TUTKI KOKEILE JA KEHITÄ

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TUTKI KOKEILE JA KEHITÄ"

Transkriptio

1 TUTKI KOKEILE JA KEHITÄ Suomen harjoittelukoulujen julkaisu 2012 Marko van den Berg, Riku Mäkelä, Helena Ruuska, Katariina Stenberg, Anni Loukomies ja Riia Palmqvist (toim.)

2 TUTKI, KOKEILE JA KEHITÄ Suomen harjoittelukoulujen julkaisu 2012 Tutki, kokeile ja kehitä on Suomen harjoittelukoulujen julkaisusarjan ensimmäinen osa. Toimitusvuoro kiertää vuosittain eri harjoittelukouluissa. Ensimmäinen osa on toimitettu Helsingin normaalilyseossa ja Viikin normaalikoulussa, jotka ovat Helsingin yliopiston harjoittelukouluja. Copyright Kirjoittajat Toimituskunta: Marko van den Berg, Riku Mäkelä, Helena Ruuska, Katariina Stenberg, Anni Loukomies ja Riia Palmqvist Kuvat ja kuviot: Kirjoittajat Taitto ja kansi: Riikka Löytökorpi ISBN (PDF) Marko van den Berg, Riku Mäkelä, Helena Ruuska, Katariina Stenberg, Anni Loukomies ja Riia Palmqvist (toim.)

3 SISÄLLYS 2. HARJOITTELUN OHJAUS JA PEDAGOGISET KOKEILUT Marko van den Berg TUTKIMINEN, KOKEILU JA KEHITTÄMINEN HARJOITTELUKOULUJEN ARJESSA 1. KIELTEN OPETTAMINEN JA ÄIDINKIELI Pirjo Kulju ÄIDINKIELEN KIELIOPIN KIELENTÄMINEN 8 10 Anna Lätti YHDESSÄ KOHTI PAREMPAA TULEVAISUUTTA. TULEVAISUUSKASVATUSPROJEKTI PERUSKOULUN YHDEKSÄNNEN LUOKAN USKONNONOPETUKSESSA. Timo Martikainen OPETUSHARJOITTELIJOIDEN OHJAUSTARPEET OHJATUSSA HARJOITTELUSSA Heli Heino ja Marianna Junes KUHINAA KIELILUOKISSA Olli-Pekka Salo, Mari Kalaja, Hannele Kara ja Kaija Kähkönen KIELISALKKU KIELIKASVATUKSEN TYÖVÄLINEENÄ JYVÄSKYLÄN NORMAALIKOULUN KIELISALKKUHANKKEEN TAUSTOJA JA TAVOITTEITA Katrina Vartiainen ja Sanna Vierimaa VIERAAN KIELTEN OPETTAJAT LUKION TOIMINTAKULTTUURIN MUUTTAJINA: HENKILÖKOHTAISET KANNETTAVAT OSANA LUKIO-OPETUSTA Kaisu Otsamo ROOLISSA TYÖSKENTELY KOULUN DRAAMAOPETUKSEN YTIMESSÄ Reetta Niemi KOSKA ON TAAS KAMERATUNTI? TOIMINTATUTKIMUS KOULUPEDAGOGIIKAN KEHITTÄMISESTÄ OHJATUSSA OPETUSHARJOITTELUSSA Sirkku Myllyntausta HEI, ME SAATIIN OMA VIIKIN OJA! DESIGN-SUUNTAUTUNUT PEDAGOGIIKKA OIVALTAVAN OPPIMISEN OPETUS- MENETELMÄNÄ Olli Vesterinen, Jere Linnanen, Pauliina Lehtinen, Kaisa Kopisto ja Leena Krokfors OPPIMISPELISSÄ YHDISTYVÄT ERILAISET OPPIMISEN YMPÄRISTÖT Lasse Eronen INORSSI-HANKEEN ILOJA JA PELKOJA

4 3. MUUT 5. KESKUSTELUNAVAUKSET Najat Ouakrim-Soivio HISTORIAN JA YHTEISKUNTAOPIN OPPIMISTULOKSIIN YHTEYDESSÄ OLEVISTA TAUSTAMUUTTUJISTA Mikko Ripatti CYGNAEUS PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ MAAMME TOISEN SUOMENKIELISEN SEMINAARIN PERUSTAMINEN 1800-LUVUN LOPULLA Kari-Pekka Lapinoja POSTMODERNIN AJAN TIETOYHTEISKUNTAMYYTTI Jaakko Hilppö, Antti Rajala ja Katariina Stenberg OPPIMISEN KAIKKIALLISUUS MUUTTUVA OPPIMINEN HAASTAA KEHITTÄMÄÄN OPETTAJANKOULUTUSTA JA OPETUSHARJOITTELUA Suvi Lakkala ja Kaarina Määttä KOHTI INKLUSIIVISTEN OPETUSSTRATEGI- OIDEN TEOREETTISTA MALLIA TOIMINTA- TUTKIMUS INKLUSIIVISESSA LUOKASSA KIRJA-ARVIOT Helena Ruuska KRISTIINA KUMPULAISEN, LEENA KROKFORSIN, LASSE LIPPOSEN, VARPU TISSARIN, JAAKKO HILPÖN JA ANTTI RAJALAN OPPIMISEN SILLAT. KOHTI OSALLISTUVIA OPPIMISYMPÄRISTÖJÄ. 186 Marko van den Berg JARI SALMISEN KOULUN PIRULLISET DILEMMAT 189 Riku Mäkelä PASI SAHLBERGIN FINNISH LESSONS. WHAT CAN THE WORLD LEARN FROM EDUCATIONAL CHANGE IN FINLAND? 192

5 8 89 TUTKIMINEN, KOKEILU JA KEHITTÄMINEN HARJOITTELUKOULUJEN ARJESSA Käsissäsi on ensimmäinen normaalikoulujen tutkimus-kokeilu- ja kehittämistoimintaa (tutkoke) esittelevä julkaisu. Se koostuu pääosin esimerkeistä eri puolilla maata sijaitsevien norssien piirissä tapahtuvasta tutkoke-toiminnasta. Mukana on myös keskustelunavauksia ja kirja-arvioita. Julkaisu hakee luonnollisesti vielä muotoaan. Tavoitteena on joka tapauksessa se, että julkaisu ilmestyisi jatkossa ainakin kerran vuodessa ja sen toimitusvuoro kiertäisi eri paikkakuntien harjoittelukoulujen kesken. Helsingin harjoittelukoulut, Normaalilyseo ja Viikin normaalikoulu, saivat kunnian toimia ensimmäisen tutkoke-julkaisun toimittajina. Päätös säännöllisesti ilmestyvän julkaisun rakentamisesta liittyy normaalikoulujen toiminnassa ja roolissa käynnissä olevaan muutokseen. Eri puolilla Suomea toimivat harjoittelukoulut perustivat muutama vuosi sitten tutkoke-verkoston, jonka tehtäväksi asetettiin norssien tutkimus-kokeilu- ja kehittämistoiminnan edistäminen ja koordinointi. Taustalla oli tarve terävöittää harjoittelukoulujen roolia: opetusharjoittelijoiden ohjauksen lisäksi norssissa myös tutkitaan, kokeillaan ja kehitetään. Tällä taataan osaltaan se, että opetusharjoittelun ohjaus säilyy laadukkaana ja uusimpaan tutkimustietoon perustuvana myös jatkossa. Tutkoke-verkoston keskeisenä ideana on nostaa systemaattinen tutkimus-kokeilu- ja kehittämistoiminta olennaiseksi ja elimelliseksi osaksi harjoittelukoulujen toimintaa. Tämä on olennaisen tärkeää, jotta voimme jatkossakin toimia uskottavina, viimeisintä pedagogista tietämystä hyödyntävinä opettajakoulutuksen toimijoina. Monet norssien opettajat ovat toki perinteisesti olleet myös aktiivisia tutkijoita ja lähteneet innokkaasti mukaan erilaisiin hankkeisiin ja projekteihin. Toiminta on kuitenkin ollut varsin koordinoimatonta. Tutkoke-toiminta merkitsee myös harjoittelukoulujen opettajien kannustamista omaan tutkimustyöhön, erilaisten opettamiseen ja kasvatukseen liittyvien kokeilujen tekemiseen ja entistä kiinteämpään yhteistyöhön opettajankoulutuslaitosten kanssa. Kaikkien ei luonnollisestikaan tarvitse tuottaa tieteellisiä julkaisuja. Tutkoke-toiminta voi merkitä esimerkiksi mahdollisuuksien tarjoamista opiskelijoille ja opettajankoulutuslaitosten tutkijoille luokissa tapahtuvaa tutkimusaineiston keräämistä varten. Lähes jokainen harjoittelukoulu on jo laatinut oman tutkoke-strategiansa ja myös erilaisia hankkeita on käynnistynyt. Ajankohtaista tilannetta voi käydä tarkastelemassa esimerkiksi sivustolla jonne on alettu systemaattisesti koota harjoittelukoulujen tutkoke-toimintaa. Toimituskunnan puolesta totean vielä, että se mikä toimittamisen kokemuksessa puuttuu kompensoituu toivottavasti sen innostuneisuuden kautta, jota olemme tämän julkaisun kokoamistyössä tunteneet. Olemme iloisia, että kirjoittajakutsuun vastattiin innokkaasti. Saimme kymmeniä kirjoitustarjouksia, joista pystyimme ottamaan vain pienen osan mukaan. Toivottavasti julkaisumme tarjoaa paitsi mielenkiintoisia lukuhetkiä niin myös innostaa mukaan tutkoketoimintaan ja vie omalta osaltaan eteenpäin keskustelua kasvatuksen ja koulutuksen tulevaisuudesta. Toimituskunnan puolesta, Marko van den Berg

6 ARTIKKELI Kielten opettaminen ja äidinkieli Pirjo Kulju Tampereen yliopisto, Kasvatustieteiden yksikkö ÄIDINKIELEN KIELIOPIN KIELENTÄMINEN Äidinkielen kieliopin opiskelu näyttäytyy usein tylsänä pänttäyksenä ja käsiteluetteloina. Kielioppi saattaa myös tuntua vaikealta ja hankalalta, sillä sen opetus kilpistyy hankaliin käsitteisiin ja oppikirjojen esimerkkisanojen tunnistamiseen ja taivuttamiseen (ks. esim. Kulju 2010). Tämä yleinen näkemys kieliopin opiskelun hankaluudesta on vastakohdassa sen näkökulman kanssa, että oppilaalla on oma intuitiivinen kielitajunsa ja taito havaita ilmausten hienovaraisiakin merkityseroja, jos sille vain annettaisiin mahdollisuus. Haaste onkin siinä, miten saada tämä intuitiivinen kielitaju kytkettyä kielen systeemin havainnointiin ja kieliopin käsitejärjestelmien ymmärtämiseen. Käsittelen tässä artikkelissa, miten kielentämisen ja ongelmanratkaisun avulla saattaisi löytyä uusi näkökulma kieliopin opiskeluun. Avainsanat: kielioppi, kielentäminen, ongelmanratkaisu Johdanto Aika ajoin kieliopin opetusta on yritetty uudistaa ja usein on kritisoitu mekaanista, käsitteitä luetteloivaa kieliopin esitystapaa, mutta silti perinteet istuvat lujassa (Alho & Korhonen 2007). Vuonna 1994 Opetushallitus asetti työryhmän pohtimaan kieliopin opetus- ta. Tuloksena oli edelleen hyvin ajankohtainen teos Kieli ja sen kieliopit, jossa esitetään useita hyviä näkökohtia kieliopin opetukseen. Mietinnössä korostetaan esimerkiksi sitä, että opetuksessa olisi hyvä tehdä oppilaslähtöisesti havaintoja ja päätelmiä kielestä. Tämä tavoite on käytännössä kaukana käsiterimpsuista ja sanojen taivutustehtävistä. Yksi syy perinteiden vahvuudelle voi olla siinä, että luokanopettaja opettaa kielioppia verrattain suppealla koulutuksella ja tässä kuten monessa muussakin aiheessa asian syvällisempi pohdinta on yksilökohtaisen kiinnostuneisuuden varassa. Toiseksi kielioppia opetetaan pitkälti oppikirjojen antaman mallin mukaisesti ja niissä toistuvat tietynlaiset tehtävätyypit vuodesta toiseen. Brusila ja Fagerlund (2010) tarkastelivat kandidaatintyössään kahden oppikirjasarjan kielioppitehtäviä: peräti 30 ä tehtävistä oli tunnistamista, 20 % taivuttamista ja 15 % täydentämistehtäviä. 23 % tehtävistä oli keksi ja kirjoita -tyyppisiä. Jo erilaisten tehtävätyyppien kehittely saattaisi tuoda monimuotoisuutta kieliopin oppimiseen. Ehkä suurin syy kieliopin opetuksen uudistamisen haasteellisuuteen on kuitenkin pitkä normatiivisen kieliopin opetuksen perinne. Yleisen käsityksen koulukieliopista voisi kiteyttää Auli Hakulisen (1997) sanoin seuraavasti: Meidän jokaisen arkikielessä sana kielioppi tarkoittaa tapaa opettaa ulkolukuun vedoten sanaluokkia ja lauseenjäsennystä, ja lisäksi siihen kytkeytyy käsitys siitä, että kielioppi on itse asiassa kielenopas: se kertoo, mikä on oikea tapa käyttää kieltä, mikä on hyvää tai luontevaa suomea, joskus pelkästään mikä on suomea, mikä ei. Näin ollen kirjakieli ja siihen liittyvät oikeinkirjoitussäännöt ovat leimanneet kieliopin opetusta. Kuitenkin kielioppi itsessään pitää sisällään paljon muutakin kuin kirjakielen säännönmukaisuuksia. Tieteellinen käsitys kieliopista poikkeaa tästä paljonkin, sillä siinä pyritään analysoimaan kielen rakennejärjestelmää ottamatta kantaa muotojen paremmuuteen. Tieteellisiä kielioppeja on monenlaisia pohjautuen erilaisiin teoreettisiin malleihin kielestä, mainittakoon esimerkiksi generatiivinen ja kognitiivinen kielioppi. Lisäksi tieteel-

