SIIKAJOEN KUNTA HENKILÖSTÖKERTOMUS Työyhteisötoimikunta Kunnanhallitus Valtuusto. Kuva: Pirkko Kinnunen

Transkriptio

1 SIIKAJOEN KUNTA Kuva: Pirkko Kinnunen HENKILÖSTÖKERTOMUS 2017 Työyhteisötoimikunta Kunnanhallitus Valtuusto

2 SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ PÄÄVASTUUALUEET KUNNANHALLITUS... 3 Yhteistoiminta SIVISTYSLAUTAKUNTA TEKNINEN LAUTAKUNTA TILASTO-OSA HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ HENKILÖSTÖN IKÄ- JA SUKUPUOLIJAKAUMA HENKILÖSTÖN VAIHTUVUUS TYÖAIKA JA TYÖPANOS Työaika Sairauspoissaolot Muut poissaolot TYÖHYVINVOINTI JA TYÖSSÄ JAKSAMINEN Työterveyshuolto Kuntoutus Koulutus Vuorotteluvapaa Liikunta- ja kulttuurisetelit Savuttomuus Työpaikkaruokailu Työskentelyolosuhteet SOPIMUSMUUTOKSET JA ELÄKEUUDISTUS VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUSTEN SOPIMUSMUUTOKSET ELÄKEUUDISTUS HENKILÖSTÖKUSTANNUKSET

3 1 YLEISTÄ Vuosittain tilinpäätöksen yhteydessä tehtävä Siikajoen kunnan henkilöstökertomus antaa läpileikkauksen päättyneen vuoden henkilöstövoimavarojen määrästä ja rakenteesta, työvoimakustannuksista ja työpanoksesta sekä henkilöstön työhyvinvoinnista sekä työssä jaksamisesta. Henkilöstövoimavarojen arvioinnin tarkoituksena on edistää kunnan henkilöstöjohtamisen tuloksellisuutta ja tukea myös päätöksentekijöitä resurssien suuntaamisessa. Kunnan tavoiteorganisaation pohjalta tarkastellaan jatkuvasti mm. eläköitymisten vaikutuksia niin tehtävien järjestelyihin kuin henkilöresursseihinkin. Päättyneenä vuonna tätä menettelyä on käytetty mm. eläköityvän työnjohtajan tehtäviä järjesteltäessä. Vuonna 2017 tehtiin useita henkilöstön asemaan liittyviä uudistuksia. Jo keväällä uudistettiin kunnan hallintosääntö uuden kuntalain vaatimusten mukaiseksi, ja samalla tarkasteltiin henkilöstöasioita koskevia hallintosäännön määräyksiä. Päättyneenä vuonna tehtiin myös mittava muutos KVTES:n tehtävien vaativuuden arviointijärjestelmään (ns. TVA) henkilöstöasiantuntijan vetovastuulla. Kolmas merkittävä uudistus koski henkilöstö- ja koulutussuunnitelmaa, joka laadittiin nyt ensimmäistä kertaa siten, että kunnalla on mahdollisuus hakea koulutuskorvausta. Kaikkia näitä muutoksia käsiteltiin valmisteluprosessin aikana työyhteisötoimikunnassa yhdessä henkilöstön edustajien kanssa. Valmisteilla olevat sote- ja maakuntauudistuksen suorat vaikutukset Siikajoen kunnan henkilöstöön vaikuttavat kohtalaisen vähäisiltä. Merkittävimmät muutokset tulevat kohdistumaan siivous- ja ruokapalveluihin. Välillisesti uudistus kuitenkin voi vaikuttaa huomattavasti laajemmin. Valtakunnallinen ajankohtainen keskustelu työvoiman saatavuudesta ja työurien pidentämisestä sekä kuntatalouden kestävyys haastaa kuntamme poliittiset päättäjät, virkamiesjohdon, lähiesimiehet ja myös koko henkilöstön arvioimaan kunnan henkilöstöresursseja. Henkilöstö on nähtävä ennen kaikkea voimavarana, investointina, mutta toisaalta myös kustannuksena kunnan palvelutoiminnan kokonaisuudessa. Aloitin kunnanjohtajana , ja heti alussa panin merkille, kuinka osaavaa ja ahkeraa väkeä Siikajoen kunnan palveluksessa on. Ammattitaitoinen ja motivoitunut henkilöstö on kunnan tärkeimpiä menestystekijöitä. Haluankin kiittää koko henkilöstöä päättyneestä vuodesta ja toivon kaikille voimia tulevaisuuden haasteiden kohtaamiseen. Mauno Ranto kunnanjohtaja 2

