Uutta kunnista KUNTALIITON JULKAISUSARJA NRO 5/2018

Transkriptio

1 Uutta kunnista KUNTALIITON JULKAISUSARJA NRO 5/2018 yhtenä tulevaisuuden kunnan menestystekijänä Ville Nieminen, Soile Paahtama, Maria Salenius ja Liina Tiainen RAPORTIN SISÄLTÖ Hyvinvoivat kuntalaiset elinvoiman ehtona 2 Aktiiviset yhteisöt rakentamassa elävää kuntaa 2 Turvallinen lähiympäristö luo positiivisen kierteen 2 Hyvinvoivat yritykset luomassa elinvoimaa ja mahdollistamassa hyvinvointia 2 Kuntaorganisaatio kokoavana voimana 3 tulevaisuuden menestystekijänä 3 Kommenttipuheenvuoro: Hyvinvointi, elinkeino, elinvoima ja onnellisuus 4 Lähteet 5 Kirjoitus on osa Kunta hyvinvoinnin edistäjänä -verkostoprojektia, jota on rahoittamassa Kuntaliiton lisäksi STM ja VM. Elinvoimainen kunta rakentuu kestävän elinkeinoelämän päälle. Vai onko edellytyksenä sittenkin kuntalaisten hyvinvointi? Päätöksenteossa nämä nähdään usein toisistaan erillisinä. Onko kunnassa tärkeämpää edistää kunnan elinvoimaa vai kuntalaisten hyvinvointia? Kumpi tulee ensin? Majoinen ja Antila nostavat tämän kysymyksen huolenaiheena tulevaisuuden kunnan hyvinvoinnin edistämistä käsittelevässä julkaisussaan. Haluamme tässä julkaisussa tuoda esiin, että hyvinvointi ja elinvoima ovat vahvasti sidoksissa toisiinsa, mutta toisinaan käsitteiden tulkinnan haasteellisuus voi vaikeuttaa niiden vuoropuhelua. Joskus termit voivat näyttäytyä jopa vastakkaisina päämäärinä. Hyvinvoinnin edistäminen ei tapahdu elinvoimaisuuden kustannuksella, vaan pikemminkin ne tukevat toisiaan. Tulevaisuuden kunnan toiminta painottuu yhä vahvemmin hyvinvoinnin ja elinvoiman edistämiseen. Taloudellisten resurssien kaventuessa on yhä tärkeämpää pohtia, millaisilla panostuksilla on mahdollista edistää niitä molempia. Tämä artikkeli avaa hyvinvoinnin ja elinvoiman käsitteiden erityisen vahvaa yhteyttä ja tarkastelee niiden yhdistymistä käytännössä eri näkökulmista. Kotus kuvaa elinvoimaa seuraavasti: Yksinkertaistettuna kunta on elinvoimainen, kun se pystyy tuottamaan asukkailleen paikkakunnalla elämiseen tarvittavat palvelut. Elinvoimaisuus on siis käsitteellinen tavoite, tila, johon kunta voi pyrkiä panostamalla monenlaisiin asioihin, esimerkiksi talouteen, elinkeinoelämään, koulutukseen, terveydenhuoltoon tai harrastusmahdollisuuksiin. Elinvoima voidaan ajatella myös suuntautuvan kahdella eri tavalla; kunnan ulkopuolelle vetovoimana ja kunnan sisällä pitovoimana. Elinvoima voi myös helposti sekoittua elinkeinon käsitteeseen. Kuntien hyvinvointikertomus -hankkeen asiantuntijoiden työryhmässä (Perttilä ym. 2010) hyvinvointi määriteltiin esimerkiksi Suomen Kuntaliitto Toinen linja 14, Helsinki Vastuutaho: Kuntakehitys, demokratia ja johtaminen -yksikkö Yhteystiedot: demokratia@kuntaliitto.fi ISSN (pdf) Helsinki 2018

