SAARENKYLÄN KOULUPALVELUVERKON TARVESELVITYS

Transkriptio

1 SAARENKYLÄN KOULUPALVELUVERKON TARVESELVITYS Saarenkylä Perusopetuspalvelut Napapiirin yläaste Nivavaaran koulu Syväsenvaaran koulu Saaren koulu Koulutuslautakunta

2 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO Valmisteluprosessi Vuorovaikutus ja osallisuus Kyselyt Keskustelutilaisuudet Lasten kuuleminen NYTILAN KUVAUS Kouluilla oleva nykyinen toiminta Koulujen sijainti ja oppilaat kartalla Koulujen piha-alueet ja lähiliikuntapaikat Koulurakennusten nykytilanne TOIMINNAN TAVOITTEIDEN MÄÄRITTELY Toiminnan taloudelliset tavoitteet ja reunaehdot Mitoitus PALVELUVERKON VAIHTOEHDOT Vaihtoehto Vaihtoehto Vaihtoehto Vaihtoehto Vaihtoehto Vaihtoehto Vaihtoehto VAIHTOEHTOJEN ARVIOINTIA Koulumatkat ja oppilaaksiottoalueet Lähiliikuntapaikat Nuorisotilat Kansalaisopisto Esiopetus Lapsivaikutusten arviointi ja pedagogisia näkökulmia INVESTOINTI- JA KÄYTTÖTALOUSKUSTANNUKSET Uudisinvestointien talousvaikutukset vaihtoehdoittain Nykyisten käyttöön jäävien tilojen investointitarpeiden arviointia ROVANIEMEN KAUPUNKI Saarenkylän koulupalveluverkko

3 6.3 Tilojen käyttötalousvaikutukset yhteensä Uudisrakennusten vuokrat ja perustiedot Nykyiset tilavuokrat Arvio nykyisten tilojen vuokrista tulevaisuudessa Nykyisten tilojen purkukustannukset ja tasearvot Puhtaanapito eri vaihtoehdoissa Lopulliset vuosittaiset tilakustannusten vertailut eri vaihtoehtojen välillä Napapiirin yläasteen uudisrakennuksen 6:n vaikutus eri vaihtoehtoihin Toiminnallisten muutosten talousvaikutuksia Opetustoiminta Opetustoiminnan hallinto Koulunkäynnin ohjaus Muut tukipalvelut Toiminnallisten muutosten talousvaikutusten yhteenveto Koulujen kustannukset ja oppilaskohtaiset hinnat eri vaihtoehdoissa Saarenkylän koulujen tilinpäätöshintojen muodostuminen vuonna Saarenkylän koulujen talousarviohintojen muodostuminen vuonna Saarenkylän koulujen hintojen muutos vuodesta 2017 talousarviovuoteen Nykyisten koulutonttien hyödyntämisen näkökulmia Yhteenveto käyttötalousvaikutuksista Nykyisten käyttöön jäävien rakennusten vuokrat peruskorjaukset huomioiden Käyttötalousvaikutusten lopullinen yhteenveto eri vaihtoehdoissa Talousvaikutusten laatimiseen liittyvät rajoitteet JOHTOPÄÄTÖKSET HANKKEEN ALUSTAVA AIKATAULUTUS LIITTEET ROVANIEMEN KAUPUNKI Saarenkylän koulupalveluverkko

4 TAULUKKOLUETTELO Taulukko 1. Opetusryhmät ja oppilaat kouluittain... 6 Taulukko 2. Pienryhmät ja oppilaat kouluittain... 7 Taulukko 3. Iltapäivätoiminnan oppilaat kouluittain ja Taulukko 4. Napapiirin yläasteen rakennusten pinta-alat Taulukko 5. Napapiirin yläasteen rakennusten tunnusluvut Taulukko 6. Nivavaaran koulun rakennuksen tunnusluvut Taulukko 7. Syväsenvaaran koulun rakennuksen tunnusluvut Taulukko 8. Saaren koulun rakennuksen tunnusluvut Taulukko 9. Saarenkylän koulurakennusten tasearvot Taulukko 10. Saarenkylän ala-asteiden oppilasennusteet vuosina Taulukko 11. Saarenkylän ala-asteiden oppilasennusteet (sis. kaavoitus) vuosina Taulukko 12. Saarenkylän koulujen liikuntasalineliöt eri vaihtoehdoissa Taulukko 13. Uudisrakennusten tilojen jakautuminen (m2) Taulukko 14. Uudisrakennusten tilojen jakautuminen (%) Taulukko 15. Tilaohjelman lisäksi hankkeeseen kuuluvien erien laskennan perusteet Taulukko 16. Aputilojen mitoitusperusteita Taulukko 17. Vuokran muodostuminen Taulukko 18. Vaihtoehtojen investointi ja käyttötalousvaikutukset Taulukko 19. Nykyisten käyttöön jäävien rakennusten laskennallinen korjausvastuu Taulukko 20. Nykyisten käyttöön jäävien rakennusten vuosivuokrat Taulukko 21. Uudisrakennusten vuokrat rakennuksittain ja vaihtoehdoittain Taulukko 22. Nykyisten rakennusten vuokrat rakennuksittain Taulukko 23. Käyttöön jäävien rakennusten vuosivuokrat muutostyöt ja kuntoluokka 90 % huomioiden Taulukko 24. Rakennusten tasearvot jaksotettuna 25 vuodelle Taulukko 25. Rakennusten purkukustannukset Taulukko 26. Puhtaanapidon vuosikustannukset vaihtoehdoittain Taulukko 27. Puhtaanapidon edullisuusvertailu vaihtoehtoon Taulukko 28. Tilojen vuosikustannukset vaihtoehdoittain Taulukko 29. Tilakustannusten kustannusvertailu vaihtoehtoon Taulukko 30. Kustannusten yhteenvedon vertailu (1-25 vuotta) vaihtoehtoon Taulukko 31. Vaihtoehtojen investointi- ja käyttötalousvaikutukset huomioiden uudisrakennus 6 50 Taulukko 32. Tilojen vuosikustannukset vaihtoehdoittain huomioiden uudisrakennus Taulukko 33. Tilakustannusten kustannusvertailu vaihtoehtoon 3 huomioiden uudisrakennus Taulukko 34. Tilojen pinta-alojen vertailu vaihtoehdoissa Taulukko 35. Opetusryhmien jakautuminen kouluihin laskennallisesti eri vaihtoehdoissa Taulukko 36. Perusopetuksen tuntijako v alkaen Taulukko 37. Yläasteen tuntikehys 3- ja 6-sarjaisissa kouluissa Taulukko 38. Yläasteen virkarakenteen vertailua 3- ja 6- sarjaisissa kouluissa Taulukko 39. Hallinnon henkilötyövuodet eri vaihtoehdoissa Taulukko 40. Hallinnon kustannukset (keskimääräinen) eri vaihtoehdoissa Taulukko 41. Hallinnon kustannusvertailu vaihtoehtoon Taulukko 42. Koulunkäynnin ohjauksen henkilötyövuodet eri vaihtoehdoissa ROVANIEMEN KAUPUNKI Saarenkylän koulupalveluverkko

5 Taulukko 43. Koulunkäynninohjaajien kustannukset (keskimääräinen) eri vaihtoehdoissa Taulukko 44. Koulunkäynninohjaajien kustannusvertailu vaihtoehtoon Taulukko 45. Toiminnallisten muutosten yhteenveto vaihtoehdoittain Taulukko 46. Kustannusten yhteenvedon vertailu (1-25 vuotta) vaihtoehtoon Taulukko 47. Saarenkylän koulujen tilinpäätöshinnat Taulukko 48. Saarenkylän koulujen talousarviohinnat Taulukko 49. Saarenkylän koulujen oppilashinnan muutos euroa per opp. vuodesta 2017 talousarviovuoteen Taulukko 50. Nykyisten käytössä olevien rakennusten vuokrien jakautuminen kouluittain nykyitilanne Taulukko 51. Nykyisten käytössä olevien rakennusten vuokrien jakautuminen kouluittain tulevaisuudessa Taulukko 52. Uudisrakennusten tilojen jakautuminen Taulukko 53. Uudisrakennusten käyttäjien alustavat vuokraosuudet (m2) Taulukko 54. Uudisrakennusten käyttäjien alustavat vuokraosuudet (%) Taulukko 55. Uudisrakennusten käyttäjien alustavat euromääräiset vuokrat Taulukko 56. Vaihtoehtojen kustannusvertailu kuluryhmittäin perusopetuksen osalta Taulukko 57. Tilakustannusten jakaantuminen vaihtoehdoittain perusopetukseen Taulukko 58. Vaihtoehtojen kustannusvertailu kuluryhmittäin huomioiden rakennus 6 uudisrakennuksena Taulukko 59. Kuntoluokan 90 % mukaiset vuokrat nykyisissä käyttöön jäävissä rakennuksissa Taulukko 60. Kuntoluokan 90 % mukaiset lisäkustannukset vaihtoehdoittain Taulukko 61. Tilakustannusten kustannusvertailu vaihtoehtoon Taulukko 62. Yhteenveto käyttötalousvaikutuksista eri vaihtoehdoissa Taulukko 63. Käyttötalousvaikutusten kustannusvertailu vaihtoehtoon Taulukko 64. Yhteenveto käyttötalousvaikutuksista eri vaihtoehdoissa, rakennus 6 uudisrakennuksena Taulukko 65. Käyttötalousvaikutusten kustannusvertailu vaihtoehtoon 3, rakennus 6 uudisrakennuksena Taulukko 66. Hankkeen alustava aikataulu KUVIOLUETTELO Kuvio 1. Palveluverkkoselvityksen prosessikuvaus... 1 Kuvio 2. Saarenkylän ala-asteiden oppilasennuste vuosina Kuvio 3. Pääomavuokran muodostuminen ja kiinteistön elinkaari Kuvio 4. Tilojen neliömäärät vaihtoehdoissa, nykyinen rakennus 6 käytössä Kuvio 5. Tilojen neliömäärät vaihtoehdoissa, rakennus 6 uudisrakennuksena Kuvio 6. Koulujen oppilashinnan muodostuminen vuonna Kuvio 7. Saarenkylän koulujen oppilashinnan muodostuminen talousarviovuonna Kuvio 8. Perusopetustilojen neliömäärä oppilasta kohden eri vaihtoehdoissa Kuvio 9. Saarenkylän koulujen painotetun oppilashinnan muodostuminen eri vaihtoehdoissa Kuvio 10. Saarenkylän koulujen painotetun oppilashinnan muodostuminen eri vaihtoehdoissa huomioiden rakennus 6 uudisrakennuksena ROVANIEMEN KAUPUNKI Saarenkylän koulupalveluverkko

6 KUVALUETTELO Kuva 1. Koulujen väliset matkat autoteitä pitkin... 7 Kuva 2. Koulujen väliset välimatkat kävellen... 8 Kuva 3. Ala-asteiden oppilaat (2017) kartalla... 8 Kuva 4. Yläasteen oppilaat (2017) kartalla... 9 Kuva 5. Nivavaaran koulun ja Napapiirin yläasteen alue ilmakuvassa (Kaupungin maanomistus punaisella) Kuva 6. Napapiirin yläasteen pihavarusteet Kuva 7. Nivavaaran koulun pihavarusteet Kuva 8. Syväsenvaaran koulun alue ilmakuvassa (Kaupungin maanomistus punaisella) Kuva 9. Syväsenvaaran koulun pihavarusteet Kuva 10. Saaren koulun alue ilmakuvassa (Kaupungin maanomistus punaisella) Kuva 11. Saaren koulun pihavarusteet Kuva 12. Rakennusten kuluminen ja tunnusluvut Kuva 13. Saarenkylän ala-asteiden oppilaaksiottoalueet vuonna Kuva 14. Vaihtoehto 1 kartalla Kuva 15. Vaihtoehto 2 kartalla Kuva 16. Vaihtoehto 3 kartalla Kuva 17. Vaihtoehto 4 kartalla Kuva 18. Vaihtoehto 5 kartalla Kuva 19. Vaihtoehto 6 kartalla Kuva 20. Vaihtoehto 7 kartalla Kuva 21. Napapiirin yläasteen purettavat rakennukset ROVANIEMEN KAUPUNKI Saarenkylän koulupalveluverkko

7 1 JOHDANTO 1.1 Valmisteluprosessi Saarenkylän alueen koulu- ja varhaiskasvatuspalveluiden mitoitusta ja sijoittelua on ollut syytä tarkastella kiinteistöjen kunnon, tilojen riittävyyden ja väestöennusteen näkökulmasta. Palveluverkkoselvitystyö alkoi toukokuussa 2017 lähtötietojen koostamisella ja valmistelu päättyi maaliskuussa Palveluverkkoselvityksen materiaali on koottu tähän asiakirjaan. Kuvio 1. Palveluverkkoselvityksen prosessikuvaus Työryhmä: Jukka Ylinampa, Kaisa Kinnunen, Sirpa Lithovius, Irja Seppänen, Janne Juotasniemi, Leila Alaraudanjoki, Tarja Kuoksa, Tapio Pahtaja, Nella Sepänheimo, Kai Väistö Työryhmä tuotti ja prosessoi selvityksen materiaalin sekä osallistui tiedonhankintaan ja vuorovaikutukseen. Selvitysryhmä: Työryhmän jäsenten lisäksi Hannu Virkkunen, Mikko Paananen, Jari Paksuniemi, Sami Oinas, Anne Luiro Selvitysryhmä kokoontui viisi kertaa selvityksen aikana. Selvitysryhmä käsitteli työryhmän tuottamaa materiaalia ja osallistui selvityksen laatimiseen. Selvitysryhmän jäsenet esittelivät yksiköissään selvityksen edistymistä ja osallistuivat vuorovaikutukseen. ROVANIEMEN KAUPUNKI Saarenkylän koulupalveluverkko 1

8 Jatkoselvitystyöryhmä: Janne Juotasniemi, Hannu Virkkunen Koulutuspalvelut antoi tehtävänannon tarveselvityksen eri vaihtoehtojen tarkentamiseksi Hannu Virkkuselle ja Janne Juotasniemelle. Työryhmä on kokoontunut viikoilla Työryhmä on kuullut koulujen rehtoreita nykyisten tilojen ja uudisrakentamisen osalta (5.2, 14.2). Nuorisopalvelujen, kansalaisopiston ja ruoka- ja siivouspalvelujen tilatarpeet käsiteltiin Iltapäivätoiminta ja esiopetuksen tilantarve käytiin läpi Tilaliikelaitoksen suunnitteluasiantuntijan kanssa kokoonnuttiin edellä olevien esitysten pohjalta 20.2 ja 21.2, jolloin tilaohjelmat siirrettiin HAAHTELA ohjelmaan laskentaa varten. Työryhmä jatkoi tarveselvityksen kokoamista ja tarkentamista viikoilla Jatkoselvitystyöryhmä on laatinut muun muassa asiakirjan rakenteen, johdannon, nykytilan kuvauksen sekä talousvaikutusten arviointi osana valmistelua. Palveluverkkoselvityksen koordinaattorina toimi Jukka Ylinampa. 1.2 Vuorovaikutus ja osallisuus Kyselyt Rovaniemen kaupungin sivistyspalvelut järjesti välisenä aikana Saarenkylän palveluverkkoa koskevan kuntalaiskyselyn Rovaniemen kaupungin nettisivuilla ( Kysely oli hyvin esillä eli heti nettisivujen alussa. Kyselyssä esitettiin vaihtoehdot 1-4 ja tämän lisäksi kohta, johon vastaajat saivat vapaasti kirjoittaa ajatuksiaan sekä esitettyihin vaihtoehtoihin että yleisesti Saarenkylän palveluverkkoon liittyen (muu vaihtoehto-kohta). Kyselyyn tuli yhteensä 846 vastausta. Kyselyssä eniten kannatusta sai vaihtoehto yksi. Tätä vaihtoehtoa kannatti 589 henkilöä eli 69,6 prosenttia vastaajista. Toiseksi eniten kannatusta sai vaihtoehto kaksi, jota kannatti 97 henkilöä eli 11,5 prosenttia vastaajista. Vaihtoehtoa kolme kannatettiin kolmanneksi eniten. Vastaajista 10,3 prosenttia eli 87 henkilöä oli tämän vaihtoehdon kannalla. Neljänneksi eniten kannatusta sai jokin muu vaihtoehto. Muun vaihtoehdon kohdalla sanallisissa vastauksissa esitettiin sekä Napapiirin yläasteen lakkauttamista ja uuden yhtenäiskoulun rakentamista Syväsenvaaraan että kahta erillistä yhtenäiskoulua, joista toinen olisi Syväsenvaarassa ja toinen Napapiirin yläasteen tontilla. Monissa vastauksissa toivottiin otettavan mallia Ounasrinteen monitoimitalosta. Muun vaihtoehdon kannalla oli 41 henkilöä eli 4,8 prosenttia vastaajista. Kyselyssä vähiten kannatusta sai vaihtoehto neljä. Tämän vaihtoehdon kannalla oli 32 henkilöä eli 3,8 prosenttia vastaajista. Rovaniemen kaupungin koulutuspalvelut toteutti kyselyn myös kaikille Nivavaaran koulun, Syväsenvaaran koulun, Saaren koulun sekä Napapiirin yläasteen opettajille ja koulunkäynninohjaajille liittyen Saarenkylän palveluverkkoon ja esitettyihin vaihtoehtoihin 1-4. Kysely oli vapaaehtoinen ja siihen vastattiin nimettömänä. Vastausaika kyselyssä oli Vastausajan päättyminen perustui siihen, että kyselyn tulokset haluttiin saada käyttöön ennen Syväsenvaaran koulun henkilökunnan keskustelutilaisuutta ( ) ja ennen Uusi Rovaniemi-lehdessä ilmestyvää ilmoitusta liittyen mahdolliseen Syväsenvaaran koulun lakkauttamiseen (vaikuttamismahdollisuuksien varaaminen, ). Vastauksia kyselyyn tuli yhteensä 77. ROVANIEMEN KAUPUNKI Saarenkylän koulupalveluverkko 2

9 Henkilökunnan kyselyssä vaihtoehto yksi sai eniten kannatusta, sillä 59,7 prosenttia vastaajista kannatti tätä vaihtoehtoa. Toiseksi eniten kannatusta sai vaihtoehto kolme, jota kannatti 19,5 prosenttia vastaajista. Kolmanneksi eniten kannatettiin vaihtoehtoa kaksi (13 %). Vähiten henkilökunnalta kannatusta sai vaihtoehto neljä, jota kannatti 7,8 prosenttia vastaajista. Kaksi seuraavaa kysymystä henkilökunnan kyselyssä oli avoimia kysymyksiä, joihin vastaajat saivat kirjoittaa mielipiteensä ja ajatuksensa vapaasti. Ensimmäisessä avoimessa kysymyksessä vastaajille annettiin mahdollisuus tuoda esille heidän mielestään päätöksenteossa huomioitavia asioita Saarenkylän palveluverkkoon liittyen (Päätöksenteossa Saarenkylän palveluverkkoon liittyen tulisi mielestäni huomioida seuraavia asioita). Tähän kysymykseen tuli 35 vastausta (45,5 prosenttia ensimmäiseen kysymykseen vastanneista). Vastausten mukaan eniten toivottiin, että suunnittelussa ja päätöksenteossa huomioitaisiin koulujen koko, eikä rakennettaisi liian isoja yksiköitä. Pienten yksiköiden tärkeyden toi esille 16 vastaajaa. Pientä koulua perusteltiin esimerkiksi turvallisuudella, oppilastuntemuksella ja pedagogiikalla. Kolmessa vastauksessa toivottiin myös, että päätöksenteossa huomioitaisiin ennen kaikkea lasten koulumatkat ja kolmessa muussa vastauksessa, että huomioitaisiin liikuntasalit ja niiden riittävyys. Tämän lisäksi vastauksissa oli yksittäisiä kannanottoja, joissa nostettiin esille seuraavia asioita: opettajien työllisyys, taloudellisuus, rakennusten kunto, Napapiirin kasvava matkailu sekä yhtenäiskoulun perustaminen Syväsenvaaraan. Toisessa avoimessa kysymyksessä, joka oli kyselyn viimeinen kysymys, annettiin vastaajille mahdollisuus sanoa vapaasti asioita Saarenkylän palveluverkkoon liittyen (Haluan vielä sanoa asiaan liittyen ). Tähän kysymykseen vastasi 20 henkilöä (26 prosenttia ensimmäiseen kysymykseen vastanneista). Eniten vastauksissa korostettiin puhtaiden, turvallisten ja terveellisten tilojen tärkeyttä oppilaille ja henkilökunnalle. Koulurakennuksen sijainti ei ollut vastausten mukaan ensisijaista. Kolmessa vastauksessa vastustettiin yhtenäiskouluja ja kolmessa vastauksessa toivottiin, että tulevien koulujen koko olisi riittävän pieni. Vastauksissa oli vielä yksittäisiä kannanottoja liittyen koulujen ilmanvaihtoon, Syväsenvaaran hyviin kulkuyhteyksiin, liikuntasalien riittävään määrään, esiopetuksen siirtymiseen koulujen yhteyteen ja koulukiusaamisen määrään Keskustelutilaisuudet Nivavaaran koulun, Syväsenvaaran koulun, Saaren koulun sekä Napapiirin yläasteen henkilökunnan keskustelutilaisuudet pidettiin kaikissa kouluissa yhtä aikaa Tilaisuuksissa rehtorit esittelivät Saarenkylän palveluverkkoon liittyvät vaihtoehdot 1-3, sillä vaihtoehtoa 4 ei vielä silloin ollut tuotu esille. Tilaisuuksissa rehtoreiden esittelyn jälkeen oli henkilökunnalla mahdollisuus kertoa mielipiteensä vaihtoehtoihin liittyen. Tilaisuuksista on tehty pöytäkirjat. Rovaniemen kaupungin koulutuspalvelut järjesti kaksi keskustelutilaisuutta Saarenkylän palveluverkkoon liittyen. Keskustelutilaisuuksien tavoitteena oli tiedottaa kaikkia kaupunkilaisia ja erityisesti Saarenkylän alueen asukkaita Saarenkylän alueeseen liittyvistä valmisteilla olevista asioista koulutuspalveluissa (laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta 19 ja 20 sekä hallintolaki 24 ja 31 ). Nivavaaran koulun ja Napapiirin yläasteen yhteinen tilaisuus järjestettiin Nivavaaran koulun liikuntasalissa klo alkaen ja Saaren koulun sekä Syväsenvaaran koulun yhteinen tilaisuus Saaren koulun liikuntasalissa klo alkaen. Molemmissa tilaisuuksissa toimialajohtaja selitti, mitä tarkoitetaan lähikouluperiaatteella, kertoi asioista, joita huomioidaan palveluverkkojen suunnittelussa, esitteli Saarenkylän palveluverkkoon liittyvät vaihtoehdot 1-4 ja vaihtoehtojen vaikutukset alueen varhaiskasvatuspalveluihin. Tämän jälkeen esitetyistä vaihtoehdoista käytiin keskustelua kaupunkilaisten kanssa. Hallintolain 41 :n mukainen vaikuttamismahdollisuuksien varaaminen liittyen Syväsenvaaran koulun mahdolliseen lakkauttamiseen pidettiin Syväsenvaaran koululla klo Ilmoitus vaikuttamis- ROVANIEMEN KAUPUNKI Saarenkylän koulupalveluverkko 3

