VD/4419/ /2017. Hannu Penttilä, apulaiskaupunginjohtaja varapuheenjohtaja

Transkriptio

1 Esityslista Sivu 1/39 14/ Yleiskaavatoimikunnan kokous/esityslista Aika: klo Paikka: kaupunginhallituksen huone, Asematie 7 Osallistujat: Jäsenet: Viranhaltijat: Lauri Kaira, puheenjohtaja Ritva Viljanen, kaupunginjohtaja Säde Tahvanainen, Hannu Penttilä, apulaiskaupunginjohtaja varapuheenjohtaja Anniina Kostilainen, jäsen Matti Ruusula, talousjohtaja vs. Johannes Nieminen, jäsen Tarja Laine, kaupunkisuunnittelujohtaja Kati Tyystjärvi, jäsen Antti Kari, kiinteistöjohtaja Solveig Halonen, jäsen Mari Siivola, yleiskaavapäällikkö Minna Kuusela, jäsen Markus Holm, liikennesuunnittelupäällikkö Pekka Silventoinen, jäsen Tomi Henriksson, asumisasioiden päällikkö Pentti Puoskari, jäsen Vesa Pajula, jäsen Anni Laukka, johdon assistentti, sihteeri Ulla Kaukola, jäsen Muut osallistujat: Puhe- ja läsnäolo-oikeus: Virpi Mamia, yleiskaava-arkkitehti Juha Hirvonen Laura Muukka, maisema-arkkitehti Maarit Raja-Aho Sakari Jäppinen, yleiskaavasuunnittelija Antti Lindtman Jonna Kurittu, yleiskaavasuunnittelija Sari Multala Antonina Myllymäki, suunnittelija Paula Kankkunen, yleiskaavasuunnittelija Timo Juurikkala, asiantuntijajäsen Anna-Mari Kangas, suunnittelija Joonas Stenroth, liikenneinsinööri

2 Esityslista Sivu 2/39 1. Kokouksen avaus

3 Esityslista Sivu 3/39 2. Edellisen kokouksen pöytäkirjan tarkastaminen ja hyväksyminen Tarkastetaan ja hyväksytään yleiskaavatoimikunnan kokouksen pöytäkirja 13/2018. Pöytäkirja on julkaistu extranetissä toimikunnan sivuilla.

4 Esityslista Sivu 4/39 3. Toimitila-alueet Vantaa on pysynyt vetovoimaisena elinkeinoalueena Suomen pitkästä taantumasta huolimatta. Kaupungin työpaikkamäärä on kasvanut kuluvalla vuosikymmenellä yli kuusi prosenttia ja avoimen sektorin työpaikat jopa yksitoista prosenttia. Samaan aikaan useimmissa muissa suurissa kaupungeissa kehitys on ollut negatiivista. Kaavallista kasvun varaa on nykyisissä kaavoissa myös tulevia vuosikymmeniä varten. Viimeisimmän tonttivarantokatsauksen mukaan Vantaan asemakaavoissa on tyhjillä ja lähes tyhjillä tonteilla toimitilarakentamisen mahdollisuuksia yli kolme miljoonaa kerrosneliömetriä. Kun huomioidaan myös asemakaavoittamattomat yleiskaavavarannot, on toimitilarakentamisen mahdollisuuksia yhteensä noin viisi miljoonaa kerrosneliömetriä. Vuosittainen toimitilarakentamisen määrä on ollut kuluvalla vuosikymmenellä noin kerrosneliömetriä. Työpaikkojen määrän ennustetaan kasvavan Vantaalla merkittävästi. Teollisuuden ja kaupan työpaikkojen osuus työpaikoista pienenee, kun taas etenkin matkailu- ja ravitsemistoiminnan, kiinteistö- ja tutkimuspalveluiden, elinkeinoelämän palveluiden sekä muiden palveluiden osuus kasvaa. Määrällisesti eniten uutta kerrosalaa tarvitaan kuitenkin varastorakennuksiin, tilankäytön tiivistyessä etenkin toimistoissa. Elinkeinoelämän kehittämistä ja toimitilarakentamista koskevat yleiskaavan tavoitteet on koottu erityisesti Kansainvälinen lentokenttäkaupunki -teeman alle. Asetettuina tavoitteina on vahvistaa Vantaan kansainvälisiä vetovoimatekijöitä elinvoiman kehittämisessä, luoda pääkeskuksista monipuolisia työpaikkojen ja palvelujen keskittymiä, varmistaa lentokentän kasvun edellytykset sekä luoda riittävästi työpaikkarakentamisen mahdollisuuksia. Toimitilakehittämisen ratkaisuja ohjaavat kuitenkin myös seudullisen ja paikallisen tason tavoitteet kasvun ohjaamisesta keskustoihin ja joukkoliikennevyöhykkeille, palveluiden saavuttamisesta kävellen ja pyöräillen sekä laadukkaan kaupunkiympäristön luomisesta. Yleiskaavassa varataan toimitila-alueiksi merkittävimmät työpaikka-aluekokonaisuudet. Työpaikkoja ja toimitilarakennuksia sijoittuu jatkossakin runsaasti myös keskustatoimintojen, asumisen ja työpaikkojen, lentokentän kuin puhtaasti asumisen alueille. Nämä alueet käsitellään toimikunnan kokouksessa myöhemmin syksyllä, mutta niiden ohjeelliset aluerajaukset on havainnollisuuden vuoksi esitetty liitteessä 1. Yleiskaavaluonnoksen ratkaisu Yleiskaavaluonnoksen toimitila-alueiden ratkaisu nojaa vahvasti kestävän kasvun raamiin. Toimitilarakentamiselle on esitetty riittävästi rakentamismahdollisuuksia nykyrakenteesta, mahdollistaen samalla maankäytön tehostaminen kaupunkirakenteellisesti keskeisillä paikoilla.

5 Esityslista Sivu 5/39 Yleiskaavassa toimitila-alueiksi varattavat alueet ehdotetaan jaettavaksi neljään luokkaan: kaupallisten palvelujen alueeksi, monipuolisiksi työpaikka-alueiksi, tuotanto- ja varastotoiminnan alueeksi sekä tilaa vaativan tuotanto- ja varastotoiminnan alueeksi. Useita voimassa olevien yleiskaavojen toimitila-alueita, jotka sijoittuvat kaupunkirakenteessa keskeisesti, ehdotetaan muutettavaksi sekoittuneiden toimintojen alueeksi tai asuinvaltaisiksi alueiksi. Tämä mahdollistaa kaupungin tiivistymisen joukkoliikennevyöhykkeille tavoitteiden mukaisesti. Monessa kohtaa ratkaisu mahdollistaa toiminnallisen rakenteen monipuolistumisen, vaikka paikoin se yksipuolistaa rakennetta asuinvaltaiseksi. Uusia toimitila-aluekokonaisuuksia on niukasti. Suurimpana uutena toimitila-alueena esitetään Tuusulan katuverkkoon kytkeytyvää kokonaisuutta Vierumäen lentomelualueella. Lavangon moottoriurheilukeskuksen merkintää ehdotetaan muutettavaksi myös toimitilarakentamisen mahdollistavaksi. Monipuolisiksi työpaikka-alueiksi ehdotetaan merkittävän etenkin hyvien joukkoliikenneyhteyksien varsilla sijaitsevia toimitila-alueita, jossa on hyvät edellytykset toimisto-, palvelu- ja tehokkaan tuotantotoiminnan kehittämiseen. Alueiden kehittämisessä halutaan huomioitavan jatkossa paremmin myös laadukkaan kaupunkitilan syntyminen, jalankulkijan ja pyöräilijän liikkumismahdollisuudet sekä vihertehokkuus. Suurimmat kokonaisuudet sijoittuvat Vantaankoski-Vehkalan ja Aviapoliksen alueille. Kaupallisten palvelujen alueeksi ehdotetaan merkittäväksi maakuntakaavan merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan alueet Petikko-Varistossa, Tammistossa, Vantaanportissa, Koivuhaassa, Porttipuistossa ja Petaksessa. Alueita halutaan kehittää edelleen merkittävinä kaupan alueina, mutta kuten monipuolisilla työpaikka-alueilla, kehitystä halutaan ohjata aiempaa vahvemmin huomioimaan laadukkaan kaupunkitilan syntyminen, jalankulkijan ja pyöräilijän liikkumismahdollisuudet sekä vihertehokkuus. Tuotanto- ja varastotoiminnan alueiksi ehdotetaan merkittävän toimitila-alueet, joita halutaan edelleen kehitettävän rouheampien toimintojen alueena ja joiden joukkoliikenneyhteydet eivät tarjoa hyviä edellytyksiä työvoimaintensiivisen työpaikkatoiminnan kehittämiseen. Isoja kokonaisuuksia sijaitsee mm. Vaaralassa, Hakkilassa, Koivuhaassa, Petikossa ja Kivistön suuralueella. Tilaa vaativan tuotantotoiminnan alueiksi ehdotetaan merkittävän alueet, jonne halutaan ohjata toiminnot, jotka kestävät raskaan liikenteen, melun tai tärinän aiheuttamia haittoja. Alueet sijaitsevat pääasiassa voimakkaan lento- tai tiemelun alueella lentokentän ympäristössä. Tehtyjen mitoitustarkasteluiden perusteella ratkaisu mahdollistaisi uutta toimitilarakentamista yli 6 miljoonaa kerrosneliömetriä. Tämä mahdollistaisi tavoitteiden mukaisesti riittävät

