KÄRSÄMÄEN SEURAKUNTA Kokouspäivämäärä Asia Sivu. Kirkkoneuvosto

Transkriptio

1 Kirkkoneuvosto KOKOUKSEN AVAUS JA ALKUHARTAUS Puheenjohtaja avasi kokouksen ja luki Ps. 91:15.

2 Kirkkoneuvosto KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS Kirkkojärjestyksen 9. luvun 1. :n mukaan kirkkoneuvosto päättää kokoontumisensa ajan ja paikan. Kirkkoneuvosto kokoontuu myös, milloin puheenjohtaja katsoo kokouksen tarpeelliseksi tai vähintään neljäsosa jäsenistä sitä kirjallisesti pyytää ilmoittamansa asian käsittelemistä varten. Kirkkoneuvoston ohjesäännön mukaan kirkkoneuvoston kutsuu koolle puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessa varapuheenjohtaja, joka määrää kokoontumisen ajan ja paikan. Kirkkoneuvosto voi myös etukäteen vahvistaa kokousaikansa suunnitelman. Kirkkoneuvoston ohjesäännön 5 :n 1. mom. mukaan kutsu kirkkoneuvoston kokoukseen on lähetettävä viimeistään viisi päivää ennen kokousta. Kutsuun on liitettävä luettelo käsiteltävistä asioista. Samalla on kokouksesta ilmoitettava myös kirkkovaltuuston puheenjohtajalle ja varapuheenjohtajalle. Kokouksen asialista lähetetään tiedoksi myös kirkkovaltuuston muille jäsenille. Kokouksen päätösvaltaisuuteen vaaditaan, että enemmän kuin puolet jäsenistä on paikalla. P u h e e n j o h t a j a n e s i t y s : Kirkkoneuvoston on kutsunut koolle puheenjohtaja. Kokouskutsu esityslistoineen on lähetetty kirkkoneuvoston jäsenille ja kirkkovaltuuston puheenjohtajalle ja varapuheenjohtajalle. Asialista on lähetetty tiedoksi kirkkovaltuuston muille jäsenille. Kirkkoneuvosto toteaa kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden. Todettiin kokous lailliseksi ja päätösvaltaiseksi.

3 Kirkkoneuvosto KOKOUKSEN PÖYTÄKIRJANTARKASTAJIEN VALINTA Kirkkojärjestyksen 7. luvun 6. :n 2. mom. mukaan toimielimen pöytäkirja tarkastetaan toimielimen päättämällä tavalla, jollei tarkastamisesta ole määrätty ohje- tai johtosäännössä. Kirkkoneuvoston ohjesäännön 9. :n 3. mom. mukaan pöytäkirjan tarkastaa kaksi kokouksen valitsemaa pöytäkirjantarkastajaa tai, jos kokous niin päättää, kirkkoneuvosto kokouksessaan. Jos pöytäkirjantarkastajat ja puheenjohtaja eivät ole yksimielisiä pöytäkirjan sisällöstä, kirkkoneuvosto tarkastaa pöytäkirjan seuraavassa kokouksessaan. Kirkkoneuvoston päätöksen mukaan kirkkoneuvoston jäsenet kukin vuorollaan toimivat aakkosjärjestyksessä pöytäkirjantarkistajina kaksi kerrallaan. P u h e e n j o h t a j a n e s i t y s : Valitaan kokouksen pöytäkirjantarkastajat. Vuorossa ovat Surakka Teija ja Kumpulainen Leena. Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin yksimielisesti Surakka Teija ja Vähätiitto Elina.

4 Kirkkoneuvosto KOKOUKSEN TYÖJÄRJESTYS Kirkkojärjestyksen 9. luvun 2. :n mukaan jos kirkkoneuvoston jäsen haluaa saattaa jonkin asian neuvoston käsiteltäväksi, hänen on annettava asiasta kirjallinen esitys puheenjohtajalle, jonka tulee ottaa asia esille neuvoston seuraavassa kokouksessa. Kirkkoneuvoston kokouksessa voi aloitteen tehdä suullisestikin. P u h e e n j o h t a j a n e s i t y s : Hyväksytään esityslista työjärjestykseksi. Muut kokouksessa käsiteltäviksi tarkoitetut asiat, joita ei ole esityslistassa mainittu, käsiteltäneen nimeämisjärjestyksessä tässä kokouksessa kohdassa Muut esille tulevat asiat. Esitys hyväksyttiin.