10 mahdollisuuksien varaamisesta asiaan osallisille oli Uusi Rovaniemi-lehdessä Tilaisuudessa esiteltiin Saarenkylän alueen oppilasennusteet, arvio kaavoituksen vaikutuksista Saarenkylän alueen oppilasennusteisiin, palveluverkkoon liittyvät vaihtoehdot 1-5, vaihtoehtoihin liittyvät investointikustannukset sekä vuosittaiset että 25 vuoden aikaiset käyttötalouskustannukset. Tämän jälkeen tilaisuudessa tuotiin esille koulutuslautakunnan esittelijän päätösehdotus ja perustelut kyseiselle ehdotukselle. Tilaisuudessa pidettiin pöytäkirjaa suullisesti esitetystä mielipiteistä ja asiasta oli mahdollista toimittaa myös kirjallinen mielipide koulutuspalveluihin klo mennessä. Lisäksi selvitysryhmä kokoontui keskustelemaan eri vaihtoehdoista. Keskusteluissa nousi esille muun muassa, että mikäli nykyiset koulut jatkaisivat toimintaansa, säilyisi nykytilanne kaikilta osin ennallaan. Pienen koulun positiivisista puolista nousi esille muun muassa joustavuus, hallinnoitavuus ja yhteisöllisyys. Toisaalta edellä mainitut positiiviset puolet voivat toteutua myös isolla koululla. Isoissa kouluissa opettajien ammattitaidon ja vahvuuksien hyödyntämiseen on paremmat edellytykset (kollegiaalisuus). Lisäksi koulujen määrän vähentyessä oppilaaksi ottoalueet selkiytyvät. Yhtenäiskoulussa lapset saisivat jatkaa tutussa ja turvallisessa opiskeluympäristössä ensimmäiseltä luokalta yhdeksänteen luokkaan. Tällöin ei yhtenäiskoulussa olevilla oppilailla ei tulisi koulunvaihtoa yläasteelle siirryttäessä, koska nivelvaihe ala-aste - yläaste tuo mukanaan toimintakulttuurin vaihdoksen. Tutut ala-asteen opettajat voivat jatkaa työskentelyä lasten kanssa yläasteella ja toisaalta yläasteen aineenopettajat voivat aloittaa opettamisen jo ala-astevaiheessa. Hallintolain 41 :n mukainen vaikuttamismahdollisuuksien varaaminen liittyen Saarenkylän koulun mahdolliseen lakkauttamiseen pidettiin Napapiirin yläasteella klo Ilmoitus vaikuttamismahdollisuuksien varaamisesta asiaan osallisille oli tiedotettu WILMA:n ja lehdistössä. Tilaisuudessa esiteltiin Saarenkylän alueen oppilasennusteet, arvio kaavoituksen vaikutuksista Saarenkylän alueen oppilasennusteisiin, palveluverkkoon liittyvät vaihtoehdot 1-7, vaihtoehtoihin liittyvät investointikustannukset sekä vuosittaiset että 25 vuoden aikaiset käyttötalouskustannukset. Tämän jälkeen tilaisuudessa tuotiin esille koulutuslautakunnan esittelijän päätösehdotus ja perustelut kyseiselle ehdotukselle. Tilaisuudessa pidettiin pöytäkirjaa suullisesti esitetystä mielipiteistä ja asiasta oli mahdollista toimittaa myös kirjallinen mielipide koulutuspalveluihin klo mennessä. Tilaisuudessa nousi esille huoli Napapiirin yläasteen rakennus 6:n käyttömahdollisuudesta tulevaisuudessa sisäilmaongelmista johtuen. Todettiin, että rakennuksen osalta vaihtoehtoihin päivitetään uudisrakennus vaihtoehtoiseksi toteutustavaksi. Prosessin eri vaiheissa on tullut myös esille, että usean koulun vaihtoehtoa pidetään yleisesti paremmin soveltuvana Saarenkylän yhdyskuntarakenteeseen kuin yhden koulun vaihtoehtoa. Lisäksi on esitetty näkemyksiä, että palvelujen (koskee myös koulupalveluja ja kouluja) läheisyys vaikuttaa positiivisesti talojen ja tonttien arvon kehitykseen. Koulun etäisyyden tai koulujen määrän todellista vaikutusta kiinteistöjen arvoon tai vaikutusta yhdyskuntarakenteeseen on kuitenkin vaikea määrittää Lasten kuuleminen Lapsivaikutusten arviointi nostettiin keskustelutilaisuudessa esille, jonka johdosta palveluverkkoon liittyen päätettiin tehdä laaja lasten kuuleminen. Tämä tarkoitti sitä, että kaikki 0-9-luokkien oppilaat kertovat oman näkökantansa siihen, millainen on hyvä ja turvallinen koulu. Lasten kuuleminen toteutettiin Saaren koululla, Syväsenvaaran koululla, Nivavaaran koululla ja Napapiirin yläasteella sekä Naavametsän, Napapiirin ja Saarenputaan päiväkodeilla eskari-ikäisille lapsille. Kuuleminen toteutettiin siten, että lapset ja nuoret joko piirsivät tai kirjoittivat aiheesta hyvä ja turvallinen koulu. Pienemmillä lapsilla piirrokset vielä sanoitettiin aikuisten kirjoittamana eli mitä he tarkoittivat piirrokseen tehdyillä asioilla. Mikäli lapsi/nuori ei osannut heti piirtää/kirjoittaa asioita, niin heitä käytiin lisäkysymysten avulla ohjaamassa eteenpäin asiassa. Jokainen lapsi ja nuori sai siis kertoa juuri itselle tärkeitä asioita helposti ROVANIEMEN KAUPUNKI Saarenkylän koulupalveluverkko 4

11 ja itsenäisesti. Ketään ei myöskään pakotettu tehtävää tekemään, eli jos sen koki liian vaikeaksi, niin sai jättää myös tyhjän paperin. Lasten ja nuorten esille nostamat asiat liittyvät hyvin paljon turvallisuuteen eikä niinkään siihen, missä koulu sijaitsisi. Heille on tärkeämpää se, että koulussa on kavereita, ketään ei kiusata ja on hyvät sekä mukavat opettajat ja muu henkilökunta. Lapset ja nuoret haluavat suuren koulun, jossa on hyvä opetus, työrauha, paljon liikuntaa, hyvät opetustilat sekä paljon tekemistä. Heille on myös tärkeää se, että heitä kuunnellaan kouluasioissa ja heillä on mahdollisuus vaikuttaa koulun sisällä asioihin. Välitunnit koetaan tärkeäksi ja niihin halutaan vaikuttaa, ettei aina tarvitse olla ulkona. Turvallisuuden tunnetta lapsille ja nuorille lisäävät valvontakamerat eri puolilla koulua sekä yhteiset säännöt, joita kaikki noudattavat. Tärkeäksi turvallisuutta lisääväksi tekijäksi nousee myös turvallinen koulumatka. Tulisi olla hyväkuntoiset tiet ja tarpeeksi suojateitä, jotta on turvallista kulkea. Koulurakennuksen tulisi olla suuri, puhdas ja siisti, jossa on hyvä sisäilma ja lämmintä. Luokkien tulisi olla tilavia ja mukavia sekä valaistuksen tulisi olla kunnossa. Ruokalan pitäisi olla iso, viihtyisä, hiljainen ja sieltä tulisi saada terveellistä hyvää ruokaa ilmaiseksi. Pitkille päiville toivotaan kahta ruokailua, jotta jaksaisi paremmin opiskella tai vaihtoehtoisesti saisi nauttia omia eväitä koulussa. Välineiden hankinnassa tulisi kiinnittää huomiota siihen, että pulpetit ja tuolit olisivat hyvät ja ergonomisesti suunniteltu. Eri tiloissa pitäisi olla myös mukavia oleilutiloja, joissa olisi sohvia sekä säkkituoleja. Piha-alueen pitäisi olla iso, jossa on kivoja ja parempia kiipeilytelineitä, erilaisia pelikenttiä (jalkapallo, monitoimikenttä, koripallo), liukumäki, keinuja, penkkejä, luistelukenttä sekä isot, valvotut pyöräparkit. Piha-alueella pitäisi siis olla paljon erilaista tekemistä lasten ja nuorten mielestä. ROVANIEMEN KAUPUNKI Saarenkylän koulupalveluverkko 5

12 2 NYTILAN KUVAUS 2.1 Kouluilla oleva nykyinen toiminta Saarenkylän koulupalveluverkon alueella toimii yksi yläaste ja kolme ala-astetta. Napapiirin yläasteella toimii 6-7 -sarjainen yläaste sekä yläasteen pienryhmiä sekä kaupungin yhteinen lisäopetusluokka (10-luokka). Henkilöstöön kuuluu rehtorin lisäksi 46 opettajaa, 3 koulunkäynninohjaajaa ja 0,9 koulusihteeri. Koulun oppilasmäärä on 466 ( ) Koulussa on 22 yleisopetusryhmää ja 3 pienopetusryhmää. Koulua johtaa rehtori Hannu Virkkunen. Nuorisotila Nappari ja kaupungin päiväkoti (Naavametsä) sijaitsevat rakennuksessa 3. Naavametsän päiväkodissa on tällä 65 lasta ja 4 lapsiryhmässä. Kansalaisopisto on järjestänyt koulun tiloissa 8 kurssia vuonna Nivavaaran koululla toimii 2-sarjainen ala-aste sekä ala-asteen ja yläasteen pienryhmiä. Henkilöstöön kuuluu rehtorin lisäksi 21 opettajaa, 12 koulunkäynninohjaajia ryhmissä ja yksi henkilökohtainen koulunkäynninohjaaja sekä 0,5 koulusihteeri. Koulun oppilasmäärä on 338 ( ) Koulussa on 14 yleisopetusryhmää ja 5 pienopetusryhmää sekä kippitoimintaa. Koulua johtaa rehtori Mikko Paananen. Koulun yhteydessä (talonmiehen asunto) toimii Rovaniemen seurakunnan järjestämä iltapäiväkerho, jossa on tällä hetkellä 20 lasta. Kansalaisopisto on järjestänyt koulun tiloissa 22 kurssia vuonna Syväsenvaaran koululla toimii 2-sarjainen ala-aste sekä ala-asteen pienryhmiä. Henkilöstöön kuuluu rehtorin lisäksi 15 opettajaa, 6 koulunkäynninohjaajaa ja 0,4 koulusihteeri. Koulun oppilasmäärä on 274 ( ) Koulussa on 12 yleisopetusryhmää ja 2 pienopetusryhmää. Koulua johtaa rehtori Sami Oinas. Rovaniemen seurakunta järjestää koulun iltapäivätoiminnan Aapakirkolla ja toiminnassa on mukana tällä hetkellä 29 lasta. Kansalaisopiston nykyiset varsinaiset tilat sijaitsevat koululla. Kansalaisopisto on järjestänyt koululla 82 kurssia vuonna Saaren koululla toimii 2-sarjainen ala-aste sekä ala-asteen pienryhmä. Henkilöstöön kuuluu rehtorin lisäksi 15,5 opettajaa, 3 koulunkäynninohjaajaa ja 0,4 koulusihteeri. Koulun oppilasmäärä on 310 ( ) Koulussa on 13 yleisopetusryhmää ja 1 pienopetusryhmä. Koulua johtaa rehtori Jari Paksuniemi. Suomen Nuorisoseurat ry järjestää koulun iltapäivätoiminnan koulurakennuksessa (talonmiehen asunto). Toiminnassa on mukana 43 lasta. Kansalaisopisto on järjestänyt koulun tiloissa 6 kurssia vuonna opetusryhmät luokittain (vain yleisopetusryhmät) KOULU 1 lk 2 lk 3 lk 4 lk 5 lk 6 lk 7 lk 8 lk 9 lk 10 lk yht pienryhmät yht Napapiirin yläaste Nivavaaran koulu Syväsenvaaran koulu Saaren koulu YHTEENSÄ oppilasmäärät luokka-asteittain (vain yleisopetusryhmät) KOULU 1 lk 2 lk 3 lk 4 lk 5 lk 6 lk 7 lk 8 lk 9 lk 10 lk yht pr opp. yht Napapiirin yläaste Nivavaaran koulu Syväsenvaaran koulu Saaren koulu YHTEENSÄ Taulukko 1. Opetusryhmät ja oppilaat kouluittain ROVANIEMEN KAUPUNKI Saarenkylän koulupalveluverkko 6

13 Yleisopetusryhmien lisäksi kouluissa on erilaista pienopetusryhmätoimintaa toiminta-alueittain (kaupunki, alue, koulu) alla olevan taulukon mukaan Koulu Ryhmä Oppilaat Toiminta-alue Lisätieto Nivavaaran koulu 3 23 Kaupunki Kehitysvammaisten opetus Nivavaaran koulu 2 20 Koulu Pienryhmäopetus Syväsenvaaran koulu 2 13 Alue Kuntoutusluokat Saaren koulu 1 9 Koulu Pienryhmäopetus Napapiirin yläaste 3 27 Koulu Pienryhmäopetus, JOPE Yhteensä Taulukko 2. Pienryhmät ja oppilaat kouluittain Koulu Tila Järjestäjä Nivavaaran koulu Kaupunki Seurakunta Syväsenvaaran koulu Seurakunta Seurakunta Saaren koulu Kaupunki Suomen Nuorisoseurat ry Yhteensä Taulukko 3. Iltapäivätoiminnan oppilaat kouluittain ja Koulujen sijainti ja oppilaat kartalla Kuva 1. Koulujen väliset matkat autoteitä pitkin ROVANIEMEN KAUPUNKI Saarenkylän koulupalveluverkko 7

14 Kuva 2. Koulujen väliset välimatkat kävellen Kuva 3. Ala-asteiden oppilaat (2017) kartalla ROVANIEMEN KAUPUNKI Saarenkylän koulupalveluverkko 8

15 Kuva 4. Yläasteen oppilaat (2017) kartalla 2.3 Koulujen piha-alueet ja lähiliikuntapaikat Saarenkylän alueen liikuntapaikat sijoittuvat merkittävästi koulujen ja koulukeskusten yhteyteen Saarenkylän urheilukenttää ja puistokenttiä lukuun ottamatta. Lisäksi alueella on ulkoilureitti- ja latuverkosto, joille kyseessä olevilta kouluilta on mahdollisuuksien mukaan yhteys tai koululle on järjestetty latupalvelu. Kouluille sijoittuvat liikuntapaikkakeskittymät jakaantuvat Saarenkylän alueella varsin tasaisesti ja ovat alueen asukkaiden hyvin saavutettavissa. "Lähiliikuntapaikalla tarkoitetaan päivittäiseen liikuntaan tarkoitettua, vapaassa ja maksuttomassa käytössä olevaa liikuntapaikkaa, joka sijaitsee asuinalueella käyttäjiensä helposti ja turvallisesti saavutettavassa paikassa. Lähiliikuntapaikan fyysinen toteutus lähtee paikallisista tarpeista ja lähtökohdista, mutta keskeisinä tavoitteena korostuvat aina myös lähiliikuntapaikan liikunnallinen monikäyttöisyys, ympärivuotisuus sekä viihtyisyys". Koulujen yhteydessä sijaitsevat ulkoliikuntapaikat ovat lähiliikuntapaikkoja, jotka palvelevat lähialueen asukkaiden liikuntatarpeita. Koulupihan ja sen välittömässä läheisyydessä olevat pallokenttä, pienpeliareena, luistelualue ja jääkiekkokenttä ovat asuinalueen asukkaiden helposti ja turvallisesti saavutettavissa. Suorituspaikkojen käytössä on rajoituksia ainoastaan silloin, jos niihin on myönnetty toimijoiden hakemuksesta käyttövuoroja. Koulujen liikuntasaleja ei määrityksen perusteella lueta lähiliikuntapaikoiksi, mutta ne toimivat sellaisina palvellen myös asuinalueen asukkaiden liikuntatarpeita. Napapiirin yläasteen piha-aluetta ja ympäristöä on rakennettu viime vuosina suunnitelmallisesti liikuntatunteja, välituntiliikuntaa ja vapaa-ajan käyttöä varten. Koulualueelle on rakennettu mm. pienpeliareena (v. 2017, ei kuvassa), hiekkatekonurmikenttä (tekonurmi v.2016) ja lisäksi vuonna 2014 pienoisjalkapallokenttä, tasapainoilulaite, verkkokiipeilylaite, parkourkiipeilyteline, kontaktikeinu, koripallotelineet, panna-areena, kiipeilyseinä- ja teline. Hiihtolatu on koulun välittömässä läheisyydessä ja käytettävissä on useampia reittivaihtoehtoja. ROVANIEMEN KAUPUNKI Saarenkylän koulupalveluverkko 9

16 Kuva 5. Nivavaaran koulun ja Napapiirin yläasteen alue ilmakuvassa (Kaupungin maanomistus punaisella) ROVANIEMEN KAUPUNKI Saarenkylän koulupalveluverkko 10

17 Kuva 6. Napapiirin yläasteen pihavarusteet ROVANIEMEN KAUPUNKI Saarenkylän koulupalveluverkko 11

18 Nivavaaran koulun piha-alueella on noin 10v. siten uusittu kiipeilytelineistö oheislaitteineen muun muassa tasapainoilupukki, riipuntakaruselli, palloseinä sekä kaksi koripallotelinettä etupihalla. Lisäksi välituntikäytössä pitkillä liikuntavälitunneilla on pienpeliareena (sijaitsee Nivavaaratien varressa koulun tontin pohjoispäässä). Pallokenttä on koulun päädyssä, joka talvisin on jäädytetty luistelukentäksi. Jääkiekkokaukalo on yhteinen yläasteen kanssa ja sijaitsee pienpeliareenan vieressä yläasteen tontilla. Oppilaat maalaavat pihaasfalttiin erilaisia hyppelyruudukoita vuosittain. Pallokenttää kiertää pururata/hiihtolatu, jolla mittaa on noin ½ kilometriä. Koulun pihalta on yhteys Nivavaaran yleiseen latuverkostoon. Kuva 7. Nivavaaran koulun pihavarusteet ROVANIEMEN KAUPUNKI Saarenkylän koulupalveluverkko 12

19 Syväsenvaaran koulun piha-alue koostuu laajoista peli- ja leikkialueista. Pihalla on iso jalkapallokenttä (hiekkatekonurmi), kaksi pienpelikenttää, joissa palloseiniä ja koripallokorit. Leikkialuetta ja keinuja on kunnostettu vuonna Peli- ja leikkialueiden lisäksi pihalla on ulkoluokka, jota käytetään opetuksessa, varsinkin syksyisin ja keväisin. Vuonna 2017 koulun kaukalo on uusittu kokonaisuudessaan. Piha-alueella on myös skeittiramppi rullalautailun ja skuuttailun harrastamiseen. Vuonna 2016 pihan monipuolisuutta on pyritty lisäämään pihamaalauksilla, joilla on saatu lisää rajattuja pelialueita, mm. tenniskenttä kaukalon sisään. Välituntialueelta lähtee hiihtolatu, jonka varrella on ns. halsteri hiihdon opettamista varten. Kuva 8. Syväsenvaaran koulun alue ilmakuvassa (Kaupungin maanomistus punaisella) ROVANIEMEN KAUPUNKI Saarenkylän koulupalveluverkko 13

20 Kuva 9. Syväsenvaaran koulun pihavarusteet ROVANIEMEN KAUPUNKI Saarenkylän koulupalveluverkko 14

21 Saaren koulun piha-aluetta ja ympäristöä on rakennettu peruskorjauksen yhteydessä vuonna 2008 ja täydennetty vuonna Koulualueelle on rakennettu mm. pienpeliareena (v. 2015), hiekkatekonurmikenttä (tekonurmi v.2015) ja jääkiekkokaukalo (v. 2007). Lisäksi peruskorjauksen yhteydessä koulualueelle on rakennettu muun muassa kiipeilyteline, liukumäki, keinuja ja tasapainoilupukki. Hiihtolatu lähtee koulun läheisyydestä ja käytettävissä on useampia reittivaihtoehtoja. Kuva 10. Saaren koulun alue ilmakuvassa (Kaupungin maanomistus punaisella) ROVANIEMEN KAUPUNKI Saarenkylän koulupalveluverkko 15

22 Kuva 11. Saaren koulun pihavarusteet 2.4 Koulurakennusten nykytilanne Tilaliikelaitos on selvittänyt vuodesta 2014 omistamiensa rakennusten tunnusluvut (Trellum Consulting Oy/Harri Isoniemi). Jälleenhankinta-arvolla tarkoitetaan sitä arvoa, kuinka paljon nykyrahassa maksaisi rakentaa vastaava rakennus. Korjausvastuulla tarkoitetaan sitä rahamäärää, jolla rakennusta laskennallisesti tulisi korjata vuosittain, jotta rakennus pysyisi nykyisessä kunnossa. Nykyarvolla tai teknisellä arvolla tarkoitetaan sitä arvoa, jossa kunnossa rakennus on tällä hetkellä. Kuntoluokka tarkoittaa nykyarvon tai teknisen arvon suhdetta jälleenhankinta-arvoon. Korjausvelka kuvaa sitä rahamäärää, jolla rakennusta tulisi korjata, jotta rakennus olisi kohtuullisessa käyttökelpoisessa kunnossa (kuntoluokka 75 % tai enemmän). Rakennukset myös kuluvat vuosittain ja laskennallisesti kuntoluokka alenee 1,75 % vuodessa. Peruskorjaustarve kuvaa sitä rahamäärää, jolla rakennusta tulisi korjata, jotta rakennus palautettaisiin siihen kuntoon, jossa se oli rakentamishetkellä. Perusparannustarve kuvaa sitä rahamäärää, jolla rakennusta tulisi korjata, jotta rakennus saataisiin nykymääräykset täyttävään kuntoon. ROVANIEMEN KAUPUNKI Saarenkylän koulupalveluverkko 16

