenmukaisessa liiketoimintaympäristössä. Verotuksella on ratkaiseva asema EU:n taloudellisessa ja sosiaalisessa mallissa. Oikeudenmukainen ja tehokas verojärjestelmä tuottaa tuloja julkisille palveluille ja tukee samalla eurooppalaisten yritysten talouskasvua ja kilpailukykyä. EU:n kansalaiset ovat huolissaan eriarvoisuuden lisääntymisestä ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden puuttumisesta. He ovat pyytäneet jäsenvaltioita ja komissiota ryhtymään toimiin verojärjestelmien oikeudenmukaisuuden parantamiseksi. Kaikkien verovelvollisten on maksettava oikeudenmukainen osuutensa veroista. Näin voidaan taata yrityksille tasavertaiset toimintaedellytykset, jotka ovat keskeiset sisämarkkinoiden toiminnan kannalta, ja suojella Euroopan sosiaalista mallia, johon EU:n kansalaiset luottavat. EU:n verojärjestelmien oikeudenmukaisuuden ja tehokkuuden parantaminen on ollut nykyisen komission ensisijainen tavoite sen toimikauden alusta alkaen. 6 EU on ottanut maailmanlaajuisesti johtavan aseman verotuksen läpinäkyvyyden parantamisessa 7. Se on antanut sitovia sääntöjä veronkiertoa helpottavien porsaanreikien tilkitsemiseksi 8, toteuttanut toimia yhteistyöhaluttomia lainkäyttöalueita vastaan 9 sekä hyväksynyt ja päivittänyt alv- 3

5 järjestelmän nykyaikaan 10. Valtiontukisääntöjen alalla komissio on toteuttanut toimia verosuunnittelua harjoittavien yritysten veroetuuskohtelua vastaan. Lisäksi komissio on ehdottanut, että sisämarkkinoilla otettaisiin käyttöön uudet kilpailukykyiset, oikeudenmukaiset ja vankat puitteet yritysten verottamiseksi 11. Komissio on myös ehdottanut toimenpiteitä avoimuuden edistämiseksi vaatimalla monikansallisia yrityksiä julkistamaan tiedot EU:ssa 12 maksamistaan veroista (julkinen maakohtainen raportointi). Se pyytää Euroopan parlamenttia ja neuvostoa ryhtymään toimiin, jotta tämä tärkeä aloite hyväksytään nopeasti. Joitakin haasteita on kuitenkin vielä ratkaisematta. Varsinkin maailmantalouden nopea digitalisoituminen luo uutta painetta yhteisöverojärjestelmille sekä EU:n tasolla että kansainvälisesti. Uusien liiketoimintamallien pitäisi tukea yrittäjyyttä ja varmistaa samalla tasapuoliset toimintaedellytykset. Päätöksenteon kaikilla tasoilla on varmistettava, että sääntely-ympäristö on yksinkertainen ja suotuisa yrittäjien, erityisesti pk-yritysten, kannalta. Kuten toukokuussa 2017 julkaistussa globalisaation hallintaa käsittelevässä komission pohdinta-asiakirjassa 13 todetaan, tämä ei tarkoita protektionismia, sääntelyn purkamista tai kilpailemista alhaisimmalla sääntelytasolla vaan järkevää sääntelyä. Hallitusten on varmistettava, että veropolitiikka on tarkoituksenmukaista myös digitalisaation ja uusien liiketoimintamallien valossa ja että yritykset maksavat veronsa siellä, missä taloudellinen toiminta tapahtuu. Komission tänään antamat ehdotukset muodostavat tasapainoisen ja oikeasuhteisen vastauksen näihin haasteisiin. 