Sairaalasielunhoidon erityiskoulutus

Transkriptio

1 Sairaalasielunhoidon erityiskoulutus Sairaalasielunhoitajan virassa työskentelevällä papilla tai lehtorilla tulee olla sairaalasielunhoidon erityiskoulutus tai hänen tulee sitoutua sen suorittamiseen. Piispainkokous hyväksyi uudistetun sairaalasielunhoitajan erikoistumiskoulutuksen. Sairaalasielunhoidon erityiskoulutus noudattaa pääsääntöisesti tuon koulutuksen sisältöä. Koulutus antaa sairaalasielunhoitajalle perustaidot sairaalasielunhoitotyöhön. Koulutuksessa opiskellaan sielunhoidon ja sairaalatyön eri osa-alueita. Erityiskoulutus on sairaalasielunhoitajan itsetuntemusta lisäävä ja siinä on seuraavat osa-alueet: teoria- ja menetelmäopinnot, kliinisen työn työohjaus, ammatillisen ja henkilökohtaisen kasvun prosesseja tukevat menetelmät. Itsetuntemusta ja ihmisen mielen ymmärtämistä lisäävänä osana koulutuksessa on psykoterapeuttisia valmiuksia vastaavien opintojen opintokokonaisuus, 30 op. Koulutuksen kohderyhmä Erityiskoulutukseen pääsyn edellytyksenä on myönteinen lausunto soveltuvuustutkimuksesta ja sairaalasielunhoitajan virkaan tai pitkään sijaisuuteen valituksi tuleminen. Erityiskoulutukseen voivat hakeutua myös kehitysvammaistyötä päätoimisesti tekevät kirkon papit ja diakoniatyöntekijät. Koulutukseen voidaan perustelluista syistä hyväksyä myös kirkon päätoimiset vanhustyötä tekevät papit tai diakoniatyöntekijät. Tällöin työn tulee suuntautua sosiaali- ja terveydenhuollossa tapahtuvaan työhön. Erityiskoulutuksen merkitys ja koulutustarve Erityiskoulutus antaa sairaalasielunhoitajalle valmiudet ja perusosaamisen vaativaan sielunhoitotyöhön. Sairaalapapin työ Sairaalapappi toimii seurakuntien palkkaamana terveydenhuollossa. Hän on Suomen Evankelisluterilaisen kirkon työntekijä, teologian maisteri, pappi tai lehtori, joka on saanut sairaalasielunhoitoon erityiskoulutuksen (60 opintopistettä). Useilla sairaalapapeilla on myös työnohjaajan ja / tai psykoterapeutin pätevyys. Sairaalapapin sielunhoitotyön tavoitteena on potilaan ja läheisten tukeminen sairauden ja luopumisen kriiseissä sekä terveydenhuollon henkilökunnan tukeminen hoitotyön arjessa ja hoidon vaativissa kriisitilanteissa. Sielunhoito on sairaalapapin toteuttamaa keskustelutukea, jossa yhdessä sairaan ihmisen, läheisen tai terveydenhuollon työntekijän kanssa tarkastellaan ja etsitään vastauksia elämänkatsomuksellisiin, hengellisiin ja henkisiin kysymyksiin. Sielunhoidolliseen keskustelun piiriin kuuluvat kaikki olemassaoloon, ihmissuhteisiin ja arkielämään liittyvät asiat.