5 Kirkkoneuvosto KIRKKONEUVOSTON PÖYTÄKIRJANPITÄJÄN VALINTA VUODELLE 2018 Kirkkojärjestyksen 7. luvun 6. :n 1. mom. mukaan toimielimen kokouksesta on pidettävä pöytäkirjaa, jonka puheenjohtaja allekirjoittaa ja sihteeri varmentaa. Kirkkoneuvoston ohjesäännön 9. :n mukaan kokouksen pöytäkirjaa pitää kirkkoneuvoston tähän tehtävään valitsema sihteeri, joka voi olla seurakunnan viranhaltija. Talouspäällikön johtosäännön mukaan talouspäällikkö toimii kutsuttaessa kirkkoneuvoston sihteerinä. P u h e e n j o h t a j a n e s i t y s : Kirkkoneuvosto valitsee pöytäkirjanpitäjän vuodelle Kirkkovaltuusto valitsi pöytäkirjanpitäjäkseen vuodelle 2018 yksimielisesti talouspäällikkö Mirja Koivusalon.

6 Kirkkoneuvosto KIRKKOVALTUUSTON PÖYTÄKIRJANPITÄJÄN VALINTA VUODELLE 2018 Kirkkojärjestyksen 7. luvun 6. :n 1. mom. mukaan toimielimen kokouksesta on pidettävä pöytäkirjaa, jonka puheenjohtaja allekirjoittaa ja sihteeri varmentaa. Kirkkovaltuuston työjärjestyksen 1. :n 2. mom. mukaan valtuuston kokousten pöytäkirjanpitäjänä toimii ja sen muistakin sihteerin tehtävistä huolehtii talouspäällikkö, jollei valtuusto toisin määrää. P u h e e n j o h t a j a n e s i t y s : Kirkkoneuvosto päättää esittää kirkkovaltuustolle, että se valitsee kirkkovaltuuston pöytäkirjanpitäjän vuodelle Esitys hyväksyttiin.

7 Kirkkoneuvosto MAALLIKKOVALITSIJOIDEN VALINTA OULUN HIIPPAKUNNAN PIISPAN VAALIIN Oulun hiippakunnassa toimitetaan tänä vuonna piispan vaali piispa Samuel Salmen ilmoitettua jäävänsä eläkkeelle alkaen. Vaalin aikataulu mennessä kirkkovaltuustot ja seurakuntaneuvostot valitsevat maallikkovalitsijat ja ilmoittavat ne tuomiokapitulille Ehdokasasettelu alkaa Ehdokasasettelu päättyy klo Ensimmäinen vaalipäivä klo Toinen vaalipäivä klo 13 kahden eniten ääniä saaneen ehdokkaan välillä, jollei kukaan ehdokkaista ole saanut ensimmäisessä vaalissa yli puolta annetuista äänistä Piispa Samuel Salmen lähtöjuhla Uusi piispa aloittaa virassa Piispan virkaan vihkiminen Oulun tuomiokirkossa Äänioikeus Piispan vaalissa äänioikeutettuja ovat kaikki hiippakunnan papit ja lehtorit, joita Oulun hiippakunnassa on yhteensä 563. Lisäksi äänioikeus on yhtä monella maallikkovalitsijalla. Vuoden 2018 piispan vaalissa äänioikeutettuja on yhteensä Maallikkovalitsijoina toimivat hiippakuntavaltuuston maallikkojäsenet, hiippakunnasta kirkolliskokoukseen valitut maallikkoedustajat, kirkkohallitukseen valittu maallikkojäsen, saamelaiskäräjien kirkolliskokoukseen valitsema edustaja, tuomiokapitulin lakimiesasessori ja tuomiokapitulin maallikkojäsen. Kirkkovaltuustot ja seurakuntayhtymissä seurakuntaneuvostot valitsevat loput 537 äänioikeutettua. Ehdokkaan asettaminen Ehdokkaan voi asettaa valitsijayhdistys, jonka muodostaa vähintään 30 tässä vaalissa äänioikeutettua henkilöä. Ehdokkaan tulee olla Suomen evankelis-luterilaisen kirkon pappi. Muita muodollisia kelpoisuusvaatimuksia ei ole.

