Alueiden taloudellinen kehittyminen ja innovaatioekosysteemit arktisessa toimintaympäristössä. Sami Niemelä
|
|
- Teemu Mäkinen
- 5 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Kansantaloudellinen aikakauskirja 114. vsk. 3/2018 Alueiden taloudellinen kehittyminen ja innovaatioekosysteemit arktisessa toimintaympäristössä Sami Niemelä Väitöskirja koostuu johdanto-osasto ja neljästä artikkelista, joista jokainen liittyy alueelliseen kehittymiseen. Artikkeleista kolme on tutkimusraportteja monitieteellisestä tutkimustyöstä, jonka tavoitteena on ollut syventää näkökulmaa aluetalouksien kehitykseen modernissa toimintaympäristössä, jossa vallitsevina trendeinä ovat kaupungistumisen kaltaiset ilmiöt. Toinen tutkimustyötä ohjannut tavoite on ollut analysoida aluepolitiikan tarvetta, joten tutkimuksen avulla on selvitetty perusteita erilaisille tavoille ohjata alueellista kehittymistä. Väitöskirjaan sisältyvissä tutkimusraporteissa tarkastellaan Pohjois-Euroopan arktisia alueita aluekehityksen esimerkkeinä. Neljäs artikkeli puolestaan syventää nykyaikaisen aluekehittämisen keskiöissä olevan innovaatiotoiminnan taloustieteellistä tarkastelua. Kaupungistuminen on yksi merkittävimmistä maailmanlaajuisista kehityssuunnista. Vuonna 2007 ensimmäistä kertaa historiassa maailman väestöstä enemmistö asui urbaaneissa oloissa (United Nations 2014). Väestöliikkeen lisäksi keskittyminen tietyille alueille koskee myös taloudellista toimintaa. Kasvukeskusten kehittyessä syntyy luonnollisesti hitaan, pysähtyneen tai jopa negatiivisen kasvun alueita vieläpä niin, että hiipuvia alueita on lukumääräisesti enemmän kuin kasvavia. Kaupunkialueiden kehittymistä kuvaa hyvin havainto, että suurimpien kaupunkien laskennallinen bruttokansantuote vastaa jo hyvinkin keskikokoisen kansantalouden tuotannon arvoa. Epätasainen aluetalouksien kehitys on monitahoinen haaste kasvavien keskittymien ongelmat liittyvät toki eri teemoihin kuin taan- Kirjoitus perustuu Turun kauppakorkeakoulussa tarkastettuun väitöskirjaan Essays on Regional Economic Development and Innovation Ecosystems in the Arctic Context. Väitöstilaisuudessa vastaväittäjänä toimi emeritus professori Hannu Tervo Jyväskylän yliopistosta ja kustoksena emeritus professori Matti Virén Turun yliopistosta. VTT Sami Niemelä työskentelee Oulun ammattikorkeakoulussa yliopettajana. 460
2 Sami Niemelä tuvien alueiden (Labrianidis 2017; United Nations 2014). Taloustieteen kannalta on syytä korostaa, että kaupungistumisessa kehityssuuntana ei sinällään ole mitään yllättävää, vaan keskittyminen on ollut ennakoitavissa: kun markkinoiden ja taloustoimijoiden annetaan toimia vapaasti, omien preferenssiensä mukaisesti, ovat kaupungistuminen tai alueellisten tuotantokeskittymien syntyminen ilmentymiä rationaalisesta päätöksenteosta (Marshall 1920; Krugman 1998; Porter 1996). Tervon (1999) mukaan aluetaloudellisten ilmiöiden tutkiminen on pitkään etsinyt paikkaansa taloustieteessä. Tavanomaiset kiinnostuksen kohteet ovat edelleen kansantalouden tasolla. Kuitenkin alueellinen tai seudullinen tarkastelu on saanut sijaa, ainakin ajoittain, erityisiin tilanteisiin liittyen. Esimerkkeinä Suomen kohdalla näistä erityisluonteisista tilanteista voidaan mainita vaikkapa Euroopan unioniin liittyminen ja siihen liittyvät aluepolitiikan kysymykset tai Suomen kansantalouden hetkellisen veturiyrityksen, Nokian matkapuhelintuotannon äkillinen muutos ja siitä seuranneet merkittävät aluetaloudelliset ongelmat (Herala ym. 2017). Edellä mainituissa tilanteissa on noussut esiin alueiden erilaisuuden lisäksi kysymys julkisen sektorin roolista alueiden taloudellisessa kehittymisessä. Hieman yksinkertaistaen voidaan julkisen sektorin aluetaloudellinen työvälineistö jakaa kolmen ryhmään. Ensimmäisen ryhmän muodostavat erilaiset tuet ja tulonsiirrot, joita kohdennetaan alueellisin perustein. Taloustieteen näkökulmasta tällaiset kannustimet ovat ongelmallisia ja niiden kohdentuminen on syytä arvioida huolellisesti markkinoiden hintamekanismin pitäisi joka tapauksessa ohjata kohti tasapainoa. Esimerkkinä voidaan ajatella vaikkapa alueellista työvoimapulaa ja palkkakehitystä (Huskey 1996). Toinen työvälinekokonaisuus liittyy julkiseen kulutukseen ja erityisesti julkisiin investointihankkeisiin, joista jälkimmäistä käytetään usein yleisessä keskustelussa aktiivisen aluetalouspolitiikan ilmentymänä. Investointien pitkäkestoisesta vaikutuksesta aluekehitykseen on varsin vähän näyttöä lyhyellä aikavälillä investoinnit toki tuovat injektion aluetalouteen, joskin vaikutusten kohdentumisessa on suuriakin tapauskohtaisia eroja (Crescenzi ja Rodríguez-Pose 2012). Vastaavasti esimerkiksi Suomen osalta on todettu, että julkisen kulutuksen perusrakenteella pohjoismaisella hyvinvointivaltiomallilla on ollut suurempi vaikutus alueellisten erojen hallinnassa kuin vaikkapa alueellisin perustein suunnatuilla julkisilla investointihankkeilla (Valtioneuvoston kanslia 2000). Kolmas julkisen talouden aluekehityksen työvälineistö rakentuu julkisen vallan uudenlaisen roolin mukaan. Julkiset toimijat voidaan nähdä osana alueellista innovaatiojärjestelmää, jossa julkiset ja yksityiset toimijat tekevät läheistä yhteistyötä rakentaessaan taloudellista kasvua, joka perustuu uusien ratkaisujen tuotteiden, palvelujen, prosessien luomiseen. Tässä tapauksessa julkinen sektori voi toki osallistua erilaisten kehittämistoimien rahoitukseenkin, mutta vähintään yhtä olennaista on erilaisten kehittämisareenoiden ja -ympäristöjen aktiivisena rakentajana toimiminen. Yhteistyötä edistävien toimintamallien rakentajana, osaamisen kehittäjänä tai tietämyksen jakajana julkisella sektorilla on lähtökohtaisesti hyvät valmiudet (Etzkowitz 2008; Oksanen ja Hautamäki 2014) Vartiaisen (1998) mukaan suomalaisen aluepolitiikan historiallisessa kehityskulussa voidaan tunnistaa kolme vaihetta luvun 461