2 Sairaalapappi on työpaikkapappi. Hän on koko hoitoyhteisöä varten, toimien hengellisten kysymysten asiantuntijana, kouluttajana ja työnohjaajana. Sairaalapappi on tarvittaessa yhteydessä muihin kirkkoihin tai uskonnollisiin ryhmiin ja hankkii potilaalle tämän toivomaa sielunhoidollista apua. Sairaalapappi on osa moniammatillista hoitotiimiä. Sielunhoito terveydenhuollossa on moniammatillista yhteistyötä, joka toteutuu hoitohenkilöstön, potilaan, läheisten ja sairaalapapin kohtaamisissa. Terveydenhuollon muutoksissa sairaalapappi tukee hoitohenkilöstöä ja auttaa vaativissa työtilanteissa konsultoiden. Sairaalapappi kouluttaa ja osallistuu uskonnollisten ja eettisten kysymysten pohdintaan henkilökunnan kanssa. Kehitysvammaistyössä työn painopiste on ihmisen kokonaisvaltaisessa kohtaamisessa, hengellisen elämän kysymyksissä ja kristillisessä kasvatuksessa. Kehitysvammaistyön papit ja diakoniatyöntekijät ovat työnohjauksellinen tuki asumisyksikköjen tai toimintakeskusten henkilökunnalle. He ovat perheiden tukijoita ja rinnalla kulkijoita ja tekevät työssään yhteistyötä järjestöjen ja kuntien viranomaisten kanssa. Pappien ja diakoniatyöntekijöiden työmuotoina ovat esimerkiksi henkinen ja hengellinen tuki kuolemantapauksissa ja arjen kriisitilanteissa, hartauselämän järjestäminen, erityisrippikoulu, palveluohjaus sekä verkosto-ja vaikuttamistyö, myös etiikan ja saavutettavuuden asiantuntijana toimiminen. Toimintaympäristö Sairaalapappi toimii terveydenhuollon yksiköissä ja avohoidossa. Näitä ovat yliopistolliset sairaalat, erityissairaanhoidon, palliatiivisen hoidon ja saattohoidon yksiköt, vanhusten palveluyksiköt, päivystyspoliklinikat, psykiatriset sairaalat, kuntouttavat hoivaosastot, kotisairaalan yksiköt, kotisairaanhoito ja yksityiset saattohoitokodit. Kehitysvammaistyöntekijä työskentelee asumisyksiköissä, seurakunnan tiloissa, kuntoutusyksiköissä, toimintakeskuksissa, palvelukeskuksissa, oppilaitoksissa ja henkilöiden kotona. Sosiaali- ja terveydenhuollon muutokset vaikuttavat sairaalapapin työhön. Pienemmät asumisyksiköt lisääntyvät. Väestön ikääntymisen ja pidentyneen eliniänodotuksen myötä muistisairaiden henkilöiden sielunhoitotarve kasvaa lähivuosina. Myös saattohoitopotilasta hoidetaan usein pitkään kotona. Hoitopolku mahdollistaa nopean pääsyn sairaalaan, kun se on tarpeen. Hoitopaikasta riippumatta potilaalla ja hänen läheisellään on oikeus saada sielunhoidollista tukea. Maallistuminen lisääntyy, samoin uskonnottomien ja muiden kirkkoihin tai uskonnollisiin ryhmiin kuuluvien määrä kasvaa. Hengellisten asioiden tuntemus on heikentynyt. Terveydenhuollon henkilöstö ei aina osaa tunnistaa potilaan hengellisiä ja henkisiä tarpeita. Vapaaehtoisten määrä lisääntyy terveydenhuollossa. Heidän työnsä organisointi ja työnohjaus on usein sairaalapapin vastuulla. Terveyden- ja sosiaalihuollon yksikössä sairaalasielunhoitajalta odotetaan vahvaa ihmisen psyykkisten kysymysten tuntemista ja osaamista hengellisissä ja uskonnollisissa kysymyksissä.

3 Sairaalasielunhoitaja toimii terveydenhuollon työntekijöiden työnohjaajana ja vastaa myös toisiin uskontokuntiin kuuluvien potilaiden hengellisistä tarpeista. Muutoksessa olevassa toimintaympäristössä nämä tehtävään kohdistuvat odotukset vahvistuvat. Sairaalasielunhoitotyötä tekevien koulutustarve lähivuosina Sairaalasielunhoidon erityiskoulutus toteutuu kolmesta neljään kertaa kymmenen vuoden aikana. Seuraavan viiden vuoden aikana noin 10 % viranhaltijoista jää eläkkeelle. Avoterveydenhuollon lisääntymisen takia sairaiden sielunhoitoa kodeissa ja vanhusten ja kehitysvammaisten asumisyksiköissä tekevät myös seurakunnan muut työntekijät, kuten seurakuntapapit ja diakoniatyöntekijät. Myös he tarvitsevat koulutusta sairaiden sielunhoitotyöhön. Sairaalasielunhoitajan erityiskoulutus painottuu erityisesti sairaiden ja kriisissä olevien ihmisten sielunhoitoon. Johtopäätökset osaamisen kehittämiselle ja koulutukselle Sairaiden sielunhoitotyö on vaativaa työtä, joka edellyttää erityistä ammatillista osaamista. Sairaalasielunhoitajan työssä kohdataan työpaikasta riippumatta psyykkisessä kriisissä olevia ihmisiä, traumatisoituneita ihmisiä ja psykiatrisesti oireilevia ihmisiä. Potilaiden ja omaisten problematiikka on usein erittäin vaikeaa ja auttaminen edellyttää hyvää ihmisen psyyken ja psyykkisen oireilun tuntemista. Työ on emotionaalisesti kuormittavaa, koska potilaiden, omaisten ja terveydenhuollon henkilökunnan kanssa käsitellään usein ahdistavia tunteita, elämän kriisitilanteita, kuolemaa ja hengellisiä kriisejä. Työn kuormittavuutta lisää se, että työtä tehdään usein yksin. Sairaalateologin on selvittävä tämän kuormituksen kanssa työkykyisenä. Sairaalateologi tarvitsee tueksi työlleen monipuolisen, itsetuntemusta lisäävän ja ammattitaitoa kehittävän koulutuksen. Kehitysvammaistyössä on paljon samankaltaisia piirteitä. Sairaalasielunhoidon erityiskoulutuksen opiskelija o syventää koulutuksen avulla itsetuntemustaan ja ammatillista identiteettiään o saa työvälineitä sielunhoitotyöhön terveydenhuollon tai sosiaalihuollon yksikössä o oppii ymmärtämään syvemmin ihmisen psyykkisiä kehitysvaiheita ja niissä esiintyviä poikkeamia o saa työvälineitä kriisissä olevan ihmisen ja hänen lähipiirinsä kohtaamiseen ja tukemiseen o syventää osaamistaan ryhmäilmiöiden ymmärtämisessä ja yksilön toiminnasta ryhmän jäsenenä o oppii perusasioita pari- ja perhesuhteiden dynamiikasta o kehittää yhteistyötaitojaan seurakunnan ja terveydenhuollon työyhteisöissä o vahvistaa työhyvinvointiaan ja jaksamistaan koulutuksen keinoin