2. Yhteisöverojärjestelmän mukauttaminen 2000-luvulle: tulevat haasteet 2.1 Vanhentuneet yhteisöverosäännöt Muiden yritysten tapaan myös digitaalialan yritysten on maksettava osuutensa veroista, joilla rahoitetaan niiden tarvitsemat julkiset palvelut. Näin ei kuitenkaan tapahdu tällä hetkellä. Yritykset, joilla on merkittävä digitaalinen läsnäolo jossakin jäsenvaltiossa, voivat käyttää kyseisen valtion julkisia palveluja ja markkinainfrastruktuuria, kuten sen oikeusjärjestelmää ja hyvin toimivia yhteyksiä. Niiden tarvitsee kuitenkin maksaa veroja kyseisessä jäsenvaltiossa vain, jos niillä on siellä myös merkittävä fyysinen läsnäolo. Yritykset, joiden toiminta on pääasiassa digitaalista, eivät tarvitse samassa määrin fyysistä läsnäoloa ulkomailla kuin perinteiset yritykset: vain 50 prosenttia monikansallisten digitaaliyritysten tytäryhtiöistä sijaitsee ulkomailla. Vastaava luku perinteisten monikansallisten yritysten keskuudessa on 80 prosenttia Verkkokauppaa koskevasta alv:sta 5 päivänä joulukuuta 2017 annettu neuvoston direktiivi (EU) 2017/2455, jota koskevan ehdotuksen komissio antoi 1 päivänä joulukuuta 2016 (COM(2016) 757 final). 11 COM(2016) 685 final ja COM(2016) 683 final. 12 COM/2016/0198 final UNCTAD:n laatiman raportin World Investment Report 2017 luvussa IV (s ) esitetyn metodologian mukaan. 4

6 Kansainvälisesti sovitun periaatteen mukaan voitot olisi verotettava siellä, missä arvo syntyy 15. Nykyiset kansainväliset verosäännöt on kuitenkin suunniteltu fyysisille yrityksille. Ne perustuvat suurelta osin fyysiseen läsnäoloon, eikä niitä ole suunniteltu sellaisia liiketoimintamalleja varten, jotka pohjautuvat ensisijaisesti aineettomiin hyödykkeisiin, dataan ja tietosisältöön. Nykyisissä säännöissä ei oteta huomioon liiketoimintamalleja, joiden mukaisesti yritykset voivat suorittaa digitaalisia palveluja tietyssä maassa olematta siellä fyysisesti läsnä. Niissä ei myöskään oteta huomioon uusia tapoja, joilla voittoa tehdään digitaalisessa maailmassa. Säännöillä on esimerkiksi vaikea saada aineettomilla hyödykkeillä (kuten patentit ja algoritmit) saatua arvoa verotuksen piiriin, sillä se voidaan helposti siirtää lainkäyttöalueille, joilla on alhainen tai olematon verotus. Lisäksi nykyisissä säännöissä ei oteta huomioon sitä, miten käyttäjät luovat arvoa digitaaliyrityksille tuottamalla dataa ja sisältöä tai toimimalla verkostoissa, jotka ovat monien digitaalisten liiketoimintamallien keskeinen osa. Tämä merkitsee sitä, että on olemassa ristiriita sen välillä, missä arvo syntyy ja missä verot maksetaan. Näin ollen digitaalisia liiketoimintamalleja noudattavien yritysten tosiasiallinen verokanta (9,5 prosenttia) on yli puolet pienempi kuin perinteisiä liiketoimintamalleja noudattavilla yrityksillä (23,2 prosenttia) 16. Tämä johtuu yhtäältä vanhentuneesta verotusjärjestelmästä ja toisaalta sisäänrakennetuista kannustimista, joita hallitus on tarjonnut digitaalisille yrityksille tämän tulevaisuuteen suuntautuneen alan kasvun tukemiseksi. Tietyissä tapauksissa verorasitusta voidaan alentaa aggressiivisella verosuunnittelulla tätäkin enemmän. Tällainen toiminta johtaa epätasapainoiseen järjestelmään, joka syrjii perinteisiä yrityksiä. Se luo epätasapainoa puhtaasti valtionsisäisten digitaaliyritysten ja eri lainkäyttöalueilla toimivien digitaaliyritysten välille. Lisäksi se kyseenalaistaa jäsenvaltioiden veropohjien kestävyyden ja saattaa johtaa sosiaalisesti epäoikeudenmukaiseen tilanteeseen, jossa muiden yritysten ja veronmaksajien verorasitus on suurempi. 15 Veropohjan rapautumista ja voitonsiirtoja koskeva OECD:n ja G20-maiden hanke (2013). 16 SWD(2018) 81 final. 5