6 Esityslista Sivu 6/39 toimitilarakentamismahdollisuudet, vaikka useampi olemassa oleva työpaikka-alue muuntuisi asuin- tai keskustatoimintojen alueeksi. Ehdotukset yleiskaavaluonnokseen merkittävistä toimitila-alueiden rajauksista, merkinnöistä ja määräyksistä ovat liitteissä 1 ja 2. Kaupallisten palveluiden määräykset tarkentuvat syksyllä 2018 tehtävän selvityksen pohjalta. Asian selosti Sakari Jäppinen. Yleiskaavatoimikunta Akj:n päätösesitys: Yleiskaavatoimikunta päättää hyväksyä kaavaluonnosratkaisun pohjaksi toimitila-alueiden rajaukset, merkinnät ja määräykset. Päätös: Yleiskaavatoimikunta päätti yksimielisesti jättää asian pöydälle seuraavaan kokoukseen. Yleiskaavatoimikunta Akj:n päätösesitys: Yleiskaavatoimikunta päättää hyväksyä kaavaluonnosratkaisun pohjaksi toimitila-alueiden rajaukset, merkinnät ja määräykset. Liite 1. Ehdotus yleiskaavaluonnokseen merkittäviksi toimitila-alueiksi. Liite 2. Ehdotus toimitila-alueiden merkinnöiksi ja määräyksiksi yleiskaavaluonnokseen.

7 Esityslista Sivu 7/39 4. Palveluverkko yleiskaavassa Vuonna 2007 hyväksytyssä yleiskaavassa on osoitettu runsaasti alueita palvelurakentamiselle. Palvelujen alueet on luokiteltu kolmeen luokkaan: palvelujen alueet P1 ja P2 sekä julkisten palvelujen ja hallinnon alue PY. PY on varattu vain julkisille palveluille ja alueelle voi sijoittaa myös palveluasuntoja. P1 ja P2 merkintöjen keskeinen ero on se, että ensimmäisen alueelle voi sijoittua urheilulaitoksia ja jälkimmäiselle asuintiloja. Käytännössä PY-alueilla sijaitsee kouluja, sairaaloita ja vankila, P1-alueilla urheilu- ja kulttuurikeskittymiä ja P2-alueilla kartanoita ja muita toimintoja. Lisäksi keskustatoimintojen alueille (C) ja keskustatoimintojen alakeskuksiiin (c) ohjataan palvelutoimintoja. Ennen Yleiskaava 2020:n prosessin käynnistämistä laadittiin Yleiskaavan ajantasaisuuden arviointi (2017), jossa tarkasteltiin yleiskaava 2007:n toteutumista ja arvioitiin sen kaavamerkintöjen ja määräysten toimivuutta. Uusilla, vielä voimakkaasti kasvavilla alueilla yleiskaava 2007:n aluevarauksilla haluttiin varata riittävästi tilaa palveluille. Vanhemmilla alueilla varaukset ovat olleet luonteeltaan toteavia. Yleiskaavan valmistumisen jälkeen useilla alueilla ilmeni toiveita asuntorakentamiseen ja useammalle alueelle asumisen mahdollistava asemakaava on jo vahvistunut tai tekeillä. Puolet rakentamisesta on ollut tavallista asuinrakentamista. Yleiskaavan P1- ja P2-varaukset eivät siis ole juurikaan onnistuneet synnyttämään yleiskaavassa niille kaavailtua rakentamista. Tarkasteluajanjaksolla on rakennettu viisi koulurakennusta, joista kaksi on sijoittunut yleiskaavan PY-alueille ja kolme A-alueille. Koulujen yleiskaavallinen ohjaaminen on ollut haastavaa. Julkisten palvelujen keskittämistä keskustatoimintojen alakeskuksiin yhdessä yksityisten palvelujen kanssa voidaan katsoa toteutuneen vain osittain. Yleiskaavan ajantasaisuuden arviointi -raportin tuloksena voidaan todeta, että palveluverkon esittäminen yksityiskohtaisin aluevarauksin ei ole täysin toiminut tarpeisiin vastaten. Mm. tästä syystä uudessa yleiskaavassa esitetään yleispiirteisempi, mutta joustavampi palveluverkko, jolla pyritään lisäämään palveluverkon toteuttamisen mahdollisuuksia elinympäristötavoitteen mukaisesti sinne, missä palvelut ovat käyttäjilleen kestävin kulkumuodoin saavutettavissa. Yleiskaavassa ei siis suunnitella yksityiskohtaista palveluverkkoa, vaan luodaan sille maankäytölliset edellytykset. Jokapäiväisiin palveluihin kuuluu myös lähiliikkuminen. Vantaalla on tällä hetkellä erinomainen tilanne lähimetsien ja ulkoilureittien osalta. Urheilupuistot ja liikuntapalvelut keskittyvät keskuksien reunamille asukkaille hyviin sijainteihin. Kaupungin kasvun ja tiivistymisen myötä tulee varmistaa asukkaiden yhteydet luontoon ja liikkumaan. Vantaan kaupunginvaltuusto hyväksyi palveluverkkosuunnitelman vuosille Suunnitelman sisältö on otettu huomioon yleiskaavan palveluiden aluevarauksia ja määräyksiä laadittaessa.

8 Esityslista Sivu 8/39 Palvelut yleiskaava 2020:n tavoitteissa Yleiskaavan tavoitteiden mukaisesti kaupunki on kulkuyhteyksiltään ja palvelurakenteeltaan helppokäyttöinen erilaisille asukkailleen ja muille toimijoilleen. Kaupunginosista tulee löytyä palvelujen paikkoja, jotka ovat helppoja käyttää. Päivittäisten palvelujen tulee hyvässä kaupunkiympäristössä olla lähellä tai nopean ja helposti suoritettavan matkan takana. Ympäristön muuttuessa kaupunkimaisemmaksi tulee sen mahdollistaa kaupunkimaisempi palvelutarjonta kuten peruspalveluiden hyvä saatavuus ja saavutettavuus. Arkiset matkaketjut kotoa palveluihin ja töihin tulee ensisijaisesti sujua helposti kävellen, pyörällä ja joukkoliikenteellä. Uudella yleiskaavalla halutaan asettaa elinympäristötavoite koskien kaupunkiympäristön laatua, palveluiden saavutettavuutta ja kaupunkilaisen omaa tilaa. Ehdotus kaavamerkinnöiksi ja määräyksiksi yleiskaavassa Palvelujen ja hallinnon alue (P) -aluevaraus osoittaa keskusta-alueiden ulkopuolella sijaitsevat suuret palvelukokonaisuudet. Merkinnällä osoitetaan mm. kartanot, urheilupuistot sekä sairaalat. Kampusalueilla on samaan sijaintiin keskittynyt useampi julkinen tai yksityinen palvelutoiminto. Yleiskaavakartassa osoitetaan P-aluevarauksilla viisi urheilupuistoa, Myyrmäki, Kivistö, Tikkurila, Hakunila sekä vielä toteutumaton, mutta asemakaavoitettu Elmon urheilupuisto. Tammistoon Helsingin rajalle ehdotetaan uutta P-aluevarausta, ajatuksena jokien risteyskohdassa maamerkkinä toimivan palvelukokonaisuuden mahdollistaminen. Matkailun kehittämisen näkökulmaa sekä kulttuuriympäristöjen roolia osana kaupunkilaisten elinympäristöä tukevat myös kartanoalueet sekä Vantaankosken sekä Helsingin pitäjän kirkon historialliset miljööt. Nämä historialliset kohteet korostavat Vantaan monisatavuotista tarinaa, jota on syytä korostaa voimakkaan kasvun rinnalla. Tähän liittyen muotoillaan määräysteksti, jonka sisältö täsmentyy myöhemmin. Kaavakartalta poistuvat alueet ovat pääosin pieniä aluevarauksia, jotka ovat toteutumattomiksi jääneitä tulevaisuuden varauksia. Yleiskaavan palveluiden aluevarausten runsaan lukumäärän sijaan palveluiden toteuttamismahdollisuuksia lisätään ja vahvistetaan nostamalla julkisen palveluverkon riittävyys ja saavutettavuus asumista koskeviin määräyksiin, joita käsitellään myöhemmin syksyn aikana. P-aluevarauksen määräykseksi ehdotetaan: Alue varataan monipuolisille julkisille ja yksityisille palvelutoiminnoille, sekä niitä palveleville asuin- ja huoltotiloille. Rakentaminen tulee toteuttaa ympäristöön sopeutuen. Julkisten palveluiden pysäköintialueiden tulee olla avoimesti käytettävissä toimiajan ulkopuolella. Alueelle ei saa sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikköä. Kartanoalueilla toiminnan kehittämisen on tuettava historiallisten kartanomiljöiden näkyvyyttä osana yhdyskuntarakennetta. Kartanoalueita ovat Hämeenkylän, Linnan, Königstedtin, Backaksen, Håkansbölen, Nissaksen ja Westerkullan kartanot.