4 Työnantaja saa o ammattitaitoisen työntekijän sielunhoitotyöhön o työntekijän, jolla on laaja-alainen ymmärrys sairauden ja kriisien vaikutuksesta yksittäisen ihmisen ja hänen lähipiirinsä elämään o työntekijän, jolla on valmius ja työvälineitä ihmisten kohtaamiseen ja tukemiseen sairauden ja kriisien keskellä o työntekijän, jolla on valmiudet kehittää sielunhoitotyötä terveydenhuollon ja sosiaalihuollon yksikössä o työntekijän joka voi toimia sielunhoidollisten kysymysten asiantuntijana seurakuntatyöyhteisössä o työntekijän joka omaa asiantuntijuutta uskonnollisissa ja eettisissä kysymyksissä o työntekijän, joka tiedostaa omasta työhyvinvoinnista huolehtimisen tärkeyden Opetussuunnitelma Koulutuksen tavoite Sairaalasielunhoitajan erityiskoulutuksen tavoitteena on kehittää työntekijän kykyä tunnistaa ja ymmärtää kohtaamiensa ihmisten erilaisia sielunhoidollisia tarpeita. Koulutuksen tavoitteena on, että työntekijä oppii sielunhoidolliseen vuorovaikutukseen soveltuvia sielunhoidollisia ja terapeuttisia menetelmiä, osaa soveltaa niitä työssään ja saa valmiuksia kohdata ihmisiä sairauden keskellä ja toimia sielunhoitajana vaativissa kriisitilanteissa. Koulutuksen tavoitteena on lisätä sairaalasielunhoitajan valmiuksia erilaisten terveydenhuollon ja sosiaalihuollon yhteisöjen työntekijöiden kanssa tehtävään yhteistyöhön. Lisäksi tavoitteena on koulutuksen keinoin tukea kirkon työntekijän identiteetin kehittymistä ja mahdollistaa työntekijän kasvamista sairaan ja vammaisen ihmisen sielunhoitajan tehtävässä. Koulutuksen osaamistavoitteet Osallistuja syventää itsetuntemustaan ja integroi spiritualiteettiaan vahvemmin omaan persoonaan. Osallistuja syventää ymmärrystään ihmisen tyypillisistä psyykkisistä kehitysvaiheista ja niissä esiintyvistä poikkeamista. Osallistuja saa lisää taitoja toimia ammatillisesti sielunhoitajana sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaympäristöissä. Osallistujalla on valmiuksia vastata potilaiden, läheisten ja henkilökunnan eksistentiaalisiin ja hengellisiin tarpeisiin ja käsitellä elämän kriisitilanteita toimien yhteistyössä terveydenhuollon henkilökunnan kanssa. Osallistuja kehittää työtään henkilökohtaisella tai yhteisöllisellä tasolla ymmärtäen työnsä osana moniammatillista yhteistyötä.