7 Tosiasiallinen keskimääräinen verokanta EU:ssa 23,2 % 9,5 % Perinteiset kansainväliset liiketoimintamallit Digitaaliset kansainväliset liiketoimintamallit Kuluttajat ja yritykset ovat tietoisia vanhentuneiden verosääntöjen aiheuttamista ongelmista. Komission hiljattain järjestämässä kuulemisessa lähes kolme neljäsosaa vastaajista oli sitä mieltä, että nykyiset kansainväliset verosäännöt mahdollistavat sen, että digitaaliyritykset hyötyvät tietyistä edullisista verojärjestelmistä ja sitä kautta alemmasta verorasituksesta. Yhteensä 82 prosenttia vastaajista katsoi, että kansainvälisten verosääntöjen ja digitaalitalouden välistä suhdetta olisi tarkasteltava Kansainvälisen ratkaisun tarve Digitaalitalous ylittää valtioiden rajat. Kansainvälisillä foorumeilla on yhä useammin tuotu esiin tarve vahvistaa uudet veropuitteet, joissa otetaan huomioon digitaaliset liiketoimintamallit. Komissio on vahvasti sitä mieltä, että ratkaisun on viime kädessä oltava maailmanlaajuinen. Tämä näkemys on linjassa sen näkemyksen kanssa, jonka mukaan globalisaation hallinta edellyttää asianmukaista maailmanlaajuista otetta ja asianmukaisia maailmanlaajuisia sääntöjä. Komissio tekee tiivistä yhteistyötä taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD) kanssa kansainvälisen ratkaisun löytämiseksi. Edistyminen kansainvälisellä tasolla on kuitenkin haasteellista, koska ongelma on monimutkainen ja useita erilaisia kysymyksiä on pystyttävä ratkomaan. Näin ollen komissio ehdottaa kansainvälisten neuvottelujen rinnalle EU:n tasolla tehtäviä ratkaisuja syyskuussa antamaansa tiedonantoon pohjautuen. Tämä vauhdittaa kansainvälisiä keskusteluja antamalla selkeän esimerkin siitä, miten kansainvälisellä tasolla keskusteltavista periaatteista voidaan muokata digiaikaan soveltuva nykyaikainen, 17 Säädösehdotuksiin (SWD(2018) 81 final) liitetyn vaikutustenarvioinnin liitteessä 2 on yksityiskohtainen yhteenveto tuloksista. 6

8 oikeudenmukainen ja tehokas yhteisöverokehys. EU ja sen jäsenvaltiot ovat edelläkävijöitä koko maailmassa ehdottaessaan kokonaisvaltaista lähestymistapaa asian korjaamiseksi ja välittömien riskien lieventämiseksi. 3. Kestävä verotus digitaalisella aikakaudella: kokonaisratkaisu yhteisöverojärjestelmälle EU:n digitaaliset sisämarkkinat tarvitsevat vakaat veropuitteet, joissa otetaan huomioon digitaaliset liiketoimintamallit. Tämän pitäisi kannustaa innovointiin investoinneille vakaan liiketoimintaympäristön myötä ja antaa kaikille alan toimijoille mahdollisuus hyödyntää uutta markkinadynamiikkaa oikeudenmukaisin ja tasapuolisin ehdoin. Veropuitteilla olisi varmistettava yritysten tekemien investointien verotuksen oikeusvarmuus sekä estettävä kilpailun vääristyminen ja uusien verotuksen porsaanreikien ilmaantuminen sisämarkkinoille. Niillä olisi myös varmistettava kestävät verotulot jäsenvaltioille. Näistä syistä komissio ehdottaa kokonaisratkaisua siihen, miten digitaalitaloutta olisi verotettava. Ehdotukseen sisältyy kolme keskeistä osaa. 3.1 Uusi merkittävän digitaalisen läsnäolon yhteisöverotusta koskeva direktiivi Kokonaisratkaisun ensimmäinen osa on direktiivi, jossa vahvistetaan yhteisöverosäännöt sellaisille yrityksille, joilla on merkittävä digitaalinen läsnäolo. Direktiivi tarjoaa ratkaisun nykyisen yhteisöverojärjestelmän ongelmiin sen osalta, missä digitaalitalouden verotus tapahtuu ja mitä digitaalitaloudessa verotetaan. Direktiiviehdotuksen mukaan yritysten olisi maksettava veroa jäsenvaltioissa, joissa niillä on merkittävä digitaalinen läsnäolo, vaikka ne eivät olisi siellä fyysisesti läsnä. Läsnäolo olisi