9 Esityslista Sivu 9/39 Kartanoiden kaltaisiksi luokiteltavia alueita ovat Helsingin pitäjän kirkko ympäristöineen, Vantaankosken viilatehtaan ja myllyn alue ympäristöineen. Julkisten palvelujen ja hallinnon paikka -merkintä osoittaa tunnistettuja tulevaisuuden tarpeita toisen asteen koulutuksen osalta. Näitä merkintöjä on Vehkalassa, Kivistön asemanseudulla sekä Aviapoliksen asemanseudulla. Palveluverkkosuunnitelmassa vuosille lukiokoulutuksen osalta esitetään uuden lukion rakentamista Aviapolikseen. Nämä toiminnot halutaan ohjata sekoittuneeseen kaupunkirakenteeseen joukkoliikenteellä hyvin saavutettaviin sijainteihin, jolloin nähdään parhaaksi osoittaa yleiskaavassa tarve riittävän tilavarauksen huomioimiseksi tarkemman tason suunnittelussa. P-symbolimerkinnän määräykseksi ehdotetaan: Alueella on varattava tilaa julkisille palveluille. Merkintä osoittaa toiminnon likimääräisen sijainnin. Alueen lopullinen sijainti ja laajuus määritellään tarkemman tason suunnittelussa. Palvelun saavutettavuus kestävin kulkumuodoin tulee varmistaa. Virkistyksen ja liikunnan vapaa-ajanpalvelut Urheilu- ja virkistyspalvelujen alueet (VU) on tarkoitettu pääasiassa ulkoilmassa tapahtuvaan liikuntaan, urheiluun, peleihin ja muihin aktiivisiin virkistystoimintoihin. Palvelut voivat olla julkisia tai yksityisiä, maksuttomia tai maksullisia. Urheilu- ja virkistyspalvelualueita yleiskaavassa ovat urheilukentät, golfkentät, ratsastuskeskukset, koirien koulutuskeskukset, uimarannat ja muut tiettyyn tarkoitukseen varatut tai merkittäviä palveluita sisältävät kohteet. Pääosin urheilu- ja virkistyspalveluiden verkosto on suunniteltu jo yleiskaavassa Yleiskaavaan ehdotetaan esitettäväksi pääosin yleiskaava 2007:n mukaiset urheilun ja virkistystoiminnan aluevaraukset täydennettynä liikuntapuistoilla niiltä osin, kun ne ovat yleiskaavan tarkkuustasoon soveltuvia. Näitä lisäyksiä ovat VU-alueet Vapaalassa, Korsossa, Vaaralassa sekä Ylästön eteläosassa. Merkittävimmät muutokset kaavaan esitettävissä aluevarauksissa ovat Hiekkaharjun golfkenttäalueen supistaminen ja Ylästöntien eteläpuolisen VU-aluevarauksen (golf) poistaminen. Hiekkaharjun golfkentän aluevaraus sijaitsee Hiekkaharjun aseman välittömässä läheisyydessä, joten alueen yhdyskuntarakenteellinen sijainti puoltaa sen osoittamista asumiseen. Valtioneuvoston valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita koskeva tehty päätös tuli voimaan Päätös edellyttää, että valtakunnallisesti arvokkaiden kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvot, kohteiden alueellinen monimuotoisuus ja ajallinen kerroksisuus turvataan maakuntien suunnittelussa ja kuntien kaavoituksessa sekä valtion viranomaisten toiminnassa. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan suomalaisen kulttuuriympäristön kokonaisuus perustuu viranomaisten laatimiin valtakunnallisiin inventointeihin, jotka koskevat

10 Esityslista Sivu 10/39 valtakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita, valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä (RKY) ja valtakunnallisesti merkittäviä arkeologisia kohteita. Ylästön tien varren pelloille sijoittuva VU-alue on osa Backaksen Elannon suurtilan RKY-rajausta, joka on suurmaataloudesta kertova saareke kaupungistuneessa ympäristössä. Näillä perusteilla esitämme kyseisen aluevarauksen poistamista ja alueen säilyttämistä viljelysmaisemana. Sen sijaan Ylästöntien ja Tulkintien väliselle peltoalueelle esitetään VU-aluevarausta, joka mahdollistaisi 9- reikäisen golfkentän toteuttamisen. VU-aluevarauksen määräykseksi ehdotetaan: Alue varataan liikunnan, urheilun ja virkistyksen vapaa-ajantoiminnoille. Alueella sallitaan näihin toimintoihin liittyvä rakentaminen, ei kuitenkaan suurten urheilulaitosten rakentamista. Urheilu- ja virkistyspalvelujen paikka -merkintä osoittaa kasvavan kaupungin tarvitsemia uusia urheilun ja virkistyksen toimintojen sijainteja. Toiminnot on merkitty karttaan pistesymbolilla, jolloin sen tarvitsema tilavaraus ja tarkempi sijainti voidaan määritellä asemakaavassa. Uusia urheilu- ja virkistystoimintojen paikkoja ehdotetaan osoitettavaksi Aviapolikseen, Petakseen, Ylästöön, Kivistöön sekä Leinelään. VU-symbolimerkinnän määräykseksi ehdotetaan: Alueelle on varattava tilaa virkistys- ja urheilupalveluille. Merkintä osoittaa toiminnon likimääräisen sijainnin. Alueen lopullinen sijainti ja laajuus määritellään tarkemman tason suunnittelussa. Keväällä 2018 Vantaan kaupunginvaltuusto hyväksyi Vantaan liikuntapaikka-suunnitelman vuosille Työssä oli tehtävänä määritellä liikuntaolosuhteiden kehittämisen päämäärät, arvioida liikuntaolosuhteiden kehittämistarpeita ja laatia liikunnan tavoitteellinen palveluverkko vuosille Työn yhtenä tavoitteena oli vapaa-aika-, virkistys- ja liikunta-alueiden teemallisen yleiskaavan toteuttaminen. Osana yleiskaavatyötä laaditaan vapaa-aika-, virkistys- ja liikuntaalueiden teemakartta, jonka merkinnät ovat osin oikeusvaikutteisen yleiskaavan mukaisia, osin oikeusvaikutuksettomia ja yleiskaavaa tarkentavia. Asian selosti Jonna Kurittu. Yleiskaavatoimikunta Akj:n päätösesitys: Yleiskaavatoimikunta päättää hyväksyä kaavaluonnosratkaisun pohjaksi palveluiden sekä urheilu- ja virkistystoimintojen rajaukset, merkinnät ja määräykset. Päätös: Yleiskaavatoimikunta päätti yksimielisesti jättää asian pöydälle seuraavaan kokoukseen.

11 Esityslista Sivu 11/39 Yleiskaavatoimikunta Akj:n päätösesitys: Yleiskaavatoimikunta päättää hyväksyä kaavaluonnosratkaisun pohjaksi palveluiden sekä urheilu- ja virkistystoimintojen rajaukset, merkinnät ja määräykset. Liite 1. Ehdotus yleiskaavaluonnokseen merkittäviksi palvelujen ja hallinnon sekä urheilu-ja virkistystoimintojen alueiksi. Liite 2. Ehdotus palvelujen ja hallinnon sekä urheilu- ja virkistystoimintojen merkinnöiksi ja määräyksiksi yleiskaavaluonnokseen.

