Liisi Airas URHEILUAKATEMIAOPINNOT JA URHEILUAKATEMIAN TUKIPALVELUT UR- HEILIJAN KAKSOISURAN RAKENTAJINA

Transkriptio

1 Liisi Airas URHEILUAKATEMIAOPINNOT JA URHEILUAKATEMIAN TUKIPALVELUT UR- HEILIJAN KAKSOISURAN RAKENTAJINA ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO Filosofinen tiedekunta Aikuiskasvatustieteen pro gradu tutkielma Huhtikuu 2017

2 Tiivistelmä ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO Tiedekunta Filosofinen tiedekunta Tekijä Liisi Helmiina Airas Yksikkö Kasvatustieteiden ja psykologian laitos Työn nimi Urheiluakatemiaopinnot ja urheiluakatemian tukipalvelut urheilijan kaksoisuran rakentajina Pääaine Aikuiskasvatustiede Työn laji Pro gradu -tutkielma Aika Sivuja 60 Tiivistelmä Tämän tutkielman tavoitteena oli haastattelun keinoin selvittää, minkälaista tavoitteellisesti urheilevan korkeakouluopiskelijan arki on ja millaisia haasteita urheilijan kaksoisuralla kohdataan, millaista palautetta akatemiaurheilijat antavat uuteen Urheiluakatemiaopinnot-opintokokonaisuuteen liittyen, sekä että mitä urheiluakatemian tarjoamia tukipalveluita akatemiaurheilijat hyödyntävät ja millainen merkityksen he niille antavat. Näiden tavoitteiden pohjalta muodostuivat tutkielman tutkimuskysymykset. Kyseinen opintojakso, sekä urheiluakatemian tukipalvelut ovat osana monen urheilevan korkeakouluopiskelijan arkea Joensuussa. Tukipalvelut pyrkivät helpottamaan urheilevan korkeakouluopiskelijan arkea ja opintojakson avulla taas on pyritty opinnollistamaan urheilun ja opiskelun yhdistämisen eteen tehtävää työtä ja tekemään näkyväksi niiden kerryttämää osaamista. Tutkielma on toteutettu laadullisin menetelmin yhteistyössä Joensuun urheiluakatemian kanssa. Empiirinen aineisto on koottu haastattelemalla kahdeksaa Joensuun urheiluakatemiaan kuuluvaa korkeakouluopiskelijaa, jotka edustavat useita eri urheilulajeja niin yksilö- kuin joukkuelajeista. Tutkielman tuotoksena Joensuun urheiluakatemian käyttöön jää arviointi-/palautelomake, jota testattiin aineistonkeruun apuna ennen haastatteluita. Tutkielman tulokset kertovat, että haastatellut urheilijat ovat onnistuneet melko hyvin yhdistämään kilpaurheilun ja päätoimisen opiskelun. Urheilijat hyödyntävät vaihtelevasti urheiluakatemian tarjoamia tukipalveluita, ja vaikutti että mitä enemmän eri tukipalveluita oltiin hyödynnetty, sitä tyytyväisempiä niihin oltiin. Joensuussa kehitetty uusi opintokokonaisuus Urheiluakatemiaopinnot sai pääasiassa kiitosta urheilijoita hyödyttävistä suoritustavoistaan. Tutkielman loppuun on koottu urheilijoiden haastattelujen perusteella muutamia kehittämisideoita urheiluakatemiatoimintaan liittyen. Avainsanat Urheilijan kaksoisura, kaksoisura, urheiluakatemia, korkeakouluopinnot

3 Abstract UNIVERSITY OF EASTERN FINLAND Faculty Philosophical Faculty Author Liisi Helmiina Airas School School of Educational Sciences and Psychology Title Sport academy and its support services as a builder of a student-athlete s dual-career Main Subject Adult education Level Master s Thesis Date Number of Pages 60 Abstract The aim of this study was to find out how student-athletes manage their dual-career. In the empirical part of this study I interviewed 8 student-athletes who study in higher education institutes in Joensuu, Eastern Finland. This study aimed to collect feedback of a new study module that has been created for student-athletes who are members of a local sport academy and study in a higher education institute. Sport academies in Finland are in a key position of supporting studentathletes to combine their athlete and academic careers. The purpose was also to find out which support services student-athletes use and how do they value these support services that sport academy offers to them. This is a qualitative study and it has been made in collaboration with Joensuu sport academy. The group of interviewees consisted both of individual and team athletes, men and women, university and university of applied sciences students, and interviewees were also in very different stages in their studies from second-year students to almost graduates. The main findings of this study show that interviewed student-athletes have managed to combine their two careers quite well. It also varied a lot how much they had used the offered support services. It seemed that the more student-athlete had used different support services the more he/she also valued them. New study module got mostly positive feedback and student-athletes were pleased that the structure of the study module didn t require essays but tasks that they really did benefit. With help of this new module student-athletes can make their athlete career visible also in their academic career because they get credits of it. New study modules also aim to raise awareness of the skills, knowledge and competence that managing athlete and academic careers increase in student-athletes and how they could benefit of those skills in their further careers. In the last chapter there are some suggestions, how in this case, supports services for studentathletes could be developed even further. Keywords Dual career, student-athlete, sport academy, higher education

4 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO Tutkielman taustat ja tavoitteet Aiempi tutkimus aiheesta URHEILUAKATEMIAT, TUKIPALVELUT JA KAKSOISURAA PALVELEVAT URHEILUAKATEMIAOPINNOT Urheiluakatemiatoiminta Suomessa Joensuun urheiluakatemia ja sen tarjoamat tukipalvelut Urheiluakatemiaopinnot ja arviointilomakkeen kehittäminen itsearviointia varten URHEILIJAN KAKSOISURA ELÄMÄNKULUSSA Kahden uran yhdistämisen haasteet ja sen tukemisen tarpeellisuus Tuetun kaksoisuran hyödyt Tekijät urheilijoiden kahden uran yhdistämisen taustalla AINEISTOT JA MENETELMÄT Tutkimusaineiston hankinta Tutkimusaineiston analysointi URHEILIJAN KAKSOISURAN RAKENTUMINEN JA URHEILUAKATEMIAN TOIMINTA Urheilevan korkeakouluopiskelijan opinnot ja arkielämä Opintosuunnitelmien laatiminen ja toteuttaminen Valmentautumissuunnitelman suunnittelu ja toteutus Kokonaiskuorman arviointi Arjen järjestely Kaksoisuran haasteet Tukipalvelujen merkitys Urheiluakatemiaopinnot- opintojaksojen suorittaminen JOHTOPÄÄTÖKSET JA POHDINTA LÄHTEET...58 LIITTEET (4 kpl)

5 1 1. JOHDANTO Urheilijan kaksoisuraa koskeva teema valikoitui aiheeksi jo kandidaatin tutkielmaani. Nyt näkökulma on vaihtunut korkeakoulussa opiskelevan urheilijan opintojen etenemisestä kahden uran yhdistämisen haasteisiin, opiskeleville urheilijoille tarjottuihin tukipalveluihin ja niiden hyödyntämiseen. Lisäksi kerään kokemuksia korkeakoulussa opiskeleville urheilijoille tarkoitetusta opintojaksosta, jonka avulla pyritään opinnollistamaan urheilun ja opiskelun yhdistämisen eteen tehtävää työtä ja tekemään näkyväksi niiden kerryttämää osaamista. Tutkielmani on toteutettu yhteistyössä Joensuun urheiluakatemian kanssa ja se käsittelee aihetta tapaustutkimuksen lailla koskien Joensuussa toteutettavia toimintamalleja urheilijan kaksoisuran tukemiseen liittyen. Urheiluakatemiatoiminta on keskeisessä roolissa tutkielmaani. Suomessa on tehty työtä urheilun ja opintojen yhdistämisen tukemiseksi 1980-luvulta lähtien. Kehitys alkoi toisen asteen urheiluoppilaitosten leviämisestä. Nykyään Suomessa vaikuttaa laaja urheiluakatemiaverkosto, joka on laajentanut tukitoimet urheilun ja opintojen yhdistämiseksi myös korkea-asteelle asti. (Lämsä, Korhonen, Nenonen, Manninen, Puhakka, Kainulainen & Hokkanen 2014, 5.) Urheiluakatemiat ovat tärkeässä asemassa tukemassa tavoitteellisen urheilun ja samanaikaisen opiskelun yhdistämistä. 1.1 Tutkielman taustat ja tavoitteet Kandidaatin tutkielmani käsitteli urheilijan kaksoisuraa, täsmennettynä korkeakouluopiskelun yhdistämistä kilpaurheiluun. Se esitteli haasteita, joita kahden uran yhdistäminen aiheut-

