Ilomantsin kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tukemiseksi

Transkriptio

1 Ilomantsin kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tukemiseksi

2 Ilomantsin kunta 1 Sisällysluettelo 1. Ilomantsin ikääntyneen väestön hyvinvoinnin tila, tarjolla olevat palvelut ja laatu, palvelutarpeeseen vaikuttavat tekijät Tavoitteet ikääntyneen väestön hyvinvoinnin, toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukemiseksi ja ikääntyneelle väestölle tarjottavien palvelujen määrä ja laadun kehittäminen Toimenpiteet ikääntyneen väestön hyvinvoinnin, toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukemiseksi sekä palvelujen määrä ja laatu Kunnan eri toimialojen vastuut toimenpiteiden toteuttamiseksi Kunnan tekemä yhteistyö yksityisen ja kolmannen sektorin kanssa... 7

3 Ilomantsin kunta 2 SUUNNITELMA IKÄÄNTYNEEN VÄESTÖN TUKEMISEKSI, ILOMANTSI Lain ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemiseksi sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista 980/2012 mukaan väestötavoitteena on hyvinvoinnin, terveyden, toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen sekä vaikutusmahdollisuuksien lisääminen kunnan päätöksentekoon. Henkilöstötason tavoitteena on laadukkaiden, oikeaaikaisten, yksilöllisistä tarvetta vastaavien palveluiden turvaaminen sekä mahdollisuus vaikuttaa omien palveluiden tuottamiseen. Lain ydinsisältönä on varautuminen, varmistaminen ja vaikuttaminen. Lakia tukee laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi (STM 2013). Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemiseksi sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista 980/2012 (tullut voimaan ) sanoo luvussa 2, 5 :ssä, että kunnalla tulee olla suunnitelma ikääntyneen väestön tukemiseksi. Suunnitelmassa pitää olla toimenpiteitä ikääntyneen väestön hyvinvoinnin, terveyden, toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukemiseksi sekä iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen ja omaishoidon kehittämiseksi ja järjestämiseksi. Suunnitellussa tulee painottaa kotona asumista ja kuntoutumista edistäviä toimenpiteitä. Suunnitelman tulee olla osa kunnan strategista suunnittelua ja se tulee tarkistaa valtuustokausittain. Suunnitelman hyväksyy kunnanvaltuusto. Suunnitelma tulee olla voimassa Suunnitelmassa on 1. Arvioitava ikääntyneen väestön hyvinvoinnin tilaa, ikääntyneelle väestölle tarjolla olevien palvelujen riittävyyttä ja laatua sekä ikääntyneen väestön palveluntarpeeseen vaikuttavia tekijöitä. 2. Määriteltävä tavoitteet ikääntyneen väestön hyvinvoinnin, toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukemiseksi sekä ikääntyneelle väestölle tarjottavien palvelujen määrän ja laadun kehittämiseksi. 3. Määriteltävä toimenpiteet, joilla kunta vastaa 2 kohdassa tarkoitettujen tavoitteiden toteutumisesta sekä arvioitava voimavarat, jotka kunnassa tarvitaan toimenpiteiden toteuttamiseksi. 4. Määriteltävä kunnan eri toimialojen vastuun 3 kohdassa tarkoitettujen toimenpiteiden toteuttamisessa. 5. Määriteltävä, miten kunta toteuttaa yhteistyötä 4 :ssä 2 momentissa tarkoitettujen tahojen kanssa.