7 lisiin kielioppeihin kuuluvat deskriptiiviset kieliopit, joissa pyritään luomaan yleiskuva kielestä yksittäisten tapausten perusteella (Alho & Korhonen 2007). Tällainen on esimerkiksi Iso suomen kielioppi (Hakulinen ym. 2005). Kun koulukieliopissa on perinteisesti korostunut kirjakieli, huomioi tieteellinen eli ns. deskriptiivinen kielioppi myös puhekielen muodot. Myös Iso suomen kielioppi käyttää esimerkkeinään sekä puhutun että kirjoitetun kielen muotoja. Koska normatiivinen koulukielioppi on pitkälti liitetty kirjakielen hallintaan, kieliopilla tarkoitetaan usein oikeinkirjoitussääntöjä. Kielioppi ja oikeinkirjoitus eivät kuitenkaan ole synonyymisiä käsitteitä. Asiaa voisi havainnollistaa esimerkiksi se, että kieliopin käsite verbi on yleiskielitieteellinen, eri kielten ja kielenmuotojen (kuten puhutun ja kirjoitetun kielen) kuvailuun sopiva käsite. Oikeinkirjoitussääntöjen kannalta käsitettä verbi puolestaan tarvitaan muun muassa predikaattien tunnistamiseen vaikkapa pää- ja sivulauseen kannalta ja siten myös pilkkusääntöjen soveltamisessa. Kieliopin käsitteet ovat ikään kuin metakieltä, kieltä kielestä. Osaamalla kieliopin käsitteitä ja ymmärtämällä oman äidinkielen systeemiä, kielestä (ja myös oikeinkirjoituksesta) voi helpommin puhua. Auli Hakulinen (1997) on todennut, että aikanaan hänkin ajatteli, että lapset voitaisiin houkutella tekemään itse havaintoja kielestä, mutta myöhemmin hän on ollut paljon vähemmän optimistinen sen suhteen, mitä oppisisältöjä tai opetustapoja kouluun on mahdollista tuoda. Perinteiden voima on ollut niin vahva. Onneksi hän toteaa edelleen myös (salaisesti) uskovansa, että kielitieteen monet tulokset vähitellen ja vääjäämättömästi särkevät koulun suojamuurin ja pääsevät tyydyttämään oppilaiden uteliaisuutta. Tampereen yliopiston luokanopettajakoulutuksessa Hämeenlinnassa olemme muutamien vuosien ajan ottaneet härkää sarvista ja pohtineet yhdessä opiskelijoiden kanssa, miten kieliopin opetukseen voisi tuoda uusia näkökulmia. Tavoitteena on ollut kieliopin opetuksen tekeminen mielekkääksi siten, että siihen tuotaisiin ajattelua ja päättelyä. Tarkoituksena on siis ollut päästä kielenmuotojen tunnistamista syvemmälle. Taustalla on ollut äidinkielen ja kirjallisuuden sekä matematiikan didaktiikan yhteinen Sanan lasku -hanke, jonka lähtökohtana on ollut selvittää, miten oppiaineiden hyviä opetuskäytänteitä voisi soveltaa puolin ja toisin (ks. Kulju & Joutsenlahti 2010). Seuraavassa esittelen kahden eri pro gradu -työn tuloksia kielentämisen ja ongelmanratkaisun näkökulmista. Mitä on kielentäminen? Matematiikan opetuksessa on oppimisen tueksi viime vuosina kehitetty ns. kielentämismenetelmä. Kielentämisellä tarkoitetaan matemaattisen ajattelun ilmaisemista kielen avulla suullisesti tai kirjallisesti (Joutsenlahti 2003, 2005, 2009; Joutsenlahti & Kulju 2009). Ideana Joutsenlahden (2009) mukaan on, että kirjoittaminen matemaattisten tehtävien ratkaisussa ikään kuin selkiyttää ja parantaa oppilaan ajattelua ja lisäksi se helpottaa myös opettajan arviointityötä. Hänen mukaansa suullisen kielentämisen kannalta on myös huomattava, että kertoessaan ratkaisustaan oppilas saattaa paitsi itse ymmärtää asian paremmin, myös muut voivat oppia kuunnellessaan toisen kertovan ratkaisuprosessistaan. Äidinkielen ja kirjallisuuden opetussuunnitelmassa (Opetushallitus 2004) korostetaan sitä, että oppilaasta kehittyisi aktiivinen kuuntelija ja viestijä ja että hän rohkaistuisi osallistumaan keskusteluun. Tekstinymmärtämisen osalta tuodaan esille myös päätelmien tekoa. Väittäisin silti, että juuri kieliopin opiskelun yhteydessä keskustelu ja päätelmien teko saattavat unohtua ja työskentelyssä korostuu oppikirjojen perinteiset kielioppitehtävät (Kulju 2010). Yksinkertaisin tapa tuoda kielentämistä kieliopin opiskeluun olisi pyytää oppilaita vaikkapa keskenään kertomaan toisilleen (ja opettajalle) jonkun tunnistamistehtävän ratkaisun, esimerkiksi Kerro, mistä päättelit, että kyseinen sana on verbi. Kokeilin kirjallista kielentämistä luokanopettajaopiskelijoiden monialaisten opintojen äidinkielen ja kirjallisuuden kurssin tentissä. Tehtävänä oli tunnistaa lauseen alleviivatun sanan sanaluokka ja perustella vastaus monipuolisesti kielentämällä. Otan tässä esimerkin lauseesta Olin luistelemassa, kun [- -]. Alleviivattu sana luistelemassa muodostaa olla-verbin kanssa ns. verbiketjun. Muoto on sanaluokkajaon

8 kannalta mielenkiintoinen, sillä kyseessä on verbin infiniittimuoto eli muoto, joka ei taivu persoonamuodoissa kuten verbi tyypillisesti taipuu. Infiniittiset verbin muodot ovat kuitenkin kielessämme hyvin yleisiä. Vaikka muoto pohjaa luistella-verbiin, sillä on myös nominien piirteitä, koska se on taipunut inessiivissä. Kielentämisen kautta tarkoituksena oli avata kanava opiskelijalle pohtia asiaa ja samalla minulle opettajana oli mielenkiintoista tietää, miten opiskelija lähestyy ja kielentää sanamuotoa, joka ei edusta prototyyppistä verbiä. Seuraavassa esimerkissä nähdään, että opiskelija ei pohdi ollenkaan sanan taipumista, mikä on prototyyppisen merkityksen ohella keskeinen kriteeri sanaluokkajaolle. Merkityksellä tarkoitan tässä esimerkiksi sitä, että verbi tarkoittaa tekemistä ja taipumisella sitä, että se taipuu mm. persoonamuodoissa ja aikamuodoissa. Opiskelija kyllä huomaa, että sana viittaa myös tekemiseen eli verbiin, mutta ei pääse vastauksessaan pidemmälle: Substantiivi: sana ilmaisee ennen kaikkea paikkaa, vaikka tekeminenkin siitä tulee ilmi. Toinen esimerkki kuvastaa paljon syvempää kielen pohdintaa, vaikka tämäkin opiskelija päätyy pohdinnassaan substantiiviin. Hän kuitenkin huomaa asian ytimen: sana vaikuttaa verbiltä mutta on taipunut sijamuodoissa, mikä ei sovi verbeille: Sana luistelemassa on joko verbi tai substantiivi. Se vaikuttaa verbiltä, koska se liittyy tekemiseen. Sana ei kuitenkaan liity lauseen persoonamuotoiseen verbiin kiinteästi, sillä pelkkä olin toimii lauseen predikaattina. Sana on myös taipunut sijamuodossa, mikä ei päde verbeille. Luistelemassa vastaa kysymykseen missä?, ja sen tilalle sopisi esim. koulussa. Näin ollen sana on mielestäni substantiivi. Mikäli vastaukseksi olisi vaadittu pelkkä sanaluokan tunnistaminen ilman kielentämistä, olisivat vastaukset näyttäneet samantasoisilta, sillä molemmat nimesivät sanan substantiiviksi. Näin kuitenkin saatiin esille asian todellista ymmärtämistä. Eikö sitten riittäisi, jos tehtävänannossa pyydetään perustelemaan vastaus? Kielentämisen etu on kuitenkin se, että siinä ennen kaikkea tuodaan esille oma päättelyprosessi. Voidaan kysyä, olisiko toisen esimerkkivastauksen kirjoittaja näin avoimesti kertonut kahtalaista ajatustaan, jos tehtävänantona olisi ollut pelkkä kehotus perustella vastaus. Suullisen kielentämisen kannalta ajateltuna toinen oppilas voi kuunnellessaan oppia jonkin ajattelustrategian ennemmin kuin vastauksen perustelun. Kielentäminen alakoulun kieliopin opetuksessa Erika Korelin ja Heidi Larivuo (2011) tarkastelivat pro gradu -työssään alakoululaisten (5. lk) kirjallista kielentämistä lauseenjäsenten opiskelussa. He muotoilivat kolme erilaista tehtävänantoa siten, että niissä pyydettiin joko tunnistamaan pyydetty lauseenjäsen, perustelemaan vastaus tai kertomaan ne keinot, joita käytti lauseenjäsenten etsimisessä. Kysymys oli tällöin seuraavanlainen: Mikä on lauseen objekti? Mitä keinoja käyttäen aloitit objektin etsimisen ja miten päädyit lopputulokseen. Kirjoita vastauksesi. Oppilaan tehtävänä oli siten tarkastella esimerkkilausetta ja kielentää oma päättelyprosessinsa. Vastausten perusteella tutkimuksen tekijät huomasivat, että tämä tehtävänantotyyppi johti minämuotoiseen kerrontaan toisin kuin nimeämiseen tai perusteluun pohjaavat tehtävänannot. Kun tarkasteltavana lauseena oli Kuu ei peitä aurinkoa kokonaan osittaisessa auringonpimennyksessä, saatiin subjektin analyysissä muun muassa seuraavanlainen vastaus: Kuu on lauseen subjekti, koska juuri kuu ei peitä aurinkoa. Kun etsin subjektia, kysyin itseltäni: Kuka tekee? Mitä tekee? Tässä lauseessa kuu oli tekijä. Ennen subjektin löytämistä, täytyy etsiä predikaatti: subjekti on yleensä substantiivi tai pronomini. Vastaus osoittaa hyvää asianhallintaa ja siinä tulee esille useita eri näkökulmia. Ensinnäkin tehtävätyyppi ohjasi minä-muotoiseen oman ajattelun kerrontaan. Toiseksi Korelin ja Larivuo (2011) tarkastelivat, miten oppilaat käyttivät käsitteiden välisiä suhteita määritellessään lauseenjäseniä, esimerkiksi tässä subjekti määriteltiin suhteessa predikaattiin. Lisäksi esimerkki osoittaa eri käsitejärjestelmien hallintaa, tässä lauseenjäsenten ja sanaluokkien.

