1. Toimintolohkot. 2. Linkittäminen Ver 2.4

Transkriptio

1 Ver 2.4 ELIT IHC 1. Ohjelmointi - linkitys 1.1 Vakiokeskus - vakiotoiminnot 1.1 Toimintolohkojen valintaperusteet 1.2 ELIT toimintolohkokirjasto, tilatoiminnot 1.3 ELIT toimintolohkokirjasto, keskustoiminnot 1.4 Tilojen numerointi 1.5 1/ / / Terassi 1.18 Lisäominaisuudet 1.20 Keskus, kojeet 1.21 Keskus, sähkölämmitys 1.22 Keskus, muut 1.23 Keskus, TOP 1.24 Keskus, valvonta Linkittäminen Toimintolohkojen linkittäminen 2.1 Asetteluja toimintolohkoissa Asetteluja tulo- ja lähtöosoitteissa Järjestelmän käyttöönotossa huomioitavaa Linkityskaavio 2.2 Talon ulkopuolinen valaistus 2.3 Ohjausperiaatteet

2 ELIT IHC -vakiokeskusten soveltamisesta on kerrottu erillisessä suunnitteluoppaassa. Tämä ohjelmointiin liittyvä opas esittelee vakio-ohjelmia ja niiden linkittämistä. Keskusten mukana toimitetaan vielä asennusopas. Nämä kolme opasvihkoa yhdessä antavat kattavan kuvauksen koko prosessista suunnittelusta toteutukseen ja ne muodostavat näin yhteensopivan kokonaisuuden. Mikäli et ole vielä tutustunut ELIT IHC -suunnitteluun, niin se on syytä tehdä ennen syvällisempää ohjelmointiin perehtymistä. Näin pääset nopeammin sisälle tässä oppaassa käytettyihin termeihin ja periaatteisiin. Suunnittelua ei kerrata tämän oppaan alussa. Ohjelmointi - linkitys Aivan aluksi tehdään vähän eroa käsitteiden ohjelmointi ja linkitys välillä. IHC-tekniikka on ohjelmoitavaa tekniikkaa ja sen vuoksi on tietysti luonnollista puhua järjestelmän ohjelmoinnista. IHC-komponentteja on saatavana irtotavarana sähkötukkuliikkeistä ja niinpä niistä on mahdollista rakentaa kaikenlaisia kytkentäsovelluksia. Komponenttivalmistaja ei voi tietää, mihin kaikkeen IHC-komponetteja sovelletaan ja siksi ei myöskään ole ollut mielekästä laatia etukäteen kaiken kattavia ohjelmia. Tästä syystä kontrollerin mukana toimitetaan valikoima yksinkertaisia perustoimintoja ja vain rajallinen määrä vähän monipuolisempia toimintoja. Edelleen samasta syystä komponenttivalmistaja on antanut soveltajille mahdollisuuden laatia itse haluamiaan toimintoja. IHC Win -ohjelman yksi ominaisuus on uuden toimintolohkon ohjelmointi. Tätä ominaisuutta käyttämällä kuka tahansa voi laatia niin monimutkaisia sovelluksia kuin vain osaa ja hallitsee ohjelmointityön. Suurin osa IHC-sovelluksista on käytännössä asuntojen sähköistyksen ohjausta. Monet yksinkertaiset toiminnot asunnoissa on mahdollista ottaa käyttöön linkittämällä komponenttivalmistajan yksinkertaisia perustoimintoja tuloihin ja lähtöihin. Linkittämistä on siis valmiin toiminnon eli toimintolohkon käyttäminen. Ohjelmointi voidaan siis ymmärtää yläkäsitteeksi. Ohjelmointi voi siten sisältää joko edellä kuvattua valmistoimintojen linkittämistä käyttöön tai se voi olla kokonaan uusien toimintojen laatimista. Nämä uudet toiminnot on sitten tietysti myös linkitettävä käyttöön. Vakiokeskus - vakiotoimionnot ELIT IHC -vakiokeskukset on suunniteltu asuntoja varten. Niihin tehdyt rakenteelliset ratkaisut on valittu vuosien mittaan erilaisista asuntokohteista saatujen kokemusten perusteella. Keskusten kytkennät on vakioitu, samoin painikkeiden ja muiden ohjauskomponenttien kytkennät on ohjeistettu vakioiksi. Näin saavutetaan paljon kustannustehokkuutta. Tästä edelleen luonnollisesti seuraa se, että myös ohjelman toimintoja on voitu vakioida. Keskuksen mukana tulee ohjelmakirjasto, jossa on erilaisiin tyypillisiin asuintiloihin suunniteltuja toimintoja valmiina ohjelmalohkoina (=toimintolohkoina). Näitä valmisohjelmia linkitetään käyttöön aina tapauskohtaisesti. Osa toimintolohkoista on niin vakioita, että ne on jo valmiiksi sijoitettu keskuksen projektitiedostoon. Projektitiedosto on ohjelman työalusta, jolle toimintolohkoja poimitaan kirjastosta. Kun kaikki halutut toimitolohkot on poimittu ja linkitetty tuloihin ja lähtöihin, niin projetitiedosto on valmis siirrettäväksi keskukseen sen IHC Win- keskusyksikköön. Tässä oppaassa keskitytään nyt näiden valmiiden ELIT IHC -toimintolohkojen esittelyyn ja linkittämiseen. on saatavissa keskuksen mukana toimitettavalla CD:llä tai tilauksesta ohjelmakirjasto voidaan toimittaa jo ennen keskusta. Ohjelmakirjaston nimi on ELIT2 ja se poikkeaa aikaisemmasta vastaavasta ELIT-ohjelmakirjastosta. Eri kirjastojen toimintolohkoja voi kuitenkin käyttää myös samassa projektissa. ELIT2-toimintolohkot erottuvat nimessä olevan numerosrajan perusteella. Kaikkien lohkojen tunnusnumero alkaa 2.. Lohkon versionumeroita ei ole esitetty tässä oppaassa. Tietoja lohkojen päivityksistä on saatavissa tuotetuesta (supportcenter puh ) tai 1.1

3 Seuraavilla sivuilla on esitelty ELIT2 -toimintolohkot. Osa toimintolohkoista on tilakohtaisia eli yhdellä toimintolohkolla voi hoitaa yhden kokonaisen tilan esim keittiön. Nämä lohkot ovat kohdassa Tilat. Tilalohkoihin liittyy myös joitakin lisäominaisuukisia tuovia lohkoja. Osa toimintolohkoista on koko järjestelmää yhteen sitovia, joilla kokonaisuus saadaan toimimaan yhteen. Nämä toimintolohkot ovat ryhmässä Keskus Toimintolohkojen lukumäärä on haluttu supistaa mahdollisimman pieneksi ja sen vuoksi monissa toimintolohkoissa on paljon sisäänrakennettuja ominaisuuksia, joita kuitenkaan ei aina tarvita. Näin toimintolohkoista on voitu tehdä enemmän yleiskäyttöisiä. Toimintolohkojen valintaperusteet Kuhunkin tilaan sopivan toimintolohkon valintaan vaikuttaa kolme asiaa: a) tilaan asennettujen syttymisryhmien lukumäärä b) tilaan asennettujen syttymisryhmien valonsäätö (himmennys) c) tilaan asennettu sensorin kytkentätyyppi Syttymisryhmien lukumäärä Pääsääntöisesti kukin toimintolohko on suunniteltu aivan tietylle määrälle syttymisryhmiä. Tämä ilmenee toimintolohkon nimestä: Nimen lopussa olevat kirjaimet ovat syttymisryhmiä. esim 4/2 (xxx.xx) AB tarkoittaa, että tämä toimintolohko voi ohjata kahta syttymisryhmää (A ja B). Sähkösuunnitelmaa tehdessä on siis ratkaistava kunkin tilan syttymisryhmien lukumäärä. Valonsäätöjen lukumäärä Pääsääntöisesti tilan toimintolohko on suunniteltu enintään yhdelle valonsäädölle. Tämäkin ilmenee toimintolohkon nimestä: Nimen lopussa oleva pieni kirjain tarkoitaa säädettävää syttymisryhmää. esim 4/2 (xxx.xx) Ab tarkoittaa, että tämä toimintolohko voi ohjata kahta syttymisryhmää (A ja b), joista jälkimmäinen on säädettävä. Sähkösuunnitelmaa tehdessä on siis ratkaistava kunkin tilan säädettävien syttymisryhmien lukumäärä. Kytkentätyyppi Kytkentätyyppi, jolle toimintolohko on tarkoitettu, ilmaistaan lohkon nimen alussa: esim 4/2 (xxx.xx) Ab tarkoittaa, että ko tilan valaistusta käytetään 4-painikkeisella kojeella, jossa on 2 merkkivaloa. Sähkösuunnitelmaa tehdessä on siis ratkaistava kunkin tilan painikekojeen kytkentätyyppi. Kytkentätyypit on esitelty laajemmin suunnitteluoppaassa ja niiden kytkentä keskukseen vastaavasti asennusoppaassa. Poikkeukset Yleisesti ottaen toimintolohkot on suunniteltu 1-4 syttymisryhmän tiloihin, joissa enintään yksi on säädettävä. Jos nämä määrät ylittyvät, niin silloin käytetään tilanne -toimintolohkojen yhdistelmää ko tilassa. Tilannelohkoissa ei ole ohjelman kannalta rajoitettu syttymisryhmien määrää lainkaan. Siksi myös lohkon nimessä ei ole kirjaimia kertomassa niiden määrää. Joissakin toimitolohkoissa voi määritellä asetuksista, montaako syttymisryhmää lohko voi ohjata. Näistä poikkeuksista on maininnat kunkin lohkon esittelyssä. 1.2