4 2 Päävastuualueet Siikajoen kunnan hallinto jakaantuu kolmeen päävastuualueeseen, joita ovat kunnanhallitus, sivistyslautakunta ja tekninen lautakunta. 2.1 Kunnanhallitus Kunnanhallituksen päävastuualueelle kuuluu kunnanjohto, talous- ja palkkahallinto, kuntamarkkinointi, ict, työllisyystoiminta sekä siivous- ja ruokapalvelut. Lisäksi päävastuualueelle kuuluu ulkopuolelta hankittavia palveluita. Kunnan toiminnassa tapahtui vuonna 2017 merkittävä muutos, kun kunnanjohtaja vaihtui Lisäksi toimistotiimissä tapahtui eläköitymisiä ja uutta henkilökuntaa rekrytoitiin eläköityneiden tilalle tavoiteorganisaation mukaisesti. Tietosuojavastaavaksi nimitettiin yleishallinnon ict-tukihenkilö tehtävänään valmistella tietosuoja-asetuksen voimaantuloa Johtoryhmä kokoontui säännöllisesti, noin kerran kuukaudessa. Lisäksi pidettiin esimiesiltapäiviä, joissa käsiteltiin ajankohtaisia asioita. Toimistotiimi kokoontui säännöllisesti, siivous- ja ruokapalveluissa pidettiin palavereita sekä työllisyystoiminnassa suunniteltiin toiminnan vakiinnuttamista. Kunnanhallitus päätti työllisyystoimikunnan esityksestä vakiinnuttaa työpajatoiminnan ja rekrytoida vuoden 2018 alusta työllisyyskoordinaattorin. Kunnallisvaalit pidettiin keväällä Siikajoen kunnanvaltuustosta vaihtui 2/3. Sote- ja maakuntauudistus vaikuttaa kunnanhallituksen päävastuualaiseen toimintaan lähinnä ruokapalveluiden toiminnan kautta. Mietittäväksi tulee, miten ruokapalveluiden toiminta jatkuu, kun sosiaali- ja terveyspalveluille myytävä ruokapalvelu poistuu kunnan palvelutuotannosta. Kunnanhallituksen alaista toimintaa tarkastellaan kriittisesti vuoden 2018 aikana, kuten muutakin kunnan toimintaa, jotta säästöjä olisi tulevaisuudessa löydettävissä. Yhteistoiminta Siikajoen kunnassa on nimetty työyhteisötoimikunta. Työyhteisötoimikunnan yhteistyötoiminnan tavoitteena on antaa henkilöstölle mahdollisuus yhteisymmärryksessä työantajan kanssa osallistua kunnan toiminnan kehittämiseen ja antaa henkilöstölle mahdollisuus vaikuttaa omaa työtään ja työyhteisöään koskevien päätösten valmisteluun sekä samalla edistää kunnallisen palvelutuotannon tuloksellisuutta ja henkilöstön työelämän laatua. Tehtävänä on työnantajan ja henkilöstön yhteistoiminnan avulla kehittää lain säännösten mukaisesti suunnitelmallisesti työympäristöä, työyhteisöjen henkistä hyvinvointia sekä työn turvallisuutta ja parantaa työelämän laatua osana kunnan palvelutoimintaa, sen henkilöstöpolitiikkaa ja johtamiskäytäntöä. Tehtäviin kuuluu myös tasa-arvolain tavoitteiden edistäminen ja seuranta. 3