9 Käsitteiden väliset suhteet ovat kielensysteemin ymmärtämisessä avainasemassa. Suhteiden tarkastelu perinteistä poiketen saattaakin olla hedelmällistä, sillä esimerkiksi aikamuotoja tarkastellaan usein irrallisesti. Entäpä jos niitä tarkasteltaisiinkin suhteessa toisiinsa? Esimerkiksi lauseesta Masa syntyi, kun Halonen oli valittu presidentiksi huomataan, että Halosen valinta presidentiksi tapahtui ennen Masan syntymää ja tämä ero ilmaistaan aikamuodoilla (ks. myös Kulju & Joutsenlahti 2009; Kulju 2010). Niin ikään sijamuotojen tarkastelussa voisi aueta mielenkiintoisia merkitysulottuvuuksia, jos niitä tarkasteltaisiin sisä- ja ulkopaikallissijan erottelun sijasta rinnakkain, esimerkiksi pohtimalla, mikä merkitysero on lauseilla Masa kävi kaupungissa ~ kaupungilla. Edellinen oppilaan vastausesimerkki havainnollistaa myös sitä Korelinin ja Larivuon (2011) tutkimuksen johtopäätöstä, että oppilaat käyttivät opittuja apukysymyksiä (Kuka tekee? Mitä tekee?) ja strategioita pohtiessaan lauseenjäseniä. Seuraavassa esimerkissä sanat piti muistaa viittaavat ulkoaopittuun strategiaan: Löysin predikaatin etsimällä verbin. Piti myös muistaa ottaa verbiketjuun kuuluvat sanat mukaan. Ulkoaopittu strategia voi olla opettajan opettamaa tai oppikirjan mallin mukaista (esim. Kulkuri-sarjassa käytetään edellisen tyyppisiä apukysymyksiä). Edelliset esimerkit kuvastavat asianhallintaa, mutta toki aineistossa oli tutkijoiden mukaan myös vastauksia, joissa ei osattu lainkaan perustella tai kielentää vastauksia. Vastaus saattoi olla esimerkiksi En osaa selittää; Kyllä. Näin opetettiin minulle; On, koska en tiedä. Korelin ja Larivuo (2011) huomauttavatkin, että oppilaat osasivat usein nimetä käsitteitä, mutta niiden selittäminen saattoi olla hankalaa. Jos minkäänlaista perustelua tai kielentämistä ei pyydetä tai oppilas ei osaa kielentää vastausprosessiaan, ei sanan lauseenjäsenen tunnistamisesta huolimatta voida sanoa, kuinka hyvin käsitteen merkitys on todella sisäistetty. Kielentämistä ongelmanratkaisussa Iida Fagerlund (2012) on kehittänyt pro gradu -työssään kieliopin opetukseen tehtävätyyppejä, jotka poikkeaisivat oppikirjojen tunnistamis- ja täydentämistehtävistä. Lähtökohtana oli matematiikan opiskelulle tyypillisen ongelmanratkaisun soveltaminen. Matematiikan osalta opetussuunnitelmassa (Opetushallitus 2004) ongelmanratkaisu liitetään muun muassa käsitteiden oppimiseen, kun taas äidinkielen ja kirjallisuuden opetussuunnitelmassa ongelmanratkaisu terminä esiintyy ryhmäviestintätaitojen yhteydessä (ideointi- ja ongelmanratkaisukeskustelut) ja päättelytaidot tulevat esille tekstinymmärtämisen kannalta. Fagerlundin (2012; Brusila & Fagerlund 2010) mukaan matemaattisen ongelmanratkaisun ja pedagogisen kieliopin lähtökohdista on löydettävissä yhtäläisyyksiä: Molemmissa näkökulmissa korostetaan oppilaslähtöisyyttä siten, että oppilas nähdään aktiivisena tiedonkäsittelijänä, joka pystyy tekemään itsenäisesti havaintoja ympäröivästä maailmasta, tässä yhteydessä sekä matemaattisesta että kielellisestä maailmasta. Ongelmanratkaisutyyppisessä opetuksessa voidaan nähdä useita etuja. Tässä yhteydessä otan esille ymmärryksen motivoivan merkityksen, sillä mikään ei ole motivoivampaa kuin tunne siitä, että oivaltaa ja ymmärtää opittavan asian, minkä puolestaan voidaan ajatella edelleen lisäävän oppilaan tiedonjanoa (Lester & Lambdin 2004; ks. Fagerlund 2012). Fagerlund (2012) soveltaa Polyan (1971) klassista ongelmanratkaisumallia ja hahmottelee seuraavia vaiheita ongelmanratkaisuun kieliopin opettamisessa: (1) ongelman ymmärtäminen, (2) kielen ilmiön tutkiminen (suunnitelman tekeminen ja toteuttaminen) ja (3) katsaus tehtyyn. Erona matematiikan ongelmanratkaisuun on muun muassa siinä, että matematiikassa käytetään luonnollisen kielen lisäksi matematiikan symbolikieltä (esim. lausekkeita) ja se, että kieliopin ongelmanratkaisussa kohteena on kieli itse ja keskeistä oppilaan tekemät havainnot siitä. Havainnot eivät välttämättä ole niin selkeästi oikeita tai vääriä kuin matematiikassa. Esittelen tässä kaksi Fagerlundin (2012) kehittelemää tehtävää sekä oppilaiden ratkaisuja niihin hänen pro gradunsa perusteella. Ensimmäisessä tehtävässä oli tekstiesimerkkinä kaksi erilaista silminnäkijän kertomusta, Mimmin ja Konstan versiot tilanteesta, jossa

10 välitunnilla leikittiin ja lopulta naulakkokin kaatui. Toinen kertomus oli passiivissa ja toisessa tekijät tulivat esille, esimerkiksi Naulakon taakse piilouduttiin vs. Tuomas ja Tiina piiloutuivat naulakon taakse. Oppilaiden tehtävänä oli pohtia, miten kertomukset erosivat toisistaan ja kuvailla, miten he lähtivät tarkastelemaan tekstien eroja. Lähes kaikki oppilaat (5. lk) olivat kiinnittäneet huomiota passiivin ja aktiivin kannalta olennaisiin seikkoihin kuten siihen, että Mimmin kertomus aktiivissa oli oppilaiden sanoin selvempi, tarkempi ja todellisempi. Vastauksissa oli käytetty erilaisia strategioita, kuten esimerkkilauseiden vertailua, alleviivauksia ja ympyröintejä. Osa oli pohtinut aktiivin ja passiivin sävyeroja. Seuraavassa esimerkkivastauksessa päästään passiivin käytön mahdollisiin funktioihinkin: Mimmi kertoi ketkä oli tehnyt mitäkin. Konsta varmaan halusi suojata kamujaan kun ei suoraan kertonut kuka oli tehnyt mitäkin. Yleensä kaikilla pojilla on sellainen tapa. Esimerkki osoittaa mielestäni sen, että kun oppilaiden tulkinnoille ja havainnoille kielestä annetaan mahdollisuuksia, he pystyvät kielellisiin analyyseihin, vaikkakaan eivät vielä välttämättä käytä kieliopin käsitteitä. Opetuksessa havaitulle ilmiölle voidaan sitten antaa kieliopillinen käsite. Tässä esimerkissä huomataan, että jos et halua paljastaa kamujasi, käytä passiivia. Edelleen voitaisiin pohtia, missä muissa tilanteissa tekijä saatetaan jättää taka-alalle. Muutama oppilas oli osannut soveltaa vastauksessaan kieliopin käsiteitä, esim. Konsta käytti kertomuksessaan passiivia eli ei kertonut kuka oli tehnyt jotain. Toisessa Fagerlundin (2012) tehtävässä oli tekstinä seuraavanlainen päiväkirjateksti: Saavuimme ruokalaan. Keittäjät olivat tehneet ruoaksi kalakeittoa. Opettaja näytti, mihin ruokapöytään menemme. Mikko oli unohtanut pestä kätensä, ja tuli siksi myöhemmin ruokalaan. Syödessämme Mikko aivasti juuri kun hän laittoi lusikallista herneitä suuhunsa. Herneet lensivät lusikasta ja pomppivat pitkin ruokapöytää. Koko luokka alkoi nauraa. Minun vatsaani sattuu vieläkin, koska nauroin niin paljon. Kuvio 1. Oppilaan vastausstrategiana sarjakuvan piirtäminen (Fagerlund 2012). Tehtävän yhteydessä oppilaiden tuli myös kertoa, mistä päätteli tapahtumien tapahtuneen siinä järjestyksessä kuin ne itse kuvasi. Oppilaat saattoivat vedota mm. ajatteluunsa, järkeilyynsä tai kielikorvaansa. Muutama oli perustellut vastaustaan olla-verbin muodolla. Kun oppilailta vielä kysyttiin kirjallisesti, millainen tehtävä heidän mielestään oli, jotkut kuvailivat tehtävää muun muassa tylsäksi, oudoksi ja monimutkaiseksi. Kuitenkin yli puolet käytti tehtävästä positiivisia ilmauksia, esimerkiksi: tehtävä oli aika jännä, mutta ihan kiva. Kiva juttu, kun sai hieman pohtimista ja sai tehdä oman mielen mukaisesti; Tehtävä oli mielestäni hauska kun sai kirjoittaa omin sanoin. Ensimmäisenä tehtävänä oli erottaa tekstistä tapahtumat ja kirjoittaa ne. Suurin osa oppilaista ymmärsi tehtävänannon annetun esimerkin kautta (Esimerkiksi virkkeessä Koira kävelee kadulla käveleminen on yksi tapahtuma) ja osasi listata tapahtumia luetteloksi. Toisena tehtävänä päiväkirjatekstistä oli hahmottaa tapahtumat niiden kronologisessa tapahtumajärjestyksessä. Tapahtumien järjestyshän on hahmotettavissa aikamuotojen kautta, esimerkiksi kalakeiton teko on tapahtunut ennen ruokalaan saapumista. Tehtävä oli verrattain haasteellinen, sillä Fagerlundin (2012) mukaan kolmasosalla oppilaista oli ongelmia tapahtumajärjestyksen hahmottamisessa, mutta kuitenkin moni myös onnistui tehtävässä. Oppilailla oli jälleen nähtävissä erilaisia vastausstrategioita, kuten tapahtumien luettelointi numerojärjestystä tai kellonaikoja käyttäen, tapahtumien

11 kirjoittaminen tarinamuotoon, virkkeiden vertailu ja nuolikaavio. Seuraavassa kuviossa on esimerkkinä sarjakuvamuotoon piirretty vastaus. Vastaustyyppiä voisi edelleen soveltaa tietoisesti siten, että oppilasta voitaisiin kehottaa sarjakuvan tekoon tapahtumajärjestyksen hahmottamiseksi. Pohdinta Olen edellä käsitellyt kielentämistä kieliopin opetuksena yhtenä kehittävä tekijänä ja esitellyt kahta Hämeenlinnan luokanopettajakoulutuksessa tehtyä pro gradu -työtä, joissa käsiteltiin kielentämistä ja ongelmanratkaisua. Tässä artikkelissa esitellyt kielentämisesimerkit olivat kirjoitettuja, mutta voidaan ajatella, että kun oppilaat myös suullisesti kielentäisivät kielioppitehtävien vastauksia eli kertoisivat toisilleen, miten päätyivät vastaukseensa, toiset oppilaat saattaisivat kuuntelemalla oppia erilaisia strategioita lähestyä kielioppitehtävää. Oppilaita tulisikin harjaannuttaa vastaustensa perusteluun siten, että huomio olisi päättelyprosessissa. Aiemmin Rättyä (2011) on tarkastellut luokanopettajaopiskelijoiden kieliopin kielentämistä lauseenjäsenten kannalta. Hän korostaa, että olennaista olisi juuri tietää strategia, jolla lähtee liikkeelle tehtävän ratkaisussa, sillä sellaiset opiskelijat, joilla oli selvä strategia, menestyivät tehtävässä. Ongelmanratkaisutyyppisissä kielioppitehtävien vastausten analysoinnissa on Fagerlundin (2012) mukaan erotettava ongelmanratkaisustrategia (esim. tapahtumien vertailu toisiinsa) ja vastausstrategia (esim. luettelo). Käytettyjä ongelmanratkaisustrategioita oppilaat toivat vastauksissaan vähänlaisesti esille tai strategiaksi kuvattiin omaan kielitietoon luottaminen. Ylipäänsä molempien pro gradu -tutkielmien tekijät toivat esille sen, että oppilaiden vastauksista huomasi, etteivät he ole tottuneet kirjallisesti perustelemaan omia ajatuksiaan. Monilla oppilailla perustelut jäivät vajavaisiksi ja pinnallisiksi. Saattoi olla, että oppilas oli osannut ratkaista tehtävän oikein, mutta ei osannut sanoa, miksi ja miten oli päätynyt kyseiseen ratkaisuun. On kuitenkin myös huomattava, että jotkut oppilaat nostivat esille sen, että tehtävät olivat mieluisia sen juuri takia, kun niissä sai pohtia asioita sekä vastata niin kuin halusi. Jo tämä saattoi motivoida oppilasta, sillä yleensähän oppikirjojen tehtävät ovat valmiiksi hyvin strukturoituja ja etenevät yleensä kaavamaisesti. Fagerlundin (2012) mukaan se, että tehtävä koettiin haasteellisiksi, ei ollut oppilaan mielestä välttämättä negatiivinen asia vaan päinvastoin. Kaiken kaikkiaan esiteltyjen tutkimusten perusteella voidaan todeta, että oppilaat pystyvät tekemään oikeanlaisia havaintoja kielestä, vaikka eivät välttämättä osaa vielä käyttää oikeaa kieliopin käsitettä havainnostaan. Kielentämisen soveltaminen itsessään on verrattain helppoa, joskin sen soveltaminen kieliopin opetukseen vaatii edelleen tutkimusta ja kehittelyä sekä suullisten että kirjallisten käytänteiden kannalta. Haasteellisempaa sen sijaan on uudenlaisten ongelmanratkaisutyyppisten kielioppitehtävien kehittely, jossa työ on vasta alussa. Lähteet Alho, I. & Korhonen, R Kielioppia kouluun. Deskriptiivisen ja pedagogisen kieliopin rajoja venyttämässä. Teoksessa S. Grünthal & E. Harjunen (toim.) Näköaloja äidinkieleen ja kirjallisuuteen, Tietolipas 217. Helsinki: SKS. Brusila M. & Fagerlund I Ongelmana kielioppi. Tutkimus ongelmanratkaisun mahdollisuuksista äidinkielen kieliopin opetuksessa sekä oppikirjojen kielioppitehtävien tehtävätyypeistä. Kasvatustieteen kandidaatintutkielma. Kasvatustieteiden yksikkö. Tampereen yliopisto. Fagerlund, Iida Lisää ongelmia kielioppiin! Tutkimus matemaattisen ongelmanratkaisun käytettävyydestä äidinkielen kieliopin opetuksessa. Pro gradu -tutkielma. Kasvatustieteiden yksikkö. Tampereen yliopisto. Hakulinen, A Kielioppi apuna kielestä puhuttaessa esimerkkinä äidinkielen opetus. Tieteessä tapahtuu, 1. (luettu ). Hakulinen, A., Vilkuna, M., Korhonen, R., Koivisto, V., Heinonen, T. R. & Alho, I Iso suomen kielioppi. Helsinki: SKS. Joutsenlahti, J Kielentäminen matematiikan opiskelussa. Teoksessa A. Virta & O. Marttila (toim.) Opettaja, asiantuntijuus ja yhteiskunta. Ainedidaktinen symposium , Turun yliopisto. Kasvatustieteiden tiedekunnan julkaisusarja B:72. Joutsenlahti, J Lukiolaisen tehtäväorientoituneen matemaattisen ajattelun piirteitä: 1990-luvun pitkän matematiikan opiskelijoiden matemaattisen osaamisen ja uskomusten ilmentämänä. Acta Universitatis Tamperensis Joutsenlahti, J Matematiikan kielentäminen kirjallisessa työskentelyssä. Teoksessa R.