4 ELIT 2 -toimintolohkokirjasto, tilatoiminnot Yleensä yhteen (huone)tilaan valitaan yksi toimintolohko. Kaikissa tilojen toimintolohkoissa on seuraavat ominaisuudet: Mahdollisuus ohjata valoja liiketunnistimella automaattisesti, jolloin valo myös sammuu automaattisesti liikkeen loputtua. Merkkivalo ei tässä tapauksessa pala. Automaattisesti syttynyt valo voidaan lukita painikkeella, jolloin merkkivalo syttyy. (Automaattisesti syttyvä valo on aina ryhmä A tai a) Lohko voi sammuttaa valot, jos liiketunnistin ei ole havainnut liikettä tietyn ajan kuluessa (=säästötoiminto) Keskus OFF (valojen sammutus keskitetysti) Perusvalaistus ON (perusvalaistuksen sytytys keskitetysti) Tilat 1/1 1/1 (201.xx) a automaattisesti kirkastuva 1/1 (202.xx) A vaihto, ovikytkin ja porrasvalo 1/1 (203.xx) a 1/1 (204.xx) AB lähtö A vain PIR-ohjaus 1/1 (205.xx) ABCD syttymisryhmää 4/2 6/4 4/2 (206.xx) AB 4/2 (207.xx) Ab 4/2 (208.xx) ab 4/2 (209.xx) ABc 4/2 (210.xx) ABCDE syttymisryhmää 4/2 (211.xx) ABCDEFGH 2-tilanneohjaus Tilanteet erikseen 6/4 MASTER E (212.xx) tilannetta 6/4 SLAVE E (213.xx) tilannetta UNI-säädin 6/4 SLAVE E (214.xx) tilannetta ON/OFF-lähtö Tilanteet yhdessä 6/4 MASTER Y (215.xx) tilannetta MASTER 6/4 SLAVE Y (216.xx) tilannetta UNI-säädin 6/4 SLAVE Y (217.xx) tilannetta ON/OFF-lähtö 6/4 (218.xx) ABCD 6/4 (219.xx) ABCd 6/4 (220.xx) abcd Terassi (sisäänrakennettu kello-ohjaus) 1/1 (221.xx) ABCD terassivalo syttymisryhmää 4/2 (222.xx) ABCD terassi- ja pihavalo syttymisryhmää Makuuhuone 4/2-1/1-1/1 (253.xx) ABCD 4/2-1/1-1/1 (254.xx) abcd Lisäominaisuudet (223.xx) Lapsilukko 1...4:lle painikkeelle (224.xx) PIR-liiketunnistimen esto (225.xx) Juhlatilanne 1.3

5 ELIT 2 -toimintolohkokirjasto, keskustoiminnot Tilatoiminnot ohjaavat itsenäisesti kutakin tilaa, mutta keskustoimintojen avulla ne saadaan yhdistettyä kokonaisuudeksi. Keskuksen kautta esim sammutetaan ja sytytetään isommat ryhmät ja hallitaan turvatekniikkaa ja muutenkin koko taloa koskevia asioita. Lyhenne TOP tulee käsitteestä TALO-OHJAUS -PAINIKKEET. Kyseiset painikkeet sijoitetaan tyypillisesti talossa johonkin keskeiseen paikkaan kuten pääeteinen. Keskus Kojeet Kojeet (226.xx) Kojeet (227.xx) ilmanvaihto Kojeet (228.xx) takkakytkin Kojeet (229.xx) pyyhekuivain Kojeet (230.xx) etureleet Lämmitys SLY1(231.xx) suora sähkölämmitys SLY3(232.xx) varaava sähkölämmitys Muut (233.xx) Hämäräkytkin (234.xx) Sammuta osa talon valoista (235.xx) Sytytä perusvalaistus (236.xx) Viikkokello 1 päälle-pois -kytkentä päivässä ja kalenteri (237.xx) Viikkokello 2 kytkentäaikaa viikolla ja 1 viikonloppuna sekä kalenteri (238.xx) Viikkokello 1 kytkentäaika viikolla ja 1 viikonloppuna sekä kalenteri (252.xx) Keskitetty PIR:n esto TOP TOP (239.xx) Autonlämmitys TOP (240.xx) Terassivalot TOP (241.xx) Pihavalot TOP (242.xx) Ulkopistorasiat Valvonta (243.xx) Keskus-turva (255.xx) Keskus (244.xx) IHC koodinäppäimistö 6:lla käyttäjäkoodilla (245.xx) Sähkölukko (246.xx) LVI-hälytys (247.xx) Kotona-simulointi, 4 lähtöä ja 4 valonsäädintä (248.xx) 2-4 valvontatuloa normaalisti auki = OFF (249.xx) 2-4 valvontatuloa normaalisti kiinni = ON (250.xx) IHC-Zelio (251.xx) Zelio-IHC Professional -ratkaisu talo-ohjauksille Edellä esitetty TOP-tyyppinen talon keskitetty ohjausratkaisu voi joissakin tapauksissa olla riittämätön ja mm kellokytkimien asettelu edellyttää IHC Win -ohjelman käyttöä. Kun nämä asiat halutaan tehdä helpoiksi ja myös näyttävästi, on siihen silloin ratkaisuna lähiverkkoyksikkö. Käyttöliittymä laaditaan esim grafiikkaohjelmilla ja/tai digikuvilla ja tämän taustan päälle luodaan tarvittavat ohjauslinkitykset. Lähiverkkoyksikölle on varattu tila ja asennusohjeet ELIT IHC -keskuksiin. Se on mahdollista asentaa myös jälkeenpäin. Käyttöliittymän käyttölaitteena tarvitaan tietokone (PC tai Mac, jossa on selain). Tätä varten on hyvä varata mahdollisuus liittyä paikallisverkkoon käyttöliittymän kannalta sopivassa paikassa. 1.4

6 Tilojen numerointi Tilat yksilöidään tasokuvalle vakioidulla numeroinnilla. Näin varmistetaan, että tarkoitetaan samaa tilaa sekä piirustuksissa että ohjelmassa. Jos jostain syystä tasokuvalla on käytettävä alla olevasta luettelosta poikkeavaa numerointia, on suunnittelijan huolehdittava, että numerointi muutetaan myös ohjalmatiedostoon vastaamaan tasokuvaa. Kun samantyyppisiä tiloja on useita, niin ne saavat juoksevan numeroinnin. Esimerkiksi kuisteja voi olla useita, jolloin pääkuisti (pääsisäänkäynti) on 11 ja muut kuistit, parvekkeet yms 12, 13 jne. Numerointi alkaa aina 1:stä eli esim varastot numeroidaan 71, 72, Tilat nimetään numeroilla talon tasokuvaan ja projektitiedoston toimintoikkunaan seuraavan taulukon mukaan: 0 Ei erityistä tilaa eli koskee koko kiinteistöä Terassit; 11 Pääsisäänkäynti 1n Kuistit, terassit, parvekkeet, talon ulkoseinusta Kulkuväylät; 21 Pääsisäänkäynnin tuulikaappi 22 Pääeteinen 2n...muut eteiset, käytävät, portaikot Taloustilat; 31 Keittiö 32 Kodinhoitohuone 3n... muut kodinhoitotilat, vaatehuoneet, kuivaustilat Oleskelu; 41 Olohuone 4n...muut oleskelutilat, aulat, parvet, takkahuoneet Työtilat; 5n Työhuone, kirjasto, kuntohuone, harrastustilat Huoneet; 61 Päämakuuhuone (vanhempien mh) 6n Asuinhuoneet, lastenhuoneet Varastot; 7n Lämpimät varastotilat, kylmät varastotilat (vajat) Pesutilat; 81 Saunaosasto (sauna, pesuhuone, allashuoneet jne = yksi kokonaisuus ) 8n kylpyhuoneet, WC:t Aputilat; 91 Tekninen tila 9n Autotalli, autokatos, ullakko, kellari, porakaivohuone, jätekatos, jne 99 Piha ja piharakenteet 1.5