3 KAK 3/2018 teollistamispolitiikan aikakautta seurasi 1970-luvun puolivälissä aluepoliittisen suunnittelun vaihe. Näiden vaiheiden voidaan ajatella heijastelevan julkisen sektorin kahta ensimmäistä aluekehityksen työvälinekokonaisuutta, kun taas kolmas vaihe, 1990-luvulla käynnistynyt alueellisten kehittämisohjelmien kausi linkittyy läheisimmin kolmanteen keinovalikoimaan. Alueellista innovaatiojärjestelmää kuvaava innovaatioekosysteemi on uutena käsitteenä vielä sekä käytännössä että tutkimuksessa vailla yhteisesti jaettua määritelmää. Eri näkemyksistä voidaan tuottaa synteesi, jonka mukaan innovaatioekosysteemin tyypillisiä piirteitä ovat toimijoiden välinen, yli sektorirajojen tapahtuva, aito yhteistyö ja toisaalta työnjako, systemaattinen pyrkimys jalostaa ideoista varsinaisia innovaatioita ja siis lopulta ratkaisuja markkinoille sekä kehittämistoimintaa läpileikkaava avoimuus (Jackson 2011; Oh ym. 2016). Väitöskirjassa on kuvattu eräs alueellisen kehittämisen kannalta haasteellisin toimintaympäristö, arktinen alue tai, jos niin halutaan, pohjoinen periferia. Vaikka kiinnostus arktisiin teemoihin on kasvanut viimeisten vuosien aikana, arktinen toimintaympäristö on säilynyt jokseenkin täsmentymättömänä tutkimuskohteena. Väitöskirjaan sisältyvissä tutkimusraporteissa on pyritty monitieteisen lähestymistavan avulla rakentamaan kattava kuva pohjoisen alueen keskeisistä piirteistä niin olosuhteiden, taloudellisen potentiaalin kuin myös aluekehityksen näkökulmasta. Tyypillisesti pohjoisen periferian taloudellisia piirteitä on tarkasteltu erilaisten varantojen ja niiden hyödyntämismahdollisuuksien kautta. Tällainen lähestymistapa on tyypillistä Pohjois-Amerikassa tehtävässä tutkimustyössä (Conley 2013). Toisaalta arktista aluetta on kuvattu tavanomaisilla makrotalouden indikaattoreilla tai erilaisilla toimialakatsauksilla ja näin luotu kuvaa arktisesta elin- ja talousympäristöstä. Tätä lähestymistapaa edustaa Pohjois-Eurooppalainen tutkimus (Duhaime ja Caron 2006). Väitöskirjassa on tarkasteltu tapaustutkimuksena pohjoismaiden arktista aluetta siten, että molemmat edellä mainituista lähestymistavoista on mukana arktinen alue on sekä merkittävä resurssivaranto että tiettyjen erityispiirteiden määrittämä toimintaympäristö. Pohjoiset innovaatiokeskittymät Oulussa, Luulajassa ja Tromssassa edustavat mielenkiintoisia esimerkkejä ja jonkinlaisia globaaleja poikkeamia perifeerisillä alueilla. Lisäksi voidaan todeta, että arktiset alueet tarjoavat aluekehittämisen ratkaisuille kenties haastavimman kuviteltavissa olevan testiympäristön. Väitöskirjassa on kiinnitetty erityistä huomiota Oulun seudun aluekehitykseen. Oulun alueella noin kymmenen vuotta sitten aloitettu systemaattinen työ alueellisen innovaatiojärjestelmän kehittämiseksi julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyönä on kiinnostava tutkimuskohde. Jo se on huomion arvoista, että erilaisilla alueellisilla kokeiluilla jotka sinällään istuvat hyvin Suomen aluepolitiikan päälinjaan on luotu arktiselle, perifeeriselle alueelle myönteinen kehitysura, mutta erityisen merkityksellisiksi alueelliset ratkaisut ja niiden tutkiminen nousevat, kun tarkastellaan ICTtoimialan äkillisen muutoksen vaikutuksia Oulun seutuun. Merkittävän yritystoimijan ratkaisujen aiheuttaman taloudellisen sokin vaikutukset jäivät odotettua vähäisemmiksi ja uudistunutta aluetalouden rakennetta voidaan pitää vastustuskykyisempänä ja niiltä osin vakaampana toimintaympäristönä tulevissa globaalitalouden käänteissä (Herala ym. 2017). 462
4 Sami Niemelä Oulun alueellisen innovaatiojärjestelmän, innovaatioallianssin, kaltainen alueellinen kehittämisjärjestelmä kuvastaa hyvin niitä piirteitä, joihin Suomen viimeaikainen aluepolitiikka on tähdännyt. Järjestelmä synnyttää ratkaisuja sekä alueen lähtökohtaisiin haasteisiin, Oulun tapauksessa siis syrjäiseen sijaintiin, että valmiuksia selviytyä erilaisista sokeista. Kaikkiaan erilaisten alueellisten toimien ja hankkeiden vaikutuksia on tarkasteltu taloustieteen työvälinein jo pitkään. Tarkasteluissa ollaan tyypillisesti kiinnostuneita vaikutusten volyymista ja kohdentumisesta, joita yleensä suhteutetaan toimenpiteiden synnyttämiin kustannuksiin. Aluetaloudellisten vaikutusten arvioinnissa yleisen tasapainon numeeriset mallit ovat viime vuosina nostaneet suosiotaan. Maailmansotien jälkeen kehitetty mallinnus- ja laskentatapa on hyötynyt merkittävästi tietotekniikan kehittymisestä. Laskentakapasiteetin nopea kasvu on mahdollistanut yhä laajempien ja siten yksityiskohtaisempien laskentamallien rakentamisen. Numeerinen yleisen tasapainon malli koostuu talouden toimintaa kuvaavista matemaattisista funktioista, jotka yhdistetään taloustilastoista rakentuvaan tietokantaan. Laskentaalgoritmin avulla suoritetaan mallin kalibrointi, mikä tuottaa laskennan edellyttämiä parametreja. On syytä korostaa, että mallit sisältävät usein runsaasti myös parametreja, joita ei voida määrittää havaintoaineiston avulla, vaan tutkija joutuu määrittämään parametriarvot muutoin (Shoven ja Whalley 1992). Mikäli käytännön aluekehityksessä painopiste siirtyy yhä enemmän innovaatiojärjestelmien toiminnan suuntaan ja mitä selkeämmin julkinen valta omaksuu uutta rooliaan tkitoiminnan mahdollistajana ja edistäjänä, sitä olennaisempaa on, että erilaisten suunniteltujen toimenpiteiden vaikuttavuutta arvioidaan keinoin, jotka huomioivat tki-toiminnan. Toisin sanoen tarvitaan malleja, jotka huomioivat teknologisen muutoksen. Väitöskirjan neljännessä artikkelissa on esitelty keskeisimmät vaihtoehdot ottaa teknologinen muutos huomioon yleisen tasapainon malleissa. Vaihtoehtoja on tarkasteltu erityisesti niiden vaatiman lisätiedon näkökulmasta, mutta vertailussa on huomioitu myös, kuinka hyvin eri mallinnustavat vastaavat käsitystä nykyaikaisista innovaatioprosesseista sekä tässä tutkimuksessa muodostettua kuvaa alueellisista innovaatiojärjestelmistä. Edellä mainituin kriteerein teknologisen muutoksen luonnetta kuvaa parhaiten mallinnustapa, jossa tki-toiminta kytkeytyy niin sanottuun tietämysvarantoon (stock of knowledge). Hieman pelkistäen voidaan todeta, että tällä tavoin inhimillinen pääoma rinnastuu fyysiseen pääomaan pääomiin investoidaan ja pääomat kuluvat, kuoleentuvat. Tietämys on kuitenkin luonteeltaan erilaista kuin muu pääoma: tietoa voidaan jakaa ja tieto leviää toimialan sisällä ja toimialojen välillä eri tavoin kuin vaikkapa valmistuslaitteet tai toimitilat. Onkin syytä korostaa, että näin mallinnettuna teknologinen muutos asettaa merkittäviä tarpeita lisämäärittelyille. Tarvitaan parametriarvoja kuvaamaan esimerkiksi tiedon ja osaamisen kuoleentumista (Sue Wing 2006; Gillingham ym. 2008; Hong ym. 2014). Vaikka innovaatiotoiminnan synnyttämän dynamiikan mallintaminen tuo haasteita yleisen tasapainon simuloinnille, saavutettavat hyödyt mallien soveltuvuudessa esimerkiksi nykyaikaisen aluepolitiikan erilaisten toimien vaikuttavuuden arvioinnissa puoltavat näitä ponnisteluja. 463