6 2 taa, pyrki perustelemaan sen tukemisen tarpeellisuutta. Suomessa juuri urheiluakatemiat vastaavat tähän tarpeeseen pyrkimällä mahdollistamaan opiskelevan urheilijan riittävän ja laadukkaan harjoittelun, sekä tukemaan opintojen suorittamista samanaikaisesti. Kandidaatin tutkielman teoriaosa käsitteli jo urheilijan kaksoisuraa ja sen tukemisen tarpeellisuutta ja esitteli urheiluakatemiaa kaksoisuran tukemisen muotona sekä ympäristön minkä pohjalta empiirinen aineistokin oli kerätty. Tässä tutkielmassani olen hyödyntänyt merkittävää osaa kandidaatin tutkielmani teoriaosasta, sillä teema pysyy samana, vaikka empiirinen osio keskittyykin tässä työssä vähän eri asioihin. Tämän tutkielman tavoitteena on haastattelun keinoin selvittää, minkälaista tavoitteellisesti urheilevan korkeakouluopiskelijan arki on ja millaisia haasteita urheilijan kaksoisuralla kohdataan, millaista palautetta akatemiaurheilijat antavat uuteen Urheiluakatemiaopinnot-opintokokonaisuuteen liittyen, sekä että mitä urheiluakatemian tarjoamia tukipalveluita akatemiaurheilijat hyödyntävät ja millainen merkityksen he niille antavat. Näiden tavoitteiden pohjalta muodostuivat tutkielman tutkimuskysymykset. Kyseinen opintojakso, sekä urheiluakatemian tukipalvelut ovat osana monen urheilevan korkeakouluopiskelijan arkea Joensuussa. Tukipalvelut pyrkivät helpottamaan urheilevan korkeakouluopiskelijan arkea ja opintojakson avulla taas on pyritty opinnollistamaan urheilun ja opiskelun yhdistämisen eteen tehtävää työtä ja tekemään näkyväksi niiden kerryttämää osaamista. Tutkielmani empiirisen osuuden kohteena toimii edelleen Joensuun urheiluakatemian urheilijat. Joensuun urheiluakatemia on yhteistyössä Kuopion alueen urheiluakatemian kanssa ottanut täysin uutena toimintamallina käyttöön 15 opintopisteen urheiluakatemiaopinnot. Joensuussa korkeakouluopiskelijat ovat aiemminkin voineet saada hajanaisia opintopisteitä urheiluakatemian valmennuksiin osallistumisesta. Nyt opintopisteistä on koottu selkeät kolme opintojaksoa, joiden suorittamistapoja on yhtenäistetty ja asetettu selkeät raamit. Käytäntö on levinnyt Itä-Suomen yliopiston kaikille kampuksille, eli Joensuun lisäksi Savonlinnaan ja Kuopioon osana yliopiston käytänteiden yhtenäistämistä. Sama opintojakso on valikoimassa myös alueiden ammattikorkeakouluopiskelijoille, niin Joensuun kuin Kuopion alueen urheiluakatemian urheilijoille.

7 3 Opintokokonaisuuden tarkoituksena on olla osana tukemassa akatemian urheilevia opiskelijoita kahden uran haasteissa ja pyrkiä kokonaisvaltaisempaan urasuunnitteluun ja oman osaamisen näkyvämmäksi tekemiseen. Tarkoituksena on haastaa opiskelijoita pohtimaan omaa urheilu-uran kautta hankittua osaamista ja vahvuuksia siitä näkökulmasta, miten ne voisi tehdä näkyvimmiksi ja hyödyntää niitä muun uran suunnittelussa ja työelämään siirtymisessä sitten kun sen aika on. Empiirisessä osiossa toteutettavien haastattelujen tueksi kehitän yksinkertaisen arviointi- /palautelomakkeen, jonka akatemiaurheilijat jatkossa täyttävät kunkin opintojakson loppupuolella ennen henkilökohtaista arviointi-/palautekeskustelua. Jokainen 5 opintopisteen kokonaisuus päättyy henkilökohtaiseen keskusteluun akatemiakoordinaattorin kanssa. Tätä ennen urheilijat haastetaan pohtimaan omaa kehittymistään suhteessa opintojakson tavoitteisiin juuri lomakkeen avulla. Näin keskusteluista saadaan hedelmällisempiä ja niitä pystytään paremmin hyödyntämään opintokokonaisuuden tavoitteiden saavuttamiseksi. Lomakkeen hyötyinä jatkossa pystytään paremmin seuraamaan myös yksittäisen opiskelijan kehityspolkua opintojen alkuvaiheesta loppuvaiheeseen peilaten niitä akatemiaopintojen tavoitteisiin. Lomakkeen merkitys tutkielmani aineiston keruussa ei ole kovin suuri, vaan se toimii lähinnä apuna haastateltavien orientoimisessa haastatteluihin. Tutkielmani tekoprosessin aikana laadin yksinkertaisen lomakkeen jokaista opintojaksoa varten, kehitän haastattelurungon, sekä toteutan kahdeksan arviointi-/palautekeskustelua haastatteluina. Samalla näissä keskusteluissa on tarkoitus kerätä palautetta opintojakson sisältöihin ja suorittamiseen liittyen. Koska opintokokonaisuus on vielä uusi, on erityisen tärkeää saada palautetta kehittämistyön tueksi. Lomake jää urheiluakatemian käyttöön, jotta se runkoa voi hyödyntää jatkossakin arviointi- ja palautekeskusteluissa. Tutkimuskysymykseni ovat: Millaista on urheilevan korkeakouluopiskelijan arki urheilun ja opintojen vaatimusten keskellä? Millaista palautetta akatemiaurheilijat antavat Urheiluakatemiaopinnot- opintojaksoihin liittyen?

8 4 Mitä urheiluakatemian tarjoamia tukipalveluja akatemiaurheilijat hyödyntävät ja millaisen merkityksen he niille antavat? Toteutan tutkielmani kvalitatiivisin menetelmin ja siinä on kehittämistutkimuksen piirteitä. Tutkimus toteutetaan yhteistyössä Joensuun urheiluakatemian kanssa 1.2 Aiempi tutkimus aiheesta Suomalaista kaksoisuratutkimusta on tehty tähän mennessä vähän ja siitäkin suuri osa on opinnäytetöitä. Tutkimusta on tehty niin korkeakoulussa, kuin toisella asteella opiskelevista urheilijoista. Erona toisen asteen ja korkea-asteen opintojen yhdistämisestä urheilu-uraan on havaittavissa, että toisen asteen opiskelijat kokevat kahden uran yhdistämisen sujuvan melko hyvin, kun taas korkea-asteella tämä tuntuu vaikeutuvan. (Ryba, Aunola, Ronkainen, Selänne & Kalaja, 2016, ) Varsinaista pitkittäistutkimusta aiheesta ei löytynyt, vaan vaikuttaisi että havainto on koottu erillisistä havainnoista. Vaikka kahden uran yhdistäminen muuttuu haastavammaksi urheilijan siirtyessä opiskelemaan toiselta asteelta korkea-asteelle, ei sitä kuitenkaan kuvata mahdottomaksi. Samassa suomalaista kaksoisuratutkimusta kokoavassa artikkelissa (Ryba ym. 2016, 92) on tiivistetty usean eri tutkimuksen perusteella yhteen tietoa siitä, millaisien haasteiden kanssa korkeakoulussa opiskelevat urheilijat pääosin kohtaavan arjessaan. Urheilijoiden mainitsemien haasteiden huomioitiin liittyvän useimmiten opintojaksojen pakollisiin läsnäoloihin, haasteisiin opintojen ja kilpailukauden yhteensovittamisessa, Kelan vaatimaan riittävään edistymiseen opinnoissa suhteessa saatuihin opintotukiin ja tukikuukausien riittämättömyys, sekä lisäksi siihen tosiasiaan, että on miltei mahdotonta hankkia työkokemusta opiskeluaikana, kun yhtälössä on mukana urheilu-ura. Useamman tutkimuksen perusteella näyttäisi kuitenkin siltä, että urheilijat kokevat tilanteensa ihan hyvänä, eikä kahden uran yhdistämistä koeta ylivoimaisen vaikeana. Tämä havainto tuntui kiinnostavalta ja halusinkin yrittää selvittää myös, nousisiko myös oman tutkielmani empiirisestä aineistosta joitain samankaltaisia havaintoja esiin.

