Ympäristöraportti 2007

Transkriptio

1 Ympäristöraportti

2 Raportoinnin periaatteet Sisällys Tämä on järjestyksessään Myllykoski Paper Oy:n kymmenes vuosittain julkaistava ympäristöraportti. Raportissa kerrotaan Myllykoski Paperista yhtiönä, Myllykoski Paperin ympäristövastuun päämääristä ja niiden toteuttamisesta. Tämä raportti on ensimmäinen todennettu EMAS-ympäristöselonteko. Ympäristöraportin sisältöä ja vertailukelpoisuutta parannetaan jatkuvasti. Raporttia jaetaan aiempaan tapaan yhtiön eri sidosryhmille, joiden suositukset ovat arvokkaita raportin kehittämisessä. Myllykoski Paper kuuluu pitkän historian perheyhtiöön, Myllykoski-konserniin, joka kehittää jatkuvasti yritysvastuutoimintaansa. Konserni on erikoistunut korkealaatuisten painopaperien kehitykseen, markkinointiin ja tuotantoon. Myllykoski-konsernin tuotteet valmistetaan yhdeksässä tehtaassa, jotka sijaitsevat Suomessa, Saksassa, Sveitsissä ja Yhdysvalloissa. Ympäristönsuojelu on olennainen osa Myllykoski-ryhmän liiketoimintaa. Paperinvalmistuksessa käytetään uusiutuvia raaka-aineita ja kierrätystä. Myllykoski on Euroopan johtavia paperinvalmistajia erityisesti kierrätyskuidun käyttäjänä ja kehittäjänä. Konsernin tehtaiden kesken tehdään jatkuvaa yhteistyötä mm. ympäristö- ja turvallisuusasioissa. Konsernin kaikilla eurooppalaisilla tehtailla on sertifioidut laatu-, ympäristö- sekä työterveys- ja työturvallisuusasioiden hallintajärjestelmät. Myllykoski-konserni julkaisee vuosittain erillisen yritysvastuuraportin, jossa käsitellään ympäristö- ja muita yritysvastuun ja kestävän kehityksen asioita. Raportissa esiintyvät lyhenteet ja termit on koottu sanastoon sivulle 26. Raportoinnin periaatteet...2 Myllykoski Paper Oy lyhyesti...3 Toimintapolitiikka...5 Ympäristöluvat...6 Ympäristöasioiden hallintajärjestelmä...7 Vuosien ympäristöpäämäärät...8 Ympäristönäkökohdat...11 Tehtaan merkittävimmät ympäristövaikutukset...12 Luonnonvarojen, raaka-aineiden ja energian säästävä käyttö...12 Kuljetusten ympäristövaikutukset...16 Vaikutukset metsäluontoon ja metsien käyttöön...17 Jätevesien vesistövaikutukset - vaikutukset veden laatuun ja vesiluontoon...18 Vaikutukset maaperään ja pohjavesiin...20 Vaikutukset ilmaan -ilmapäästöt...20 Jätteiden synnyn ehkäisy, uudelleenkäyttö ja turvallinen loppusijoittaminen...22 Aistittavat vaikutukset: melu, haju, pöly...23 Ympäristöriskit ja -häiriöt, onnettomuudet...24 Ympäristökustannukset ja -investoinnit...25 Työturvallisuudessa kehitystä...25 Sanasto...26 Ympäristöraportin sisäsivut on painettu Myllykoski Paper Oy:n MY BRITE gloss 90 g/m²-paperille. Ympäristöraportti on saatavilla myös englanninkielellä. Valokuvat: Timo Väre, Matti Lehto, Anna-Leena Terhemaa, Pentti Salin Kansikuva: Timo Väre, ARPS EFIAP EPSA Taitto: Hanne-Mari Onikki Painopaikka: Scanweb, Kouvola Lisätietoja: tutkimusjohtaja Erkki Peltonen ja ympäristöinsinööri Minna Tolonen puh (0) etunimi.sukunimi@myllykoski.com