12 Kaasila (toim.) Matematiikan ja luonnontieteiden opetuksen tutkimuspäivät Rovaniemellä Lapin yliopiston kasvatustieteellisiä raportteja 9. Lapin yliopisto, Joutsenlahti J. & Kulju, P Kieliteoreettinen lähestymistapa koulumatematiikan sanallisiin tehtäviin ja niiden kielennettyihin ratkaisuihin. Teoksessa Eero Ropo, Harry Silfverberg & Tiina Soini (toim.) Toisensa kohtaavat ainedidaktiikat. Tampereen yliopiston opettajankoulutuslaitoksen julkaisuja. A 31, pdf(luettu ). Kieli ja sen kieliopit. Opetuksen suuntaviivoja Opetusministeriö. Helsinki: Painatuskeskus. Korelin, E. & Larivuo, H Alakoulun kieliopin opetuksen kehittäminen. Kasvatustieteen Pro gradu tutkielma. Kasvatustieteiden yksikkö. Tampereen yliopisto. Kulju, P Äidinkielen kieliopin ulottuvuudet. Teoksessa E. Lindfors & J. Pullinen (toim.) Cygnaeuksen viitoittamalla tiellä: 90 vuotta opettajankoulutusta Hämeenlinnassa. Hämeenlinna: Tampereen yliopiston opettajankoulutuslaitos, Kulju, P. & Joutsenlahti, J Mitä annettavaa äidinkielellä ja matematiikalla oppiaineina voisi olla toisilleen? Teoksessa Eero Ropo, Harry Silfverberg & Tiina Soini (toim.) Toisensa kohtaavat ainedidaktiikat. Tampereen yliopiston opettajankoulutuslaitoksen julkaisuja. A 31, (luettu ). Lester F. & Lambdin D Teaching mathematics through problem solving. Teoksessa Clarke B., Clarke D., Emanuelsson G., Johansson B., Lambdin D., Lester F., Wallby A. & Wallby K. International perspectives on learning and teaching mathematics. Göteborg: Grafikerna Livrena AB, Opetushallitus Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet fi/download/139848_pops_web.pdf. Polya G How to solve it. A new aspect of mathematical method. New Jersey: Princeton University Press. Rättyä, K Lauseenjäsenten opetus kielentämismenetelmällä., Äidinkielen opetustiede, Kielioppi, Aikakauskirja 40, KATSAUS Kielten opettaminen ja äidinkieli Heli Heino ja Marianne Junes Oulun yliopisto, Oulun normaalikoulu KUHINAA KIELILUOKISSA Oulun normaalikoulun kieltenopettajat osallistuivat opetusministeriön yleissivistävän yksikön yhdessä Opetushallituksen kanssa järjestämään vieraiden kielten opetuksen kehittämishankkeeseen vuosina Kieliohjelman monipuolistamiseksi ja kielten opetuksen laadun kehittämiseksi ryhmälle myönnettiin harjoittelukouluille osoitetuista kehittämismäärärahoista Keväällä 2012 jatkoimme kielten opetuksen kehittämistä Kielitivoli-hankkeen turvin. Kieliohjelman yksipuolistuminen ja kielivalintojen vähentyminen on koko valtakunnan ongelma, jonka ratkaisuun pitää suunnata voimavaroja. Kieltenopetukseen suunnattujen määrärahojen laajempi merkitys koko Suomessa nähtäneen myöhemmin, mutta jo näinkin lyhyen ajan kestänyt hanke on osoittanut tällaisten hankkeiden mahdollisuudet muutoksen ja kehityksen aikaansaajina opetuksessa ja oppimisessa. Avainsanat: dokumenttikamera, kielivalinnat, kieliohjelma, kielten opetus, kosketustaulu, uusi teknologia

13 Kielivalinnat Oulun normaalikoulussa varhennettu englannin opetus aloitetaan toiselta luokalta, jolloin sitä on yksi tunti viikossa. Alakoulun puolella tarjotaan kolmannella luokalla alkavana A1-kielenä englantia ja saksaa. A1-kielen ryhmä perustetaan, jos kielen valinneita on vähintään 12 oppilasta. Käytännössä on toteutunut vain englanti vuoden 1994 jälkeen. Sitä ennen koulussa on luettu englannin lisäksi ensimmäisenä vieraana kielenä saksaa. Vapaaehtoisen vieraan kielen ryhmä perustetaan, jos kielen valinneita on 12 oppilasta. Vapaaehtoisena A2-kielenä tarjotaan saksaa ja ranskaa, mutta ryhmät eivät ole toteutuneet joka vuosi. Parhaimpina vuosina oli sekä saksan että ranskan ryhmät ja reilusti yli puolet oppilaista valitsi A2-kielen. Vuodesta 2001 lähtien on syntynyt vain yksi ryhmä jompaankumpaan kieleen (Kuvio 1). Opetussuunnitelmauudistuksessa kaksi vuosiviikkotuntia siirtyi alakoulun puolelle, jolloin Oulun normaalikoulussa vuonna 2003 siirryttiin aloittamaan valinnainen A2-kieli viidennen luokan sijasta neljänneltä luokalta. Yläkoulun puolella valinnaisaineiden määrä väheni kahdella tunnilla. Tämä lienee yksi syy kielivalintojen vähenemiseen, sillä A2-kielen valinnan jälkeen oppilaat voivat valita vain 4 vuosiviikkotuntia valinnaisaineita 8. ja 9. luokalla. Tilanne on valtakunnallisesti aivan samansuuntainen, minkä havaitsee selkeästi kahdesta seuraavasta kuviosta (Kuviot 2 ja 3). Kuvio 1. A2-kielen opiskelun aloittaneet Oulun normaalikoulussa ( ä). Kuvio 2. A2-kieltä opiskelleet 5-luokkalaisista (ä). Kielten opiskelun yksipuolistuminen peruskouluissa ja lukioissa. (Opetushallituksen julkaisematon muistio. 2010: Kielitivoli! Opetushallitus. Raportit ja selvitykset 2010:1)

14 ,0 25,0 20,0 15,0 10,0 5,0 0,0 B2 kieliä opiskelleet luokkalaisista (%) ranska Kuvio 3. B2-kieliä opiskelleet (ä) luokkalaisista, Kielten opiskelun yksipuolistuminen peruskouluissa ja lukioissa. Opetushallituksen julkaisematon muistio 2010). Valinnaisena B2-kielenä koulussamme tarjotaan saksaa ja ranskaa. Ryhmiä ei syntynyt vuosina kumpaankaan kieleen. Vuonna 2011 kouluumme saatiin pitkästä aikaa kahdeksannella luokalla alkava B2-kielen saksan kielen ryhmä. Hankkeen aikana tehostimme kielivalinnoista informointia oppilaille ja oppilaiden huoltajille. Kieliohjelman ja monipuolisen kielitaidon houkuttelevuutta lisättiin esimerkiksi järjestämällä yhteistoiminnallisia informaatiotilaisuuksia erityisesti nivelvaiheissa eli kolmansien ja seitsemänsien luokkien oppilaille ja huoltajille. Tilaisuuksien luonnetta ja sisältöä muutettiin. Kerroimme kielten opiskelusta ja näytimme esimerkkejä erilaisista työtavoista ja työmuodoista. Valinnaisaineita opiskelevat oppilaat olivat mukana esittelemässä saksan ja ranskan opiskelua. Lisäksi näytimme vanhemmille tilaston kielivalintojen vähenemisestä ja kerroimme elinkeinoelämän kielitaidon tarpeista. saksa venäjä la7na Uusi teknologia ja laitehankinnat Vieraiden kielten opetuksen kehittämishankkeen rahoituksesta oli varattu suuri osa laitehankinnoille. Oulun normaalikoulun yläkoululle oli jo aiemmin hankittu Smartboard -tauluja, joten siellä jatkettiin laitteiden hankkimista tutun laitetoimittajan kanssa. Myös kieltenopettajilla oli kokemusta ko. taulun käytöstä. Alakoulun puolella päädyttiin Prometheanin ActivBoard -tauluihin, joissa on alaluokille hyvin soveltuva Primary-sovellus sekä helppokäyttöinen taulun korkeuden säätömahdollisuus. Halusimme myös saada kokemuksia eri kosketustaulujen käytöstä. Kouluumme hankittiin lisäksi kannettavia tietokoneita oppilaille ja opettajille, ipad2- ja ipodtouch -laitteita. Laitteisiin on asennettu kieltenopetuksen ohjelmia. Hankimme myös kaksi videokameraa erityisesti suullisten esitysten ja kokeiden sekä oppilaiden suullisten harjoitustöiden tallentamiseen. Suurin haaste tulevaisuudessa on eri käyttöjärjestelmiin ja eri laitteisiin liittyvien teknisten esteiden ylittäminen eli opetusteknologian muuntuminen opetusta ja oppimista tukevaksi apuvälineeksi. Kieltenopettajien oma kouluttautuminen Kosketustaulujen peruskäyttöönotto sujui sangen mukavasti. Pedagogisten sovellusten käytön ja materiaalin laatimisen taitojen saavuttamiseksi järjestimme koulutusta kielten opettajille hankkeen eri vaiheissa molempien johtavien laitevalmistajien kanssa. Alkuvaiheessa taulujen maahantuojat esittelivät ryhmälle laitteita ja niiden käyttömahdollisuuksia. Enemmän sisältöihin ja pedagogiikkaan keskittyvää koulutusta järjestettiin yhdessä Oulun kaupungin kieltenopettajien ja muiden aineiden opettajien kanssa. Samankaltaista yhteistyötä kaupungin koululaitoksen kanssa on tarkoitus ylläpitää ja jatkaa. Koulullamme järjestettiin hankkeen aikana myös laitevalmistajien koulutusta Oulun normaalikoulun henkilökunnalle. Osa kielten opettajista on suorittanut hankkeen aikana Oulun yliopiston koulutus- ja tutkimuspalvelujen järjestämiä verkkokursseja.

15 Kurssit ovat käsitelleet sosiaalista mediaa opetuskäytössä, kansainvälisyyttä, maahanmuuttajien opetusta sekä erilaisia oppimisalustoja ja niiden käyttöä. Kaksi kielten opettajaa osallistui kolmepäiväiseen etwinning- seminaariin Varsovassa. etwinning on eurooppalaisen kouluverkon koordinoima verkkopohjainen hanke eurooppalaisten koulujen yhteistyön tiivistämiseksi ja verkossa tapahtuvan opetuksen kehittämiseksi. Se on sisällöllisesti avoin, mikä mahdollistaa työskentelyn erilaisten teemojen parissa vieraita kieliä hyödyntäen. Kolme opettajaa osallistui Lontoossa pidetyille BETT-messuille, missä on mahdollisuus tutustua koulutus- ja opetusteknologian tämänhetkiseen tilaan ja uutuuksiin. Eri oppiaineiden integraatiota ja yhteistyötä edistääksemme olemme kouluttaneet ja ohjanneet muiden aineiden opettajia ja opetusharjoittelijoita kosketustaulun käytössä. Ilolla olemme panneet merkille kuuntelijoiden ja erityisesti muiden aineiden opetusharjoittelijoiden määrän huomattavan lisääntymisen kielten tunneilla. Järjestimme joulukuussa 2011 sekä huhtikuussa 2012 hankkeeseen osallistuneille kielten opettajille kokopäiväisen Kielipäivä-seminaarin, jossa pohdimme kieltenopetuksen tämänhetkisiä haasteita, hankkeemme edistymistä sekä tulevaisuuden näkymiä. Ainekohtaisten oman koulun opettajien koulutuspäivien tarpeellisuus tuli todistettua monella tapaa päivien aikana. Ajan järjestäminen opetusmenetelmistä, oppimisesta ja opetuksesta sekä kasvatuksesta keskustelemiseen, opetustyön kehittämiseen ja yhteiseen suunnitteluun on tärkeää. Koulutuspäivien aikana syntyi antoisia keskusteluja eri asteiden kielten opettajien välille. Keskeiseksi asiaksi nousivat erityistä tukea tarvitsevat oppilaat ja heidän opettamisensa jatkumo eri asteilla. Tällaisten koulutuspäivien tulisi olla arkipäivää jokaisessa koulussa. Toivottavasti Opetushallitus voisi edistää täydennyskoulutuksen kehittämistä ja resurssien jakamista koulukohtaiseen suunnitteluun, ja näin kehittää suomalaista koulua. Opetusharjoittelun kehittäminen ja monipuolistaminen Normaalikoulujen hankkeiden vetäjien ja toteuttajien on pidettävä mielessä Norssien tehtävä tarjota opetusharjoittelijoille mahdollisuus kokeilla monen materiaali- ja laitevalmistajan tuotteita. Keskeisenä tavoitteenamme oli kehittää kielten opetusharjoittelua ja vahvistaa tulevien kielten opettajien taitoja käyttää uusia teknologisia laitteita sekä oppimisympäristöjä. Suurin osa opetusharjoittelussa lukuvuonna olleista opiskelijoista kohtasi kosketustaulun, dokumenttikameran ja ipadin ensimmäistä kertaa elämässään.. Kieltenopettajat ohjasivat ja rohkaisivat opetusharjoittelijoita kosketustaulun käyttöön. Kosketustaulukoulutus opetusharjoittelijoille järjestettiin normaalin ohjauksen sisällä kieliryhmittäin. Opiskelijoita kannustettiin kokeilemaan ja käyttämään uutta teknologiaa sekä laatimaan oppimateriaalia kosketustaulujen omilla ohjelmistoilla. Tavoitteena oli, että jokainen opetusharjoittelija hallitsee taulun perustoiminnot harjoittelun päätyttyä. Ohjaavien opettajien havaintojen mukaan opiskelijat käyttivät uusia teknologisia laitteita ahkerasti ja olivat enimmäkseen innostuneita ja motivoituneita. Yhteistyö ja täydennyskoulutus Hankkeen aikana eri asteilla opettavien normaalikoulun kieltenopettajien yhteistyö tiivistyi. Tämän lisäksi työskentelimme Oulun kaupungin opetustoimen kanssa Kielitivoli-hankkeessa. Laadimme muun muassa Oulun alueen Kielitivoli-kuntien kielten opettajille sekä Oulun normaalikoulun opettajille koulutustarvekyselyn. Lisäksi pyritään järjestämään yhteistä täydennyskoulutusta alueen kieltenopettajille opettajien koulutustoiveiden selvittyä. Myös norssien välillä aloitettiin keväällä 2012 tiivis Kielitivoli-yhteistyö, jota koordinoi Jyväskylän normaalikoulu. Oulun kaupungin opetustoimen kanssa laadittu kysely jaettiin myös kaikille normaalikouluille. Olemme olleet mukana myös Turun normaalikoulun koordinoimassa Kinta projektissa, jossa kehitellään kieltenopetuksen materiaalipankkia normaalikoulujen kieltenopettajille.