4 Ilomantsin kunta 3 1. Ilomantsin ikääntyneen väestön hyvinvoinnin tila, tarjolla olevat palvelut ja laatu, palvelutarpeeseen vaikuttavat tekijät Ilomantsissa on asukkaita ( ) asukasta, yli 65-vuotiaita on henkilöä (31,3 %), yli 75-vuotiaita 903 henkilöä (15,9 %) ja yli 85-vuotiaita 244 henkilöä (4,3 %) väkiluku yli 75-vuotiaita yli 85-vuotiaita ( Palvelujen laatua seurataan omavalvonnan sekä asiakastyytyväisyyksien kautta. Omavalvontasuunnitelmat on tehty tehostettuun palveluasumiseen ja kotihoitoon tehdään vuoden 2013 aikana. Omavalvontasuunnitelmat tarkastetaan vuosittain ja ne raportoidaan. Ilomantsissa on tilanne palvelujen käytön osalta vuonna 2013 seuraava yli 75- vuotiaiden osalta - säännöllisen kotihoidon piirissä on 10,5 % - omaishoidon tukea saa 6,9 % - tehostetussa palveluasumisessa on 13,7 % - Ilomantsissa ei ole vanhainkotia tai pitkäaikaista laitoshoitoa. Ilomantsilaisten sairastavuus on korkea. Sairastavuusindeksi on 181,1 (vakioimaton, vertailuindeksi, koko maa on 100), kun indeksi ikävakoidaan on indeksi 148,3. ( Dementoitumista lisää palvelutarvetta ja eri palveluiden käyttöä. Ilomantsissa dementiaindeksi on 100,2 (vakioimaton, vertailuindeksi, koko maa on 100), kun indeksi ikävakioidaan, saadaan indeksin arvoksi 90,7. Tämä puolestaan kertoo sen, että Ilomantsissa ei dementia ole reilusti palvelutarvetta lisäävä tekijä lähivuosina. Ilomantsissa laskennallisesti esiintyy vähintään keskivaikeaa muistisairautta seuraavasti: vuotiaat 7 henkilöä, vuotiaat 37 henkilöä, vuotiaat 71 henkilöä, yli 85-vuotiaat 85 henkilöä. ( Kun katsotaan ilomantsilaisten elämänlaatua indeksin näkökulmasta, asuvat ja elämän ilomantsilaiset keskimääräistä huonommissa olosuhteissa ja elämänlaatu katsotaan olevan matalampi kuin keskimääräin koko maassa. Elämänlaatuindeksi on (vertailuindeksi, koko maa on 100), kun indeksi ikävakioidaan, tulee indeksin

5 Ilomantsin kunta 4 arvoksi 135,9. Tämä kertoo puolestaan siitä, että ilomantsilaisten ikäihmisten elämän laatu on parempi kuin lasten, nuoreten ja työväestön. Ilomantsilaiset osallistuvat ohjattuun toimintaan kohtalaisen runsaasti. Osallistumista on sekä järjestöjen järjestämään toimintaan että kunnalliseen toimintaan. Kunnallista ohjattua toimintaa järjestää perusturvaosaston lisäksi sivistysosasto. 2. Tavoitteet ikääntyneen väestön hyvinvoinnin, toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukemiseksi ja ikääntyneelle väestölle tarjottavien palvelujen määrä ja laadun kehittäminen Ikäihmisten palvelujen laatusuosituksen (2008) ja Laatusuosituksen (2013) mukaan tavoitteena on vuoteen 2017 mennessä yli 75-vuotiaista - säännöllisen kotihoidon piirissä on % - omaishoidon tukea saa 6-7 % - tehostetussa palveluasumisessa on 6-7 % - vanhainkodeissa ja pitkäaikaisessa laitoshoidossa on 2-3 % Laatusuosituksen mukaisesti Ilomantsin tulee lisätä säännöllisen kotihoidon piirissä olevien määrää ja vähentää tehostettua palveluasumista. Tehostetussa palveluasumisessa voi olla enemmän asukkaita, koska Ilomantsissa ei ole laitoshoitoa. Säännöllisen kotihoidon palvelujen piiriin tulee enemmän asiakkaita, kun pystytään aloittamaan yöhoito kotihoidossa. Omaishoidon tuen saajien määrää tulee myös kasvattaa. Omaishoidon tukeen ollaan valmistelemassa uutta lainsäädäntöä, jossa yhtenäistetään hoitomaksut ja kriteerit omaishoidon tuelle. Ilomantsissa tulee olemaan tavoitteena saavuttaa vuoteen 2017 mennessä valtakunnalliset tavoitteet palvelujen käyttäjien määrästä. Lainsäädännön ja päivitetyn laatusuosituksen mukaisesti Ilomantsissa tulee olla tehostetun palveluasumisen paikkoja noin 8-10 % yli 75-vuotiaista, joka tarkoittaa paikkaa. Ja jos huomioidaan ilomantsilaisten yli 85-vuotiaiden osuus ja korkea sairastavuus, tulee paikkoja olla enemmän eli 83 paikkaa. Vähennystarve paikoissa on noin 3 %. Ilomantsissa vähennetään tehostetun palveluasumisen paikkoja sekä kunnalliselta että yksityiseltä puolelta siten, että tavoite vuonna 2017 on lähempänä valtakunnallista suositusta (tehostetussa palveluasumisessa asuu 8 10 % yli 75 vuotiaista). Vuoden 2015 alussa aloitetaan kotihoidossa yötyö ja päivätyötä vahvistetaan.