5 KAK 3/2018 Tutkimuksen löydökset osoittavat, että tkitoimintaa edistävä aluetalouspolitiikka on toimiva strategia myös erityisen haastavissa oloissa. Samalla on syytä korostaa, että julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyö innovaatioekosysteemissä vaatii molemmilta sektoreilta valmiuksia uudistaa perinteisiä roolejaan. Toisaalta, kuten tutkimuksessa todetaan, arktisen alueen valtiorajat ylittävällä yhteistyölle näyttäisi avautuvan uudistuvan aluekehityksen mallin myötä kiinnostavia mahdollisuuksia. Taloustieteen kannalta jatkossa on syytä jatkaa innovaatiotoiminnan ja teknologisen muutoksen huomioon ottavien työvälineiden kehittämistä. Alueiden kilpailukyvyn ankkuroituessa yhä vahvemmin korkeaan osaamiseen ja sen hyödyntämiseen liiketoiminnassa, tkitoiminnan huomioon ottaminen tulee laskentamalleissa entistä olennaisemmaksi. Kirjallisuus Conley, H. (2013), Arctic Economics in the 21st Century The Benefits and Costs of Cold, Center for Strategic & International Studies. Crescenzi, R. ja Rodríguez-Pose, A. (2012), Infrastructure and regional growth in the European Union, Papers in Regional Science 91: Duhaime, G. ja Caron, A. (2006), The economy of circumpolar Arctic, teoksessa Glomsrød, S. ja Aslaksen, J. (toim.), The Economy of North, Statistics Norway: Etzkowitz, H. (2008), The Triple Helix: Universityindustry-government Innovation in Action, Routledge. Gillingham, K., Newell, R. ja Pizer, W. (2008), Modeling technological change for climate policy analysis, Energy Economics 30: Herala, J., Simonen, J. ja Svento, R. (2017), Oulun seutu äkillisen rakennemuutoksen alueena, Kansantaloudellinen aikakauskirja 113: Hong, C., Heewon, Y., Hwang, W. ja Jeong-Dong, L. (2014), Validation of an R&D-based computable general equilibrium model, Economic Modelling 42: Huskey, L. (1996), The Government Wage Premium in Alaska, Management, Technology and Human Resources Policies in the Arctic (The North, Springer: Jackson, D. (2011), What is an innovation ecosystem?, National Science Foundation Working paper, download-files/djackson_ What-is-an-Innovation-Ecosystem.pdf (haettu ). Krugman, P. (1998), What s new about the new economic geography?, Oxford Review of Economic Policy 14: Labrianidis, L. (2017), The Future of Europe s Rural Peripheries, Routledge. Marshall, A. (1920), Principles of Economics, Macmillan. Oh, D-S., Phillips, F., Park, S. ja Lee, E. (2016), Innovation ecosystems: A critical examination, Technovation 54: 1 6. Oksanen, K. ja Hautamäki, A. (2014), Transforming regions into innovation ecosystems: A model for renewing local industrial structures, The Innovation Journal 19:
6 Sami Niemelä Porter, M. (1996), Competitive Advantage, Agglomeration Economies, and Regional Policy, International Regional Science Review 19: Shoven, J. B. ja Whalley, J. (1992), Applying general equilibrium, Cambridge University Press. Sue Wing, I. (2006) Representing induced technological change in models for climate policy analysis, Energy Economics 28: Tervo, H. (1999) Regional science ja new economic geography : katsaus aluetaloustieteen kehitykseen ja näkymiin, Kansantaloudellinen aikakauskirja 95: United Nations (2014), World Urbanization Prospects: The 2014 Revision, Highlights, United Nations. Valtioneuvoston kanslia (2000), Alueellinen kehitys ja aluepolitiikka Suomessa: työryhmäraportti, Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 2000/6. Vartiainen, P. (1998), Suomalaisen aluepolitiikan kehitysvaiheita, Sisäasianministeriö, aluekehitysosaston julkaisu 6/
Kaupungistumisen vaikutus talouskasvuun Prof. Hannu Piekkola, taloustiede VY
12.9.2018 Kaupungistuminen ja talous -seminaari Kuntamarkkinoilla 12.9.2018, Kuntatalo Helsinki Kaupungistumisen vaikutus talouskasvuun Prof. Hannu Piekkola, taloustiede VY 1. Tuottavuus eli arvonlisä
LisätiedotINNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA
INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA KOKONAISHANKKEEN KOLME PÄÄTEHTÄVÄÄ Osakokonaisuuden yksi tavoitteena oli selvittää, miten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten
LisätiedotKaupunkiseudut globaalissa innovaatiokilpailussa. Martti Launonen & Jukka Viitanen Hubconcepts Oy Finlandia-talo 14.12.2012
Kaupunkiseudut globaalissa innovaatiokilpailussa Martti Launonen & Jukka Viitanen Hubconcepts Oy Finlandia-talo 14.12.2012 20 vuoden kokemus innovaatiokeskittymien kehittämisessä 1. Vierailut ja keskustelut
LisätiedotMATKAILUALAN TIETEELLISIÄ LEHTIÄ julkaisufoorumin tasoluokittain
MATKAILUALAN TIETEELLISIÄ LEHTIÄ julkaisufoorumin tasoluokittain 11042014 Julkaisufoorumin päivitysten vuoksi tasoluokka kannattaa aina tarkistaa julkaisufoorumin julkaisukanavan haku -sivulta: http://www.tsv.fi/julkaisufoorumi/haku.php?lang
LisätiedotPromoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä
Promoting Blue Growth Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Merellisessä liiketoiminnassa on valtava potentiaali uusille innovaatioille ja kasvulle. Blue Growth
LisätiedotMaailman parhaat käytännöt alueellisten innovaatiokeskittymien arviointiin, suunnitteluun ja johtamiseen
Maailman parhaat käytännöt alueellisten innovaatiokeskittymien arviointiin, suunnitteluun ja johtamiseen Martti Launonen Hubconcepts Oy 19. Syyskuu, 2011 Tausta innovaatiokeskittymämallin kehitykselle
LisätiedotMaailman parhaat käytännöt alueellisten innovaatiokeskittymien arviointiin, suunnitteluun ja johtamiseen
Maailman parhaat käytännöt alueellisten innovaatiokeskittymien arviointiin, suunnitteluun ja johtamiseen Martti Launonen Hubconcepts Oy 31. Elokuu, 2011 Tausta innovaatiokeskittymämallin kehitykselle 1.
