Kymenlaakson maakuntastrategian esivalmistelu Raportti

Transkriptio

1 Kymenlaakson maakuntastrategian esivalmistelu Raportti

2 Johdon yhteenveto TAUSTA Kymenlaakso on käynnistänyt uuden maakunnan jatkovalmistelun pohjaksi tulevan maakuntaorganisaation alustavien strategisten linjausten määrittelyn Alustavat strategiset linjaukset toimivat maakunnan rakenteen ja organisaation suunnittelun sekä myöhemmin käynnistettävän laajemman strategiatyön pohjana Strategiatyö toi yhteen Kymenlaakson eri toimijoiden viranhaltijajohtoa ja asiantuntijoita visioimaan Kymenlaakson maakunnan muutosvaihetta ja tulevaisuutta Linjaukset tullaan käsittelemään Kymenlaakson VATEssa ja poliittisessa ohjausryhmässä TOIMEKSIANNON TAVOITTEET Toimeksiannon tavoitteena oli tukea Kymenlaakson toimijoita Ennakkoaineistoihin perehtymisessä Ennakkovalmisteluissa ja tuotosten määrittelyssä tilaajan kanssa Kahden työpajapäivän sisällön suunnittelussa yhdessä tilaajan kanssa, sisällön tuotannossa, työpajapäivien fasilitoinnissa sekä työpajan tuotosten dokumentoinnissa ja visualisoinnissa hyödynnettävään muotoon Työ toteutettiin tiiviissä yhteistyössä muutosjohdon ja Kymenlaakson toimijoiden kanssa LOPPUTULOKSET Työpajatyöskentelyn kautta kiteytettiin maakunnan visio, missio, strategiset linjaukset ja arvot. Lisäksi pohdittiin mahdollisia ratkaistavia haasteita ja tarvittavia strategisia hankkeita

3 Kymenlaakson kehittämisen painopisteet (maakuntaohjelma) Visio 2040 Kymenlaakso on elinvoimainen ja ekotehokas asuin-, harrastus- ja liiketoimintaympäristö; tavoitteena hiilineutraali maakunta 2040 LUOTETTAVA LIIKETOIMINTA- YMPÄRISTÖ Tarjotaan luotettava liiketoimintaympäristö, suurien markkinaalueiden, EU:n ja Venäjän välissä sekä haetaan aktiivisesti kumppanuuksia globaaleilta markkinoilta. LAADUKAS ASUIN- JA KULTTUURI- YMPÄRISTÖ Panostetaan asuinympäristön laatuun, puhtauteen, turvallisuuteen ja viihtyisyyteen. Tehdään alueesta mielenkiintoinen ja houkutteleva tulevaisuuden osaajille. VETOVOIMAINEN OSAAMIS- JA INNOVAATIO- YMPÄRISTÖ Kehitetään kilpailukykyisiä ja vetovoimaisia innovaatioekosysteemejä, panostetaan tutkimuksen, kehityksen ja innovaatioiden lisäämiseen, sekä älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun aikaansaamiseen. TOIMIVAT LIIKENNE- YHTEYDET JA LIIKENNE- JÄRJESTELMÄ Tuetaan hyvinvointia ja arkea toimivilla liikenneyhteyksillä. Ylläpidetään yritysten kilpailukykyä kehittämällä Suomen sisäisiä ja kansainvälisiä kuljetusreittejä. Hyödynnetään TEN-T rahoitus tie-, rautatiekuljetusten ja sataman kilpailukyvyn parantamiseksi. KEHITTÄMISTÄ LÄPILEIKKAAVAT KANSAINVÄLISYYS - KESTÄVÄ KEHITYS - LOGISTIIKKA - BIOTALOUS - DIGITALISAATIO

4 Sisällys Maakunnan visiotyön taustaa Uudistuksen myötä muuttuvat roolit Strategiatyön viitekehys Visio, missio, strategiset linjaukset ja arvot Strategiset hankkeet ja rakenteita ohjaavat periaatteet Ajatuksia jatkotyöskentelyyn Liitteet

5 Sote- ja maakuntauudistuksen kansallinen maakuntavisio 2023 Maakuntauudistuksella luodaan Suomeen moderni ja kustannustehokas julkinen hallinto, joka palvelee kaikkia asukkaita. Uudistuksella turvataan tärkeät palvelut ja sujuvoitetaan asiointia. Lisäksi kansalaiset saavat lisää mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa. Lähde: Alueuudistus.fi

6 Sote- ja maakuntauudistuksen kansalliset tavoitteet Maakuntauudistuksen tavoitteena on samat palvelut kaikille, resurssien fiksumpi käyttö, palvelujen nykyaikaistaminen, kansalaisten vaikutusmahdollisuuksien parantaminen ja yhden luukun periaate yrityksille Lähde: Alueuudistus.fi

7 Visiotyötä on tehty SOTE uudistuksen osalta sekä kansallisella tasolla että Kymenlaaksossa Kymenlaakson muutosvisio johdettuna Suomen maakuntavisiosta Kymenlaaksolaiset saavat nopeasti ja joustavasti tarvitsemansa palvelut, jotka tuotetaan ennakoivuus huomioiden. Kymenlaaksolainen vaikuttaa palveluihinsa ja valitsee niistä tarvitsemansa. Toimintatavat edistävät asukkaiden ja asiakkaiden osallisuutta. Kymenlaaksolaisten hyvinvoinnin ja elinvoiman tukena on joustava palvelurakenne ja verkko sekä osaava ja motivoitunut henkilöstö. Kymenlaaksossa kohdataan, kokeillaan ennakkoluulottomasti ja johdetaan tiedolla. Palvelut ovat vaikuttavia ja kustannustehokkaita. Lähde: Alueuudistus.fi ja Kymenlaakson materiaalit

8 Kymenlaakson muutosvisio tähtää vuoteen 2023 ja siinä Kymenlaaksolainen on vahvasti keskiössä Lähde: Kymenlaakson materiaalit

9 Kymenlaakson muutosvisio 2023 avattuna Palvelut sovitetaan asiakkaan tarpeen mukaisiksi Kymenlaaksolaiset saavat nopeasti ja joustavasti tarvitsemansa palvelut, jotka tuotetaan ennakoivuus huomioiden. Kymenlaakson mallin lähtökohdat: keskitetysti johdettu ja koordinoitu palveluohjaus ja neuvonta helppo saavutettavuus, monikanavaisuus asiakasosallisuus - asiakaskokemus ohjaa palvelun laatua - huomioidaan sopimusjärjestelmässä toimivat yhteydet ja palvelurakenteen yhteensopivuus kuntien kanssa - Hyte, palo ja pelastus, liikenne, ympäristö, kaavoitus, aluekehitys- ja kasvupalvelut - testatut yhteistyömallit Kymenlaakson erityispiirteiden ja tarpeiden huomioiminen - kansainvälisyys, raja, satama ja rautatie, puolustusvoimat ennakoivuus - valmistetaan maakuntaa tulevaisuuteen Lähde: Kymenlaakson materiaalit