5 Sairaalasielunhoitajan erityiskoulutuksen rakenne ja toteutustapa Sairaalasielunhoitajan erityiskoulutus on laajuudeltaan 60 opintopistettä ja sen suorittaminen kestää kolme vuotta (liite 1). Koulutus rakentuu viidestä moduulista: Orientaatio 5 op, Sairaan sielunhoitajana kehittyminen 10 op, Sairaalasielunhoidon teemamoduuli 20 op, Sielunhoidon moduuli 20 op ja kehittämishanke 5 op. Moduulien sisältö muodostuu seuraavasti: - Orientaatio 5 op o Orientaatio ja henkilökohtaisen opintosuunnitelman laatiminen o Teemakirjallisuus ja kirjallisuusryhmän aloittaminen o Orientaatio kehittämishankkeeseen - Sairaan sielunhoitajana kehittyminen 10 op o Työnohjaus 3 op o Sukupuuryhmä 2 op o Psykoterapia/ sielunhoito / hengellinen ohjaus 3 op

6 o Oppimispäiväkirja 2 op - Sielunhoidon moduulit 20 op o A Kohtaamisen haasteet; erilaisuuden kohtaaminen itsessä ja toisessa 5 op o B Psykosomatiikka 5 op o C Ryhmäilmiöt, työyhteisökysymykset 5 op o D Ero, kuolema, yksinäisyys 5 op - Sairaalasielunhoidon teemamoduulit 20 op o 1 Sielunhoito, terveyden ja mielenterveyden psykologia 5 op o 2 Pari- ja perhesuhteet, kehityspsykologia 5 op o 3 Kriisit ja traumat 5 op o 4 Terapeuttiset menetelmät 5 op - Kehittämishanke 5 op o kehittämishanke ryhmät o kirjallisuus o Hankeraportin kirjoittaminen Erityiskoulutukseen sisältyy 30 opintopisteen laajuinen psykoterapeuttisten valmiuksien opintokokonaisuus. Se toteutetaan yhteistyössä Therapeia-säätiön kanssa. Koulutukseen kuuluu 37 lähiopintopäivää. Ne toteutuvat lähijaksoissa 10 x 4 päivää, sisältäen myös sukupuuryhmätyöskentelyn. Opiskelija voi suorittaa henkilökohtaisen opintosuunnitelman mukaisesti, omaa aikataulua noudattaen moduulin Sairaalasielunhoidon teemamoduuli 20 op (jaksot 1, 2, 3 ja 4) sekä osia moduuleista orientaatio 5 op, Sairaan sielunhoitajana kehittyminen 10 op ja Kehittämishanke 5 op. Sielunhoidon moduuli 20 op suoritetaan osoitetussa järjestyksessä yhdessä ryhmän kanssa. Koulutus alkaa orientaatiolla, johon kuuluu sekä itsenäistä työskentelyä, että ryhmässä tapahtuvaa työskentelyä. Jokainen moduuli toteutetaan noin kolmen vuoden välein. Sairaalasielunhoitajan erityiskoulutuksen moduulikohtaiset osaamistavoitteet Orientaatio 5 op Osaamistavoitteet Opiskelija orientoituu koulutuskokonaisuuteen. Hän laatii henkilökohtaisen opintosuunnitelman ja hahmottaa mitä koulutukseen liittyvä kehityshanke merkitsee. Opiskelija oppii sielunhoidollisen ja terapeuttisen vuorovaikutuksen keskeiset piirteet ja ymmärtää niiden yhteneväisyydet ja erot. Keskeiset sisällöt o Orientaatio ja henkilökohtaisen opintosuunnitelman laatiminen o Orientoiva kirjallisuus ja kirjallisuusryhmän käynnistäminen o Orientaatio kehittämishankkeeseen