8 Kirkkoneuvosto Maallikkovalitsijoiden valitseminen seurakunnissa Maallikkovalitsijaksi voidaan valita henkilö, joka on vaalikelpoinen seurakunnan luottamustoimeen eli kristillisestä vakaumuksesta tunnettu 18 vuotta täyttänyt seurakunnan konfirmoitu jäsen, joka ei ole vajaavaltainen. Edellytysten, myös 18 vuoden iän, on täytyttävä jo valintahetkellä. Valittavan on oltava valitsevan seurakunnan jäsen. Maallikkovalitsijaksi ei voida valita papiksi vihittyä. Maallikkovalitsijaksi ehdotettavilta on kysyttävä suostumus ennen valintaa. Maallikkovalitsijoiden vaali Kirkkovaltuustojen ja seurakuntaneuvostojen maallikkojäsenet valitsevat seurakunnan maallikkovalitsijat. Vaalikokouksen puheenjohtajana toimii kirkkovaltuuston puheenjohtaja. Kärsämäen seurakunnan kirkkovaltuusto valitsee kolme maallikkovalitsijaa. Kokouksen aluksi on valittu kaksi ääntenlaskijaa. Puheenjohtaja toteaa seurakunnasta valittavien maallikkovalitsijoiden määrän, avaa keskustelun asiasta ja pyytää tekemään keskustelun aikana esitykset valittavista henkilöistä. Kirkkoherra huolehtii, että seurakunnassa varmistetaan valittujen maallikkovalitsijoiden vaalikelpoisuus. Yksimielinen vaali Maallikkovalitsijoiden valintaa on hyvä valmistella etukäteen. Jos valittaviksi ehdotetaan yhtä monta nimeä kuin seurakunnasta valitaan valitsijoita, vaalin tulos voidaan todeta yksimielisesti. Tässä tapauksessa varsinaiseen vaalitoimitukseen ei tarvitse lainkaan ryhtyä. Enemmistövaali Jos nimiä on ehdotettu enemmän kuin on valittavia, toimitetaan vaali. Koska valittavia on useampia, ääntenlaskun selkeyden vuoksi äänestys on syytä toimittaa suljettuna lippuäänestyksenä. Lippuun kirjoitetaan kaikkien niiden henkilöiden nimet, joille äänestäjä haluaa antaa äänensä. Enemmistövaalissa jokaisella äänestäjällä on yhtä monta ääntä kuin on valittavien määrä. Jos esim. seurakunnasta valitaan 10 valitsijaa, jokainen äänestäjä saa äänestää 10 henkilöä. Äänestäjä voi jättää osan äänistään antamatta tai olla kokonaan äänestämättä. Jos äänestyslipussa on enemmän nimiä kuin on valittavien määrä, äänestyslippu hylätään. Äänestää voidaan myös sellaisia henkilöitä, joita ei ole keskustelun aikana kannatettu. Valituiksi tulevat eniten ääniä saaneet henkilöt. Tasaäänitilanteessa ratkaisee arpa.