10 Kymenlaakson muutosvisio 2023 avattuna Monipuolinen palvelurakenne ja ammattitaitoinen henkilöstö asukkaan hyvinvoinnin tukena Kymenlaaksolaisten hyvinvoinnin ja elinvoiman tukena on joustava palvelurakenne ja verkko sekä osaava ja motivoitunut henkilöstö. Kymenlaakson mallin lähtökohdat: henkilöstöllä ymmärretään sekä maakunnan omaa (järjestäjä + tuottaja) henkilöstöä että kumppaneiden palveluntuottajahenkilöstöä henkilöstöstä huolehditaan! jatkuva henkilöstön kehittäminen ja koulutus koulutusoikeuksien / koulutustarjonnan turvaaminen esim. erikoistuvat lääkärit Amk-koulutettavien harjoittelu kehittyvät ja ajanmukaiset toimintatavat ja prosessit peruspalvelupainotteisuus, moniammatillisuus paikasta riippumattomat palvelut Kymenlaaksolainen = asukas, yritys, kesäasukas, etabloituva, matkailija Lähde: Kymenlaakson materiaalit

11 Kymenlaakson muutosvisio 2023 avattuna Asukkaat vaikuttavat ja valitsevat Kymenlaaksolainen vaikuttaa palveluihinsa ja valitsee niistä tarvitsemansa. Toimintatavat edistävät asukkaiden ja asiakkaiden osallisuutta. Kymenlaakson mallin lähtökohdat: Kymenlaakson maakunta järjestää palvelut, jotka tuotetaan yhdessä kumppaneiden kanssa asiakkaan oltava osallisena asiakaskokemus ohjaa palvelun laatua toimintaa kehitetään palautteen perusteella asiakkaita ohjataan oikeisiin, monipuolisesti järjestettyihin palveluihin ( monikanavaisiin) Tiedottaminen, maakunnallinen palvelutarjotin asukkaalle ohjaa asiakasta oikeiden palvelujen piiriin Lähde: Kymenlaakson materiaalit

12 Kymenlaakson muutosvisio 2023 avattuna Palvelut tarjotaan fiksusti ja rahat riittää Kymenlaaksossa kohdataan, kokeillaan ennakkoluulottomasti ja johdetaan tiedolla. Palvelut ovat vaikuttavia ja kustannustehokkaita. Kymenlaakson mallin lähtökohdat: asiakas kohdataan aidosti, asiakasta kuullaan ja ymmärretään (ei puhuta ohi) jatkuvan toiminnan kehittämisen kulttuurin kehittäminen innovatiiviset toimintatavat kompakti maakunta mahdollistaa ketterät kokeilut virtaviivaistaminen ja kilpailuttaminen rationaalinen tapa toimia = ketterä ja virtaviivaistettu ylimaakunnallisuus tehostaa palvelutuotantoa Toimitaan strategisessa kumppanuuskokonaisuudessa. (sitoutuminen yhteiseen kehittämiseen) Rakennetaan yhteistä maakuntaa Etelä- ja Pohjois-Kymenlaakson henkistä ja fyysistä välimatkaa lievennetään kaikin mahdollisin keinoin Lähde: Kymenlaakson materiaalit

13 Sisällys Maakunnan visiotyön taustaa Uudistuksen myötä muuttuvat roolit Strategiatyön viitekehys Visio, missio, strategiset linjaukset ja arvot Strategiset hankkeet ja rakenteita ohjaavat periaatteet Ajatuksia jatkotyöskentelyyn Liitteet

14 Sote- ja maakuntauudistuksen tavoitetila 2020 on ensimmäinen askel kohti uudenlaista maakuntamallia ja siirtyminen aitoon tavoitetilaan tulee kestämään vuosia Lähde: Deloitten kuva Sote- ja maakuntauudistuksesta

15 Maakuntauudistus muuttaa kuntien, maakuntien ja valtion rooleja Työnjako kuntien, maakuntien ja valtion välillä Lähde: Alueuudistus.fi

16 Maakuntauudistus muuttaa maakunnan ja kuntien roolia palveluiden järjestämisen ja tuottamisen osalta Kuntien rooli muuttuu siten, että erityisesti SOTE palvelujen järjestämis- ja tuottamisvastuu siirtyy maakunnille KUNNAN ROOLI TULEVAISUUDESSA Osaaminen ja sivistys Terveys ja hyvinvointi Liikunta ja kulttuuri Nuorisotoimi Paikallinen elinkeinopolitiikka Maankäyttö ja rakentaminen Kuntien hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tehtävät ja rakenteet (Järjestämislaki 7 ) Seuraa asukkaiden terveyttä ja hyvinvointia sekä niihin vaikuttavia tekijöitä väestöryhmittäin Raportoi kuntalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista sekä toteutetuista toimenpiteistä valtuustolle vuosittain Valmistelee valtuustolle hyvinvointikertomuksen kerran valtuustokaudessa Asettaa tavoitteet ja toimenpiteet hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen paikallisiin olosuhteisiin ja tarpeisiin perustuen Toteuttaa päätösten vaikutusten ennakkoarviointia Nimeää vastuutahot hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen Tekee yhteistyötä maakunnan ja muiden kunnassa toimivien tahojen kanssa (ml. järjestöt) Lähde: Kymenlaakson materiaalit

17 Maakuntauudistus muuttaa palveluiden järjestämisen ja tuottamisen logiikkaa Maakunnan rooli tulee muuttumaan kaksijakoiseksi järjestäjä- ja tuottaja roolien myötä. Vastuujako pohdittiin työpajatyöskentelyn JÄRJESTÄJÄN TOIMINNOT TUOTTAJAN TOIMINNOT MAAKUNNAN ROOLI TULEVAISUUDESSA Sosiaali-ja terveydenhuolto Pelastustoimi Ympäristöterveydenhuolto Aluekehittäminen Alueiden käytön ja rakentamisen ohjaus Työ-ja elinkeinopalvelut Liikennejärjestelmät ja joukkoliikenne Maaseudun kehittäminen ja lomituspalvelut Vastuu viranomaistoiminnasta Palveluiden arviointi väestön tarpeesta lähtien ja sen perusteella palvelutason määrittäminen Hankinnat Tietopalvelut (tiedon keruu ja analysointi) Palveluverkko, kokonaisuuden hallinta, katvealueiden haltuunotto Palveluketjut Palvelustrategia HYTE Valvonta Rekisterien ylläpito Valinnanvapauden hallinta Yksilöä koskevat viranhaltijapäätökset Yksilön palvelutarpeen arviointi Hankinta (alihankinta) Tietopalvelut (tietojen tuottaminen) Toimipisteiden sijoittaminen (yksityiset) Palvelulupaus Omavalvonta Lähde: Kymenlaakson materiaalit