määriteltävä digitaalisten palvelujen suorittamisesta saatujen tulojen, digitaalisten palvelujen käyttäjien lukumäärän tai digitaalisista palveluista tehtyjen liiketoimintasopimusten lukumäärän perusteella. Näillä kynnysarvoilla varmistettaisiin, että huomattava osa digitaalisesta toiminnasta otetaan huomioon arvioitaessa, missä yritystä olisi verotettava. Samalla vältetään aiheuttamasta suhteetonta rasitetta pk-yrityksille. Lisäksi direktiivissä vahvistetaan uudet voittojen kohdentamista koskevat säännöt digitaalisille yrityksille. Direktiivissä ehdotetaan nykyisten siirtohinnoitteluperiaatteiden hyödyntämistä ja linjataan, että voittojen kohdentamisen digitaalisille yrityksille olisi heijastettava tapoja, joilla digitaalinen toiminta johtaa arvonmuodostukseen datan ja käyttäjien kaltaisten tekijöiden kautta. 3.2 Periaatteiden sovittaminen yhteen CCCTB-ehdotuksen kanssa Toinen tärkeä osa komission ehdottamaa kokonaisratkaisua on direktiiviehdotuksen säännösten sovittaminen yhteen yhteisestä yhdistetystä yhteisöveropohjasta (CCCTB) tehtyjen ehdotusten kanssa. Komissio on valmis tekemään yhteistyötä jäsenvaltioiden kanssa tutkiakseen, miten tämä tavoite voitaisiin saavuttaa. CCCTB:a ja yhteistä 7

9 yhteisöveropohjaa koskevissa Euroopan parlamentin mietinnöissä 18 ehdotetut muutokset ovat hyvä pohja jatkotyöskentelylle. Uusi digitaalista läsnäoloa koskeva direktiivi ja CCCTB:n muutokset yhdessä varmistavat, että sekä jäsenvaltioiden yhteisöverojärjestelmissä että EU:n tasolle ehdotetussa yhteisessä yhdistetyssä veropohjassa on sääntöjä, joilla puututaan digitaalitalouden verottamista koskeviin ongelmiin. 3.3 Ratkaisun soveltaminen maailmanlaajuisesti EU:n tasolla ehdotetuissa ratkaisuissa on aina otettava huomioon myös maailmanlaajuinen ulottuvuus. Nämä ehdotukset muodostavat komission panoksen yhteisymmärrykseen perustuvaan ratkaisuun, jonka OECD pyrkii löytämään vuoteen 2020 mennessä. Ne tarjoavat esimerkin siitä, miten kansainvälisellä tasolla keskusteltavat periaatteet voidaan panna käytännössä täytäntöön. EU:n ehdottama ratkaisu olisi mahdollisuuksien mukaan ulotettava koskemaan suhteita kolmansiin maihin, jotta voidaan varmistaa tasapuoliset toimintaedellytykset EU:hun sijoittautuneille ja EU:n ulkopuolisille yrityksille. Tämä pitäisi toteuttaa mukauttamalla jäsenvaltioiden tekemiä kaksinkertaista verotusta koskevia sopimuksia. Tämän vuoksi komissio antaa direktiiviehdotuksen lisäksi myös jäsenvaltioille osoitetun suosituksen, jotta ne mukauttaisivat EU:n ulkopuolisten lainkäyttöalueiden kanssa tekemänsä kaksinkertaista verotusta koskevat sopimukset niin, että ne olisivat linjassa direktiiviehdotuksen kanssa. Komissio on valmis auttamaan jäsenvaltioita hyödyntämään yhteistä lähestymistapaa neuvoteltaessa muutoksista EU:n ulkopuolisten lainkäyttöalueiden kanssa tehtyihin kaksinkertaista verotusta koskeviin sopimuksiin. Komissio on valmis avustamaan neuvostoa sellaisten lainkäyttöalueiden yksilöimisessä, joiden kanssa neuvottelut olisi aloitettava ensisijaisesti. Komissio on valmis avustamaan neuvostoa myös siinä tapauksessa, että neuvosto päättää käynnistää tunnustelevat keskustelut EU:n ulkopuolisten lainkäyttöalueiden kanssa muutosten hyväksymisestä kaksinkertaista verotusta koskeviin sopimuksiin, joita ne ovat tehneet jäsenvaltioiden kanssa. Tämä estäisi sellaisten erilaisten lähestymistapojen hyödyntämisen, jotka voisivat heikentää tasapuolisia toimintaedellytyksiä ja luoda uusia porsaanreikiä verojärjestelmään. 