2 seuraavasti: Hyvinvointi on ihmisen fyysistä, psyykkistä, sosiaalista, emotionaalista ja hengellistä hyvää oloa, joka on ihmisen itsensä, hänelle läheisten ihmisten sekä yhteiskuntapolitiikan, palvelujärjestelmän toiminnan ja lähiympäristön tulosta. Hyvinvoinnin kokemus koostuu jokaisen itselleen tärkeiksi kokemista asioista. Hyvinvointi merkitsee erilaisia asioita ihmisille elämänkaaren eri vaiheissa. Hyvinvoivat kuntalaiset elinvoiman ehtona Hyvinvoivat ja aktiiviset kuntalaiset ovat elinvoimaisen kunnan ehdoton edellytys. Elinvoiman näkökulmasta on keskeistä nähdä kuntalainen voimavarana, ei vain palvelujen käyttäjänä. Kuntalainen on kokemusasiantuntija, jolla on paras tieto oman arkensa kannalta merkityksellisistä asioista sekä toisaalta niistä epäkohdista, jotka heikentävät hänen hyvinvointinsa tai osallisuutensa edellytyksiä. Elinvoimaisessa kunnassa palveluja ja lähiympäristöä kehitetään yhdessä asukkaan kanssa, jolloin avoin vuorovaikutus, innovatiivisuus ja osallisuuden tuottama vahva sosiaalinen pääoma nousevat keskeisiksi onnistumisen tekijöiksi. Hyvinvointi merkitsee ihmiselle erilaisia asioita elämänkaaren eri vaiheissa. Yleensä kuitenkin ihmisiä yhdistää tarve kuulua ryhmään ja tuntea yhteenkuuluvuutta muiden kanssa. Toisten ryhmä on suuri, osa viihtyy pienimmissä porukoissa ja joku nauttii yksinäisyydestä. Parhaimmillaan ryhmä on valmis ottamaan mukaan myös uusia ja ulkopuolisia jäseniä. Hyvänä yhteisönä toimiminen edellyttää toisten kunnioittamista ja erilaisuuden hyväksymistä. Aktiiviset yhteisöt rakentamassa elävää kuntaa Kaupunkiaktivismin myötä syntyneet uudenlaiset tavat tehdä ja osallistua ovat rohkaisseet kaupunkien ja kuntien asukkaita liittymään oma-aloitteisesti yhteen ratkaistakseen esimerkiksi asuinalueensa yhteiseen hyvään liittyviä asioita. Kansalaisten itse organisoima ja omaehtoinen yhteistoiminta (ns. neljäs sektori) tapahtuu usein kunnallisen, kaupallisen ja järjestötoiminnan ulkopuolella ja toisinaan eri toimijoiden erilaiset lähtökohdat ja pyrkimykset voivat johtaa yhteentörmäyksiin. Lopulta monipuolinen tekeminen, erilaiset toimijat ja tavoitteet ovat kuitenkin kuntayhteisölle voimavara. Ihmisillä on halu vaikuttaa oman elinympäristönsä ja lähiyhteisönsä asioihin aktiivisesti myös edustuksellisen demokratian ulkopuolella. n toiminnan kautta asukkaiden kuuluminen yhteisöön vahvistuu. Vahvan paikallisidentiteetin myötä ihmiset ovat valmiita sanomaan Olen ylpeä kunnastamme. Aktiivisten yhteisöjen omista ideoista syntyneet, ei-kaupalliset tapahtumat ovat usein lämminhenkisiä ja asukkaiden näköisiä ja ne ovat innostaneet ihmisiä mukaan sekä osallistujina että myös toteuttajina. Kaupungeissa, kuntien taajamissa ja kylissä on tilaa kaikenlaisille tapahtumille, jotka edistävät asukkaiden hyvinvointia ja alueen elinvoimaa. Onnistuessaan yhteistyö eri toimijoiden kuten järjestöjen ja kuntien välillä voi säästää resursseja, materiaaleja ja aikaa. Hyviä esimerkkejä tällaisista omaehtoisesti järjestetyistä tapahtumista ovat mm. Ravintolapäivä ja Siivouspäivä sekä Avoimet puutarhat, jotka kaikki ovat levinneet jo eri puolille Suomea. Kuntalaisten ohella myös turistit ovat löytäneet nämä tapahtumat. Kuntayhteisön aktiivisuus on merkittävässä