LisätiedotTilastojen kehittämistarpeet aluetalouden ja politiikan näkökulmasta
Tilastojen kehittämistarpeet aluetalouden ja politiikan näkökulmasta Tilastokeskus 19.4.2007 Paavo Okko Kansantaloustieteen professori paavo.okko@tse.fi Näkökulmia aluetietoon Tutkimus Aluekehittäminen/alueintressin
LisätiedotInterreg ohjelmat painopisteitä ja kokemuksia Eero Vilhu, Kainuun liitto / Ninetta Chaniotou, Kainuun Etu Oy
Interreg ohjelmat painopisteitä ja kokemuksia 28.11.2017 Eero Vilhu, Kainuun liitto / Ninetta Chaniotou, Kainuun Etu Oy Interreg V B BSR Itämeren alue Ohjelma-alue, kaikki Itämeren maat FOKUS makroalueen
LisätiedotOIA on yhteistyösopimus, jonka sisältönä ovat
OIA on yhteistyösopimus, jonka sisältönä ovat Innovaatiotoimintaa tukevien yhteistyörakenteiden kehittäminen Innovaatiokeskusten vahvistaminen ja kansainvälistäminen Oulun kaupungin roolin vahvistaminen
LisätiedotSupporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region
KESKIMAA 90 VUOTTA Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region OECD/IMHE 2006 ESITYKSEN RAKENNE 1. Hankkeen tarkoitus ja toteutus 2. OECD:n
LisätiedotAluekehittämisen tieteellinen perusta
Aluekehittämisen tieteellinen perusta Perusasetelma Perusasetelma Innovaatiotoiminta Aluekehittäminen Lähtökohta Aluekehittäminen on jonkin aluekokonaisuuden tulevaisuuden toimintaedellytysten parantamista
LisätiedotTKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ
TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,
LisätiedotAMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS
AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS Ylijohtaja Tapio Kosunen 20.11.2014, Helsinki Seminaari ammattikorkeakoulujen rahoitusmallista vuodesta 2017 alkaen 11.00 Lounas 11.50 Seminaarin
LisätiedotKIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma?
KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? Tutkimus-, kehittämis-, ja innovaatiotoiminnan (TKI) ja osaamisen hallinto kiinteistö- ja rakennusalalla VTV:n työpaja, Helsinki, 11.4.2013
LisätiedotHyvinvointi uhattuna!
Uusien hyvinvointipalvelujen kehittämisen eturintamassa Agora Päivä 23.10.2013 Antti Hautamäki Johtaja Tutkimusprofessori Agora Center 2 Hyvinvointi uhattuna! Hyvinvointivaltiota uhkaa palvelujen rapautuminen
LisätiedotKestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta
Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Teollisuusneuvos Mika Aalto Elinkeino- ja innovaatio-osasto Strategiset kasvualat-ryhmä 2.9.2014 Teollisuuspolitiikan visio Teollisuuspolitiikan
LisätiedotSuomen aluerakenteen muutokset kansainvälisessä ja kansallisessa perspektiivissä
Suomen aluerakenteen muutokset kansainvälisessä ja kansallisessa perspektiivissä Sosiaalialan osaamiskeskuspäivät Pyhätunturi 27.8.2009 Heikki Eskelinen Joensuun yliopisto, Karjalan tutkimuslaitos 1. Johdanto
LisätiedotMetropolipolitiikka, seutupolitiikka, aluepolitiikka- Mistä oikein on kysymys? Helsinki 15.9.2010
Metropolipolitiikka, seutupolitiikka, aluepolitiikka- Mistä oikein on kysymys? Helsinki 15.9.2010 Perttu Vartiainen Monitasoinen aluepolitiikka vai kamppailu aluetasoista? Alue- ja kaupunkijärjestelmän
LisätiedotTarkastelen suomalaisen taloustieteen tutkimuksen tilaa erilaisten julkaisutietokantojen avulla. Käytän myös kerättyjä tietoja yliopistojen
1 2 3 Tarkastelen suomalaisen taloustieteen tutkimuksen tilaa erilaisten julkaisutietokantojen avulla. Käytän myös kerättyjä tietoja yliopistojen opettajien tutkimusalueista. 4 Kuviossa 1 esitetään kansantaloustieteen
LisätiedotYrittäjyyden erillaistaminen Vihreä yrittäjyys. Moduuli 5 Vihreä yrittäjyys ja sen erityispiirteet
Yrittäjyyden erillaistaminen Vihreä yrittäjyys Moduuli 5 Vihreä yrittäjyys ja sen erityispiirteet Esimerkkejä yrittäjyydestä Sisäinen yrittäjyys (Corporate Entrepreneurship): Organisaation eri tasoilla
LisätiedotItä- ja Pohjois-Suomen alueen yhteistyö kaivannaisalan arvoketjujen kehittämisessä. Ilkka Nykänen Business Joensuu
Itä- ja Pohjois-Suomen alueen yhteistyö kaivannaisalan arvoketjujen kehittämisessä Ilkka Nykänen Business Joensuu 4.9.2019 Business Joensuu Oy Supporting companies to grow and become international, providing
LisätiedotPäätösseminaari Pirjo Ståhle
Päätösseminaari 10.6.2019 Pirjo Ståhle Näkökulmamme Uudenmaan TKI lisäarvon, ohjauksen ja johtamisen näkökulmasta, mm. Mitkä ovat Uudenmaan TKI-toiminnan reunaehdot: lainsäädäntö ja strategiat Miltä TKI-toiminta
LisätiedotSuomi tarvitsee kaupunki- ja maaseutupolitiikkaa - Perttu Vartiaisen selvityksen esittely
Suomi tarvitsee kaupunki- ja maaseutupolitiikkaa - Perttu Vartiaisen selvityksen esittely Lounaisrannikkoseminaari 5.2.2015 Neuvotteleva virkamies Olli Alho Lähtökohtia TEM tilasi selvityksen yhteiskuntamaantieteen
LisätiedotAluekehitys ja -politiikka: Pohjoinen Eurooppa A, 5 op
Aluekehitys ja -politiikka: Pohjoinen Eurooppa 792319A, 5 op Joni Vainikka, Heikki Sirviö, Fredriika Jakola, Katharina Koch Kurssin rakenne Seitsemän kahden tunnin lukupiiriä 2500 tai 3600 sanan essee
LisätiedotINNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK
INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???