23 Kuluminen = nykykunto Tekn./JHA = kuntoluokka 120 % Perusparannustarve 100 % 90 % Peruskorjaustarve 75 % 60 % Korjausvelka Korjausaste 30 % Peruskorjaus Kunnossapitotarve Peruskorjausikä ikä vuodet Kuva 12. Rakennusten kuluminen ja tunnusluvut Napapiirin yläasteen (Asematie 3) rakennusten käyttöönottovuodet ja kokonaispinta-alat on esitetty alla olevassa taulukossa. Rakennusten yhteenlaskettu tasearvo on yhteensä Rakennukset Rakennusvuosi Tilat yhteensä m² rakennus rakennus rakennus 3 (pk) rakennus rakennus rakennus Yhteensä Taulukko 4. Napapiirin yläasteen rakennusten pinta-alat Rakennus Napapiirin yläaste Rakennus 1 Napapiirin yläaste Rakennus 2 Napapiirin yläaste Rakennus 3 Napapiirin yläaste Rakennus 4 Napapiirin yläaste Rakennus 5 Napapiirin yläaste Rakennus 6 Napapiirin yläaste Yhteensä Rakennusvuosi Huoneistoala (m 2 ) Jälleenhankinta-arvo ( ) Korjausvastuu ( ) Nykyarvo/Tekninen arvo ( ) Kuntoluokka (%) 69,0 73,3 72,2 67,3 67,3 74,5 67,3-74,5 Korjausvelka ( ) Peruskorjaustarve ( ) Perusparannustarve ( ) Tasearvo ( ) Taulukko 5. Napapiirin yläasteen rakennusten tunnusluvut Kuten edellä olevasta taulukosta voidaan havaita, Napapiirin yläasteen toiminta on järjestetty useammassa rakennuksessa. Rakennus 3 on poistettu opetuskäytöstä sisäilmaongelmien vuoksi, joten tällä hetkellä toiminta on viidessä (5) rakennuksessa. Rakennukset on rakennettu kolmena eri ajankohtana ja Tilaliikelaitoksen alustavan näkemyksen mukaisesti kaksi uusinta rakennusta (2 ja 6) ovat sen verran hyvässä kunnossa, joilla elinkaarta on jäljellä vielä pidempään ilman laajempia korjaustoimenpiteitä. Laaditun pitkän tähtäimen ROVANIEMEN KAUPUNKI Saarenkylän koulupalveluverkko 17

24 korjaussuunnitelman (PTS) mukaisesti laajempia korjaustoimenpiteitä rakennuksissa 2 ja 6 ei ole näköpiirissä kuin vasta luvulla. Tilaliikelaitos on toteuttanut laajoja korjaustoimenpiteitä vuosien 2016 ja 2017 aikana useammassa rakennuksessa ja kun korjaustoimenpiteitä tehdään vielä vuonna Nivavaaran koulun (Asematie 1) käyttöönottovuosi on Koulurakennuksen kokonaispinta-ala on m² sekä rakennuksen tasearvo on Napapiirin yläasteen ja Nivavaaran koulun alueiden pinta-alat ovat yhteensä noin m². Nivavaaran koulu Rakennusvuosi 1992 Huoneistoala (m 2 ) Jälleenhankinta-arvo ( ) Korjausvastuu ( ) Nykyarvo/Tekninen arvo ( ) Kuntoluokka (%) 72,8 Korjausvelka ( ) Peruskorjaustarve ( ) 0 Perusparannustarve ( ) 0 Tasearvo ( ) Taulukko 6. Nivavaaran koulun rakennuksen tunnusluvut Kuten edellä olevasta taulukosta voidaan havaita, Nivavaaran koulurakennus on kohtalaisessa kunnossa. Vuosille Tilaliikelaitoksen työohjelmissa on varauduttu vesikaton korjaamiseen sekä ilmanvaihdon parantamiseen käytäväalueilla. Laaditun pitkän tähtäimen korjaussuunnitelman (PTS) mukaisesti laajempia korjaustoimenpiteitä on ajateltu toteutettavan vasta 2030 luvulla, joiden laajuutta vähentävät oleellisesti vuosin toteutettavat korjaustoimenpiteet. Syväsenvaaran koulun (Aapatie 2) käyttöönottovuosi on 1981 ja rakennuksen kokonaispinta-ala on m² sekä tasearvo on Koulualueen pinta-ala on noin m². Syväsenvaaran koulu Rakennusvuosi 1981 Huoneistoala (m 2 ) Jälleenhankinta-arvo ( ) Korjausvastuu ( ) Nykyarvo/Tekninen arvo ( ) Kuntoluokka (%) 50,2 Korjausvelka ( ) Peruskorjaustarve ( ) Perusparannustarve ( ) Tasearvo ( ) Taulukko 7. Syväsenvaaran koulun rakennuksen tunnusluvut ROVANIEMEN KAUPUNKI Saarenkylän koulupalveluverkko 18

25 Kuten edellä olevasta taulukosta voidaan havaita, Syväsenvaaran koulu on välttävässä kunnossa. Tilaliikelaitoksen arvion mukaan rakennuksen peruskorjaaminen ei ole realistinen vaihtoehto, kun huomioidaan vastaavalla tavalla rakennettujen muiden rakennusten tilanne, joten ainoa vaihtoehto lienee purkaminen ja korvaaminen uudella rakennuksella. Saaren koulun (Uutelankuja 1) käyttöönottovuosi on Koulun peruskorjaus on tehty vuonna 2006 ja koulurakennuksen kokonaispinta-ala on m². Liikuntasalirakennus (pinta-alaltaan m²) on rakennettu Rakennusten yhteispinta-ala on m². Saaren koulun rakennusten tasearvo on Koulualueen pinta-ala on noin m². Saaren koulu Saaren koulun liikuntatila Saaren koulu Yhteensä Rakennusvuosi Huoneistoala (m 2 ) Jälleenhankinta-arvo ( ) Korjausvastuu ( ) Nykyarvo/Tekninen arvo ( ) Kuntoluokka (%) 78,9 84,8 78,9-84,8 Korjausvelka ( ) Peruskorjaustarve ( ) Perusparannustarve ( ) Tasearvo ( ) Taulukko 8. Saaren koulun rakennuksen tunnusluvut Kuten edellä olevasta taulukosta voidaan havaita, Saaren koulun rakennukset ovat hyvässä kunnossa. Tilaliikelaitoksen suunnitelmissa on selvittää vuoden 2019 aikana rakennusten kunto tarkemmin, jonka pohjalta myöhemmin toteutettavat peruskorjaustarpeet ilmenevät (alustavasti 2030 luvulla). Alla olevassa on esitetty koulurakennusten tasearvot Tasearvot Napapiirin yläaste Nivavaaran koulu Syväsenvaaran koulu Saaren koulu Yhteensä Taulukko 9. Saarenkylän koulurakennusten tasearvot ROVANIEMEN KAUPUNKI Saarenkylän koulupalveluverkko 19

26 3 TOIMINNAN TAVOITTEIDEN MÄÄRITTELY 3.1 Toiminnan taloudelliset tavoitteet ja reunaehdot Kuntalaki velvoittaa kaupunkia edistämään toimintansa suunnitelmallisuutta ja taloudellista kestävyyttä. Kuntalain 125 :n nojalla tilivelvollisia ovat kunnan toimielimen jäsenet (kaupunginhallitus, lautakunnat ja niiden jaostot, liikelaitosten johtokunta sekä virallisesti asetetut toimikunnat) ja asianomaisen toimielimen tehtäväalueen johtavat viranhaltijat. Tilivelvollisina viranhaltijoina pidetään toimielimen esittelijöitä ja toimielimen tehtäväalueilla itsenäisestä tehtäväkokonaisuudesta vastaavia viranhaltijoita, jotka ovat suoraan toimielimen alaisia. Tilivelvollisella on henkilökohtainen vastuu johtamastaan toiminnasta sekä omasta että alaisensa tekemisestä tai tekemättä jättämisestä. Tilivelvollisuus merkitsee sitä, että viranhaltijan toiminta tulee valtuuston arvioitavaksi, viranhaltijaan voidaan kohdistaa tilintarkastuskertomuksessa muistutus ja viranhaltijalle voidaan myöntää vastuuvapaus. Viime kädessä harkintavalta siitä, ketkä ovat tilivelvollisia, voidaan katsoa olevan tilintarkastuskertomuksen antavalla tilintarkastajalla. Kaupunginvaltuusto päättää tarvittaessa erillisellä päätöksellä tarkemmin tilivelvollisuudesta tarkastuslautakunnan esityksestä (KH ). Kaupungin talousarvion rahoittamisesta vastaa ja päättää kaupunginvaltuusto. Kaupunginvaltuusto päättää sitovat kokonaismäärärahat lainanantoa ja pitkäaikaista lainanottoa varten. Kaupunginvaltuuston päätösten täytäntöönpanosta vastaa kaupunginhallitus ja sen alainen viranhaltijaorganisaatio. Kaupungin tehtävänä on edistää asukkaidensa hyvinvointia ja alueensa elinvoimaa sekä järjestää asukkailleen palvelut taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristöllisesti kestävällä tavalla. Talousarvion täytäntöönpanossa on huomioitava hyvän hallinnon oikeusohjeet samoin kuin säännökset palvelujen laadusta, tuloksellisuudesta sekä päätösten perusteluvelvollisuudesta. Erityistä huomiota tulee kiinnittää asianhallintaan ja päätöksenteon ketjuun edeten vireille tulosta aina täytäntöönpanoon saakka (KH ). Kaupungin vuosikate kattoi vuonna 2016 poistot ja myös nettoinvestoinnit. Vuoden 2018 talousarvion pohjassa päästään noin 39 prosentin kattavuuteen poistojen suhteen. Suurin osa kaupungin investoinneista vuosina 2017 ja 2018 on katettava lainarahalla. Tämän johdosta investointeja tulee rajoittaa mahdollisuuksien mukaan ja hakea jokaisella toimialalla vaihtoehtoisia palvelutuotantotapoja, joilla kaupungin omia investointeja voidaan välttää. Palvelu- ja toimitilaverkkoa tulee tehostaa. Rakennusten uudis- ja peruskorjausinvestoinnit tulee tapauskohtaisesti suunnitella siten, että huomioidaan mahdolliset vaihtoehtoiset investointien rahoitus- ja toteutustavat. Tämä edellyttää palvelutarpeen ja toiminnan pitkäjänteistä suunnittelua, sillä tilaratkaisuissa on varauduttava pitkäaikaisiin vuokrasopimuksiin (KH ). Tilavaihtoehdoissa on huomioitava tulevat palvelutarpeen muutokset ja toimintaympäristöanalyysi. Huomioitavaa on, että yksittäiset investointipäätökset vaikuttavat myös muun palveluverkon tulevaisuuteen. Näin ollen uudet tilainvestoinnit tulee perustua vain ja ainoastaan osoitettuun ja perusteltuun palveluntarpeeseen. Mikäli valittava vaihtoehto lisää käyttömenoja, tulisi lisäkustannuksille osoittaa samassa yhteydessä kate, joko käsiteltävästä palvelukokonaisuudesta tai muusta toimialan kokonaisuudesta. Talouskehyksessä ei ole osoitettavissa edellä mainitun perusteella lisärahoitusta kasvaviin kustannuksiin tulevaisuudessa. Palvelujen erilaisia toteuttamistapoja tulee jatkossa harkita, jotta palvelut kyettäisiin tuottamaan vähenevällä rahoituksella. 3.2 Mitoitus Koulupalveluverkon mitoituksella kartoitetaan koulupalveluiden tarvetta määrätyllä alueella tietyllä aikajaksolla. Saarenkylän koulupalveluverkon mitoitus perustuu ala-asteiden oppilasennusteisiin. Syntyneisiin pe- ROVANIEMEN KAUPUNKI Saarenkylän koulupalveluverkko 20

27 rustuva ennuste laskee tulevien vuosien ala-asteiden oppilaat alueella asuvien ikäluokkien perusteella. Vuodesta 2024 alkaen ala-asteiden ennusteeseen tulee mukaan vielä syntymättömiä ikäluokkia, jolloin ennustettavuus heikkenee. Vuoden 2029 ala-asteiden oppilasennuste perustuu kokonaan syntymättömiin ikäluokkiin. Mitoituksessa on huomioitu kaava-alueiden rakentuminen sekä alueen täydennysrakentaminen. Pitkissä ennusteissa kaavoituksen ennustaminen on vaikeaa, sillä 2020-luvulla rakentuvista kaava alueista ei ole vielä olemassa suunnitelmia tai päätöksiä. Alla olevassa kartassa on rajattu Saarenkylän koulupalveluverkon ala-asteiden laskennalliset oppilaaksiottoalueet vuonna Näitä rajauksia käyttämällä ala-astekohtaiset ennusteet on tehty paikkatietojärjestelmän avulla. Oppilaaksiotto alueet on määritetty mahdollisimman tarkasti kuvaamaan todellista oppilaaksioton tilannetta. Kuva 13. Saarenkylän ala-asteiden oppilaaksiottoalueet vuonna 2017 ROVANIEMEN KAUPUNKI Saarenkylän koulupalveluverkko 21

28 Taulukko 10. Saarenkylän ala-asteiden oppilasennusteet vuosina Edellä olevassa taulukossa on esitetty Saarenkylän ala-asteiden syntyneisiin perustuvat oppilasennusteet. Saaren koulun ja Syväsenvaaran koulun syntyneisiin perustuva oppilasennuste on laskeva ja Nivavaaran koulu säilyttänee nykyisen oppilasmääränsä. Seuraavassa taulukossa on esitetty Saarenkylän ala-asteiden yhteenlaskettu syntyneisiin perustuvaoppilasennuste. Kaava-alueiden rakentumisen ja täydennysrakentamisen vaikutus on esitetty Vihreän ympyrän taulukossa. Tulevat oppilaat on laskettu kaava-alueen tonttien lukumäärän ja keskiarvoisen lapsimäärän perusteella. Lisäksi on huomioitu palveluverkkoalueen sisäinen muutto kaava-alueelle. Viimeisessä taulukossa on esitetty uudisrakentamisen vaikutuksella korjattu oppilasennuste, joka toimii mitoituksen perusteena tässä selvityksessä. Taulukko on esitetty myös pylväskaaviona. ROVANIEMEN KAUPUNKI Saarenkylän koulupalveluverkko 22

29 Taulukko 11. Saarenkylän ala-asteiden oppilasennusteet (sis. kaavoitus) vuosina Uusien kaava-alueiden rakentuminen kompensoi osittain laskevaa syntyvyyttä. Huomattavaa on, että Saarenkylän alueen uudet kaava-alueet sijaitsevat Nivavaaran koulun oppilaaksiottoalueella. Saarenkylän alueen täydennysrakentaminen on voimakkainta Saaren koulun oppilaaksiottoalueella. Ennusteen mukaan Saarenkylän koulupalveluverkon alueella ala-asteiden oppilasmäärä tulee vähenemään vuodesta 2017 vuoteen 2024 yhteensä 72 oppilasta. Tämä tarkoittaa 7,8 % laskua oppilasmäärässä seitsemän vuoden ajanjaksolla. Mitoitettaessa Saarenkylän koulupalveluverkko kuudelle ala-astesarjalle, laskennallinen keskimääräinen luokkakoko vuoden 2017 oppilasmäärällä 923 on 25,6 oppilasta ja vuoden 2024 oppilasmäärällä 851 luokkakoko on 23,7 oppilasta. Huomattavaa on, että oppilasmäärä on ennusteen mukaan suurimmillaan vuonna 2020, jolloin oppilaita on 955 ja keskimääräinen ryhmäkoko on 26,5 oppilasta. Vuoden 2024 jälkeinen ala-asteikäisten määrän kehitys riippuu pääsääntöisesti Saarenkylän alueella syntyvien ikäluokkien koosta. Vuonna 2017 syntyneiden määrä on jäänyt pieneksi, joten laskeva trendi tulee todennäköisesti jatkumaan. Myös kaavoituksella ja rakennuspaikkojen tarjonnalla on paikallisesti merkitystä oppilasmäärien kehitykseen. ROVANIEMEN KAUPUNKI Saarenkylän koulupalveluverkko 23

30 Seuraavaksi esitetty pylväskaavio havainnollistaa miten ala-asteiden oppilasmäärä tulee pysymään likimain vuoden 2017 tasossa vuoteen 2020 asti. Vuodesta 2021 alkaen ala-astelaisten määrä alkaa laskea noin 3 % vuosittain. Kuvio 2. Saarenkylän ala-asteiden oppilasennuste vuosina Saarenkylän koulujen mitoitukseksi (ala-aste ja yläaste) valittiin tässä selvityksessä kuusi sarjaa. Myöhemmin tämä on esitetty muodossa 6+6. ROVANIEMEN KAUPUNKI Saarenkylän koulupalveluverkko 24

31 4 PALVELUVERKON VAIHTOEHDOT 4.1 Vaihtoehto 1 Vaihtoehdossa alueella jatkaa kolme 2-sarjaista ala-astetta (Nivavaaran, Syväsenvaaran ja Saaren koulu) ja Napapiirin yläaste jatkaa 6-sarjaisena yläasteena. Investoinnit kohdistuvat Syväsenvaaran uuteen ala-aste rakennukseen ja Napapiirin yläasteen uudisrakennukseen. Alla olevassa kartassa on esitetty ala-asteiden laskennalliset oppilaaksiottoalueet, koulujen sijainnit ja sarjaisuudet sekä oppilasperheiden ja uusien kaava-alueiden sijainnit. Punareunaisessa taulukossa on esitetty koulujen sarjaisuus ja oppilasmäärät. Laskennallisena ryhmäkokona on käytetty 23 oppilasta. Kuva 14. Vaihtoehto 1 kartalla ROVANIEMEN KAUPUNKI Saarenkylän koulupalveluverkko 25

32 4.2 Vaihtoehto 2 Vaihtoehdossa alueella jatkaa yksi 3-sarjainen ala-aste (Saaren koulu) ja yksi 3+6 -sarjainen yhtenäiskoulu, josta käytetään nimeä Napapiirin yhtenäiskoulu (Nivavaaran koulu 3-sarjainen ja Napapiirin yläaste 6-sarjainen). Investoinnit kohdistuvat Saaren koulun laajennukseen 3-sarjaiseksi ja Napapiirin yhtenäiskoulun uudisrakennukseen. Alla olevassa kartassa on esitetty ala-asteiden laskennalliset oppilaaksiottoalueet, koulujen sijainnit ja sarjaisuudet sekä oppilasperheiden ja uusien kaava-alueiden sijainnit. Punareunaisessa taulukossa on esitetty koulujen sarjaisuus ja oppilasmäärät. Laskennallisena ryhmäkokona on käytetty 23 oppilasta. Kuva 15. Vaihtoehto 2 kartalla ROVANIEMEN KAUPUNKI Saarenkylän koulupalveluverkko 26

33 4.3 Vaihtoehto 3 Vaihtoehdossa alueella jatkaa yksi 2-sarjainen ala-aste (Saaren koulu) ja yksi 4+6 -sarjainen Napapiirin yhtenäiskoulu. Investoinnit kohdistuvat pelkästään Napapiirin yhtenäiskoulun uudisrakennukseen. Alla olevassa kartassa on esitetty ala-asteiden laskennalliset oppilaaksiottoalueet, koulujen sijainnit ja sarjaisuudet sekä oppilasperheiden ja uusien kaava-alueiden sijainnit. Punareunaisessa taulukossa on esitetty koulujen sarjaisuus ja oppilasmäärät. Laskennallisena ryhmäkokona on käytetty 23 oppilasta. Kuva 16. Vaihtoehto 3 kartalla ROVANIEMEN KAUPUNKI Saarenkylän koulupalveluverkko 27

34 4.4 Vaihtoehto 4 Vaihtoehdossa alueella jatkaa yksi 6+6 -sarjainen yhtenäiskoulu, josta käytetään nimeä Saarenkylän yhtenäiskoulu. Investoinnit kohdistuvat uuteen yhtenäiskoulun uudisrakennukseen. Alla olevassa kartassa on esitetty yhtenäiskoulun saavutettavuus ja koulun sijainti sekä oppilasperheiden ja uusien kaava-alueiden sijainnit. Punareunaisessa taulukossa on esitetty koulujen sarjaisuus ja oppilasmäärät. Laskennallisena ryhmäkokona on käytetty 23 oppilasta. Vaihtoehto voidaan toteuttaa myös muille sijainneille kuin alla olevassa kartassa esitetylle. Mahdollisia muita sijainteja ovat junaradan eteläpuolinen ns. Ohrapellontien alue tai Saaren koulun alue. Sijainnin muutoksesta aiheutuu joitain muutoksia saavutettavuuteen ja esitettyihin laskennan lähtöarvoihin. Kuva 17. Vaihtoehto 4 kartalla ROVANIEMEN KAUPUNKI Saarenkylän koulupalveluverkko 28

35 4.5 Vaihtoehto 5 Vaihtoehdossa alueella jatkaa kaksi 3-sarjaista yhtenäiskoulua, Napapiirin yhtenäiskoulu ja Saaren yhtenäiskoulu. Investoinnit kohdistuvat Napapiirin yhtenäiskoulun uudisrakennukseen sekä Saaren koulun laajennukseen yhtenäiskouluksi. Alla olevassa kartassa on esitetty ala-asteiden laskennalliset oppilaaksiottoalueet, koulujen sijainnit ja sarjaisuudet sekä oppilasperheiden ja uusien kaava-alueiden sijainnit. Punareunaisessa taulukossa on esitetty koulujen sarjaisuus ja oppilasmäärät. Laskennallisena ryhmäkokona on käytetty 23 oppilasta. Kuva 18. Vaihtoehto 5 kartalla ROVANIEMEN KAUPUNKI Saarenkylän koulupalveluverkko 29

36 4.6 Vaihtoehto 6 Vaihtoehdossa alueella jatkaa kaksi 2-sarjaista ala-astetta (Nivavaaran ja Saaren koulu) ja yksi 2+6 -sarjainen yhtenäiskoulu, josta käytetään nimeä Syväsenvaaran yhtenäiskoulu. Investoinnit kohdistuvat pelkästään Syväsenvaaran yhtenäiskoulun uudisrakennukseen. Alla olevassa kartassa on esitetty ala-asteiden laskennalliset oppilaaksiottoalueet, koulujen sijainnit ja sarjaisuudet sekä oppilasperheiden ja uusien kaava-alueiden sijainnit. Punareunaisessa taulukossa on esitetty koulujen sarjaisuus ja oppilasmäärät. Laskennallisena ryhmäkokona on käytetty 23 oppilasta. Kuva 19. Vaihtoehto 6 kartalla ROVANIEMEN KAUPUNKI Saarenkylän koulupalveluverkko 30

37 4.7 Vaihtoehto 7 Vaihtoehdossa alueella jatkaa 2-sarjainen ala-aste (Nivavaaran koulu) ja 2+6 -sarjainen Saaren yhtenäiskoulu. Investoinnit kohdistuvat Saaren koulun laajennukseen yhtenäiskouluksi. Alla olevassa kartassa on esitetty ala-asteiden laskennalliset oppilaaksiottoalueet, koulujen sijainnit ja sarjaisuudet sekä oppilasperheiden ja uusien kaava-alueiden sijainnit. Punareunaisessa taulukossa on esitetty koulujen sarjaisuus ja oppilasmäärät. Laskennallisena ryhmäkokona on käytetty 23 oppilasta. Kuva 20. Vaihtoehto 7 kartalla ROVANIEMEN KAUPUNKI Saarenkylän koulupalveluverkko 31