roolissa kunnan elinvoimaisuuden kehittämisessä ja toisaalta myös kuntabrändin rakentamisessa. Kun kunta tukee alueensa erilaisten toimijoiden omaehtoista, kokeilevaa toimintaa, luo se samalla kuvaa mahdollistavasta kuntaorganisaatiosta. Elinvoimaisessa kunnassa on lupa toimia yhteisvoimin oman ja muiden hyvinvoinnin eteen. Yhteisölliset tapahtumat ja joskus hieman hullutkin perinteet saavat usein ulkopuolistakin huomiota ja voivat tuoda pieneenkin kuntaan turisteja vähäisin panostuksin. Turvallinen lähiympäristö luo positiivisen kierteen Turvallisuus kytkeytyy vahvasti niin hyvinvointiin kuin elinvoimaankin. Turvallisuudesta puhuttaessa on kyse sekä todellisista riskiarvioista että yksilön koetusta turvallisuuden tunteesta. Arkielämän turvallisuus näyttäytyy kuntalaiselle usein erilaisena eri iässä ja elämänvaiheissa. Sosiaaliset ongelmat luovat turvattomuutta ja vaikuttavat niin yksilön, hänen lähipiirinsä sekä laajemmin koko yhteiskunnan turvallisuuteen. Hyvinvoiva ja elinvoimainen kunta suuntaa siten resursseja syrjäytyneisiin ja syrjäytymisvaarassa oleviin. Turvallisuuteen ja kokemukseen turvallisuuden tunteesta vaikuttavat myös esimerkiksi ympäristön siisteys ja viihtyisyys. Kaupunkien ja kuntien keskustat ja julkiset tai puolijulkiset tilat, kuten kauppakeskukset, puistot ja torit ovat kuntalaisten korvaamattomia kohtauspaikkoja, joihin on panostettava osana kuntaympäristöä. Kuntalaisten kokemukset omasta turvallisuudestaan tarjoavat hyvät lähtökohdat yhdyskuntasuunnitteluun ja näin turvattomuuden tunnetta voidaan yhteisellä suunnittelulla vähentää. Turvallisuuteen liittyvät uhat muuttavat jatkuvasti muotoaan ja osa muutoksista on positiivisia: esimerkiksi katuväkivalta on vähentynyt olennaisesti. Monimuotoinen ja turvallinen elinympäristö luo perustan hyvälle arjelle. Epäonnistunut kaavoitus, vähäiset liikuntamahdollisuudet ja turvattomat kaupunkitilat voivat osaltaan kasvattaa eriarvoisuutta. Hyvin hoidetut ja siistit piha-alueet ja kulkuväylät vähentävät tapaturmien riskiä ja kannustavat liikkumaan. Hyvinvoinnin näkökulmasta on tärkeää minimoida kaatumisten ja liukastumisten määrä ja niistä aiheutuvat kustannukset sekä luoda turvalliset ja esteettömät puitteet liikkumiseen kaikissa olosuhteissa. Vahvistamalla asukkaiden turvallisuuden tunnetta, vähentämällä väestöryhmien välistä eriarvoisuutta sekä huomioimalla myös arjen turvallisuus yhdyskuntasuunnittelussa edistetään asukkaiden hyvinvointia ja kunnan alueen elinvoimaa. Hyvinvoivat yritykset luomassa elinvoimaa ja mahdollistamassa hyvinvointia Elinvoima kytketään usein juuri kunnan elinkeinopolitiikkaan ja vetovoimaisuuteen. Kuitenkin kunnan alueella toimivilla yrityksillä on suuri rooli myös kuntalaisten hyvinvoinnin edistämisessä. Yritykset ovat kuntien toiminnalle keskeinen moottori. Ne tuottavat kunnille yhteisöverotuloja ja kuntalaisille palkkatuloja. 2