9 Kirkkoneuvosto Suhteellinen vaali Vaali on mahdollista toimittaa myös suhteellisena. Suhteellinen vaali on toimitettava, jos sitä vaativien määrä on niin suuri, että he voisivat saada valituksi yhden henkilön. Piispan vaali Ensimmäinen vaalipäivä on Lääninrovasti kutsuu rovastikuntansa äänioikeutetut papit ja maallikot vaalitoimitukseen, joka pidetään kaikissa rovastikunnissa klo 13. Vaalissa voi äänestää myös ennakkoon. Jos kukaan ehdokkaista ei ensimmäisellä kierroksella saa yli puolta annetuista äänistä, toimitetaan kahden eniten ääniä saaneen ehdokkaan välillä uusi vaali rovastikunnittain klo 13. Myös tässä vaalissa voi äänestää ennakkoon. K i r k k o h e r r a n e s i t y s : Kirkkoneuvosto päättää esittää kirkkovaltuustolle, että se valitsee keskuudestaan kolme maallikkovalitsijaa Oulun hiippakunnan piispan vaaliin. Esitys hyväksyttiin.

10 Kirkkoneuvosto METSÄOMAISUUDEN HOITOSOPIMUS Metsänhoitoyhdistys Haapavesi-Kärsämäki esittää seurakunnalle metsäomaisuuden hoitosopimusta. Sopimuksella varmistetaan, että seurakunta saa sovitut palvelut metsänhoitoyhdistyksestä. Metsänhoitoyhdistys tekee metsänomistajalle vuosittain ehdotuksen ajankohtaisista metsänhoito- ja hakkuutöistä. Metsänomistaja tekee päätökset toteutettavista töistä. Metsänhoitoyhdistys laatii töiden kustannus- ja tuottoarviot. Sovituista töistä tehdään kirjallinen toimeksianto. Sopimus kattaa puukauppapalvelut, metsänhoitotyöt ja metsäsuunnitelman ylläpidon. Metsänhoitoyhdistyksen yhteydenotto ja alustava metsänhoitoehdotus ovat maksuttomia. Palveluista ja toimeksiannoista metsänomistaja maksaa metsänhoitoyhdistykselle kulloinkin voimassa olevan palveluhinnaston mukaan. T a l o u s p ä ä l l i k ö n e s i t y s : Metsäomaisuuden hoitosopimusta ei tehdä Metsänhoitoyhdistys Haapavesi-Kärsämäen kanssa. Seurakunta saa palvelut ilman sopimustakin. Lisäksi voidaan halutessa käyttää muidenkin metsäalan yritysten palveluja. Esitys hyväksyttiin. Kirkkoneuvosto totesi, että seurakunta ei halua sitoutua yhteen alan toimijaan.

11 Kirkkoneuvosto SEURAKUNNAN METSÄPALSTOJEN SUOJELU METSO-OHJELMALLA Vuonna 2016 Suomen luonnonsuojeluliitto esitti seurakunnalle Onkinevan luontoalueella sijaitsevan Lisä-Mämmi nimisen tilan osittaista suojelua. Suojelualue on suurimmalta osalta vesistöä ja rämettä ja kasvava metsä sijaitsee suojelualueen ulkopuolella. Kirkkoneuvosto on päättänyt, että alue suojellaan tulevaisuudessa vapaaehtoisesti, mikäli se saadaan METSOohjelman piiriin ja siitä saadaan korvaus. Vuonna 2017 Hallanperällä asuvat ja siellä asuneet henkilöt esittivät Hallanperällä sijaitsevan erään palstan suojelua Kattilakosken tilalla. Kirkkoneuvosto on päättänyt, että tämän palstan puustoa ei toistaiseksi hakata. Myös näiden palstojen osalla METSO-ohjelman mukaan on mahdollinen. Viime vuonna tuli esille uuden metsäsuunnitelman käsittelyn yhteydessä, että tämä palsta olisi mahdollista vaihtaa johonkin toiseen palstaan. Tuolloin oli esillä Haapajärvellä sijaitseva metsäpalsta. T a l o u s p ä ä l l i k ö n e s i t y s : Seurakunta pyytää näistä alueiden suojelusta tarjousta Pohjois-Pohjanmaan Ely-keskukselta. Kyseeseen voisi tulla rahallinen korvaus suojelusta tai vaihto toiseen metsäpalstaan. Esitys hyväksyttiin.