5 Toimikuntaan kuuluu työnantajan edustajina työsuojelupäällikkö, hallinto- ja talouspäällikkö sekä kunnanjohtaja. Työtekijöitä edustavat työsuojeluvaltuutettu ja pääluottamusmies JUKOsta ja JHLstä sekä ammattijärjestöistä JUKOn, JYTYn, SUPERin sekä TEHYn edustajat. Työterveyshuollon edustajana on työterveyshoitaja. Luottamusmiesorganisaatiota edustavat valtuuston ja hallituksen puheenjohtajat. Työyhteisötoimikunta käsittelee työsuojelun toimintaohjelman mukaisia asioita, joista mainittakoon mm. työssä tapahtuneet läheltä piti tilanteet ja erilaiset vaaratilanteet sekä työterveyshuollon toimintasuunnitelma. Henkilöstön hyvinvoinnin edistämiseksi työantaja tarjoaa mahdollisuuden käyttää ilmaiseksi Siikajoen kunnan kuntosaleja sekä Smartumin Liikunta- ja kulttuuriseteleitä. 2.2 Sivistyslautakunta Sivistyslautakunnan vastuualueeseen kuuluvat varhaiskasvatuksen ja opetuspalveluiden lisäksi vapaa-ajan hyvinvointipalvelut. Vapaa-ajan hyvinvointipalvelut sisältävät kirjasto- ja kansalaisopistotoiminnan lisäksi nuoriso- ja liikuntapalvelut sekä nuorten työpajatoiminnan. Varhaiskasvatuksessa palveluvalikkoa laajennettiin määräaikaisella ryhmäperhepäiväkodilla. Vuoden aikana lisättiin lastenhoitajan toimi sekä vakinaistettiin varhaiskasvatuksen erityisopettajan toimi alkaen. Kunnallinen perhepäivähoito puolestaan jatkoi vähenemistään. Esi- ja perusopetusta annetaan viidellä koululla. Tarjolla on myös aamu- ja/tai iltapäivätoimintaa. Lisäksi kunnassa toimii lukio. Osa opettajista on peruskoulun ja lukion yhteisiä opettajia. Nuoriso- ja liikuntapalveluja tarjotaan kuntalaisille joka kylällä. Ruukin kylällä avattiin nuorisotalo Ruori, jonne on keskitetty osa nuorten toiminnasta sekä tukitoimista. Kirjastopalveluja on tarjolla pääkirjaston lisäksi neljässä lähikirjastossa. Myös kansalaisopisto toimii aktiivisesti eri kylillä. 2.3 Tekninen lautakunta Teknisen puolen ympäristötöissä laajennettiin palkkatuella palkattujen, kuntouttavassa työtoiminnassa olevien sekä muissa työllistämistoimissa olevien henkilöiden työllistämistä ympärivuotiseksi toiminnaksi aikaisemman kesäajan sijaan. Tämän mahdollisti ympäristötöiden osalta puistotyönjohtajan osa-aikaisen työsuhteen muuttaminen kokoaikaiseksi kertomusvuoden alusta lukien. Työllisyystoiminta liitettiin kunnan työpajatoimintaan niin sanottuna liikkuvana työpajana, jota hallinnoin kunnanhallituksen alainen työllisyystoimikunta. Teknisen lautakunnan alaisen henkilöstön osalta valmistauduttiin loppu vuodesta työnjohtajan eläköitymiseen. Paikkaa ei täytetty, vaan työt jaettiin kiinteistöpäällikölle, puistotyönjohtajalle ja tekniselle johtajalle. 4

6 3 TILASTO-OSA Kunnan henkilöstömäärässä ei ole tapahtunut suurta muutosta aikaisempiin vuosiin verrattuna. Määräaikaisia työsuhteita on tarkasteltu toiminnan kautta. Toimintojen vakiinnuttua on henkilöstöä vakinaistettu. 3.1 Henkilöstön määrä Siikajoen kunnan palveluksessa oli vuoden 2017 lopussa yhteensä 283 henkilöä. Hallintokunta vakinaiset sijaiset määräaikaiset työllistetyt yhteensä Hallinto Siivous- ja ruokapalvelu Sivistystoimi Tekninen toimi Yhteensä Palkkaa saava henkilöstö jakaantui kertomusvuonna hallintokunnittain seuraavasti: Hallintokunta vakinaiset sijaiset määrä- työllistetyt yhteensä yhteensä aikaiset ilman työllistettyjä Vuodet Hallinto Siivous- ja ruokapalvelu Sivistystoimi Tekninen toimi Yhteensä Työ- ja toimintapajat ovat hallinnollisesti yleishallinnon alaisuudessa, mikä näkyy määräaikaisten työsuhteiden määrässä. Henkilöstömääriin ei sisälly kansalaisopiston määräaikaisia työntekijöitä tai tuntiopettajia (30 henkilöä) eikä palkattomalla työ- ja virkavapaalla olevia henkilöitä (16 henkilöä). Vuoden lopussa kuntaan palvelussuhteessa olevien vakinaisten määrä oli 194 henkilöä (vuoden 2016 luku oli 191 henkilöä ja vuoden 2015 luku 186 henkilöä). 5

7 Palkkaa saava henkilöstö : vakinaiset 160 sijaiset 120 määräaikaiset työllistetyt yhteensä yht ilman työllistettyjä 0 Hallinto Siivous- ja ruokapalvelu Sivistystoimi Tekninen toimi Yhteensä Vuonna 2017 palkkaa on maksettu 546 henkilölle (edellisvuonna 607 henkilölle). Heillä oli palvelujaksoja yhteensä 1418 (edellisvuonna 1391). Palkkaa tai korvauksia on maksettu mm. henkilöitä palvelujaksoja koululaisten kesätöistä kansalaisopiston määräaikaiselle henkilökunnalle muille: esiintyjät, säestäjät ja muusikot, toimeksiannot Kokous- ja toimituspalkkioita, vuosipalkkioita sekä ansionmenetyskorvauksia ja luottamustoimien matkakustannusten korvauksia on maksettu 142 eri henkilölle. Aktiivisia toimielimiä kunnassa on ollut Henkilöstön ikä- ja sukupuolijakauma Kunnan henkilöstöstä naisia oli 79,4 prosenttia ja miehiä 20,6 prosenttia. Miesten osuus kasvoi 0,2 prosenttiyksikköä. Henkilöstöstä yli 50-vuotiaita oli 47,4 prosenttia ja alle 30-vuotiaita oli 4,6 prosenttia. Yli 50-vuotiaiden suhteellinen osuus oli laskenut edellisvuodesta 1,3 prosenttiyksikköä ja nuorten, alle 30-vuotiaiden osuus oli noussut 0,9 prosenttiyksikköä. 6