9 5 Osittain samanlaisia haasteita on tunnistettu myös valmentajien, akatemiakoordinaattoreiden, oppilaitosten henkilöstön sekä urheilijoiden näkemyksiä yhdistelemällä. Opintojen joustamattomuus sekä haaste kilpailukauden yhdistämisestä opintoihin nousivat esiin. Lisäksi haasteena nähtiin myös kommunikaation puute oppilaitosten ja urheiluympäristöjen välillä. Yleisesti arvioitiin kuitenkin, että kehityssuunta on oikea ja että oppilaitokset ovat kuitenkin koko ajan paremmin mukana tukemassa opiskelevia urheilijoita. (Ryba ym. 2016, 92.) Ryba ym. (2016) huomioivat artikkelissaan suomalaisen tutkimuksen keskittyneen pitkälti urheilijan kaksoisuran haasteisiin. Kaksoisuratutkimuksessa on kuitenkin nähtävissä myös toinen suuntaus, jossa keskitytään tuetun kaksoisuran hyötyihin (Albrecht ym. 2012; Stambulova, Engström, Franck, Linnér & Lindahl 2015), ja siihen miten nämä kaksi erillistä uraa jopa tukevat toisiaan (Henry 2011; Price, Morrison & Arnold 2010). Vaikka Suomessa aiheesta on tehty tutkimusta vielä toistaiseksi melko vähän, vaikuttaisi kansainvälinen kaksoisuratutkimus lisääntyvän jatkuvasti. Siitä syystä merkittävä osa tämänkin tutkielman lähteistä on kansainvälisiä tutkimusartikkeleita. Opinnäytetöiden lisäksi aiheesta kaivattaisiin Suomessa akateemista tutkimusta.

10 6 2. URHEILUAKATEMIAT, TUKIPALVELUT JA KAKSOISURAA PALVELEVAT URHEILUAKATEMIAOPINNOT Tämän kappaleen tarkoituksena on ennen kaikkea esitellä tämän tutkielman tuloksia kokoavassa luvussa esiintyviä keskeisiä käsitteitä, jotta lukijan on helpompi ymmärtää tutkielman tuloksia ja koko tutkielman kontekstia. Urheiluakatemiat liittyvät vahvasti tutkielmani aiheeseen ja ne muodostavat kontekstin koko tutkielmalle. Urheiluakatemiat ovat keskeisessä roolissa tavoitteellisen urheilun ja samanaikaisen päätoimisen opiskelun yhdistämisen mahdollistamisessa. Tutkielmani empiirisessä osiossa haastattelen Joensuun urheiluakatemiaan kuuluvia urheilijoita, sekä selvitän kokemuksia Urheiluakatemiaopinnot-opintojaksojen suorittamiseen liittyen ja kerään palautetta Joensuun urheiluakatemian tukipalveluista ja niiden merkityksestä urheilijoille. Näistä syistä johtuen urheiluakatemiatoiminnan esittely tuntuu välttämättömältä ennen empiiristä osuutta. Esittelen tässä luvussa siis yleisesti urheiluakatemiatoimintaa Suomessa. Keskeistä on myös selvittää, mitä Urheiluakatemiaopinnot tarkoittavat. Käsite ei välttämättä ole tuttu, vaikka urheiluakatemiatoiminta yleisesti olisikin lukijalle tuttua. Opintokokonaisuus on Joensuun sekä Kuopion seudun urheiluakatemioiden ja yhteistyöoppilaitosten kehittämä ja se otettu korkeakoulussa opiskelevien akatemiaurheilijoiden käyttöön vasta lukuvuodesta alkaen.

11 7 2.1 Urheiluakatemiatoiminta Suomessa Suomalaiset urheiluakatemiat ovat melko uusia vasta 2000-luvulla kehitettyjä verkostoja opiskelevan urheilijan kehittymisen tukena. Niiden tarkoituksena on helpottaa tasapainoilua urheilijan arjen ja opiskelun vaatimusten kanssa (Suomen olympiakomitea 2014; Urheiluakatemiatoiminnan ohjeisto 2013.). Suomen urheiluakatemiaverkostoon kuuluu tällä hetkellä yhteensä 20 urheiluakatemiaa (Suomen Olympiakomitea 2017), jotka ovat syntyneet urheilu- ja opiskelijapaikkakunnille ympäri Suomen. Suomen Olympiakomitean huippu-urheiluyksikkö ja sen Urheiluakatemiaohjelma toimivat akatemioiden koordinaattoreina ja vastaavat niiden kehityksestä valtakunnallisella tasolla. Paikallisella tasolla toiminta jakautuu oppilaitosten, urheiluseurojen, julkisen sektorin ja asiantuntijapalveluiden kesken urheilulajien lajiliittojen vaikuttaessa taustalla. (Korhonen ym. 2014, 6-7.) Suomen Olympiakomitea tekee työtä suomalaisten liikkumisen ja huippu-urheilun hyväksi visionaan olla maailman liikkuvin kansa ja Pohjoismaiden menestynein maa 2020 (Suomen Olympiakomitea, 2016). Urheiluakatemioiden toiminta voidaan jakaa neljään osaan: valmennukseen, opiskeluun, hallintoon ja asiantuntijapalveluihin. tavoitteena on pitää urheilija toiminnan keskiössä, varmistaa yksilön kehittyminen ja menestyminen urheilijana, mahdollistaa urheilun, koulunkäynnin, opiskelun ja työelämän joustava yhdistäminen sekä tukea tasapainoisen elämänuran rakentumista, jossa urheilija kasvaa ottamaan vastuun itsestään. Kohdennetun opinto-ohjauksen ja urheiluakatemian tuen lisäksi tärkeäksi opiskelun ja huippu-urheilun yhdistämisen tekijäksi nousee urheilijan oman aktiivisuus ja opintojen joustavuus. (Korhonen ym. 2014, 6-8.) Opiskeleville urheilijoille näkyvin osa urheiluakatemiatoimintaa on akatemian aamuvalmennukset. Valmennuksessa keskeisin tavoite on varmistaa urheilijoille määrältään riittävä sekä laadukas ja kehityssuuntainen valmentautuminen. Opiskelupaikkaa valitessa urheilulajilla voi olla suurikin vaikutus, sillä joidenkin lajien valmennus keskittyy vain eräisiin valmennuskeskuksiin. Opiskelu taas tulisi nähdä osana yksilön kokonaisvaltaista kehitystä ja tulevaisuuden rakentamista, sillä urheilu-urakin päättyy aikanaan. Avainasemassa opiskeluun liittyen on

