TYÖASIAKIRJA. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti

Transkriptio

1 Euroopan parlamentti Talousarvion valvontavaliokunta TYÖASIAKIRJA Euroopan tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksesta nro 3/2016 (vastuuvapaus 2015): "Itämeren rehevöitymisen torjunta: toimia on lisättävä ja tehostettava" Talousarvion valvontavaliokunta Esittelijä: Petri Sarvamaa DT\ doc PE v01-00 Moninaisuudessaan yhtenäinen

2 Introduction The Baltic Sea is one of the world s most polluted seas. In 2009, the European Council adopted a macro-regional strategy aiming to foster environmental protection, reduction of nutrient loads and promoting increased cooperation between countries. In the period, the EU contribution to waste water collection and treatment projects in the five Member States bordering the Baltic Sea benefiting from EU support was 4.6 billion EUR: Poland, 3.4 billion euro; Latvia, 0.6 billion euro; Lithuania, 0.4 billion euro; Estonia, 0.2 billion euro and Germany, 0.04 billion euro. Rural development measures, including water protection, to all eight Baltic Sea coastal Member States amounted to 9.9 billion EUR. In addition, from 2001 to 2014, the EU co-financed projects with a value of nearly 50 million in Russia and Belarus to improve water quality. The ECA visited three Member States with Baltic coasts (Finland, Latvia and Poland) and conducted a survey in all of the other Member States bordering the Baltic Sea. EU-supported projects in Russia and Belarus were checked through documents at the European Commission. The audit examined whether EU action had been effective in helping Member States to reduce nutrient pollution in the Baltic. ECA findings The ECA arrived at the conclusion that: there has been limited progress towards nutrient reduction in the Baltic Sea; recent data on total annual inputs into the Baltic Sea during the period showed a downward trend in nitrogen (9%) and phosphorus (14%) inputs; three countries show a downward trend for both nutrients (Denmark, Poland, Sweden), while two have increased their inputs for both nutrients (Latvia and Russia). For the other countries (Germany, Estonia, Finland, Lithuania), a downward trend was observed for only one of the nutrients; Member States high-level nutrient reduction plans have not been effectively realised into quantified reduction targets broken down by type of pollution source, by activity and by geographical area; the three Member States the Court visited take only partially into account HELCOM recommendations in their plans or legal frameworks in regard to urban waste water treatment and requirements for fertilisers and pesticides; nutrient input monitoring data is not necessarily reliable as the Court found inconsistencies between Member States data and HELCOM data; for example in Poland the assessment for the purpose of the river basin management plans of the status of coastal and transitional waters in the period shows no improvement as regards nutrient concentrations, whereas data submitted to HELCOM shows a continuous decrease in nutrient load; most Member States are not yet compliant with the Urban Waste Water Treatment Directive; the two Member States that the Court visited, still in the transitional period for compliance, had either not complied with their intermediate targets (Latvia) or not yet communicated complete and reliable data (Poland); the Court also found that the PE v /5 DT\ doc

3 Commission s follow-up of Member States implementation of the directive was not timely; EU support to Russia and Belarus was potentially cost-efficient, but very limited in scope compared to what is needed and projects implementation took a long time; nitrate vulnerable zones are not effectively designated in Member States; the Commission has questioned the adequacy of the designation of vulnerable areas in certain Member States (Estonia, 7 %; Latvia, 13 %; Poland, 4.5 % and Sweden, 22 %); on the other hand, other Member States (Germany, Denmark, Finland, Lithuania) have not designated specific vulnerable zones but apply the action programmes across their entire territories, which leads to better acceptance of the rules, but might also lead to too strict rules in certain areas and insufficient action in others; since 2010 the Commission has maintained a dialogue with all Baltic Sea Member States, which has helped to bring changes in fertilisation laws in general; there is a high rate of non-compliance in the countries audited as regards their application of requirements in the nitrate vulnerable zones, ranging from 17% to 32% of the farmers checked in 2013; EU co-financed rural development measures in the period have had little effect on reducing nutrient pollution in water bodies of the Member States. ECA recommendations In light of its findings, the ECA recommended that the Commission should: require that Member States define programmes of measures which enable them to reach measurable targets for reducing nutrient loads in order to achieve the objectives of the marine strategy framework and the water framework directives; require that Member States reliably and consistently assess and monitor nutrient loads in their river basins and nutrient inputs into the Baltic Sea; encourage Member States to lay down and enforce legal obligations for households to connect to existing sewage networks; require that Member States implement a sustainable waste water tariff policy in order to enable the correct maintenance and renewal of assets. This policy should take into account the polluter pays principle and the affordability of water services; decrease the time needed to assess compliance with the urban waste water treatment directive; continue to promote projects aimed at reducing the nutrient loads into the Baltic Sea from Russia and Belarus by focusing more closely on key polluters identified by HELCOM (such as the Kaliningrad area); require that the Member States designate appropriate nitrate vulnerable zones. In doing so, Member States should take into account information on agricultural nutrients pollution pressures gathered in river basin management plans of the water framework directive. DT\ doc 3/5 PE v01-00