12 Esityslista Sivu 12/39 5. Keskustat ja asuminen JOHDANTO Ehdotukset yleiskaavaluonnokseen merkittävistä keskustojen ja asumisen alueista, sekä niiden rakentamisen ohjaamisen tavoista on esitetty yleiskaavakartalla sekä aluevarausmerkinnöllä että aluevarausmerkintöjä täydentävillä strategisilla päällekkäismerkinnöillä. Aluevarausmerkinnöillä ohjataan maankäytön pääkäyttötarkoitusta ja strategiset merkinnät korostavat rakentamisen määrää ja kaupunkiympäristön laatua. Yleiskaavan kaupunkirakenteellinen ratkaisu on tehostaa maankäyttöä siten, että ennustettu väestönkasvu on mahdollista sijoittaa ensisijaisesti alueille, joilla liikennejärjestelmää kehitetään tehokkaaseen joukkoliikenteeseen tukeutuvaksi ja alueille, jotka edistävät keskustojen elinvoimaa. Yleiskaavaratkaisuissa vältetään kaupunkirakenteen merkittävää laajentamista nykyisestä ja jatketaan edellisen yleiskaavan pohjalta eheyttämistä ja maankäytön tiivistämistä. Tässä luvussa esitellään yleiskaavan ratkaisut keskustojen ja asumisen osalta joukkoliikennekaupungin kehittämistä tukien. Keskustojen ja joukkoliikennevyöhykkeiden kehittäminen Maankäyttöluokasta riippumaton maankäytön tehostaminen vahvan joukkoliikenteen vyöhykkeellä Tehokasta maankäyttöä ja asuntorakentamisen väestörikkaita ratkaisuja tavoitellaan raitiotien ympärille ja asemanseuduille, jotta joukkoliikenteelle muodostuu riittävän vahva käyttäjäpotentiaali. Maankäyttöluokkien tehokkuuden tavoitetta korostamaan yleiskaavakartalle on merkitty päällekkäismerkintänä kestävän kasvun vyöhyke. Merkinnällä ohjataan tehokkuuden lisäksi kaupunkitilan järjestämistä käveltävyyden ehdoilla, sillä se on osa joukkoliikenteen käytön edistämistä ja tiiviin kaupunkirakenteen asuinviihtyvyyttä. Joukkoliikennekaupungin kehittämiseen kohdistuvat yleiskaava 2020 tavoitteet: o Ohjaamme kaupungin kasvun ensisijaisesti keskustoihin ja joukkoliikennevyöhykkeille o Luomme nopeat joukkoliikenteen yhteydet seudun keskuksien ja solmukohtien välille o Kaupunkiympäristö kannustaa liikkumaan lihasvoimalla Kestävän kasvun vyöhyke 36% vantaalaista asuu yleiskaavaluonnoksessa esitetyn kestävän kasvun vyöhykkeellä tällä hetkellä. Väestöennusteen mukaan Vantaan väkiluvun on arvioitu kasvavan yli 30% yleiskaavan tarkastelu ajanjaksolla. Kasvusta merkittävä osa on tavoitteena keskittää kuvassa korostetulle vyöhykkeelle ja sen lähialueille. Nykyinen väestömäärä kestävän kasvun vyöhykkeellä on hyvä

13 Esityslista Sivu 13/39 lähtökohta tiiviin kaupunkirakenteen ja tehokkaasti toimivan joukkoliikennejärjestelmän kehittämiselle. Kestävän kasvun vyöhyke on yleiskaavaluonnoksessa aluevarausmerkintöjä täydentävä päällekkäismerkintä, joka on merkitty keskisten ja itäisten kaupunginosien raitiotien reitille ja asemanseuduille. Merkinnän määräys on muotoiltu seuraavasti: Joukkoliikenteen runkolinjastoon tukeutuva vyöhyke, jolle kaupunginosan maankäyttöä tehostava rakentaminen ensisijaisesti ohjataan. Pientaloalueilla tehokkuuden muutos tulee suunnitella useiden tonttien kokonaisuuksina. Asemanseuduilla ja pysäkeillä parannetaan saavutettavuutta ja paikkojen tunnistettavuutta. Alueiden kehittämisessä aseman ja pysäkin lähikortteleita kehitetään sen vaikutusalueen palveluiden ja kaupan keskittymänä. Kaupan rakentuminen alueelle tulee kytkeä raitiotien toteutumiseen ja lähialueen asutuksen rakentumiseen. Raitiotien reitillä kasvun vyöhyke on ensisijaisesti pysäkkien kohdalla. Pysäkkien paikat määritellään raitiotien suunnittelun yhteydessä. Kaupungin keskustat yleiskaavaluonnoksessa Yleiskaava 2020 luonnos jatkaa Vantaan keskustojen eheyttävää kehittämistä johdonmukaisesti samoilla linjoilla ja samoista syistä mitä edeltävä yleiskaava vuodelta Tavoitteena on

14 Esityslista Sivu 14/39 edelleen monipuolistaa, eheyttää ja vahvistaa keskustoja kaupungin toiminnallisina solmupaikkoina. Yleiskaava 2020 tavoitteissa keskustojen kehittämiseen kohdistuu suoraan kolme tavoitetta: o Kehitämme Vantaan pääkeskustoista Tikkurilasta, Aviapoliksesta ja Myyrmäestä monipuolisia työpaikkojen ja palvelujen keskittymiä o Ohjaamme kaupungin kasvun ensisijaisesti keskustoihin ja joukkoliikennevyöhykkeille o Huolehdimme aluekeskusten tasapainoisesta kehittämisestä Lisäksi kaupunkiympäristölle asetetut tavoitteet kohdistuvat keskustoihin: Kaupunkiympäristö kannustaa liikkumaan lihasvoimalla. Yleiskaavan kaupanohjaus on osa keskustojen käsittelyä, mikä vaikuttaa mm. C-alueiden laajuuden ja sijainnin määrittelyssä. Kaupanohjaus käsitellään omana asiana. Vantaan seitsemästä keskustasta Myyrmäki, Aviapolis (Pakkala) ja Tikkurila nousevat seudullisessa tarkastelussa merkittäviksi seudullisiksi keskuksiksi. Loput neljä kehittyvät edelleen pakallisempina keskustoina. Yleiskaavan keskustatarkastelussa Myyrmäki-Martinlaakson alueen keskustaa käsitellään yhtenä kokonaisuutena.

15 Esityslista Sivu 15/39 Kuvassa pääkaupunkiseudun keskustaverkosto vuoden 2016 väestö- ja työpaikkamäärien summana sekä vuoden 2030 ennustelukujen summana: Keskustojen (C) yleiskaavaratkaisut Kautta linjan yleiskaavan tavoitteena on ohjata rakentamista siten, että kaupunkirakenne monipuolistuu ja täydentyy kortteli tasolla. Yleiskaavan perinteisistä maankäyttöluokista keskustamerkintä (C) on ainut, mikä suoraan mahdollistaa selkeästi sekoittuneen tiiviin korttelirakenteen toteuttamisen. Yleiskaavaluonnoksessa esitetään huomattava pinta-alallinen lisäys keskusta-alueisiin. Laajimmat C-aluelisäykset painottuvat ensisijaisesti kolmeen pääkeskustaan, mutta aluelaajennuksia ja keskustamerkintä lisäyksiä esitetään eri puolille kaupunkia.

16 Esityslista Sivu 16/39 Kuvassa lukuina nykyiset asukkaat voimassa olevan yleiskaavan mukaisilla C-alueilla sekä yleiskaavaluonnoksen esittämillä C-alueilla: Uutena avauksena edelliseen yleiskaavaan verrattuna yleiskaavaluonnos esittää kolmen pääkeskustan ympäristöön, keskustan kehittämistä tukevan asumisen aluevarausmerkinnän (AC). Tämä esitellään tarkemmin asumisen merkintöjä ja määräyksiä käsittelevässä luvussa. Seudulliseen ja paikalliseen keskustaverkostoon pohjautuen yleiskaavaluonnoksen valmistelun edetessä etsittiin tapaa nostaa esiin sekä seudulliset keskustat että samalla vastata tavoitteeseen tasapuolisesta aluekehityksestä kautta kaupungin. Vantaan eri keskustoja yritettiin määritellä suunnittelun eri vaiheissa useammalla eri C-aluemerkinnällä. Lopulta päädyttiin käyttämään samaa keskusta merkintää kaikilla C-alueilla erittelemättä merkinnässä sitä, onko keskusta seudullisesti merkittävä vai hyvin paikallinen. Hierarkiaa yleiskaavakartan keskustaverkostoon luotiin keskusta-alueiden kokosuhteilla ja keskustoihin liitettävällä asumisen merkinnällä. Keskusta-alueiden (C) määräys on muotoiltu seuraavasti: Kaupunkikeskustan alue Kaupunkikeskustan aluetta kehitetään monipuolisena toiminnoiltaan sekoittuneena kaupunkiympäristönä. Olemassa olevissa keskustoissa tulee varmistaa, että liike- ja toimitilan määrä kehittyy edelleen ja rakentaminen parantaa kaupunkitilan laatua erityisesti katutasolla.