12 Kirkkoneuvosto VALLINTARAJOITUKSEN PUUTTUMINEN VANHAN HAUTAUSMAAN KIINTEISTÖSTÄ Syksyn tilintarkastuksessa nousi esille ns. vallintarajoituksen puuttuminen Paanukirkon vieressä sijaitsevasta hautausmaasta, joka kuuluu tilaan Kattilakoski 41:34. Vallintarajoitus merkitään kiinteistön rasitustodistukseen tekstillä Kiinteistö on hautausmaakäytössä. Kiinteistö ei saa olla kiinnityksen kohteena eikä siihen saa kohdistua muita kuin hautaustoimilaissa tarkoitettuja erityisiä oikeuksia. Kiinteistön saa luovuttaa vain sille, jolla on oikeus hautausmaan ylläpitoon. Muu luovutus on mitätön. Tällainen vallintarajoitus on nykyisellä hautausmaalla eli kiinteistössä Hautausmaa 37:361. Asiaa selvitettiin maanmittauslaitoksen kanssa. Maanmittauslaitoksen kanta oli se, että mikäli vallintarajoitus halutaan merkitä kiinteistölle, tulisi vanha hautausmaa erottaa omaksi kiinteistöksi tilasta Kattilakoski. Muuten vallintarajoitus koskisi koko tilaa, ja esim. maanmyynti tilasta olisi käytännössä mahdotonta. Mikäli oma kiinteistö halutaan muodostaa, sitä tulee hakea omiin nimiin lohkomisella. Kustannukset ovat arviolta n. 800 euroa. Maanmittauslaitoksen kanta oli, että koska hautausmaa ei ole enää käytössä, ei lohkomista kannata hakea. T a l o u s p ä ä l l i k ö n e s i t y s : Tilalle Kattilakoski ei haeta vallintarajoitusta eikä tilalla sijaitsevaa vanhaa hautausmaata lohkota omaksi kiinteistöksi. Esitys hyväksyttiin.

13 Kirkkoneuvosto TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2017 Seurakunnan on laadittava tilikaudelta tilinpäätös, johon kuuluvat tuloslaskelma, tase ja niiden liitetiedot sekä talousarvion toteutumisvertailu ja toimintakertomus. Tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä päättää kirkkovaltuusto. Tilinpäätös on laadittava maaliskuun loppuun mennessä. Tilinpäätöksen (tasekirjan) allekirjoittavat päätösvaltainen kirkkoneuvosto ja talouspäällikkö. Allekirjoitettu tilinpäätös luovutetaan tilintarkastajalle. Tilintarkastuskertomus liitetään tilinpäätökseen. Tilintarkastuksen jälkeen kirkkoneuvosto esittää tilinpäätöksen kirkkovaltuuston käsiteltäväksi. Tilinpäätöksestä ja vastuuvapaudesta päätetään viimeistään kesäkuun aikana. Vuonna 2017 vietettiin reformaation eli uskonpuhdistuksen 500-vuotisjuhlaa ja Suomen valtion 100-vuotisjuhlaa. Myös Kärsämäellä järjestettiin näihin liittyviä tapahtumia. Seurakunnan tilinpäätös muodostui alijäämäiseksi ,35 euroa. Alijäämään vaikutti lähinnä verotulojen lasku. Myös kirkkohallituksen verotulojen täydennysavustus jäi aiempia vuosia pienemmäksi. Verotuloja kertyi yhteensä ,61 euroa, jossa on laskua 4,57 prosenttia vuoteen 2016 verrattuna. Kirkollisverotulojen osuus oli ,77 euroa, jossa on laskua 3,15 prosenttia vuoteen 2016 verrattuna. Yhteisöverotulojen ja valtionrahoituksen osuus oli ,84 euroa, jossa on laskua vuoteen 2016 verrattuna 14,24 prosenttia. Seurakunta sai kirkon keskusrahastolta verotulojen täydennysavustusta euroa. Investoinneissa jatkui Onkilammen metsätien perusparannushanke ja alkoi Ellinlehdon metsätien perusparannushanke. Näiden kustannukset olivat yhteensä 3.265,81 euroa. Muita merkittäviä hankkeita ei ollut. Raatin tilasta myytiin kaksi määräalaa. Kauppahinnat olivat yhteensä euroa. Puunmyyntitulot olivat ,56 euroa. Metsäsuunnitelma vuosille valmistui. Seurakunnan väkiluku väheni 45 hengellä. Kalajoen rovastikunnassa selvitettiin edelleen seurakuntien yhteistyökuvioita. Myös seurakuntayhtymämahdollisuutta selvitetään kuluvan vuoden aikana. T a l o u s p ä ä l l i k ö n e s i t y s : Kirkkoneuvosto päättää luovuttaa vuoden 2017 tilinpäätöksen tilintarkastajalle. Esitys hyväksyttiin.