38 5 VAIHTOEHTOJEN ARVIOINTIA 5.1 Koulumatkat ja oppilaaksiottoalueet Saarenkylän palvelualue on pinta-alaltaan noin 12 km². Alueen läpimitta on itä-länsi-suunnassa noin 7 km ja pohjois-etelä-suunnassa noin 3 km. Palvelualueella on taajamamainen teiden, katujen ja kevyenliikenteen väylien verkosto. Verkosto on rakennettu pääsääntöisesti 1970-, ja 1990-luvuilla. Liikenneverkon osalta muista vaihtoehdoista eroaa selvästi VE 4, joka ei välttämättä sijaitse rakennettujen liikenneväylien varrella. Ala-asteiden saavutettavuus on nykyisen kaltainen vaihtoehdoissa 1 ja 7. Vaihtoehdoissa 2, 3 ja 5 ala-asteiden saavutettavuus muuttuu Syväsenvaaran oppilaista. Syväsenvaaran koulun oppilaaksiottoalueen luoteisosissa asuvien oppilaiden koulumatkat pitenevät pysyen kuitenkin kohtuullisina Rovaniemen keskusalueen keskimääräisiin koulumatkoihin suhteutettuna. Vaihtoehdossa 4 kaikkien palvelualueen reunoilla asuvien oppilaiden koulumatkat pitenevät pysyen kuitenkin kohtuullisina Rovaniemen keskusalueen keskimääräisiin koulumatkoihin suhteutettuna. Yläasteen ja yhtenäiskoulujen saavutettavuus on nykyisen kaltainen vaihtoehdoissa 1, 2 ja 3. Vaihtoehdossa 4 palvelualueen koillisosassa asuvien yläasteen oppilaiden koulumatkat pitenevät ja luoteisosassa asuvien oppilaiden koulumatkat lyhenevät pysyen kuitenkin kohtuullisina Rovaniemen keskusalueen keskimääräisiin koulumatkoihin suhteutettuna. Vaihtoehdoissa 5 ja 7 palvelualueen eteläosissa asuvien yläasteen oppilaiden koulumatkat lyhenevät alueen pohjoisosassa asuvien koulumatkojen pysyessä entisellään. Vaihtoehdossa 6 palvelualueen länsiosissa asuville yläasteen oppilaille koulumatkat lyhenevät, alueen keskiosassa asuvien oppilaiden koulumatkat pitenevät ja alueen itäreunalla asuvien yläasteen koulumatkat pitenevät lähestyen 5 km:n matkaa. Kaikilla Saarenkylän kouluilla on tällä hetkellä kuljetusoppilaita. Ounasjoen itäpuolella asuvia oppilaita tulee sekä Syväsenvaaraan, Saarelle että Napapiirille. Kuusamontien suunnasta tulee oppilaita Saarelle ja Napapiirille. Koskenkylän puolelta tulee Napapiirille vielä yhden vuoden oppilaita 7-luokalle, jonka jälkeen kaikki sieltä tulevat siirtyvät Ounasvaaran peruskouluun. Norvajärveltä tulee oppilaita Syväseen ja Napapiirille. Sodankylän suunnasta tulee oppilaita Napapiirille. Lisäksi alueella kuljetetaan oppilaita muulla perusteella (erityinen tuki yms.) joka koululle. Kuljetuskustannusten näkökulmasta ei ole merkitystä sillä, kuinka monta koulua Saarenkylän alueella on, koska etäisyydet ovat lyhyitä. Kuljetusoppilaat tulee jatkossa logistiikan kannalta keskittää eri vaihtoehdoissa tiettyihin kouluihin, jolloin kuljetusajat saadaan mahdollisimman lyhyiksi. Oppilaat asuvat palvelualueella suhteellisen tasaisesti. Vaihtoehdoissa esitetyt oppilaaksiottoalueiden muutokset perustuvat koulujen oppilasmäärään ja sijaintiin. Vaihtoehdoissa 1 ja 6 ala-asteiden oppilaaksiottoalueisiin ei tule muutoksia. Vaihtoehdoissa 2, 3 ja 7 Syväsenvaaran koulun oppilaaksiottoalue liitetään Nivavaaran ja Saaren koulujen oppilaaksiottoalueisiin. Vaihtoehdossa 4 kaikki Saarenkylän palvelualueen oppilaat käyvät yhdessä yhtenäiskoulussa ja vaihtoehdossa 5 palvelualue jaetaan kahdeksi yhtenäiskoulun oppilaaksiottoalueeksi. 5.2 Lähiliikuntapaikat Vaihtoehdossa 1 nykyisten koulujen pihoilla ja välittömässä läheisyydessä sijaitsevat lähiliikuntapaikat säilyvät nykyisellään. Lähiliikuntapaikkojen infraan voidaan tehdä muutoksia liikuntapaikkojen mahdollisten peruskorjausten ja perusparannusten sekä kehittämis- ja muutostarpeiden yhteydessä. Napapiirin yläasteen ROVANIEMEN KAUPUNKI Saarenkylän koulupalveluverkko 32

39 uusi liikuntasali olisi 720 m² ja Syväsenvaaran uuden koulun liikuntasali olisi 360 m². Kyseessä olevat neliömäärät tarkoittavat molemmissa liikuntasaleissa vapaata lattiatilaa. Vaihtoehdossa 1 lisäksi nykyiset käyttöön jäävät liikuntasalit ovat Nivavaaran koulu 264 m² ja Saaren koulu 394 m². Vaihtoehdossa 2 nykyisten koulujen pihoilla ja välittömässä läheisyydessä sijaitsevat lähiliikuntapaikat säilyvät nykyisellään. Syväsenvaaran koulun lakattua ja kiinteistön käytön päätyttyä on lähiliikuntapaikkojen käyttö vähäisempää. Liikuntapalvelut jatkaa ja edelleen kehittää lähiliikuntapaikkojen ylläpitoa. Niiden suorituspaikkoihin voidaan tehdä muutoksia peruskorjausten ja perusparannusten sekä kehittämis- ja muutostarpeiden yhteydessä. Nivavaaran ja Napapiirin koulujen pihoilla ja välittömässä läheisyydessä sijaitsevia lähiliikuntapaikkoja tulee kehittää ja uudistaa kasvaneen oppilasmäärän ja lisääntyneen koulukäytön vuoksi. Oppilasmäärän kasvu Napapiirin yhtenäiskoulussa ja Syväsenvaaran koulun liikuntasalin poistuminen käytöstä johtavat siihen, että rakennettava uusi liikuntasali olisi 1080 m². Kyseessä oleva neliömäärä tarkoittaa liikuntasalin/-hallin vapaata lattiatilaa. Vaihtoehdossa 2 Saaren koulun nykyinen kouluravintola ennallistettaisiin koulun toiseksi liikuntasaliksi (172 m²) kasvavan oppilasmäärän vuoksi. Vaihtoehdossa 2 lisäksi nykyiset käyttöön jäävät liikuntasalit ovat Nivavaaran koulu 264 m² ja Saaren koulu 394 m². Vaihtoehto 3 on soveltuvin osin vastaava kuin vaihtoehto 2 Napapiirin yhtenäiskoulun osalta. Vaihtoehdossa 3 Saaren koululle ei kohdistu rakentamistarvetta, koska oppilasmäärä säilyy koululla ennallaan. Vaihtoehdossa 4 nykyisten koulujen pihoilla ja välittömässä läheisyydessä sijaitsevien lähiliikuntapaikkojen säilyttäminen riippuu vaihtoehdon sijaintipaikasta. Nykyisten koulujen lakattua ja kiinteistöjen käytön päätyttyä on niiden alueella sijaitsevien lähiliikuntapaikkojen käyttö aikaisempaa vähäisempää. Liikuntapalvelut joutuu arvioimaan kokonaistilanteen, mutta jatkaa soveltuvin osin olemassa olevien lähiliikuntapaikkojen ylläpitoa. Kyseessä olevien lähiliikuntapaikkojen määrää ja niiden suorituspaikkojen määrää joudutaan tarkastelemaan, mahdollisesti myös vähentämään ja tekemään muutoksia peruskorjausten ja perusparannusten yhteydessä. Neljän liikuntasalin poistuessa kartalta tulee haasteelliseksi korvata ne yhden koulukeskuksen yhteyteen rakennettavalla liikuntasali- /liikuntahalliratkaisulla. Koulujen ja vapaa-ajan tarpeisiin rakennettavan liikuntahallin koko olisi m². Kyseessä oleva neliömäärä tarkoittaa liikuntasalin/-hallin vapaata lattiatilaa. Vaihtoehdossa ei ole muita saleja käytössä. Vaihtoehto 5 on soveltuvin osin vastaava kuin vaihtoehdot 2 ja 3. Saaren yhtenäiskoulun mahdollinen uusi liikuntasali olisi 360 m². Kyseessä oleva neliömäärä tarkoittaa liikuntasalin/-hallin vapaata lattiatilaa. Vaihtoehdossa 5 lisäksi nykyiset käyttöön jäävät liikuntasalit ovat Nivavaaran koulu 264 m² ja Saaren koulu 394 m². Vaihtoehto 6 on soveltuvin osin vastaava kuin vaihtoehto 1. Syväsenvaaran yhtenäiskoulun uusi liikuntasali olisi m². Kyseessä oleva neliömäärä tarkoittaa liikuntasalin/-hallin vapaata lattiatilaa. Vaihtoehdossa 6 lisäksi nykyiset käyttöön jäävät liikuntasalit ovat Nivavaaran koulu 264 m² ja Saaren koulu 394 m². Vaihtoehto 7 on soveltuvin osin vastaava kuin vaihtoehto 1. Saaren yhtenäiskoulun uusi liikuntasali olisi 1080 m². Kyseessä oleva neliömäärä tarkoittaa liikuntasalin/-hallin vapaata lattiatilaa. Vaihtoehdossa 7 lisäksi nykyiset käyttöön jäävät liikuntasalit ovat Nivavaaran koulu 264 m² ja Saaren koulu 394 m². ROVANIEMEN KAUPUNKI Saarenkylän koulupalveluverkko 33

40 Liikuntasalineliöt 2017 VE1 VE2 VE3 VE4 VE5 VE6 VE7 Napapiirin yläaste Nivavaaran koulu Syväsenvaaran koulu Saaren koulu Saarenkylän yhtenäiskoulu Yhteensä Taulukko 12. Saarenkylän koulujen liikuntasalineliöt eri vaihtoehdoissa Eri vaihtoehtojen liikuntasalien mitoituksessa on täytynyt huomioida ala- ja yläasteen erilaiset tarpeet uuden opetussuunnitelman mukaisesti sekä opetusryhmien lukumäärä suhteessa käytettävissä olevaan kouluaikaan. Lukujärjestyksen pedagogisen suunnittelun kannalta opetusryhmille tulee mahdollistaa tuntipaikkoja liikuntasaliin eri päiville. 5.3 Nuorisotilat Rovaniemen nuorisopalveluiden tavoite on, että jokaisella alueella toimii nuorisotila, joka on alueen nuorisotyön keskus. Nuorisotilatoiminta on suunnattu vuotiaille, joten sijainti yläasteen/yhtenäiskoulun yhteydessä on ideaali kohderyhmän kannalta. Alueellisiin nuorisopalveluihin kuuluu nuorisotilatoiminta, pienryhmätoiminta, kerhot, neuvonta ja tiedotus, koulunuorisotyö, tapahtumat sekä retket. Nuorisotilan sijaitseminen yläasteen/yhtenäiskoulun yhteydessä mahdollistaa monipuolisesti tilojen yhteiskäytön ja liikuntatilojen, sekä piha-alueen hyödyntämisen iltaisin ja viikonloppuisin. Lisäksi nuorisotilan fyysinen sijainti koululla sujuvoittaa päivisin tapahtuvaa koulunuorisotyötä. Kouluilla nuoriso-ohjaajat järjestävät päivisin ryhmäytymistoimintoja, kiusaamisen vastaisia toimenpiteitä, pienryhmiä, välituntitoimintaa, päihde- ja seksuaalivalistusta sekä toimivat yhteistyössä opettajien, oppilaskuntien ja tukioppilaiden kanssa. Kaikissa vaihtoehdoissa nuorisotilat on sijoitettu yläasteen/yhtenäiskoulun yhteyteen samoilla mitoituksilla. Näin ollen vaihtoehtojen tarkempi analysointi ei ole tässä yhteydessä tarpeellista. 5.4 Kansalaisopisto Saarenkylän koulujen tiloissa on käynyt yhteensä kurssilaista 120 kurssilla ja opiston oppitunneista tuntia (39,5 %) on järjestetty Saarenkylän alueella. Syväsenvaaran koulun yhteydessä kansalaisopistolla on omat opistotilat (kansalaisopiston kudonta- ja keramiikkaluokka sekä käsityötila). Saarenkylän koulujen tiloissa on lisäksi järjestetty eri sisältöisiä kursseja (liikunta, käsityö, musiikki, ). Kansalaisopiston tilatarpeet on huomioitu eri vaihtoehdossa samoilla mitoituksilla. Näin ollen vaihtoehtojen tarkempi analysointi ei ole tässä yhteydessä tarpeellista. 5.5 Esiopetus Varhaiskasvatusyksiköiden sijainti koulujen yhteydessä tai läheisyydessä edesauttaa varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen välisen yhteistyön tekemistä ja mahdollistaa paremmin lapsen eheän oppimispolun rakentumisen. Palveluverkon eri vaihtoehdoissa Naavametsän päiväkodin korvaa kolme esiopetusryhmää. Esiopetuksen tilatarpeet on huomioitu eri vaihtoehdossa samoilla mitoituksilla. Näin ollen vaihtoehtojen tarkempi analysointi ei ole tässä yhteydessä tarpeellista. ROVANIEMEN KAUPUNKI Saarenkylän koulupalveluverkko 34

41 5.6 Lapsivaikutusten arviointi ja pedagogisia näkökulmia Tällä hetkellä kaikki Saarenkylän oppilaat eivät käy välttämättä sitä koulua, joka on lähinnä heidän asuinpaikkaansa, vaan lähikouluksi on voitu nimetä myös se koulu, jossa on tilaa. Osalle lapsista, jotka asuvat lähinnä Nivavaaran koulua, lähikouluksi on nimetty Saaren koulu. Syntyvyyden perusteella tehdyn oppilasennusteen mukaan Syväsenvaaran koulun ja Saaren koulun oppilasmäärät vähenevät siten, että Syväsenvaaran koulussa vähennys on 81 oppilasta vuoteen 2023 mennessä ja Saaren koulussa 89 oppilasta. Nivavaaran koulussa oppilasmäärän vähennys on vain 20 oppilasta vuoteen 2023 mennessä. Nivavaaran koulun oppilasmäärä näyttääkin pysyvän melko vakaana. Jotta Saarenkylän alueen ala-asteiden oppilaiden lähikouluksi olisi mahdollista nimetä se koulu, joka sijaitsee lähinnä oppilaan asuinpaikkaa, pitäisi oppilasmäärän vähentyä juuri Nivavaaran koulussa. Nivavaaran kouluun ei ole voitu ottaa oppilaaksi kaikkia koulun lähellä asuvia lapsia, vaikka lisäyspaine on kohdistunut sinne. Vaihtoehto 1 ei siten ratkaise tätä tilannetta, sillä Nivavaaran kouluun tulisi lisätä vähintään yksi sarja lisää. Rovaniemen opetustoimen tekemän Perusopetuksen järjestämisperiaatteiden mukaan lähikoulu on pääsääntöisesti oppilaan kotia lähinnä sijaitseva koulu (s. 9). Vaihtoehto 1:n kohdalla Syväsenvaaran koulu ja Napapiirin yläaste saisivat uudet ja modernit oppimisympäristöt, joissa opetussuunnitelman mukaisesti oppilaan oma aktiivisuus, tutkiminen ja vertaisoppiminen painottuisivat. Oppilasennusteen mukaan kaikki Saarenkylän ala-asteet pienenisivät oppilasmääriltään, eniten kuitenkin Saaren koulu ja sitten Syväsenvaaran koulu. Haasteena tulevaisuudessa Saaren koulun ja Syväsenvaaran koulun kohdalla olisi kaikkien luokanopettajien opetusvelvollisuuden (24 tuntia viikossa) täyttyminen. Ratkaisuna tähän on nykyisen tilanteen jatkuminen eli lapsia ohjataan Nivavaaran koulun läheltä Saaren koulun ja Syväsenvaaran koulun oppilaiksi. Koska vaihtoehdossa 1 Saarenkylän kouluverkko olisi kuten nykyään, jäisi opettajien osaamisen ja taitojen hyödyntäminen suppeammaksi, oman koulun asiaksi. Pienemmässä koulussa opettajan erityisosaamisesta hyötyisi pienempi määrä oppilaita eli vain oman koulun oppilaat. Voi myös syntyä tilanteita, jolloin koulussa on useampi esimerkiksi kuvataiteeseen tai alkuopetukseen erikoistunutta opettajaa, eikä kaikki pysty saamaan opetettavakseen juuri niitä oppiaineita, joihin on erikoistunut (rekrytointi tärkeää). Toisaalta taas pienemmässä koulussa voi olla niin, että johonkin oppiaineeseen ei löydy ketään opettajaa, esimerkiksi musiikkiin: kukaan koulun luokanopettajista ei ole erikoistunut musiikkiin tai kukaan ei halua sitä opettaa. Opettajien erilainen ja laaja osaaminen on sekä oppilaiden, opettajan itsensä että muiden työntekijöiden hyödyksi (saa opettaa oppiaineita, joita haluaa ja joihin on kyvykäs). Pienemmällä ala-asteella myös opettajien yhteistyö voi olla haasteellisempaa, sillä aina ei löydy samanhenkistä rinnakkaisluokan opettajaa, jonka kanssa toteuttaa opetusta työparina tai suunnitella ja ryhmitellä opetusta yhdessä. Sama tilannehan on myös oppilailla: Kun on enemmän oppilaita, löytyy myös samanhenkisiä kavereita enemmän. Pienemmällä ala-asteella myös erityisopettajien kohdalla työn jakaminen esimerkiksi erityisopettajan oman vahvuuksien tai vuosiluokkien mukaan on haasteellisempaa, koska opettajia on vähemmän. Vaihtoehdossa 1 oppilashuoltopalvelut eli kouluterveydenhoitaja, koulukuraattori ja koulupsykologipalvelut on järjestettävä kaikkiin kouluihin. Oppilaan kannalta tämä tarkoittaa heikompaa palveluiden tavoitettavuutta, sillä pienemmässä koulussa oppilashuoltohenkilöstö on tavoitettavissa vain tiettyinä päivinä. Vaihtoehdossa 1 tarvitaan myös neljä rehtoria. Toisaalta tässä vaihtoehdossa liikuntatiloja on riittävästi ja opettajien oppilastuntemus koko koulun oppilaiden osalta on parempi. Pienemmällä ala-asteella A2-kielen (saksa, ruotsi, saame, italia, espanja, ranska ja venäjä) ryhmien syntyminen on haasteellisempaa. Rovaniemen opetustoimen tekemän Perusopetuksen järjestämisperiaatteiden mukaan A2-kielen ryhmän muodostumiseen tarvitaan vähintään 10 oppilasta (s. 13). Pienemmällä ala-asteella voi olla tilanne, että ei synny yhtään A2-kielen ryhmää tai syntyy vain yksi ryhmä. Isommalla ala-asteella A2- kielen ryhmiä voi syntyä useita ja päteviä aineenopettajiakin löytyy omasta koulusta, usein näin varsinkin kun ROVANIEMEN KAUPUNKI Saarenkylän koulupalveluverkko 35

42 on kyse yhtenäiskoulusta. Se, että syntyy useita A2-kielen ryhmiä, mahdollistaa oppilaalle sen, että hän voi opiskella sellaista oppiainetta, jota hän itse haluaa. Tulevaisuudessa kansainvälisessä yhteistyössä juuri erilaisten kielten osaaminen eritasoisesti on tärkeää. Vaihtoehdossa 2 Saaren koulun ja Nivavaaran koulun luokkamäärät sekä koulun koko kasvaisivat ja Nivavaaran koulusta ja Napapiirin yläasteesta tulisi yhtenäiskoulu. Tämä toisi Saarenkylän alueelle kaksi samankokoista ala-astetta, jolloin alueen oppilassijoittelu helpottuisi ja oppilaiden lähikoulu olisi paremmin heidän asuinpaikkaansa lähinnä oleva koulu. Monen Syväsenvaaran koulun oppilaan koulumatka pitenisi tässä ratkaisussa, mutta ei kuitenkaan olisi yli 3 km. Alueen koko oppilasmäärän väheneminen ei näyttäytyisi niin voimakkaasti ala-asteilla, vaan kahdella ala-asteella oppilasmäärä olisi noin 400 oppilasta. Vaihtoehdossa 2 kaikki koulut, jotka jäisivät, saisivat uusia oppimisympäristöjä, jotka tukisivat nykyisen opetussuunnitelman toteuttamista. Myös opettajien monipuolinen osaaminen olisi paremmin hyödynnettävissä (enemmän opettajia koulussa tarkoittaa enemmän ja monipuolisempaa osaamista) ja se kohdistuisi useamman oppilaan eduksi. Tutkimustulosten mukaan työntekijä on tyytyväisempi, mitä monipuolisemmin hän voi käyttää kykyjään. Ruotsin kielen (B1-kieli) opettaminen yhtenäiskoulussa olisi mahdollista järjestää myös siten, että yläasteen puolelta löytyisi ruotsin kielen aineenopettaja 6. vuosiluokalle. Tämä toisi myös aineenopettajan tunteihin lisäystä. Saaren koululla ruotsin kielen opetus tulisi järjestää kuten nykyäänkin (luokanopettajat opettavat). Koska Saarenkylän ala-asteet, Nivavaaran koulu ja Saaren koulu, suurenisivat, opettajien työparityöskentely ja luokkatasoinen tiimityö mahdollistuisi helpommin: löytyisi enemmän opettajia, jotka jakaisivat samanlaisen ihmiskäsityksen ja oppimiskäsityksen. Myös oppilaille löytyisi samanhenkisiä kavereita enemmän. Lapsivaikutusten arvioinnissa oppilaat ovat kokeneet tämän erityisen tärkeäksi. Vaihtoehdossa 2 oppilashuoltopalveluiden saatavuus ja tavoitettavuus paranisi, mikä on tärkeää oppilaan kannalta. Myös oppilaiden A2-kielen valinnaisuus lisääntyisi, sillä suurempi oppilasmäärä synnyttää useamman kieliryhmän. Yhtenäiskoulu mahdollistaisi paremmin sekä aineenopettajien hyödyntämisen alaluokilla että kaksoiskelpoisten luokanopettajien hyödyntämisen yläluokilla (esimerkiksi musiikin opetus, kielten opetus, historian ja uskonnon opetus sekä käsityön opetus). Yhtenäiskoulussa opettajien opetusvelvollisuudet täyttyisivät näin paremmin. Saaren koulun ja yhtenäiskoulun riittävistä liikuntatiloista tulisi erityisesti huolehtia. Rehtoreiden määrä tässä vaihtoehdossa vähenisi neljästä kahteen. Vaihtoehdossa 3 Nivavaaran koulun luokkamäärät sekä koulun koko kasvaisi ja Nivavaaran koulusta ja Napapiirin yläasteesta tulisi yhtenäiskoulu. Saaren koulu pysyisi edelleen 2-sarjaisena kuten nykyäänkin. Tämän vaihtoehdon mukaan Saarenkylän alueella olisi kaksi ala-astetta jolloin alueen oppilassijoittelu selkiintyisi ja oppilaiden lähikoulu olisi paremmin heidän asuinpaikkaansa lähinnä oleva koulu. Paine Nivavaaran koulun kohdalla olisi ratkaistu. Monen Syväsenvaaran koulun oppilaan koulumatka pitenisi tässä vaihtoehdossa, mutta ei kuitenkaan olisi yli 3 km. Suurimman osan Syväsenvaaran koulun oppilaiden lähikouluksi tulisi Napapiirin yhtenäiskoulu. Alueen koko oppilasmäärän väheneminen ei näyttäytyisi niin voimakkaasti ala-asteilla kuin vaihtoehto yhdessä. Tässä vaihtoehdossa Nivavaaran koulu ja Napapiirin yläaste saisivat uusia oppimisympäristöjä, jotka tukisivat nykyisen opetussuunnitelman toteuttamista. Saaren kouluun ei tehtäisi investointeja eli muutoksia oppimisympäristöihin. Ruotsin kielen (B1-kieli) opettaminen yhtenäiskoulussa olisi mahdollista järjestää myös siten, että yläasteen puolelta löytyisi ruotsin kielen aineenopettaja 6. vuosiluokalle. Tämä toisi myös aineenopettajan tunteihin lisäystä. Saaren koululla ruotsin kielen opetus tulisi järjestää kuten nykyäänkin (luokanopettajat opettavat). ROVANIEMEN KAUPUNKI Saarenkylän koulupalveluverkko 36