12 8 hyvä suunnitelma uraa ja opintoja silmällä pitäen. Urheiluakatemioista ja yhteistyöoppilaitoksista tarjotaan tähän apua. Urheilijoille suunnatuista asiantuntijapalveluista urheilijat pitävät tärkeimpinä lääkäri- ja fysioterapiapalveluita, laji-, fysiikka- ja ravintovalmennusta, psyykkistä valmennusta, sekä opinto- ja uraohjausta. Hallinnollisesti urheiluakatemiat ovat verkostomainen toimija, jossa urheilija on kaiken keskiössä. Asiantuntijoista ja sidosryhmistä koottu johtoryhmä on päätösvaltaa käyttävä elin, mutta Olympiakomitea hallinnoi taustalla kokonaisuudessaan koko valtakunnallista urheiluakatemiaverkostoa. (Korhonen ym. 2014, 8-10.) 2.2 Joensuun urheiluakatemia ja sen tarjoamat tukipalvelut Joensuun urheiluakatemia on toiminut vuodesta 2003 asti. Urheiluakatemian toimintaa koordinoidaan Joensuun kaupungin taholta, mutta alueellisessa toiminnassa vaikuttavat vahvasti myös osa paikallisista toisen asteen oppilaitoksista sekä alueen korkeakoulut. Joensuussa on sitouduttu urheilijan kaksoisuran tukemiseen, mikä on mainittu myös kaupungin ja alueen oppilaitosten välisessä yhteistyösopimuksessa. (Hyppönen & Korhonen 2015, ) Vuonna 2016 Joensuun urheiluakatemiaan kuului yhteensä 313 urheilijaa, joista 107 oli korkeakouluopiskelijoita ja urheilijoita oli edustettuna yhteensä 25 eri lajista. Kokonaismäärissä ei ole otettu huomioon yläkoululaisia urheilijoita. (Joensuun urheiluakatemian toimintakertomus 2016.) Urheiluakatemia tukee kilpaurheilevia nuoria ja nuoria aikuisia. Jotta tulee valituksi Joensuun urheiluakatemiaan, on urheilijalla oltava näyttöä riittävästä urheilullisesta tasosta sekä opiskelupaikka jossain yhteistyöoppilaitoksista. Toisella asteella opiskelevat hakevat akatemiaan yhteishaun yhteydessä, mutta korkea-asteen opiskelijat voivat hakea akatemiaan

13 9 missä vaiheessa vuotta vain täyttämällä Joensuun urheiluakatemian verkkosivuilla olevan lomakkeen ja lähettämällä valmentajansa kirjoittaman lausunnon hakijasta urheilijana. Joensuun urheiluakatemian urheilijat voivat osallistua akatemian aamuvalmennuksiin kolmesti viikossa. Ajankohta vaihtelee hieman lajeittain, mutta kaikki valmennukset ovat tiistaisin, keskiviikkoisin ja torstaisin aamupäivän aikana. Vuonna 2016 aamuvalmennusta oli tarjolla 13 eri lajissa, minkä lisäksi kestävyyslajeille oli yhteiset harjoitukset. Kerran viikossa aamuvalmennusten aikaan tarjolla oli myös yleis- ja taitovalmennusta. (Joensuun urheiluakatemian toimintakertomus 2016.) Moni akatemiaurheilija kuitenkin harjoittelee aamuharjoitusten sijaan joko omatoimisesti tai esimerkiksi oman joukkueen mukana. Kärkiurheilijoille 1 tarjotaan mahdollisuus harjoittelupaikkojen maksuttomaan käyttöön, mikä tarjoaa lisää joustoa oman valmentautumisen järjestämiseen. Joensuussa urheilijoiden etuna on, että yhteiset harjoittelupaikat sijaitsevat pääosin keskustan alueella, ja useimpien oppilaitosten läheisyydessä, joten matkoissa valmennuksista oppitunneille ei kestä kovin kauaa. Aamuvalmennusten lisäksi urheiluakatemian tarjoamat tukipalvelut ovat näkyvässä osassa Joensuun urheiluakatemian urheilijoiden arjessa. Vuoden 2016 toimintakertomuksessa esitettiin tarjonnan painottuneen ennen kaikkea erilaisten vammojen ennaltaehkäisyyn. Akatemiaurheilijoille tarjolla olevat tukipalvelut on listattu vuoden 2016 toimintakertomukseen seuraavasti: 1 Joensuun urheiluakatemia (2017) määrittelee kärkiurheilijan seuraavasti: Joensuun Urheiluakatemia tukee omien, jo menestyneiden sekä potentiaalisten tulevien menestyjien valmentautumista ns. kärkiurheilija statuksen avulla. Kärkiurheilija statuksen saanut urheilija on tyypillisimmillään lähes täysipainoisesti ja kovalla asenteella harjoitteleva nuori aikuinen, jolla on jo joitakin sm-mitaleja tai kokemusta pääsarjatason joukkuelajeista, mutta jonka urheilullinen taso ei vielä riitä esim. Olympiakomitean urheilija-apurahojen hakemiseen

14 10 Kaikkien urheilijoiden saatavilla oli seuraavat tuki- ja asiantuntijapalvelut: Lisäksi: fysioterapeutti Juhamatti Eskelinen aamuvalmennuksissa hieroja Rauno Ryhäsen vastaanotto Areenalla 2 lihastasapainokartoitukset, fysioterapiapalvelut ja muut Karelia-ammattikorkeakoulun opiskelijoiden tarjoamat palvelut ravintovalmennus, luennot tai henkilökohtaiset tapaamiset: Juhamatti Eskelinen Vesikon / Rantakylän uimahallin maksuton käyttö vamman vaatimana korvaavana harjoitteena tai osana kuntoutusta urheiluakatemian koordinoima ortopedin vastaanotto (omakustanteinen) uusille korkea-asteen opiskelijoille fysioterapeutin alkukartoitus hiihtäjille ja ampumahiihtäjille latukortti Kontiolahdelle kärkiurheilijoille o Areenan maksuton käyttö o Vesikon / Rantakylän uimahallin maksuton käyttö o maksuton sisäänpääsy yhteistyöseurojen tapahtumiin 2.3 Urheiluakatemiaopinnot ja arviointilomakkeen kehittäminen itsearviointia varten Tämän kappaleen tarkoituksena on esitellä Urheiluakatemiaopinnot- opintojaksojen sisältöä, suoritustapoja sekä tavoitteita niiden opetussuunnitelman mukaan. Alkuun esitellään myös kenelle Urheiluakatemiaopinnot-opintojaksot ovat suunnattu ja missä niitä voi suorittaa. Kappaleen lopuksi esittelen kyseiseen opintojaksoon liittyvän itsearviointilomakkeen, jonka olen työstänyt osana tutkielmaa. 2 Areena on Joensuussa sijaitseva monitoimihalli, joka on merkittävä harjoittelupaikka alueen urheilijoille.