7 Vastuutaho/-kouluttaja Orientaatiojakson vastuutaho on Kirkon Koulutuskeskus. Kouluttajina toimivat Kirkkohallituksen asiantuntijat Kirkon Kasvatuksen ja perheasioiden, Jumalanpalvelus ja yhteiskunta sekä Diakonia ja sielunhoito osastoilta. Sairaan sielunhoitajana kehittyminen 10 op Osaamistavoitteet Opiskelija oppii hyödyntämään erilaisia keinoja syventääkseen itsetuntemustaan. Opiskelija parantaa valmiuksiaan tunnistaa itsessään sisäisiä prosesseja ja ymmärtää syvemmin tapaansa reagoida erilaisissa tilanteissa. Opiskelija oppii tarkastelemaan työhönsä liittyviä ilmiötä ja peilaamaan niitä itsensä kautta. Opiskelija integroi oman spiritualiteettinsa osaksi sielunhoitajan työtä. Keskeiset sisällöt o Työnohjaus 3 op o Sukupuuryhmä 2 op o Valittava yksi: Sielunhoito/ hengellinen ohjaus / psykoterapia 3 op o Oppimispäiväkirja 2 op Vastuutaho/-kouluttaja Sairaan sielunhoitajana kehittyminen 10 op moduulin vastuutaho on Kirkon Koulutuskeskus. Työnohjaajan koulutettava hankkii itse. Suositeltavaa on, että työnohjaaja on sairaalapappi tai sairaalapappina työskennellyt henkilö. Sukupuuryhmää ohjaa Kirkon Kasvatuksen ja perheasioiden yksikön asiantuntija Anne Anttonen. Henkilökohtaisen sielunhoitajan, psykoterapeutin tai hengellisen ohjaajan opiskelija etsii itse. Hengellinen ohjaus voi toteutua myös esimerkiksi pitkän hiljaisuuden retriitin muodossa. Sielunhoidon moduuli 20 op Osaamistavoitteet A Kohtaamisen haasteet, erilaisuuden kohtaaminen itsessä ja toisessa 5op o Opiskelija syventää itsetuntemustaan ja tulee tietoisemmaksi tavastaan reagoida erilaisissa tilanteissa. o Opiskelija tiedostaa erilaisuuden ymmärtämiseen ja hyväksymiseen liittyvät kasvuhaasteet. B Psykosomatiikka 5 op

8 o Opiskelija ymmärtää ihmisen kokonaisvaltaisuuden ja oppii tunnistamaan psykosomatiikkaan liittyvää problematiikkaa. o Osallistuja syventää ymmärrystään ihmisen tyypillisistä psyykkisistä kehitysvaiheista ja niissä esiintyvistä poikkeamista. C Ryhmäilmiöt, työyhteisökysymykset 5 op o Opiskelija ymmärtää ryhmän jäsenten välisiä vuorovaikutussuhteita ja työyhteisön ilmiöitä. Opiskelija tunnistaa oman tapansa liittyä ryhmään, lähteä ryhmästä, toimia ja vaikuttaa ryhmän toimintaan. o Opiskelija tiedostaa oman vastuunsa työyhteisön jäsenenä ja oppii tunnistamaan ja pitämään huolta rajoistaan. o Opiskelija tiedostaa työhyvinvointia ja työssä jaksamista tukevat asiat omassa työssään. D Ero, kuolema, yksinäisyys 5 op Keskeiset sisällöt o Opiskelija on tietoinen luopumiseen liittyvistä prosesseista. Opiskelija syventää omaa kuolema-ajatteluaan. Opiskelija ymmärtää prosessia, jossa kuolemansairas ihminen elää ja hän saa keinoja kohdata ja tukea kuolevia, kuolevien läheisiä ja kuolevia hoitavaa terveydenhuollon henkilökuntaa. o A Kohtaamisen haasteet, erilaisuuden kohtaaminen itsessä ja toisessa 5 op o B Psykosomatiikka 5 op o C Ryhmäilmiöt, työyhteisökysymykset 5 op o D Ero, kuolema, yksinäisyys 5 op Vastuutaho/-kouluttaja Sielunhoidon moduulin vastuutaho on Kirkon Koulutuskeskus. Kouluttajina toimivat Kirkkohallituksen asiantuntijat Kirkon Kasvatuksen ja perheasioiden, Jumalanpalvelus ja yhteiskunta sekä Diakonia ja sielunhoito osastoilta. Vierailevina kouluttajina ovat Therapeiasäätiön kouluttajat. Sairaalasielunhoidon teemamoduuli 20 op Osaamistavoitteet 1 Sielunhoito, terveyden ja mielenterveyden psykologia 5 op o Opiskelija tuntee mielenterveyden psykologiaa ja erottaa patologiset piirteet tyypillisistä piirteistä.