3 Yritykset myös kantavat yhteiskunnallista vastuuta ylläpitämällä omalla toiminnallaan yhteiskunnan toimivuutta kansallisella, mutta myös merkittävissä määrin paikallisella tasolla. Käytännössä yritysten yhteiskuntavastuu voi tarkoittaa esimerkiksi lähiympäristön siivoamista tai erilaisten yhdistysten ja urheiluseurojen tukemista. Työllisyyden ja työpaikkojen rooli hyvinvoinnin edistämisessä on huomattava. Taloudellisen toimeentulon ohella työ tarjoaa tekijälleen sisältöä ja rakennetta arkeen. Työ auttaa ylläpitämään yksilön ja tämän läheisten hyvinvointia ja ehkäisee sosiaalisia ongelmia. Yritykset tarvitsevat riittävän määrän osaavaa työvoimaa. Syntyvyyden ja maahanmuuton kautta varmistuu elinvoimainen väestöpohja. Monipuolisen koulutuksen varmistaminen ja uudelleenkoulutuksen tukeminen ovat myös kuntien ja yritysten yhteinen intressi. Yritysten toiminnalle on keskeistä liikenneratkaisujen toimivuus ja tietoliikenneyhteydet. Tämä pätee luonnollisesti myös kuntalaisten hyvinvoinnin edistämiseen. Joukkoliikenne ja toimivat liikenneväylät tukevat palveluiden saavutettavuutta ja arjen toimivuutta. Hyvällä kaavoituksella luotu toimiva ja viihtyisä arkiympäristö mahdollistaa kuntalaisen hyvän elämän, mutta toimii myös vetovoimatekijänä yritysten ja työvoiman näkökulmasta. Kunnan onnistunut yhdyskuntarakenteen suunnittelu ja toteutus ovat avainasemassa myös kestävän kehityksen näkökulmasta. Kunnat ja muut palveluntuottajat rakentavat kuntalaisille puitteita itsensä toteuttamiseen myös vapaa-ajalla. Hyvinvoinnin ja työkyvyn ylläpitäminen on yhteinen tavoite sekä kunnille, että niiden alueella toimiville työnantajille. Usein yritykset tukevatkin työntekijöidensä vapaa-ajantoimintaa esimerkiksi liikunta- ja kulttuurisetelein. Alueen monipuolinen palvelutarjonta mittaa sen elinvoimaa. Pienet kivijalkakaupat ja kahvilat tekevät keskusta-alueesta viihtyisän ja eloisan, mutta viime vuosikymmeninä kauppa on keskittynyt yhä enemmän keskusta-alueiden ulkopuolelle myös verkkokaupan kasvattaessa osuuttaan. Kuntayhteisön olisi syytä pohtia keskusta-alueen merkitystä ja tilojen käyttöä ottaen huomioon myös keskustan luonteen kohtaamispaikkana. Yksilön aktiivinen panostus oman kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edistämiseen on nouseva yhteiskunnallinen trendi, joka on luonut yhä enemmän sijaa myös hyvinvointiyritysten markkinoille. Kunnan alueelle sijoittuneet hyvinvointipalvelut ja -yritykset sekä lisäävät mahdollisuuksia omaehtoiseen hyvinvoinnista huolehtimiseen mutta myös tuovat oman panoksensa kunnan talouteen ja elinvoimaisuuteen. Kuntien on siis hyvä pohtia keinoja wellness-talouden kehityksen tukemiseen. Kuntaorganisaatio kokoavana voimana Kuntien toiminta perustuu kuntalakiin (410/2015), jonka 1 :n mukaan kuntien tärkein tehtävä on edistää kuntalaistensa hyvinvointia ja alueensa elinvoimaa. Kuntaorganisaatio hallitsee suurta omaisuutta etenkin, kun tarkasteluun otetaan mukaan koko kuntakonserni liikelaitoksineen ja yhtiöineen. Konsernin osien alla lepää suuri osuus kuntien omaisuudesta esimerkiksi kiinteistöinä ja viemäriverkostoina. Myös näillä on