15 11 Urheiluakatemiaopinnot hyväksyttiin opintokokonaisuudeksi Itä-Suomen yliopiston kampuksilla sekä Karelia-ammattikorkeakoulussa syksystä 2014 lähtien. Opintojaksot ovat tarjolla korkeakoulussa opiskelevien urheiluakatemialaisten suoritettavaksi. Yliopisto-opiskelijoiden osalta mahdollisuus tarjotaan vain perustutkinto-opiskelijoille, mutta ammattikorkeakoulun opiskelijoista myös avoimen ammattikorkeakoulun opiskelijoille. Opintojaksot on mahdollista sisällyttää tutkintojen vapaasti valittaviin tai täydentävän osaamisen opintoihin. Joensuussa yliopisto-opiskelijoiden on aiemminkin ollut mahdollista saada akatemiavalmennuksiin osallistumisesta hajanaisia opintopisteitä, mutta nyt käytäntö on levinnyt Itä- Suomen yliopiston kaikille kampuksille, eli Joensuun lisäksi Kuopioon ja Savonlinnaan osana yliopiston käytänteiden yhtenäistämistä. Lisäksi opintopisteistä on kasattu selkeät kolme opintojaksoa, joiden suorittamistapoja on yhtenäistetty ja asetettu selkeät raamit. Opintojakso on valikoimassa myös ammattikorkeakouluopiskelijoille niin Karelia-ammattikorkeakoulussa Joensuussa kuin Savonia-ammattikorkeakoulussa Kuopion alueen urheiluakatemian urheilijoille. Opintojakson suorittamisen on ollut mahdollista vasta syyslukukaudelta 2014 alkaen, ja siitä syystä on tärkeää selvittää, miten opintojakson toteutus on onnistunut tähän asti ja mitä kehityskohteita siitä löytyy. Opintojakson suorittamisesta ⅘ koostuu akatemian valmennuksiin osallistumisesta ja loput ⅕ muodostuu kahden uran yhdistämisen suunnittelusta, toteutuksesta sekä niiden kerryttämän osaamisen näkyväksi tekemisestä. Opetussuunnitelman mukaan urheiluakatemiaopintojen yleistavoitteisiin kuuluu kaksoisuran tukeminen kokonaisvaltaisesti niin urheilu-uran kuin opiskelu-/työurankin suhteen. Lisäksi jokaisella kolmella opintojaksolla on omat erilliset tavoitteensa, jotka perustuvat siihen missä vaiheessa opintoja urheilija on mitäkin opintojaksoa suorittamassa. (Urheiluakatemiaopinnot 1-3, opetussuunnitelma 2014.) Näiden opintojaksojen avulla on pyritty opinnollistamaan ja tuomaan näkyväksi tavoitteellisen urheilun ja korkeakouluopiskelun tuottamaa osaamista. Urheiluun käytetty aika saadaan näkyväksi opintorekisteriin, mikä keventää hieman opiskelevan urheilijan taakkaa saavuttaa tarpeeksi opintopisteitä lukuvuosittain.

16 12 Suurin osa kurssin suorituksesta koostuu akatemian järjestämiin aamuvalmennuksiin osallistumisesta, tai vaihtoehtoisesti itsenäisestä harjoittelusta. Harjoittelun osuus kurssin suorittamisesta on 4 opintopistettä. 1 opintopisteen osuus sen sijaan jakautuu opintojaksosta riippuen erilaisiin urheilijan kaksoisuraa tukeviin tehtäviin tai toimintaan. Opetussuunnitelman mukaan ensimmäisen opintojakson tavoitteisiin kuuluu, että opintojakson suoritettuaan urheilija: tuntee paikallisen akatemian palvelutarjonnan ja osaa tarvittaessa neuvotella erilaisista, paremmin itseä hyödyttävistä palvelun muodoista tunnistaa urheilun ja opiskelun yhdistämisen vaatimukset osaa asettaa realistia tavoitteita sekä urheilu- että opiskelu-ura huomioiden osaa laatia suunnitelmia kahden uran eteenpäin viemiseksi tunnistaa urheiluakatemiatoiminnan hyödyt omalle kehittymiselle Ensimmäisen opintojakson tavoitteet ovat siis tutustua akatemian tarjoamiin tukipalveluihin ja osata hyödyntää niitä parhaiten omaa kehitystä tukien. Lisäksi tavoitteena on tehdä realistisia suunnitelmia niin urheilu-uran kuin opiskelunkin suhteen tunnistaen kahden uran yhdistämisen haasteet. Ensimmäisen opintojakson suoritustapoihin kuuluvat osallistuminen henkilökohtaiseen starttikeskusteluun, henkilökohtaisen opinto- ja valmentautumissuunnitelman laatiminen, urheiluakatemian järjestämiin tilaisuuksiin osallistuminen (esimerkiksi avajaiset, henkilöstö-urheilijatapaamiset, teemaluennot, tutkimusyhteistyö), sekä arviointi-/ palautekeskustelu lopuksi. Toinen opintojakso määrittää tavoitteikseen, että opintojakson suoritettuaan urheilija: tuntee kahden uran tuoman kokonaiskuorman reunaehdot ja osaa ennakoida mahdollisia muutostarpeita osaa neuvotella mahdollisista korvaavista opintojen suoritustavoista sekä akatemian tukipalveluista

17 13 osaa toteuttaa kahta uraa koskevia suunnitelmia sekä tarvittaessa tehdä rohkeitakin valintoja tavoitteena olevien tulosten parantamiseksi tunnistaa urheilu- ja opiskelu-uran mahdolliset synergian paikat (harjoittelut, opinnäytteet jne.) osaa arvioida akatemiatoiminnan hyödyllisyyttä omasta näkökulmastaan Toisen opintojakson suoritustapoihin kuuluu henkilökohtaisen opinto- ja valmentautumissuunnitelman päivittäminen, urheiluakatemian järjestämiin tapahtumiin osallistuminen (esimerkiksi avajaiset, henkilöstö-urheilijatapaamiset, teemaluennot, tutkimusyhteistyö), mentorina toimiminen toiselle akatemiaurheilijalle, urheilijan kaksoisuraa koskevan blogitekstin kirjoittaminen, sekä urheiluakatemian esitteleminen erilaisissa tapahtumissa tai tilaisuuksissa. Kolmannen opintojakson tavoitteisiin kuuluu, että opintojakson suoritettuaan urheilija: toteuttaa menetyksellisesti kahta uraa koskevia suunnitelmiaan osaa hyödyntää akatemian valmennusta ja tukipalveluja omaa kehittymistään parhaiten hyödyttävällä tavalla tunnistaa urheilu-uran tuottaman osaamisen ja hyödyt mahdollisille muille ammattiurille osaa hyödyntää urheiluverkoston luomia mahdollisuuksia osana opinnäyteprosessia sekä työharjoitteluja tunnistaa omat mahdollisuutensa valmistumisen jälkeisessä työelämään sijoittumisessa (mukaan lukien urheilu-ura) Suoritustapoihin sisältyvät jälleen henkilökohtaisen opinto- ja valmentautumissuunnitelman päivittäminen sekä urheiluakatemian järjestämiin tapahtumiin osallistuminen, ja lisäksi urheilu-uran huomioivan CV:n laatiminen, akatemiaurheilijoiden pienryhmäohjaukseen osallistuminen, sekä mentorina toimiminen.

18 14 Osana tutkielmaani kehitän arviointilomakkeen, jota Joensuun urheiluakatemia voi jatkossa hyödyntää arviointi- ja palautekeskusteluissaan. Toteuttamiani lomakkeita tulee olemaan kolme kappaletta, yksi jokaista opintojaksoa varten. Lomakkeiden ensimmäisessä osassa kartoitetaan opintojakson suoritustapoja. Seuraava osio keskittyy opiskelijan itsearviointiin siitä, miten kokee opintojakson tavoitteiden täyttyneen sekä siihen, miten itse kokee onnistuneen urheilun ja opiskelun yhdistämisessä. Viimeinen osio lomakkeesta on varattu palautteelle, jossa palautetta voi antaa sekä opintojakson suorittamiseen liittyen, että yleisesti akatemian toimintaa koskien. Lomake on pyritty pitämään mahdollisimman yksinkertaisena, mutta kuitenkin ajattelua herättävänä. Tarkoitus on, että jatkossa jokainen akatemiaurheilija täyttää kyseisen lomakkeen ennen arviointi-/palautekeskusteluun osallistumista. Niin keskusteluista saadaan hedelmällisempiä, kun urheilijat ovat etukäteen jo joutuneet pohtimaan kehittymistään. Joensuun urheiluakatemian koordinaattorit ovat tähänkin asti käyneet keskusteluja opintojaksojen suoritusten ollessa koossa. Kehittämäni lomakkeen avulla on tavoitteena yhdenmukaistaa keskusteluja ja saada niihin selkeä rakenne. Tutkielmani empiirisen osuuden tarkoituksena on käydä arviointi- ja palautekeskustelut kahdeksan akatemiaurheilijan kanssa. Ennen haastatteluita kerään haastateltavilta tietoa lomakkeiden avulla. Lomakkeiden merkitys ja anti tutkielmani kannalta on lähinnä se, että saan kartoitettua akatemiaurheilijoiden kokemuksia ennakkoon ja että haastattelutilanteessa haastateltavat ovat jo hieman orientoituneet aiheeseen valmiiksi. Lomakkeen koekäytön ja haastatteluissa saadun palautteen avulla lomaketta voi tarvittaessa nopeastikin kehittää edelleen ja tehdä sisältöihin muutoksia. Tutkielmani tuotoksena arviointilomake jää Joensuun urheiluakatemian käyttöön, jota voidaan jatkossa käyttää arviointi-/palautekeskusteluissa apuna. Lomake on myös helposti muokattavissa Joensuun urheiluakatemian tarpeiden mukaisesti.