3 Myllykoski Paper Oy lyhyesti Myllykoski Paper markkinoi, kehittää ja valmistaa korkealaatuisia puupitoisia painopapereita kannattavasti, tehokkaasti ja kilpailukykyisesti. Myllykoski Paper Oy kuuluu kansainväliseen Myllykoski-konserniin. Yhtiön omistavat emoyhtiö Myllykoski Oyj (65 %) ja M-real Oyj (35 %). Myllykoski Paper omistaa 50 % sellua tuottavasta Sunila Oy:stä. Myllykoski Paperin tuotteet ovat päällystämättömät, kiillotetut SC-paperit ja päällystetyt MWC-paperit, joita käytetään syväpaino- ja offsetpainotuotteissa: aikakauslehdissä, luetteloissa, mainosliitteissä ja esitteissä. Myllykoski Paperin vuotuisesta noin tonnin tuotannosta menee vientiin 90 prosenttia. Päämarkkinaalueena on Eurooppa, ja paperia viedään myös mm. USA:han, Kaukoitään ja Australiaan. Myllykosken toiminta-ajatukseen kuuluu innovatiivisten ratkaisujen ja tuotteiden kehittäminen yhteistyössä asiakkaiden kanssa. Hyvänä esimerkkinä tiiviistä asiakasyhteistyöstä on päällystämätön painopaperi MY PLUS sekä MY GOLD, huippuvaalea SC-paperi. Tuotteet valmistetaan pääosin suomalaisesta kuusipuusta, jonka Metsäliitto Osuuskunta toimittaa Myllykoski Paperille. Muita paperin raaka-aineita ovat täyteaineet ja sellu, joka tulee Myllykoski Paperille sen puoliksi omistamasta Sunila Oy:stä. Täyteaineet tulevat tehdasalueella sijaitsevalta Specialty Mineralsin PCC-laitokselta. Myllykoski Paperin tehtaaseen kuuluvat kolmen paperikoneen ja yhden päällystyskoneen lisäksi kuorimo, hiomo, valkaisulaitokset, raakavesi- laitos, jätevedenpuhdistamo, korjaamot, materiaali- ja tuotevarastot. Tehdasalueella toimivista pääyhteistyökumppaneista ABB Service Oy vastaa kunnossapidosta ja materiaalivarastosta, Vamy Oy höyryvoimalaitoksesta ja Pato Oy vesivoimalaitoksesta. Kymijoen rannalla Anjalankoskella Myllykosken taajamassa sijaitsevan tehdasalueen pinta-ala on noin 140 hehtaaria. Alueella on ollut tuotantotoimintaa vuodesta 1892 lähtien, jolloin nykyinen Myllykoski Oyj perusti ensimmäisen puuhiomonsa. Myllykoski Paper aloitti omana yhtiönä vuoden 1995 lopulla tapahtuneen yhtiöittämisen seurauksena. Tehtaan teollisuuskaatopaikka Sulennon tien varrella sijaitsee noin neljä kilometriä tehtaalta lounaaseen. Yhteiset arvot perustana Myllykoski Paperin toimintoja ohjaa strateginen suunnittelu, joka on tiiviisti kytketty toimintajärjestelmään. Toiminnan perustana ovat yhteiset arvot: arvostavuus, avoimuus, luotettavuus ja suvaitsevaisuus. Yhtiössä on viime aikoina tehty paljon muutoksia toiminnan kehittämiseksi. Vuosi 2007 ei kuitenkaan tuonut parannusta yhtiön kannattavuuteen ja tuloskehitys jatkui heikkona. Myllykoski Paperin liikevaihto vuonna 2007 oli 307 miljoonaa euroa. Myllykoski Paperin kannattavuuden parannusohjelmaan kuuluva henkilöstöohjelma saatiin päätökseen vuoden 2007 aikana. Yhtiön henkilöstömäärä vuoden 2007 lopulla oli 500.

4 Myllykoski Paperin prosessikaavio Paperin tuotanto t Tehtaan tuotanto on ylittänyt viime vuosina tonnia vuodessa. Vuonna 2001 pienentynyt tuotanto selittyy paperikone 5:n pysäyttämisellä. Tuotannon tehostamistoimenpiteiden ansiosta tuotanto kolmella koneella on saatu nostettua taas tonniin. Vuonna 2005 tuotanto oli alhainen Suomen paperiteollisuuden työsulun vuoksi.