18 Maakuntakonsernin rakennetta ja tehtäväkokonaisuuksia on alustavasti visualisoitu 1 Maakuntavaltuusto: Maakuntastrategia, palvelustrategia, palvelulupaus, hallintosääntö, investointi-suunnitelma, talouden ohjaus, tilinpäätöksen vahvistaminen, vastuuvapaus yms. lakisääteiset asiat 1 2 Maakuntahallitus: Konserniohjaus, toiminta, hallinto ja talous seuranta ja korjaavat liikkeet sekä sisäinen valvonta ja riskien hallinta Maakunnan muut luottamushenkilöelimet: Esim. sote-lautakunta, kansainvälisyys ja elinvoima, asiakkuus ja palveluiden hankinta, kokonaisturvallisuus ja pelastus, turvallisuus, kasvu Maakuntajohtaja: Maakunnan virkamiesjohto ja esittely maakuntahallitukselle, konsernijohto Kehittämis-yksikkö Viranhaltijaorganisaatio Alueiden käytön palvelut Maaseutupalvelut Konsernipalvelut: Toimialat: Vastuu tehtäväalasta ja sen kehittämisestä Järjestäjän ohjaus ja valvonta Liikelaitokset: Vastuu kustannustehokkaasta palvelutuotannosta Aluekehitys ja kasvu Tietohallinto Hallinto ja juridiikka, tarkastus ja valvonta Kasvupalvelut Pelastus ja kokonaisturvallisuus YTH Viestintä Koulutus ja tutkimus Henkilöstöhallinto Kansainvälisyys Strategia Taloushallinto, hankinnat Sote järjestäminen Asiakkuus ja palveluiden hankinta Omistajuus Lähde: Kymenlaakson materiaalit

19 Sisällys Maakunnan visiotyön taustaa Uudistuksen myötä muuttuvat roolit Strategiatyön viitekehys Visio, missio, strategiset linjaukset ja arvot Strategiset hankkeet ja rakenteita ohjaavat periaatteet Ajatuksia jatkotyöskentelyyn Liitteet

20 Strategian avulla muodostetaan yhteinen näkemys ja suunta tekemiselle. Ilman strategiaa toiminnalla ei ole suuntaan, ja ilman toimintaa, strategia on merkityksetöntä. Strategia on: Yhteinen ja jaettu näkemys tärkeimmistä tavoitteista ja toimenpiteistä Viesti asukkaille, henkilöstölle ja kumppaneille Maakunnan Tahto Valintojen tekemistä (myös ei-valinnat) Profiloituminen ja erottuminen muista toimijoista Yhteinen prosessi Miksi strategia pitää laatia? Muodostetaan yhteinen näkemys Määritellään oman olemassa olon tarkoitus Päätetään yhdessä realistiset strategiset tavoitteet Sitoutetaan johto ja työntekijät Tunnistetaan vastuut, toiminta-alueet ja työnjaot eri toimijoiden kesken Erotetaan strategiset ja operatiiviset asiat toisistaan Mahdollistetaan seuraavat vaiheet suunnittelussa Toteutetaan valitut toimenpiteet ja varmistetaan muutoksen läpivienti Lähde: Deloitten kuva strategian eri tasoista

21 Ensimmäisen maakuntastrategian valmistelun tukena käytettiin strategian eri tasoja visualisoivaa viitekehystä Ensimmäinen maakuntastrategia voi olla väline valmistelun eräiden keskeisten tulosten poliittiseen käsittelyyn ja hyväksyntään: Järjestäjä-tuottaja ratkaisut Konsernirakenne, toimielinrakenne Muuta? Koko maakunnan strategia Strategiassa asetetaan tavoitteet asukkaiden hyvinvoinnin edistämiselle ja aluekehitykselle, annetaan palvelulupaus sekä linjataan maakunnan toimintaperiaatteita. Mikä on oikea yleisyystaso maakuntastrategialle näissä asioissa? Mitä maakunnan työkaluilla voi tehdä? Maakuntastrategian laadintaprosessi raamittaa talousarvion 2019/20 laadintaa Maakunnan sisäinen strategia Strategia on tärkeä mielikuvan rakentaja ja viestinnän väline Lähde: Kymenlaakson materiaalit

22 Ensimmäisen maakuntastrategian valmistelun tukena käytettiin strategian eri tasoja visualisoivaa viitekehystä Maakunnan sisäinen strategia Visio, missio, arvot, strategiset tavoitteet Miten maakunta järjestää ja tuottaa palvelunsa Miten maakunta toimii, pelisäännöt ja periaatteet Talouden raamit ja tavoitteet Päätöksenteko, hallinto, ohjaus ja valvonta, suunnittelu Mitä maakunnan työkaluilla voi tehdä? Vaikuttavuus: Hyvinvointi- ja terveysvaikutukset Tehokkaat ja vaikuttavat palvelut Aluekehitys ja kasvupalvelut, toimeentulo ja kasvu Terveellinen ja turvallinen elinympäristö Sujuva arki, hyvä yhdyskuntarakenne Yhteistyössä Koko maakunnan strategia Maakunnan kaikkien keskeisten toimijoiden näkemys maakunnan tulevaisuudesta: toimeentulo ja hyvinvointi, ympäristö, saavutettavuus, yhteistyö kansallisesti ja kansainvälisesti Vuorovaikutus ja osallistuminen, toimijuus, yhteistyö Yhteinen tavoite, itsekkäät intressit Verkostojohtajuus, co-creation, alustat, ekosysteemit Kansallinen ja kansainvälinen kilpailukyky, profiili ja erikoistuminen, vahvuudet, rooli alueellisessa työnjaossa Maakuntaohjelma konkretisoi osaltaan Lähde: Kymenlaakson materiaalit