19 15 3. URHEILIJAN KAKSOISURA ELÄMÄNKULUSSA Tämä luku esittelee urheilijan kaksoisurasta tehtyä tutkimusta ja sen erilaisia linjoja. Aluksi luvussa keskitytään tutkimuksiin urheilijan kaksoisuran haasteisiin, ja niihin vaikuttaviin tekijöihin liittyen, seuraavassa alaluvussa näkökulma vaihtuu tuetun kaksoisuran mahdollisiin hyötyihin ja lopuksi tekijöihin urheilijan kaksoisuran taustalla. Terminä urheilijan kaksoisuraa (dual career) on alettu Euroopan Neuvoston linjauksen mukaan käyttämään määritelmänä urheilu-uran yhdistämiselle opiskelu-/työuran kanssa (Korhonen ym. 2014, 5). 3.1 Kahden uran yhdistämisen haasteet ja sen tukemisen tarpeellisuus Menestyäkseen huipulla urheilijalta vaaditaan paljon aikaa ja omistautumista. Intensiivinen harjoittelu ja kilpaileminen vaativat paljon, puhumattakaan tämän kaiken yhdistämisestä opiskeluun tai työssä käymiseen. Euroopan Unionissa on havahduttu siihen, ettei lahjakkaiden urheilijoiden haluta joutuvan valitsemaan näiden kahden uran väliltä. Tästä syystä on alettu kehittämään yleistä ohjeistoa, joka auttaisi erityisjärjestelyissä urheilijan muun uran kanssa. (Albrecht ym. 2012, 3.) Urheilijoiden kaksoisurien tukemista kohtaan tarvitaan kipeästi johdonmukaista ja yhtenäisempää lähestymistapaa. Tällä hetkellä kaksoisurien joustava järjestely riippuu usein organisaation/instituution hyvästä tahdosta ja halukkuudesta nähdä vaivaa järjestelyiden eteen. Harjoittelun ja kilpailuiden vaatimat ylimääräiset vapaat tuottavat ongelmia. (Albrecht ym. 2014, 4.) Tämän näkökulman voi tulkita koskettavan urheilijan kaksoisuran tukitoimia Eu-

20 16 roopan laajuisesti. Suomessa urheiluakatemiaverkosto vastaa juuri tähän ongelmaan pyrkimällä helpottamaan urheilun ja opiskelun yhdistämistä, mutta akatemioiden toimintatavat voivat olla alueellisesti hyvinkin erilaiset. Viime vuosina eri urheilun ja koulutuksen parissa vaikuttavat henkilöt ovat alkaneet vaatia Euroopan komissiota kiinnittämään huomiota näihin kaksoisuria koskeviin haasteisiin. Kaksoisurien tukeminen helpottaisi urheilijoiden nousua kansainväliselle huipulle, sekä tukisi Euroopan Unionin vuodelle 2020 asettamia tavoitteita koskien pätevää työvoimaa ja korkeasti koulutettujen määrän kasvua. (Albrecht ym. 2012, 5; Euroopan komissio, 2014.) Eri valtioilla on erilaisia tapoja toteuttaa huippu-urheilun ja (korkeakoulu)opintojen yhdistämisen tukemista. Tutkimuksissa on analysoitu eri Euroopan unionin jäsenvaltioiden sisäisiä malleja näiden kahden uran yhdistämisen tukemiseen ja niistä malleista on koottu neljä erilaista luokkaa. Näkökulma luokittelussa ja valtioiden malleissa on ollut nimenomaan korkeakouluopintojen ja urheilun yhdistämisessä. (Aquilina & Henry, 2010, 31 33) Ensimmäisenä esitellään valtiokeskeinen järjestely, jossa koulutuksenjärjestäjät toimivat lainsäädännön velvoittamina tai valtion määrääminä. Toisessa mallissa valtiot ovat ennemminkin järjestelyjen mahdollistajia toimimalla koulutuksenjärjestäjien ja urheilutoimijoiden välillä. Kolmas tapa on, jossa kansalliset urheiluliitot ja urheilujärjestöt ovat ryhtyneet järjestelemään urheilijoiden etuja koulutuksen järjestäjien ja yksittäisten urheilijoiden välissä. Neljäntenä tutkimuksessa esitetään luokka, jossa ei ole mitään virallista ja määriteltyä mallia, ja urheilijoille ei ole varsinaisia erityisjärjestelyjä tai ne ovat yksittäisten urheilijoiden itsensä neuvottelemia. Suomessa toteutettavat tukitoimet kuuluvat tällä luokituksella toiseen kategoriaan, eli siihen jossa valtio toimii ikään kuin mahdollistajana ja tukijana. Muun muassa Ruotsi ja Tanska ja Saksa on luokiteltu kuuluvaksi tähän samaan kategoriaan. (Aquilina & Henry, 2010, 31-33) Suomen yleinen koulutustaso on korkea. Korkeakoulututkinnon on todettu takaavan paremmat mahdollisuudet työllistymiseen, mutta vähintään toisen asteen koulutus on melkeinpä elinehto Suomessa työllistymiseen. Varmaankin tästä samasta syystä johtuen moni urheilija pyrkii suorittamaan tutkinnon urheilu-uransa ohella. Suomen Olympiatason urheilijoista kansainvälisestikin korkea prosentti (65 % vuonna 2013 valmistuneen tutkimuksen mukaan) suorittaa opintoja samanaikaisesti (Aquilina 2013, 378.).

21 17 Urheilija kohtaa kaksoisuransa aikana monenlaisia vaatimuksia sekä urheilu-uraansa, että opiskelu-/työuraansa liittyen. Urheilu-uran tulisi kehittyä jatkuvasti ja sen loppua menestyksekkäästi. Tämän kaiken tulisi integroitua sulavasti toiseen urapolkuun. Urheilijan kaksoisurat kestävät yleensä noin vuotta ja kaiken aikaa taustalla vaikuttavat muut yksilön kohtaamat tasot ja kehitystehtävät. (Albrecht ym. 2014, 6.) Wylleman ja Lavallee (2004,11) ovat yhdistäneet urheilu-uran tasoihin ja siirtymiin muita yksilön kehitykseen liittyviä siirtymiä ja kehitystehtäviä, kuten psykososiaalisen tason, koulutuksen vaiheen ja yleisesti yksilön kasvun ja kehityksen vaiheen. Urheilijan kaksoisuran tukitoimissa tulisi siis nähdä yksilö psyko-fyysis-sosiaalisena kokonaisuutena ja pyrkiä tukemaan urheilijoita näillä kaikilla osa-alueilla. Kuviossa 1 selkiytyy alun perin Wyllemanin ja Lavalleen (2004) ajatus yksilön kasvun ja kehityksen eri vaiheiden päällekkäisyydestä ja siitä, miten ne ajoittuvat urheilu-uran eri vaiheisiin. Ryba, Aunola, Ronkainen, Selänne ja Kalaja ovat kuitenkin muokanneet alkuperäisen kuvion suomalaiseen kontekstiin. Alkuperäisen kuvion ylimmässä sarakkeessa on urheilijan ikä, seuraavassa on kuvattu urheilijan urheilu-uran sen hetkinen taso, joka tosin vaihtelee yksilöstä ja lajista riippuen. Psykologinen taso kuvaa yksilön kasvun ja kehityksen tasoa lapsuudesta aikuisuuteen, joihin liittyy yksilön psyykkinen, fyysinen ja sosiaalinen kehitys. Psykososiaalinen taso liittyy sosialisaatioon ja ympärillä vaikuttavaan lähipiiriin. Viimeisin koulutuksen tasoa kuvaava sarake kuvaa yksilöä alakoulutasolta ammatilliseen koulutukseen ja elinkeinon harjoittamiseen. Kuten kuviosta näkyy, suomalaiseen kontekstiin vietynä mallissa on ensimmäisenä urheiluuran vaihe. Seuraavalla rivillä on havainnollistettu, kuinka nämä vaiheet linkittyvät yksilön psykologisen kehityksen vaiheisiin ja ympärillä vaikuttavien merkityksellisten henkilöiden kanssa vuorovaikutuksessa käytyihin sosiaalisiin suhteisiin. Viimeisimpänä kuviossa on koulutusasteiden ja työelämään siirtymisen vaiheet, sekä urheilijan taloudelliseen tukeen ja resursseihin vaikuttavat tahot kussakin elämän ja urheilu-uran vaiheessa. Mielestäni kuvio havainnollistaa hienosti opiskelevan urheilijan elämänkulussa taustalla vaikuttavia tekijöitä ja vaiheita. Taloudellinen tuki ja resurssit kohdasta puuttuu kuitenkin Kelan myöntämä opintotuki, joka on merkittävä osa urheilevankin opiskelijan taloudellisia resursseja.