17 Esityslista Sivu 17/39 Keskeisillä keskusta-alueilla julkiseen kaupunkitilaan avautuvat maantasokerrosten tilat on osoitettava liike- ja toimitiloiksi. Länsisalmessa vähittäiskaupan suuryksiköiden rakentaminen tulee ajoittaa asuntorakentamisen aikatauluun. Käveltävyyden tulee olla kaupunkiympäristön mitoituksen lähtökohta. Alueet tulee toteuttaa vihertehokkaasti. Alueilla tulee varata riittävästi tilaa palveluille, puistoille ja muille julkisille ulkotiloille. Asemakaavoituksen yhteydessä tulee varmistaa palveluverkon riittävyys ja palveluiden saavutettavuus kestävillä kulkumuodoilla. Alueen pysäköintiratkaisut on toteutettava kokonaisvaltaisesti pyrkien keskitettyyn, nimeämättömään ja vuorottaiskäyttöiseen ratkaisuun. Alueelle tulee toteuttaa lyhytaikaista kadunvarsipysäköintiä. Keskustojen ja niiden lähialueiden kehittämistä tuetaan yleiskaavaluonnoksessa myös maankäyttöluokkien päällä vaikuttavin strategisin merkinnöin. Näitä merkintöjä esitellään myöhemmässä luvussa. Myyrmäki-Martinlaakson alueen keskustat käsitetään yleiskaavaluonnoksessa yhtenä yhteen toimivana kaupunkikeskustaan kokonaisuutena, joka levittäytyy neljän asemanseudun nauhana, Länsi-Vantaan raidekaupunkina Myyrmäen asemalta Louhelan ja Martinlaakson aseman kautta Vantaankosken asemalle asti. Keskustarakentamisen vahvistamisella kolmen eteläisimmän aseman ympärillä halutaan tukea myös Vantaankosken työpaikka-alueen tavoitteita toimistovaltaisesta, käveltävästä, tiiviistä ja palveluja sisältävästä kaupunginosasta. Kivistön keskusta on käsitelty kaksinapaisena asemanseutuihin tukeutuvana keskustana; keskustaalueeksi on määritelty alueet sekä Kivistön aseman että Lapinkylän aseman ympärillä. Kivistössä keskusta-alue esitetään ratkaistavaksi kahdella keskusta-aluevarauksella, joiden väliin jää tiivis keskustahakuinen asuinkortteleiden jakso, mihin saa sijoittaa myös muita toimintoja kuin asumista. Suurimpia keskustamuutoksen alueita yleiskaavaratkaisussa on Aviapolis, jonne pitkällä aikavälillä tavoitellaan Vantaan seudullisesti merkittävimmän keskustan rakentumista. Yleiskaavaratkaisu siirtää Veromies-Pakkalan keskusta-alueen sijaintia kartalla painottuvaksi nykyistä lähemmäs lentokenttää sekä laajentaa aluevarauksia siten, että keskustamaisen korttelirakenteen on mahdollista kehittyä nauhamaisena aina Tammiston kaupallisilta alueilta lentoaseman sisäänkäynnille. Tikkurilan keskusta-aluetta on laajennettu lähialueiden asunto- ja palvelukortteleihin. Eniten muutosta tuo raitiotien linjaus halki keskustan, mikä avaa Tikkurilan keskustalle vahvoja laajenemisen mahdollisuuksia itään. Yleiskaavaluonnoksessa esitetään raitiotien varren ja Hakkilan nykyisiä työpaikka-alueita tulevaisuudessa asumiseen muuntuvina alueina. Tikkurilasta länteen yleiskaava 2007 ajatus Aviapoliksen ja Tikkurilan välillä olevasta keskustamaisesta kaupunkiakselista (K2-bulevardi) säilyy. Yleiskaava luonnoksessa Tikkurilantiellä kulkee raitiotie ja siihen kohdistuvat sekä kestävän kasvun vyöhyke että katukuvan kehitysalue merkinnät.

18 Esityslista Sivu 18/39 Koivukylässä keskusta-aluetta on yhtenäistetty siten että keskustarakenne olisi mahdollista kehittää tasapuolisesti radan molemmin puolin ja näin vähentää radan estevaikutusta kolmen aseman kolmiossa kasvavien kaupunginosien välillä. Korson keskustaa on niin ikään laajennettu maltillisesti siten, että keskustan kehittäminen kaventaisi radan estevaikutusta kaupunginosan itäisten ja läntisten osien välillä. Korson keskustaaluetta on vahvistettu radan itäpuolella. Hakunilassa keskustakortteleiden aluetta on laajennettu selvästi Tikkurilan ja Porttipuiston suuntaan raitiotien reitin ympärille. Länsimäkeen ja Länsisalmeen on osoitettu uudet keskustakortteleiden alueet. Länsisalmessa keskustarakenteen toteutuminen on sidottu Östersundomin ja itäisen metron jatkeen rakentumiseen. Yleiskaavaluonnoksen ratkaisussa keskusta-alueiden pinta-ala kokonaisuutena yli kaksinkertaistuu verrattuna voimassa olevaan yleiskaavaan. Kuvassa keskustakohtaiset muutokset pinta-aloina: Yleiskaavan keskustojen kaavarunkotarkastelujen tarve asemakaavoituksessa säilyy

19 Esityslista Sivu 19/39 Yleiskaavassa määriteltyjen keskustojen ja niiden lähialueiden muodostamat kokonaisuudet ovat ajan saatossa kaivanneet yksittäistä asemakaavaa laajempia, tahtotilaa linjaavia tarkasteluja yleiskaavan ja asemakaavan välissä. Yleiskaava 2007 pohjalta Vantaan kehittyville keskusta-alueille on laadittu asemakaavahankkeita yhteen kokoavia kaavarunkotarkasteluja. Ennen kaavarunkoja keskustoihin kohdistuvat kokonaiskuvatarkastelut ovat kulkeneet eri aikoina eri nimillä; kehityskuva, kehittämissuunnitelma ja keskustavisio ovat yleisiä tarkastelutyypille käytettyjä nimiä. Jos kaikki keskustankehittämistä linjaavat tarkastelut otetaan huomioon, on Vantaan jokaiseen keskustaan laadittu jossain vaiheessa tällainen tarkastelu. Yhteistä näille välimittakaavan tarkasteluille on niiden oikeusvaikutuksettomuus, ja täten ristiriitatilanteissa niiden ohjausvaikutus on heikko. Kaupunkisuunnittelulle tarkastelut ovat olleet merkityksellisiä yhteisen näkökulman linjaamiseksi yhteistyössä asukkaiden, maanomistajien ja muiden alueen toimijoiden kanssa. Yleiskaava 2007:ssa viitattuja kaavarunkotarkasteluja on laadittu / laadinnassa Myyrmäkeen, Kivistöön, Aviapolikseen, Tikkurilaan ja Hakunilaan. Näiden töiden viimeaikaisimmat linjaukset on huomioitu käsillä olevassa yleiskaavaluonnoksessa. Yleiskaava2020 ei muuta keskustoihin kohdistuvaa tarkastelutarvetta. Jatkossakin tulee olemaan tarpeen yleiskaavan C-alueiden ja niiden välittömän läheisyyden yksityiskohtaisempien linjausten auki kirjoittaminen kaavarunkotasolla. Asemanseudut Yleiskaavan luonnoskartalla on esitetty yhteensä 19 rautatieasemaa. Asemista 15 palvelee kehäradan liikennettä ja kuusi pääradan liikennettä, Kaksi asemista palvelee molempien ratojen liikennettä. Kartalla esitetyistä asemista 14 on käyttöönotettuja, loput viisi ovat asemavarauksia. Yleiskaavaluonnos esittää selkeästi asemanympäristöjen maankäyttöpotentiaalin osoittamisella, mitkä varauksina olevista asemista olisivat Vantaan kannalta edullista ottaa seuraavina käyttöön. Kestävän kasvun vyöhykkeen nykyisitä asukkaista 62% asuu yleiskaavan rautatieasemien lähellä. Kuvassa nykyiset väestömäärät asemaseuduittain (r=600m):

20 Esityslista Sivu 20/39 Yleiskaavaratkaisut asemanseuduille Asemat on merkitty yleiskaava luonnoskartalle Rautatieasema-symbolilla, jonka määräyksessä lukee: Liityntä- ja vaihtoyhteydet tulee toteuttaa laadukkaina. Asemasymbolin ympärille on merkitty 600 metrin säteellä ympyrän muotoinen kestävän kasvun vyöhyke. Vyöhykkeellä korostetaan aluetta, jolla tehokas maankäyttö on perusteltua joukkoliikenteen käyttäjämäärien kasvattamiseksi. Maankäytön tehokkuus ei yksin takaa joukkoliikenteelle toimivuutta. Asemanseutuihin kohdistuvissa yleiskaavamääräyksissä halutaan painottaa kaupunkitilan järjestämistä siten, että ihmisten on helppo liikkua jalan asemien läheisyydessä ja vaihtaa joukkoliikennevälinettä. Joukkoliikennejärjestelmän helppo saavutettavuus kävellen on olennainen osa järjestelmän toimivuutta. Joukkoliikenteen käytettävyydessä on suomalaisessa kaupunkiympäristössä vielä paljon parantamisen varaa moniin kansainvälisiin verrokkeihin vertailtuna. Joukkoliikenteen palvelutaso on sitä korkeampi, mitä helppokäyttöisempi järjestelmä kaupunkitilassa on kävelijälle. Yleiskaavaratkaisuissa kaupungin kehittämistä on haluttu ohjata myös vierailevien käyttäjien näkökulmasta, sillä tämä palvelee yhtä lailla vakiokäyttäjiä. Vierailevien käyttäjien huomioimisen tarve korostuu nimenomaan joukkoliikennekaupungin vyöhykkeellä ja keskustoissa.