9 o Opiskelija osaa tukea sielunhoidossa kohtaamiensa ihmisten mielenterveyttä. o Opiskelija syventää sielunhoidollista ammattitaitoaan. 2 Pari- ja perhesuhteet, kehityspsykologia 5 op o Opiskelija oppii uusia työmenetelmiä sielunhoitotyöhön yksilön-, perheen ja ryhmän kanssa. o Opiskelija syventää tietouttaan parisuhteen ja perhesuhteiden dynamiikasta. o Opiskelija osaa soveltaa kehityspsykologista tietoa sielunhoitotyössä. o Opiskelija tunnistaa pari- tai perhesuhteessa esiintyvää väkivaltaa o Opiskelija sai keinoja kohdata seksuaalista väkivaltaa kokeneen ihmisen ja osaa toimia ammatillisesti o Opiskelija saa keinoja tukea väkivaltaa kokenutta ihmistä 3 Kriisit ja traumat 5 op o Opiskelija osaa tukea ja auttaa kriisissä olevaa ihmistä o Opiskelija oppii tunnistamaan traumatisoitumisen piirteitä kohtaamissaan ihmisissä ja ymmärtää traumaproblematiikkaa 4 Terapeuttiset menetelmät 5 op o Opiskelija syventää terapeuttisten menetelmien tuntemustaan o Opiskelija soveltaa terapeuttisia menetelmiä sielunhoitotyöhön Keskeiset sisällöt Koulutusmoduulin keskeiset sisällöt ovat sielunhoito, mielenterveys, pari-ja perhesuhteet ja ihmisen elämänkaaren kehitystehtävät. Moduulissa opiskellaan kriisissä olevan ja traumatisoituneen ihmisen auttamista sielunhoidon keinoin. Terapeuttisiin menetelmiin tutustuminen ja niiden osittainen soveltaminen. Vastuutaho/-kouluttaja Sairaalasielunhoidon teemamoduulin vastuutaho on Kirkon Koulutuskeskus. Kouluttajina toimivat Kirkkohallituksen asiantuntijat Kirkon Kasvatuksen ja perheasioiden, Jumalanpalvelus ja yhteiskunta sekä Diakonia ja sielunhoito osastoilta. Vierailevina kouluttajina ovat Therapeiasäätiön kouluttajat. Kehittämishanke 5 op Osaamistavoitteet o Opiskelija suunnittelee ja toteuttaa ammatillista osaamistaan lisäävän ja tukevan henkilökohtaisen tai työyhteisölähtöisen kehittämishankkeen.

10 Keskeiset sisällöt o Opiskelija perehtyy aiheeseen liittyvään teoreettiseen tietoon ja soveltaa sitä kehittämishankkeessaan. o Opiskelija integroi kehittämishankkeeseen psykoterapeuttista ja sielunhoidollista osaamistaan. Kehittämishanke sisältää suunnittelun, toteutuksen ja raportoinnin. Opiskelija valitsee kehittämisen kohteeksi ammatillista osaamista tukevan henkilökohtaisen teeman tai työyhteisölähtöisen kehittämisteeman. Kehittämishanketta työstetään koulutuksen aikana. Työskentelynsä tukena opiskelijalla on toisista koulutettavista muodostettu pienryhmä. Pienryhmä kokoontuu viisi kertaa. Vastuutaho/-kouluttaja Opiskelijan kehittämishanketta koordinoivat Kirkkohallituksen (KDS) sairaalasielunhoidon erityiskoulutuksesta vastaava asiantuntija (sairaalasielunhoitajat) ja Kirkkohallituksen (KJY) saavutettavuuden asiantuntija (kehitysvammaistyöntekijät). Moduulien järjestämisaikataulu Erityiskoulutusten opiskelijat voivat osallistua moduulin yksittäisille jaksoille sovitusti. Viroissa toimivilla sielunhoitotyötä tekevillä kirkon työntekijöillä on mahdollisuus osallistua Sairaalasielunhoidon teemamoduulin (20 op) jaksoille, mikäli koulutusjakson toteutus ja ryhmän koko sen sallivat. Ensisijaisesti koulutuspaikkoja annetaan virassa oleville sairaalapapeille ja kehitysvammaistyön työntekijöille. Vastuukouluttajat Koulutuksen vastuukouluttajina toimivat: Virpi Sipola, asiantuntija, sielunhoito, sairaalasielunhoito, KDS Katri Suhonen, asiantuntija, saavutettavuusohjelma, vammaisuus KJY Anne Anttonen, asiantuntija, pari- ja perhesuhdetyö, KKP Olavi Lindfors, Therapeia-säätiön vastuukouluttaja Yhteistyötahot koulutuksen toteuttamisessa Sairaalasielunhoitajan erityiskoulutuksessa tehdään yhteistyötä Therapeia-säätiön kanssa psykoterapeuttisten valmiuksien opintokokonaisuuden osalta. Sielunhoidon moduuli (20 op), toteutetaan yhdessä Kirkon perheneuvojien erityiskoulutuksen kanssa. Sairaalasielunhoidon teemamoduulin (20 op) jaksojen 1, 2, 3 ja 4 toteutuksessa tehdään mahdollisuuksien mukaan yhteistyötä muiden kirkon erityiskoulutusten kanssa.