8 IKÄTAULUKKO, PALVELUSSUHTEESSA OLEVAT VAKINAISET yht. alle ja sitä vanh. Yleishallinto *hallinto *siivous- ja ruokapalvelut Sivistystoimi *hallinto *varhaiskasvatus ja päivähoito *kirjasto ja vapaa-aika *koulutoimi Tekninen toimi *hallinto *kiinteistöt, ympäristö ja lämpölaitokset Yhteensä, joista miehiä (20,6 %) 40 naisia (79,4 %) 154 Prosenttiosuus 4,6 % 18,0 % 29,9 % 35,1 % 12,4 % Ikäjakauma hallintokunnittain yht alle Yleishallinto Sivistystoimi Tekninen toimi Vakinainen henkilöstö, miehet ja naiset Miehet 20,4% Naiset 79,6% Yhteensä Yleishallinto Sivistystoimi Tekninen toimi 7

9 3.3 Henkilöstön vaihtuvuus Vuonna 2017 päättyi 10 henkilön toistaiseksi voimassa ollut palvelussuhde. Heistä yhdeksän jäi eläkkeelle (edellisvuonna kuusi). Lisäksi sivistystoimessa on ollut viisi henkilöä virka- tai työvapaalla hoitaakseen toista tehtävää muun työnantajan palveluksessa. Eläköityminen tulee jatkumaan Siikajoen kunnassa Kevan ennusteiden mukaan seuraavan viiden vuoden aikana niin, että eläkkeelle jää vuosittain keskimäärin yhdeksän henkilöä. Suhteellisesti eniten on ennustettu eläköityvän laitoshuoltajia sekä kirjastovirkailijoita kiinteistö- ja toimistohenkilöstön lisäksi. Suurin osa eläkevakuutetuista kuuluu joustavan eläkeiän piiriin, mikä tekee eläköitymisen ennustamisesta aikaisempaa epävarmempaa. Vuoden 2017 eläkeuudistuksen vaikutukset tulevat näkymään ennusteissa vasta tulevina vuosina. Kevan tilastojen mukaan vuonna 2017 Siikajoen kunnasta eläkkeelle siirtyneiden keski-ikä oli 60,5 vuotta, kun se vuotta aikaisemmin oli 59,8 vuotta. Keskimäärin eläkkeelle on jääty 59,7 ja 61,5 ikävuosien välillä viimeisen viiden vuoden aikana. 3.4 Työaika ja työpanos Kunnassa yleisimmin noudatettava työaikamuoto on yleistyöaika. Toiseksi eniten henkilöstöä on opetustyöajassa. Vakinaisen, yleistyöajassa olevan henkilöstön määrä on hieman lisääntynyt edellisvuodesta. Sairauspoissaolot ovat jatkaneet hienoista laskua Työaika Kertomusvuoden päättyessä Siikajoen kunnan palveluksessa olevasta vakinaisesta henkilöstöstä kokoaikainen palvelussuhde oli 183 henkilöllä (94,3 %). Heistä kahdeksan teki osa-aikatyötä omasta pyynnöstä. Osa-aikatyötä joko osaeläkkeen tai töiden luonteen takia teki 11 henkilöä (5,7 %). Vakinaisen henkilöstön työaikamuodot - Toimistotyöaika 31 henkilöä - Yleistyöaika 90 henkilöä - Omassa kodissaan työskentelevät perhepäivähoitajat 4 henkilöä - Opetustyö 68 henkilöä - Eräiden asiantuntijoiden työaika 37,5 h 1 henkilö Sairauspoissaolot Vuoden 2017 aikana sairauslomalla oli 197 eri henkilöä. Sairauspoissaolopäiviä työtapaturmat mukaan lukien heillä oli yhteensä Sairauspoissaoloista oli työtapaturmapäiviä 292. Osa-aikaisella sairauslomalla henkilöstöä oli yhteensä 66 päivää. Osa-aikaisen sairausloman tarkoituksena on tukea työkyvyttömän henkilön 8