18 Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma, annettu 15. maaliskuuta 2018, ehdotuksesta neuvoston direktiiviksi yhteisestä yhteisöveropohjasta (COM(2016)0685 C8-0472/ /0337(CNS)); ja Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma, annettu 15. maaliskuuta 2018, ehdotuksesta neuvoston direktiiviksi yhteisestä yhdistetystä yhteisöveropohjasta (CCCTB) (COM(2016)0683 C8-0471/ /0336(CNS)). 8

10 Digitaalitalouden oikeudenmukaisen verotuksen osatekijät Globaali ratkaisu OECD:n kehyksen mukauttamiseksi Kaikki yritykset Sisämarkkinoilla toimivat yritykset CCCTB Yritykset, joiden yhteenlaskettu maailmanlaajuinen liikevaihto on yli 750 miljoonaa euroa Yritykset, joiden vuotuiset digitaaliset tulot EU:ssa ovat yli 50 miljoonaa euroa Digitaalisten palvelujen verotus Merkittävän digitaalisen läsnäolon verotus 4. Välittömän hajautumisvaaran välttäminen: väliaikainen toimenpide tiettyjen digitaalisten palvelujen tulojen verottamiseksi Rakenteellisesta ratkaisusta sopiminen ja sen täytäntöönpano vievät aikaa erityisesti siksi, että periaatteet on ulotettava koskemaan EU:n ulkopuolisten lainkäyttöalueiden kanssa tehtyjä kaksinkertaista verotusta koskevia sopimuksia. Jäsenvaltioilla on kuitenkin yhä enemmän poliittista painetta toteuttaa pikaisia toimia digitaalitalouden verotuksen alalla, jotta voidaan turvata verotulot ja taata tasapuoliset toimintaedellytykset. Yhä useammat jäsenvaltiot toteuttavat jo yksipuolisia toimia. Yksipuolisia välillisen verotuksen toimenpiteitä on suunniteltu tai pantu täytäntöön 10 jäsenvaltiossa. Muiden jäsenvaltioiden kansallisten veroviranomaisten mukaan nykytilanne uhkaa johtaa koordinoimattomien toimien lisääntymiseen. 19 Vaarana on, että useat eri lähestymistavat digitaalitalouden verotukseen pahentavat EU:n sisämarkkinoiden pirstaloitumista, luovat lisäesteitä ja oikeudellista epävarmuutta yrityksille ja vääristävät kilpailua sisämarkkinoilla. Eri lähestymistavoista voi myös aiheutua uusia porsaanreikiä, jotka saattavat helpottaa veron kiertämistä. Tämä kaikki heikentäisi EU:n kilpailukykyä ja verotuksen oikeudenmukaisuutta. Lisäksi koordinoimattomat kansalliset 19 Komission kuulemiseen vastanneista 21 jäsenvaltiosta 15 oli sitä mieltä, että nykytilanne voi pakottaa jotkin jäsenvaltiot hyväksymään yksipuolisia toimia. 9

11 toimenpiteet pienentävät mahdollisuuksia siirtyä kohti yhteistä kokonaisvaltaista lähestymistapaa EU:ssa. Tästä syystä on myös tarpeen löytää EU:n tasolla toimiva väliaikaisratkaisu, jotta voidaan estää sisämarkkinoiden pirstaloituminen ja parantaa oikeudenmukaisuutta ja samalla tarjota jäsenvaltioille mahdollisuus turvata tulonsa. Lisäksi väliaikaisratkaisu nopeuttaisi siirtymistä kohti kokonaisvaltaisempaa ratkaisua. Väliaikaista toimenpidettä olisi sovellettava vain siihen saakka, kunnes kokonaisvaltaisesta ratkaisusta päästään sopimukseen kansainvälisellä tasolla. Tästä syystä komissio ehdottaa EU:n tasolla käyttöönotettavaa väliaikaista digitaalisten palvelujen veroa. Ehdotetulla toimenpiteellä on tarkasti rajattu soveltamisala. Siinä keskitytään toimintaan, jossa syntynyt arvo ja jäsenvaltioiden mahdollisuudet sen verottamiseen eivät kohtaa eli kun käyttäjien osallistumisella ja osallisuudella on keskeinen asema arvon luomisessa. Digitaalisten palvelujen verokannan olisi oltava 3 prosenttia tietyistä digitaalisista palveluista saaduista vuotuisista bruttotuloista EU:ssa. Veroa kannettaisiin siinä jäsenvaltiossa (niissä jäsenvaltioissa), jo(i)ssa kyseisiin palveluihin osallistuvat käyttäjät sijaitsevat. Digitaalisten palvelujen verosta saataisiin arviolta 5 miljardin euron vuotuiset tulot EU:ssa, mikä parantaisi julkisen talouden kestävyyttä EU:ssa ja jäsenvaltioissa. 