4 In light of its findings, the ECA recommended that the Member States should: collect information on the cost-effectiveness of nutrient load reduction measures in order to have a robust analysis for establishing future programmes of measures; plan and construct their waste water infrastructure as efficiently as possible and, if necessary, consider granting financial support to households which could not otherwise afford to connect to the sewage network; set stricter nutrient standards for effluents than those laid down in the urban waste water treatment directive for areas that drain into waters failing to reach nutrient conditions consistent with water framework directive and marine strategy framework directive good status; set appropriate limits for the use of phosphorus in agriculture where it puts at risk the good water status; establish their nitrates action programme rules based on the most recent scientific evidence; establish compulsory actions which go beyond the existing requirements for polluting farms in catchment areas draining into eutrophic waters; apply the most relevant agri-environmental schemes in relation to reducing nutrient pollution of water and target these schemes and afforestation measures at the areas where their impact on nutrient load reduction is highest. Esittelijän suositukset, jotka voidaan sisällyttää mietintöön varainhoitovuotta 2015 koskevan vastuuvapauden myöntämisestä komissiolle 1. panee tyytyväisenä merkille tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksen "Itämeren rehevöitymisen torjunta: toimia on lisättävä ja tehostettava" ja kannattaa kertomuksessa esitettyjä suosituksia; 2. pitää erittäin valitettavana, että vaikka EU on vuosina kohdentanut 14,5 miljoonaa euroa jätevesien käsittelyyn ja vedensuojelutoimiin Itämeren alueen jäsenvaltioissa ja lisäksi 44 miljoonaa euroa veden laadun parantamiseen Venäjällä ja Valko-Venäjällä vuosina , ravinnepäästöjen vähentämisessä on saatu aikaan vain rajallista edistystä; kehottaa komissiota kiinnittämään erityistä huomiota edellä mainittujen toimenpiteiden kustannustehokkuuteen; 3. korostaa, että rehevöityminen on yksi suurimmista uhista Itämeren hyvälle ekologiselle tilalle, ja korostaa rehevöitymisen torjunnan merkitystä yhdessä maailman saastuneimmissa merissä; korostaa näin ollen, että EU:n Itämeren aluetta koskevan makroaluestrategian tehokkuutta ravinteiden vähentämisessä on vaikea arvioida ja pitää valitettavana, että ravinteiden vähentämisessä on saatu aikaan vain vähän edistystä ja että osa jäsenvaltioista on pannut EU:n direktiivin täytäntöön vain osittain; 4. painottaa, että jäsenvaltioiden olisi laadittava nitraatteja koskevat ohjelmansa viimeisimpien tieteellisten osoitusten ja lausuntojen perusteella; PE v /5 DT\ doc

5 5. pyytää, että komissio kehottaa jäsenvaltioita keräämään tiedot ravinnekuormituksen vähentämistoimenpiteiden kustannustehokkuudesta, jotta käytettävissä olisi pitävä analyysi tulevia toimenpideohjelmia ajatellen; 6. pyytää, että komissio parantaa Itämeren ravinnepäästöjen seurantatietojen luotettavuutta, sillä sitä ei ole varmistettu; 7. kehottaa komissiota edistämään nitraattiherkkien alueiden tehokasta nimeämistä jäsenvaltioissa, jotta erittäin herkillä alueilla voidaan toteuttaa riittäviä toimenpiteitä ja toisaalta välttää tilanne, jossa muilla kuin nitraattiherkillä alueilla toimivia viljelijöitä rasitetaan tarpeettomasti; korostaa, että Itämeren alueen jäsenvaltioiden olisi arvioitava uudelleen nitraattiherkkien alueidensa nimeäminen; 8. toteaa huolestuneena, että yhdyskuntajätevesien ravinteiden aiheuttaman pilaantumisen vähentämistä koskevat toimet ovat olleet tehottomia; pyytää komissiota varmistamaan, että yhdyskuntajätevesidirektiivin täytäntöönpanoa seurataan tehokkaasti ja että jäsenvaltiot noudattavat direktiiviä tinkimättä; 9. pitää valitettavana, että Itämeren suojelukomission suositukset on saavutettu ainoastaan osittain ja että ne on pantu täytäntöön osana EU:n erityistoimintadirektiiviä; 10. toteaa, että Venäjällä ja Valko-Venäjällä rahoitettujen hankkeiden vipuvaikutus on ollut suuri; on kuitenkin huolissaan hankkeiden viivästyksistä, jotka saattavat aiheuttaa suuria resurssitappioita; pyytää komissiota jatkamaan ponnistelujaan tällä alalla ja keskittymään entistä tarkemmin Itämeren suojelukomission yksilöimiin keskeisiin saastuttajiin; katsoo lisäksi, että EU:n jäsenvaltioiden ja kolmansien maiden välisen yhteistyön osalta olisi tunnistettava parhaat käytännöt ja niitä olisi sovellettava laajalti. DT\ doc 5/5 PE v01-00