6 Ilomantsin kunta 5 Asumispalveluissa tavoitellaan henkilöstömitoitusta 0.6 hoitajaa/asukas. Vähimmäisvaatimus on 0.5 hoitajaa/asukas. Ilomantsissa hoidetaan paljon fyysistä apua tarvitsevia asiakkaita ja apua tarvitsevia muistisairaita, näin ollen korkeampi henkilöstömitoitus on perusteltu. Kotihoidon henkilökuntaa vahvistetaan sitä mukaan kun asiakasmäärä kasvaa kotihoidossa. Omaishoidon tukea vahvistetaan ja päivätoimintoja lisätään arkipäivisin tapahtuvaksi. Omavalvontasuunnitelmat on tehty asumispalveluihin. Kotihoitoon omavalvontasuunnitelma tehdään vuoden 2014 aikana. Omavalvontasuunnitelmia seurataan vuosittain ja ne päivitetään vuosittain. Asiakastyytyväisyyskyselyt yksiköissä tehdään kolmen vuoden välein. Lisäksi jatkuva palaute huomioidaan ja se käsitellään. Asiakkaiden palvelutarpeen arvioinnissa käytetään hyväksi valtakunnallisia mittareita mm. fyysisen toimintakyvyn osalta Ravatar-mittaria (hyödynnetään sivuston mittareita ja arvioita mittareiden käytettävyydestä). Toimissa huomioidaan valtakunnalliset ohjelmat mm. kansallinen muistiohjelma. 3. Toimenpiteet ikääntyneen väestön hyvinvoinnin, toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukemiseksi sekä palvelujen määrä ja laatu Ikääntyneen väestön hyvinvointia, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista seurataan ja kartoitetaan hyvinvointia tukevilla kotikäynneillä yli 79-vuotiaille ilomantsilaisille, jotka eivät ole vielä palvelujen piirissä. Tänä ikäluokkaa tullaan alentamaan vaiheittain siten, että vuonna 2015 kotikäynnit tehdään yli 77-vuotiaille ja vuonna 2017 yli 75-vuotiaille. Tavoitteena tulee vuoden 2017 jälkeen olemaan se, että hyvinvointia tukevat kotikäynnit tehdään kaikille yli 75-vuotiaille palvelujen ulkopuolella oleville ilomantsilaisille. Hyvinvointia tukeville kotikäynneille on tehty oma lomakkeensa, jossa on hyödynnetty valtakunnallisia suosituksia ja sisältöjä kotikäynneistä. Ikäihmisten palvelujen tiedonsaannin lisäämiksi tehdään vuosittain Ilomantsin kunnan ikäihmisten palveluopas, jossa on koottuna monipuolisesti tietoa ikäihmisille tarjottavista palveluista. Palveluopas on saatavilla myös Ilomantsin kunnan internetsivuilta. Päivätoimintatilat saadaan käyttöön vuoden 2016 aikana. Riittävät ja oikeat kuljetuspalvelut turvataan myös syrjäkyliltä. Asiointiliikennetoimintaa jatketaan ja sitä kehitetään; asiointiaikaa pidennetään kolmeen tuntiin, hajaasutusalueen kuljetuspalvelureittejä lisätään tarvetta vastaavasti, kimppakyyti säilytetään taajama-alueella, kuljetuspalvelun monikäyttöisyyden lisääminen (aterioiden