16 Hankkeen arviointi ja kyselyn tulokset Vieraiden kielten kehittämishankkeen loppuvaiheessa laadimme kyselyt Oulun normaalikoulun kielten opettajille, kielten opetusharjoittelijoille sekä otantana eri-ikäisille oppilaille. Opettajilta kysyimme heidän käsityksiään ja kokemuksiaan teknologisten laitteiden käytöstä, hankkeen vaikutuksista heidän omaan työhönsä, opetusharjoittelijoiden toimintaan sekä oppilaiden oppimiseen. Opetusharjoittelijoilta ja oppilailta puolestaan kysyimme teknologisten laitteiden käyttöastetta ja heidän kokemuksiaan uusien sekä perinteisten opetusvälineiden ja -materiaalien käytöstä sekä ajatuksia tulevaisuuden kieliluokasta. Oulun normaalikoulun kielten opettajien arvioinnit hankkeesta Oulun normaalikoulun kielten opettajat ovat kokeneet kieltenopetuksen hankkeen erinomaisen hyödyllisenä, haastavana, mielekkäänä, mielenkiintoisena ja virkistävänä. Heidän mielestään tällaisia hankkeita pitäisi olla enemmän ja se toi mukanaan paljon enemmän muutosta ja uutta opetukseen kuin mitä hankkeen alussa osasi edes kuvitella. Kielten hanke toi uuden teknologian hyödyntämistä ja laitehankintoja laajemminkin koko koulun tietoon. Hanke on ollut tärkeä kieltenopetuksen menetelmien ja opetusvälineistön kehittelyn näkökulmasta. Erityisesti tulevaisuusorientaation tiedostaminen ja sen tarpeisiin vastaaminen tulee mahdolliseksi kehittämishankkeissa. On tärkeää tietää, millä välineillä ja miten koulussa ja yhteiskunnassa toimitaan. Opettajien mielestä opetusteknologian käyttö on tuonut vaihtelua ja helpotusta opetukseen. Opetus ja opetusmenetelmät ovat suurimman osan mielestä muuttuneet huomattavan paljon. Piirtoheitinkalvot ja paperiset opettajanoppaat ovat jääneet pois ja tilalle on tullut sähköinen materiaali. Opetuksesta ja oppimisesta on tullut samalla hauskempaa. Uusien laitteiden ja ohjelmien avulla oman oppimateriaalin teko on helpottunut. Oppikirjat ovat kuitenkin edelleen tärkeässä roolissa kielenoppimisessa. Erityisen hyödyllisinä on koettu dokumenttikamera ja kosketustaulu sekä opettajien kannettavat tietokoneet. Opetukseen on välineiden myötä tullut eloa, väriä ja ääntä eli eletään sitä samaa teknologian aikakautta kuin oppilaat muutenkin. Oppilaat tulevat innolla tunneille eikä heillä ole kiire välitunnille. Opetuksen eriyttäminen ja oppilaskeskeisten työtapojen käyttö ovat opettajien mielestä helpottuneet. Opettajien mukaan oppilaiden kielten opiskelumotivaatio koheni sekä tarkkaavaisuus ja keskittyminen paranivat kielten tunneilla, koska opetettavia asioita tuotiin esille usean välineen avulla. Joidenkin opettajien mielestä oppilaskeskeisyys ja toiminnallisuus lisääntyivät kielten tunneilla. Opetusharjoittelijoiden ohjaaminen uusien teknologisten laitteiden käyttöön koettiin osittain haasteellisena, mutta opiskelijoita rohkaistiin ottamaan ne heti mukaan opetukseen. Käyttöönotossa edettiin tarpeiden mukaan harjoittelun edetessä. Ohjaava opettaja oli aluksi tunneilla tarvittaessa teknisenä apuna, ja kieliryhmissä oli aina joku ohjaavista opettajista toisten tukena teknisissä ongelmissa. Opetusharjoittelijat olivat opettajien havaintojen mukaan pääsääntöisesti motivoituneita teknologisten laitteiden käyttöön. Osa käytti lähes pelkästään dokumenttikameraa, mutta innokkaimmat tekivät jo omaa opetusmateriaalia kosketustaulun omilla ohjelmilla. Opetusharjoittelijoiden arvioinnit hankkeesta Oulun normaalikoulussa lukuvuonna harjoitelleet kielten opetusharjoittelijat antoivat palautetta kosketustaulun ja muiden laitteiden hyödyllisyydestä sekä opetuskäytänteiden muuttumisesta. Osan havainnoista he ovat tehneet oman opetuksensa perusteella ja osan ohjaavien opettajien pitämien tuntien perusteella. Kyselyn mukaan kielten opetusharjoittelijat käyttivät lukuvuonna kosketustaulua ja dokumenttikameraa ensimmäistä kertaa elämässään. Aiemmissa harjoitteluissa uutta teknologiaa ei koulullamme vielä ollut. Suurin osa opetusharjoittelijoista käytti kosketustaulua ja dokumenttikameraa aina kun sellainen luokassa oli. Tablettitietokoneet hankittiin koululle viimeisenä, joten niistä emme saaneet opiskelijoiden käyttökokemuksia. Opetusharjoittelijoiden aktiivisesta kosketustaulun käytöstä huolimatta oppilaat eivät heidän mukaansa

17 vielä päässeet harjoitustunneilla kovin paljon käyttämään teknologisia laitteita. Tämä selittynee sillä, että opiskelijoita ohjattiin laitteiden käyttöön vasta opetusharjoittelun aikana. Tulevina vuosina harjoittelijoille tarjotaan teknologisten laitteiden käytön valinnaiskurssia heti opetusharjoittelujakson alussa. Opetusharjoittelijoiden mielestä opetus oli interaktiivista ja visuaalista. Tunnille oli helppo etsiä virikkeitä ja kielialueen kulttuuriin liittyvää autenttista materiaalia sekä näyttää videoita netistä. Oppilaille oli heidän mielestään kivaa tehdä uudenlaisia harjoituksia ja pelejä kosketustaululle ja oppilaat pitivät harjoituksista. Kosketustaulu mahdollistaa oppilaiden osallistumisen tuntiin uudella tavalla. Opetusharjoittelijoiden mukaan kosketustaulun käyttö mahdollistaa opettajan vapaamman liikkumisen luokassa ja paremman kontaktin saamisen oppilaisiin; tietokoneen äärellä istuminen vähenee. Joidenkin opetusharjoittelijoiden mielestä myös erilaisten oppijoiden huomioiminen helpottui. Muutama opetusharjoittelija oli kuitenkin huolissaan siitä, että teknologia saattaa viedä liikaa huomiota ja aikaa oppilaiden ohjaamiselta. Kyselyn mukaan opetusharjoittelijat pitivät oppikirjoja yhä edelleen tarpeellisina. Oppilaiden kommentit Suurin osa oppilaista pääsi käyttämään kosketustaulua kielten tunneilla. Osa oppilaista oli käyttänyt myös dokumenttikameraa ja tablet-tietokoneita. Oppilaiden mielestä teknologiasta on hyötyä kielten opiskelussa aivan samoin perustein kuin mitä arvioivat normaalikoulun kielten opettajat ja opetusharjoittelijat. Lisäksi joidenkin oppilaiden mielestä uusi teknologia tehosti ja myös helpotti opetusta ja kielen oppimista. Eräs oppilas kirjoittaa: Kun uusia sanoja opetellaan, jäävät ne monilla eri opetustavoilla hyvin mieleen. Sanojen oikeinkirjoitusta voidaan opetella muun muassa kosketustaululla. Mieluisaa oli havaita, että oppilaat pitivät kuitenkin oppikirjojen roolia tärkeänä osana kielenopiskelua erityisesti kotona läksyjen teossa. Johtopäätökset ja tulevaisuuden visiot Kehittämishankkeen alussa opettajilla meni aikaa laitteisiin tutustumiseen ja ohjelmien opetteluun. Tekniikka tuotti luonnollisesti jonkun verran ongelmia. Hankkeen myötä heräsi ideoita ja ajatuksia uudenlaisesta opettamisesta ja oppimisesta. Tärkein lienee ajatus siitä, että teknologia on tullut jäädäkseen, mutta sen tehtävä on tukea oppimista ja helpottaa opettajan työtä. Uutta teknologiaa ei tulisi kuitenkaan hankkia miettimättä seuraavia olennaisia asioita: Opettajat pitää perehdyttää laitteiden käyttöön. IT-tuki pitää kouluttaa ja sen toimenkuva arvioida uudelleen. Miten ja mistä ohjelmistoja hankitaan? Miten ohjelmistojen hankkiminen rahoitetaan hankkeen päätyttyä? Kuinka laitteiden huolto ja päivittäminen järjestetään? Teknologian mahdollistama opetusohjelmien lisääntyvä käyttö ei kuitenkaan saa johtaa opettajakeskeisyyden lisääntymiseen, sen tulisi päinvastoin vähentyä. Lapsia ja nuoria ei myöskään saa hukuttaa laitteiden alle. Hyvinvointi ja sosiaalinen kanssakäyminen ovat kouluelämässä tärkeitä. Olennaisena kehittämisen kohteena on mielestämme valtakunnallisen huomion kohdentaminen vieraiden kielten valintojen monipuolistamiseen sekä kielten opetusryhmien kokoon. Koulutuksellisen tasa-arvon takaamiseksi olennaista on taata yhdenvertaiset mahdollisuudet monipuoliseen ja laajaan kielten opiskeluun riippumatta koulun koosta tai paikkakunnan sijainnista. Normaalikouluilla on vastuullinen rooli ensinnäkin mallin antajana, mutta lisäksi myös valtakunnallisena vaikuttajana. Kaikki tulevat opettajat kulkevat läpi Norssin, ja sieltä saatavilla malleilla on huomattava vaikutus kentän toimintaan. Kartoituksemme kysymykseen, millaisen kieliluokan haluaisit omaan, tulevaan kouluusi, eräs opetusharjoittelijoista vastasi: Norssin kieliluokan.

Oman ajattelun ilmaisua kielitiedon opetukseen

Oman ajattelun ilmaisua kielitiedon opetukseen Oman ajattelun ilmaisua kielitiedon opetukseen Pirjo Kulju Uudessa perusopetuksen opetussuunnitelman luonnoksessa ajattelu ja oppiminen on nostettu yhdeksi keskeiseksi laaja-alaisen osaamisen osa-alueeksi.

Lisätiedot

Normaalikoulun kielivalintailta 20.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue!

Normaalikoulun kielivalintailta 20.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue! Normaalikoulun kielivalintailta 20.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue! Kielivalinta Tulevaisuuden valinta: pääomaa tulevaa varten. Nykypäivänä englannin osaaminen on lähtökohta mitä kieliä valitaan sen

Lisätiedot

Normaalikoulun kielivalintailta Welcome! Willkommen! Bienvenue!

Normaalikoulun kielivalintailta Welcome! Willkommen! Bienvenue! Normaalikoulun kielivalintailta 17.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue! Kielivalinta Tulevaisuuden valinta: pääomaa tulevaa varten. Kieli ei ole vain kieli. Oheistuotteena kulttuurien tuntemusta ja yleissivistystä.