7 1/1 1/1 (201.xx) a automaattisesti kirkastuva Ohjaa yhtä säädettävää syttymisryhmää niin, että valo syttyy hämäräkytkimen ja kellonajan perusteella alimmalle tasolle ja kirkastuu siitä vähitellen. Soveltuu esim wc:n halogeenien ohjaukseen ja joissakin tapauksissa kulkureitille wc-tiloihin. Kellonaikaa varten tarvitaan kellokytkin -toimintolohko, joka löytyy KESKUS -lohkojen kirjastosta. Toiminto on sama painikkeesta ja liiketunnistimella. 1/1 (202.xx) A vaihto, ovikytkin ja porrasvalo Perustoiminto mihin tahansa tilaan, jossa ohjataan yhtä syttymisryhmää painikkeella. Ohjaustapa voidaan valita joko painikkeesta vaihtokytkinperiaattella tai porrasvalotoiminnolla tai ovikytkimestä porrasvalotoiminnolla (ovikytkin käynnistää toiminnon sekä sulkeutuessa että avautuessa). Painikekäytössä porrasvalotoiminnolla merkkivalo vilkkuu ajan loppuosalla. Normaalitoiminnolle Porrasvalotoiminnolle 1.6

8 1/1 1/1 (203.xx) a Ohjaa yhtä säädettävää syttymisryhmää yksinappiohjauksena (ylös/alas). 1/1 (204.xx) AB lähtö A vain PIR-ohjaus Ohjaa kahta ON/OFF -syttymisryhmää niin, että valo A syttyy liiketunnistimella ja valo B painikkeella. Soveltuu esim wc:n valojen ohjaukseen, jolloin liiketunnistin sytyttää perusvalon ja painikkeella saa tarvittaessa lisävaloa. 1.7

9 1/1 1/1 (205.xx) ABCD syttymisryhmää Ohjaa kpl ON/OFF -syttymisryhmää. Ensimäinen painallus sytyttää ryhmän A, toinen painallus ryhmän B, kolmas painallus ryhmän C, neljäs painallus ryhmän D ja viides painallus sammuttaa kaikki ryhmät. HUOM! toimintolohkon kohdassa Asetukset valitaan syttymisryhmien lukumäärä. Myös pitkä painallus sammuttaa kaikki ryhmät. 4 x 4 x Valo 1 Valo 2 Valo 3 Valo 4 OFF 1.8

10 4/2 Lisä 1 Lisä 2 4/2 (206.xx) AB Ohjaa kahta ON/OFF -syttymisryhmää niin, että pääpainikkeesta ohjataan ryhmää A ja apupainikkeesta ryhmää B. Pitkä painallus -painikkeeseen yhdessä Pää-painikkeen kanssa asettaa PIR-toiminnon käyttöön. Vastaavasti -painikkeen painallus asettaa eston PIR-toiminnalle. PIR I PIR O HUOM! Kaikissa 4/2 toiminnoissa apupainikkeen merkkivalo kertoo välähdyksellään, että PIRohjaus -komento on mennyt perille. I PIR O 4/2 (207.xx) Ab Ohjaa kahta syttymisryhmää niin, että pääpainikkeesta ohjataan ryhmää A ja apupainikkeesta ryhmää b. Lisäpainikkeilla säädetään ryhmää b ja niillä voi myös sytyttää ja sammuttaa b:n. Pitkä painallus -painikkeeseen yhdessä Pää-painikkeen kanssa asettaa PIR-toiminnon käyttöön. Vastaavasti -painikkeen painallus asettaa eston PIR-toiminnalle. HUOM! Kaikissa 4/2 toiminnoissa apupainikkeen merkkivalo kertoo välähdyksellään, että PIRohjaus -komento on mennyt perille. I PIR O 1.9

11 4/2 Lisä 1 Lisä 2 4/2 (208.xx) ab Ohjaa kahta syttymisryhmää niin, että pääpainikkeesta ohjataan ryhmää a ja apupainikkeesta ryhmää B. Lisäpainikkeilla säädetään ryhmää a ja niillä voi myös sytyttää ja sammuttaa a:n. Pitkä painallus -painikkeeseen yhdessä Pää-painikkeen kanssa asettaa PIR-toiminnon käyttöön. Vastaavasti -painikkeen painallus asettaa eston PIR-toiminnalle. HUOM! Kaikissa 4/2 toiminnoissa apupainikkeen merkkivalo kertoo välähdyksellään, että PIRohjaus -komento on mennyt perille. I PIR O 4/2 (209.xx) ABc Ohjaa kolmea syttymisryhmää niin, että pääpainikkeesta ohjataan ryhmää A ja apupainikkeesta ryhmää B. Lisäpainikkeilla säädetään ryhmää c ja niillä voi myös sytyttää ja sammuttaa c:n. Merkkivalo pääpainikkeessa palaa, jos joko A tai c on päällä. Pitkä painallus -painikkeeseen yhdessä Pää-painikkeen kanssa asettaa PIR-toiminnon käyttöön. Vastaavasti -painikkeen painallus asettaa eston PIR-toiminnalle. HUOM! Kaikissa 4/2 toiminnoissa apupainikkeen merkkivalo kertoo välähdyksellään, että PIRohjaus -komento on mennyt perille. I PIR O 1.10

12 4/2 Lisä 1 Lisä 2 4/2 (210.xx) ABCDEFGH syttymisryhmää Ohjaa syttymisryhmää niin, että pääpainikkeesta ohjataan ryhmää A ja apupainikkeesta ryhmää B. Merkkivalo kertoo ko ryhmien olevan päällä. -painikkeilla sytytetään ryhmä C, D, E, F, G ja H tässä järjestyksessä. -painikkeella sammutetaan ryhmät H, G F, E, D ja C tässä järjestyksessä. Syttymisryhmistä A tai B on aina mukana, jos valoja on ylipäätään kytkettynä. HUOM! toimintolohkon kohdassa Asetukset valitaan syttymisryhmien lukumäärä 3/4/5/6/7/8. Pitkä painallus -painikkeeseen yhdessä Pää-painikkeen kanssa asettaa PIR-toiminnon käyttöön. Vastaavasti -painikkeen painallus asettaa eston PIR-toiminnalle. O HUOM! Kaikissa 4/2 toiminnoissa apupainikkeen merkkivalo kertoo välähdyksellään, että PIRohjaus -komento on mennyt perille. I PIR O O Valo A Valo B Valo A Valo B I PIR O 1.11

13 4/2 Lisä 1 Lisä 2 4/2 (211.xx) ABCDEFGH 2-tilanneohjaus Ohjaa syttymisryhmää niin, että pääpainikkeesta ohjataan tilanne 1 ja apupainikkeesta tilanne 2 käyttöön. Merkkivalo kertoo, kumpi tilanteista on valittuna. -painikkeella sytytetään lisää tilanteessa mukana olevia syttymisryhmiä päälle. -painikkeella sammutetaan tilanteessa mukana olevia syttymisryhmiä päinvastaisessa järjestyksessä. HUOM! toimintolohkon kohdassa Asetukset valitaan syttymisryhmien lukumäärä 3/4/5/6/7/8. Pitkä painallus -painikkeeseen yhdessä Pää-painikkeen kanssa asettaa PIR-toiminnon käyttöön. Vastaavasti -painikkeen painallus asettaa eston PIR-toiminnalle. Tilanne 1 Tilanne 2 Tilanne 1 HUOM! Kaikissa 4/2 toiminnoissa apupainikkeen merkkivalo kertoo välähdyksellään, että PIRohjaus -komento on mennyt perille. Tilanne 2 I PIR O 1.12