43 Koska Nivavaaran koulu suurenisi, työparityöskentely ja opettajien luokkatasoinen tiimityö mahdollistuisi paremmin: löytyisi paremmin opettajia, jotka jakaisivat samanlaisen ihmiskäsityksen ja oppimiskäsityksen. Myös alaluokkien oppilaille löytyisi samanhenkisiä kavereita enemmän Napapiirin yhtenäiskoulusta. Vaihtoehdossa 3 oppilashuoltopalveluiden saatavuus ja tavoitettavuus paranisi Napapiirin yhtenäiskoulussa, sillä isommassa yksikössä on oppilashuoltohenkilöstöä mitoitettu oppilaiden tarpeisiin enemmän. Myös oppilaiden A2-kielen valinnaisuus paranisi Napapiirin yhtenäiskoulussa, sillä suurempi oppilasmäärä eli neljä rinnakkaista luokkaa synnyttäisi todennäköisesti useamman kieliryhmän. Napapiirin yhtenäiskoulu mahdollistaisi sekä aineenopettajien hyödyntämisen alaluokilla että kaksoiskelpoisten luokanopettajien hyödyntämisen yläluokilla (esimerkiksi musiikin opetus, kielten opetus, historian ja uskonnon opetus sekä käsityön opetus). Yhtenäiskoulussa oppilashuollon jatkuvuus voitaisiin varmistaa tehokkaammin, sillä samat työntekijät niin oppilashuollossa kuin muutenkin tapaavat ja opettavat oppilaita sekä alaluokilla että yläluokilla. Tällöin nivelvaiheen tiedonsiirtoon liittyvät haasteet vähenisivät. Erityisopettajien kohdalla työn jakaminen mahdollistuisi paremmin. Myös erilaisten joustavien pedagogisten ratkaisujen toteuttaminen oli helpompaa yhtenäiskoulussa (henkilökuntaa ja tiloja enemmän). Yhtenäiskoulun riittävistä liikuntatiloista tulisi erityisesti huolehtia. Vaihtoehdossa 3 suurempaan yksikköön ja yhtenäiskouluun liittyvät hyödyt ja edut koskettaisivat Napapiirin yhtenäiskoulua. Saaren koulu säilyisi pienehkönä ala-asteena. Rehtoreiden määrä tässä vaihtoehdossa vähenisi neljästä kahteen. Vaihtoehdossa 4 mahdollisesti kaikkien Saarenkylän alueen oppilaiden koulumatka muuttuisi, sillä yhden yhtenäiskoulun sijaintia ei vielä tiedetä. Oppilaiden koulumatkat pysyisivät kuitenkin kohtuullisina Rovaniemen keskusalueen keskimääräisiin koulumatkoihin suhteutettuna. Tässä vaihtoehdossa oppilassijoittelu selkiintyisi ja kaikilla oppilailla olisi sama lähikoulu. Kaikki oppilaat, opettajat ja muut työntekijät saisivat uudet, modernit ja terveet oppimisympäristöt. Liikuntatilat vähenisivät tässä vaihtoehdossa eniten, joten riittäviin liikuntatiloihin tulisi kiinnittää erityistä huomiota. Ruotsin kielen (B1-kieli) opettamisessa 6. vuosiluokille voisi hyödyntää aineenopettajia. Opettajien opetusvelvollisuudet täyttyisivät ja oppilaat saisivat pätevien luokanopettajien sekä aineenopettajien opetusta ja ohjausta. Kaikenlainen opettajien välinen yhteistyö, erilaiset joustavat pedagogiset ratkaisut, työparityöskentely ja tiimityöskentely olisivat helpommin toteutettavissa. Koska yhtenäiskoulussa työskentelisi useita saman oppiaineen opettajia, he voisivat suunnitella opetusta yhdessä, eriyttää opetusta ja jakaa oppilaita eri tavoin. Tällöin tulisi huolehtia siitä, että yhtenäiskoulussa olisi riittävästi ja erilaisia tiloja monipuoliseen työskentelyyn. Niin opettajille kuin oppilaillekin löytyisi samanhenkisiä kavereita. Monen mielestä niitä saattaisi löytyä ehkä liikaakin, sillä yhtenäiskoulussa olisi yli oppilasta. Tällöin opettajien oppilastuntemus koko koulun oppilaiden osalta olisi heikompi kuin edellisissä vaihtoehdoissa. Oppilashuoltopalveluiden saatavuus ja tavoitettavuus vaihtoehdossa 4 olisi hyvä. Kouluterveydenhoitaja ja koulukuraattori olisivat oppilaiden tavattavissa joka päivä. Yhtenäiskoulussa oppilashuollon jatkuvuus ja tiedonsiirto nivelvaiheissa olisi toimivaa. Valinnaisuus yhtenäiskoulussa toteutuisi hyvin niin A2-kielen kohdalla kuin yläluokilla taide- ja taitoaineissa sekä valinnaisissa aineissa. Erilaisia valinnaisia ryhmiä muodostuisi useissa oppiaineissa ja näin oppilaiden viihtyminen koulussa lisääntyisi sekä opiskelumotivaatio paranisi. Yhtenäiskoulu mahdollistaisi myös sekä aineenopettajien hyödyntämisen alaluokilla että kaksoiskelpoisten luokanopettajien hyödyntämisen yläluokilla. Erityisopettajia ja oppilaanohjaajia yhtenäiskoululla olisi useita. Ohjausresurssia ja oppimisen tukea olisi hyvin oppilaiden käytössä. Rehtoreita tässä vaihtoehdossa olisi yksi ja lisäksi yksi tai kaksi apulaisrehtoria. Vaihtoehdossa 5 esitetään kahta erillistä yhtenäiskoulua. Vaihtoehto palvelisi peremmin ala- kuin yläastetta. Ala-asteiden kohdalla ruotsin kielen (B1-kieli) opetuksessa 6. vuosiluokalla olisi mahdollista hyödyntää ai- ROVANIEMEN KAUPUNKI Saarenkylän koulupalveluverkko 37

44 neenopettajia ja A2-kielen kohdalla valinnaisuus paranisi, kun syntyisi useampia kieliryhmiä. Koska ala-asteiden koko suurenisi, siellä työparityöskentely ja opettajien luokkatasoinen tiimityö mahdollistuisi paremmin. Myös alaluokkien oppilaille löytyisi samanhenkisiä kavereita enemmän isommissa kouluissa. Esitetyssä vaihtoehdossa ala-asteet suurenisivat, mutta yläasteet pienenisivät. Tällöin oppilasmäärä yläasteilla olisi noin 200 oppilasta. Vaihtoehto, että Saarenkylän alueella olisi kaksi yhtenäiskoulua, on sekä yläluokkien oppilaiden että aineenopettajien kannalta erittäin huono. Yläkoulussa, jossa olisi vain noin 200 oppilasta, ei täyttyisi monenkaan aineenopettajan opetusvelvollisuus. Tämä tilanne olisi esimerkiksi musiikissa, kuvataiteessa, käsityössä ja kotitaloudessa. Tämä tarkoittaisi sitä, että aineenopettaja joutuisi mahdollisesti opettamaan oman aineensa lisäksi jotakin sellaista oppiainetta, jota hän ei olisi opiskellut. Tilanne ei palvelisi oppilaita eikä opettajia. Jos aineenopettajille otettaisiin tunteja alaluokilta, luokanopettajien opetusvelvollisuus jäisi vajaiksi, sillä luokanopettajan opetusvelvollisuus on 24 tuntia viikossa. Pienellä yläasteella myös monessa oppiaineessa aineenopettajia olisi vain yksi. Tällöin työparityöskentely tai oppilaiden jakaminen joustavasti erilaisiin opetusryhmiin toisen saman oppiaineen opettajan kanssa olisi mahdotonta. Pienellä yläasteella esimerkiksi äidinkielessä ja kirjallisuudessa olisi vain yksi aineenopettaja, jolla tulisi opetusvelvollisuus täyteen. Myös oppilaanohjaajia olisi vain yksi. Rovaniemen opetustoimen tekemän Perusopetuksen järjestämisperiaatteiden mukaan kouluverkkoa kehitetään perustamalla mahdollisuuksien mukaan yhtenäisiä 1-9-kouluja, jolloin oppilasmäärä mahdollistaa taloudellisesti ja pedagogisesti riittävän kokoisten yksiköiden muodostumisen. Kouluyksiköiden perusratkaisuja on yläluokkien kohdalla 4-8 -sarjaisuus (s. 7). Ehdotetussa vaihtoehdossa 5 yläluokilla olisi vain kolme sarjaa. Pienellä yläasteella oppilaiden valinnaisuus kaventuisi, sillä taide- ja taitoaineissa sekä valinnaisissa aineissa vain niiden suosituimpien oppiaineiden kohdalla muodostuisi ryhmiä ja opetus käynnistyisi. Tämä tarkoittaisi sitä, että monissa kielissä (B2-kieli esimerkiksi venäjä, ranska ja saksa) ryhmiä ei perustettaisi, koska oppilasmäärä ryhmässä olisi liian pieni. Yläasteen oppilaiden valinnaisuus pienenisi myös siksi, että valinnaista oppiainetta opettavaa opettajaa ei ehkä olisi saatavilla: opettajien monipuolinen osaaminen olisi niukempaa. Sillä, että oppilas voi yläasteella valinnaisten aineiden kautta vaikuttaa niihin oppiaineisiin, joita hän viikon aikana opiskelee, on suuri merkitys oppilaan opiskelumotivaatioon ja koulussa viihtymiseen. Valinnaisten aineiden kautta oppilas voi oman mieltymyksensä mukaan saada opiskeluviikkoonsa enemmän taitoaineita tai teoreettisia aineita. Tähän yläasteiden valinnaisuus perustuu. Vaihtoehdossa 6 kaikkien Saarenkylän alueen yläluokkien oppilaiden koulumatka muuttuisi, mutta ei kuitenkaan ylittäisi 5 km:iä. Vaihtoehdon mukaan Saarenkylän alueella jatkaisi kolme samankokoista 2-sarjaista alaastetta (oppilasmäärä noin 270). Jotta Saarenkylän alueen ala-asteiden oppilaiden lähikouluksi olisi mahdollista nimetä se koulu, joka sijaitsee lähinnä oppilaan asuinpaikkaa, pitäisi Nivavaaran koulu muuttaa vähintään 3-sarjaiseksi. Lisäyspaine kohdistuu Nivavaaran kouluun. Vaihtoehto 6 ei tuo ratkaisua siihen, että kaikkien Nivavaaran koulun lähellä asuvien ala-asteikäisten lasten lähikouluksi olisi mahdollista nimetä Nivavaaran koulu. Oppilassijoittelu ei siten helpottuisi eikä selkiintyisi. Vaihtoehdon kohdalla Syväsenvaaran koulun ja Napapiirin yläasteen oppilaat ja henkilökunta saisivat uudet ja modernit oppimisympäristöt. Tässä esitetyssä vaihtoehdossa ala-asteiden tilanne opetuksen suhteen säilyisi nykyisellään. Haasteena tulisi olemaan Saaren ja Syväsenvaaran koulujen kohdalla kaikkien luokanopettajien opetusvelvollisuuden (24 tuntia viikossa) täyttyminen. Ratkaisuna tähän olisi lasten ohjaaminen Nivavaaran koulun läheltä Saaren koulun ja Syväsenvaaran koulun oppilaiksi. Luokanopettajien kohdalla rinnakkaisluokan opettajia olisi vain yksi, jonka kanssa toteuttaa opetusta työparina. Ruotsin kielen (B1-kieli) opettaminen Syväsenvaaran yhtenäiskoulussa olisi mahdollista järjestää myös siten, että yläasteen puolelta löytyisi ruotsin kielen aineenopettaja 6. vuosiluokalle. Tämä toisi myös aineenopettajan tunteihin lisäystä. Silloin olisi kuitenkin huolehdittava siitä, että luokanopettajien opetusvelvollisuus ROVANIEMEN KAUPUNKI Saarenkylän koulupalveluverkko 38

45 täyttyisi, koska kyseessä olisi vain 2-sarjainen ala-aste. Syväsenvaaran yhtenäiskoulun alaluokilla A2-kielen (saksa, ruotsi, saame, italia, espanja, ranska ja venäjä) ryhmien syntyminen olisi haasteellisempaa. Pienellä ala-asteella voi olla tilanne, että ei synny yhtään A2-kielen ryhmää tai syntyy vain yksi ryhmä. Isommalla alaasteella A2-kielen ryhmiä voi syntyä useita. Päteviä aineenopettajia varmaan löytyisi omasta yhtenäiskoulusta, kun vain syntyisi opetusryhmiä. Myös opettajien monipuolinen osaaminen olisi paremmin hyödynnettävissä Syväsenvaaran yhtenäiskoulussa (enemmän opettajia koulussa tarkoittaa enemmän ja monipuolisempaa osaamista) ja se kohdistuisi sekä alaluokkien että yläluokkien oppilaan eduksi. Yhtenäiskoulu mahdollistaisi sekä aineenopettajien hyödyntämisen alaluokilla että kaksoiskelpoisten luokanopettajien hyödyntämisen yläluokilla (esimerkiksi musiikin opetus, kielten opetus, historian ja uskonnon opetus sekä käsityön opetus). Oppilashuoltopalveluiden saatavuus ja tavoitettavuus paranisi Syväsenvaaran yhtenäiskoulussa, Nivavaaran ja Saaren kouluissa se pysyisi nykyisellään. Yläluokilla oppilaiden valinnaisuus toteutuisi hyvin. Rehtoreiden määrä tässä vaihtoehdossa vähenisi neljästä kolmeen. Vaihtoehto 7 vastaa pääpiireittäin vaihtoehtoa 3 pedagogisten näkökulmien osalta. ROVANIEMEN KAUPUNKI Saarenkylän koulupalveluverkko 39

46 6 INVESTOINTI- JA KÄYTTÖTALOUSKUSTANNUKSET 6.1 Uudisinvestointien talousvaikutukset vaihtoehdoittain Alla esitetään uudishankkeiden kokonaishinnat vaihtoehdoittain sekä alustavien kokonaiskustannusten muodostuminen. Vaihtoehtojen tilaluettelot ja uudishinnat ovat tämän tarveselvityksen liitteinä. Tavoitehinnassa ei ole huomioitu mahdollisia normaalista perustamistavasta poikkeavan perustamisen lisäkustannuksia. Vaihtoehdoissa esitetyt tilaohjelmat ovat alustavia. Tilaohjelmat on laadittu siten, että vaihtoehdot olisivat mahdollisimman yhdenmukaisia ja vertailukelpoisia. UUDISRAKENNUKSET VE1 Napapiiri YA VE1 Syv. AA VE2 Nap VE2 Saari AA VE3 Nap YA VE4 Saarenk. VE5 Nap VE5 Saari VE6 Syv. VE7 Saari A YLÄASTE 1 007, , , , , , ,0 B ALA-ASTE 1 189,0 160,0 224,0 496, ,0 918,0 518,0 C ESIOPETUS 354,0 354,0 354,0 354,0 354,0 354,0 354,0 D AAMU- JA IP TOIMINTA 148,0 197,0 197,0 283,0 425,0 197,0 197,0 148,0 319,0 E KANSALAISOPISTO 140,0 140,0 140,0 140,0 140,0 140,0 140,0 F NUORISOTILAT 216,5 216,5 216,5 216,5 216,5 216,5 216,5 G LIIKUNTATILAT 1 057,0 534, ,0 88, , , ,0 634, , ,0 H HALLINTO JA MUU TUKITOIMINTA 357,0 223,0 505,0 71,0 523,0 585,0 431,0 159,0 433,0 229,0 I KOULURAVINTOLA 270,0 140,0 520,0 190,0 580,0 710,0 400,0 306,0 410,0 540,0 I KEITTIÖTILAT 132,0 101,0 180,0 132,0 208,0 303,0 151,0 151,0 180,0 208,0 J LIIKENNETILAT 968,5 696, ,0 294, , ,0 756,0 782, , ,0 K TEKNISET TILAT 298,0 201,0 411,0 85,0 461,0 947,0 279,0 221,0 602,0 548,0 L VSS 109,0 74,0 148,0 67,0 164,0 344,0 101,0 79,0 216,0 210,0 YHTEENSÄ 4 909, , , , , , , , , ,5 Taulukko 13. Uudisrakennusten tilojen jakautuminen (m2) UUDISRAKENNUKSET VE1 Napapiiri YA VE1 Syv. AA VE2 Nap Taulukko 14. Uudisrakennusten tilojen jakautuminen (%) VE2 Saari AA Investoinneissa on huomioitu uudisrakentaminen, mahdolliset vanhojen tilojen muutostyöt, kalusteet, pihaalueen rakentaminen, lähiliikuntapaikat ja infran muutostyöt. VE3 Nap YA VE4 Saarenk. VE5 Nap VE5 Saari VE6 Syv. VE7 Saari A YLÄASTE 20,5 % 0,0 % 15,0 % 0,0 % 13,5 % 17,5 % 0,0 % 29,8 % 27,4 % 28,8 % B ALA-ASTE 0,0 % 36,0 % 2,4 % 16,6 % 6,6 % 17,3 % 0,0 % 0,0 % 9,3 % 5,5 % C ESIOPETUS 7,2 % 0,0 % 5,3 % 0,0 % 4,7 % 2,3 % 7,7 % 0,0 % 3,6 % 3,8 % D AAMU- JA IP TOIMINTA 0,0 % 4,5 % 2,9 % 14,6 % 3,8 % 2,7 % 4,3 % 5,5 % 1,5 % 3,4 % E KANSALAISOPISTO 2,9 % 0,0 % 2,1 % 0,0 % 1,9 % 0,9 % 3,1 % 0,0 % 1,4 % 1,5 % F NUORISOTILAT 4,4 % 0,0 % 3,2 % 0,0 % 2,9 % 1,4 % 4,7 % 0,0 % 2,2 % 2,3 % G LIIKUNTATILAT 21,5 % 16,2 % 23,1 % 6,5 % 20,7 % 18,8 % 33,8 % 17,6 % 15,6 % 16,4 % H HALLINTO JA MUU TUKITOIMINTA 7,3 % 6,7 % 7,5 % 5,3 % 7,0 % 3,8 % 9,4 % 4,4 % 4,4 % 2,4 % I KOULURAVINTOLA 5,5 % 4,2 % 7,8 % 14,1 % 7,8 % 4,6 % 8,7 % 8,5 % 4,1 % 5,7 % I KEITTIÖTILAT 2,7 % 3,1 % 2,7 % 9,8 % 2,8 % 2,0 % 3,3 % 4,2 % 1,8 % 2,2 % J LIIKENNETILAT 19,7 % 21,1 % 19,6 % 21,8 % 19,9 % 20,4 % 16,5 % 21,7 % 20,5 % 20,0 % K TEKNISET TILAT 6,1 % 6,1 % 6,1 % 6,3 % 6,2 % 6,1 % 6,1 % 6,1 % 6,1 % 5,8 % L VSS 2,2 % 2,2 % 2,2 % 5,0 % 2,2 % 2,2 % 2,2 % 2,2 % 2,2 % 2,2 % YHTEENSÄ 100,0 % 100,0 % 100,0 % 100,0 % 100,0 % 100,0 % 100,0 % 100,0 % 100,0 % 100,0 % ROVANIEMEN KAUPUNKI Saarenkylän koulupalveluverkko 40