Lisätiedot

Normaalikoulun kielivalintailta 14.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue!

Normaalikoulun kielivalintailta 14.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue! Normaalikoulun kielivalintailta 14.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue! Kielivalinta Tulevaisuuden valinta: pääomaa tulevaa varten. Nykypäivänä englannin osaaminen on lähtökohta mitä kieliä valitaan sen

Lisätiedot

A2-kielen valinnoista ja opetuksesta

A2-kielen valinnoista ja opetuksesta A2-kielen valinnoista ja opetuksesta Kielten nimitykset perusasteella ja lukiossa A-kieli (A1) on peruskoulun ensimmäinen vieras kieli, joka alkaa 2. luokalla. Oulun kaupungissa kaikki oppilaat opiskelevat

Lisätiedot

Kielten opiskelu Oulussa

Kielten opiskelu Oulussa Kielten opiskelu Oulussa Kielten nimitykset Varhennettu leikinomainen ja toiminnallinen kielenopetus 1. tai 2. luokalla (koulukohtainen) A-kieli (A1) on peruskoulun ensimmäinen vieras kieli, joka alkaa

Lisätiedot

Pohjoisen yhteistyöalueen kommentteja perusopetuksen kieliohjelmaluonnoksesta. Laivaseminaari 27.11.2014

Pohjoisen yhteistyöalueen kommentteja perusopetuksen kieliohjelmaluonnoksesta. Laivaseminaari 27.11.2014 Pohjoisen yhteistyöalueen kommentteja perusopetuksen kieliohjelmaluonnoksesta 1 A1-kielenä kaikilla oppilailla alkaa englanti. Nykyiseen tuntijakoon verrattuna vuoden 2016 tuntijaossa yksi vuosiviikkotunti

Lisätiedot

Tabletit ja pilvipalvelu opettajan työkaluina lukiossa Hanna Naalisvaara ja Sari Tapola, Digabi - kouluttajat (luokka 41084)

Tabletit ja pilvipalvelu opettajan työkaluina lukiossa Hanna Naalisvaara ja Sari Tapola, Digabi - kouluttajat (luokka 41084) Lauantai 29.11.2014 pajat Klo13:00-13:45 Paja 1 Paja 2 Paja 3 Paja 4 Paja 5 Paja 6 Digabi - ohjelmistoihin tutustuminen Jussi Tyni, Digabi - kouluttaja (luokka 41032) Moodle työpaja sähköinen koe Tentti

Lisätiedot

Katsaus koulujen tekniikkahankintoihin mitä hankitaan, miksi hankitaan ja kuka päättää mitä hankitaan? MKKO HORILA

Katsaus koulujen tekniikkahankintoihin mitä hankitaan, miksi hankitaan ja kuka päättää mitä hankitaan? MKKO HORILA Katsaus koulujen tekniikkahankintoihin mitä hankitaan, miksi hankitaan ja kuka päättää mitä hankitaan? MKKO HORILA Harjoittelukoulujen TVT-strategian visio Harjoittelukoulut ovat asiantuntija- ja edelläkävijäyhteisöjä

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

Kokemuksia Unesco-projektista

Kokemuksia Unesco-projektista Kokemuksia Unesco-projektista Puheviestinnän harjoitusten tavoitteet Kuuden oppitunnin mittaisen jakson aikana asetin tavoitteiksi seuraavia oppimis- ja kasvatustavoitteita: Oppilas oppii esittämään omia

Lisätiedot

Lintulammen koulun valinnaiset aineet

Lintulammen koulun valinnaiset aineet Lintulammen koulun valinnaiset aineet 24.3.2016 Piirros Mika Kolehmainen Yleistä Jokaisen oppilaan opintoihin tulee perusopetuksen aikana sisältyä vähintään 9 vuosiviikkotuntia (vvt) valinnaisten aineiden

Lisätiedot

Monilukutaitoa kehittävän ilmiöopetuksen laatiminen. POM2SSU Kainulainen

Monilukutaitoa kehittävän ilmiöopetuksen laatiminen. POM2SSU Kainulainen Monilukutaitoa kehittävän ilmiöopetuksen laatiminen POM2SSU Kainulainen Tehtävänä on perehtyä johonkin ilmiöön ja sen opetukseen (sisältöihin ja tavoitteisiin) sekä ko. ilmiön käsittelyyn tarvittavaan

Lisätiedot

Juliet-ohjelma: monipuolisia osaajia alaluokkien englannin opetukseen

Juliet-ohjelma: monipuolisia osaajia alaluokkien englannin opetukseen Juliet-ohjelma: monipuolisia osaajia alaluokkien englannin opetukseen Marja-Kaisa Pihko, Virpi Bursiewicz Varhennettua kielenopetusta, kielisuihkuttelua, CLIL-opetusta Alakoulun luokkien 1 6 vieraiden

Lisätiedot

Natiivi apuna kielten opetuksessa

Natiivi apuna kielten opetuksessa Natiivi apuna kielten opetuksessa Seija Blomberg Oulun yliopisto Kajaanin normaalikoulu Cordula Tröster-Blomberg Musiikkileikkikoulu Laulava Lohikäärme Kielitivolin koordinaattoritapaaminen Helsingissä

Lisätiedot

A2-kielen valinnoista ja opetuksesta

A2-kielen valinnoista ja opetuksesta A2-kielen valinnoista ja opetuksesta A2-kieli A2-kieli alkaa 5. luokalta ja sitä opiskellaan kaksi tuntia viikossa viidennellä ja kuudennella luokalla. Opiskelu jatkuu 9. luokan loppuun saakka. Metsokankaan

Lisätiedot

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehdoissa A ja B opiskelija harjoittelee joko

Lisätiedot

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat:

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat: Maailma muuttuu - miten koulun pitäisi muuttua? Minkälaista osaamista lapset/ nuoret tarvitsevat tulevaisuudessa? Valtioneuvosto on päättänyt perusopetuksen valtakunnalliset tavoitteet ja tuntijaon. Niiden

Lisätiedot

MIKSI YLIOPISTON MATEMATIIKAN OPETUSTA PITÄÄ KEHITTÄÄ?

MIKSI YLIOPISTON MATEMATIIKAN OPETUSTA PITÄÄ KEHITTÄÄ? YLIOPISTOMATEMATIIKAN OPETTAJUUDEN KEHITTÄMINEN JORMA JOUTSENLAHTI YLIOPISTONLEHTORI (TAY), DOSENTTI (TTY), 1 2 MIKSI YLIOPISTON MATEMATIIKAN OPETUSTA PITÄÄ KEHITTÄÄ? 3 1. Opiskelijoiden lähtötaso Yliopisto-opiskelijoiden

Lisätiedot

Kieliohjelma Atalan koulussa

Kieliohjelma Atalan koulussa Kieliohjelma Atalan koulussa Vaihtoehto 1, A1-kieli englanti, B1- kieli ruotsi 6.luokalla 1 lk - 2 lk - 3 lk englanti 2h/vko 4 lk englanti 2h/vko 5 lk englanti 2-3h/vko 6 lk englanti 2-3h/vko, ruotsi 2h/vko

Lisätiedot

VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA. Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta

VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA. Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta Kieliympäristössä tapahtuneita muutoksia Englannin asema on vahvistunut,

Lisätiedot

Hämeenlinna Kielitivoli. Vieraiden kielten opetuksen tukiverkko

Hämeenlinna Kielitivoli. Vieraiden kielten opetuksen tukiverkko Hämeenlinna Kielitivoli Vieraiden kielten opetuksen tukiverkko Taustalla Kuntaliitos 2009: viiden ympäröivän pienen kunnan liittyminen Hämeenlinnan kaupunkiin Liittyneillä kunnilla omat ops:t, toimintakulttuurit,

Lisätiedot

Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu

Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu 7.luokka Johdanto Valinnaisina aineina voidaan opiskella yhteisten oppiaineiden syventäviä tai soveltavia oppimääriä, useasta oppiaineesta muodostettuja

Lisätiedot

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet 9.2.3. Englanti Koulussamme aloitetaan A1 kielen (englanti) opiskelu kolmannelta luokalta. Jos oppilas on valinnut omassa koulussaan jonkin toisen kielen, opiskelu tapahtuu oman koulun opetussuunnitelman

Lisätiedot

VALINTAOPAS. VIERAAT KIELET Huittisten kaupungin PERUSOPETUKSESSA. kuva

VALINTAOPAS. VIERAAT KIELET Huittisten kaupungin PERUSOPETUKSESSA. kuva VALINTAOPAS VIERAAT KIELET Huittisten kaupungin PERUSOPETUKSESSA kuva VAPAAEHTOISEN SAKSAN KIELEN OPISKELU Huittisten perusopetuksen opetussuunnitelman mukaan vapaaehtoisen A2-kielen opiskelu aloitetaan

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 8-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas asettaa itselleen tavoitteita sekä työskentelee pitkäjänteisesti. Oppilas kuvaamaan omaa osaamistaan. T3 Oppilas ymmärtää alkuaineiden ja niistä muodostuvien

Lisätiedot

Opetuskokonaisuus Mikämikä-päivään

Opetuskokonaisuus Mikämikä-päivään Opetuskokonaisuus Mikämikä-päivään Tutkivan oppimisen ote u Artikkelien etsiminen ja lukeminen > ymmärryksen syventäminen Mikämikä-päivä Vaajakumpu 8.3.2016 u 3D (Johanna ja Jenni) u 4B (Pauliina ja Tiina)

Lisätiedot

Kielitaidosta on iloa ja hyötyä

Kielitaidosta on iloa ja hyötyä Kielitaidosta on iloa ja hyötyä Kielivalintamateriaalia Tampereen kaupunki Kielivalinta Tulevaisuuden valinta: pääomaa tulevaa varten Kieli ei ole vain kieli. Oheistuotteena kulttuurien tuntemusta ja yleissivistystä.

Lisätiedot

Venäjän kieli ja TVT:n käyttömahdollisuudet

Venäjän kieli ja TVT:n käyttömahdollisuudet Venäjän kieli ja TVT:n käyttömahdollisuudet Taina Salonen Oppimistulosten arviointiin venäjän kielessä osallistuneiden koulujen välillä oli suuria eroja tieto- ja viestintätekniikan käytössä, autenttisen

Lisätiedot

Joustava yhtälönratkaisu Oulun yliopisto/ OuLUMA Riikka Palkki

Joustava yhtälönratkaisu Oulun yliopisto/ OuLUMA Riikka Palkki Joustava yhtälönratkaisu Oulun yliopisto/ OuLUMA 1.6.2015 Riikka Palkki Projektin työryhmä: Peter Hästö, Juha Jaako, Virpi Kostama, Riikka Palkki, Dimitri Tuomela 1. Mitkä ovat hankkeen tavoitteet? Kehitetään,

Lisätiedot

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere MATEMATIIKKA Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Kehittää loogista, täsmällistä ja luovaa matemaattista ajattelua. Luoda pohja matemaattisten käsitteiden ja rakenteiden

Lisätiedot

Vieraiden kielten aineenopettajakoulutus/aikataulu viikoille 36 38/Minna Maijala [14.8.2015]

Vieraiden kielten aineenopettajakoulutus/aikataulu viikoille 36 38/Minna Maijala [14.8.2015] Vieraiden kielten aineenopettajakoulutus/aikataulu viikoille 36 38/Minna Maijala [14.8.2015] Intensiiviviikot Educariumissa syksyllä 2015: vk 36 38: ma 31.8. - ti 15.9. vk 39 40: to 24.9. - to 1.10. vk

Lisätiedot

Kielet sähköistävät. Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta

Kielet sähköistävät. Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta Sähköä ilmassa IX valtakunnalliset lukiopäivät 12.- 12.11.2013 Kielet sähköistävät Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta Suomi

Lisätiedot

Asian valmistelu ja tiedustelut: opetuspäällikkö Piia Uotinen, puh

Asian valmistelu ja tiedustelut: opetuspäällikkö Piia Uotinen, puh Sivistys- ja Sivistys- ja Sivistys- ja 18 01.03.2016 39 26.04.2016 47 18.04.2017 Perusopetuksen opetussuunnitelma 2016 45/12.00.01/2016 Sivistys- ja 01.03.2016 18 Asian valmistelu ja tiedustelut: opetuspäällikkö

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

TOIMINNALLISTA MATEMATIIKKAA OPETTAJILLE HANKE

TOIMINNALLISTA MATEMATIIKKAA OPETTAJILLE HANKE TOIMINNALLISTA MATEMATIIKKAA OPETTAJILLE HANKE Toiminnallista matematiikkaa opettajille hanke Lapin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Opetus ja kasvatusalan täydennyskoulutusyksikkö järjestää opetustoimen

Lisätiedot

Suomi toisena kielenä -opettajat ry./ Hallitus 10.3.2010 TUNTIJAKOTYÖRYHMÄLLE

Suomi toisena kielenä -opettajat ry./ Hallitus 10.3.2010 TUNTIJAKOTYÖRYHMÄLLE 1 Suomi toisena kielenä -opettajat ry./ KANNANOTTO Hallitus 10.3.2010 TUNTIJAKOTYÖRYHMÄLLE Suomi toisena kielenä (S2) on perusopetuksessa yksi oppiaineen äidinkieli ja kirjallisuus oppimääristä. Perusopetuksen

Lisätiedot

Oppimistulosten arviointia koskeva selvitys. Tuntijakotyöryhmä

Oppimistulosten arviointia koskeva selvitys. Tuntijakotyöryhmä Oppimistulosten arviointia koskeva selvitys Tuntijakotyöryhmä 28.09.2009 Oppimistulosarvioinneista Arvioinnit antavat tietoa osaamisen tasosta perusopetuksen nivel- ja päättövaiheissa. Tehtävänä selvittää

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 9-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas tunnistaa omaa kemian osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti T3 Oppilas ymmärtää kemian osaamisen

Lisätiedot

Lainsäädäntöä maahanmuuttajaoppilaiden opetukseen

Lainsäädäntöä maahanmuuttajaoppilaiden opetukseen Lainsäädäntöä maahanmuuttajaoppilaiden opetukseen Tiina Pilbacka-Rönkä Valteri, Mikael 2.5.2017 Tiina Pilbacka-Rönkä PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVA OPETUS Valmistavan opetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden

Lisätiedot

1. luokan kielivalinta. A1-kieli Pia Bärlund Palvelupäällikkö

1. luokan kielivalinta. A1-kieli Pia Bärlund Palvelupäällikkö 1. luokan kielivalinta A1-kieli Pia Bärlund Palvelupäällikkö 014-266 4889 pia.barlund@jkl.fi 21.3.2017 21.3.2017 2 Yleistietoa Jyväskylässä valittavissa A1-kieleksi saksa, ruotsi, venäjä ja englanti. Opetuksen

Lisätiedot

VALINNAISET OPINNOT Laajuus: Ajoitus: Kood Ilmoittautuminen weboodissa (ja päättyy 06.03.2016.)