14 6/4 Lisä 1 Lisä 2 Lisä 1 Lisä 2 Lisä 1 Lisä 2 6/4 MASTER E (212.xx) tilannetta Ohjaa useita säädettäviä ja ON/OFF -syttymisryhmiä niin, että ennalta valittu yhdistelmä syttyy haluttuihin tasoihin kullakin tilannepainikkeella. Säätöpainikkeilla voi säätää tilanteessa mukana olevia säädettäviä ryhmiä ylös ja alas samanaikaisesti. Uusi tilannevalinta sammuttaa edellisen tilanteen valot ja sytyttää uuden yhdistelmän. Kun samaa tilannepainiketta painetaan uudelleen, sammuu kaikki valot. Paitsi jos välissä on säädetty valoja, niin silloin uusi painallus hakee ennalta ohjelmoidut tasot valoryhmiin. Jos tilassa on käytössä liiketunnistin valo-ohjausta varten, niin se sytyttää ns PIR-tilanteen eli viidennen tilanteen, jolle ei ole merkkivaloa. Tämä tilanne sammuu automaattisesti, kun liikettä ei ole havaittu asetetun viiveen jälkeen. Pitkä painallus -painikkeeseen yhdessä Pää-painikkeen kanssa asettaa PIR-toiminnon käyttöön. Vastaavasti -painikkeen painallus asettaa eston PIR-toiminnalle. Tilanne 1 Tilanne 2 Tilanne 1 Tilanne 3 Tilanne 4 Tilanne 2 Tilanne 3 HUOM! Kaikissa 6/4 toiminnoissa apupainikkeen 1 merkkivalo kertoo välähdyksellään, että PIRohjaus -komento on mennyt perille. Tilanne 4 MASTER -toimintolohko tarvitsee kumppanikseen aina niin monta SLAVE -lohkoa, kuin tilassa on syttymisryhmiä. Jos esimerkiksi tilassa on kaksi säädettävää ryhmää ja kolme ON/OFFryhmää, niin tarvitaan seuraavat toimintolohkot: 6/4 MASTER E (212.00) tilannetta 6/4 SLAVE E (213.00) tilannetta UNI-säädin 6/4 SLAVE E (213.00) tilannetta UNI-säädin 6/4 SLAVE E (214.00) tilannetta ON/OFF-lähdöt 6/4 SLAVE E (214.00) tilannetta ON/OFF-lähdöt 6/4 SLAVE E (214.00) tilannetta ON/OFF-lähdöt Varmista, että MASTER- ja SLAVE-lohkot ovat keskenään yhteensopivia; molemmat E-tyyppiä. 1.13

15 6/4 Lisä 1 Lisä 2 Lisä 1 Lisä 2 Lisä 1 Lisä 2 6/4 MASTER Y (215.xx) tilannetta Ohjaa useita säädettäviä ja ON/OFF -syttymisryhmiä niin, että ennalta valittu yhdistelmä syttyy haluttuihin tasoihin kullakin tilannepainikkeella. Säätöpainikkeilla voi säätää tilanteessa mukana olevia säädettäviä ryhmiä ylös ja alas samanaikaisesti. Uusi tilannevalinta ei sammuta edellisen tilanteen valoja vaan sytyttää uuden yhdistelmän valot edellisen lisäksi. Kun samaa tilannepainiketta painetaan uudelleen, sammuu kaikki valot. Paitsi jos välissä on säädetty valoja, niin silloin uusi painallus hakee ennalta ohjelmoidut tasot valoryhmiin. Jos tilassa on käytössä liiketunnistin valo-ohjausta varten, niin se sytyttää ns PIR-tilanteen eli viidennen tilanteen, jolle ei ole merkkivaloa. Tämä tilanne sammuu automaattisesti, kun liikettä ei ole havaittu asetetun viiveen jälkeen. Pitkä painallus -painikkeeseen yhdessä Pää-painikkeen kanssa asettaa PIR-toiminnon käyttöön. Vastaavasti -painikkeen painallus asettaa eston PIR-toiminnalle. Tilanne 1 Tilanne 2 Tilanne 1 Tilanne 3 Tilanne 4 Tilanne 2 Tilanne 3 HUOM! Kaikissa 6/4 toiminnoissa apupainikkeen 1 merkkivalo kertoo välähdyksellään, että PIRohjaus -komento on mennyt perille. Tilanne 4 MASTER -toimintolohko tarvitsee kumppanikseen aina niin monta SLAVE -lohkoa, kuin tilassa on syttymisryhmiä. Jos esimerkiksi tilassa on kaksi säädettävää ryhmää ja kolme ON/OFFryhmää, niin tarvitaan seuraavat toimintolohkot: 6/4 MASTER Y (215.00) tilannetta 6/4 SLAVE Y (216.00) tilannetta UNI-säädin 6/4 SLAVE Y (216.00) tilannetta UNI-säädin 6/4 SLAVE Y (217.00) tilannetta ON/OFF-lähdöt 6/4 SLAVE Y (217.00) tilannetta ON/OFF-lähdöt 6/4 SLAVE Y (217.00) tilannetta ON/OFF-lähdöt Varmista, että MASTER- ja SLAVE-lohkot ovat keskenään yhteensopivia; molemmat Y-tyyppiä. 1.14

16 6/4 Lisä 1 Lisä 2 Lisä 1 Lisä 2 Lisä 1 Lisä 2 6/4 (218.xx) ABCD Ohjaa neljää ON/OFF -syttymisryhmää niin, että pääpainikkeesta ohjataan ryhmää A ja apupainikkeista ryhmiä B, C ja D. -painikkeilla voi sytyttää ja -painikkeella sammuttaa kaikki neljä ryhmää. Pitkä painallus -painikkeeseen yhdessä Pää-painikkeen kanssa asettaa PIR-toiminnon käyttöön. Vastaavasti -painikkeen painallus asettaa eston PIR-toiminnalle. PIR I I I O PIR O O HUOM! Kaikissa 6/4 toiminnoissa apupainikkeen 1 merkkivalo kertoo välähdyksellään, että PIRohjaus -komento on mennyt perille. Valo A PIR I I Valo A Valo B Valo B Valo C Valo D Valo C I O Valo D PIR O O 1.15

17 6/4 Lisä 1 Lisä 2 Lisä 1 Lisä 2 Lisä 1 Lisä 2 6/4 (219.xx) ABCd Ohjaa neljää syttymisryhmää niin, että pääpainikkeesta ohjataan ryhmää A ja apupainikkeista ryhmiä B, C ja d. Lisäpainikkeilla säädetään ryhmää d ja niillä voi myös sytyttää ja sammuttaa d:n. Pitkä painallus -painikkeeseen yhdessä Pää-painikkeen kanssa asettaa PIR-toiminnon käyttöön. Vastaavasti -painikkeen painallus asettaa eston PIR-toiminnalle. PIR I Valo d säätö ylös HUOM! Kaikissa 6/4 toiminnoissa apupainikkeen 1 merkkivalo kertoo välähdyksellään, että PIRohjaus -komento on mennyt perille. PIR O Valo d säätö alas Valo A PIR I Valo d säätö ylös Valo A Valo B Valo B Valo C Valo d Valo C Valo d PIR O Valo d säätö alas 1.16

18 6/4 Lisä 1 Lisä 2 Lisä 1 Lisä 2 Lisä 1 Lisä 2 6/4 (220.xx) abcd Ohjaa neljää syttymisryhmää niin, että pääpainikkeesta ohjataan ryhmää a ja apupainikkeista ryhmiä B, C ja D. Lisäpainikkeilla säädetään ryhmää a ja niillä voi myös sytyttää ja sammuttaa a:n. Pitkä painallus -painikkeeseen yhdessä Pää-painikkeen kanssa asettaa PIR-toiminnon käyttöön. Vastaavasti -painikkeen painallus asettaa eston PIR-toiminnalle. PIR I Valo a säätö ylös HUOM! Kaikissa 6/4 toiminnoissa apupainikkeen 1 merkkivalo kertoo välähdyksellään, että PIRohjaus -komento on mennyt perille. PIR O Valo a säätö alas Valo a PIR I Valo a säätö ylös Valo a Valo B Valo B Valo C Valo D Valo C Valo d PIR O Valo a säätö alas 1.17

19 TERASSI Tämän ryhmän toimintolohkot on suunniteltu erityisesti terassien, sisäänkäyntien tai parvekkeiden valaistuksen ohjaukseen. Keskeinen ero muihin tilalohkoihin nähden on siinä, että terassien valoja voi ohjata myös keskitetysti kellolla (esim sammuttaa ne keskiyön tunneiksi). 1/1 1/1 (221.xx) ABCD terassivalo syttymisryhmää Ohjaa 1-4 ON/OFF -syttymisryhmää. HUOM! syttymisryhmien lukumäärä valitaan toimintolohkon asetuksista. Ensimäinen painallus sytyttää ryhmän A, toinen painallus ryhmän B, kolmas ryhmän C, neljäs ryhmän D ja viides painallus sammuttaa kaikki neljä ryhmää. Kaikki ryhmät sammuvat myös pitkällä painalluksella. Toimintolohkon asetuksista valitaan, mitkä ryhmät keskitetty ohjaus sytyttää Valo 1 Valo 2 Valo 3 Valo 4 OFF 1.18