23 TYÖPAJATUOTOKSIA Maakuntastrategiatyöpajassa hyödynnettiin pohjana laajaa nykyisten organisaatioiden strategioiden koostetta, jonka pohjalta tunnistettiin erilaisia strategisia painopistealueita / ylätason tavoitteita Työskentelyn keskiössä pidettiin maakunnan sisäisen strategian määrittämistä Maakunnan sisäinen strategia Kymenlaaksossa arki on mutkatonta, sujuvaa ja helppoa, edistämme yhdessä toimintakykyisyyttä ja aktiivisuutta Kymenlaakso on vetovoimainen, haluttu ja arvostettu, tunnettu ja tunnustettu uudistumiskykyinen yhteistyökumppani ja verkostotoimija Kymenlaaksossa on rohkeutta uudistua olemme muutosmyönteinen ja joustava sekä ketterä edelläkävijä Miten maakunta saavuttaa tavoitteensa? Yrittäjyyden ja elinkeinoelämän uudistaminen, monipuolistaminen ja kilpailukykyisyyden vahvistaminen strategisten investointien kautta Kymenlaakson monimuotoisuus - joki, meri, rannikko, saaristo ja kansallispuistot on näkyvässä roolissa osana maakunnan toimintaa Kestävän kehityksen, hiilineutraaliuden ja ympäristöasioiden korostaminen, myös elinkeinoelämässä Osaoptimoinnista kokonaisuuksien hallintaan jatkuvan parantamisen kulttuuri Koko maakunnan strategia Maakunnan kaikkien keskeisten toimijoiden näkemys maakunnan tulevaisuudesta: toimeentulo ja hyvinvointi, ympäristö, saavutettavuus, yhteistyö kansallisesti ja kansainvälisesti Vuorovaikutus ja osallistuminen, toimijuus, yhteistyö Yhteinen tavoite, itsekkäät intressit Verkostojohtajuus, co-creation, alustat, ekosysteemit Kansallinen ja kansainvälinen kilpailukyky, profiili ja erikoistuminen, vahvuudet, rooli alueellisessa työnjaossa Maakuntaohjelma konkretisoi osaltaan Lähde: Maakuntastrategiatyön työpajatuotoksia

24 Sisällys Maakunnan visiotyön taustaa Uudistuksen myötä muuttuvat roolit Strategiatyön viitekehys Visio, missio, strategiset linjaukset ja arvot Strategiset hankkeet ja rakenteita ohjaavat periaatteet Ajatuksia jatkotyöskentelyyn Liitteet

25 SOTE strategiatyön työpajasarjan aikana kiteytettiin Kymenlaakson SOTE kuntayhtymän muutosvaiheen visio, missio, strategiset linjaukset ja arvot Yhteistä tahtotilaa ja näkemystä työstettiin ja kiteytettiin useassa eri työpajassa Kymen Kymppi, voidaan hyvin yhdessä VISIO Kymenlaaksolaiset ovat aktiivisia, hyvinvoivia ja toimintakykyisiä eri elämäntilanteissa MISSIO Paras palvelu hyvinvoiva maakunta Strategiset linjaukset Asiakaskokemus ohjaa toimintaamme Takaamme helposti saavutettavat ja yhdenvertaiset palvelut Henkilöstömme on hyvinvoivaa ja osaavaa Toimimme vuorovaikutteisesti jatkuvasti kehittyen Palvelumme ovat ennaltaehkäiseviä, laadukkaita ja kustannustehokkaita Olemme edelläkävijä / tulevaisuuden toimija Lähde: Sote kuntayhtymän strategiaprosessin tuotoksia

26 SOTE strategiatyön ohessa toteutettiin arvokysely, johon vastasi 98 henkilöä ja yli puolet vastaajista nimesi kotikunnakseen Kouvolan Vastaajan ikä & palveluiden käyttömäärä viim. vuoden aikana Vastaajan kotikunta < 30 v v v v. > 65 v. 0-5 kertaa 6-10 kertaa yli 10 kertaa Vastaajan rooli Asukas 28 Kunnan tai kuntayhtymän työntekijä (sote) 7 Kunnan tai kuntayhtymän työntekijä (muu) Lähde: Sote kuntayhtymän strategiaprosessin tuotoksia

27 Vastaajia pyydettiin arvioimaan SOTE palveluja kuvaavia arvoja. Tärkeimmiksi arvoiksi nousi ammattitaito ja osaaminen, oikeudenmukaisuus, asiakaslähtöisyys, vastuullisuus, yhdessä, vaikuttavuus, arvostava kohtaaminen ja ihmislähtöisyys 120 Erot erittäin tärkeiksi koetuissa arvoissa Kotkan ja Kouvolan asukkaat arvottavat arvostavaa kohtaamista muiden kuntien asukkaita enemmän. Muuten kuntien välillä ei ole havaittavissa merkittäviä eroja. Kunnan tai kuntayhtymän työntekijät ovat asukkaiden kanssa hyvin samoilla linjoilla tärkeimmistä arvoista. Arvot vastuullisuus ja yhdessä asukkaat kokevat työntekijöitä merkittävämmiksi Arvo Asukkaat Työntekijät Ammattitaito ja osaaminen 89 % 82 % Oikeudenmukaisuus 86 % 81 % Asiakaslähtöisyys 83 % 81 % Vastuullisuus 83 % 72 % Yhdessä 78 % 67 % Vaikuttavuus 77 % 82 % Arvostava kohtaaminen 72 % 76 % Ihmislähtöisyys 72 % 75 % Erittäin tärkeä Tärkeä Neutraali Ei niin tärkeä Tyhjä Lähde: Sote kuntayhtymän strategiaprosessin tuotoksia