VALINNAISET OPINNOT Laajuus: Ajoitus: Kood Ilmoittautuminen weboodissa (ja päättyy 06.03.2016.) VALINNAISET OPINNOT Valinnaisia opintoja pedagogisten opintojen yleistavoitteiden suuntaisesti tarjoavat normaalikoulu, kasvatustiede ja ainedidaktiikka. Laajuus: 3 opintopistettä Ajoitus: Pääsääntöisesti

Lisätiedot

Kielten kärkihanke, OPH Paasitorni

Kielten kärkihanke, OPH Paasitorni Kielten kärkihanke, OPH Paasitorni 15.5.2017 Millaisesta oppimisesta lapsi innostuu? Toiminnallisuus opetuksessa FM Nina Maunu, www.ninamaunu.com, nina.maunu@espoo.fi 1. Subjektin kysymykset: kuka, mikä;

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

Kiinnostaako. koodaus ja robotiikka? 2014 Innokas www.innokas.fi All Rights Reserved Copying and reproduction prohibited

Kiinnostaako. koodaus ja robotiikka? 2014 Innokas www.innokas.fi All Rights Reserved Copying and reproduction prohibited Kiinnostaako koodaus ja robotiikka? Innokas-verkosto Innovatiivisen koulun toiminnan kehittäminen ja levittäminen Suomi Yli 30 000 osallistujaa vuosien 2011-2014 aikana Kouluja, kirjastoja, päiväkoteja,

Lisätiedot

Vanhan kertausta?(oklp410): Shulmanin(esim. 1987) mukaan opettajan opetuksessaan tarvitsema tieto jakaantuu seitsemään kategoriaan:

Vanhan kertausta?(oklp410): Shulmanin(esim. 1987) mukaan opettajan opetuksessaan tarvitsema tieto jakaantuu seitsemään kategoriaan: Vanhan kertausta?(oklp410): Shulmanin(esim. 1987) mukaan opettajan opetuksessaan tarvitsema tieto jakaantuu seitsemään kategoriaan: 1. sisältötietoon 2. yleiseen pedagogiseen tietoon 3. opetussuunnitelmalliseen

Lisätiedot

Savonlinnan ammatti- ja aikuisopiston vieraiden kielten opetusta verkossa ja integroituna ammattiaineisiin. Johanna Venäläinen

Savonlinnan ammatti- ja aikuisopiston vieraiden kielten opetusta verkossa ja integroituna ammattiaineisiin. Johanna Venäläinen Savonlinnan ammatti- ja aikuisopiston vieraiden kielten opetusta verkossa ja integroituna ammattiaineisiin Johanna Venäläinen Kenelle ja miksi? Lähtökohtana ja tavoitteena on - tarjota opiskelijoille vaihtoehtoinen

Lisätiedot

7.LUOKKA. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Laaja-alainen osaaminen. Opetuksen tavoitteet

7.LUOKKA. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Laaja-alainen osaaminen. Opetuksen tavoitteet 7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen T1 edistää oppilaan taitoa pohtia englannin asemaan ja variantteihin liittyviä ilmiöitä ja arvoja antaa oppilaalle

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO 1. Romanioppilaiden määrä ja opetuksen vastuutahot kunnassa 3 2. Romanioppilaan kohtaaminen 4 3. Suvaitsevaisuuden ja hyvien

Lisätiedot

Luova opettaja, luova oppilas matematiikan tunneilla

Luova opettaja, luova oppilas matematiikan tunneilla Luova opettaja, luova oppilas matematiikan tunneilla ASKELEITA LUOVUUTEEN - Euroopan luovuuden ja innovoinnin teemavuoden 2009 päätösseminaari Anni Lampinen konsultoiva opettaja, Espoon Matikkamaa www.espoonmatikkamaa.fi

Lisätiedot

HYVINKÄÄN KAUPUNKI Sivistystoimi/ Hallinto Kankurinkatu 4-6 20.10.2015 05800 HYVINKÄÄ

HYVINKÄÄN KAUPUNKI Sivistystoimi/ Hallinto Kankurinkatu 4-6 20.10.2015 05800 HYVINKÄÄ Sivistystoimi/ Hallinto Kankurinkatu 4-6 20.10.2015 Alakoulujen rehtorit ENSIMMÄISEN VIERAAN KIELEN VALINTA JA MUSIIKKILUOKALLE PYRKIMINEN Tämän kirjeen liitteenä on 2. luokkalaisten vanhemmille jaettava

Lisätiedot

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Satu Hekkala Johdanto Tämä artikkeli kertoo Oulun Diakoniaopiston opinto-ohjaussuunnitelman kehittämistyöstä ja esittelee lyhyesti opinto-ohjaussuunnitelman

Lisätiedot

A-jakso: viikot B-jakso: viikot 2 7 C-jakso: viikot 8-13 Aloitusluento ABC-jakson harjoittelijoille ti klo

A-jakso: viikot B-jakso: viikot 2 7 C-jakso: viikot 8-13 Aloitusluento ABC-jakson harjoittelijoille ti klo A-jakso: viikot 44 49 B-jakso: viikot 2 7 C-jakso: viikot 8-13 Aloitusluento ABC-jakson harjoittelijoille ti 25.10.2016 klo 12.30-14.00 paikka L302 1 A-jakson Infotilaisuus 25.10. 2016 klo 14.15 14.35

Lisätiedot

Tutkiva Oppiminen Varhaiskasvatuksessa. Professori Lasse Lipponen PED0031, VARHAISPEDAGOGIIKKA

Tutkiva Oppiminen Varhaiskasvatuksessa. Professori Lasse Lipponen PED0031, VARHAISPEDAGOGIIKKA Tutkiva Oppiminen Varhaiskasvatuksessa Professori Lasse Lipponen 09.10.2017 PED0031, VARHAISPEDAGOGIIKKA Hakkarainen K., Lonka K. & Lipponen L. (1999) Tutkiva oppiminen. Älykkään toiminnan rajat ja niiden

Lisätiedot

Oppilas keskustelee ryhmässä ja tuo esille mielipiteitään. Oppilas osallistuu luokan ja koulun ilmaisuesityksiin. Oppilas harjoittelee

Oppilas keskustelee ryhmässä ja tuo esille mielipiteitään. Oppilas osallistuu luokan ja koulun ilmaisuesityksiin. Oppilas harjoittelee AI 6. lk Arvioitavat tavoitteet Vuorovaikutustilanteissa toimiminen (T1, T2, T3, T4) Tekstien tulkitseminen (T5, T6, T7, T8) Hyväksytty (5) Välttävä (6-7) Oppilas saa arvosanan 6, Oppilas saa arvosanan

Lisätiedot

KEMIJÄRVEN KAUPUNKI HILLATIEN PERUSKOULU TYÖSUUNNITELMA LUKUVUODELLE 2015-2016

KEMIJÄRVEN KAUPUNKI HILLATIEN PERUSKOULU TYÖSUUNNITELMA LUKUVUODELLE 2015-2016 KEMIJÄRVEN KAUPUNKI HILLATIEN PERUSKOULU TYÖSUUNNITELMA LUKUVUODELLE 2015-2016 Ilpo Tervonen, 18.8.2015 1. KOULUN TOIMINTA-AJATUS Hillatien koulussa on turvallinen ja kaikkia kannustava työskentely-ympäristö,

Lisätiedot

Kielitiedon opetusmenetelmien uusi suunta

Kielitiedon opetusmenetelmien uusi suunta Kielitiedon opetusmenetelmien uusi suunta AFinLAn syyssymposium 2014 Kielen oppimisen virtaukset Kaisu Rättyä Itä-Suomen yliopisto 14.11.2014 Kielitiedon opetusmenetelmiä 2000-luvulla Kielentäminen Kontekstuaalinen

Lisätiedot

Suomen kielen oppija opetusryhmässäni OPH

Suomen kielen oppija opetusryhmässäni OPH Suomen kielen oppija opetusryhmässäni OPH 2017-2018 Opettajankoulutuslaitoksen Sat@Oppi järjestää yhteistyössä opettajankoulutuslaitoksen Rauman ja Turun yksiköiden kanssa perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Kielivalinnat 2. ja 3. luokalla

Kielivalinnat 2. ja 3. luokalla Kielivalinnat 2. ja 3. luokalla Kielitaito on avain moneen Kielen opiskelusta ja kielitaidosta Vieraiden kielten opiskelu on tehokkainta, kun opiskelu aloitetaan varhain. Vieraisiin kieliin tutustuminen

Lisätiedot

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 Nuori Yrittäjyys Yrittäjyyttä, työelämätaitoja, taloudenhallintaa 7-25- vuotiaille nuorille tekemällä oppien 55 000 oppijaa 2013-14 YES verkosto (17:lla alueella)

Lisätiedot

Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin

Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin Tietotekniikka oppiaineeksi peruskouluun Ralph-Johan Back Imped Åbo Akademi & Turun yliopisto 18. maaliskuuta 2010 Taustaa Tietojenkäsittelytieteen professori, Åbo

Lisätiedot

VALINNAISUUS LIELAHDEN KOULUSSA LUKUVUONNA LIELAHDEN KOULU, OPS 2016 HAANPÄÄ SYKSY 2017

VALINNAISUUS LIELAHDEN KOULUSSA LUKUVUONNA LIELAHDEN KOULU, OPS 2016 HAANPÄÄ SYKSY 2017 VALINNAISUUS LIELAHDEN KOULUSSA LUKUVUONNA 2017 2018 LIELAHDEN KOULU, OPS 2016 HAANPÄÄ SYKSY 2017 LIELAHDEN KOULUN TUNTIJAKO 2019-2020 6.10.2017 TH Aine 1 2 3 4 5 6 7 8 9 Äidinkieli ja kirjallisuus 7 7

Lisätiedot

Ylöjärven opetussuunnitelma 2004. Valinnainen kieli (B2)

Ylöjärven opetussuunnitelma 2004. Valinnainen kieli (B2) Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Valinnainen kieli (B2) B 2 -SAKSA Valinnaisen kielen opiskelun tulee painottua puheviestintään kaikkein tavanomaisimmissa arkipäivän tilanteissa ja toimia samalla johdantona

Lisätiedot

Monialaiset oppimiskokonaisuudet

Monialaiset oppimiskokonaisuudet Monialaiset oppimiskokonaisuudet Esimerkkejä historia/yhteiskuntaoppi/äidinkieli/ kuvaamataito Marja Asikainen Mikä on monialaisuutta? Miten sitä toteutetaan????? Miksi sitä toteutetaan? Voiko se johtaa

Lisätiedot

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi YMPÄRISTÖOPPI Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Rakentaa perusta ympäristö- ja luonnontietoaineiden eri tiedonalojen osaamiselle Tukea oppilaan

Lisätiedot

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 1 3 Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Mitä taitoja tarvitaan tekstin ymmärtämisessä? -teorian kautta arkeen, A.Laaksonen

Mitä taitoja tarvitaan tekstin ymmärtämisessä? -teorian kautta arkeen, A.Laaksonen Mitä taitoja tarvitaan tekstin ymmärtämisessä? -teorian kautta arkeen, A.Laaksonen Lukemisen taitoja Tulisi kehittää kaikissa oppiaineissa Vastuu usein äidinkielen ja S2-opettajilla Usein ajatellaan, että

Lisätiedot

Valinnaisuus luokilla A2-kieli ja muut valinnaiset aineet

Valinnaisuus luokilla A2-kieli ja muut valinnaiset aineet Valinnaisuus 5.-6. luokilla A2-kieli ja muut valinnaiset aineet Valinnaiset aineet alakoulussa Oppilaalla on yhteensä 2 vvt (vuosiviikkotuntia) valinnaisia aineita sekä 5. luokalla että 6.luokalla. Oppilas

Lisätiedot

Oman äidinkielen opetuksen järjestäminen. Perusopetuksen vieraiden kielten opetuksen kehittämisen koordinaattoritapaaminen 29.10.