20 TERASSI Tämän ryhmän toimintolohkot on suunniteltu erityisesti terassien, sisäänkäyntien tai parvekkeiden valaistuksen ohjaukseen. Keskeinen ero muihin tilalohkoihin nähden on siinä, että terassien valoja voi ohjata myös keskitetysti kellolla (esim sammuttaa ne keskiyön tunneiksi). 4/2 Lisä 1 Lisä 2 4/2 (222.xx) ABCD terassivalo ja pihavalojen ohjausmahdollisuus Ohjaa 1-4 ON/OFF -syttymisryhmää. HUOM! syttymisryhmien lukumäärä valitaan toimintolohkon asetuksista. Ensimäinen painallus sytyttää ryhmän A, toinen painallus ryhmän B, kolmas ryhmän C, neljäs ryhmän D ja viides painallus sammuttaa kaikki neljä ryhmää. Kaikki ryhmät sammuvat myös pitkällä painalluksella. Toimintolohkon asetuksista valitaan, mitkä ryhmät keskitetty ohjaus sytyttää. Apupainike on linkitettävissä TOP-lohkolle tai ryhmitykseen otetaan toinen terassivalolohko puutarhavaloja varten. Lisäpainikkeita voi käyttää esimerkiksi sähkölukituksen ohjaukseen Valo 1 Valo 2 Valo 3 Valo 4 OFF

21 LISÄOMINAISUUDET Tämän ryhmän toimintolohkoilla voi muuttaa tilalohkon toimintaa tarvittaessa. Lisälohko laitetaan samaan ryhmitykseen tilalohkon kanssa ja linkitetään sen kanssa yhteen. (223.xx) Lapsilukko painikkeelle Toimintolohko tulee painikkeen ja varsinaisen tilalohkon väliin. Se estää valojen jatkuvan vilkuttelun painikkeilla. Jos samaa painiketta painetaan tietyn ajan kuluessa toistuvasti, niin painiketieto lakkaa siirtymästä tilalohkolle ja valot jäävät päälle asetetuksi ajaksi. Toiminta palautuu itsestään normaaliksi tämän jälkeen. (224.xx) PIR-liiketunnistimen esto Tämä toiminto on suunniteltu huolehtimaan vilvoitteluterassin valon ohjauksesta niin, että saunomistilanteen aikana terassin PIR-liiketunnistin ei saa ohjata valoja. Toimintolohkolle tuodaan tieto valopisteestä (esim saunan valo), jonka päälläolo vaikuttaa terassin valon toimintaan vielä sammumisen jälkeenkin asetetun ajan. (225.xx) Juhlatilanne Ulko- ja pihavaloille sekä ilmanvaihdolle tarkoitettu toimintolohko, joka voidaan sijoittaa keskusryhmitykseen. Juhlatilanne -lohkoon tarvitaan kaksi ohjauspainiketta, joilla laitetaan juhlatilanne päälle ja pois. Lohkolta linkitetään ohjaukset seuraavien lohkojen ao tuloihin: TOP (240.xx) Terassivalot TOP (241.xx) Pihavalot Kojeet (227.xx) Ilmanvaihto Juhlatilanteessa ilmanvaihto on täysillä ja talon ulkopuolinen valaistus ei sammu kello-ohjauksella. Ellei erillisiä ohjauspainikkeita ole käytettävissä, niin ohjauspainikkeiksi voi ottaa esim TOP Terassivalot > juhlatilanne ON TOP Pihavalot > juhlatilanne OFF käyttäen pitkiä painalluksia. Vastaavasti terassivalojen ja pihavalojen lohkoille pitää linkittää lyhyet painallukset. Alla on esimerkki etiketistä Senso-painikkeille TOP-kojeessa. AUTONLÄMMITYS TERASSIVALOT Juhlatilanne ON PIHAVALOT Juhlatilanne OFF ULKOPISTORASIAT 1.20

22 KESKUS Keskus- toimintolohkot sijoitetaan pääsääntöisesti KESKUS -ryhmitykseen, mutta mikään ei estä sijoittamasta kojekuormien ohjauslohkoja myös niiden sijainnin mukaan tilaryhmityksiin niissä tapauksissa kun kojetta käytetään kyseisessä tilassa. KOJEET Kojeet (226.xx) Yleistoimintolohko kojekuormalle. Lohko ohjaa kojekuorman pois päältä, kun talo laitetaan turvatilaan. Lohkossa on tulo, jolla kuorma saadaan jälleen päälle ja tämä tulo voidaan linkittää turvatila -lohkoon tai suoraan johonkin sopivaan painikkeeseen. Turvallisuussyistä suositellaan esimerkiksi lieden kontaktorin ohjausta niin, että se menee pois päältä em tavalla, mutta takaisin päälle sen saa vain keittiön valopainikkeella ja ehkä joissain tapauksissa vain pitkällä painalluksella. Kojeet (227.xx) ilmanvaihto Ilmanvaihto ohjataan turvatilassa pienimmälle nopeudelle ja normaalitilassa normaalinopeudelle. Saunomistilanteessa IV-kone ohjataan maksimiteholle. Maksimitehon voi valita myös painikkeella asetetuksi ajaksi. Maksimiteho linkitetään lähtöön Kojeet (228.xx) takkakytkin Jos ilmanvaihtokone on varustettu takkakytkintoiminnolla, niin tällä toimintolohkolla on mahdollista välittää valopainikkeen yhteydessä oleva takkakytkimen painallus iv-koneelle. Toimintolohkossa on ajastin sitä varten, jos IV-kone ei sisällä ajastinta. Jos taas IV-koneessa on sisäänrakennettu ajastin, niin tämä toimintolohko voidaan korvata seuraa -linkillä. Linkitys tehdään lähtöosoitteeseen Kojeet (229.xx) pyyhekuivain Ajastintoiminto, jota ohjataan automaattisesti saunan tai pesuhuoneen käytön mukaan. Lohkossa on myös painiketulo ja merkkivalo, joten sille on mahdollista varata myös 1/1-tyyppinen painikekoje. Painikkeella kuivaimen voi ohjata päälle (ajastin) ja pois. Kojeet (230.xx) etureleet Kun jälkeenpäin asennetaan UNI-valonsäätimiä, niin ne lisätään relelähdön perään. Tällöin rele on suljettava kiinteästi, jotta säädin toimii kuten ilman eturelettä. Toimintolohko varmistaa, että rele pysyy suljettuna. Säätimen lisääminen jälkeenpäin edellyttää, että tilan toimintolohko vaihdetaan sellaiseen tyyppiin, jolla säätäminen on mahdollista. Tästä seuraa se, että linkki poistuuu relelähdöltä. Eturele-lohkon UNI-säätimen eturele -lähtö linkitetään tähän ilman ohjausta jääneeseen relelähtöön. Eturele -lohkossa on myös Keskus OFF -tulo, jota ei tarvita tässä tapauksessa lainkaan. Sitä käytetään vain CR350, CR600, LR350 ja LR1000 -säätimien kanssa räätälöidyissä ratkaisuissa toteuttamaan kaikki valot pois -toimintoa. Tällöin käytetään Muiden säätimien eturele - lähtöä. UNI-säätimien kanssa Eturele -lohkon voi jättää myös pois kokonaan, mutta silloin on muistettava asettaa relelähdön oletusarvo tilaan ON asennusikkunassa. 1.21