20 Digitaalisten palvelujen veroa kannettaisiin pääasiassa kahdesta digitaalisten palvelujen ryhmästä saatavista tuloista. Kyseisten palvelujen yhteisenä piirteenä on, että tulojen kerryttäminen riippuu pitkälti käyttäjien osallistumisen tai käyttäjädatan hyödyntämisestä. Koska näitä palveluja tarjotaan tyypillisesti etäpalveluina, palvelujen tarjoajan ei tarvitse olla sijoittautunut fyysisesti lainkäyttöalueelle, jolla käyttäjät sijaitsevat ja jolla myös arvo syntyy. Uuden veron tarkoituksena onkin verotusoikeuksien antaminen kyseisille lainkäyttöalueille. Tämä kattaisi palvelut, jotka koskevat mainosten sijoittamista digitaalisiin rajapintoihin. Se kattaisi myös välikätenä toimivat digitaaliset rajapinnat ja markkinapaikat, joiden päätarkoituksena on helpottaa käyttäjien välistä vuorovaikutusta (kuten vertaismyyntisovellukset ja -sivustot). Kynnysarvoja sovellettaisiin sen varmistamiseksi, että vero ei vaikuta kielteisesti pieniin ja kehittyviin yrityksiin. Direktiivissä ehdotetaan myös keskitettyä asiointipistettä prosessin helpottamiseksi yritysten kannalta. Komissio on väliaikaista toimenpidettä laatiessaan ottanut huomioon G20-maiden valtiovarainministereille esitellyssä OECD:n väliraportissa 21 määritetyt näkökohdat sekä jäsenvaltioiden nykyiset käytännöt. 5. Päätelmät 20 Osa tuotosta voitaisiin osoittaa EU:n talousarvioon otettaviksi tuloiksi esim. seuraavaa monivuotista rahoituskehystä koskevan omista varoista tehtävän päätöksen yhteydessä. 21 OECD (2018), Tax Challenges Arising from Digitalisation, vuoden 2018 väliraportti: kattava BEPS-kehys, OECD Publishing, Pariisi. 10

12 Digitalisoituminen aiheuttaa nopeita ja radikaaleja muutoksia maailmantaloudessa. Jotta digitalisoitumisen tarjoamista mahdollisuuksista saataisiin täysimääräiset hyödyt ja jotta pystyisimme kohtaamaan sen jäsenvaltioiden verojärjestelmille aiheuttamat haasteet, on tärkeää, että ryhdymme toimiin saattaaksemme yhteisöverojärjestelmämme digitaaliaikaan soveltuviksi. Komission tänään esittämät ehdotukset tarjoavat EU:lle rakenteellisen kokonaisratkaisun digitaalitalouden verotusta koskeviin ongelmiin ja tukevat jäsenvaltioita tämän ratkaisun laajentamisessa myös EU:n ulkopuolisiin lainkäyttöalueisiin. Ne tarjoavat myös yksinkertaisen väliaikaisratkaisun sisämarkkinoita uhkaavaan hajautumisen vaaraan ja estävät erilaisten lähestymistapojen hyödyntämisen siihen asti, kunnes kokonaisratkaisusta on sovittu ja se on pantu täytäntöön. Sen vuoksi komissio kehottaa jäsenvaltioita hyväksymään pikaisesti tänään esitetyt ehdotukset, jotta yritykset, viranomaiset, kansalaiset ja EU:n talous voivat hyötyä digitaalitalouteen sovellettavien yhtenäisten ja uudenaikaisten veropuitteiden eduista. Näiden ehdotusten olisi muodostettava yhteinen perusta, jonka pohjalta EU ja sen jäsenvaltiot tekevät digitaalitalouden verotusta koskevaa työtä kansainvälisellä tasolla ja edistävät työn saattamista onnistuneeseen päätökseen. 11