10 pysymistä työelämässä ja paluuta kokoaikaiseen työhön. Tilastoidut sairauspoissaolot eivät sisällä määräaikaisella kuntoutustuella olleiden työntekijöiden poissaolopäiviä. Sairauspoissaoloja ilman työtapaturmapäiviä oli 2979 päivää, joista palkattomia sairauslomia oli 317 päivää. Palkattomat sairauslomat ovat yleensä viesti pitkistä, yli 180 päivää kestäneistä sairauspoissaoloista. Sairauspoissaolot sisältävät vapaa-ajan tapaturmista aiheutuneita poissaoloja 515 päivää (vuonna 2016 yhteensä 343 päivää ja vuonna 2015 yhteensä 516 päivää). Työtapaturmat mukaan lukien sairauspoissaoloja oli 13,8 päivää palkkaa saava henkilöä kohden. Vastaava luku Siikajoen kunnassa vuonna 2016 oli 14,7 päivää. Työterveyslaitoksen mukaan kunta-alalla sairauspoissaoloja vuonna 2016 oli keskimäärin 16,7 päivää henkilötyövuotta kohden. Sairauspoissaolojen kehitys vv ,9 19,3 Sairauspoissaolot keskimäärin pv/henkilö (sis. työtapaturmat) 21,1 17,8 16, ,5 14,1 14,8 15,2 14,7 13, alkaen mukana ei ole maatalouslomitus alkaen mukana ei ole sosiaalitoimi alkaen mukana ei ole maaseutuhallinto. Sairauspoissaoloista omalla ilmoituksella ilman erillistä todistusta poissa oli 135 henkilöä yhteensä 417 päivää. Poissaolokertoja heillä oli 253. Keskimääräinen poissaoloaika oli 1,6 päivää. Keskimääräinen poissaoloaika omalla ilmoituksella ei ole juurikaan vaihdellut vuosittain. Tilastoja tarkasteltaessa on hyvä ottaa huomioon, että pienessä organisaatiossa ja työyhteisössä yhden tai muutaman henkilön pitkä poissaolo vaikuttaa kokonaistilanteeseen aiheuttaen tilastollista vääristymää. Yksityiskohtaisia tietoja sairauspoissaoloista ei kuitenkaan voida antaa yksilön tietosuojan vuoksi. 9

11 Sairauspoissaolot jakaantuivat hallintokunnittain seuraavasti: Hallintokunta Sairauspoissaolot pv, ilman työtapaturmia Työtapaturmat, pv Keskimäärin, pv/henkilö Palkkaa saava henkilöstö Yleishallinto ,4 29, Siivous- ja ruokapalvelu ,0 12, Sivistystoimi ,8 9, Tekninen toimi ,7 13, Työllistäminen ,9 46, Yhteensä ,7 13, Sairauspoissaoloja 13,8 12,6 Työtapaturmia 0,9 1,2 Työterveyslaitoksen Kunta10 tutkimuksen mukaan sairauspoissaolojen määrä ei kunnissa enää vähene. Tutkimuksen mukaan huippuvuoden 2008 jälkeen vuodesta 2013 alkaen sairauspoissaolojen määrä on pysynyt tasaisena. Siikajoen kunnan poissaolotilastot myötäilevät Työterveyslaitoksen tutkimustuloksia. Terveystalon tilaston mukaan Siikajoen kunnan työterveyslääkärin vastaanoton käyntejä aiheuttivat eniten tuki- ja liikuntaelinsairaudet. Määrällisesti eniten sairauspoissaoloja oli kuitenkin mielenterveyden häiriöiden takia Muut poissaolot Palkallisista perhevapaista tilapäistä hoitovapaata käytti 53 henkilöä. Poissaolokertoja oli 154 ja poissaolopäiviä 246. Keskimääräinen poissaoloaika oli noin 1,6 päivää. Muihin perhevapaisiin, joihin kuuluvat äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaat, hoitovapaat, vapaat perheenjäsenen hoitamiseksi sekä poissaolot muiden pakottavien perhesyiden vuoksi, käytettiin 1725 päivää (edellisvuonna 1295 päivää), joista palkallisia päiviä oli 332. Vuoden aikana lomautettuina oli 19 koulunkäynninohjaajaa koulujen lomien aikana. Heillä lomautuspäiviä oli 636. Vuosilomia ja säästövapaita henkilöstöllä oli vuonna 2017 yhteensä 6070 päivää. Muita palkallisia poissaoloja oli 719 päivää. Näihin poissaoloihin sisältyvät mm. erilaiset koulutuspäivät sekä merkkipäivävapaa. Ylityö- ja tasoitusvapaita kirjattiin palkkaohjelmaan yhteensä 330 päivää, jossa on vähennystä edellisvuoteen verrattuna 20 prosenttia. Palkattomia vapaita pidettiin yhteensä 3335 päivää. Palkattomat vapaat sisältävät mm. opintovapaat, vuorotteluvapaat ja lomautukset, vapaat yksityisasioiden vuoksi sekä toisen viran hoidot muun työnantajan palveluksessa. 10