47 Toiminto Peruste Vanhan tilan muutostyöt tilaliikelaitoksen arvio Muutettavien tilojen kalusteet 8% muutostöiden hinnasta Kalusteet 8% rakennuksen tavoitehinnasta Piha-alue 50% huoneistoalasta, vanhalle pihalle 70 /m², uudelle pihalle 100 /m² Lähiliikunta 50% huoneistoalasta, vanhalle liikuntapaikalle 100 /m², uudelle liikuntapaikalle 120 /m² Infran muutostyöt/rakentaminen 1% tavoitehinnasta vanhalle rakennuspaikalle, 2% tavoitehinnasta uudelle rakennuspaikalle Taulukko 15. Tilaohjelman lisäksi hankkeeseen kuuluvien erien laskennan perusteet Tila Henkilökunnan taukohuone Henkilökunnan vaatenaulakko/-säilytys Oppilaiden wc-tilat Oppilaiden vaatenaulakkotilat Aulatilat Tuulikaapit Mitoitus 1,5m2/hlö 0,5m2/hlö 1 wc/20 hlö 2m2/por 0,2m2/hlö 1 kpl/200 hlöä Taulukko 16. Aputilojen mitoitusperusteita Jatkoselvitystyöryhmä on yhteistyössä eri toimijoiden kanssa laatinut tarkennetut eri vaihtoehtojen uudisrakennuksia koskevat tilaohjelmat. Tilaohjelmien laskelmat on tehty Kustannustieto HAAHTELA Taku-ohjelman avulla. Hankekohtainen hinnoittelu perustuu HAAHTELA-järjestelmässä laadittuun ko. tilaohjelmaa koskevaan rakentamisen uudishintaan hankekohtaisen laajuuden mukaan. Investointikustannukset on lasketettu Insinööritoimisto H. Kylmänen Ky:llä. Hintataso ja kustannusindeksi on ilmoitettu tilaohjelmissa. Yleinen rakentamisen kustannustaso voi muuttua hankkeiden edetessä. Kalustamisen osalta ei ole ollut tässä vaiheessa käytettävissä tarkkoja tietoja kalustamistarpeesta, joten laskentaoletuksena on käytetty 8 % arviota investointikustannuksesta. Vuokra muodostuu pääoma- ja ylläpitovuokrasta. Pääomavuokra koostuu korkokustannuksesta ja korjausvastikkeesta. Pääomavuokra määrittää omistetulle ja käytetylle pääomalle riittävän vuokraosuuden, jolla saadaan katettua kaikki pääomaan liittyvät kustannukset. Pääoman määrä ja arvo huomioidaan pääomavuokran arvon ja korkotuottovaatimuksen kautta laskettavassa korkokustannuksessa. Korjausvelka ja rakennusten todellinen vuosikuluminen vaikuttavat korjausvastuun hintaan eli siihen, millainen investointitaso rakennuksissa tulisi olla, jotta vuosikuluminen sekä mahdollinen korjausvelka saadaan katettua pitkällä aikavälillä. Pääomavuokrassa huomioidaan siis varallisuuden kustannus ja sen peruskorjaustarpeet. Poisto on kirjanpidollinen termi, jonka tehtävänä on jaksottaa hankintameno hyödykkeen pitoajalle. Vuosittainen korjausvastuu on vuosittaista arvon alenemista, joka aiheutuu rakennuksen kulumisesta ja käyttökelpoisuuden alenemisesta. Vuokran korjausvastiketta laskettaessa pyritään yleensä määrittelemään pitkän aikavälin investointitaso, jotta olemassa olevien rakennusten kunto ja käyttökelpoisuus voidaan turvata. Rakennuskohtainen perusparannustarve selviää yleensä vasta hankesuunnitelmassa ja rakennusosalaskelmien kautta, jolloin sisäisen vuokran osalta korjausvastikkeen. Korjausvastiketekijässä huomioidaan 1) vuosittainen korjausvastuu eli rakennusten vuosikulumisen kattaminen 2) mahdollisen korjausvelan kiinniottaminen, eli millaisella lisäinvestointipanoksella korjausvelka on koko omaisuudessa mahdollista hoitaa pois. ROVANIEMEN KAUPUNKI Saarenkylän koulupalveluverkko 41

48 Käytännössä rakennusten taloudellinen pitoaika vaihtelee rakennustyypistä riippuen vuoteen ja nykyinen kunnissa käytössä oleva kirjanpitoarvo on siis hankintavuoden hintatasoon arvioitu arvo, josta edelleen on vähennetty investointeihin saadut valtionavut ja menneiden vuosien poistot. Poisto on siis ulkoiseen laskentaan liittyvä suure, eikä se välttämättä suoraan kuvaa rakennuksissa/omaisuudessa olevaa todellista investointitarvetta. Korko on myös oleellinen osa aitoa tilakustannusta, vaikka julkisella sektorilla omistaminen perustuu aina palvelutuotantoon eikä kiinteistösijoittamiseen. Korkokustannus on omistajan määrittelemä korkotuottotavoite/vaatimus rakennusomaisuudelle, jolla omaisuus, investoinnit ja näiden rahoituskulut kytketään entistä tiukemmin osaksi kuntien vuosittaista talousarviota ja käyttötaloutta. Investointien toteutus tulisi aina tapahtua tilan käyttäjän käyttötalouden tarkasteluiden pohjalta, jossa osoitetaan ne rahat, joilla kaupungin palvelutoiminta toteutetaan. Kuvio 3. Pääomavuokran muodostuminen ja kiinteistön elinkaari Yllä olevassa kuviossa on esitetty kiinteistöön sitoutuneiden pääomien käyttäytyminen rahoituksen ja elinkaaren (25 v) näkökulmasta. Kiinteistön elinkaaren alussa pääomakulut ovat suuret suhteessa saatuihin pääomavuokratuloihin, sillä pääomavuokralla katetaan alkuvuosina vain lainanlyhennykset ja korot. Tarkastelujakson loppupuolella on maksettavana enää lainan lyhennykset ja nimellinen korko pääomalle. Koron ollessa sopimuskaudelle 3 %, keskimääräiseksi koroksi tarkastelujaksolle muodostuu 1,51 %, kun huomioidaan lainapääoman alentuminen. Näin ollen kiinteistön elinkaaren näkökulmasta varautumiseen jää vuosittain keskimäärin 1,49 % lainan lyhennysten ja korkojen jälkeen. Mikäli rakennus kuluu vuosittain 1,75 %, on rakennuksen kuntoluokka 25 vuoden päästä 58 %. Näin ollen 3 %:n kiinteällä korolla voidaan varautua tarkastelujakson päätteeksi peruskorjaukseen, joka nostaa jälleen rakennuksen kuntoluokkaa 95,4 %:iin alkuperäisestä. Kuntaliitto suosittelee myös edellä mainittua laskentaperiaatetta sovellettavaksi pääomavuokran laskennassa. Ylläpitovuokra jakaantuu vastaavasti ylläpitopalveluihin, käyttöpalveluihin ja käyttäjäpalveluihin. Ylläpitopalveluiden tehtävänä on tuottaa toimitilaan kaikki käyttäjän tarvitsemat ylläpitopalvelut. Ylläpitopalvelut muodostuvat rakennuksiin suoraan kohdistetuista ja rakennuksiin kohdistamattomista kustannuksista. Ylläpitovuokraan kuuluu muun muassa hallinto, kunnossapito, kiinteistönhoito ja energiakustannukset. ROVANIEMEN KAUPUNKI Saarenkylän koulupalveluverkko 42

49 Pääomavuokra Rakennuksen Ylläpitopalvelut Ylläpitovuokra Käyttöpalvelut Käyttäjäpalvelut korjausvastike Hallinto Sähkö Esim. Kunnossapito Lämpö Vahtimestari Vakuutus Vesi palvelut Rakennuksen Kiinteistönhoito Jätevesi korkokustannus Jätehuolto Ulkoalueiden hoito Teknisten järjestelmien hoito Taulukko 17. Vuokran muodostuminen Seuraavassa taulukossa käyttötalous /v on laskettu hankintamenon osalta uudishintana kohteen laajuuden mukaan (m 2 ), jossa pääomavuokra 7 % hankintamenosta ja lisäksi ylläpitovuokra 6 /m 2 /kk. (tilaohjelmat ) VE1 VE2 VE3 VE4 VE5 VE6 VE7 TILAT JA OSATEKIJÄT VE1 Napapiiri YA VE1 Syv. AA Taulukko 18. Vaihtoehtojen investointi ja käyttötalousvaikutukset VE2 Napapiiri VE2 Saari AA VE3 Napapiiri VE4 Saarek. VE5 Napapiiri VE5 Saari VE6 Syv. m² VE7 Saari m² YLÄASTE ALA-ASTE ESIOPETUS AAMU- JA IP TOIMINTA KANSALAISOPISTO NUORISOTILAT LIIKUNTATILAT HALLINTO JA MUU TUKITOIMINTA KEITTIÖTILAT LIIKENNETILAT TEKNISET TILAT VSS YHTEENSÄ /m² yhteensä, m² Tavoitehinta /m² Vanhan tilan muutostyöt Muutettavien tilojen kalusteet Uudisrakentamisen kalusteet Piha-alue Lähiliikunta Infran muutostyöt/rakentaminen Yhteensä Muut yhteensä Kaikki yhteensä /m² Käyttötalous /v /m²/kk , , , , , , ,76 Vaihtoehdossa 1 alueella jatkaa kolme 2-sarjaista ala-astetta (Nivavaaran, Syväsenvaaran ja Saaren koulu). Napapiirin yläaste jatkaa 6-sarjaisena yläkouluna. Investoinnit kohdistuvat Syväsenvaaran uuteen ala-asterakennukseen ja Napapiirin yläasteen uudisrakennukseen. Vaihtoehto 1 investointien yhteishinta on 26,2 M ja käyttötalousvaikutus vuodessa 2,3 M. Vaihtoehdossa 2 alueella jatkaa yksi 3-sarjainen ala-aste (Saaren koulu) ja 3+6 -sarjainen Napapiirin yhtenäiskoulu. Investoinnit kohdistuvat Saaren koulun laajennukseen 3-sarjaiseksi ja Napapiirin yhtenäiskoulun uudisrakennukseen. Vaihtoehto 2 investointien yhteishinta on 26,1 M ja käyttötalousvaikutus vuodessa 2,3 M. ROVANIEMEN KAUPUNKI Saarenkylän koulupalveluverkko 43

50 Vaihtoehdossa 3 alueella jatkaa yksi 2-sarjainen ala-aste (Saaren koulu) ja yksi 4+6 -sarjainen Napapiirin yhtenäiskoulu. Investoinnit kohdistuvat pelkästään Napapiirin yhtenäiskoulun uudisrakennukseen. Vaihtoehto 3 investointien yhteishinta on 23,5 M ja käyttötalousvaikutus vuodessa 2,1 M. Vaihtoehdossa 4 alueella jatkaa yksi 6+6 sarjainen Saarenkylän yhtenäiskoulu. Investoinnit kohdistuvat uuden yhtenäiskoulun uudisrakennukseen. Vaihtoehto 4 investointien yhteishinta on 44,9 M ja käyttötalousvaikutus vuodessa 4,3 M. Vaihtoehdossa 5 alueella jatkaa kaksi 3-sarjaista yhtenäiskoulua, Saaren ja Napapiirin yhtenäiskoulut. Investoinnit kohdistuvat Napapiirin yhtenäiskoulun uudisrakennukseen sekä Saaren koulun laajennukseen yhtenäiskouluksi. Vaihtoehto 5 investointien yhteishinta on 26,9 M ja käyttötalousvaikutus vuodessa 2,4 M. Vaihtoehdossa 6 alueella jatkaa kaksi 2-sarjaista ala-astetta (Nivavaaran ja Saaren koulu) ja yksi 2+6 -sarjainen Syväsenvaaran yhtenäiskoulu. Investoinnit kohdistuvat pelkästään Syväsenvaaran yhtenäiskoulun uudisrakennukseen. Vaihtoehto 6 investointien yhteishinta on 28,7 M ja käyttötalousvaikutus vuodessa 2,7 M. Vaihtoehdossa 7 alueella jatkaa yksi 2-sarjainen ala-aste (Nivavaaran koulu) ja yksi 2+6 sarjainen Saaren yhtenäiskoulu. Investoinnit kohdistuvat Saaren koulun laajennukseen yhtenäiskouluksi. Vaihtoehto 7 investointien yhteishinta on 27,4 M ja käyttötalousvaikutus vuodessa 2,6 M. 6.2 Nykyisten käyttöön jäävien tilojen investointitarpeiden arviointia Peruskorjauksilla tarkoitetaan sellaisia merkittäviä investointeja, joilla korjataan kuluneita rakennusosia tai järjestelmiä uutta vastaavaan kuntoon. Perusparannukseen liittyy korjauksen lisäksi olennainen laatutason muutos eli rakennetaan esimerkiksi hissit tai ilmastointi kohteeseen, jossa näitä ei ole ennestään ollut. Toiminnallinen muutos rakennuksen ominaisuuksien saattaminen tämän päivän toiminnalliselle sekä lainsäädännön edellyttämälle tasolla tuottamalla siihen ominaisuuksia, joita siinä aiemmin ei ole ollut. Nykyisten tilojen omaisuuden tunnusluvut eli korjausvelka, peruskorjaus- ja perusparannustarve lasketaan rakennuskohtaisesti määriteltyjen arvojen pohjalta nykykunnon ja määritellyn tavoitekunnon välisenä erotuksena. Teknisen ja jälleenhankinta-arvon välisenä suhteena saadaan rakennuksen kuntoluokka, joka kuvaa rakennuksen nykykuntoa suhteessa uuteen vastaavaan rakennukseen. Nykykunnon tarkastelun lisäksi tälle kuntoluokalle voidaan asettaa erilaisia tavoitteita halutusta lopputuloksesta riippuen. Peruskorjaus- ja perusparannustarve lasketaan, kun rakennuksen nykykunto alittaa 60 % lähtötason. Tämän jälkeen lasketaan, kuinka paljon rahaa näihin rakennuksiin tulisi investoida, jotta rakennukset saataisiin alkuperäiseen kuntoon (peruskorjaustarve). Peruskorjaustarve sisältää karkeasti fyysisen kulumisen johdosta tarvittavat investoinnit (tavoitekunto 90 %). Vaihtoehtojen vertailtavuuden parantamiseksi alla olevaan taulukkoon on laskettu peruskorjauksen laskennalliset hinnat. ROVANIEMEN KAUPUNKI Saarenkylän koulupalveluverkko 44

51 Laskennallien korjaustarve Napapiirin YA Rak.2 Napapiirin YA Rak. 6 Nivavaaran koulu Taulukko 19. Nykyisten käyttöön jäävien rakennusten laskennallinen korjausvastuu Saaren koulu Yhteensä Rakennusvuosi Huoneistoala (m 2 ) Jälleenhankinta-arvo ( ) Korjausvastuu ( ) Nykyarvo/Tekninen arvo ( ) Kuntoluokka (%) 73,3 74,5 72,8 80,4 76,0 Peruskorjaustarve (90 %) 90,0 90,0 90,0 90,0 90,0 Kuntoluokan ero tasoon 90 % 16,7 15,5 17,2 9,6 14,0 Peruskorjaustarve ( ) Vuosivuokrat Napapiirin YA Rak.2 Napapiirin YA Rak. 6 Taulukko 20. Nykyisten käyttöön jäävien rakennusten vuosivuokrat Nivavaaran koulu Saaren koulu Yhteensä Nykyinen vuosivuokra Peruskorjauksen vuokran korotus ( /v) Kuntoluokan 90 % mukainen vuosivuokra ( /v) Omaisuuden tunnuslukujen laskennassa erittäin tärkeässä osassa ovat siis määritellyt rakennusten arvot, joista hintatietojen lisäksi saadaan myös tieto rakennuksen nykykunnosta, jolloin nykykunnon ja tavoitekunnon välinen ero saadaan määriteltyä, josta omaisuuden tunnusluvut siis lasketaan. Koko omaisuudessa rakennusten nykykuntojen perusteella voidaan muodostaa omaisuuden kuntoprofiili, jossa kuvataan rakennusten nykykunnon jakautumista eri kuntoluokkiin. Kuntoprofiilissa käytettäviä kuntoluokkia on viisi, joiden pohjalta nähdään, miten koko omaisuus on jakautunut erinomaisessa (>90 %), hyvässä (75 90 %), tyydyttävässä (60 75 %), välttävässä (50 60 %) ja huonossa kunnossa (< 50 %) oleviin rakennuksiin. Kuntoluokka tarkoittaa nykyarvon tai teknisen arvon suhdetta jälleenhankinta-arvoon. Korjausvelka kuvaa sitä rahamäärää, jolla rakennusta tulisi korjata, jotta rakennus olisi kohtuullisessa käyttökelpoisessa kunnossa (kuntoluokka 75 % tai enemmän). Rakennukset myös kuluvat vuosittain ja laskennallisesti kuntoluokka alenee 1,75 % vuodessa Rovaniemen kaupungissa otettiin vuoden 2018 alusta lukien käyttöön uusi vuokrajärjestelmä olemassa olevien kiinteistöjen osalta, jossa rakennusten kuluminen (1,75 %) otettiin huomioon vuokrien hinnoissa. Näin ollen rakennukset säilyvät jatkossa nykyisessä kuntoluokassaan. Saarenkylän koulurakennusten kuntoluokat eivät ole laskeneet vielä alle 60 %:n, vaan rakennukset ovat keskimäärin hyvässä kunnossa (keskimääräinen kuntoluokka noin 76 %). Tilaliikelaitoksen laatimassa rakennusten nykytilaa koskevassa kuvauksessa on todettu, että käyttöön jäävät rakennukset ovat peruskorjauksen tarpeessa vasta 2030-luvulla. Nivavaaran koulun IV-remontti ( ) toteutetaan vuonna Vaihtoehdoissa 1, 2, 3 ja 5 Nivavaaran koululle tehdään 1,4 miljoonan euron arvosta muutostöitä. Nämä korjaus- ja muutostyöt nostavat Nivavaaran koulun kuntoluokkaan 89,5 %:iin 72,8 %:sta (eli lähelle peruskorjaustasoa 90 %). Saaren koululle tehdään muutostöitä vaihtoehdoissa 2, 5 ja 7 noin 0,3 miljoonan euron arvosta. Saaren koulun kuntoluokka muutostöiden johdosta nousee 80,4 %:sta 84,2 84,7 %:iin. Tässä dokumentissa ei ole voitu arvioida ajankohtaa, milloin peruskorjaustarve tarkastelujaksolla syntyisi. Näin ollen tarkastelussa eri tilavaihtoehtojen osalta vaikutukset on arvioitu koko tarkastelujaksolle ( ). ROVANIEMEN KAUPUNKI Saarenkylän koulupalveluverkko 45

52 6.3 Tilojen käyttötalousvaikutukset yhteensä Uudisrakennusten vuokrat ja perustiedot (tilaohjelmat ) VE1 VE2 VE3 VE4 VE5 VE6 VE7 TILAT JA OSATEKIJÄT VE1 Napapiiri YA VE1 Syv. AA VE2 Napapiiri VE2 Saari AA VE3 Napapiiri VE4 Saarek. VE5 Napapiiri VE5 Saari VE6 Syv. m² VE7 Saari m² Uudisrakennuksen investointi Käyttötalousvaikutus /m²/kk 23,69 23,61 23,24 26,06 23,33 22,89 23,81 24,20 22,86 22,76 Käyttötalous /v Vaihtoehto yhteensä /m²/kk 23,66 23,71 23,33 22,89 23,99 22,86 22,76 Taulukko 21. Uudisrakennusten vuokrat rakennuksittain ja vaihtoehdoittain Nykyiset tilavuokrat Nykyiset rakennukset m2 Vuokra /m2/kk Napapiirin yläaste Rak ,51 Napapiirin yläaste Rak ,41 Napapiirin yläaste Rak ,36 Napapiirin yläaste Rak ,75 Napapiirin yläaste Rak ,18 Napapiirin yläaste Rak ,04 Nivavaaran koulu ,32 Syväsenvaaran koulu ,13 Saaren koulu ,57 Yhteensä ,58 Taulukko 22. Nykyisten rakennusten vuokrat rakennuksittain Arvio nykyisten tilojen vuokrista tulevaisuudessa Alla olevassa taulukossa on esitetty arvio nykyisten käyttöön jäävien rakennusten vuokrista muutostöiden ja peruskorjauksen (90 %) jälkeen oletuksena, että peruskorjaukset toteutuvat 2030 luvulla. Tällöin kaikki käyttöön jäävät rakennukset ovat peruskorjatussa kunnossa. Käyttöön jäävien rakennusten vuokrat Nykytilanne Vuokra muutostyöt huomioiden Vuokra kl. 90 % huomioiden m2 /m2/kk Vuokra /m2/kk Vuokra /m2/kk Napapiirin yläaste Rak , , ,57 Napapiirin yläaste Rak , , ,98 Nivavaaran koulu , , ,45 Saaren koulu VE , , ,70 Saaren koulu VE5 ja VE , , ,70 Taulukko 23. Käyttöön jäävien rakennusten vuosivuokrat muutostyöt ja kuntoluokka 90 % huomioiden ROVANIEMEN KAUPUNKI Saarenkylän koulupalveluverkko 46

53 6.3.4 Nykyisten tilojen purkukustannukset ja tasearvot Tasearvot v. Napapiirin yläaste Rak Napapiirin yläaste Rak Napapiirin yläaste Rak Napapiirin yläaste Rak Napapiirin yläaste Rak Napapiirin yläaste Rak Nivavaaran koulu Syväsenvaaran koulu Saaren koulu Yhteensä Taulukko 24. Rakennusten tasearvot jaksotettuna 25 vuodelle Napapiirin yläasteen rakennusten osalta tilaliikelaitokselta on pyydetty rakennuskohtaista tasearvoa. Napapiirin yläasteen rakennusten yhteenlaskettu tasearvo on Rakennuskohtainen tasearvo yllä olevassa taulukossa on johdettu laskennallisesti rakennusten pinta-alojen suhteessa. Purkukustannukset m² /m² 25 v. Napapiirin yläaste Rak Napapiirin yläaste Rak Napapiirin yläaste Rak Napapiirin yläaste Rak Napapiirin yläaste Rak Napapiirin yläaste Rak Nivavaaran koulu Syväsenvaaran koulu Saaren koulu Yhteensä Taulukko 25. Rakennusten purkukustannukset Alla olevassa kuvassa on värikoodeilla esitetty Napapiirin yläasteen purettavat rakennukset. ROVANIEMEN KAUPUNKI Saarenkylän koulupalveluverkko 47

54 Kuva 21. Napapiirin yläasteen purettavat rakennukset Puhtaanapito eri vaihtoehdoissa Puhtaanapidon vuosihinta nykyisissä rakennuksissa on yhteensä euroa ja neliöitä rakennuksissa on yhteensä m 2. Kuukausikohtainen puhtaanapito on siis keskimäärin 1,38 /m 2 /kk. PUHTAANAPITO 2017 VE 1 VE 2 VE 3 VE 4 VE 5 VE 6 VE 7 m² /m²/kk 1,38 1,38 1,38 1,38 1,38 1,38 1,38 1,38 /vuosi Taulukko 26. Puhtaanapidon vuosikustannukset vaihtoehdoittain ROVANIEMEN KAUPUNKI Saarenkylän koulupalveluverkko 48