28 Arvot olivat vastaajien mielestä ymmärrettäviä, mutta priorisointi koettiin osin vaikeaksi ja arvojen konkreettisuutta pohdittiin myös avoimissa kommenteissa Olivatko arvot mielestäsi ymmärrettäviä? Minkä takia arvot koettiin epäselviksi? Arvo Kyllä Ei Asukas Kunnan tai kuntayhtymän työntekijä (sote) Kunnan tai kuntayhtymän työntekijä (muu) Yhteensä Työntekijöiden kommentit (muu & sote): Priorisointi arvojen välillä on vaikeaa. Tasapuolisuus ja oikeudenmukaisuus ja vastuullisuus ovat sillä tasolla yhteiskunnan perusarvoja, että niiden pitäisi olla automaattisesti kaiken julkisesti rahoitetun toiminnan ytimessä. Arvot ovat mielikuvia. Tärkeintä se kuinka arvot näkyvät käytännön työssä. Arvot sanahöttöä, diibadaabaa, eivät lupauksista huolimatta aina toteudu. Kuinka varmistetaan, että arvot toteutuvat jokapäiväisessä työskentelyssä ja että henkilöstöä on tarpeeksi ja saatu toimimaan arvojen mukaisesti? Kuinka arvot näkyvät päivittäisessä tekemisessä tai kuinka ne saadaan näkymään? Arvot ovat ymmärrettäviä, mutta ovat jo soten perustyön pohjana eettisesti ohjaavina arvoina sekä tulevat pohjakoulutuksen ja määrittelevän lain kautta. Puuttuuko arvoista jokin olennainen? Tasavertaisuus Kotimaisuus & palvelu asiakkaan kielellä Saavutettavuus maakunnallisella toimijalla tärkeää huomioida Asukkaiden kommentit: Kiiltokuvamaista, strategista tyhjää sananhelinää. Konkretia jää puuttumaan henkilöllä, joka ei ymmärrä organisaationkehittämisjargonia Ammattitaito ja osaaminen ainoat tärkeät arvot Henkilökuntaa ei ole kuultu ja heillä liian suuri työkuorma, mikä estää arvojen näkymisen työssä Arvot tuntuvat ylhäältä sanelluilta ja tuntuma keinotekoisesta osallistamisesta. Toivottavasti tasavertaisuus toteutuu sekä maakunnan pohjoisessa kuin eteläisessä päässä. Liian yleisellä tasolla, eivätkä johdonmukaisesti tilanteisiin kytkettävissä ja voivat tarkoittaa ihmisille eri asioita. Tulisi olla konkreettisempia. Lähde: Sote kuntayhtymän strategiaprosessin tuotoksia

29 KYMENLAAKSON SOTE PALVELUJEN KOKONAISUUDEN VISUALISOINTI KITEYTTÄÄ STRATEGIAPROSESSIN TUOTOKSIA (luonnos) Kymen Kymppi, voidaan hyvin yhdessä VISIO Kymenlaaksolaiset ovat aktiivisia, hyvinvoivia ja toimintakykyisiä eri elämäntilanteissa MISSIO Paras palvelu hyvinvoiva maakunta Strategiset linjaukset Asiakaskokemus ohjaa toimintaamme Takaamme helposti saavutettavat ja yhdenvertaiset palvelut Henkilöstömme on hyvinvoivaa ja osaavaa Toimimme vuorovaikutteisesti jatkuvasti kehittyen Palvelumme ovat ennaltaehkäiseviä, laadukkaita ja kustannustehokkaita Olemme tulevaisuuden toimija Arvot Ammattitaidolla ja osaamisella Oikeudenmukaisesti Yhdessä Vastuullisesti Asiakaslähtöisesti Lähde: Sote kuntayhtymän strategiaprosessin tuotoksia

30 TYÖPAJATUOTOKSIA Kymenlaakson maakuntastrategiatyön työpajojen aikana kiteytettiin Kymenlaakson maakunnan organisaation visio, missio ja strategiset linjaukset Ihmisen oloinen Kymenlaakso VISIO 2023 Kymenlaakso on ketterä ja kekseliäs hyvinvoiva ja turvallinen elinvoimainen ja kansainvälinen MISSIO Kymenlaaksos virtaa kaikki sujuu yhes! Maakunnan strategiset linjaukset Olemme muutosmyönteisiä, kokeilemme rohkeasti ja tahdomme uudistua Luottamuksella ja yhteistyöllä arki on mutkatonta ja palvelut on helposti saavutettavissa Hyödynnämme toiminnassamme monimuotoisesti tietoa Palvelujen järjestäjänä lähtökohtanamme on asiakkaidemme ja asukkaidemme tarpeet nyt ja tulevaisuudessa Yhteiskuntavastuu ohjaa toimintaamme Lähde: Maakunntastrategiatyön työpajatuotoksia

31 TYÖPAJATUOTOKSIA Maakuntastrategian työpajoissa työstettiin Kymenlaakson maakunnan strategian mukaisia arvoja, joista tunnistettiin ja priorisoitiin viisi keskeisintä Listausta tehdyn strategiakoosteen arvopohdinnasta Mitkä pitäisi olla Kymenlaakson maakunnan arvot? Ehdotettujen arvojen priorisointi ja kiteytys Inhimillisyys keskiössä, se tuo asiakas- ja ihmiskeskeisyyden organisaation toiminnan perustaksi Luotettavasti yhdessä - elämässä mukana Vastuullisuus kantavana voimana kaikissa palveluissa 1. Kokonaisuuden hallinta (vs. osaoptimointi) 2. Ihmislähtöisyys 3. Avoimuus 4. Yhteiskuntavastuu 5. Vilpittömyys 6. Yhteistoiminta 1. Vilpittömyys, rehellisyys, luottamus 2. Ihmislähtöisyys Osaamiseen, yhteistyöhön ja vaikuttavuuteen linkittyvät asiat tärkeitä Osaoptimoinnista kokonaisuuden hallintaan 7. Luovuus ja uudistuminen 8. Vastuullisuus 9. Luotettavuus ja luottamus 10. Rehellisyys 3. Vastuullisuus 4. Luovuus, rohkeus, uudistuminen Tehdään jatkuvasti kaikki hieman paremmin 11. Rohkeus 12. Hyvinvointi 5. Asiantuntijuus Avoimuus ja kumppanuus tärkeitä 13. Oikeudenmukaisuus 14. Asiantuntijuus Lähde: Maakuntastrategiatyön työpajatuotoksia

32 KYMENLAAKSON MAAKUNNAN SISÄISEN STRATEGIATYÖN LINJAUSTEN VISUALISOINTI (LUONNOS) Ihmisen oloinen Kymenlaakso Kymenlaakson visio 2023 Maakunnan strategiset linjaukset ketterä ja kekseliäs hyvinvoiva ja turvallinen elinvoimainen ja kansainvälinen KYMENLAAKSON ARVOT Rehellisyys ja luottamus Ihmislähtöisyys Vastuullisuus Olemme muutosmyönteisiä, kokeilemme rohkeasti ja tahdomme uudistua Luottamuksella ja yhteistyöllä arki on mutkatonta ja palvelut on helposti saavutettavissa Hyödynnämme tietoa monimuotoisesti toiminnassamme Palvelujen järjestäjänä lähtökohtanamme on asiakkaidemme ja asukkaidemme tarpeet nyt ja tulevaisuudessa Yhteiskuntavastuu ohjaa toimintaamme Rohkeus Asiantuntijuus Kymenlaaksos virtaa kaikki sujuu yhes! 2018 Deloitte Oy, Group of Companies. 32