23 KESKUS Sähkölämmitys Sähkölämmitysohjaus on lisävaruste, joka asennetaan tehtaalla valmiiksi. Lisävarusteeseen sisältyy releitä, joilla lämmitysryhmiä kytketään. Releiden ohjaamiseen käytetään lähtöosoitteet: K1; Lämminvesivaraaja (tai ylävastus), johdonsuoja F K1; Osittain varaava lämmitys A (tai alavastus), johdonsuoja F51, VVK K1; Osittain varaava lämmitys B (tai alavastus), johdonsuoja F43, VVK K13; Lämpötilan pudotus Tulotietona sähkölämmitykselle on varattu seuraavat tulo-osoitteet: 7.05 Lämminvesivaraaja (tai ylävastus), johdonsuoja F Osittain varaava lämmitys A (tai alavastus), johdonsuoja F51, VVK Osittain varaava lämmitys B (tai alavastus), johdonsuoja F43, VVK 2 Lämminvesivaraajan päiväkäyttöä varten tarvitaan yksi 1/1-painikekoje, jolle ei ole varattu erityistä osoitetta. Sähkölämmitys toteutetaan nykyisin pääosin suoran ja osittain varaavan lämmityksen yhdistelmänä, jolloin ohjausohjelmaksi sopii SLY1. Jos lämmitys tapahtuu vesivaraajalla, jossa on ylävastus ja kaksi alavastusta, niin SLY3 -ohjelma on silloin sopiva. Suoran/osittain varaavan lämmityksen kontaktori 2K1 pattereilla/kelmuille on aina päällä, kun sähkölämmityksen kytkin on 1-asennossa ja tätä kontaktoria ei ohjata ohjelmalla lainkaan. SLY1 (231.xx) suora sähkölämmitys SLY1 -ohjelma ottaa huomioon yö / päivä -vaihtelun tariffinohjauskellon mukaan. Yksi 1/1 - painike tarvitaan lämminvesivaraajan päiväkäyttöä varten. Tariffinohjauslaitteen ohjaustieto linkitetään tulo-osoitteesta Tämän tulo-osoitteen oletusarvoksi on laitettava asennusikkunassa ON. Linkkinä käytetään Seuraa linkki sekä päivitä toiminto sähkön kytkeytyessä -tyyppiä. Mikäli energiayhtiö haluaa rajoittaa lämmitystehoa kaukokäyttöisesti, niin sitä varten linkitetään tariffinohjauslaitteen tehonrajoitustieto tulo-osoitteelta Sähkökiukaan käyntitieto tarvitaan myös tehonrajoitusta varten. Kiukaan tieto linkitetään tuloosoitteesta Jos lämpötila halutaan pudottaa poissaolojen ajaksi (esim loma-asunnot), niin Lämpötilan pudotus -tieto linkitetään Turvatila -toimintolohkolta. SLY3 (232.xx) varaava sähkölämmitys SLY3 -ohjelma ottaa huomioon yö / päivä -vaihtelun tariffinohjauskellon mukaan ja kesä- /talviaika -vaihtelun kalenterin perusteella. Yksi 1/1 -painike tarvitaan lämminvesivaraajan päiväkäyttöä varten. Tariffinohjauslaitteen ohjaustieto linkitetään tulo-osoitteesta Tämän tulo-osoitteen oletusarvoksi on laitettava asennusikkunassa ON. Linkkinä käytetään Seuraa linkki sekä päivitä toiminto sähkön kytkeytyessä -tyyppiä. Mikäli energiayhtiö haluaa rajoittaa lämmitystehoa kaukokäyttöisesti, niin sitä varten linkitetään tariffinohjauslaitteen tehonrajoitustieto tulo-osoitteelta Sähkökiukaan käyntitieto tarvitaan myös tehonrajoitusta varten. Kiukaan tieto linkitetään tuloosoitteesta

24 KESKUS Keskus- toimintolohkot sijoitetaan pääsääntöisesti KESKUS -ryhmitykseen, mutta mikään ei estä sijoittamasta osasammutus -lohkoja myös niiden ohjauspisteen sijainnin mukaan tilaryhmityksiin niissä tapauksissa kun ohjauspisteitä ei ole useita. MUUT (233.xx) Hämäräkytkin Tähän lohkoon kytketään sensoriksi 1-2 kpl IHC-järjestelmän 24V:n hämäräkytkimiä. Lohko antaa lähtötietoina Hämärä ja Pimeä. Hämärä -tieto linkitetään kaikkiin niihin tilalohkoihin, joissa on käytössä PIR-liiketunnistin valo-ohjausta varten ja joissa on riittävästi ikkunan kautta tulevaa luonnonvaloa. Pimeä -tieto linkitetään piha- ja ulkovalojen ohjauksiin TOP- ja terassilohkoille. Lohkossa on kesä/talvi -päivämäärärajaus, jonka avulla voidaan määritellä ajastimet viivästämään pimeä -tiedon kytkeytymistä vielä siitä eteenpäin, kun hämäräkytkin pimeä on mennyt päälle.. Kesällä viive saa olla pitempi kuin talvella. Jos on asennettu vain yksi hämäräkytkin, niin se linkitetään tuloon Hämäräkytkin hämärä ja tällöin pelkästään ajastimilla asetetaan sopiva Pimeä -tiedon kytkeytyminen. (234.xx) Sammuta osa talon valoista Lohkoa ohjataan esim makuuhuoneen painikkeella. Se lähettää sammutuspulssin, joka linkitetään haluttuihin tilalohkoihin. Samaa lohkoa voi käyttää niin monena kopiona, kuin erilaisia sammutettavia ryhmiä taloon halutaan. Esimerkiksi saunaosaston voi varustaa tällaisella lohkolla, joka hoitaa kaikkien saunaosaston tilojen valojen sammuttamisen. Ohjauspainikkeen valinta on vain tehtävä huolella, jotta käyttäjät löytävät toiminnon luontevasti. (235.xx) Sytytä perusvalaistus Perusvalaistuksen sytytys sisältyy turvatila -toimintolohkoon, joten tämä lohko tarvitaan vain, jos halutaan toinen erilainen perusvalaistuksen sytytys. Esimerkiksi pelkkä 2. kerroksen perusvalaistus Lohkolla sytytetään haluttujen tilojen pääsyttymisryhmä (A tai a). Lohkoa ohjataan painikkeella, joka voi olla normaalissa valaistusohjauskäytössä, mutta käytetään pitkä painallus -linkkiä. Normaaliin valaistusohjaukseen tarvitaan silloin lyhyt painallus -linkki. Lohkon lähtö antaa sytytyspulssin, joka linkitetään haluttuihin tilalohkoihin. (236.xx) Viikkokello 1 päälle-pois -kytkentä päivässä ja kalenteri (237.xx) Viikkokello 2 kytkentäaikaa viikolla ja 1 viikonloppuna sekä kalenteri (238.xx) Viikkokello 1 kytkentäaika viikolla ja 1 viikonloppuna sekä kalenteri Viikkokellotoiminto mihin tahansa kello-ohjaukseen. Tyypillinen käyttö on ulkopistorasioiden ohjaus. Kellolohko sijoitetaan TOP-ryhmitykseen ja sen lähtö linkitetään TOP -lohkon vastaavaan tuloon. Lohkon voi sijoittaa myös terassien ryhmityksiin ohjaamaan yksittäisen terassin valaistusta. Tässä tapauksessa kyseistä terassilohkoa ei linkitetä TOP-lohkon kello-ohjaukseen. Kunkin terassin omista asetuksista voi valita, mitkä syttymisryhmät tottelevat kello-ohjausta ja keskitettyä ohjausta. Viikkokellolohkoissa on kalenteri, jolla voidaan asettaa päivämäärärajaus, jonka välisenä aikana kello-ohjaus on käytössä. Tätä voi soveltaa esimerkiksi jouluvalaistuksen ohjauksessa. (Autonlämmitys -toimintolohkossa on sisäänrakennettu kello-ohjaus) 1.23