5 Myllykoski Paper Oy:n toimintapolitiikka Myllykoski Paper Oy markkinoi, kehittää ja valmistaa korkealaatuisia puupitoisia painopapereita tehokkaasti ja kilpailukykyisesti. Visiomme mukaisesti olemme paras partneri painopapereissa. Toimintamme perustana ovat yhteiset arvomme: arvostavuus, avoimuus, luotettavuus ja suvaitsevaisuus. Tuemme arvojamme laajalla viestinnällä ja keskinäisellä, aktiivisella vuorovaikutuksella. Tavoitteenamme on tyytyväinen asiakas. Tuotamme ja markkinoimme asiakaslähtöisesti korkealaatuisia tuotteita. Kehitämme tuotteitamme, tuotantoprosessejamme ja toimintatapojamme jatkuvasti ja sovellamme tässä työssä parasta teknisesti ja taloudellisesti käyttökelpoista tekniikkaa ja asiantuntemusta. Jokainen yhtiöläinen tunnistaa vastuunsa ja oman työnsä vaikutukset ja noudattaa toimintapolitiikkaamme kaikessa toiminnassaan. Yhtiön johto vastaa tavoitteiden asetannasta, tarkoituksenmukaisista resursseista sekä laatu-, ympäristö- ja turvallisuustoiminnan ohjauksesta ja valvonnasta. Johto on aktiivinen kannustaessaan henkilöstöä oma-aloitteiseen toiminnan kehittämiseen ja jatkuvaan parantamiseen. Meille ympäristönsuojelu-, turvallisuus- ja työterveystoiminta ovat olennainen osa päivittäistä käytännön työskentelyä. Toteuttamalla kullakin osa-alueella ennaltaehkäisevää toimintamallia varmistamme terveellisen ja turvallisen työympäristön ja toimimme vastuullisesti haitallisten ympäristövaikutusten minimoimiseksi. Tavoitteenamme on tehokas energian ja raaka-aineiden hyödyntäminen, tuotteidemme kierrätettävyys sekä tehdas, jossa on nolla tapaturmaa. Henkilöstö on yhtiömme voimavara. Otamme huomioon kanssaihmisten työssäjaksamisen ja edistämme työturvallisuutta. Panostamme henkilöstömme jatkuvaan koulutukseen ammattitaidon ja monipuolisen osaamisen kehittämiseksi. Toimimme lainsäädännön ja meille asetettujen lupien ja velvoitteiden mukaisesti. Yhteiskuntavastuu on osa hyvää toimintatapaa, johon pyrimme kannattavan ja kehittyvän liiketoiminnan takaamiseksi ja lisäarvon tuottamiseksi niin omistajille, sidosryhmille kuin ympäristöllekin. Edellytämme myös raaka-ainetoimittajiltamme ja muilta yhteistyökumppaneiltamme samojen periaatteiden noudattamista. Anjalankoskella Tuomo Tuomela Toimitusjohtaja

6 Myllykoski Paper Oy:n ympäristöluvat Itä-Suomen ympäristölupavirasto antoi päätöksen Myllykoski Paper Oy:n ympäristölupahakemuksesta. Luvasta tehdyt valitukset ovat edelleen Vaasan Hallinto-oikeuden käsiteltävänä. Myllykoski Paper on kuitenkin päättänyt noudattaa uuden valituksenalaisen ympäristöluvan määräyksiä kaikilta osin toistaiseksi. Luvassa annettiin käynnistyslupa uudelle peroksidivalkaisulaitokselle, jonka toinen vaihe käynnistyy keväällä Lupamääräyksien osalta keskeisiä vaatimuksia ovat hapenkulutusta kuvaavien päästöehtojen (BOD ja COD) kiristyminen heti luvan antamisen yhteydessä sekä kemiallisen hapenkulutuksen (COD), kiintoaineen sekä fosfori- ja typpipäästöjen raja-arvojen kiristyminen edelleen vuonna Lisäksi on annettu määräyksiä mm. puukentän vesien talteenotosta, likaantuneiden pihavesien johtamisesta sekä erilaisista selvitysvelvoitteista lupakauden aikana. Myllykoski Paperin Sulennon teollisuuskaatopaikan lupahakemus on jätetty Kaakkois-Suomen ympäristökeskukseen 2002 ja päätöstä odotetaan 2008 kevään aikana. Hakemuksessa jätteiden loppusijoittamiselle haetaan jatkoa aiemmin ehdoin, mutta kuitenkin sillä poikkeuksella, että varastointia saadaan jatkaa nykyisen pohjaeristeen päälle huomioiden nykyisten jätteiden luonteen (pääasiassa tuhkaa). Lait ohjaavat toimintaa Euroopan unioni (EU) määrittelee teollisuustoiminnalle velvoitteita, vahvistaa toimintaa koskevan lupamenettelyn ja asettaa luville vähimmäisvaatimukset erityisesti päästöjen osalta. IPPC-direktiivillä (Integrated Pollution Prevention and Control) pyritään ehkäisemään tai minimoimaan päästöt ilmaan, veteen ja maaperään sekä jätteiden syntyminen ympäristönsuojelun korkean tason saavuttamiseksi. Suomen ympäristönsuojelulainsäädännön kehittäminen on vahvasti sidoksissa kansalliseen ja EUlainsäädäntöön. Suomen lainsäädännössä keskeisin ohjauskeino on vuonna 2000 voimaan tullut ympäristönsuojelulaki, jolla IPPC-direktiivi pantiin täytäntöön. Ympäristönsuojelulain mukaisesti paperinvalmistus on toimintaa, jolle on haettava ympäristö- Jätevesipäästöjen tasovertailu COD kg/t BOD kg/t Kiintoaine kg/t P kg/t N kg/t Jätevesivirtaus m³/t BAT 2,0-5,0 0,2-0,5 0,2-0,5 0,004-0,010 0,04-0, Myllykoski Paper 2007 lupaa. Lupahakemusvaiheessa tehtaan vaikutusalueen asukkailla ja viranomaisilla on tilaisuus esittää muistutuksia, vaatimuksia ja mielipiteitä. Ympäristöluvasta päätettäessä otetaan huomioon paikalliset olosuhteet, taloudelliset edellytykset ja laitoksen ikä. Myllykoski Paper sai IPPC-direktiivin mukaisen ympäristöluvan Ympäristönsuojelulain mukaan teknisten ratkaisujen tulee perustua parhaaseen käytettävissä olevaan tekniikkaan, BAT:iin (Best Available Techniques), jotka on kuvattu BAT-vertailuasiakirjoissa (BREF). Toiminnanharjoittaja voi kuitenkin valita ne tekniset ratkaisut, joilla pystytään täyttämään lupaehdot ja niissä määritetyt raja-arvot. Myllykoski Paper täyttää toimintansa mukaiset BAT-tasovertailut. 3,0 0,1 0,4 0,007 0,07 16 Energiankulutuksen tasovertailu Lämpöenergian nettokulutus (GJ/Adt) Sähköenergian nettokulutus (MWh/Adt) BAT LWC 3,0-12,0 1,7-2,6 BAT SC 1,0-6,0 1,9-2,6 Myllykoski Paper ,2 1,7