22 18 KUVA 1. Suomalainen versio huippu-urheilijan uramallista. Eri tahojen puolelta on huomattu tarve auttaa urheilijoita urheilu-uran yhdistämisessä muuhun elämään. Tukea on huomattu tarvittavan varsinkin erilaisissa siirtymissä, kuten urheiluuran lopettamisen kohdalla. Erilaisia tukitoimia on kohdennettu urheilu-uran myöhempää hyödyntämistä, ammatillista kehittymistä tai kouluttautumista varten sekä elämänkulkuun ja kehitykseen liittyen. Tällaisilla tukitoimilla tehdään sekä ennaltaehkäisevää, että yksilöä tukevaa työtä ongelmatilanteissa. Urheilijoita valmennetaan tekemään näkyväksi urheilu-urastaan hyödynnettävissä olevat tiedot ja taidot erilaisin uraohjauksen keinoin. (Stambulova, Alfermann, Statler & Côté, 2009, 407.) Huippu-urheilijat saavat tukea urheilu-uraansa varten osittain siksi, että he edustavat samalla maataan ja ovat siten hyödyksi valtiolle. Valtiolla, kansallisilla urheiluliitoilla, yliopistoilla ja ammatillisilla oppilaitoksilla on erilaisia rooleja, velvollisuuksia ja oikeuksia urheilijan tukemiseen, menestymiseen ja opiskeluun liittyen, mutta ne eivät saa olla ristiriidassa urheilijan hyvinvoinnin ja yksilöllisten oikeuksien kanssa. (Henry, 2011, )

23 19 Urheilu-uran aikana monelle taloudellinen toimeentulo on epävarmaa. Vaikka urheilijalle ei jääkään paljoa vapaa-aikaa urheilu-uran ohella, kannustetaan urheilijoita silti kaksoisuraan tai ainakin sen suunnitteluun jo etukäteen. Näin urheilija ei jäisi täysin tyhjän päälle urheiluuran loputtua. Olisi kuitenkin tärkeää löytää tasapaino kahden uran välille, jottei ylikuormittuminen riskeeraa menestymistä molemmissa. (Aquilina, 2013, 375) Podlog, Gustafsson, Skoog, Gao, Westin, Werner ja Alricsson (2015, 420, ) ovat selvittäneet tutkimuksessaan nuorten huippu-urheilijoiden sisäsyntyisten tarpeiden täyttämisen (need satisfaction), motivaation ja uraan sitoutumisen suhdetta. Tutkimukseen osallistuneet nuoret kattoivat koko perusjoukon ruotsalaisista laskettelijoista, jotka kilpailivat kansallisella tai kansainvälisellä tasolla ja opiskelivat samaan aikaan urheilulukiossa. Urheilijan omalla sisäsyntyisellä tarpeella ja halulla menestyä todettiin olevan suora vaikutus urheiluun sitoutuneisuuteen. Ulkoisilla motivaatiotekijöillä, kuten palkinnoilla, on toki urheilu-uraa piristävä ja motivoiva vaikutus, mutta ne eivät riitä sitoutumaan kurinalaiseen urheilu-uraan. Yksilön sitoutumiseen vaikuttaa myönteisesti vertaisryhmän tuki ja vuorovaikutussuhteet. Sama vaikutus on nähtävissä niin työelämässä kuin urheilu-uran parissa. Tutkimuksen tulokset korreloivat aiempien motivaatiotutkimusten tuloksiin ja vahvistavat motivaation ja urheiluun sitoutuneisuuden välisen yhteyden koskettavan myös nuoria. Urheilijat suhtautuvat huippu-urheilijuuteen intohimoisesti ja sen koetaan määrittelevän vahvasti omaa identiteettiä. Urheilijat suhtautuvat uravalintaansa intohimoisesti, vaikka se vaatiikin lahjakkuutta, uhrauksia ja paljon työtä. Piispan aineistossa oli myös urheilijoita, jotka suorittivat opintojaan urheilu-uran ohella. Urheilun ja opiskelun yhdistivät useimmiten sellaiset urheilijat, jotka eivät pelkällä urheilu-urallaan kyenneet elättämään täysin itseään. (Piispa, 2013, 31 34) Urheilijoiden identiteetistä, sekä urheilu-uran ja opintojen koetusta tärkeydestä on saatu tutkimustuloksia Ruotsissa tehdyssä tutkimuksessa. Tuloksista oli nähtävissä, että niissä lajeissa, joissa oli suuremmat mahdollisuudet edetä ammattilaisesi ja elättää itsensä urheilijana, urheilijat myös luokittelivat itsensä ensisijaisesti urheilijaksi ja pitivät urheilu-uraansa ehdottomasti tärkeämpänä. Niissä lajeissa, joissa ammattilaiseksi eteneminen on epätodennäköistä, urheilijat arvottivat opintonsa loppupeleissä korkeammalle kuin urheilu-uransa. Vastauksissa oli nähtävissä käytännöllisyyttä, sillä urheilijat kuitenkin kertoivat, että jos he