25 KESKUS TOP Lyhenne tulee käsitteestä Talon ohjauspainikkeet ja tarkoittaa koko taloa koskevia keskitettyjä toimintoja. Nämä sijoitetaan aina KESKUS-ryhmitykseen. TOP-toiminnot on hajautettu erillisiksi toimintolohkoiksi, koska niiden määrä ja tarve vaihtelee kohteittain. Jos esimerkiksi talossa on tarvetta kahdelle erilliselle auton lämmitysohjaukselle, niin TOP-kojeesta otetaan kaksi painiketta tätä varten käyttöön (tarvitaan kaksi toimintolohkoa) ja jätetään vastaavasti ulkovalo tai ulkopistorasia pois painikkeista. TOP-toimintoja varten voi lisätä painikekojeita, mikäli niitä mahtuu järjestelmän muihin tuloosoitteisiin. TOP (239.xx) Autonlämmitys Autonlämmitys toimii automaattisesti kellon ja ulkotermostaatin ohjaamana. TOP-kojeessa on painike, jolla autonlämmityspistorasiaan voi kytkeä jännitteen joko ajastimella (lyhyt painallus) tai kiinteästi automatiikan ohi (pitkä painallus). Merkkivalo vilkkuu aina, kun ohjaus on ajastuksiin perustuva. Vastaavasti merkkivalo palaa kiinteästi, jos jännite on ohjattu jatkuvasti päälle. Vastaavasti painikkeella voi katkaista jännitteen automatiikasta riippumatta. Ulkotermostaattina voi käyttää ulkotiloihin sopivaa bi-metalli -termostaattia. Esimerkiksi sstl Jos ulkotermostaattia ei ole kytketty, niin ohjaus toimii vain kellonaikojen mukaan. TOP (240.xx) Terassivalot Terassivaloilla tarkoitetaan valoja, jotka on asennettu terasseille tai ulkoseiniin. Näiden valojen ohjaus tapahtuu kyseisten tilojen toimintolohkoilla painikkeella ja / tai liiketunnistimella. Terassivaloja voi kuitenkin ohjata myös keskitetysti kellolla ja TOP-painikekojeesta. Toimintolohkossa on valmiina kellokytkin, joka sammuttaa ulkovalot keskiyön tunneiksi. Lohkosta linkitetään erikseen kello-ohjaus ja keskitetty painikeohjaus haluttuihin terassilohkoihin, joissa taas niiden omista asetuksista määritellään jokaiselle syttymisryhmälle erikseen, mitä ohjauksia ne tottelevat. TOP (241.xx) Pihavalot Pihavaloilla tarkoitetaan valoja, jotka on asennettu talosta erilleen ja niiden ryhmäjohdot tyypillisesti suoraan keskukselta maakaapeleilla eri puolille pihaa. Näiden valojen ohjaus tapahtuu keskitetysti tällä toimintolohkoilla, johon voi linkittää painikeohjauksia terassien painikekojeilta. Pihavalojen toimintolohkossa on kellokytkin, jolla pihavalot voi sammuttaa keskiyön tunneiksi. TOP-pihavalolohkon asetuksissa valitaan syttymisryhmien määrä 1-4 kpl.pihavaloryhmät syttyvät järjestyksessä peräkkäisillä painalluksilla. Jos pihavaloja halutaan ohjata yksilöllisesti, niin se on tehtävä joko erillisillä painikkeilla tai graafisella käyttöliittymällä. Jos joku pihavaloista tai talon numerovalo halutaan palamaan aina pimeän aikaan, niin sen valon lähtörele linkitetään suoraan hämäräkytkin -toimintolohkoon. TOP (242.xx) Ulkopistorasiat Ulkopistorasioille on varattu yksi yhteinen lähtörele, jota ohjataan tällä keskitetyllä toiminnolla. Lohkossa on tulo kello-ohjausta varten. Jos ulkopistorasioita halutaan ohjata myös kellolla, otetaan silloin erillinen viikkokello -toimintolohko käyttöön. 1.24

26 KESKUS TOP 4/4 TOP TALO-OHJAUSPAINIKE keskitettyjä ohjauksia varten (esimerkki) AUTONLÄMMITYS Autonlämmitys Terassivalot Pihavalot Ulkopistorasiat TERASSIVALOT PIHAVALOT ULKOPISTORASIAT 1.25

27 KESKUS VALVONTA Integroitu turvatekniikka Talon kotona-poissa -ohjaus ja turvavalvonta toteutetaan keskus-turva -toimintolohkolla ja siihen liittyvällä koodinäppäimistö -lohkolla, jotka molemmat on sijoitetaan KESKUSryhmitykseen. Erikoistilanteissa voidaan tarvita vielä useamman valvontatulon lisälohkoja. 2/2 K/P (243.xx) Keskus-turva KOTONA / POISSA -painike Lohkoa ohjataan IHC-koodinäppäimistöllä ( turvatila / käyttötila ). Lohkoa voi ohjata myös Kotona / Poissa -painikkeilla ( valot pois / perusvalaistus ), jolloin murtovalvonta ei kytkeydy päälle. Lohkoon voi liittää kaikki IHC-tekniikan turvasensorit (liiketunnistin, ovikytkin, palovaroitin ja vuotoilmaisin). Kun lohko tekee hälytyksen jonkun sensorin takia, alkaa sireeni soida. Paloja vuotohälytyksen voi kuitata kotona -painikkeella, mutta murtohälytys kuittaantuu vain koodinäppäimistöllä. Vuotohälytyksessä sireeni soi lyhyitä pulsseja. Murtohälytykseen voi linkittää myös valolähtöjä, jotka halutaan vilkkumaan hälytyksen ajan. Vuotohälytyksessä on mahdollista ohjata yhtä lähtöosoitetta päälle, jolla voi laittaa magneettiventtiilin kiinni. Tämä lähtö ei mene takaisin normaaliasentoon, ellei vuotoilmaisin ole pois päältä. Lohkossa on sisäänrakennettu automaattinen kesä- / talviajan asettelu. Jos projektiin lisätään mg-venttiilin kokeilulohko (Schneiderin peruslohkoja), on sen testiaika asetettava yön tunneille joko ennen klo 02 tai 04 jälkeen. Kotona /poissa -painikkeen käyttöperiaatteet KOTONA -painike toimii aina normaalitilanteen palauttajana. Tämä tarkoittaa sitä, että siitä saa aina perusvalaistuksen taloon (hämärällä) ja tekniset hälytykset (vuoto, palo, ja sähkövika) kuitattua pois. Myös mahdollinen magneettiventtiili aukeaa, jos järjestelmä on sen sulkenut. Venttiilin aukeaminen edellyttää, että vuotoanturit ovat kuivia. Talon voi ohjata muihin tilanteisiin pitkillä painalluksilla seuraavien sivujen etikettien mukaisesti; POISSA HETKEN tarkoittaa, että valot sammuvat. POISSA (PITKÄÄN) sammuttaa valojen lisäksi laitteita, pienentää ilmastoinnin ja aloittaa valojen ohjailun pimeänä ilta-aikana. (Koodinäppäimistöllä ohjataan tämä tilanne päälle, jolloin myös murtovalvonta aktivoituu). MATKOILLA tilanne pudottaa suorasähkölämmitys -talossa lämpötilaa (termostaattien ominaisuus). Tämän tilanteen saa päälle apupainikkeesta pitkällä painalluksella poistumisviiveen aikana (painikkeen merkkivalon vilkkuessa). Kuorisuojausta käytetään murtovalvontaan kotona ollessa. Sen saa päälle apupainikkeesta. Edellä esitetyille tilanne -termeille on etikettikuvissa vaihtoehtona vastaavat perinteiset merkinnät. 1.26

28 Kotona / poissa -painikkeen etiketit Keskus-turva -lohkolla Perusvalot Valot OFF Kuorisuoja (lpt pudotus) Kotona Poissa hetken Kuorisuoja (matkoilla) KOTONA / POISSA Perusvalaistus KUITTAUS Kaikki valot OFF Kuorisuoja (Lämpötilan pudotus) KOTONA / POISSA Kotona KUITTAUS Poissa hetken valot OFF Kuorisuoja (Matkoilla) Perinteinen merkintätapa Tilannetermein merkitty (244.xx) IHC koodinäppäimistö 6:lla käyttäjäkoodilla Lohkolle linkitetään 3 tuloa IHC-koodinäppäimistöltä, kuorisuojaus -tieto Keskus-turva - toimintolohkolta sekä ovikytkin-silmukka. Lohkolta lähtee turvatila ja sabotaasi -tiedot, jotka linkitetään Keskus-turva -toimintolohkolle. Lohko ohjaa merkkivaloa IHC-koodinäppäimistössä. Lohko antaa myös sabotaasitiedon jos koodikytkintä aletaan irrottaa asennusalustasta, jolloin siitä seuraa murtohälytys. Käyttäjäkoodin näppäily laittaa talon turvatilaan ja vastaavasti palauttaa käyttötilaan. Lauennut murtohälytys kuittautuu samalla. Vihreä status-led koodinäppäimistössä kertoo, että talo on käyttötilassa ja punainen turvatilassa. Ensimmäinen käyttäjäkoodi on käytössä aina ja muille käyttäjäkoodeille on jokaiselle mahdollista asettaa oma kellonaika, jolloin se on voimassa. (248.xx) 2-4 valvontatuloa nomaalisti auki = OFF Perusratkaisussa NC-tyyppiset sensorit kytketään yhdeksi silmukaksi. Jos kuitenkin halutaan erottaa sensoreita eri silmukoiksi, tarvitaan Keskus-turva -lohkon eteen ylimääräinen toimintolohko, jolla 2-4 kpl sensorisilmukoita linkitetään yhteen turvatilalohkon tuloon. Tässä tapauksessa tarvitaan myös vastaava määrä fyysisiä tulo-osoitteita, joten käytännön kytkentä on suunniteltava sen mukaan. (249.xx) 2-4 valvontatuloa nomaalisti kiinni = ON Perusratkaisussa NO-tyyppiset sensorit kytketään rinnakkain samaan tuloon. Jos kuitenkin halutaan erottaa sensoreita eri osoitteilta antamaan sama hälytys, tarvitaan Keskus-turva - lohkon eteen ylimääräinen toimintolohko, jolla 2-4 kpl sensorituloja linkitetään yhteen lohkon tuloon. Tässä tapauksessa tarvitaan myös vastaava määrä fyysisiä tulo-osoitteita, joten käytännön kytkentä on suunniteltava sen mukaan. 1.27