11 Koulutuksen toteutuksessa tehdään mahdollisuuksien mukaan yhteistyötä myös muiden tahojen (esim. Helsingin ja Tampereen yliopisto, Tampereen ammattikorkeakoulu) kanssa. Koulutuksen rahoitussuunnitelma/budjetti Sairaalasielunhoitajan erityiskoulutus järjestetään, mikäli koulutusryhmässä on vähintään 12 osallistujaa. Koulutuksen budjetti sisällytetään KDS;n budjettiin. Koulutuksen toteutuksessa tehdään yhteistyötä Therapeia-säätiön kanssa. Therapeia- säätiön kanssa on tehty erillinen sopimus koskien heidän osuuttaan koulutuksessa. Tuotot Koulutukseen osallistujilta peritään koulutusmaksuna 45 / koulutuspäivä. Koulutuksessa toteutetaan nollabudjettiperiaatetta, jolloin koulutuksesta aiheutuvat kustannukset katetaan osallistujien koulutuspäivämaksuilla. Tähän sisällytetään KKH;n koulutuksesta vastaavien työntekijöiden (yhtäaikaisesti lähijaksolla 2 henkilöä) täysihoitokulut. Ulkopuolisten asiantuntijoiden palkkiot katetaan pääsääntöisesti osallistumismaksuilla. Koulutuksen viimeisenä vuonna (2019) osallistumismaksuja voidaan jättää perimättä, mikäli koulutuksen budjetti sen sallii. Arvio koulutuksen kustannuksista opiskelijan työnantajalle Sairaalasielunhoitajan erityiskoulutuksen kustannukset muodostuvat koulutuspäivistä (lähiopiskelupäivät, ryhmät, yksilöohjaus), täysihoidosta, päivärahoista ja matkakuluista. Kustannukset jakautuvat kolmelle vuodelle. Kustannukset eivät sisällä Sairaalasielunhoitajan erityiskoulutuksen KKH;n asiantuntijoiden palkkakuluja tai KKH;n tilakustannuksia. Osallistumiskulut - Lähiopiskelupäiviä on yhteensä 37 päivää ja lähiopiskelujaksoja 10. Yhden koulutuspäivän hinta vuonna 2017 on 45, jolloin yhden lähiopiskelujakson (3 päivää + 1 sukupuupäivä) osallistumismaksuksi muodostuu 180. Maksu sisältää koulutuksessa käytettävän materiaalin. - Ryhmät: o Sukupuuryhmä 7 kokoontumista. Sukupuupäivä pidetään lähiopintojakson yhteydessä. Ei erillisiä kuluja. o Kehittämishankeryhmä, viisi kokoontumista, tavoitteena on että ryhmä kokoontuu lähiopintojakson yhteydessä tai että ryhmä muodostetaan maantieteellisesti lähellä toisiaan työskentelevistä opiskelijoista. Ei erillisiä kuluja. o Kirjallisuusryhmä, viisi kokoontumista. Ryhmän jäsenet sopivat tapaamisajoista keskenään. Mahdolliset matkakulut. - Yksilöohjaus:

12 o Orientaatiotapaaminen ja työnohjaus, ei erillisiä kuluja o Sielunhoito ja hengellinen ohjaus, ei erillisiä kuluja. o Henkilökohtainen psykoterapia, ei kuluja työnantajalle. Opiskelija maksaa itse. Majoitus- ja täysihoitokulut o Osallistuja huolehtii majoittumisestaan. Majoittumis- ym. täysihoitovuorokausia on noin 37 kpl /erityiskoulutus. o Vuonna 2017 lähiopintojaksot 1 ja 2 järjestetään Lahden seurakuntayhtymän Siikaniemen kurssikeskuksessa. Majoitus- ja täysihoitokulut muodostuvat seuraavasti: majoitus- ja täysihoito 192 / henkilö yhden hengen huoneessa / 4 päivän lähiopintojakso, majoittuminen päärakennuksessa tai 159 / henkilö yhden hengen huoneessa / 4 päivän lähiopintojakso, majoittuminen majoitusrakennuksessa. o Orientaatiojakso 3 päivää, järjestetään Kirkon talossa, Eteläranta 8. Ruokailu- ja majoituskulut. Opiskelija varaa majoituksen itse. Hinta muodostuu majoituspaikan vuorokausihinnasta. Matkakulut o Ei arviota, vaihtelevat työantajan sijainnin mukaan. o Matkakulut muodostuvat lähiopiskelujaksoista, joita 10 kpl. Lisäksi matkakuluja koituu ryhmistä (kirjallisuusryhmä) ja yksilöohjauksesta. Kokonaiskustannukset ilman matkakuluja o Kustannukset muodostuvat lähiopiskelujaksoista, ryhmistä (2 kpl) ja yksilöohjauksesta. Vuoden 2017 koulutuksen kustannukset: Majoituskulut orientaatiojaksolla Majoitus opiskelijan valinnan mukaisesti, hinta vaihtelee Täysihoito lähiopetusjaksolla, päärakennus / 4 vrk / x 2 Täysihoito lähiopetusjaksolla, majoitusrakennus / 4 vrk / x 2 Koulutusmaksu lähiopetuspäivistä á 45 x lähiopetuspäivää Koulutuskulut vuonna 2017 yhteensä 879 / 813 Koulutuksen palautejärjestelmä Koulutuksesta kerätään henkilökohtainen kirjallinen palaute opiskelijalta jokaisen lähiopintojakson jälkeen. Koulutuskokonaisuudesta kerätään henkilökohtainen laajempi palaute jokaiselta opiskelijalta koulutuksen lopussa. Palautteen arvioivat työalojen vastaavat kouluttajat.

13 Lisäksi opiskelijoiden joukosta valitaan koulutettava, joka kerää yhteisen palautteen ryhmältä jokaisen lähiopintojakson yhteydessä. Tämä palaute annetaan nimettömänä ja se käsitellään Sairaalasielunhoidon erityiskoulutuksen asiantuntijaryhmässä. Ryhmässä ovat mukana koulutuksen edustaja Helsingin Yliopistosta, kaksi kliinistä työtä tekevää sairaalapappia sairaalasielunhoitotyön edustajina, Kirkon Koulutuskeskuksen edustaja ja Kirkkohallituksen (KDS) edustaja kirkon sielunhoitokoulutuksen asiantuntijoina sekä opiskelijaryhmän edustajana koulutettava, joka esittelee saamansa palautteen. Vuoden 2017 toteutussuunnitelma Vuonna 2017 alkavan erityiskoulutuksen lähiopintojaksot toteutetaan seuraavasti: Orientaatiojakso (3 vrk) , Kirkon talo, Eteläranta 8 1 Sielunhoito, terveyden ja mielenterveyden psykologia 5 op (4 vrk), , Lahden seurakuntayhtymä, Siikaniemen kurssikeskus, Siikaniementie 210, Kutajärvi 2 Pari- ja perhesuhteet, kehityspsykologia 5 op (4 vrk), , Lahden seurakuntayhtymä, Siikaniemen kurssikeskus, Siikaniementie 210, Kutajärvi Yhteensä 11 lähiopintopäivää. Vuosien 2018 ja 2019 osalta alustava suunnitelma on seuraava: Vuosi Kriisit ja traumat 5 op (4 vrk), Yhdessä perheneuvojien erityiskoulutettavien kanssa: o A Kohtaamisen haasteet: erilaisuuden kohtaaminen itsessä ja toisessa 5 op (4 vrk), o B Psykosomatiikka 5 op (4 vrk), Yhteensä 12 lähiopintopäivää. Vuosi 2019 Yhdessä perheneuvojien erityiskoulutettavien kanssa: o C Ryhmäilmiöt, työyhteisökysymykset 5 op (4 vrk) o D Ero, kuolema, yksinäisyys (4 vrk) Sairaalasielunhoitajien ja kehitysvammaistyön työntekijöiden yhteiset moduulit; o 4 Terapeuttiset menetelmät 5 op (3 vrk) o Kehittämishanke 5 op (3 vrk). Yhteensä 14 lähiopintopäivää. Vuosien 2018 ja 2019 osalta koulutusten ajankohdat ja koulutuspaikat täsmentyvät vuoden 2017 keväällä. Koulutuksesta vastaavalla Kirkkohallituksen asiantuntijalla on oikeus tehdä muutoksia koulutussuunnitelmaan tilanteen niin vaatiessa.

14 Lisätiedot: Virpi Sipola Sielunhoidon asiantuntija, KDS p