7 Ilomantsin kunta 6 kuljetukset, apuvälineiden viennit, lääkkeiden viennit ja muuta tavarantoimitusta syrjäkylälle). Internet-sivuilla ilmoitetaan puolivuosittain palvelujen saatavuus mm. kotihoidon, palvelutarpeen arvion. Vähennetään palveluasumisen paikkoja kunnalliselta ja yksityiseltä puolelta siten, että päästään tavoitteeseen vuonna 2017 (yli 75-vuotiaista asuu tehostetussa palveluasumisessa 9-10 %). Lisätään kotihoitoon yötyö ja vahvistetaan päivätyötä sekä päivätoimintaa arkipäivisin tapahtuvaksi. Kotihoitoon lisätään näistä johtuen 12 henkilöä. Lisätään ryhmätoimintoja sekä päivätoimintaan että ennaltaehkäisevään työhön tässä myös vapaa-aika- ja liikuntatoimen kanssa/mahdollisuudet kolmas sektori, seurakunnat varsinkin erilaiset kuntoutusryhmät. Hyödynnetään mittareita toimintakyvyn mittaamisessa. Turvataan mahdollisimman esteetön ympäristö, mm. kulkuväylät, tiestön kunto, asuntojen esteettömyys ja huomioiminen remontoinneissa, kerrostalojen hissittömyys, kerrostalojen painavat ulko-ovet pitäisi saada automaattisesti avautuvaksi, yksityisten kerrostalojen isännöitsijöille tietoa mahdollisesta hissiavustuksesta. Lisäksi huolehditaan ympäristön riittävästä valaistuksesta (asunnot ja kulkuväylät). Peruskorjauksia tehdessä (asumispalvelut ja asunnot) varmistetaan, että saadaan riittävät varastointitilat mm. apuvälineille. Vastuutyöntekijänä toimivat tarvittaessa asumispalveluissa ja kotihoidossa sairaanhoitajat/terveydenhoitajat ja muille kotihoidon ohjaaja, hoito- ja hoivatyönjohtaja ja vanhusten ja vammaisten sosiaalityöntekijä. Henkilökunnan määrään asumispalveluissa pyritään 0.6 hoitajaa/asukas. Laatusuosituksen mukaan kotihoidossa tulee olla sama määrä henkilöstöä kuin tarvitaan asiakkaille tehtävään työhön. Yhden työntekijän työpanokseksi voidaan laskea 900 työtuntia vuodessa. Nykyisillä käyntimäärillä kotihoidon henkilöstöä pitäisi olla 37, 5 henkilöä, kotihoidossa on nyt 34,5 henkilöä. Lisäksi käytössä on palvelusetelit, joilla tavoitellaan kahden ja puolen työntekijän työpanosta. Näin saadaan kotihoidon kokonaisresurssiksi 37 henkilöä. Omavalvontasuunnitelmat pidetään ajan tasalla, päivitys vuosittain. Lisäksi asiakastyytyväisyyskyselyitä, omaiskyselyitä sekä henkilöstökyselyitä tehdään kolmen vuoden välein.