33 TYÖPAJATUOTOKSIA Työpajoissa pohdittiin myös palvelulupauksia Kymenlaaksolaisille SOTE kuntayhtymän strategiatyön pohjalta syntyi syötteitä maakunnan palvelulupauksen työstöön, johon saatiin lisäajatuksia maakunnan strategiatyön pohjalta Maakunnan palvelulupaus Sote-järjestämislakiesityksen mukaan maakunnat antavat omat palvelulupauksensa asukkaille järjestämisvastuullaan olevista palveluista. Palvelulupaus on uusi ohjausväline sosiaali- ja terveydenhuollossa. Julkinen palvelulupaus on maakunnan asukkailleen osoittama tahdonilmaisu siitä, miten sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja käytännössä toteutetaan. Järjestämislaissa ei säädetä tuottajien palvelulupauksista, vaan sitä mietitään valmisteltaessa tulevaa valinnanvapauslainsäädäntöä. Ajatuksena on ollut, että myös palveluntuottajat voisivat antaa asiakkaille palvelulupauksia omista palveluistaan. Työpajassa luonnosteltuja alustavia palvelulupauksia Kymenlaaksolaisille yhdistettynä SOTE liikelaitoksen strategiatyön palvelulupaus pohdintaan Kymenlaaksossa lupaamme olla rohkeasti asiakaslähtöinen laadukkaat ja helposti saavutettavat palvelut hyvää ja aktiivista elämää teemme yhteistyössä parhaamme hyvinvoinnin eteen hoitaa asiat ensimmäisestä kontaktista eteenpäin Ja pidämme sen minkä lupaamme! Lähde: Maakuntastrategiatyön työpajatuotoksia

34 Sisällys Maakunnan visiotyön taustaa Uudistuksen myötä muuttuvat roolit Strategiatyön viitekehys Visio, missio, strategiset linjaukset ja arvot Strategiset hankkeet ja rakenteita ohjaavat periaatteet Ajatuksia jatkotyöskentelyyn Liitteet

35 TYÖPAJATUOTOKSIA Maakunnan strategisten linjausten osalta pohdittiin myös mahdollisia ratkaistavia haasteita Ratkaistavia haasteita kutsuttiin voitettaviksi taisteluiksi VOITETTAVAT TAISTELUT yhteenveto Digitalisaation haltuunotto ja hyödyntäminen Järjestäjän tehtävän haltuunotto, rooliltaan vahva järjestäjä (osaamista, rohkeutta ja valtaa) Ammattimaisen johtajuuden varmistaminen Toimivan organisaation luominen Johdon yhteinen kirkas suunta ja tahtotila sekä siihen sitoutuminen Delegointi, vastuutus ja roolitukset Viranhaltijoiden ja luottamusmiesten vastuiden ja yhteistyön kirkastaminen Laatujärjestelmän kehittäminen Palkitsemisjärjestelmän kehittäminen Työmuotojen kehittäminen Osaamisen varmistaminen uudenlaisiin tehtäviin Yhteistyö ja luottamus eri tasojen ja toimijoiden välillä maakunnan sisäinen (sipulin eri kuoret) maakuntien välinen (esim. yhteistoiminta-alue) Palveluverkon suunnittelussa ja rakentamisessa onnistuminen Tiedolla johtaminen Muutoksessa onnistuminen Kymenlaaksolaisen yhteisen identiteetin ja kulttuurin rakentaminen Henkilöstön osallistaminen ja sitouttaminen muutokseen Luottamuksen rakentaminen maakunnassa työskentelevien ihmisten välille Edunvalvonnassa onnistuminen Keskeisten yhdys-/rajapintojen tunnistaminen ja kehittäminen Viestinnässä onnistuminen Positiivisen kierteen vahvistaminen (työpaikat, väestö, ikärakenne) Vaalit, äänestysaktiivisuus ja ymmärrys maakunnasta Rahoituksen riittävyys (ja investoinnit) taloudellinen kestävyys Lähde: Maakuntastrategiatyön työpajatuotoksia

36 TYÖPAJATUOTOKSIA Tunnistettujen ratkaistavien haasteiden / voitettavien taisteluiden pohjalta nimettiin tärkeimpiä strategisia hankkeita ja toimenpiteitä Tunnistetut voitettavat taistelut ylätasolla Millä strategisilla hankkeilla voitamme tunnistamamme voitettavat taistelut Digitalisaation haltuunotto ja hyödyntäminen Tiedolla johtaminen Järjestäjän tehtävän haltuunotto, rooliltaan vahva järjestäjä (osaamista, rohkeutta ja valtaa) Toimivan organisaation luominen Yhteistyö ja luottamus eri tasojen ja toimijoiden välillä Palveluverkon suunnittelussa ja rakentamisessa onnistuminen Muutoksessa onnistuminen Viestinnässä onnistuminen Rahoituksen riittävyys (ja investoinnit) taloudellinen kestävyys Digitaalisen road mapin luominen sekä valintojen tekeminen lyhyellä ja pitkällä tähtäimellä Järjestäjän tehtävän määrittäminen, rooliltaan vahva järjestäjä (osaamista, rohkeutta ja valtaa) Järjestäjän ja tuottajan roolien määrittäminen Organisaatiorakenteen luominen Talousarvion luominen: suunnitelmat eri toimijoilta, ennusteet, tavoitteet tulevaisuudessa, talouden simulointi, 5-vuotissuunnitelma Henkilöresurssien kartoitus ja suunnitelmat, kunkin osa-alueen osalta, sekä koko maakunnan näkökulmasta; maakuntien välinen yhteistyö (esim. liikenne, vesi, kala ) Osaamisaukkojen tunnistaminen Viestintä ja henkilöstö: sisäinen ja ulkoinen, osallistaminen (laajasti) Sopimusten haltuunotto, hankintatyöryhmän aktivointi Arkistojen siirron suunnittelu Toiminnan kuvaus, hallintosääntö SOTE kuntayhtymän toimintasuunnitelman tekeminen ja kokeilu vuonna 2019 Lähde: Maakuntastrategiatyön työpajatuotoksia