olennainen merkitys kunnan hyvinvoinnille ja elinvoimalle. Monessa kunnassa hallintorakennetta on pyritty muovaamaan hyvinvointia ja elinvoimaa sekä niiden välistä yhteyttä paremmin tukevaksi. Jotta kunta voi hyödyntää vahvuutensa, on organisaation toiminnot hiottava sujuviksi ja nostettava ydinprosessit esiin. Kunnan laajat toimintakentät voidaan sijoittaa hyvinvoinnin ja elinvoiman toimialojen alle, jolloin niitä halkovat ja yhdistävät prosessit on helpompaa tunnistaa sekä sovittaa laajat kokonaisuudet yhteen. Keskeistä hyvinvoinnin ja elinvoiman välisessä yhteistyössä on varmistaa vuoropuhelun kanavat ja rakenteet. Hyvinvointia ja elinvoimaa luova kuntaympäristö muodostuu kunnan, sen asukkaiden ja muiden toimijoiden yhteistyöllä. Kuntalaisten mahdollisuus vaikuttaa palvelujen suunnitteluun, kehittämiseen ja päätöksentekoon lisää osallisuutta ja luottamusta kuntaorganisaatiota kohtaan. Osallistava palvelujen kehittäminen myös tuottaa laadukkaampia ja tehokkaammin kohdistettuja palveluja. Luottamushenkilöiltä ja viranhaltijoilta edellytetään yhteisymmärrystä siitä, että kuntalaiset kannattaa ottaa mukaan asioiden valmisteluun jo varhaisessa vaiheessa. On tärkeää tarkastella alueen palvelutarjontaa kokonaisuutena ja varmistaa eri toimijoiden mahdollisuudet monipuoliseen palvelutuotantoon. Kuntalaisen näkökulmasta palvelujen laatu, sisältö ja saatavuus ovat usein merkittäviä vetovoimatekijöitä riippumatta siitä, tuottaako palvelun kunta, kuntakonserni, järjestö, yksityinen yritys tai muu taho. Kunnissa panostetaan yhä enemmän brändityöhön ja markkinointiin vetovoimaisuuden kasvattamiseksi. Tarkoituksena on houkutella kuntaan uusia yrityksiä, investointeja ja asukkaita. Kunnan maine on elinvoiman kannalta merkityksellinen menestystekijä. Hyvä maine muodostuu kohtaamisissa, mutta sitä voidaan myös edistää ja pitää yllä aktiivisella viestinnällä. Viestinnän tarkoituksena on toki välittää tietoa, mutta samalla sillä voidaan luoda luottamusta ja yhteisöllisyyttä kuntayhteisössä. Aktiivisella ja monikanavaisella viestinnällä voidaan tukea mielikuvaa kunnasta, joka välittää asukkaidensa hyvinvoinnista. Parhaimmillaan avoin vuoropuhelu kunnan ja kuntalaisen välillä johtaa myös uusiin ideoihin ja sosiaalisen pääoman kasvuun. Eräs kuntaorganisaation merkittävimmistä tehtävistä on kaavoitus, jonka yhteydet hyvinvointiin ja elinvoimaan ovat hyvin konkreettiset. Kaavoituksella luodaan hyvinvoinnille alusta rakennetun ja rakentamattoman ympäristön sopivana suhteena. Esimerkiksi erilaisten asuntomuotojen sekoittamisen on todettu edistävän sosiaalista tasapainoa. Elinvoiman näkökulmasta monipuolinen tontti- ja kiinteistötarjonta luo vetovoimaa ja pitovoimaa. Kaavoitus osaltaan määrittää, millainen yhteisö alueelle muodostuu. Kaavoituksella tehtävät ratkaisut ovat kauaskantoisia ja pienilläkin ratkaisuilla voi olla suuria ja yllättäviäkin vaikutuksia. tulevaisuuden menestystekijänä Hyvinvointi ja elinvoima saavat tukea ennen kaikkea toisiltaan. Kuntien tulevaisuudessa häämöttää useita muutoksia, jotka 3