12 21,25 20,84 6,68 38,67 12,56 sairaus perhevapaat vuosil/säästöv muu palkallinen muu palkaton 3.5 Työhyvinvointi ja työssä jaksaminen Siikajoen kunnan vision mukaan palvelut tuottaa ja järjestää ammattitaitoinen ja motivoitunut henkilöstö paikallisissa ja seutukunnallisissa verkoissa. Siikajoen kunta työnantajana panostaa eri tavoin henkilöstönsä työhyvinvointiin sekä työssä jaksamiseen Työterveyshuolto Siikajoen kunnalla on työterveyshuollon sopimus Terveystalon työterveyshuollon kanssa. Sopimukseen sisältyvät työterveyshuoltoon kuuluvat lakisääteiset palvelut sekä yleislääkäritasoinen sairaanhoito. Tarvittavat laboratorio- ja röntgentutkimukset tehdään Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän toimipisteissä. Terveystalon työterveyshuollon päätoimipiste sijaitsee Terveystalo Raahessa Laivurinkadulla, mutta työterveyshoitajan vastaanotto on ollut myös Ruukin terveysasemalla tiistaisin ja torstaisin. Aikavarausjärjestelmä on toiminut hyvin ja vastaanotolle on päässyt nopeasti. Henkilökunnan käytettävissä on myös Terveystalon Chat/etävastaanotto palvelu. Terveystalon tilaston mukaan henkilökunnan terveystarkastuksia tehtiin vuonna 2017 yhteensä 112, joihin osallistui 86 henkilöä. Näistä lakisääteisiä tarkastuksia oli 29. Terveys- ja seurantakäyntejä oli yhteensä 128. Työterveyshuollossa oli 467 sairauskäyntiä 149 eri henkilöllä. Suurimpana sairauskäyntien syynä oli tuki- ja liikuntaelinsairaudet. Käynneistä 66,1 prosenttia liittyi kyseisiin sairauksiin. Työterveyshuollon kustannuskehitystä seurataan puolivuosittain tapahtuvissa tapaamisissa. Tapaamisiin ovat osallistuneet kunnan puolelta kunnanjohtajan lisäksi hallinto- ja talouspäällikkö sekä henkilöstöasiantuntija. Palaverit ovat poikineet yhteisiä esimiehille järjestettäviä työterveyshuollon tilaisuuksia. Työterveyshuollon tarkat euromäärät näkyvät luvun 5 taulukosta. 11

13 3.5.2 Kuntoutus Kela järjestää työikäisille monipuolista kuntoutusta, jonka tavoitteena on parantaa ja tukea työkykyä sekä edistää työelämään paluuta. Siikajoen kunta on maksanut kuntoutusajalta palkkaa työntekijän osallistuessa ammatilliseen KIILA-kuntoutukseen Koulutus Kunnan Prima palkanlaskentaohjelmaan on vuodelle 2017 kirjattu yhteensä 472 palkallista, koko päivän kestänyttä koulutuspäivää. Näistä yleishallintoon ilmoitettuja päiviä oli 48, sivistystoimeen 420 ja tekniseen toimeen 4 päivää. Näihin päiviin sisältyy työsuojelukoulutusta kolme päivää ja työmarkkinakoulutusta kuusi päivää. Koulutuksiin osallistui yhteensä 132 henkilöä. Lisäksi hallintokunnilla on ollut erilaisia osapäivän kestäneitä koulutustilaisuuksia, joita ei ole tilastoitu. Kunnassa on myös käytetty hyväksi mahdollisuutta osallistua ammattialojen omiin videokoulutuksiin. Näin on voitu säästää osittain työajassa sekä matkakustannuksissa. Siivous- ja ruokapalveluissa työskennelleet kolme oppisopimusopiskelijaa suorittivat laitoshuoltajan ammattitutkinnon vuoden 2017 aikana. Opintovapaalain mukaista opintovapaata tai palkatonta vapaata omaehtoiseen opiskeluun on käyttänyt 11 henkilöä. Vuodelle 2018 on laadittu henkilöstö- ja koulutussuunnitelma, jonka perusteella haetaan koulutuskorvausta työttömyysvakuutusrahastolta. Vuoden 2018 aikana on myös tarkoitus päättää kunnan oppisopimusperiaatteista Vuorotteluvapaa Vuorotteluvapaan tarkoituksena on edistää työntekijän työssä jaksamista. Samalla tarjotaan työttömälle työnhakijalle mahdollisuus kerryttää työkokemusta määräaikaisessa työssä. Määräaikainen työntekijä voi myös tuoda uutta osaamista työyhteisöön. Siikajoen kunnassa vuonna 2017 vuorotteluvapaaseen käytettiin yhteensä 97 päivää. Vuorotteluvapaiden määrä on selkeästi vähentynyt vuorotteluvapaan ehtojen muututtua vuoden 2016 alussa Liikunta- ja kulttuurisetelit Työnantaja tukee työntekijöiden liikunta- ja harrastustoimintaa henkilökohtaisilla Smartum Liikunta- ja kulttuuriseteleillä. Seteleihin ovat oikeutettuja myös osa-aikaiset työntekijät, joiden työaika on vähintään 19 tuntia viikossa. Etuus koskee myös määräaikaisia työntekijöitä, joiden työsopimus on voimassa yhtäjaksoisesti kaksi kuukautta. Etuus suhteutetaan työsuhteen pituuteen, jolloin koko vuoden työskentelevä saa käyttöönsä kymmenen seteliä. Yhden setelin arvo on viisi euroa. Henkilöstöstä 250 henkilöä on lunastanut liikunta- ja kulttuurisetelinsä kertomusvuonna. Kaikkiaan seteleitä on jaettu 1773 kappaletta. 12