8 Ilomantsin kunta 7 Henkilökunnan kouluttamisen pääpaino on asiantuntijuuden lisäämisessä hyvinvoinnin ja terveyden osalta, gerontologisen hoitotyön ja sosiaalityön, kuntoutuksen ja kuntouttavien työmenetelmien käytön, lääkehoidon, ravitsemuksen ja suun terveydenhoidon osalta. Vanhusneuvostoon nimetään 12 jäsentä, joista yhden nimeää kunnanhallitus, kaksi jäsentä on perusturvaosastolta (hoito- ja hoivatyönjohtaja ja kotihoidon ohjaaja), yksi jäsen ja hänelle varajäsen eläkkeensaajista, eläkeliitosta, sotaveteraaneista, sotainvalideista, rintamaveteraaneista, sydänyhdistyksestä, Punaisesta rististä ja seurakunnista. Vanhusneuvoston toimikausi on valtuustokausi ja toiminnan määrärahat ovat vanhustenhuollon budjetissa. 4. Kunnan eri toimialojen vastuut toimenpiteiden toteuttamiseksi Ilomantsin kunnan perusturvaosastolla on päävastuu ikäihmisten hyvinvoinnin, toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukemisesta. Perusturvaosasto järjestää peruspalvelut siten, että on saatavilla riittävästi kiireellistä ja kiireetöntä hoitoa tarjoavia palveluita. Perusturvan järjestämiä palveluita ovat lääkäripäivystys, lääkärin vastaanottotoiminta, sairaanhoitajan ja terveydenhoitajan vastaanotto, laboratorio ja röntgen palvelut, akuutti vuodeosastotoiminta, mielenterveyspalvelut, vuorohoito, asumispalvelut, kotona asumista tukevat palvelut ja kuntoutus, apuvälineet. Asumis- ja liikkumisympäristön esteettömyyden varmistamiseksi tehdään yhteistyötä teknisen osaston kanssa. Sivistysosaston kanssa tehdään yhteistyötä erilaisten sosiaalista ja fyysistä aktiviteettiä tukevien palvelujen järjestämiseksi (esim. kirjasto, kansalaisopisto, liikuntatoimen ryhmät). 5. Kunnan tekemä yhteistyö yksityisen ja kolmannen sektorin kanssa Ilomantsin kunta tekee aktiivisesti yhteistyötä yksityisen sektorin kanssa mm. järjestämällä yhteisiä koulutuksia henkilöstölle ja tekemällä yhteisiä toimintaohjeita. Kolmas sektori on tärkeä yhteistyökumppani varsinkin ennaltaehkäisevässä mielessä. Järjestöjen kanssa on aloitettu yhteistyön tiivistäminen mm. yhteiset tapaamiset ja yhteiset luennot. Lisäksi järjestöjen kautta saadaan ilomantsilaisia liikkumaan reilusti eri toimintojen kautta. Kolmannen sektorin ja järjestöjen kanssa yhteistyötä tehdään sosiaalisen kanssakäymisen ja fyysisen aktiviteetin lisäämiseksi (mm. liikuntakerhot, virikekerhot).

9 Ilomantsin kunta 8 Ilomantsin kunta ostaa palveluita yksityisiltä yrityksiltä. Ostopalveluista ollaan siirtymässä kohti palvelusetelin käyttöä varsinkin vanhuspalveluissa. Kotihoidossa on laajennettu palvelusetelin käyttöä. Palvelusetelit antavat asiakkaalle suuremman valinnan mahdollisuuden palveluntuottajan valintaan. Palvelusetelijärjestelmästä pyritään saamaan sellainen, että palvelusetelituottajia varsinkin kotihoitoon saataisiin lisää. Tähän voidaan vaikuttaa kunnan elinkeinopolitiikalla sekä sillä, että ollaan mukana maakunnallisissa verkostoissa ja hankkeissa. Hyödynnetään kylätalohankkeen kautta saatuja toimintamalleja ja pyritään viemään kylätalohankkeessa olleiden hyvin käytäntöjen mukaisia sosiaali- ja terveyspalveluita kylille säännöllisesti. Tuetaan eri hallintokuntien toimesta kylätoimintaa, jotta kylillä säilyvät kylätalot, joita voidaan hyödyntää palvelupaikkoina. Lisäksi toimivat kyläyhteisöt ovat merkittävässä roolissa sosiaalisen kanssakäymisen mahdollistajana. Sama rooli on myös eri järjestöjen toiminnalla.