55 PUHTAANAPITO 2017 VE 1 VE 2 VE 3 VE 4 VE 5 VE 6 VE 7 Edullisuusvertailu vaihtoehtoon Taulukko 27. Puhtaanapidon edullisuusvertailu vaihtoehtoon Lopulliset vuosittaiset tilakustannusten vertailut eri vaihtoehtojen välillä TILAKUSTANNUKSET 2018 VE 1 VE 2 VE 3 VE 4 VE 5 VE 6 VE 7 UUDISRAKENNUSTEN VUOKRAT NYISTEN RAK. VUOKRAT MUUTOSTYÖT HUOMIOIDEN NYISTEN RAK.TASEARVOJEN JAKSOTUS PURKUKUSTANNUSTEN JAKSOTUS TILOJEN PUHTAANAPITO TILAKUSTANNUKSET VUODESSA Taulukko 28. Tilojen vuosikustannukset vaihtoehdoittain Yllä olevassa taulukossa on kuvattu eri vaihtoehtojen lopulliset tilakustannukset. Uudisrakennusten vuokrat on laskettu kohdassa 6.3.1, nykyisten rakennusten vuokrat muutostyöt huomioiden on esitetty kohdassa 6.3.3, nykyisten rakennusten tasearvojen jaksotus ja rakennusten purkukustannukset on esitetty kohdassa sekä puhtaanapito on esitetty kohdassa TILAKUSTANNUKSET 2017 VE 1 VE 2 VE 3 VE 4 VE 5 VE 6 VE 7 Edullisuusvertailu vaihtoehtoon Taulukko 29. Tilakustannusten kustannusvertailu vaihtoehtoon 3 Yllä olevassa taulukossa on kuvattu eri vaihtoehtojen lopulliset tilakustannusten kustannusvertailu halvimpaan vaihtoehtoon nähden. Edullisuusvertailu ( ) 2017 VE 1 VE 2 VE 3 VE 4 VE 5 VE 6 VE 7 1 vuosi vuotta vuotta vuotta vuotta Taulukko 30. Kustannusten yhteenvedon vertailu (1-25 vuotta) vaihtoehtoon 3 ROVANIEMEN KAUPUNKI Saarenkylän koulupalveluverkko 49

56 6.3.7 Napapiirin yläasteen uudisrakennuksen 6:n vaikutus eri vaihtoehtoihin (tilaohjelmat ) VE1 VE2 VE3 VE4 VE5 VE6 VE7 TILAT JA OSATEKIJÄT VE1 Napapiiri YA VE1 Syv. AA VE2 Napapiiri VE2 Saari AA VE3 Napapiiri VE4 Saarek. VE5 Napapiiri VE5 Saari VE6 Syv. m² VE7 Saari m² YLÄASTE ALA-ASTE ESIOPETUS AAMU- JA IP TOIMINTA KANSALAISOPISTO NUORISOTILAT LIIKUNTATILAT HALLINTO JA MUU TUKITOIMINTA KEITTIÖTILAT LIIKENNETILAT TEKNISET TILAT VSS YHTEENSÄ /m² yhteensä, m² Tavoitehinta /m² Vanhan tilan muutostyöt Vanhan tilan muutostyöt Muutettavien tilojen kalusteet Uudisrakentamisen kalusteet Piha-alue Lähiliikunta Infran muutostyöt/rakentaminen Yhteensä Muut yhteensä Kaikki yhteensä /m² Käyttötalous /v /m²/kk , , , , , , ,76 Nap. ya Rak. 6 (uusi rak.) yhteensä, m² Tavoitehinta /m² Käyttötalous /v /m²/kk , , , ,74 Kaikki yhteensä /m² Käyttötalous /v /m²/kk , , , , , , ,76 (tilaohjelmat ) VE1 VE2 VE3 VE4 VE5 VE6 VE7 TILAT JA OSATEKIJÄT VE1 Napapiiri YA VE1 Syv. AA VE2 Napapiiri VE2 Saari AA VE3 Napapiiri VE4 Saarek. VE5 Napapiiri VE5 Saari VE6 Syv. m² VE7 Saari m² Uudisrakennuksen investointi Käyttötalousvaikutus /m²/kk 23,26 23,61 22,98 26,06 23,08 22,89 23,54 24,20 22,86 22,76 Käyttötalous /v Vaihtoehto yhteensä /m²/kk 23,38 23,42 23,08 22,89 23,81 22,86 22,76 Taulukko 31. Vaihtoehtojen investointi- ja käyttötalousvaikutukset huomioiden uudisrakennus 6 Vaihtoehdossa 1, 2 ja 3 investointikustannukset kasvavat 3,7 M ja käyttötalousvaikutus on 0,36 M /v uudisrakennuksen 6 johdosta, mikäli tilat rakennettaisiin erillisenä. Vaihtoehdossa 5 investointikustannukset kasvavat 1,7 M ja käyttötalousvaikutus on 0,18 M /v uudisrakennuksen 6 johdosta. Muissa vaihtoehdoissa ei vaikutuksia. TILAKUSTANNUKSET 2018 VE 1 VE 2 VE 3 VE 4 VE 5 VE 6 VE 7 UUDISRAKENNUSTEN VUOKRAT NYISTEN RAK. VUOKRAT MUUTOSTYÖT HUOMIOIDEN NYISTEN RAK.TASEARVOJEN JAKSOTUS PURKUKUSTANNUSTEN JAKSOTUS TILOJEN PUHTAANAPITO TILAKUSTANNUKSET VUODESSA Taulukko 32. Tilojen vuosikustannukset vaihtoehdoittain huomioiden uudisrakennus 6 Tilakustannusten osalta on huomioitava nykyisen rakennuksen 6 vuokra, purkukustannus ja tasearvo sekä siivousneliöiden muutos vaihtoehdoissa. Yllä olevassa taulukossa on esitetty tilakustannukset huomioiden uudisrakennuksen 6 vaikutus eri vaihtoehtoihin. Uudisrakennus nostaa vaihtoehtojen 1, 2, 3 tilakustannuksia ROVANIEMEN KAUPUNKI Saarenkylän koulupalveluverkko 50

57 noin euroa vuositasolla. Vaihtoehdossa 5 (tarve on arviolta noin 700 m 2 ) tilakustannukset pienenevät noin euroa vuositasolla. Vaihtoehtoihin 4, 6 ja 7 muutoksella ei ole vaikutusta. TILAKUSTANNUKSET 2017 VE 1 VE 2 VE 3 VE 4 VE 5 VE 6 VE 7 Uudisrakennus 6 käytössä Nykyinen rakennus 6 käytössä Taulukko 33. Tilakustannusten kustannusvertailu vaihtoehtoon 3 huomioiden uudisrakennus 6 Yllä olevassa taulukossa on kuvattu eri vaihtoehtojen tilakustannusten kustannusvertailu vaihtoehtoon 3 nähden. Kuvio 4. Tilojen neliömäärät vaihtoehdoissa, nykyinen rakennus 6 käytössä Kuvio 5. Tilojen neliömäärät vaihtoehdoissa, rakennus 6 uudisrakennuksena ROVANIEMEN KAUPUNKI Saarenkylän koulupalveluverkko 51

58 Rakennus 6 uudisrakennuksena VE 1 VE 2 VE 3 VE 4 VE 5 VE 6 VE 7 Uudet rakennukset Nykyiset käyttön jäävät Yhteensä Rakennus 6 nykyisenä VE 1 VE 2 VE 3 VE 4 VE 5 VE 6 VE 7 Uudet rakennukset Nykyiset käyttön jäävät Yhteensä Muutos Taulukko 34. Tilojen pinta-alojen vertailu vaihtoehdoissa Vaikka tilojen kokonaisneliömäärä vaihtoehdoissa 1, 2 ja 3 pienenee, tilakustannukset kuitenkin kasvavat noin euroa vuodessa. Vaihtoehdossa 5 tilakustannukset kasvavat noin euroa vuodessa. Kustannuslaskija on laskenut rakennuksen 6 korvaavan uudisrakennuksen erillisenä rakennuksena, jonka johdosta uudisrakennuksen neliöhinta /m 2. Mikäli tilat rakennetaan osaksi muuta uudisrakentamista (neliöhinta on /m 2 ) olisi investointikustannus esitettyä edullisempi. Todennäköisesti kokonaisneliömäärät olisivat myös erillisrakennusta pienemmät. Tällöin osana isompaa rakennuskokonaisuutta rakennettavat tilat olisivat vaihtoehdoissa 1, 2, 3 noin 3,0 3,2 M ja käyttötalousvaikutus noin 0,21 0,22 M /v sekä vaihtoehdossa 5 noin 1,5 1,6 M /v ja käyttötalousvaikutus noin 0,1 0,11 M /v. Tilakustannukset alenevat vuositasolla noin euroa vaihtoehdoissa 1, 2, 3 ja vaihtoehdossa 5 noin Mikäli rakennus 6 olisi uudisrakennus, lähenevät vaihtoehdot 4, 5, 6 ja 7 vaihtoehtoja 1, 2 ja 3. Vaihtoehtojen 1, 2 ja 3 keskinäiset kustannuserot säilyvät ennallaan. Vaihtoehto 7 on tilakustannuksiltaan vertailussa edullisin. Mikäli rakennus 6:n tilat rakennettaisiin osana muuta uudisrakentamista, kustannuseroa ei ole käytännössä olemassa edullisimpien vaihtoehtojen 3 ja 7 välillä. 6.4 Toiminnallisten muutosten talousvaikutuksia Opetustoiminta Yläasteen opetusryhmät vähenevät tulevaisuudessa keskimäärin kahdella opetusryhmällä Koskenkylän oppilaiden siirtyessä kokonaisuudessaan Ounasvaaran peruskouluun. Laskennallisesti jatkossa opetusryhmiä on alueella keskimääräin 70. Vaihtoehto 1: Opetusryhmät jakaantuvat kouluittain nykytilanteen mukaisesti. Vaihtoehto 2: Syväsenvaaran koulun yleisopetusryhmät (12) jakaantuvat puoliksi Napapiirin yhtenäiskouluun (Nivavaaran koulu ja Napapiirin yläaste) ja Saaren kouluun. Syväsenvaaran koulun pienryhmät (2) siirtyvät perustettavaan Napapiirin yhtenäiskouluun. Vaihtoehto 3: Syväsenvaaran koulun yleisopetusryhmät (12) ja pienryhmät (2) siirtyvät Napapiirin yhtenäiskouluun. Saaren koulu jatkaa nykyisillä opetusryhmillä. Vaihtoehto 4: Kaikki opetusryhmät siirtyvät perustettavaan Saarenkylän yhtenäiskouluun (Napapiirin yläaste, Nivavaaran koulu, Syväsenvaaran koulu ja Saaren koulu). Vaihtoehto 5: Ala-asteen opetusryhmien osalta Syväsenvaaran koulun yleisopetusryhmät (12) jakaantuvat puoliksi Napapiirin ja Saaren yhtenäiskouluihin. Syväsenvaaran koulun pienryhmät (2) siirtyvät perustetta- ROVANIEMEN KAUPUNKI Saarenkylän koulupalveluverkko 52

59 vaan Napapiirin yhtenäiskouluun. Napapiirin yläasteen yleisopetusryhmistä (18) puolet siirtyy perustettavaan Saaren yhtenäiskouluun. Yläasteen pienryhmätoiminta, lisäopetusluokka ja JOPE-luokka jäävät Napapiirin yhtenäiskouluun. Vaihtoehto 6: Napapiirin yläasteen opetusryhmät (23) siirtyvät perustettavaan Syväsenvaaran yhtenäiskouluun (Syväsenvaaran koulu ja Napapiirin yläaste). Saaren ja Nivavaaran koulut jatkavat nykyisillä opetusryhmillä. Vaihtoehto 7: Syväsenvaaran koulun opetusryhmät (14) ja Napapiirin yläasteen opetusryhmät (23) siirtyvät perustettavaan Saaren yhtenäiskouluun. Nivavaaran koulu jatkaa nykyisillä opetusryhmillä. Opetusryhmät ja pienryhmät 2017 VE1 VE2 VE3 VE4 VE5 VE6 VE7 Napapiirin yläaste Nivavaaran koulu Syväsenvaaran koulu Saaren koulu Saarenkylän yhtenäiskoulu 70 Yhteensä Taulukko 35. Opetusryhmien jakautuminen kouluihin laskennallisesti eri vaihtoehdoissa Yläasteen ryhmämäärä pienenee tulevaisuudessa pysyvästi yleisopetusryhmään ja 3 pienryhmään. Lisäopetus ja JOPE-luokka säilyvät ennallaan. Ala-asteiden yleisopetusryhmien määrä vaihtelee 6-7 välillä kouluittain. Opetustoiminnan laskennallinen tehokkuus eri vaihtoehdoissa: 1. Vaihtoehto 4 2. Vaihtoehto 3 ja vaihtoehto 7 3. Vaihtoehto 2 4. Vaihtoehto 6 5. Vaihtoehto 5 6. Vaihtoehto 1 Laskennallinen tehokkuus perustuu ensisijaisesti koulujen lukumäärään. Mikäli yläaste jakaantuu kahteen kouluun, muodostuu opetus kahdella yläasteella kalliimmaksi kuin yhdellä yläasteella. Yläasteen opetuksen järjestäminen on kalliimpaa kuin ala-asteen opetus (keskimäärin 1,6 kertaa). Näin ollen yläasteen jakautuminen kahteen kouluun on epäedullisempi vaihtoehto kuin ala-asteen jakaminen useampaan kouluun. Syväsenvaaran koulun integrointi yhteen kouluun on edullisempaa kuin koulun integrointi kahteen kouluun. Annettavan opetuksen määrä vaihtelee suuresti eri vuosiluokilla, esim. yläasteen oppituntien määrä viikossa on 1,5 kertainen verrattuna ala-asteen 1- ja 2-luokkien tuntimäärään. Lisäksi yläasteen aineenopettajien opetusvelvollisuus poikkeaa ala-asteen luokanopettajan opetusvelvollisuudesta. Yläasteen aineenopettajan opetusvelvollisuus on jopa 6 tuntia viikossa vähemmän kuin ala-asteen luokanopettajan opetusvelvollisuus. ROVANIEMEN KAUPUNKI Saarenkylän koulupalveluverkko 53

60 Nivelkohdat 2lk ja 6lk jälkeen Vuosiluokat Aine yht. minimi Äidinkieli ja kirjallisuus A1-kieli B1-kieli Matematiikka Ympäristöoppi Biologia ja maantieto Fysiikka ja kemia Terveystieto 0,5 1, Uskonto/elämänkatsomustieto Historia ja yhteiskuntaoppi Musiikki Kuvataide Käsityö Liikunta Kotitalous Taito-ja taideaineiden valinnaiset Oppilaanohjaus 0,5 0, Valinnaiset aineet Oppilaan viikkotuntimäärä A2-kieli Taulukko 36. Perusopetuksen tuntijako v alkaen Seuraavassa taulukossa on esitetty yhden 6-sarjaisen yläasteen ja kahden 3-sarjaisen yläasteen laskennalliset tuntikehykset. Jakoryhmien määrä (FK, BG, KO, KS, LI) on optimaalisempi 6-sarjaisella yläasteella kuin 3-sarjaisella yläasteella. Lisäksi työjärjestyksen laatimiseen on enemmän vaihtoehtoja 6- sarjaisella yläasteella, jolloin työjärjestyksen rakenteesta tulee optimaalisempi kuin 3-sarjaisella yläasteella. yläaste opp. tuntikehys/ opp. tuntikehys 6-srj ya 432 1,5 639,4 3- srj ya 432 1,6 673,9 Muutos 0,1 34,6 Taulukko 37. Yläasteen tuntikehys 3- ja 6-sarjaisissa kouluissa Yläasteen tuntikehysten ero on 34,6 tuntia viikossa, jolloin vuositasolla vaihtoehtojen ero on 1 314,8 tuntia. Edellä mainittu tarkoittaa noin 1,6 henkilötyövuotta eli noin euron eroa vuodessa. ROVANIEMEN KAUPUNKI Saarenkylän koulupalveluverkko 54

61 6- sarjainen yläaste Oppiaine/ryhmä OPV h/vk Opet. Opetuksen järj. h +/- Lisätieto Äidinkieli ,3 3 virkaa 6 ylitunnit Vieraat kielet ,6 4 virkaa, muita teht -8 valinnaistunnit Matemaattiset aineet ,1 6 virkaa 3 ylitunnit Luonnontieteet ,9 2 virkaa, muita teht. -3 valinnaistunnit Uskonto ,8 1 virka, muita teht. -5 esim. Lv Historia ,8 2 virkaa, muita teht. -4 esim. Lv Musiikki ,6 tuntiopettaja 12 Kuvataide ,6 1 virka, muita teht. -9 esim. Lv Käsityö ,0 1 virka 0 Liikunta,terveystieto ,8 3 virkaa, muita teht. -6 valinnaistunnit Kotitalous ,2 1 virka, muita teht. 4 terveystieto Opinto-ohjaus ,0 2 virkaa 0 3- sarjainen yläaste Oppiaine/ryhmä OPV h/vk Opet. Opetuksen järj. h +/- Lisätieto Äidinkieli ,7 1 virka 12 tuntiopettajalle 12 h? Vieraat kielet ,8 2 virkaa -4 valinnaistunnit Matemaattiset aineet ,6 3 virkaa 12 ylitunnit 12 h? Luonnontieteet ,0 1 virka 1 valinnaistunnit Uskonto ,4 tuntiopettaja 9 Historia ,9 1 virka, muita teht. -2 esim. Lv Musiikki ,3 tuntiopettaja 6 Kuvataide ,3 tuntiopettaja 6 Käsityö ,5 tuntiopettaja 12 2 tuntiopettajaa Liikunta,terveystieto ,4 2 virkaa, muita teht. -15 muita tehtäviä 15 h? Kotitalous ,8 1 virka, muita teht. -5 terveystieto? Opinto-ohjaus 6 6 1,0 1 virka 0 Taulukko 38. Yläasteen virkarakenteen vertailua 3- ja 6- sarjaisissa kouluissa 6-sarjaisella yläasteella opettajien virkarakenne muodostuu optimaalisemmaksi kuin 3-sarjaisella yläasteella. 6-sarjaisella yläasteella tarvitaan vähemmän tuntiopettajia kuin 3-sarjaisella yläasteella. Opettajien opetusvelvollisuus ei välttämättä kaikissa aineissa toteudu, jolloin opetuksen järjestäminen on myös vaikeammin järjestettävissä 3-sarjaisella kuin 6-sarjaisella yläasteella. Opettajien opetusvelvollisuuden täyttämiseksi tulee tällöin tarjota oman aineen tunteja muilta kouluilta tai muiden aineiden tunteja omalta koululta. Mikäli opetustunteja järjestetään muilta kouluilta, tulee opettaminen kustannuksiltaan kalliimmaksi (opetustuntien huojennukset toimipaikan vaihdon vuoksi). Pysyvät virat oppiaineissa ovat opettajia sitouttavia, lisäksi pysyvät virat voivat integroida henkilöstöä paremmin työyhteisöön. Mahdollisesti tuntiopettajien määrä on työyhteisössä suhteellisesti 3- sarjaisella yläasteella suurempi kuin 6-sarjaisella yläasteella. Edellä mainitun perusteella voidaan olettaa, että pysyvät virat ja vakituiset opettajat eri oppiaineissa luovat laatua sekä jatkuvuutta opetustoimintaan, ja ovat lopulta oppilaan etu. Opettajien välinen vertaistuki oppiaineittain mahdollistuu isommassa yksikössä laajemmin. Pienessä yksikössä vertaistukea ei oppiaineen sisällä ole välttämättä tarjolla ollenkaan. Lyhyisiin sairauspoissaoloihin on myös mahdollista isommassa yksikössä reagoida paremmin ja joustavammin. ROVANIEMEN KAUPUNKI Saarenkylän koulupalveluverkko 55

62 Oppilaan näkökulmasta toteutuvien valinnaisuuksien määrä on suppeampi pienemmällä yläasteella. Pienellä yläasteella toteutuu yleensä vain perinteiset valinnaisaineet (kotitalous, kuvataide, käsityö, musiikki, tietotekniikka). Isolla yläasteella edellä mainittujen lisäksi toteutuu useampia vieraita kieliä (saksa, ranska, venäjä) ja muita valinnaisaineita (esim. kaupalliset aineet, liikunta, maa- ja metsätalous) Opetustoiminnan hallinto Alla olevaan taulukkoon on laskettu koulusihteerien, apulaisrehtoreiden ja rehtoreiden hallinnon laskennallinen työpanos henkilötyövuosina. Koulusihteerien työpanos jakaantuu nykytilanteessa useammalle koululle (myös muille kuin Saarenkylän kouluille). Koulusihteerien työpanoksen osalta eri vaihtoehdoissa on huomioitu koulujen määrä, koko sekä kouluaste. Apulaisrehtoreiden osalta laskennassa on huomioitu opetusryhmiin perustuvat huojennukset ja tva-lisät eri vaihtoehdoissa. Rehtoreiden osalta vaihtoehdoissa on huomioitu koulujen määrä, koko ja opetusvelvollisuus. Hallinto (htv) 2017 VE 1 VE 2 VE 3 VE 4 VE 5 VE 6 VE 7 Koulusihteerit 2,2 1,7 1,5 1,4 1,0 2,6 1,9 1,6 Apulaisrehtorit 0,8 0,9 1,0 0,9 1,2 1,2 0,9 0,8 Rehtorit 3,5 2,6 1,8 1,8 1,0 2,0 2,7 1,9 Yhteensä 6,5 5,2 4,3 4,0 3,2 5,8 5,5 4,3 Taulukko 39. Hallinnon henkilötyövuodet eri vaihtoehdoissa Hallinnon kustannusten osalta eri vaihtoehdoissa on käytetty Saarenkylän alueen nykyisten hallinnon kustannusten keskiarvoja. Hallinto ( /v) 2017 VE 1 VE 2 VE 3 VE 4 VE 5 VE 6 VE 7 Koulusihteerit Apulaisrehtorit Rehtorit Yhteensä Taulukko 40. Hallinnon kustannukset (keskimääräinen) eri vaihtoehdoissa Edullisuusvertailu 2017 VE 1 VE 2 VE 3 VE 4 VE 5 VE 6 VE 7 Koulujen määrä htv 2,5 1,2 0,3 0,0-0,8 1,8 1,5 0,3 /v Taulukko 41. Hallinnon kustannusvertailu vaihtoehtoon Koulunkäynnin ohjaus Alla olevaan taulukkoon on laskettu koulunkäynninohjaajien työpanos henkilötyövuosina. Koulunkäynninohjaajat toimivat sekä yleisopetuksessa että pienryhmissä. Pienryhmissä työskentelevien ohjaajien määrä ei muutu eri vaihtoehdoissa. Yleisopetuksen ohjaajien määrä perustuu ala-asteiden ja yläasteiden määriin. Ohjaajien resurssi muuttuu silloin, kun yksiköiden määrä muuttuu. Vaihtoehdossa 5 on kaksi yhtenäiskoulua, jolloin ohjaajaresurssi on suurempi kuin yhden yhtenäiskoulun vaihtoehdossa. ROVANIEMEN KAUPUNKI Saarenkylän koulupalveluverkko 56