24 20 voisivat tulla toimeen pelkästään urheilu-uransa ansioilla, niin he priorisoisivat urheilu-uran ilman muuta opintojen edelle. Opintoja tärkeämpinä tulevaisuuden kannalta pitävä koehenkilö myönsi kuitenkin käytännön tasolla tekevänsä enemmän töitä urheilu-uransa eteen. (Stambulova ym. 2015,10.) Moni urheilija varmasti priorisoi arjessaan urheilu-uran opiskelujen edelle. Ennakkokäsitys korkeakoulussa opiskelevan urheilijan opintojen etenemisestä voikin olla, että opintoja ei saada suoritettua tavoiteajassa ja muun ryhmän mukana. Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU, Itä-Suomen yliopisto ja Joensuun urheiluakatemia ovat yhteistyössä tehneet selvityksen korkeakouluissa opiskelevien urheilijoiden opintojen suorittamisesta yhdistettynä tavoitteelliseen urheilu-uraan. Tutkimustulokset antavat viitteitä siitä, että urheilijat eivät etene opinnoissaan sen hitaammin kuin muutkaan, vaan suorittavat opintoja jopa nopeammassa tahdissa kuin muut opiskelijat. Tutkimusjoukosta erottui se, että ammattikorkeakoulussa opiskelevat suorittivat opintojaan yleisesti nopeammin kuin yliopisto-opiskelijat. Tutkimusjoukosta muita selvästi hitaammin opinnoissa etenivät kansainvälisen huipputason Olympia- ja paralympiatukiurheilijat. Pääosin urheilijat kuitenkin suorittivat opintojaan hyvään tahtiin verrattuna muihin opiskelijoihin. (Lämsä, Korhonen, Nenonen, Manninen, Puhakka, Kainulainen & Hokkanen. 2014, 33 36, 39.) 3.2. Tuetun kaksoisuran hyödyt Urheilijan tuetusta kaksoisurasta on hyötyä yksilölle monella eri elämänalueella verrattuna niihin urheilijoihin, joiden kaksoisura kärsii koordinoimattomuudesta. Terveyteen liittyviä hyötyjä ovat esimerkiksi tasapainoinen elämäntapa, lisääntynyt hyvinvointi ja pienentynyt stressin taso. Yksilön kehitykseen liittyviin hyötyihin kuuluvat paremmat edellytykset kehittää niin urheilun, koulutuksen kuin muunkin elämän suhteen tarvittavia elämäntaitoja, yksilön identiteetin kehittyminen sekä urheilijan itsesäätelykyvyn positiiviset vaikutukset. Sosiaalisiin hyötyihin kuuluvat laajentuneet sosiaaliset verkostot ja tukiverkostot, sekä paremmat suhteet vertaisryhmiin. Kilpauran päättämiseen ja sen jälkeiseen elämään sopeutumiseen liittyviin hyötyihin luetellaan parempi urasuunnittelu, lyhyempi sopeutumisaika kilpauran jälkeiseen elämään ja identiteettikriisin ehkäisy. Työllistymismahdollisuuksiin liittyviin hyötyihin luettiin korkeampi työllistyminen ja pääsy hyväpalkkaisiin töihin. Yksilöön kohdistuvien hyötyjen lisäksi koordinoidusta kaksoisurasta on todettu olevan hyötyä myös

25 21 yhteiskunnalle sekä urheilulajille. Koulutetut urheilijat synnyttävät myönteisen mielikuvan, joka tekee urheilulajista houkuttelevamman, nuoret saavat hyvän roolimallin, sekä urheilijat erinomaisuuden ilmentymänä korostavat erinomaisuuden tärkeyttä yhteiskunnassa. (Albrecht ym. 2014, 7-8.) Stambulova, Engström, Franck, Linnér ja Lindahl (2015, 5-6) huomauttavat kuitenkin, että koordinoidun kaksoisuran hyötyjen saavuttamiseen vaikuttaa moni muuttuva tekijä, kuten esimerkiksi urheilijan taloudellinen tilanne, valmennuksen laatu, opetushenkilökunta, sekä koko kaksoisuraa koordinoivan organisaation käytännöt. Edellä mainitut vaikuttavat tekijät, tai niiden puuttuva tuki, voi olla riskitekijänä myös kahden uran yhdistämisestä syntyviin haittapuoliin, kuten opiskelevan urheilijan ylikuormittumiseen ja sitä kautta kohonneeseen riskiin loukkaantua, loppuun palamiseen, sekä urheilu-uran ennenaikaisen lopettamisen tai opintojen keskeyttämiseen. 3.3 Tekijät urheilijoiden kahden uran yhdistämisen taustalla Monelle urheilijoille syntyy tarve tasapainottaa urheilusta johtuvia vaatimuksia muilla virikkeillä, josta koulutuksen hankkiminen urheilu-uran ohella kertoo. Tämä voi jopa edesauttaa tuloksia urheilun parissa. Opiskelun myötävaikutus urheiluun ei kuitenkaan ole todettu olevan syy koulutuksen hankkimiselle. (Henry, 2011, ) Price, Morrison & Arnold (2010, 69 79) ovat selvittäneet tutkimuksessaan urheilijoiden elämässä vaikuttavien muiden tärkeiden tavoitteiden ja muun merkityksellisen tekemisen tärkeyttä urheilu-uran ohella. Suosituimpia esimerkkejä olivat koulutus, työskentely tai sosiaaliset suhteet. Suurimman osan mielestä oli todella tärkeää päästä välillä keskittymään johonkin muuhun kuin urheilu-uraansa. Tämä tuo elämään tasapainoa, ja siitä on hyötyä urheiluurankin kannalta: sillä on todettu olevan positiivinen vaikutus urheilusuorituksiin, sekä urheilu-uran kestoon. Monet urheilijat olivat tietoisia yksinomaan urheilu-uraan keskittymisen riskeistä, kuten esimerkiksi motivaatio-ongelmista ja loppuun palamisesta. Heillä tuntui myös olevan pidemmän tähtäimen urasuunnitelma, johon kuului urheilun lisäksi muunkin uran suunnittelua.

26 22 Pricen ym. (2010, 79) tutkimuksesta saadut tulokset vahvistavat aiempien tutkimusten tuloksia siitä, että urheilijat saavuttavat suurimman hyödyn harjoittelustaan, kun kaikki muutkin elämän osa-alueet ovat kunnossa. Tästä syystä on tärkeää tukea urheilijaa muillakin elämän osa-alueilla, sekä kannustaa heitä myös muihin tavoitteisiin kuin urheilu-uraansa liittyviin. Wylleman & Reints ( ) kuitenkin korostavat, että opiskelu samanaikaisesti urheilu-uran ohessa vaatii erityistä sitoutuneisuutta opintoihin ja enemmän omaa panostusta. Kahden uran yhdistäminen luo ajankäytön osalta haasteita, joten opintojen systemaattisen suunnittelun tärkeys korostuu. Lisäksi he näkevät tärkeänä, että urheilijoille tarjottaisiin kokonaisvaltaisempia tukipalveluita urasuunnittelun sekä siviilielämän suunnittelun ja hallinnan suhteen. Tasapainon löytäminen urheilun, opintojen, ammatillisen uran, perheen ja muun elämän välillä auttaa ylläpitämään kokonaisvaltaisempaa hyvinvointia niin urheiluuran aikana kuin sen loputtua. Aquilinan artikkeliin (2013, ) sen sijaan on koottu tutkimuksessa esiin nousseet seikat, joilla urheilijat perustelevat kaksoisuraansa. Näistä on koottu kahdeksan kohdan lista. 1. Tarve saada keskittyä elämässä muuhunkin kuin urheiluun. Opiskelu samaan aikaan lievittää paineita urheilun osalta ja toisinpäin. 2. Usko että molempien urien avulla saavutetut taidot ja osaaminen ovat arvokasta ja hyödynnettävissä myös toistensa kannalta. 3. Älylliset virikkeet täydentävät urheilu-uraa ja pidemmällä tähtäimellä auttavat ylläpitämään mielenkiintoa. 4. Elämän tasapainottuminen, kun tavoitteissa on tehdä elämässä muutakin kuin urheilla. 5. Turhautuminen vähäiseen kehitykseen, vaikka keskittäisikin kaiken ajan urheiluuralla etenemiseen. 6. Turvallisuuden tunne jatkaa urheilu-uraa, kun samalla voi kehittää tulevaisuuden työuralla tarvittavia valmiuksia opiskelemalla 7. Urasuunnittelu urheilu-uran jälkeistä aikaa ajatellen ja työelämäsiirtymän valmistelu 8. Opiskelu ympäristössä, jossa urheilu-uraa tuetaan voi edistää jopa parempiin suorituksiin urheilu-uralla

27 23 Tulevaisuuden suunnitelmia tehdessä panostaminen koulutukseen voidaan nähdä ikään kuin sijoituksena tulevaisuutta varten tai hyvänä toisena vaihtoehtona siltä varalta, että urheilu-ura päättyy ennenaikaisesti tai siinä ei saavuteta riittävää menestystä tavoitteisiin nähden. Toisaalta taas joidenkin kokemus voi olla, että panostaminen urheilu-uraan johtaa siihen, ettei opiskelulle jää aikaa eikä energiaa. Urheilijat, jotka valitsevat korkeakouluopinnot urheilu-uran ohella, voivat myös yllättyä siitä, miten opiskelu voi vaikuttaa myös fyysisiin voimavaroihin, kun palautumiseen jää vähemmän aikaa. (Tekavc, Wylleman & Erpic 2015, 32.)