4 haastavat kuntien elinvoimaisuutta ja kuntalaisten hyvinvointia. Syntyvyyden lasku, ääripäiden korostuminen tai esimerkiksi globaalin markkinatalouden epävakaisuus ovat nyt jo nähtävissä olevia trendejä. Vaikka kaikkiin tulevaisuuden kehityskulkuihin ei kuntatasolla voida vaikuttaa, on niihin silti pyrittävä aktiivisesti ja ennakoiden sopeutumaan. Elinvoiman ja hyvinvoinnin tasapuolisen vuoropuhelun edistämiseksi on kunnissa muotoiltu monipuolisia yhteistyörakenteita. Kunnan tehtävänä on tukea paikallisia toimijoita, sillä alueen hyvinvointi ja elinvoima ovat tavalla tai toisella koko kuntayhteisön yhteisiä päämääriä. Kuntaorganisaatiolle tämä merkitsee yhä vahvistuvaa vaatimusta verkostojohtamisen osaamiselle. Tehtä- Uudessa johtamis- ja organisaatiomallissamme kuntaa johdetaan ohjelmien tukemana kahden pääprosessin hyvinvointi-ja elinkeinoprosessin kautta. Pääprosessien toimintaa tukevat talous- ja hallinto/tukipalvelutiimi, jotka antavat toiminnallemme kivijalat. Valmistelueliminä hyvinvointiprosessille toimivat hyvinvä ei aina ole yksinkertainen ja joskus kunta voi joutua eri toimijoiden välisen kilpailun välikappaleeksi. Kuntalaisten, yhdistysten ja yritysten hyvinvointia ja elinvoimaisuutta on siten hyvä pyrkiä edistämään mahdollisimman tasapuolisesti ja avoimesti. Kaikki kunnan toiminnot kytkeytyvät tavalla tai toisella sekä hyvinvointiin että elinvoimaan. Näiden kytkösten ja syy-seuraussuhteiden näkeminen on avainasemassa tulevaisuuden kunnassa. Kuntalaiset, yhdistykset ja yritykset kokevat ja tekevät kunnan, mutta kuntaorganisaatiolla on mahdollisuus omilla toiminnoillaan ja päätöksillään vaikuttaa siihen, millainen kokonaisuus teoista muodostuu. Kommenttipuheenvuoro: Hyvinvointi, elinkeino, elinvoima ja onnellisuus Utajärvellä näemme, että elinvoima on hyvinvoinnin ja elinkeinoelämän yhteensovittamista, josta muodostuu onnellisuus. Hyvinvoinnin ja elinkeinoelämän onnistuminen tuottaa kunnassamme elinvoimaa, mikä houkuttelee alueelle uusia yrittäjiä ja asukkaita. Näemme, että hyvinvointi on utajärveläisille mukavaa oloa, terveyttä ja kehittymismahdollisuuksia, joita tuemme kunnan tarjoamilla peruspalveluilla. Lisäksi näemme, että hyvinvointi kumpuaa mielenrauhasta inhimillisistä kohtaamisista, turvallisesta ympäristöstä ja huolta pitävästä onnellisesta yhteisöstä. Olemme Utajärvellä näin myös rakentaneet visiomme, jonka mukaan vuonna 2030 Utajärvi on onnellisuuden edellytyksiä luova kunta, jossa kuntalaisilla on mahdollisuus tehdä töitä ja harrastaa sekä olla osa välittävää kylämäistä yhteisöä. Kunnassamme on siirrytty uuteen kuntamme elinvoimaa eli hyvinvoinnin ja elinkeinoelämän yhteensovittamista tukevaan johtamis- ja organisaatiomalliin, jossa kuntaa johdetaan sitoutumisen inhimillisyyden ja avoimuuden arvojen ja periaatteiden mukaisesti. Tavoitteenamme on arvojemme ja periaatteiden tukemana rakentaa yhdessä rentoa luottamuksen ilmapiiriä, jossa asioita voidaan tehdä myös pilke