LisätiedotStr at Mar k : Str at e g i n e n
Henrikki Tikkanen Antti Vassinen Str at Mar k : Str at e g i n e n m a r k k i n o i n t i o s a a m i n e n TALENTUM HELSINKI 2009 Copyright Talentum Media Oy ja tekijät Kustantaja: Talentum Media Oy
LisätiedotTekesin lausunto Valtioneuvoston selonteosta kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030 eduskunnalle
Tekesin lausunto Valtioneuvoston selonteosta kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030 eduskunnalle Jarmo Heinonen Kehitysjohtaja Biotalous ja Cleantech Keskeiset toimenpiteet tavoitteiden
LisätiedotJulkiset palveluinnovaatiot syntyvät organisoidusti ja yhteistyönä. Merja Sankelo, THT, Dosentti,Tutkijayliopettaja, Seinäjoen ammattikorkeakoulu
Julkiset palveluinnovaatiot syntyvät organisoidusti ja yhteistyönä Merja Sankelo, THT, Dosentti,Tutkijayliopettaja, Seinäjoen ammattikorkeakoulu Julkiset palvelut Ovat palveluita, jotka ovat luonteeltaan
LisätiedotTAMPERE ECONOMIC WORKING PAPERS NET SERIES
TAMPERE ECONOMIC WORKING PAPERS NET SERIES VÄESTÖN KESKITTYMISESTÄ KESKITTYMISSYKLIN HUIPULLA, VV. 1975-2000 Martti Hirvonen Working Paper 13 December 2002 http://tampub.uta.fi/econet/wp13-2002.pdf DEPARTMENT
LisätiedotEtelä-Savon, Etelä-Karjalan, Pohjois-Karjalan, Pohjois-Savon ja Kainuun maakuntaliitot sekä Kouvolan ja Porvoon kaupungit
NOPEAT ITÄRADAT OSANA KESTÄVÄÄ ALUEKEHITYSTÄ Etelä-Savon, Etelä-Karjalan, Pohjois-Karjalan, Pohjois-Savon ja Kainuun maakuntaliitot sekä Kouvolan ja Porvoon kaupungit Timo Aro, MDI Rasmus Aro, MDI Timo
LisätiedotMiniseminaari Lauri, Mikonkatu 4
Miniseminaari 14.1.2010 Lauri, Mikonkatu 4 Heikki Aurasmaa Alivaltiosihteeri Suomen EAKR- ja ESR-rahoitus kolmena ohjelmakautena (ei sisällä Interreg- eikä alueellisen yhteistyön ohjelmia; 1995-99 ja 2000-2006
LisätiedotJukka Mönkkönen Rehtori Itä-Suomen yliopisto Unifi ry. Jukka Mönkkönen 1
Jukka Mönkkönen Rehtori Itä-Suomen yliopisto Unifi ry Jukka Mönkkönen 1 TIIVISTELMÄ + Suomen tieteen taso on top 10-indeksillä tarkasteltuna noussut (2012-2015) + Suomessa tieteellisten julkaisujen määrä
LisätiedotOsaaminen kilpailukyvyksi. Jyväskylän ammattikorkeakoulun strategia
Osaaminen kilpailukyvyksi Jyväskylän ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Toimintaympäristö JAMKiin vaikuttavat tärkeimmät tekijät toimintaympäristössä ovat oppimisen muutos, digitalisaatio, yrittäjyys,
LisätiedotYliopistokeskukset nyt ja tulevaisuudessa
Yliopistokeskukset nyt ja tulevaisuudessa Kajaanin yliopistokeskus 10 vuotta juhlaseminaari Korkeakouluneuvos Ari Saarinen Suomi on innovaatiojohtajia Keskeisiä vahvuuksia inhimilliset voimavarat ja liiketoimintaympäristö
LisätiedotSAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto
SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto SAIKA-tutkimusprojekti 1.11.2009-31.12.2011) Professori Pirjo Ståhle Tulevaisuuden tutkimuskeskus,
LisätiedotYritystukien alueellinen kohdentuminen Pohjois- Pohjanmaalla 2007-2013
Yritystukien alueellinen kohdentuminen Pohjois- Pohjanmaalla 2007-2013 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Elinkeinot, työvoima ja osaaminen -vastuualue 18.11.2014 Pohjois-Pohjanmaan yritystuet 2007-2013 Pohjois-Pohjanmaan
LisätiedotKohti hyvinvointitaloutta. Johtaja Riitta Särkelä Helsinki
Kohti hyvinvointitaloutta Johtaja Riitta Särkelä 6.11.2013 Helsinki Seminaarin tavoitteet Käydä keskustelua hyvinvoinnin ja talouden suhteesta ja niiden keskinäisestä riippuvuudesta Mahdollisuuksista rakentaa
LisätiedotSähköisen liiketoiminnan kehittäminen ja alueen innovaatioympäristön johtaminen
Sähköisen liiketoiminnan kehittäminen ja alueen innovaatioympäristön johtaminen Petri Pietikäinen yliopettaja, Savonia-ammattikorkeakoulu petri.pietikainen@savonia-amk.fi 044-785 6609 1 Mitä pitäisi tehdä
LisätiedotKasvuyrityksen tuotekehitysportfolion optimointi (valmiin työn esittely)
Kasvuyrityksen tuotekehitysportfolion optimointi (valmiin työn esittely) Santtu Saijets 16.6.2014 Ohjaaja: Juuso Liesiö Valvoja: Ahti Salo Työn saa tallentaa ja julkistaa Aalto-yliopiston avoimilla verkkosivuilla.