29 KESKUS VALVONTA Erillinen turvatekniikka tai turvatekniikkaa ei ole lainkaan Talon kotona-poissa -ohjaus toteutetaan keskus -toimintolohkolla, joka sijoitetaan KESKUSryhmitykseen. Toimintoja voi laajentaa lisälohkoilla. 2/2 K/P (255.xx) Keskus KOTONA / POISSA -painike Lohkoa ohjataan Kotona / Poissa -painikkeilla ( valot pois / kojeet pois / perusvalaistus ). Lohkolle voi linkittää tulotietona erilliseltä turvajärjestelmältä turvatila -tiedon, jolloin erillisen järjestelmän käyttäminen saa aikaan valojen sammutuksen ja kojeiden katkaisun sekä kotiin tullessa perusvalaistuksen sytytyksen. Lohkossa on sisäänrakennettu automaattinen kesä- / talviajan asettelu. Kotona /poissa -painikkeen käyttöperiaatteet KOTONA -painike toimii aina normaalitilanteen palauttajana. Tämä tarkoittaa sitä, että siitä saa aina perusvalaistuksen taloon (hämärällä) ja tekniset hälytykset (sähkövika) kuitattua pois. Talon voi ohjata muihin tilanteisiin pitkillä painalluksilla seuraavien sivujen etikettien mukaisesti; POISSA HETKEN tarkoittaa, että valot sammuvat. POISSA (PITKÄÄN) sammuttaa valojen lisäksi laitteita, pienentää ilmastoinnin ja aloittaa valojen ohjailun pimeänä ilta-aikana. MATKOILLA tilanne pudottaa suorasähkölämmitys -talossa lämpötilaa (termostaattien ominaisuus). Tämän tilanteen saa päälle apupainikkeesta pitkällä painalluksella poistumisviiveen aikana (painikkeen merkkivalon vilkkuessa). Edellä esitetyille tilanne -termeille on etikettikuvissa vaihtoehtona vastaavat perinteiset merkinnät. 1.28

30 Kotona / poissa -painikkeen etiketit Keskus -lohkolla Perusvalot Valot OFF Kaikki OFF Lpt pudotus Kotona Poissa hetken Poissa pitk. Matkoilla KOTONA / POISSA Perusvalaistus KUITTAUS Kaikki valot OFF Valot ja laitteet OFF (Lämpötilan pudotus) KOTONA / POISSA Kotona KUITTAUS Poissa hetken valot OFF Poissa pitkään (Matkoilla) - laitteet OFF - säästölämpö Perinteinen merkintätapa Tilannetermein merkitty 1.29

31 KESKUS VALVONTA (245.xx) Sähkölukko Ohjaa sähkölukkoja siten, että turvatilaan ja kuorisuojaukseen siirryttäessä lukko menee aina kiinni heti. Kotiin tultaessa lukko joko jää jatkuvasti auki tai vain asetetuksi ajaksi. Valinta tehdään asetuksista lippu -muuttujalla. Painikeohjauksia on valittavissa erikseen auki- ja kiinni -painikkeet tai yhteinen auki/kiinni - painike tai ajastinohjaus. Erillisiä auki- ja kiinni -ohjauksia käytetään tyypillisesti painikekojeen lisä1 ja lisä2 -painikkeilla. Ajastinohjausta tai yhteistä auki-/kiinni -ohjausta käytetään silloin, kun painikkeessa on merkkivalo. Jos on käytettävissä vain yksi painike ilman merkkivaloa, käytetään vain ajastinohjaustuloa. Sähkölukolle on tuotava aina turvatila -tieto keskuslohkolta. Asetuksista voi valita, missä tilanteissa sähkölukot aukeavat. (246.xx) LVIS-hälytys Mahdollistaa LVIS-vian hälyttämisen siirron enintään neljän valopainikkeen merkkivaloon. Lohko linkitetään tilalohkon merkkivalolähdön ja sen lähtöosoitteen väliin. Lohkolle tuodaan LVIS-vika -tieto tätä varten varatusta tulo-osoitteesta. (247.xx) Kotona-simulointi, 4 lähtöä ja 4 valonsäädintä Talon ollessa turvatilassa on mahdollista laittaa muutama syttymisryhmä toimimaan satunnaisesti, jolloin talo näyttää asutulta. Lohko liitetään linkillä turvatila -lohkoon ja hämäräkytkin -lohkoon sekä sille otetaan oma kellokytkinlohko. Näillä tiedoilla se osaa toimia turvatilassa tiettyinä aikoina, jos on pimeää. Lohkon lähdöt linkitetään suoraan asennusikkunan fyysisiin lähtöosoitteisiin. (250.xx) IHC-Zelio Lohkolle voi tuoda 8 kpl hälytystietoja IHC-tuloista tai keskus-turva -lohkolta. Lohko välittää nämä hälytykset neljän lähtöosoitteen kautta Zelio-releelle. Zelio ohjaa edelleen GSM-modeemin kautta nämä hälytykset tekstiviestinä Zelion ohjelmaan määritettyyn matkapuhelinnumeroon. Lohkolle linkitetään tulotietoina 1-8 kpl hälytyksiä. Lähtötietoja linkitetään 4 kpl lähtöosoitteille ( ) (251.xx) Zelio-IHC Lohko muodostaa 8 kpl ohjauksia neljästä sille linkitetystä tulotiedosta. Nämä tulotiedot ovat Zelio-releen lähtöjä, jotka Zelio ohjaa GSM-modeemilta saamiensa tekstiviestikomentojen mukaan. Lohkolle linkitetään 4 kpl tuloja (tulo-osoitteet ). Lähtötietoja linkitetään 1-8 kpl haluttuihin toimintolohkoihin. 1.30

32 Linkittäminen Toimintolohkojen linkittäminen Tässä ohjelmointiohjeen osassa on kuvattu toimintolohkojen välistä linkittämistä. Asiaa havainnollistaa seuraavan sivun kaavio, joka esittää periaatteen. Tarkan ohjeen saa kunkin toimintolohkon tulon ja lähdön selitetekstistä linkitystyötä tehdessä. Asetteluja toimintolohkoissa Monissa toimintolohkoissa on linkittäjän tehtäväksi tarkoitettuja asetteluja. Näitä varten toimintolohkossa on kohta asetukset, jossa linkittäjä voi asettaa ajastimien aikoja, kellonaikoja, päivämääriä, muuttujia ja ns lippu -muuttujia Esimerkkinä tällaisesta asettelusta on ominaisuus, joka löytyy kaikista tilalohkoista. Loppukäyttäjälle itselleen voidaan lippu-muuttujalla antaa mahdollisuus painikkeilla ottaa PIR-valo-ohjaus käyttöön ja vaihtoehtoisesti estää se. Toinen kaikissa tilalohkoissa oleva ominaisuus on säästötoiminto eli valojen sammutus tilasta, jos liikettä ei ole havaittu tiettyyn aikaan. Linkittäjä voi ottaa tämän toiminnon käyttöön lippu-muuttujalla ja asettaa sille sopivan ajan. Asetteluja tulo- ja lähtöosoitteissa Tulo- ja lähtöosoitteita voi asettaa IHC Win -ohjelman asennusikkunassa oletusarvoihin. Keskuksen mukana toimitetussa projektitiedostossa kaikki osoitteet ovat oletusarvossa OFF. Tulo-osoitteista tulee asettaa oletusarvoon ON kaikki sellaiset tulot, joissa on ns hidas sensori. Näitä ovat hämäräkytkin, aurinkosensori, termostaatti, tariffinohjauslaitteen kärjet yms. Huomioitavaa käyttöönotossa Ulkotilojen PIR-liiketunnistin asetetaan sen omista asettelu-säätimistä ns testasentoon, mikäli laitteessa sellainen on. PIR-kytkimen tulee antaa mahdollisimman lyhyt pulssi aina liikettä havaitessaan. Mikäli testiasentoa ei ole, niin kytkentäajan säätö tulee olla mahdollisimman lyhyt. Samoin asetetaan PIR-kytkimen valoisuustason säätö päivänvalo -asentoon. Järjestelmän hämäräkytkin on yhteisenä toimintaehtona kaikille liiketunnistimille. 2.1