14 3.5.6 Savuttomuus Valtuusto päätti Siikajoen kunnan julistautumisesta savuttomaksi kunnaksi. Päätöksen myötä työaikana tupakointi ei ole sallittu Siikajoen kunnan työntekijöille. Työntekijöille tarjotaan tukea tupakoinnin lopettamiseen. Myös kunnan edustus- ja muut tilaisuudet ovat savuttomia Työpaikkaruokailu Henkilökunta on voinut ruokailla kouluilla (lähinnä koulujen henkilökunta) sekä Mäkelänrinteellä. Kunta on tukenut työpaikkaruokailua myös yksityisten yrittäjien tiloissa. Ruokailupaikkoina ovat olleet Ruukissa Ravintola Kreivin Aika, Paavolassa M- Kotovalinta sekä Revonlahdella Neste Oil Taukokartano. Kuntouttavassa työtoiminnassa oleville Siikajoen kunta maksaa yhden lämpimän aterian päivässä Työskentelyolosuhteet Kunnassa on sisäilmatyöryhmä, joka kokoontui vuoden 2017 aikana kaksi kertaa. Sisäilmatyöryhmän uudet jäsenet on nimetty kunnanhallituksen kokouksessa Työryhmän puheenjohtajana on tekninen johtaja ja jäseninä työsuojelupäällikkö, työsuojeluvaltuutettu, henkilöstön edustaja sekä kunnanhallituksen edustaja. Työryhmän sihteerinä on kiinteistöpäällikkö. Vuoden aikana jatkettiin kunnanviraston sekä Mäkelänrinteen sisäilmaolosuhteiden selvitystä sekä käsiteltiin muita sisäilmasto-olosuhteisiin liittyviä palautteita eri kohteista Työergonomiasta, kuten työpisteistä työpöytineen, valaistuksineen ja työtuoleineen, huolehditaan yhteistyössä työterveyshuollon kanssa. 13

15 4 SOPIMUSMUUTOKSET JA ELÄKEUUDISTUS Vuoden 2017 aikana kunnallisiin virka- ja työehtosopimuksiin tuli merkittäviä muutoksia. Pitkällä aikavälillä myös eläkeuudistuksella on vaikutusta kunnan talouteen ja toimintoihin. 4.1 Virka- ja työehtosopimusten sopimusmuutokset Kunta-alan virka- ja työehtosopimusten pitkä, 35 kuukauden mittainen sopimuskausi päättyi Työmarkkinakeskusjärjestöt neuvottelivat kunta-alalle Kilpailukykysopimuksen mukaiset kunnalliset virka- ja työehtosopimukset. Niiden voimassaolokausi on Sopimuskaudelle ei sisälly palkankorotuksia. Kilpailukykysopimuksen mukaan kaikkien työnantajien sosiaaliturvamaksun alennus rahoitetaan julkisen sektorin työnantajille aiheutuvilla säästöillä. Säästöt syntyvät työaikaan ja julkisen sektorin lomarahoihin liittyvillä toimilla sekä työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksujen rahoitusvastuumuutoksilla. Kilpailukykysopimus on toteutettu kunta-alalla yhdessä palkansaajajärjestöjen kanssa kunta-alan virka- ja työehtosopimuksiin tehdyillä rakenteellisilla muutoksilla. Näitä muutoksia ovat työajan pidentäminen sekä lomarahan vähentäminen. Työajan pidentäminen toteutetaan pääsääntöisesti pidentämällä viikoittaista säännöllistä työaikaa puolella tunnilla. Työajan pidentämisen toteuttamisesta on sovittu tarkemmin sopimusaloittain. Työajan pidentäminen ei aiheuta lisäkustannuksia. Työaikana pidetään ainoastaan työhön käytettyä aikaa sekä aikaa, jonka työntekijä tai viranhaltija on velvollinen olemaan työpaikalla työnantajan käytettävissä. Kunta-alalla säännöllisen työajan pituudesta ei voida paikallisesti sopia toisin. Lomarahojen leikkaamisesta on tehty erillinen virka- ja työehtosopimus, joka koskee lomanmääräytymisvuosien , ja lomarahaa. Lomarahoja vähennetään 30 prosentilla. Paikallisesti tarkasteltiin kevään aikana opetushenkilöstön tehtäväkohtaisen palkan vaativuuden arvioinnin perusteita. Neuvottelujen tuloksena saadut tarkennetut perusteet ja uudet TVA-tekijöiden euromääräiset korvaukset otettiin käyttöön Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen tehtävän vaativuuden arviointijärjestelmää uudistamisesta käytiin neuvottelut sekä tehtiin päätökset vuoden 2017 aikana. Uusi kokonaisarviointiin perustuva järjestelmä otetaan käyttöön kunnanhallituksen hyväksymänä alkaen. Henkilöstötoimikunnan työ päättyi Jatkossa henkilöstöön liittyvät asiat käsitellään pääasiassa työyhteisötoimikunnassa. Tehtävän vaativuuden arviointiin liittyvät asiat siirrettiin perustetulle TVA-työryhmälle, joka aloittaa työnsä