21 Esityslista Sivu 21/39 Asemaympäristöjen yleiskaavamääräyksissä on huomioitu kaupunginosiin ja kortteleihin sijoittuvien toimintojen tunnistettavuutta joukkoliikennematkustajan näkökulmasta; junasta noustessa voi olla haastavaa hahmottaa paikkaa, johon on juuri saapunut ja sitä mihin suuntaan on matkalla. Kaupunkirakenteella tätä orientoitumista voidaan helpottaa osana joukkoliikennematkustusmukavuuden lisäämistä. Vantaan asemanseuduista on selvästi löydettävissä toisistaan kävelyetäisyydellä sijaitsevien asemien muodostamia kokonaisuuksia. Näillä alueilla kaupunkirakenteen kehittäminen asemien välillä helposti kävellen tai muulla kevyellä liikenteellä liikuttavaksi ja helposti orientoitavaksi, toisi synenergiaa lähekkäin sijaitsevien asemien kehittämiseen. Kaupunkirakenteen esteettömyys on osa aseman ja joukkoliikenteen vaihtoalueen esteettömyyttä. Tällaisia kokonaisuuksia ovat mm. jo keskustojen kehittämisen yhteydessäkin mainittu Myyrmäki- Louhela-Martinlaakso-Vantaankosken asemien nauhakaupunkimainen kokonaisuus, Kivistö- Lapinkylän kaksoisasemakeskusta, sekä Leinelä-Koivukylä-Rekola-kolmio, jonka luoteislaidalla sijaitsee seudullisestikin merkittävä Peijaksan sairaala-alue. Läheisten keskustojen ja asemanseutujen keskinäisellä kytkeytymisellä ja nk. inhimillisellä käytettävyydellä (esteettömyys & orientoitavuus) on tulevaisuudessa entistä isompi merkitys myös Peijaksen palvelunoodin toimivuudelle. Mainittujen asemanseutukokonaisuuksien etäisyyksiä ilmakuvissa: Leinelä-1,2km-Koivukylä-1,2km-Rekola-2km-Leinelä

22 Esityslista Sivu 22/39 Myyrmäki-1km-Louhela-840m-Martinlaakso-870m-Vantaankoski Kivistö-1,3km-Lapinkylä

23 Esityslista Sivu 23/39 Asuminen yleiskaavaluonnoksessa Asumiseen kohdistuvat (muutos)paineet Elokuun seminaarissa pidetyssä asuntorakentamisen yleiskaavallista ohjausta käsittelevässä alustuksessa nostettiin esiin asumiseen vaikuttavia yhteiskunnallisia kehitystrendejä. Näitä megatason kehityspiirteitä ovat energiavallankumous ja ilmastonmuutos, missä yksilön elämäntapavalinnat nousevat ratkaisevaan asemaan kestävän ympäristön luomisessa. Väestön ikääntyminen ja monikulttuuristuminen moninaistavat asumiseen kohdistuvia tarpeita. Väestömäärän kasvu kaupungeissa muuttaa tilajaon merkityksiä. Digitalisaation ja teknologian kehitys arvottavat paikkojen sijaintia ja suhdetta toisiinsa uudella tavalla, etäisyyksien merkitykset muuttuvat edelleen. Merkitysyhteiskunta pyörii merkitystaloudella, tarinan tarve ihmisten toiminnan motiivina säilyy, vaikka tarina muuttuisi. Asumiskustannusten nousu muokkaa asuntojen hallintamalleja, mikä voi vaikuttaa alueidentiteetteihin ja olla jo uhka tai mahdollisuus alueen kehitykselle. Asumisen ohjaamiselle asetetut tavoitteet Asuntorakentamisen sijoittamiselle ja ohjaukselle on yleiskaavan tavoitteissa suoraan kohdistettu seuraavat tavoitteet: o Kaupunkiympäristö kannustaa liikkumaan lihasvoimalla o Vantaa on houkutteleva kotikaupunki, joka torjuu eriytymistä o Jokapäiväiset palvelut ruokakaupasta lähimetsään saavuttaa sujuvasti kävellen ja pyöräillen o Luomme tilaa vehreydelle ja vedelle Yleiskaavaratkaisut asumisen ohjaamisessa Yleiskaavaluonnos ei esitä laajoja uusia aluevarauslaajennuksia asuntorakentamiselle rakentamiseen aiemmin osoittamattomilta alueilta. Rakentamattomia asumiselle varattuja aluevarauksia siirtyy voimassaolevista yleiskaavoista edelleen yleiskaavaluonnokseen. Uusina asuntorakentamiseen varattavina alueina on esitetty monia aiemmin muuhun maankäyttöön osoitettuja alueita. Esimerkiksi raitiotien reitin varrella on muutettu monia työpaikka-alueita asumiselle. Uusia alueita rakentamattomilta alueilta on esitetty mainittavan laajuisina kokonaisuuksina Lapinkylän aseman ympäristössä, Hämevaarassa, Leinelässä, Vallinojan aseman ympäristössä, Hiekkaharjussa, Päiväkummussa, Länsimäessä sekä Länsisalmessa. Suurin muutos asuntorakentamisen yleiskaavallisessa käsittelyssä on merkintöjen entistä joustavampi määritelmä uudisrakentamisen tavasta, mikä monin paikoin mahdollistaa nykyistä monipuolisempaa ja tehokkaampaa maankäyttöä. Kaupunkirakenteen monipuolisuutta on haluttu paitsi rakennustypologian osalta myös toimintojen sijoittamisen osalta mahdollistaa aiempaa väljemmin.

24 Esityslista Sivu 24/39 Vyöhykemalli asumisen maankäyttöluokkien jakoperusteena Yleiskaavan asumisen alueet on luokiteltu kaavaluonnokseen alueiden kaupunkirakenteellisen sijainnin perusteella poiketen perinteisistä rakennustypologiaan nojaavista aluejakoperusteista. Tavoitteena oli vähentää asumisesta esitettävien merkintöjen ja määräysten määrää yleiskaavakartalla. Asumisen päämerkinnöissä tähän päästiinkin; asumisen maankäyttöluokkia on entisen neljän sijasta nyt kolme. Asumisen alueiden nk. Vyöhykemallijako syntyi, kun kaikki asumisen alueet määriteltiin ensin vain yhdellä merkinnällä (A). Siitä nostettiin esiin alueet, joilla nykyisen rakenteen vaalimista haluttiin tukea ja/tai jotka sijaitsevat etäällä palvelukeskittymistä ja keskustoista. Toisena korostettiin yhtenäisestä asumisen alueesta alueet, joille haluttiin osoittaa selvästi muutosta tehokkaammaksi ja monipuolisemmaksi kaupunkikorttelistoksi säilyttäen kuitenkin alueiden luonne asuntovaltaisena alueena (AC). Tästä muodostui asuntoalueiden jako joko etäällä keskustoista ja vahvoista joukkoliikennereiteistä oleviin tai pientaloympäristöinä sijainnista huolimatta säilytettäviin pientaloalueisiin (AP), keskustojen välittömässä läheisyydessä kehittyviin alueisiin (AC) ja näiden luokittelujen väliin jäävät muut asuntovaltaiset alueet (A). Lopulta keskustojen läheisiä asuntoalueita määrittelevä maankäyttöluokka jätettiin osoittamaan vain kolmea pääkeskustaa tukevia asumisen vyöhykkeitä. Kaupungin kestävän kasvun vyöhykkeiden ulkolaidoilla olevat tiiviit asumisen keskittymät toimivat myös lähialueiden palveluiden sijoittamisen alueina ja ympäröivien pientaloalueiden keskusalueina. Kun taas keskustan läheinen asunto alue on keskustan reunavyöhykkeellä sijaitsevaa asuntovaltaista keskusta-aluetta.