37 Maakunnan asemoitumista suhteessa toimintaa ohjaaviin periaatteisiin pohdittiin ryhmätyöskentelyn kautta oheisen viitekehyksen avulla Harjoituksen tavoitteena oli hahmottaa maakunnan järjestäjäorganisaation tahtotilaa suhteessa tuottajatahoihin Harjoitusta avaavia kysymyksiä Kuinka vahvan ja yhtenäisen ohjauksen ja seurannan järjestäjä edellyttää tuottajakentästä? Kuinka laajaa ja yhtenäistä linjaa palvelutuotannolle halutaan läpi maakunnan? Miten palveluverkko ja palvelustrategia suunnitellaan ja kenen toimesta, kuinka vahvaa integrointia tavoitellaan? Kuinka tärkeänä koetaan yhtenäinen kulttuuri ja arvot maakunnan palveluissa? Mitkä ovat maakunnan strategiset kyvykkyydet ja ydinosaaminen, jotka muodostavat kilpailukyvyn perustan? Mikä on maakunnan näkemys yhtenäisistä järjestelmistä ja työkaluista? Kuvan otsikointia on täsmennetty työpajassa käytettyyn kuvaan verrattuna Lähde: Deloitten viitekehys

38 TYÖPAJATUOTOKSIA Näkemys maakunnan asemoitumisen tavoitetilasta vaihteli ryhmittäin Harjoituksen tavoitteena oli työryhmätyöskentelyn kautta hahmottaa maakunnan rakenteita ohjaavia periaatteita Ryhmien näkemys Kymenlaakson maakunnan asemoitumisesta Esiin nousseita huomioita Kaikkien ryhmien näkökulmasta hallintamallilta koettiin tarvittavan melko laajaa integrointia. Vaadittavista yhteisistä hallintamallin osa-alueista nostettiin esiin erityisesti talous ja budjetti sekä yhteiset arvot ja käytännöt. Lisäksi nähtiin tarvetta yhteiselle seurannalle, ohjeistukselle sekä tavoitteistolle. Operationaalisen itsenäisyyden osalta nähtiin vaadittavan strategista kontrollia. Esimerkkinä mainittiin palvelutuotanto, jolle nähtiin tarvittavan yhtenäiset linjaukset ja raamit (esim. asiakaslähtöisyys, yhteiset palveluperiaatteet), joiden puitteissa toimijoilla tulisi kuitenkin säilyä mahdollisuus soveltaa vapaasti tiettyjä toimintalinjauksia. = Ryhmä 1 = Ryhmä 2 = Ryhmä 3 Palvelutuotantoa tarkasteltiin erityisesti järjestäjän näkökulmasta ja ryhmien näkemykset vaihtelivat sen asemoitumisen suhteen melko paljon. Esiin nousi kuitenkin tarve integroiduille palveluille ja asiakasprosesseille. Myös näkemys maakunnan kulttuurin asemoitumisesta vaihteli ryhmien kesken. Toisaalta nähtiin, että kaikilla tulisi olla yhteiset arvot maakuntabrändin alla, mutta toisaalta koettiin tärkeäksi, että markkinoilla toimivat yhtiöt saavat jatkossakin toteuttaa omanlaistansa kulttuuria. Lisäksi mainittiin tarve myös yhtenäiselle henkilöstöpolitiikalle. Ydin kyvykkyyksien suhteen nähtiin tarve strategiselle kontrollille tai laajalle integroinnille. Esiin nostettiin, että tarvitaan integroitu menettelytapa, jolla saadaan kokonaisuutta hyödyttävä osaamispääoma (erityisesti sopimusosaaminen) rakennettua maakunnalle. Järjestäjän näkökulmasta korostettiin osaajien verkoston luomisen tärkeyttä. Näkemys Infran & Teknologian asemoitumisesta painottui laajan integraation puoleen ja esiin nostettiin tarve yhteiselle arkkitehtuurille. Yhteisen arkkitehtuurin päälle rakennettaisiin kerroksia tarpeiden mukaan ja esimerkiksi pääsy asiakkaan tietoihin tulisi järjestelmäpuolella olla mahdollista aina tarvittaessa. Tietojärjestelmien suunnittelun tulisi siten tapahtua järjestäjälähtöisesti. Lähde: Maakuntastrategiatyön työpajatuotoksia

39 Sisällys Maakunnan visiotyön taustaa Uudistuksen myötä muuttuvat roolit Strategiatyön viitekehys Visio, missio, strategiset linjaukset ja arvot Strategiset hankkeet ja rakenteita ohjaavat periaatteet Ajatuksia jatkotyöskentelyyn Liitteet

40 TYÖPAJATUOTOKSIA Strategiatyössä ja rakenteiden suunnittelussa on tärkeä huomioida seuraavia esille nousseita pohdintoja Tärkeitä huomioitavia asioita jatkotyöskentelyssä Tunnistetut uhkakuvat ja riskit Strategisten linjausten (sekä skenarioiden) ja rakenteiden suunnittelu Kehitettävien kokonaisuuksien tunnistaminen ja ylätason teemoittaminen, esimerkiksi Järjestäjätoiminnon kokonaisuuden ylätason teemoitus Integraatiotoiminnan kokonaisuuden ylätason teemoitus Taloustoiminnon kokonaisuuden ylätason teemoitus ICT-toiminnon kokonaisuuden ylätason teemoitus Liikelaitoksen kokonaisuuden ylätason teemoitus Eri toimintokokonaisuuksien ylätason teemoitus Osallisuuden kokonaisuuden ylätason teemoitus Tunnistettujen teemojen projektointi ja projektien omistajien määrittäminen Lisäksi läpileikkaavien teemojen tunnistaminen ja projektointi Projektien ja niiden osaprojektien kartoittaminen ja visualisointi sekä projektihallintamallin luominen Aikataulun ja vaiheistusten luominen kullekin kokonaisuudelle ja sen teemoille ja projekteille Poliittisen tahtotilan puuttuminen ja sitoutuminen muutokseen Johdon kirkkaan yhteisen suunnan puuttuminen ja sitoutumattomuus muutokseen Työntekijöiden ja asiakkaiden liian vähäinen osallistaminen muutoksen suunnitteluun ja läpivientiin Aikataulun epärealistisuus suhteessa tavoitteisiin Viestinnässä epäonnistuminen Järjestäjän ja tuottajan roolien ja tehtävien määrittelyn epäselkeys, jolloin toiminnan eriytyminen mutta myös eheä yhteistyö vaikeutuu Oikeanlaisen osaamisen varmistaminen ja resursoinnin riittävyys Toiminnan kehittämisen muuttuminen organisaatioiden ja prosessien kuvausprojekteiksi, jolloin unohdetaan miksi kuvauksia ja suunnitelua tehdään Kehittämisprojekteille ei nimetä omistajia ja selkeää hallintamallia edistymisen varmistamiseksi Vetovastuu kehitystoiminnasta siirtyy tietohallinnolle tai taloudelle, jolloin toiminnan suunnittelu jää taka-alalle Hallinnon rakentaminen saa suuremman huomion kuin toiminnan suunnittelu Lähde: Maakuntastrategiatyön työpajatuotoksia