16 4.2 Eläkeuudistus Eläkeuudistus tuli voimaan Eläkeuudistuksessa julkishallinnon eläkelait yhdistettiin ja käyttöön otettiin Julkisten alojen eläkelaki (JuEL). Uudistuksen myötä eläkkeen alaikäraja nousee vuodesta 2018 alkaen 63 vuodesta asteittain 65 ikävuoteen. Myös ammatilliset eläkeiät nousevat. Kullekin tulee oma tavoite-eläkeikä, joka kompensoi elinaikakertoimen vaikutusta. Henkilökohtainen eläkeikä vuoden 63 ja 65 välillä säilyy ennallaan. Eläkeiän nosto ei koske vuonna 1954 tai aiemmin syntyneitä. Eläkkeen kertyminen alkaa jo 17-vuotiaana. Eläkettä kertyy 1,5 prosenttia työansioista. Työskentely ikäluokan alimman vanhuuseläkeiän saavuttamisen jälkeen korottaa eläkettä niin sanotulla lykkäyskorotuksella 0,4 prosenttia jokaista kuukautta kohden. Eläkkeen kertyminen päättyy 68 vuoden täyttämiseen ennen vuotta 1958 syntyneillä. Vuosina syntyneillä eläkettä kertyy 69-vuotiaaksi ja vuonna 1962 sekä sen jälkeen syntyneillä 70-vuotiaaksi saakka. Aikaisemman osa-aikaeläkkeen tilalle on tullut osittainen varhennettu vanhuuseläke. Maksussa olleet osa-aikaeläkkeet jatkuvat normaalisti ja eläkkeen maksamisen edellytykset säilyvät ennallaan. Uutena eläkelajina on tullut työuraeläke. Työuraeläke on tarkoitettu pitkään raskasta ja kuluttavaa työtä tehneille. Palkattomien aikojen eläkekertymät pysyivät ennallaan, eikä perhe-eläkkeeseen tullut muutoksia. Eläkkeen aikana tehdystä työstä kertyy eläkettä 1,5 % vuodessa, kuten aiemminkin. 15

17 5 HENKILÖSTÖKUSTANNUKSET Oheisessa taulukossa näkyvät kirjanpitoon kirjatut henkilöstötuotot ja kustannukset. HENKILÖSTÖKULUT JA -TUOTOT euroa TP 2014 TP 2015 TP 2016 TP 2017 Henkilöstön palkat Luottamushenkilöiden palkat Henkilösivukulut: Eläkekulut Muut henkilösivukulut Henkilöstömenojen korjauserät: Sairausvakuutuskorvaukset Tapaturmakorvaukset Kuntoutusrahat ym Henkilöstömenojen korjauserät yhteensä Henkilöstökuluja aktivoitu käyttöomaisuuteen Palkkauksen henkilöstökulut yhteensä Työllistämistukitulot Henkilökunnan työterveyshuolto Työpaikkaselvitykset Henkilökunnan sopimuksen muk. sair.hoito Kelan korvaus henkilöstön työterv.- ja sair.hoit Henkilökunnan työterveyshuolto, netto Henkilökunnan koulutus Henkilökunnan aterioiden alv (luont.etu) Kunnan tuki ruokailuun Lahjat henkilökunnalle