25 Esityslista Sivu 25/39 Aluevarausluokkien määräysten muotoilussa on tavoiteltu eroavaisuuksia ja samankaltaisuuksia siten, että C-alueet ja AC-alueet ovat osittain samanlaisia mutta silti selvästi erilaisia. Samaa muotoiluperiaatetta on sovellettu AC- ja A-alueiden välillä. Asumiselle yleiskaavaluonnokseen on laadittu seuraavia määräyksiä: AC Asuntovaltainen keskusta-alue Alue varataan ensisijaisesti keskusta-asumiseen. Alueelle saa sijoitta myös asuinkortteleihin soveltuvia palveluita ja muita toimintoja. Kaupunkiympäristöstä tulee muodostua toimiva ja viihtyisä kokonaisuus viereisen keskustan kanssa. Alueella tulee varata riittävästi tilaa puistoille ja julkisille ulkotiloille. Alueen uuden asuntorakentamisen tulee olla tehokasta ja sitä voidaan toteuttaa kaikilla talotyypeillä. Kulkuyhteyksien tulee olla läpikuljettavia kevyelle liikenteelle ja muodostaa yhtenäinen verkosto keskusta-alueen reittien kanssa. Rakentamisen tulee olla vihertehokasta. Asemakaavoituksen yhteydessä tulee varmistaa palveluverkon riittävyys ja palveluiden saavutettavuus kestävillä kulkumuodoilla. Pysäköintiratkaisut on toteutettava kokonaisvaltaisesti. Keskitetyt, nimeämättömät ja vuorottaiskäyttöiset pysäköintiratkaisut ovat suositeltuja. Alueelle tulee toteuttaa lyhytaikaista kadunvarsipysäköintiä. A Tiivis asuntoalue Alue varataan ensisijaisesti asumiseen. Alueelle saa sijoittua asuinympäristöön ja paikalliseen alakeskukseen soveltuvia palveluita sekä toimitilaa. Aluetta voidaan rakentaa kaikilla talotyypeillä. Pientaloalueiden täydennysrakentamisessa tulee vaalia olemassa olevan ympäristön ominaispiirteitä. Alueen kehittämisessä ja täydennysrakentamisessa tulee parantaa kaupunkitilan viihtyisyyttä sekä kävelyn ja pyöräilyn mahdollisuuksia. Alueilla tulee varata riittävästi tilaa virkistysalueille. Alueet tulee toteuttaa vihertehokkaasti. Asemakaavoituksen yhteydessä tulee varmistaa palveluverkon riittävyys ja palveluiden saavutettavuus kestävillä kulkumuodoilla. Alueella suosittava tehokkaita pysäköintiratkaisuja. AP Pientalovaltainen asuntoalue Alue varataan asumiseen. Alueelle saa sijoittaa erilaisia pientalotyyppejä ja lähipalveluita. Uudis- ja täydennysrakentamisessa tulee vaalia olemassa olevan ympäristön ominaispiirteitä. Asemakaavoituksen yhteydessä tulee varmistaa palvelujen riittävyys ja hyvä saavutettavuus. Alueilla tulee säilyttää riittävästi tilaa virkistysalueille. Rakentamista säädellään yleiskaavalla kunnes alueelle on laadittu asemakaava. Mikäli rakentaminen ei vaikeuta alueen tulevaa asemakaavoitusta, alueelle sallitaan rakentaminen mukaisilla tiloilla seuraavasti:

26 Esityslista Sivu 26/39 - yksi asunto 0,2-2 hehtaarin suuruisilla tiloilla - kaksi asuntoa 2-5- hehtaarin suuruisilla tiloilla - kolme asuntoa yli 5 hehtaarin suuruisilla tiloilla. AT Kyläalue (Maaseudun asumisen ohjaus käsitellään joulukuun kokouksessa) Alue varataan maaseutumaiseen asumiseen. Alueella sallitaan rakentaminen mukaisilla tiloilla seuraavasti pitäisikö tätä selventää mitä tilat tarkoittavat. (YK2007 tiealueiden muuttaminen luonnokseen AT-alueiksi ei muuta mitoitusta) - yksi asunto 0,2-2 hehtaarin suuruisilla tiloilla - kaksi asuntoa 2-5- hehtaarin suuruisilla tiloilla - kolme asuntoa yli 5 hehtaarin suuruisilla tiloilla. Alueen rakentamista ohjataan yleiskaavalla. Vihertehokkuus ja palvelut asumisen alueilla läpileikkaavasti Asuntorakentamista ohjaavien maankäyttöluokkien määräykset on rakennettu siten että alueille sijoitettavat puistot, virkistysalueet ja -reitit sisältyvät asumisen aluevaraukseen. Vehreys on läpileikkaava tavoite kaiken uuden rakentamisessa. Asumisen alueita halkovat laajimmat viheraluekokonaisuudet on esitetty asumisen aluevarausmerkinnän päällä niiden likimääräistä sijaintia esittävällä merkinnällä. Yleiskaavamääräyksissä vehreyden läpileikkaavuutta ohjataan vihertehokkuudella. Vihertehokkuudella tarkoitetaan alueen vehreän pinta-alan suhdetta alueen koko pinta-alaan. Vihertehokkuus on rakennetun ympäristön suunnittelun tueksi kehitetty väline, jonka tarkoitus on edistää ekologisten toimintojen ja ekosysteemipalvelujen (=luonnon hyödyt ihmisille) tuotannon huomioon ottamista rakennushankkeiden toteutuksessa. Vihertehokkuuden arviointiin on kehitetty laskuri, jonka avulla voidaan määritellä minimivaatimukset tavoitteen täyttymiseksi. Yleiskaavamääräyksessä vihertehokkuusvaatimus ei sido suunnittelua nykyiseen laskuriin, vaan laskuria ja sen lähtöoletuksia voidaan tarvittaessa muuttaa ja kehittää. Lähipalveluiden sijoittamisesta asuinalueilla linjataan yleiskaavaluonnoksessa samoin kuin viheralueista. Ne voidaan sijoittaa asumisen lomaan ja yleiskaavamääräyksessä vaaditaan, että asemakaavoituksen yhteydessä selvitetään lähipalvelujen riittävyys ja varataan niille tarvittava tila. Asuntorakentamisen ennakoiminen muuntuvilla maankäytön alueilla (raitamerkintäalueet) Nk. raitamerkinnöillä on yleiskaavaluonnoksen kartalle merkitty alueita, jotka vielä toimivat ja kehittyvät jonkin muun maankäytön pääkäyttötarkoitusluokassa kuin asumisen, mutta alue olisi kaupunkirakenteen kehittämisen kannalta tavoitteellista muuttaa hiljalleen myös asumiseen soveltuvaksi. Näiden alueiden toimivuuden kannalta erittäin tärkeää on ohjata muutosta tapahtuvaksi kokonaissuunnitelmallisesti, ei yksittäisinä tonttimuutoksina. Kaikki raitamerkintä alueet kehittyvät osittain nykyisessä käytössä vielä ainakin lähitulevaisuudessa.

27 Esityslista Sivu 27/39 Yleiskaavamääräyksissä muuntuvat alueet on esitetty seuraavasti: A/KM Asumiseen muuntuva kaupallisten palveluiden alue Alue varataan kaupallisille palveluille sekä ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomille tuotanto- ja varastotoiminnoille. Alueella voidaan sallia toimistotiloja. Tammistoon voidaan sijoittaa merkitykseltään seudullisia vähittäiskaupan suuryksiköitä ja sellaista uutta vähittäiskauppaa, joka tukee ja vahvistaa palvelurakennetta läheiset keskustatoimintojen alueet huomioon ottaen. Alueelle ei saa sijoittaa päivittäistavarakaupan suuryksiköitä. Aluetta voidaan kehittää vaiheittain joukkoliikenneyhteyksien parantuessa asumisen alueeksi. Muutos tulee suunnitella yhtä tonttia laajempana kokonaisuutena. Asuntorakentamisen edellytyksenä on, että lähialueen toiminnot soveltuvat asuinympäristöön. Alueen kehittämisessä tulee parantaa kaupunkitilan viihtyisyyttä sekä kävelyn ja pyöräilyn mahdollisuuksia. Alueilla tulee varata riittävästi tilaa julkisille puistoille. Alueet tulee toteuttaa vihertehokkaasti. Asemakaavoituksen yhteydessä tulee varmistaa palveluverkon riittävyys ja palveluiden saavutettavuus kestävillä kulkumuodoilla. Alueella suosittava tehokkaita pysäköintiratkaisuja. A/TP Asumiseen muuntuva työpaikka-alue Alue varataan monipuolisille toimisto- ja palvelutoiminnoille sekä ympäristöhäiriötä aiheuttamattomille tuotantotoiminnoille. Aluetta voidaan kehittää vaiheittain joukkoliikenneyhteyksien parantuessa asumisen alueeksi. Muutos tulee suunnitella yhtä tonttia laajempana kokonaisuutena. Asuntorakentamisen edellytyksenä on, että lähialueen toiminnot soveltuvat asuinympäristöön. Alueen kehittämisessä tulee parantaa kaupunkitilan viihtyisyyttä sekä kävelyn ja pyöräilyn mahdollisuuksia. Alueilla tulee varata riittävästi tilaa julkisille puistoille. Alueet tulee toteuttaa vihertehokkaasti. Asemakaavoituksen yhteydessä tulee varmistaa palveluverkon riittävyys ja palveluiden saavutettavuus kestävillä kulkumuodoilla. Alueella suosittava tehokkaita pysäköintiratkaisuja. Urbaanit käytävät nostavat uusia asumisen paikkoja katujen varsilta Yhtenä yleiskaavan täydennysrakentamisen ratkaisuna esitetään tehokkaan asuntorakentamisen sijoittamista tiemäisten katujen avoimiin maisemiin paikan identiteetin muovaamiseksi urbaanimmaksi, tiiviiksi kaupungiksi ja virkistyskäytön kannalta vähempiarvoisten rakentamattomien alueiden hyödyntämiseksi. Tämän kaupunkirakenteen eheyttämisen teeman työnimenä yleiskaavavalmistelussa on kulkenut termipari urbaanit käytävät. Kaavakartalle teema nostettiin Katukuvan kehitysalueena. Katukuvan kehitysalue merkintä on kehitetty ensisijaisesti kaupunkitilan laatua ohjaavaksi aluevarausmerkinnästä riippumattomaksi päällekkäismerkinnäksi. Kaupunkitilan laadun lisäksi merkintä ottaa kantaa alueen täydennysrakentamisen sijoittamisen ja maankäytön tehostamisen mahdollisuuksiin sekä maankäytön ja liikennejärjestelmän yhteensovittamiseen. Potentiaalisia katukuvan kehitysalueita löytyy Vantaalta monia, mutta yleiskaavakartalle kohteita merkittiin