41 Sisällys Maakunnan visiotyön taustaa Uudistuksen myötä muuttuvat roolit Strategiatyön viitekehys Visio, missio, strategiset linjaukset ja arvot Strategiset hankkeet ja rakenteita ohjaavat periaatteet Ajatuksia jatkotyöskentelyyn Liitteet

42 Maakuntastrategian prosessi KYMENLAAKSON MAAKUNTASTRATEGIA P I D E N N E T T Y E S I V A L M I S T E L U VÄ L I A I K A I S H A L L I N T O UUSI MAAKUNTAVALTUUSTO VASTUUT A. TYÖN ORGANISOITUMINEN (Valmist., Linjaus, Semin., Esitys, Päätös) Stara / strategiatiimi (V 6-11/17) Muutosjohtaja MakuSote strategiatiimi (V 12/17-12/18) Mujo+Sojo Maku-työryhmä (V, L 13.10, Mujo Sote-työryhmä (V, L 11/17, Sojo Mkh:n VATE (L 18.10, Mujo VATE (L, P? 7-12/18) Mujo Poliittinen OR (pol. L Majo Liiton maakuntahallitus (L, P?) Majo Maakuntahallitus (L, E 2-9/19) MAJO Maakuntavaltuusto (S 5/19 ja P 8-9/19 MAJO B. STRATEGIATYÖN VIITEKEHYS Prosessikuvaus (10-11/17) Lähtöasetelmat, reunaehdot (10-11/17) C. OSA-ALUEET / TEHTÄVÄT: I HUOMIOITAVAT TAUSTALINJAUKSET maakuntajohdon työpajat (8.6., ) maakuntaohjelmaan kytkeytyminen (8-10/17) maakuntakaavan kytkeytyminen (11/17-1/18?) muutosvisio (4-6/17) siirtyvien organis. strat. Analysointi (11/17-1/18) muiden linjausten analysointi (11/17-1/18) Hallinnonalojen tulevaisuuskatsausten tarkastelu (8/18) Perlaconin talousselvitykset (perusselvitys tehty) Talouden simulointi, VM II NYKYTILA- JA TOIMINTAYMPÄRISTÖANALYYSIT nykytila ja toimintaymp./maku (pääosin tehty, 2/18) nykytila ja toimintaymp./sote (11/17-2/18) hyvinvoinnin tila (vrt. hyvinvointikertomus) (tilattu selvitys) maakunnan taloudellinen tila (11/17-1/18 ) Toimintaympäristön skenaariotyö (4-6/18) Strategia-tiimi/MHVate Strategia-tiimi/MHVate Majo Strategia-tiimi Malve-ryhmä Mujo HanKa HanKa HanKa Mujo + taloustyöryhmä Strategia-tiimi + Makutyöryhmä Sote-työryhmä, strategiatyöryhmä HYTE-työryhmä Taloustyöryhmä Strategiatyöryhmä + maakuntajohdon työpaja

43 Maakuntastrategian prosessi KYMENLAAKSON MAAKUNTASTRATEGIA III VISIO, MISSIO vision ja mission laatiminen (2-3/18) Visio - haluttu kuva organisaation tulevaisuudesta Missio - organisaation toiminta-ajatus Strategisten ylätavoitteiden laadinta (2-3/18) IV PROSESSIAIKAINEN VIESTINTÄ JA VUOROVAIKUTUS Viestintäsuunnitelma (11/17-1/18) Henkilöstön osallistaminen strategiaprosessiin (jatkuva prosessi) Sidosryhmien osallistaminen strategiaprosessiin (jatkuva prosessi) V STRATEGISET LINJAUKSET (Valinnat ja poisvalinnat) (8-11/18 Vate, 1-9/19 Mkh+Mkv) ELINYMPÄRISTÖN JA ALUEEN ELINVOIMAN KEHITTÄMINEN alueet (aluekehitys?) alueiden käyttö (vrt. maakuntakaava) liikennepalvelut ja liikennejärjestelmät elinympäristön, kulttuuriympäristön ja luonnonympäristön laatu osaamis-ja innovaatioympäristö liiketoimintaympäristö elinkeinot (vrt. maakuntaohjelma) ASUKKAIDEN OSALLISUUS osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet äänestysaktiivisuuden kasvattaminen (2-3/18 suunnitelma, 4/18 eteenpäin toteutus vaaleihin asti) HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN hyvinvoinnin tilan linjaukset ja tavoitteet P I D E N N E T T Y E S I V A L M I S T E L U VÄ L I A I K A I S H A L L I N T O UUSI MAAKUNTAVALTUUSTO ylin johto Strategiatyöryhmä + MH-Vate Strategiatyöryhmä/MH-Vate Vate, Mkh, Mkv Demokratiaryhmä? HYTE-ryhmä

44 Maakuntastrategian prosessi KYMENLAAKSON MAAKUNTASTRATEGIA PALVELUIDEN JÄRJESTÄMINEN JA TUOTTAMINEN Palvelutuotantostrategia palveluiden järjestäminen palveluiden tuottaminen palveluverkko ja tavoitteet palvelujen laatu ja vaikuttavuus omistajaohjaus* asiakastarpeet ja asiakasohjaus palvelumarkkinoiden kehittäminen eri toimijoiden työnjako valta, vastuut ja roolit päätöksenteossa Yhteistoiminta muiden maakuntien kanssa kumppanuus palvelujen tuottamisessa resurssituottavuus ja synergiat tiedolla johtaminen ja ICT LAISSA SÄÄDETYT PALVELUTAVOITTEET palvelulupaukset muut palvelutavoitteet OMISTAJAPOLITTIIKKA omistajapolitiikan linjausten määrittely* P I D E N N E T T Y E S I V A L M I S T E L U VÄ L I A I K A I S H A L L I N T O UUSI MAAKUNTAVALTUUSTO Sote- ja Makuryhmät Yhteensovittaminen Sote- Ky:n valmistelun kanssa HENKILÖSTÖPOLITIIKKA henkilöstöprosessit johtaminen ja esimiestoiminta palvelussuhteet, tehtäväkuvaukset palkkaus yhteistoiminta muutosvalmennuksen tarpeen arviointi ja Mh-Vyte, henkilöstötyöryhmä Mh-Vyte, henkilöstötyöryhmä VI SEURANTA, ARVIOINTI JA TARK. yhteys TA ja TP-prosesseihin perusprosessien kuvaus Organisointi ja säännöt Hallintosäännön valmistelu VII RESURSSIT TYÖN TOTEUTTAMISEEN

45