14 Kirkkoneuvosto KIRKKOKOLEHDIT Jumalanpalveluksissa sekä muissa seurakunnallisissa tilaisuuksissa voidaan kerätä kolehti kirkon ja seurakunnan toiminnan sekä niiden tehtävää vastaavien tarkoitusten tukemiseksi (KL 4:2, 2). Seurakunnassa tulee laatia suunnitelma vuoden aikana koottavista kolehdeista. Kirkkoneuvosto vahvistaa suunnitelman päiväjumalanpalveluksissa kannettavista kolehdeista (KJ 2:8). Suunnitelma voidaan laatia koko vuodeksi tai työkausittain (talvi-, kesä- ja syyskausi). Kirkkohallituksen ja tuomiokapitulin määräämien kolehtien kantopäiviä tulee noudattaa, ellei ole erityisen painavaa syytä siirtää virallista kolehtia toiselle pyhäpäivälle. K i r k k o h e r r a n e s i t y s : Kirkkoneuvosto hyväksyy kolehdit : Kirkkopalvelut ry, yhteisvastuukeräys Herättäjä-yhdistys Medialähetys Sanansaattajat ry Gideonit ry Kirkkoneuvosto päättää kerättävistä jumalanpalveluskolehdeista. Kirkkoneuvosto päätti hyväksyä kolehdit esityksen mukaan. Kirkkoneuvosto päätti, että kolehdit kerätään seuraavasti: Herättäjä-Yhdistys ry, lapsi-, nuoriso- ja opiskelijatyöhön Kirkon ulkomaanavun säätiö, naisten toimeentulon parantamiseen kehitysmaissa Kärsämäen Rauhanyhdistys ry Suomen Lähetysseura ry, sovinnon ja rauhan työhön maailmalla Kirkkohallitus, päihde- ja kriminaalityö Kalajoen rovastikunnan diakoniatyö Kirkon ulkomaanavun säätiö, koulutuksen mahdollistamiseen ja tukemiseen kehitysmaissa Marttyyrien ääni ry

15 Kirkkoneuvosto Suomen ev.lut. Kansanlähetys ry, työhön Keski-Aasiasta ja Lähi-Idästä Eurooppaan tulevien maahanmuuttajien parissa Oman seurakunnan diakoniatyö Suomen Pipliaseura ry, lukutaitoa naisille Afrikassa -ohjelmaan Wycliffe Raamatunkääntäjät ry Hiljaisuuden ystävät ry Kuurojen Lähetys ry Open Doors Finland ry Suomen Lähetysseura ry, seurakuntatyöhön maailmalla Kalajoen rovastikunnan lähetystyö Kirkkohallitus, kirkon ulkosuomalaistyö Oman seurakunnan nuorisotyö Nuori kirkko ry, seurakunnissa tehtävän nuoriso-, erityisnuoriso- ja rippikoulutyön tukemiseen ja kehittämiseen Kirkon diakoniarahasto, taloudellisessa ahdingossa oleville ihmisille Kirkkohallitus, Pohjois-Suomen tunturikappelien ja maamme tiekirkkotoiminnan tukemiseen