7 Ympäristöasioiden hallintajärjestelmä Ympäristöasioiden hallintajärjestelmä on osa yhtiön toimintajärjestelmää, jonka on sertifioinut Inspecta Sertifiointi Oy. Toimintajärjestelmässä sovelletaan laadunhallinnan (ISO 9001:2000), ympäristöjärjestelmän (ISO 14001:2004) työterveys- ja työturvallisuusjärjestelmän (OHSAS 18001:2003) sekä puun alkuperäketjun hallinnan (PEFC COC:2006 ja FSC COC) standardeja. Kaikki Myllykoski Paperin tuotteet täyttävät Joutsenmerkki-vaatimukset. Ympäristöpäämäärien ja -tavoitteiden asettamisen lähtökohtana ovat Myllykoski Paperin keskeiset strategiat, toimintapolitiikka sekä kartoitetut ympäristönäkökohdat ja -riskit. Ympäristöpäämäärät jaetaan vuosittain tehtaan ympäristötavoitteisiin. Tavoitteiden toteutumista seurataan osastoittain ja johtoryhmässä. Tehtaan ympäristöasioita käsitellään myös ympäristöjaostossa, jossa on kaikkien henkilöstöryhmien edustus. Ympäristön- suojeluun osallistuu siten koko henkilöstö. Tehtaan kaikki osastot kattava sisäisten auditointien kierros tehdään kerran vuodessa. Inspecta Sertifiointi Oy suorittaa ulkoisen auditoinnin kaksi kertaa vuodessa. Toiminta ja vastuut kuvataan tarkemmin Myllykoski Paperin toimintajärjestelmässä. Strategia Tehtaan ympäristönäkökohdat toteutuminen Tehtaan ympäristöpäämäärät toteutuminen Tehtaan ympäristötavoitteet Osaston ympäristöriskit Osaston ympäristönäkökohdat toteutuminen Osaston ympäristötavoitteet 7