silmäkulmassa. vointi- ja sivistysvaliokunta ja elinkeinoprosessille elinkeinovaliokunta. Molemmissa prosesseissa on vastuujohtajat ja sisäiset johtotiimit, joiden vastuulla on yhdessä koordinoida, toteuttaa ja arvioida ohjelmien kautta kunnan visiota, tavoitteita, resursseja ja osaamista yhdeksi toteutukseksi ja löytää myös uusia ratkaisuja ja mahdollisuuksia toimeenpanoon ja poikkitoiminnalliseen yhteistyöhön. Uuden johtamis-ja organisaatiomallimme mukaisesti johtamisella jalkautetaan myös yhteisesti sovittuja tavoitteita ja toimenpiteitä muille sidosryhmille. Tätä varten olemme perustaneet uudistuksen yhteydessä elinvoimaryhmän, joka sovittaa suunnitemallisesti hyvinvoinnin ja elinkeinoelämän yhteen sidosryhmien kanssa vanhus- ja vammaisneuvoston ja nuorisovaltuuston yhteistyön lisäksi. Ryhmää johdetaan osana kunnan strategisen johtamisen toimeenpanoa kunnanjohtajan johdolla. Tavoitteena on, että tämän yhteistyön kautta voidaan löytää uusia yhteistyömuotoja, joiden kautta voidaan yhdistää myös kuntalaisten ja sidosryhmien voimavarat ja resurssit vahvistamaan koko kunnan elinvoimaa. Yhteisen elinvoiman johtamisen välineeksi kehitetään parhaillaan elinvoimasopimusta, jonka kautta yhteistyöstä tulee suunnitelmallista ja sitä voidaan arvioida myös osana ohjelmia strategian toimeenpanon arviointikokonaisuudessa. Työryhmä kokoontuu kunnan toiminnan ja talouden suunnittelun vuosikelloa tukien. Anne Sormunen, Utajärven kunnanjohtaja 4

5 Tarkastuslautakunta Keskusvaalilautakunta Valtuusto Kunnanhallitus KJ/Johtoryhmä Lupa ja valvontalautakunta/kaavoitus Hyvinvointivaliokunta Sivistysvaliokunta Hyvinvointiprosessi Sivistysjohtaja Hyvinvointijohtaja Sote Oulunkaari Elinkeinoprosessi Kunnanjohtaja Elinympäristöpalvelut Elinvoimasopimus Elinvoimaryhmä Pj. Kunnanjohtaja Verkostot: kuntalaiset, yhteisöt ja yritykset Hallinto ja tukipalvelutiimi Vanhus ja vammaisneuvosto Asumispalvelut Mäyrä Oy/ Järvenneito Oy Yrityspuisto Oy Taloustiimi Nuorisovaltuusto Elinkeinovaliokunta Humanpolis Oy Sallinen Sini, Majoinen Kaija ja Seppälä Jari (toim.) (2017). Toimiva kunta. Hyvinvointia! Sivistystä! Elinvoimaa! Suomen Kuntaliitto. Ruoka ja puhtauspalvelu Lähteet Jyrkäs, Petra ja Karoliina Luoto (toim.)(2014). Opas kaupunkiaktivismiin - uutta kaupunkikulttuuria luomaan. Koneen Säätiö Kotus. Elivoima ei kasva elinvoima-sanaa viljelemällä. Tarkastettu Majoinen, Kaija & Anni Antila (2017). Hyvinvoinnin edistäminen kunnassa. ARTTU2 -tutkimusn julkaisu 12/2017. Majoinen, Kaija & Anni Antila (2018). Miten johdetaan hyvinvoinnin edistämistä kunnissa. ARTTU2-tutkimusn julkaisu 4/2018. Sallinen Sini, Majoinen Kaija ja Seppälä Jari (toim.) (2017). Toimiva kunta. Hyvinvointia! Sivistystä! Elinvoimaa! Suomen Kuntaliitto. Paahtama, Soile (2016). Hyvinvoinnin käsite ja sisältö. ARTTU2 -tutkimusn julkaisu 7/2016. Perttilä K, Orre S, Koskinen S, Rimpelä M Kuntien hyvinvointikertomus-hankkeen asiantuntijoiden työryhmä. Hyvinvoinnin määritelmä hyväksyttiin kyseisen työryhmän kokouksessa. 5