16 Kirkkoneuvosto RAAHENTIENOON SUOJELUSKUNTA-, LOTTA- JA SOTILASPOIKAPERINNE RY:N ESITYS KUNNIA- JA MUISTOLAATASTA Raahentienoon Suojeluskunta-, Lotta- ja Sotilaspoikaperinne ry käynnisti SUOMI 100 juhlavuoden tapahtumaksi entisen Raahen Suojeluskuntapiirin alueella olevien kuntien ja seurakuntien avustuksella kunnia- ja muistolaattahankkeen, jolla yhdistys haluaa kunnioittaa sotiemme veteraanien, suojeluskuntien, Lotta Svärdin, sotilaspoikien ja lottatyttöjen ja koko kotirintamamme miesten ja naisten osoittamaa urhoollisuutta ja tekemää työtä isänmaamme kohtalon vuosina Tähän mennessä näitä laattoja on valmistettu seitsemän kappaletta. Laatat ovat Raahen, Saloisten, Pattijoen, Siikajoen, Pyhäjoen, Revonlahden ja Paavolan seurakuntakodeissa. Lisäksi Merijärven, Paavolan ja Oulaisten seurakuntakoteihin on sijoitettu näiden kuntien lottien muistolaatat. Kärsämäen suojeluskunta kuului vuosina Raahen suojeluskuntapiiriin. Yhdistys tiedustelee, lähteekö seurakunta tukemaan taloudellisesti hanketta yhdessä mahdollisten muiden kärsämäkisten yhteisöjen ja yritysten kanssa. Laatta tultaisiin kiinnittämään seurakuntatalon seinälle ja samalla pidettäisiin laatan paljastusjuhla. Kunnia- ja muistolaatan hinta on n. 800 euroa. T a l o u s p ä ä l l i k ö n e s i t y s : Seurakunta tukee hanketta 50 eurolla. Esitys hyväksyttiin.

17 Kirkkoneuvosto HAUTAMUISTOMERKIN HYVÄKSYMINEN Hyväksyttiin Merjarit Ky:n suunnittelema Antero Aakon hautamuistomerkki. Hautamuistomerkki on hiekkavalulla valettu hautaristi.

18 Kirkkoneuvosto TARJOUSTEN PYYTÄMINEN SEURAKUNTATALON LVIS-URAKASTA JA ÄÄNENTOISTOLAITTEISTA Kuluvan vuoden talousarvion investointiosaan on varattu määrärahat seurakuntatalon lämmönjakohuoneen remonttiin, ilmastoinnin asentamiseen diakoniatoimistoon, suntion toimistoon ja kanttorin toimistoon sekä äänentoistolaitteiden uusimiseen salissa. Päätettiin pyytää tarjoukset seuraavasti: LVIS-urakka: LVI-Aitto-oja Oy, Nivala, Haapajärven LVI-rakentajat Oy, Haapajärvi, Ollin Putkityö Ay, Nivala, Putkityö Karsikas Oy, Piippola, Putkiasennus Rytky Oy, Haapavesi ja LVI-Eilola Oy, Raahe. Äänentoistolaitteet: Deivox Oy, Iisalmi, Timon Sähköpalvelu Oy, Kärsämäki ja Hansa Ecuras Oy, Längelmäki. Lisäksi talouspäällikkö voi pyytää tarjouksia myös mahdollisilta muilta yrityksiltä. Saapuneet tarjoukset käsitellään maaliskuussa pidettävässä kirkkoneuvoston kokouksessa.

19 Kirkkoneuvosto ILMOITUSASIAT Kuluvana vuonna jumalanpalvelukset pidetään edelleen siten, että kaksoispyhinä toisen pyhän jumalanpalvelus pidetään illalla. Jumalanpalveluksista pääsääntöisesti joka toinen on messu ja joka toinen sanajumalanpalvelus. Heinäkuussa pidetään jumalanpalvelukset Paanukirkossa. Kalajoen rovastikunnan seurakuntayhtymäselvitys etenee siten, että mennessä strategiatyöryhmä laatii laskelmat ja esityksen yhtymämallista. Alpo Lehtola poistui kokouksesta klo Väinö Parkkila poistui kokouksesta klo

20 Kirkkoneuvosto KOKOUKSEN PÄÄTÖS JA LOPPUHARTAUS Puheenjohtaja päätti kokouksen klo Veisattiin virsi 548.

21