LisätiedotTietotekniikka ei riitä palvelujen tuottavuus ratkaisee. Olli Martikainen 19.3.2013
Tietotekniikka ei riitä palvelujen tuottavuus ratkaisee Olli Martikainen 19.3.2013 Miten tuottavuus syntyy? 1. Miten tuottavuus syntyy? Tuotanto voidaan kuvata työhön vaadittavien investointien ja itse
LisätiedotNäkökulma: VTT:n rooli innovaatiojärjestelmässä VTT on suuri osaamiskeskittymien verkko ja (strateginen) kansallinen (ja kansainvälinen) toimija Suome
VTT:n rooli innovaatiojärjestelmässä VTT:n strateginen ja toiminnallinen arviointi Päätösseminaari 27.9.2010 Ilkka Turunen Pääsihteeri Tutkimus- ja innovaationeuvosto t 1 Näkökulma: VTT:n rooli innovaatiojärjestelmässä
LisätiedotInnovaatioiden kolmas aalto
Innovaatioiden kolmas aalto TeliaSonera Finland Oyj 4.4.2005 Olli Martikainen Oulun yliopisto Elinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA) Sisältö Miten innovaatiot syntyivät Telealan näkymä 1994 - Kolmas aalto
LisätiedotTEM Toimialapalvelu Sote-toimialaraportti ja pk-barometri
TEM Toimialapalvelu Sote-toimialaraportti ja pk-barometri Epävarmoista tulevaisuuden näkymistä hyvinvoinnin kasvuun? Terhi Tevameri 15.11.2018 15.11 julkaistavat sote-alaa käsittelevät julkaisut Pk-barometri,
LisätiedotKATSE POHJOISEEN Itä- ja Pohjois-Suomi -työryhmän raportti
KATSE POHJOISEEN Itä- ja Pohjois-Suomi -työryhmän raportti 11.1.2013 Itä- ja Pohjois-Suomi -työryhmän raportin luovutustilaisuus Puheenjohtaja Jouni Backman Työryhmän kokoonpano Työryhmän toimikausi: 22.8.2011
LisätiedotIndikaattoreiden aika: koulutusindikaattorit valtiollisena hankkeena Suomessa
Indikaattoreiden aika: koulutusindikaattorit valtiollisena hankkeena Suomessa Kasvatustieteen päivät Vaasassa 22. 23.11.2007 Janne Varjo Jaakko Kauko Kasvatustieteen laitos Tutkimustehtävä ja näkökulma
LisätiedotEkosysteeminäkökulma innovaatiopolitiikkaan
Policy Brief: No. 8/2014 Ekosysteemit Ekosysteeminäkökulma innovaatiopolitiikkaan Mitä uutta ekosysteemin käsitteellä ja liiketoimintaekosysteemeihin perustuvalla tarkastelutavalla on tarjota suomalaiselle
LisätiedotPakko ei ole keksintöjen äiti: teknologian ja sääntelyn epäpyhästä yhteydestä
Pakko ei ole keksintöjen äiti: teknologian ja sääntelyn epäpyhästä yhteydestä Janne M. Korhonen / janne.m.korhonen@aalto.fi / jmkorhonen.net 38. Ilmansuojelupäivät, Lappeenranta, 20.8.2013 Ympäristönsuojelusta
LisätiedotTEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta Janne Känkänen
TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille 2014 2016 Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta 22.1.2014 Janne Känkänen Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittäminen 2014-2016
LisätiedotRAHAPÄIVÄ 20.9.2011 Megatrendien hyödyntäminen. Matti Alahuhta Toimitusjohtaja, KONE Oyj
RAHAPÄIVÄ 20.9.2011 Megatrendien hyödyntäminen Matti Alahuhta Toimitusjohtaja, KONE Oyj Agenda Taloudellinen kehitys Johtaminen megatrendejä hyödyntäen Johtaminen tämän päivän epävarmassa ympäristössä
LisätiedotTUTKIMUS, KOULUTUS JA KEHITTÄMINEN UUDISTUVISSA RAKENTEISSA
TUTKIMUS, KOULUTUS JA KEHITTÄMINEN UUDISTUVISSA RAKENTEISSA Sosiaali- ja terveysministeriön johdon, Huoltajasäätiön ja Sosiaalijohto ry:n tapaaminen 14-08-2014 Helsinki Ylisosiaalineuvos Aulikki Kananoja
LisätiedotROSEWOOD. Anne-Mari Väisänen. Lapin Metsätalouspäivät 2019 Rovaniemi, European network of Regions On SustainablE WOOD mobilization
1 ROSEWOOD European network of Regions On SustainablE WOOD mobilization Puu kestävästi liikkeelle Euroopassa Anne-Mari Väisänen DD/MM/YYYY Lapin Metsätalouspäivät 2019 Rovaniemi, 14.2.2019 14/02/2019 I
LisätiedotCURRICULUM VITAE
CURRICULUM VITAE 16.2.2017 Full name: Satu Marita Rinkinen Date of birth: 25.01.1985 Place of birth: Lahti, Finland Phone +358 50562 3752 E-mail: satu.rinkinen@lut.fi EDUCATION 12/2016 Doctor of Science
LisätiedotICAPOLI. Exploring Economic Impacts of National Intangible Capital
ICAPOLI Exploring Economic Impacts of National Intangible Capital Aineeton pääoma mikä on sen merkitys ja voiko sitä mitata? Tekes Round Table 27.3.2014 Prof. Pirjo Ståhle Näkökulmia aineettomaan talouteen
LisätiedotHiilineutraali tulevaisuus uhka vai mahdollisuus Suomen teollisuudelle?
Hiilineutraali tulevaisuus uhka vai mahdollisuus Suomen teollisuudelle? Ilmansuojeluyhdistys 40-vuotisjuhlaseminaari, Helsinki 15.4.2016 Tiina Kähö, johtava asiantuntija Aikamme suurin systeeminen haaste
LisätiedotGlobaalit trendit Ihmiset vaurastuvat ja elävät pidempään. Keskiluokka kasvaa ja eriarvoisuus lisääntyy. Taloudellinen ja poliittinen painopiste
JYU. Since 1863. Globaalit trendit Ihmiset vaurastuvat ja elävät pidempään. Keskiluokka kasvaa ja eriarvoisuus lisääntyy. Taloudellinen ja poliittinen painopiste siirtyy Aasiaan. Globalisaatioprosessin
LisätiedotKokemuksia T&K-hankkeiden tulosten hyödyntämisessä. Heidi Fagerholm EVP, R&D and Technology, Kemira
Kokemuksia T&K-hankkeiden tulosten hyödyntämisessä Heidi Fagerholm EVP, R&D and Technology, Kemira Johtamis- ja innovaatiojärjestelmät avainroolissa Kemira 2011-> Kemira 2007 asti Diversifioitunut portfolio
LisätiedotClick to edit Master title style. Click to edit Master text styles Second level Third level
Click to edit Master title style Second level Click to edit Master title style Globaalit trendit ja muutostekijät Second level Työn globaali murros Osaaminen, tutkimus ja verkostoituminen keskiössä globaalien
LisätiedotClick to edit Master title style
Click to edit Master title style Second level Click to edit Master title style Globaalit trendit ja muutostekijät Second level Työn globaali murros Osaaminen, tutkimus ja verkostoituminen keskiössä globaalien