63 Koulunkäynnin ohjaajat (htv) 2017 VE1 VE2 VE3 VE4 VE5 VE6 VE7 Napapiirin yläaste 3,0 15,0 19,0 19,0 19,0 Nivavaaran koulu 12,0 12,0 12,0 Syväsenvaaran koulu 6,0 6,0 9,0 Saaren koulu 3,0 3,0 3,0 3,0 4,0 3,0 10,0 Saarenkylän yhtenäiskoulu 21,0 Yhteensä 24,0 24,0 22,0 22,0 21,0 23,0 24,0 22,0 Koulujen määrä 2017 VE1 VE2 VE3 VE4 VE5 VE6 VE7 Ala-aste Yläaste 1 Yhtenäiskoulu Koulujen määrä yhteensä Taulukko 42. Koulunkäynnin ohjauksen henkilötyövuodet eri vaihtoehdoissa Hallinnon kustannusten osalta eri vaihtoehdoissa on käytetty Saarenkylän alueen nykyisten hallinnon kustannusten keskiarvoja. Koulunkäynnin ohjaajat ( ) 2017 VE1 VE2 VE3 VE4 VE5 VE6 VE7 Napapiirin yläaste Nivavaaran koulu Syväsenvaaran koulu Saaren koulu Saarenkylän yhtenäiskoulu Yhteensä Taulukko 43. Koulunkäynninohjaajien kustannukset (keskimääräinen) eri vaihtoehdoissa Edullisuusvertailu 2017 VE 1 VE 2 VE 3 VE 4 VE 5 VE 6 VE 7 Koulujen määrä htv 2,0 2,0 0,0 0,0-1,0 1,0 2,0 0,0 /v Taulukko 44. Koulunkäynninohjaajien kustannusvertailu vaihtoehtoon Muut tukipalvelut Oppilashuollon palvelut (koulupsykologi ja koulukuraattori) ovat oppilasmääriin perustuvia ja yksiköiden lukumäärä ja sijainti eivät vaikuta näiden palvelujen resursointiin eri vaihtoehdoissa. Koulupsykologi työskentelee tällä hetkellä 4 pv/vko konsultoiden kahdella koulualueella Saarenkylän ja Ounasvaaran alueilla. Koulukuraattorit työskentelevät keskimäärin 1,5 2,5 pv/vko Saarenkylän kouluilla. Muiden erien osalta ei ole riittävästi lähtötietoja laskennan ja vertailujen tekemiseksi. Tukipalvelut eivät kuitenkaan muutu niin oleellisesti, että niistä tulisi merkittäviä kustannuseroja eri vaihtoehtojen välille. Todennäköisesti materiaalihankinnat on mahdollista toteuttaa edullisemmin tiiviimmällä palveluverkon rakenteella. Koulujen määrä vaikuttaa jonkin verran TVT-kuluihin, mutta ko. erät eivät ole olennaisia kokonaisuuden kannalta. Kouluisäntien resursointi ei vaihtoehdoissa muutu, koska työt tehdään tilauksesta (oppilasmääräsidonnainen). ROVANIEMEN KAUPUNKI Saarenkylän koulupalveluverkko 57

64 6.4.5 Toiminnallisten muutosten talousvaikutusten yhteenveto Kustannusten yhteenveto 2017 VE 1 VE 2 VE 3 VE 4 VE 5 VE 6 VE 7 Hallinto Koulunkäynninohjaajat Yläasteen tuntikehyksen lisäkust Yhteensä Taulukko 45. Toiminnallisten muutosten yhteenveto vaihtoehdoittain Edullisuusvertailu ( ) 2017 VE 1 VE 2 VE 3 VE 4 VE 5 VE 6 VE 7 1 vuosi vuotta vuotta vuotta vuotta Taulukko 46. Kustannusten yhteenvedon vertailu (1-25 vuotta) vaihtoehtoon Koulujen kustannukset ja oppilaskohtaiset hinnat eri vaihtoehdoissa Saarenkylän koulujen tilinpäätöshintojen muodostuminen vuonna 2017 TILINPÄÄTÖS 2017 Nettomenot Henkilöstö % Tilat % Kuljetukset % Muut % opp P.oppilas Oppilas 1 Nivavaaran koulu % % % % Syväsenvaaran koulu % % % % Napapiirin yläaste % % % % Saaren koulu % % % % Yhteensä % % % % Taulukko 47. Saarenkylän koulujen tilinpäätöshinnat 2017 Perusopetuksen keskiarvo kaikkien koulujen osalta kulurakenteen osalta oli seuraava: henkilöstökulut 59 %, tilakustannukset 20 %, koulukuljetukset 5 % ja muut erät 16 %. Keskimääräinen painotettu oppilashinta vuonna 2017 oli euroa per oppilas ja painottamaton oppilashinta euroa vuodessa. Halvimman koulun oppilashinta oli euroa per painotettu oppilas ja kallein koulu euroa per painotettu oppilas. Näin ollen Saarenkylän koulut asettuvat tilinpäätöshinnoiltaan alle keskiarvon. ROVANIEMEN KAUPUNKI Saarenkylän koulupalveluverkko 58

65 Kuvio 6. Koulujen oppilashinnan muodostuminen vuonna Saarenkylän koulujen talousarviohintojen muodostuminen vuonna 2018 TALOUSARVIO 2018 Nettomenot Henkilöstö % Tilat % Kuljetukset % Muut % opp P.oppilas Oppilas 1 Syväsenvaaran koulu % % % % Nivavaaran koulu % % % % Saaren koulu % % % % Napapiirin yläaste % % % % Yhteensä % % % % Taulukko 48. Saarenkylän koulujen talousarviohinnat 2018 Kuvio 7. Saarenkylän koulujen oppilashinnan muodostuminen talousarviovuonna 2018 ROVANIEMEN KAUPUNKI Saarenkylän koulupalveluverkko 59

66 6.5.3 Saarenkylän koulujen hintojen muutos vuodesta 2017 talousarviovuoteen 2018 Talousarviovuodeksi 2018 otettiin käyttöön uusi Trellum Consulting Oy:n laatima vuokrajärjestelmä. Saarenkylän alueen koulujen painotettu oppilashinta kasvaa eurosta per oppilas euroon per painotettu oppilas. Kasvu johtuu pitkälti uusista vuokranmäärityksistä. Opp.hintojen muutos 17->18 Henk.kulut Tilat Kulj. Muut Yht Syväsenvaaran koulu Nivavaaran koulu Saaren koulu Napapiirin yläaste Yhteensä Taulukko 49. Saarenkylän koulujen oppilashinnan muutos euroa per opp. vuodesta 2017 talousarviovuoteen Saarenkylän koulujen oppilashintojen muodostaminen eri vaihtoehdoissa Alla olevassa kuviossa on esitetty perusopetuksen neliöt oppilasta eri vaihtoehdoissa. Kuvio 8. Perusopetustilojen neliömäärä oppilasta kohden eri vaihtoehdoissa Nykyiset rakennukset Perusopetus Muut Yhteensä Vuokan jakautuminen % % % Napapiirin yläaste % % % Nivavaaran koulu % % % Syväsenvaaran koulu % % % Saaren koulu % % % Yhteensä % % % Taulukko 50. Nykyisten käytössä olevien rakennusten vuokrien jakautuminen kouluittain nykyitilanne ROVANIEMEN KAUPUNKI Saarenkylän koulupalveluverkko 60

67 Tulevaisuudessa nykyisten käyttöön jäävien rakennusten vuokrien jako säilynee ennallaan Nivavaaran osalta. Saaren koulun osalta Iltapäivätoiminnan vuokraosuuden on arvioitu poistuvan ja tilat tulevat perusopetuksen käyttöön. Napapiirin koulun rakennusten osalta rakennukset 2 ja 6 ovat perusopetuksen ja kansalaisopiston käytössä. Nykyiset rakennukset Perusopetus Muut Yhteensä Vuokan jakautuminen % % % Napapiirin yläaste 99,5 % 0,5 % 100,0 % Nivavaaran koulu 85,3 % 14,7 % 100,0 % Saaren koulu 91,0 % 9,0 % 100,0 % Yhteensä 90,9 % 9,1 % 100,0 % Taulukko 51. Nykyisten käytössä olevien rakennusten vuokrien jakautuminen kouluittain tulevaisuudessa UUDISRAKENNUKSET VE1 Napapiiri YA VE1 Syv. AA VE2 Nap VE2 Saari AA VE3 Nap YA VE4 Saarenk. VE5 Nap VE5 Saari VE6 Syv. VE7 Saari A YLÄASTE 1 007, , , , , , ,0 B ALA-ASTE 1 189,0 160,0 224,0 496, ,0 918,0 518,0 C ESIOPETUS 354,0 354,0 354,0 354,0 354,0 354,0 354,0 D AAMU- JA IP TOIMINTA 148,0 197,0 197,0 283,0 425,0 197,0 197,0 148,0 319,0 E KANSALAISOPISTO 140,0 140,0 140,0 140,0 140,0 140,0 140,0 F NUORISOTILAT 216,5 216,5 216,5 216,5 216,5 216,5 216,5 G LIIKUNTATILAT 1 057,0 534, ,0 88, , , ,0 634, , ,0 H HALLINTO JA MUU TUKITOIMINTA 357,0 223,0 505,0 71,0 523,0 585,0 431,0 159,0 433,0 229,0 I KOULURAVINTOLA 270,0 140,0 520,0 190,0 580,0 710,0 400,0 306,0 410,0 540,0 I KEITTIÖTILAT 132,0 101,0 180,0 132,0 208,0 303,0 151,0 151,0 180,0 208,0 J LIIKENNETILAT 968,5 696, ,0 294, , ,0 756,0 782, , ,0 K TEKNISET TILAT 298,0 201,0 411,0 85,0 461,0 947,0 279,0 221,0 602,0 548,0 L VSS 109,0 74,0 148,0 67,0 164,0 344,0 101,0 79,0 216,0 210,0 YHTEENSÄ 4 909, , , , , , , , , ,5 UUDISRAKENNUKSET VE1 Napapiiri YA VE1 Syv. AA VE2 Nap VE2 Saari AA VE3 Nap YA VE4 Saarenk. VE5 Nap VE5 Saari VE6 Syv. VE7 Saari A YLÄASTE 20,5 % 0,0 % 15,0 % 0,0 % 13,5 % 17,5 % 0,0 % 29,8 % 27,4 % 28,8 % B ALA-ASTE 0,0 % 36,0 % 2,4 % 16,6 % 6,6 % 17,3 % 0,0 % 0,0 % 9,3 % 5,5 % C ESIOPETUS 7,2 % 0,0 % 5,3 % 0,0 % 4,7 % 2,3 % 7,7 % 0,0 % 3,6 % 3,8 % D AAMU- JA IP TOIMINTA 0,0 % 4,5 % 2,9 % 14,6 % 3,8 % 2,7 % 4,3 % 5,5 % 1,5 % 3,4 % E KANSALAISOPISTO 2,9 % 0,0 % 2,1 % 0,0 % 1,9 % 0,9 % 3,1 % 0,0 % 1,4 % 1,5 % F NUORISOTILAT 4,4 % 0,0 % 3,2 % 0,0 % 2,9 % 1,4 % 4,7 % 0,0 % 2,2 % 2,3 % G LIIKUNTATILAT 21,5 % 16,2 % 23,1 % 6,5 % 20,7 % 18,8 % 33,8 % 17,6 % 15,6 % 16,4 % H HALLINTO JA MUU TUKITOIMINTA 7,3 % 6,7 % 7,5 % 5,3 % 7,0 % 3,8 % 9,4 % 4,4 % 4,4 % 2,4 % I KOULURAVINTOLA 5,5 % 4,2 % 7,8 % 14,1 % 7,8 % 4,6 % 8,7 % 8,5 % 4,1 % 5,7 % I KEITTIÖTILAT 2,7 % 3,1 % 2,7 % 9,8 % 2,8 % 2,0 % 3,3 % 4,2 % 1,8 % 2,2 % J LIIKENNETILAT 19,7 % 21,1 % 19,6 % 21,8 % 19,9 % 20,4 % 16,5 % 21,7 % 20,5 % 20,0 % K TEKNISET TILAT 6,1 % 6,1 % 6,1 % 6,3 % 6,2 % 6,1 % 6,1 % 6,1 % 6,1 % 5,8 % L VSS 2,2 % 2,2 % 2,2 % 5,0 % 2,2 % 2,2 % 2,2 % 2,2 % 2,2 % 2,2 % YHTEENSÄ 100,0 % 100,0 % 100,0 % 100,0 % 100,0 % 100,0 % 100,0 % 100,0 % 100,0 % 100,0 % Taulukko 52. Uudisrakennusten tilojen jakautuminen ROVANIEMEN KAUPUNKI Saarenkylän koulupalveluverkko 61

68 LOPULLISET TILAPINTA-ALAT KÄYTTÄJITTÄIN VE1 Napapiiri YA VE1 Syv. AA VE2 Nap VE2 Saari AA VE3 Nap YA VE4 Saarenk. VE5 Nap VE5 Saari VE6 Syv. VE7 Saari A YLÄASTE 2 337,1 0, ,4 0, , ,1 519, , , ,5 B ALA-ASTE 432, , ,8 774, , , ,4 698, , ,8 C ESIOPETUS 543,5 0,0 549,2 0,0 551,5 567,1 526,6 0,0 553,9 547,0 D AAMU- JA IP TOIMINTA 0,0 209,6 273,4 294,5 394,7 596,1 262,1 281,6 207,8 443,1 E KANSALAISOPISTO 303,9 56,3 354,3 9,8 356,0 500,6 339,6 67,5 358,3 354,5 F NUORISOTOIMI 300,8 0,0 300,5 0,0 302,0 303,7 288,1 0,0 303,9 300,7 G LIIKUNTATOIMI 807,7 415, ,0 72, , , ,1 498, , ,9 I RUOKAHUOLTO 183,4 143,0 249,9 197,3 290,1 425,0 200,9 215,8 252,7 288,9 YHTEENSÄ 4 909, , , , , , , , , ,5 Taulukko 53. Uudisrakennusten käyttäjien alustavat vuokraosuudet (m2) LOPULLISET VUOKRA -% TOIMIJOITTAIN VE1 Napapiiri YA VE1 Syv. AA VE2 Nap VE2 Saari AA VE3 Nap YA VE4 Saarenk. VE5 Nap VE5 Saari VE6 Syv. VE7 Saari A YLÄASTE 47,6 % 0,0 % 33,7 % 0,0 % 29,9 % 30,6 % 11,4 % 51,1 % 47,3 % 46,7 % B ALA-ASTE 8,8 % 75,1 % 22,9 % 57,4 % 28,8 % 39,5 % 28,5 % 19,4 % 23,7 % 20,3 % C ESIOPETUS 11,1 % 0,0 % 8,2 % 0,0 % 7,4 % 3,7 % 11,5 % 0,0 % 5,6 % 5,8 % D AAMU- JA IP TOIMINTA 0,0 % 6,3 % 4,1 % 21,8 % 5,3 % 3,8 % 5,7 % 7,8 % 2,1 % 4,7 % E KANSALAISOPISTO 6,2 % 1,7 % 5,3 % 0,7 % 4,8 % 3,2 % 7,4 % 1,9 % 3,6 % 3,8 % F NUORISOTOIMI 6,1 % 0,0 % 4,5 % 0,0 % 4,0 % 2,0 % 6,3 % 0,0 % 3,1 % 3,2 % G LIIKUNTATOIMI 16,5 % 12,6 % 17,6 % 5,4 % 15,9 % 14,5 % 24,8 % 13,8 % 12,0 % 12,5 % I RUOKAHUOLTO 3,7 % 4,3 % 3,7 % 14,6 % 3,9 % 2,7 % 4,4 % 6,0 % 2,5 % 3,1 % YHTEENSÄ 100,0 % 100,0 % 100,0 % 100,0 % 100,0 % 100,0 % 100,0 % 100,0 % 100,0 % 100,0 % Taulukko 54. Uudisrakennusten käyttäjien alustavat vuokraosuudet (%) LOPULLISET VUOKRAT ( ) TOIMIJOITTAIN VE1 Napapiiri YA VE1 Syv. AA VE2 Nap VE2 Saari AA VE3 Nap YA VE4 Saarenk. VE5 Nap VE5 Saari VE6 Syv. VE7 Saari A YLÄASTE B ALA-ASTE C ESIOPETUS D AAMU- JA IP TOIMINTA E KANSALAISOPISTO F NUORISOTOIMI G LIIKUNTATOIMI I RUOKAHUOLTO YHTEENSÄ Taulukko 55. Uudisrakennusten käyttäjien alustavat euromääräiset vuokrat KULURAKENNE VAIHTOEHDOISSA 2018 VE 1 VE 2 VE 3 VE 4 VE 5 VE 6 VE 7 HENKILÖSTÖKULUT TILAT KULJETUKSET MUUT KULUT YHTEENSÄ Taulukko 56. Vaihtoehtojen kustannusvertailu kuluryhmittäin perusopetuksen osalta Vaihtoehdoissa on huomioitu henkilöstökulujen osalta opetustoimen hallinto, ohjaus ja tuntikehysvaikutukset. Tilojen osalta on laskettu perusopetuksen osuudet nykyisten käyttöön jäävien ja uudisrakennusten osalta. Tilakustannukset jakaantuvat perusopetuksen osalta seuraavasti: TILAKUSTANNUKSET 2018 VE 1 VE 2 VE 3 VE 4 VE 5 VE 6 VE 7 %-OSUUS TILOISTA 82 % 75 % 71 % 73 % 70 % 69 % 77 % 75 % Taulukko 57. Tilakustannusten jakaantuminen vaihtoehdoittain perusopetukseen ROVANIEMEN KAUPUNKI Saarenkylän koulupalveluverkko 62

69 Tasearvojen ja purkukustannusten jaksotuserät on huomioitu opetustoimen ja muiden käyttäjien osalta kohdassa tilat käytettävien neliöiden suhteiden mukaisesti. Muihin kustannuksiin on sisällytetty muun muassa puhtaanapito, ruokahuolto, materiaali ja tarvikehankinnat, muut palvelujen ostot sekä vyörytykset. Kuvio 9. Saarenkylän koulujen painotetun oppilashinnan muodostuminen eri vaihtoehdoissa Oppilasmääränä on eri vaihtoehdoissa käytetty talousvuoden 2018 ennustettua oppilasmäärää 1377 huomioiden ala-asteen, yläasteen ja k-luokkien oppilasmäärät. Vaihtoehto 3 muodostuu oppilashinnaltaan vaihtoehdoista edullisimmaksi ja vaihtoehto 6 kalleimmaksi vaihtoehdoksi. Vaihtoehtojen oppilashintojen vaihteluväli on pienimmillään 67 euroa (VE3-VE2) ja suurimmillaan -291 euroa (VE3-VE6) per oppilas. Eli hintaeroa vuositasolla vaihtoehtojen välillä on vähintään 1 % ja enintään 4,5 %. Alla olevaan taulukkoon on kuvattu vaihtoehto, jossa Napapiirin yläasteen rakennuksessa 6 olevat tilat olisivat uudisrakennuksena. Uudisrakennus vaikuttaa vaihtoehtoihin 1, 2, 3 kustannuksia nostavasti ja vaihtoehtoon 5 kustannuksia alentavasti. KULURAKENNE VAIHTOEHDOISSA 2018 VE 1 VE 2 VE 3 VE 4 VE 5 VE 6 VE 7 HENKILÖSTÖKULUT TILAT KULJETUKSET MUUT KULUT YHTEENSÄ Taulukko 58. Vaihtoehtojen kustannusvertailu kuluryhmittäin huomioiden rakennus 6 uudisrakennuksena ROVANIEMEN KAUPUNKI Saarenkylän koulupalveluverkko 63

70 Kuvio 10. Saarenkylän koulujen painotetun oppilashinnan muodostuminen eri vaihtoehdoissa huomioiden rakennus 6 uudisrakennuksena Napapiirin yläasteen rakennuksen 6 tilat uudisrakennuksena nostavat vaihtoehtojen 1, 2 ja 3 oppilashintoja tilakustannusten osalta noin 50 euroa per oppilas vuodessa. Vaihtoehto 5:n vuosittainen oppilashinta laskee 8 euroa per oppilas, mikäli rakennus 6 tuotettaisiin uudisrakennuksena (puolet vaihtoehtojen 1, 2 ja 3 tilantarpeista). Vaihtoehto 3 muodostuu edelleen oppilashinnaltaan vaihtoehdoista edullisimmaksi ja vaihtoehto 6 kalleimmaksi vaihtoehdoksi. Vaihtoehtojen oppilashintojen vaihteluväli on tässä tapauksessa pienimmillään 42 euroa (VE3-VE7) ja suurimmillaan -241 euroa (VE3-VE6) per oppilas. Eli hintaeroa vuositasolla vaihtoehtojen välillä on vähintään 0,6 % ja enintään 3,7 %. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että perusopetuksen osalta oppilashinnat nousevat kaikissa vaihtoehdoissa nykyisestä tasosta (6 436 euroa per painotettu oppilas). Vaihtoehto 3 muodostuu edullisimmaksi vaihtoehdoksi, vaikka rakennuksen 6 tilat tuotettaisiin uudisrakennuksena (6539 euroa per painotettu oppilas). Mikäli rakennus 6 säilyisi käytössä, olisi vaihtoehto 3:n vuosioppilashinta myös edullisin (6 488 euroa per oppilas). Tällöin kasvua oppilashinnassa nykytilanteeseen olisi 53 euroa per oppilas vuodessa. 6.6 Nykyisten koulutonttien hyödyntämisen näkökulmia Laskentaoletuksina on käytetty alueiden hyödyntämisen osalta Tonttivuokra 1 /m 2 /v, kiinteistövero 1,45 /m 2 /v, aluetehokkuus 0,4 k-m 2. Vaihtoehdossa 1 ei tule muutoksia alueiden käyttöön. Vaihtoehdossa 2 Kaupungille voisi tulla myynti-, vuokra- ja kiinteistöverotuloja. Syväsenvaaran koulualueella voisi tehdä esim. uusia asuin rakentamiseen soveltuvia tontteja. Pinta-ala on noin m 2, josta voisi muodostaa esim. 25 erillistä tonttia. Infraan menisi noin m 2. Vuokratuotto alueesta olisi noin /v ja kiinteistöverotuotto noin /v. Kaupungin maksettavaksi mahdollisesti alueen infran rakentaminen. Alue voitaisiin myös yhtenä kokonaisuutena, jolloin infran rakentamiskustannuksia ei tulisi kaupungille. Vaihtoehdossa 3 kaupungille voisi tulla myynti-, vuokra- ja kiinteistöverotuloja. Syväsenvaaran koulualueella voisi tehdä esim. uusia asuin rakentamiseen soveltuvia tontteja. Pinta-ala on noin m 2, josta voisi muodostaa esim. 25 erillistä tonttia. Infraan menisi noin m 2 (17 %). Vuokratuotto alueesta olisi noin /v ja kiinteistöverotuotto noin /v. Kaupungin maksettavaksi mahdollisesti alueen infran rakentaminen. Alue voitaisiin myös yhtenä kokonaisuutena, jolloin infran rakentamiskustannuksia ei tulisi kaupungille. ROVANIEMEN KAUPUNKI Saarenkylän koulupalveluverkko 64