Oman äidinkielen opetuksen järjestäminen. Perusopetuksen vieraiden kielten opetuksen kehittämisen koordinaattoritapaaminen 29.10. Oman äidinkielen opetuksen järjestäminen Perusopetuksen vieraiden kielten opetuksen kehittämisen koordinaattoritapaaminen 29.10.2009 Maahanmuuttajien oman äidinkielen opetus Espoossa järjestetään perusopetusta

Lisätiedot

Yläkoulujen lukkarityöpaja

Yläkoulujen lukkarityöpaja Yläkoulujen lukkarityöpaja 14.11.2017 Uuden opsin mukainen arviointikulttuuri Arviointisykli sama kaikille oppilaille, syksyllä kirjallinen väliarviointi ja lukuvuosiarviointi (sama pohja molemmissa).

Lisätiedot

Toiminnallinen oppiminen -Sari Koskenkari

Toiminnallinen oppiminen -Sari Koskenkari Toiminnallinen oppiminen -Sari Koskenkari Toiminnallinen oppiminen Perusopetuksen opetussuunnitelmassa painotetaan työtapojen toiminnallisuutta. Toiminnallisuudella tarkoitetaan oppilaan toiminnan ja ajatuksen

Lisätiedot

Jyväskylän normaalikoulu - opetusharjoittelu 2. Jyväskylän normaalikoulu - opetusharjoittelu

Jyväskylän normaalikoulu - opetusharjoittelu 2. Jyväskylän normaalikoulu - opetusharjoittelu Opetusharjoittelu 2 OKLA3029 (6 op) Osaaminen ja asiantuntijuus 2 1 Aikatauluja A-jakso: viikot 44 49 B-jakso: viikot 2 7 C-jakso: viikot 8-14 Aloitusluento ABC-jakson harjoittelijoille ti 24.10.2017 klo

Lisätiedot

A-jakso: viikot B-jakso: viikot 2 7 C-jakso: viikot 8-13 Aloitusluento ABC-jakson harjoittelijoille ti klo

A-jakso: viikot B-jakso: viikot 2 7 C-jakso: viikot 8-13 Aloitusluento ABC-jakson harjoittelijoille ti klo A-jakso: viikot 44 49 B-jakso: viikot 2 7 C-jakso: viikot 8-13 Aloitusluento ABC-jakson harjoittelijoille ti 25.10.2016 klo 12.30-14.00 paikka L302 A-jakson Infotilaisuus 25.10. 2016 klo 14.15 14.35 Normaalikoulun

Lisätiedot

KÄPPÄRÄN KOULUN HUOLTAJA-INFO valinnaisuus

KÄPPÄRÄN KOULUN HUOLTAJA-INFO valinnaisuus KÄPPÄRÄN KOULUN HUOLTAJA-INFO 15.2.2017 valinnaisuus A2 -KIELI Käytännön tietoa kielivalinnoista Vapaaehtoiseksi A2-kieleksi voi valita joko ranskan, ruotsin, saksan tai venäjän. Kouluun voi syntyä A2-kielen

Lisätiedot

Joensuun seudun opetussuunnitelma. Keskeiset uudistukset

Joensuun seudun opetussuunnitelma. Keskeiset uudistukset Joensuun seudun opetussuunnitelma Keskeiset uudistukset Opetussuunnitelman käyttöönotto Uuden opetussuunnitelman mukainen opetus alkaa kaikissa kouluissa 1.8.2016 Luokissa 1-6 uusi opetussuunnitelma kokonaisuudessaan

Lisätiedot

Teknologiaa kouluun -projekti

Teknologiaa kouluun -projekti Teknologiaa kouluun -projekti 01/2012 Tiina Partanen & Jouni Kinnunen 2 Teknologiaa kouluun -projekti n omien opettajien ideoima opetuksen ja oppimisympäristöjen kehittämisprojekti Projektin tavoitteena

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

3. luokan kielivalinta

3. luokan kielivalinta 3. luokan kielivalinta A2-kieli Pia Bärlund, suunnittelija Sivistyksen toimiala - Perusopetus 014-266 4889 pia.barlund@jkl.fi 1.2.2016 Yleistietoa Jyväskylässä valittavissa A2-kieleksi saksa, ranska, venäjä

Lisätiedot

Ohjatun perusharjoittelun tiedotustilaisuus syksy 2013

Ohjatun perusharjoittelun tiedotustilaisuus syksy 2013 Ohjatun perusharjoittelun tiedotustilaisuus syksy 2013 HY:n Viikin normaalikoulu 21.10.2013 Reijo Honkanen, rehtori Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Tervetuloa Viikin norssiin Viikin normaalikoulussa

Lisätiedot

Ohjatun perusharjoittelun tiedotustilaisuus syksy 2014

Ohjatun perusharjoittelun tiedotustilaisuus syksy 2014 Ohjatun perusharjoittelun tiedotustilaisuus syksy 2014 HY:n Viikin normaalikoulu 20.10.2014 Reijo Honkanen, rehtori Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Tervetuloa Viikin norssiin Viikin normaalikoulussa

Lisätiedot

Koko talo/kasvatusyhteisö kasvattaa kielitaitoon

Koko talo/kasvatusyhteisö kasvattaa kielitaitoon Rinnakkaisohjelma Koko talo/kasvatusyhteisö kasvattaa kielitaitoon klo 15.15-16.15 Annamari Kajasto, opetusneuvos, Opetushallitus Tarja Aurell, apulaisrehtori, Helsingin Saksalainen koulu Paasitorni 15.5.2017

Lisätiedot

Tutkija: Koulun kirjoittamisopetuksen pitää uudistua blogit ja rap-lyriikkaa aineiden tilalle?

Tutkija: Koulun kirjoittamisopetuksen pitää uudistua blogit ja rap-lyriikkaa aineiden tilalle? Tutkija: Koulun kirjoittamisopetuksen pitää uudistua blogit ja rap-lyriikkaa aineiden tilalle? Kieliopin pänttäys ei kiinnosta nuoria, kirjoittamista pitäisikin opettaa luovuuden ja yhteisöllisyyden kautta

Lisätiedot

E-oppimateriaalit. Opinaika vs. CD-verkko-ohjelmat

E-oppimateriaalit. Opinaika vs. CD-verkko-ohjelmat Nokian N8 puhelimessa Uutta Toimii netin kautta, ei ohjelmien asennuksia eikä ylläpitoa, koulun lisäksi käytettävissä myös kotona ja muualla 24/7, lisäksi muita opiskelua helpottavia verkko-opetuksen mahdollistavia

Lisätiedot

INTO- Innovatiivinen ja taitava oppija. Jaana Anttonen Oulun normaalikoulu

INTO- Innovatiivinen ja taitava oppija. Jaana Anttonen Oulun normaalikoulu INTO- Innovatiivinen ja taitava oppija Jaana Anttonen Oulun normaalikoulu INTO-hankkeen tarkoitus Kehittää käsityön opetuksessa innovatiivista ajattelua ja taitavaa oppimista tukevaa pedagogista toimintaa

Lisätiedot

Toisluokkalaisen. opas. Lukuvuosi 2014 2015. Tietoa kielten opiskelusta ja painotetusta opetuksesta

Toisluokkalaisen. opas. Lukuvuosi 2014 2015. Tietoa kielten opiskelusta ja painotetusta opetuksesta Toisluokkalaisen opas Lukuvuosi 2014 2015 Tietoa kielten opiskelusta ja painotetusta opetuksesta Nyt on aika valita ensimmäinen vieras kieli! 1. 6. luokilla opiskellaan yhtä tai kahta kieltä äidinkielen

Lisätiedot

STEP 1 Tilaa ajattelulle

STEP 1 Tilaa ajattelulle Työkalu, jonka avulla opettaja voi suunnitella ja toteuttaa systemaattista ajattelutaitojen opettamista STEP 1 Tilaa ajattelulle Susan Granlund Euran Kirkonkylän koulu ja Kirsi Urmson Rauman normaalikoulu

Lisätiedot

Arviointikriteerit lukuvuositodistuksessa luokilla

Arviointikriteerit lukuvuositodistuksessa luokilla Arviointikriteerit lukuvuositodistuksessa 1. 6. luokilla Sisällysluettelo Suomen kielen ja kirjallisuuden arviointi lukuvuositodistuksessa... 1 Ruotsin arviointi lukuvuositodistuksessa... 2 Englannin arviointi

Lisätiedot

Arvioinnin paikallisesti päätettävät asiat Arviointikulttuuri & itseja vertaisarviointi

Arvioinnin paikallisesti päätettävät asiat Arviointikulttuuri & itseja vertaisarviointi Arvioinnin paikallisesti päätettävät asiat Arviointikulttuuri & itseja vertaisarviointi Treduka 2015 Tamperetalo 7.11.2015 Tunnin työpajatyöskentelyn aikana: Asiantuntija-alustus (30 min) Syventäviä näkökulmia

Lisätiedot

SOME opetuskäytössä blogin käyttö opetuksessa

SOME opetuskäytössä blogin käyttö opetuksessa SOME opetuskäytössä blogin käyttö opetuksessa TIES462 Virtuaaliset oppimisympäristöt-kurssi Sanna Kainulainen 2014 Miksi tämä aihe? SOMEn käyttö on yleistynyt Miksi SOMEn käyttö kouluissa ja oppilaitoksissa

Lisätiedot

Tieto- ja viestintätekniikkaa opetustyön tueksi

Tieto- ja viestintätekniikkaa opetustyön tueksi Tieto- ja viestintätekniikkaa opetustyön tueksi Opettajat arvioinnin ja koulu-koti-yhteistyön toteuttajina Heidi Krzywacki, Tiina Korhonen, Laura Koistinen, Jari Lavonen 19.8.2011 1 Tutkimus- ja kehittämishankkeessa

Lisätiedot

Yleistä OPE-linjan kanditutkielmista

Yleistä OPE-linjan kanditutkielmista Aineenopettajankoulutuksen opinnäytteet Leena Hiltunen 10.9.2009 Yleistä OPE-linjan kanditutkielmista Tyypillisesti teoreettisia kirjallisuusanalyysejä, joissa luodaan taustaa ja viitekehystä tietylle

Lisätiedot

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit n kriteerit 1. Oman opetus- ja ohjausosaamisen jatkuva kehittäminen Erinomaisuus näkyy mm. siten, että opettaja arvioi ja kehittää systemaattisesti opettamiseen ja ohjaukseen liittyvää omaa toimintaansa

Lisätiedot

Helsingin Kielitivoli Viehko. Työkalupakkeja kieltenopettajille. Kielitivoli-koordinaattorien koulutus, Scandic Continental 9.-10.5.

Helsingin Kielitivoli Viehko. Työkalupakkeja kieltenopettajille. Kielitivoli-koordinaattorien koulutus, Scandic Continental 9.-10.5. (Kuvan paikka) Helsingin Kielitivoli Viehko Työkalupakkeja kieltenopettajille Annamari Kajasto, projektisuunnittelija Kielitivoli-koordinaattorien koulutus, Scandic Continental 9.-10.5.2011 11.5.2011 Tekijä

Lisätiedot

Kuopion kaupungin perusopetuksen saksan kielellä rikastetun opetuksen opetussuunnitelma

Kuopion kaupungin perusopetuksen saksan kielellä rikastetun opetuksen opetussuunnitelma Kuopion kaupungin perusopetuksen saksan kielellä rikastetun opetuksen opetussuunnitelma Sisällysluettelo 1. Hakeutuminen saksan kielellä rikastetun opetuksen 1. luokalle 2. Saksan kielellä rikastettu opetus

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Opetuslautakunta OTJ/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Opetuslautakunta OTJ/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2017 1 (5) 31 Opetuslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle valtuutettu Mari Holopaisen ym. aloitteesta vieraan kielen oppimisen varhaistamisesta HEL 2016-012068 T 00

Lisätiedot

Videoita käytetään viestintävälineinä jatkuvasti enemmän. Tavallisen tekstin ja kuvan sijaan opiskelijat katsovat mieluummin videoita, ja muun muassa

Videoita käytetään viestintävälineinä jatkuvasti enemmän. Tavallisen tekstin ja kuvan sijaan opiskelijat katsovat mieluummin videoita, ja muun muassa Videoita käytetään viestintävälineinä jatkuvasti enemmän. Tavallisen tekstin ja kuvan sijaan opiskelijat katsovat mieluummin videoita, ja muun muassa tämän takia videot yleistyvät niin opetuksessa kuin

Lisätiedot

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Johdanto Opetussuunnitelman avaamiseen antavat hyviä, perusteltuja ja selkeitä ohjeita Pasi Silander ja Hanne Koli teoksessaan Verkko-opetuksen työkalupakki oppimisaihioista

Lisätiedot

Millaiset mahdollisuudet avautuvat KODUpeliohjelmoinnilla. Lehtori Jarkko Sievi 3.12.2012 Virtuaaliopetuksen päivät

Millaiset mahdollisuudet avautuvat KODUpeliohjelmoinnilla. Lehtori Jarkko Sievi 3.12.2012 Virtuaaliopetuksen päivät Millaiset mahdollisuudet avautuvat KODUpeliohjelmoinnilla Lehtori Jarkko Sievi 3.12.2012 Virtuaaliopetuksen päivät Työpajan sisältö Oppimisympäristönä peliohjelmointi hanke Hankkeen esittely Hankkeen tavoitteet

Lisätiedot