LisätiedotMUUTTOLIIKE KAUPUNGISTUMISEN MUUTOSAJURINA. Valtiotieteen tohtori Timo
MUUTTOLIIKE KAUPUNGISTUMISEN MUUTOSAJURINA Valtiotieteen tohtori Timo Aro @timoaro 17.5.2017 KAUPUNGISTUMINEN NYKYISESSÄ HALIITUSOHJELMASSA? KESKITTYMIS- JA HARVENEMISKEHITYS Kaupunkialueiden väkiluku
LisätiedotCreaEco -hanke Suomen luovan talouden ekosysteemien tila ja kehittämistarpeet
VTT TECHNICAL RESEARCH CENTRE OF FINLAND LTD CreaEco -hanke Suomen luovan talouden ekosysteemien tila ja kehittämistarpeet Juha Oksanen 28.5.2018 Hankkeen tausta ja tavoitteet Taustaa Kuuluu valtionneuvoston
LisätiedotEAKR -yritystuet 2014-2020
EAKR -yritystuet 2014-2020 Infotilaisuus 14.1.2015 Timo Mäkelä / Varsinais-Suomen ELY-keskus 16.1.2015 Ohjelma-asiakirja: yritys- ja innovaatiotoiminta haasteena yksipuolinen elinkeinorakenne, yritysten
LisätiedotKaupunkikehityksen trendejä
Kaupunkikehityksen trendejä BEMINE Urban Forum II 30.3.2017 Hannu Tervo JSBE 1 ACADEMY OF FINLAND Pitkän aikavälin aluekehityksen megatrendeinä: (K1) keskittyminen / kaupungistuminen (K2) konvergenssi
LisätiedotGlobalisaation vaikutus päihdeasiakkaan asemaan. Teemaseminaari Aki Heiskanen
Globalisaation vaikutus päihdeasiakkaan asemaan Teemaseminaari 3.12.2007 Aki Heiskanen Samanlaiset muutokset Huolimatta kunkin maan hyvinvointipalveluiden kansallisista erityispiirteistä eri maissa on
LisätiedotRuokaketjun vaikutus aluetalouteen
Ruokaketjun vaikutus aluetalouteen KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, Hyvinkää, 11.10.2017 9.10.2013 1 2 Ruokaketju / Ruokajärjestelmä? 3 Ruoka-ala on tärkeä sekä yksilötasolla että kansantaloudellisesti:
Lisätiedot1(5) Julkisyhteisöjen rahoitusasema ja perusjäämä
1(5) EU-lainsäädäntö asettaa julkisen talouden hoidolle erilaisia finanssipoliittisia sääntöjä, joista säädetään unionin perussopimuksessa ja vakaus- ja kasvusopimuksessa. Myös kansallinen laki asettaa
LisätiedotCIE Center for Internet Excellence - www.cie.fi
CIE Center for Internet Excellence - www.cie.fi CIE (Center for Internet Excellence) on Oulun yliopiston yhteydessä Oulun Innovaatioallianssin (OIA) jäsenten ohjauksessa toimiva tutkimus- ja innovaatioyksikkö.
LisätiedotMiksi Kotkan-Haminan seudun elinkeinostrategian tavoitteisiin on kirjattu uudet oppimisympäristöt?
Miksi Kotkan-Haminan seudun elinkeinostrategian tavoitteisiin on kirjattu uudet oppimisympäristöt? Seutufoorumi 28.11.2017 Palvelujohtaja Jouni Eho, Cursor Oy 1 OSIO 1. KOTKAN-HAMINAN SEUDUSTA TULEE SELLAINEN,
LisätiedotTuotantotalouden tutkinto-ohjelma Korvavuusluettelo, päivitetty
Tuotantotalouden tutkinto-ohjelma Korvavuusluettelo, päivitetty 8.8.2011 1(7) TU-91 STRATEGINEN JOHTAMINEN Korvattava Korvaava Korvaava Korvaava Korvaava TU-91.100C Avoin koodi strategian ja kansainvälisen
LisätiedotMatkailu / Työ- ja elinkeinojaosto
Matkailu / Työ- ja elinkeinojaosto 26.10.2016 - Julkinen tuki matkailun edistämiseen. Tuen muutokset ja niiden vaikutukset. - Matkailun edistämisen kehittämistoimien vaikuttavuus ja vaikuttavuutta heikentävät
LisätiedotVaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset. Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla. Rehtori Tapio Varmola
Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla Rehtori Tapio Varmola Taustaksi Millainen toiminta-alue on Etelä- Pohjanmaa? Koulutustaso Etelä-Pohjanmaalla
LisätiedotEsitelmiä. Uuden aluetalousteorian avaamia näkökulmia aluekehitykseen* HANNU TERVO Professori Jyväskylän yliopisto. 1. Alueet ja kansantaloustiede
Esitelmiä Kansantaloudellinen KAK 1/2000 aikakauskirja 96. vsk. 1/2000 Esitelmiä Uuden aluetalousteorian avaamia näkökulmia aluekehitykseen* HANNU TERVO Professori Jyväskylän yliopisto 1. Alueet ja kansantaloustiede
LisätiedotOKM:n ja TEM:n ohjeistus vuodelle Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 3/2016 ja 1/2017
OKM:n ja TEM:n ohjeistus vuodelle 2017 Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 3/2016 ja 1/2017 Aineeton tuotanto ja luova talous Ohjaus tapahtuu työ- ja elinkeinoministeriön ja opetus-
LisätiedotSuomi innovaatioympäristönä maailman paras?
Suomi innovaatioympäristönä maailman paras? Pekka Ylä-Anttila 20.1.2011 Maailman paras? Evaluation of the Finnish National Innovation System (syksy 2009) Suomessa on edelleen hyvä ja toimiva innovaatiojärjestelmä,
LisätiedotTaantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola
Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola Suomen kansantalouden haasteet 1) Syvä taantuma jonka yli on vain elettävä 2) Kansantalouden rakennemuutos syventää taantumaa ja hidastaa
LisätiedotInnovatiivisuus maaseudun yrityskeskittymissä - esimerkkeinä bioenergia ja hevostalous
Innovatiivisuus maaseudun yrityskeskittymissä - esimerkkeinä bioenergia ja hevostalous Leena Rantamäki-Lahtinen MTT taloustutkimus leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi Hankkeen tausta Maaseutu on myös haastava
LisätiedotTeknologiatrendit. Nyt. Olli Martikainen Oulun yliopisto ETLA
Teknologiatrendit. Nyt. Olli Martikainen Oulun yliopisto ETLA 20.01.2004 Sisältö Kolmas teollinen vallankumous Tietotekniikan diffuusiovaihe Tietoliikenteen näkymät Suomesta johtava soveltaja? Johtopäätökset
LisätiedotSosiaalisena innovaationa
FUAS-tulevaisuusseminaari 30 31.1.2014 Långvik Leena Treuthardt PUHEENVUORONI KÄSITTELEE FUASIA Sosiaalisena innovaationa 1 Innovaatio ja sosiaalinen innovaatio? Innovaatioista on tavallisesti puhuttu
LisätiedotTyöntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.
Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta
LisätiedotYRKK18A Agrologi (ylempi AMK), Ruokaketjun kehittäminen, Ylempi AMK-tutkinto
Seinäjoen Ammattikorkeakoulu Oy YRKK18A Agrologi (ylempi AMK), Ruokaketjun kehittäminen, Ylempi AMK-tutkinto Ruokaketjun kehittämisen koulutuksen opinnot on tarkoitettu asiantuntijoille, jotka tarvitsevat
LisätiedotVoivatko alueyhteisöt oppia toisiltaan? Avauksia hyvän käytännön teoriaan ja metodologiaan
Voivatko alueyhteisöt oppia toisiltaan? Avauksia hyvän käytännön teoriaan ja metodologiaan Maantieteen päivät 27.10.2012 Helsingissä Seija Virkkala, Vaasan yliopisto Botnia Atlantica Institute s partners
LisätiedotALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008
ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö
LisätiedotMallinnusinnovaatioiden edistäminen infra-alalla hankinnan keinoin
TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Mallinnusinnovaatioiden edistäminen infra-alalla hankinnan keinoin Pirkanmaan maanrakennuspäivä 2016 12.1.2016 Markku Niemi Taustaa Liikenneviraston hallinnoiman väyläomaisuuden
Lisätiedot895 M ,26%*
17.4.2019 Tiedot pohjautuvat Euroopan komission 13.03.2019 päivättyyn hanketietokantaan Suomen avainluvut: 895 M 2068 14,26%* 1360 590 322 150 Suomalaisille osallistujille varmistunut rahoitus Suomalaisten
LisätiedotTaloussosiaalityö ja toimintamahdollisuuksien näkökulma - Uusia ideoita sosiaalityön kehittämiseen? Katri Viitasalo VTL, yliopistonopettaja
Taloussosiaalityö ja toimintamahdollisuuksien näkökulma - Uusia ideoita sosiaalityön kehittämiseen? Katri Viitasalo VTL, yliopistonopettaja 15.11.2017 Sosiaalityön klubi, Tampere Alustuksen tarkoitus -
LisätiedotVNS 7/2017 vp Valtioneuvoston selonteko keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmasta vuoteen Janne Peljo
VNS 7/2017 vp Valtioneuvoston selonteko keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmasta vuoteen 2030 Janne Peljo 17.10.2017 Sitran lausunto: VNS 7/2017 vp Valtioneuvoston selonteko keskipitkän aikavälin
LisätiedotFinpron Foresight-toiminta pähkinänkuoressa. Markku Vantunen Finpro
Finpron Foresight-toiminta pähkinänkuoressa Markku Vantunen Finpro Strategy for 2010 2012 Client Success Foresight Partnering Growth Company Focus Global Knowhow Management Offering Development Foresight
LisätiedotFROM VISION TO CRITERIA: PLANNING SUSTAINABLE TOURISM DESTINATIONS Case Ylläs Lapland
FROM VISION TO CRITERIA: PLANNING SUSTAINABLE TOURISM DESTINATIONS Case Ylläs Lapland Tiina Merikoski, Landscape Architect (M.Sc) Aalto University School of Science and Technology Department of Architecture
LisätiedotEheyttämisen edellytykset (EHED) Eheyttämiselle edellytyksiä
Eheyttämisen edellytykset (EHED) Eheyttämiselle edellytyksiä Täydennysrakentamiselle ja sen suunnittelulle luodaan edellytyksiä esimerkiksi työstämällä kontekstia, keskeisimpien toimijoiden yhteistyön
LisätiedotAvoin innovaatioalusta kaupunkikehittämisessä. Nina Mustikkamäki / Tampereen kaupunki
Avoin innovaatioalusta kaupunkikehittämisessä Nina Mustikkamäki / Tampereen kaupunki YHTEISÖ Mitä avoimella innovaatioalustalla tarkoitetaan? Verkostovaikutus TILA TOIMINTA (Raunio ym. 2016) Mitä avoimella
LisätiedotAineeton pääoma avain menestykseen
TEKES projekti: Aineeton pääoma kansainvälisessä vertailussa, jatkoa INNODRIVE EU 7. puiteohjelma projektille Hannu Piekkola Aineeton pääoma avain menestykseen 10.11.2011 Tekes Seminaari AINEETON PÄÄOMA
LisätiedotYhteenveto ryhmätyöskentelystä
Yhteenveto ryhmätyöskentelystä Kaupungin johdon strategiaseminaari 15.8.2017 1 Seminaarin tavoitteet & tehtävänannot Seminaarin päätavoite oli ennen kaikkea strategian punaisen langan kirkastaminen. Lisäksi
LisätiedotMitä tästä opimme. Olli Lehtonen; Luonnonvarakeskus
Mitä tästä opimme Olli Lehtonen; olli.lehtonen@luke.fi Yritysrahoituksen kohdentuminen Kunnissa yritysrahoitus suhteutettuna kunnan asukaslukuun korreloi tilastollisesti merkitsevästi kunnan paikallisen
LisätiedotEksistentiaalisten kysymysten äärellä Polamkin palvelukonsepti
Mikä minä olen? Eksistentiaalisten kysymysten äärellä Polamkin palvelukonsepti Laatua laineilla -seminaarin vierailu Polamkissa Joanna Kalalahti, tutkija Taustaa Sisäinen kehittämisprojekti Polamkin työelämäläheinen
LisätiedotTurun alueen vapaaehtoistoiminnan keskusteluja verkostoitumistilaisuus Vimma, 29.9.2009
Esiselvitys vapaaehtoistoiminnan kehittämistarpeista ja mahdollisuuksista IIIsektorin, julkisen sektorin ja yrityssektorin rajat ylittävässä tulevaisuuteen suuntautuvassa yhteistyössä 1.9.2009 28.2.2010
LisätiedotSmart specialisation for regions and international collaboration Smart Pilots Seminar
Smart specialisation for regions and international collaboration Smart Pilots Seminar 23.5.2017 Krista Taipale Head of Internaltional Affairs Helsinki-Uusimaa Regional Council Internationalisation
LisätiedotYhteiskunnallinen yrittäjyys. Kuntien, yritysten ja kolmannen sektorin yhteistyö palveluiden tuottamisessa -seminaari Katja Rinne-Koski
Yhteiskunnallinen yrittäjyys Kuntien, yritysten ja kolmannen sektorin yhteistyö palveluiden tuottamisessa -seminaari 7.2.2017 Katja Rinne-Koski Ruralia-instituutti 29.5.2017 1 Kaiken takana on kehittämishanke
LisätiedotMITEN METSÄTEOLLISUUS PÄRJÄÄ GLOBAALISSA TALOUDESSA? Päättäjien Metsäakatemia Maarit Lindström Metsäteollisuus ry
MITEN METSÄTEOLLISUUS PÄRJÄÄ GLOBAALISSA TALOUDESSA? Päättäjien Metsäakatemia 26.4.2017 Maarit Lindström Metsäteollisuus ry Asuminen tekoäly kaupungistuminen Robotiikka Digitalisaatio Väestön ikääntyminen
LisätiedotMuotoilun koulutus (YAMK) ja Media-alan koulutus (YAMK) 15S
Lahden Ammattikorkeakoulu 2015-2016 23.12.2015 Muotoilun koulutus (YAMK) ja Media-alan koulutus (YAMK) 15S Tunnus Nimi 1 v 2 v Op yht MIYMUM15-1000 YDINOSAAMINEN 50 MIYMUM15-1001 SYVENTÄVÄT AMMATTIOPINNOT
LisätiedotMaaseudun alueelliset kehittämistoimet , valmistelun tilanne
Maaseudun alueelliset kehittämistoimet 2014-2020, valmistelun tilanne 22.8.2013 Itä-Suomen maaseudun kehittäjät Valamossa Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Alueellinen maaseudun kehittämisen
Lisätiedot