28 Esityslista Sivu 28/39 kuusi: Rajatorpantielle, Martinkyläntielle, Tammiston kauppatielle, Tikkurilanielle, Asolanväylälle ja Länsimäentielle. Merkintää ei esitetä suoraan C-alueiden päälle, sillä C-alueiden määräykseen on sisällytetty samat teemat. Merkinnät on esitetty kohteisiin, jotka toimivat reittinä läheisille keskusta-alueille ja vaikuttavat niiden kehitykseen. Asolanväylällä merkintä on asumisen ja keskusta-alueen rajalla. Martinkyläntiellä merkinnän tavoitteena on vaikuttaa kehittyvän työpaikka-alueen profiiliin korottaen. Merkinnän määräyksen sisältö on seuraava: Kaupunkirakenteen tiivistyessä tulee merkinnällä merkitystä kadusta rakentaa laadukasta kaupunkitilaa niin, että katukokonaisuus on viihtyisä ja luo helpot mahdollisuudet ihmisten monipuoliseen liikkumiseen. Kadun varren kortteleissa rakentamisen tulee edistää viihtyisän katukuvan muodostumista. Asumisen yleiskaavallinen ohjaus alueittain Myyrmäki Martinlaakson alueella asuntovaltaiset keskusta-alueet (AC) sijaitsevat asemanseutujen nauhakaupungin reunoilla keskusta-alueen ja laajojen viheralueiden välissä. Länsi-Vantaan ratakaupungin ulkopuolella tiiviit asuntoalueet (A) sijoittuvat pääosin linjaautoliikenteen runkolinjojen vyöhykkeille. Kivistössä asemanseutujen keskusta-alueiden välinen alue merkitty asuntovaltaisena keskustaalueena (AC). Tämän vyöhykkeen pohjoispuolella on tiiviin asuntoalueen (A) vyöhyke, jonka pohjoispuolella Suur-Kivistön alueet on merkitty pientalovaltaisina asumisen alueina. Aviapoliksessa ja Tikkurilassa niin ikään on käytetty kaikkia asumisen perusalueluokkia. Lisäksi Aviapolikseen on määritelty asumiseen muuntuvia alueita. Aviapoliksen ja Tikkurilan asuntovaltataiset keskusta-alueet (AC) sijaitsevat pääosin Aviapoliksen ja Tikkurilan keskustaalueiden välissä. Korso-Koivukylän ja Hakunila-Länsimäen alueilla asumisen alueet on jaettu tiiviiden asuntoalueiden (A) ja pientalovaltaisiin alueisiin. Näille alueille ei ole esitetty keskustojen seudullisesta luonteesta ja asuinalueiden nykyisestä rakenteesta johtuen asuntovaltaisia keskustaalueita (AC). Asuntoalueiden monipuolistamisen mahdollisuuksia Huomion arvoista kaikkien asumiseen kohdistuvien yleiskaavamerkintöjen kohdalla on se, että alueita ei ole määritelty tarkasti talotyypin mukaan. Vain pientalovaltaisilla alueilla ohjataan rakentamista lähinnä korkeudeltaan pientaloympäristöön soveltuvaksi, muita alueita voi rakentaa kaikilla talotyypeillä. Tällä tavoitellaan monipuolisia, inhimillisiä, tiiviitä, identiteetiltään toisistaan poikkeavia alueita, joille voisi kehittyä toistaiseksi luokittelemattomiakin asuntorakentamisen ratkaisuja. Rakennustypologiaan tukeutumattomalla merkintätavalla halutaan edistää väljien kortteleiden täydentymistä rakennetta monipuolistavin ja ympäristöä rikastuttavin ratkaisuin. Tehokasrakentaminen ei aina ole tiivistä ja inhimillistä kaupunkitilaa tukevaa, jos se sijoitetaan kasvavasti kerroksiin. Kerroksiin sijoitettava rakentaminen on usein mahdollista toteuttaa samalla tehokkuudella, samalla tontilla matalasti ja ulkotilallisesti mielekkäämpinä ratkaisuina.

29 Esityslista Sivu 29/39 Yleiskaavalla samaan kortteliin halutaan mahdollistaa sekä kerrostalojen että pientalojen toteutuminen ja näiden talotyyppien välimuotojen ja variaatioiden kehittyminen. Uudenlaisten korttelityyppien lisäksi Vantaan lähiöaikakauden olemassa olevia korttelirakenteita olisi monessa paikassa mahdollista monipuolistaa toteuttamalla toisentyyppisiä taloja olemassa olevien sekaan. Esimerkiksi kerrostalokortteleiden laajojen pysäköintialueiden käyttöä voisi monipuolistaa kansiratkaisuilla siten, että pysäköintikansien päälle voisi rakentaa kaupunkipientaloja. Tai vilkkaiden katujen varsilla olevien pientaloalueiden viihtyisyyttä voisi parantaa toteuttamalla katujen varsille sopivia tehokkaita asuintalomalleja, mitä ei haluta määritellä kerrostaloina. Tukholman keskustassa on liikerakennuksen katolle rakennettu rivitaloja. ( ) Ruotsissa suurten rakennusten katoille rakentamista on käytetty muissakin kohteissa täydennysrakentamisen mallina. Freiburgissa on Sonnenschiff -niminen energiaratkaisujen koekortteli, jossa niin ikään talotyyppejä on sekoitettu. ( Helsingin Alppikylästä on luotu miellyttävä ja ympäristöltään kiinnostava asuinalue pienteollisuusalueen ja liikenneväylän väliselle alueelle erilaisia talotyyppejä kortteleihin sekoittaen ja uudistuvan alueen vanhojen rakennusten vaiheittainen korvautuminen huomioiden.

30 Esityslista Sivu 30/39 Jokivarsi kaupunkirakenteen eheyttämisen eduksi Kolmantena strategisena päällekkäismerkintänä yleiskaavaluonnokseen on esitetty jokivarsiin kohdistuva merkintä Jokivarren virkistyskäytön kehittämisvyöhyke. Merkinnän kehittäminen alkoi Keravanjoen osuudesta, joka maantieteellisesti sijaitsee kolmen pääkaupunkiseudun merkittävän, kehittyvän keskustan keskellä, kävelyetäisyyksillä kaikista näistä keskustoista, mutta käytännössä haastavien yhteyksien päässä ainakin Aviapoliksesta ja Malmilta tarkasteltuna. Jokivarren kohta sijaitsee kahden kunnan rajalla kuntia selkeästi erottavana elementtinä, ja toisistaan pyöräilyetäisyyksillä sijaitsevia keskustoja erottavana elementtinä. Keravan jokivarsi karttaan korostetulla vyöhykkeellä voisi tulevaisuudessa olla ympärillä kasvavia, seudullisesti merkittäviä keskustoja yhdistävä, alueen matkailua ja vierailupotentiaalia kohottava vyöhyke kaupunginosien välissä enemmän yhdistävänä kuin erottavana elementtinä.