8 Vuosien ympäristöpäämäärät: Asiakkaiden ja sidosryhmien ympäristövaatimusten huomioiminen - selvitetään asiakkaiden ympäristövaatimukset sekä laajennetaan näkökulmaa myös yritysvastuuasiat kattaviksi Avoin tiedottaminen - faktapohjainen ja aktiivinen tiedottaminen ympäristöasioista kaikille sidosryhmille Häiriöpäästöjen minimoiminen - tehtaan hajutilanteen hallinta ja parantaminen mm. peroksidilaitoksen laajennuksen myötä Tavoitetasot vuodelle 2008 ovat samat kuin 2007, koska uuden peroksidivalkaisulaitoksen toisen vaiheen käynnistys sekä tehtaan puukentän vesien johtaminen jätevesilaitokselle tulee nostamaan veden kulutusta, lietemäärää sekä ravinnepäästöjä. Vuoden numeeriset ympäristötavoitteet ja toteuma Tavoite 2007 Toteuma 2007 Tavoite 2008 Jätevesimäärä 16 m³/t 16 m³/t 16 m³/t Tehtaan materiaalitaseen parantaminen - energiatehokkuuden kehittäminen, päämääränä vähentää sähkön ominaiskulutusta (MWh/t) 3 prosenttia ja lämmön ominaiskulutusta (MWh/ t) 10 prosenttia vuoden 2009 loppuun mennessä (vertailuvuosi 2005) Puhdistamon kuiva lietemäärä Ravinnepäästöt veteen Fosfori Typpi 50 t/vrk 52 t/vrk 50 t/vrk 10 kg/vrk 120 kg/vrk 10 kg/vrk 98 kg/vrk 10 kg/vrk 120 kg/vrk

9 Vuoden 2007 muut ympäristötavoitteet ja toteuma: Tavoite 2007 Toteutuma 2007 Ympäristönsuojelusta kestävään kehitykseen Toimintaa kehitettiin sosiaalisen, ympäristönsuojelullisen ja taloudellisen vastuun lähtökohdista. Aktiivinen ympäristötiedottaminen ja -viestintä Ympäristöraportti julkaistiin keväällä Ympäristöasioista tiedotettiin sisäisesti intranetissä ja henkilöstölle tarkoitetuissa lehdissä. Asiakkaiden ympäristövaatimusten tunnistaminen asiakaskontaktien yhteydessä Asiakkaiden ympäristövaatimuksia selvitettiin mm. puun alkuperäketjun hallinnan osalta. Vastattiin 42 asiakaskyselyyn. Merkittävä osa kyselyistä koski puun alkuperäketjun sertifiointeja. Kestävä metsänhoito FSC-järjestelmän sertifioiminen ja PEFC-logon käyttöoikeus. Ympäristöluvan velvoitteiden toteuttaminen Ympäristöluvan kaikki ehdot toteutettiin ja valituksenalaista lupaa on noudatettu kaikilta osin. Kuitu-, täyteaine- ja kemikaalitaseiden parantaminen Jätevesi- ja ravinnepäästötavoitteet saavutettiin. Jätevesimäärän ominaiskulutus väheni 17 prosenttia. Lietetavoite ylittyi hieman, mutta lietteen määrää on kuitenkin pystytty vähentämään merkittävästi aiemmista vuosista. Vuodesta 2005 lietemäärä on vähentynyt 29,7 prosenttia ja vuodesta ,5 prosenttia. Tehtaan tasetyöryhmä on toiminut aktiivisesti. Jätteiden hyötykäytön lisääminen Haponkestävän metallin erilliskeräys aloitettiin ja jätteiden lajitteluohje uusittiin. Tuhkan hyötykäyttöselvityksiä jatkettiin. Hajutilanteen hallinta Kaksi hajuihin liittyvää kyselyä saatiin Kaakkois-Suomen Ympäristökeskuksen kautta ja muutamia suoraan tehtaan naapurustosta. Peroksidivalkaisun kapasiteetin lisäämiseen tähtäävä projekti aloitettiin ja tällä oletetaan olevan hajuja vähentävä vaikutus. Öljynhallinnan kehittäminen Hankittiin viemärinsulkumattoja estämään kemikaalien ja öljyn pääsy kirkasvesikanaaleihin häiriötilanteissa. Paperikone 4:n konekalanterin vesille hankittiin öljynkeräysjärjestelmä. Lisäksi pidettiin öljyntorjuntakaluston käyttöharjoitus. 9

10 Vuoden 2008 ympäristötavoitteet Tavoitteet vuonna 2008 Toimenpiteet 1. Asiakkaiden ja sidosryhmien ympäristövaatimusten huomioon ottaminen Asiakkaiden ja sidosryhmien ympäristövaatimusten huomioon ottaminen Ympäristöraportoinnin kehittäminen huomioiden EMAS- ja GRI- vaatimukset Hiilijalanjälki -selvitys tuotteille Laaditaan päivitetty selvitys asiakkaiden ympäristövaatimuksista. EMAS rekisteröinti ja konsernin kestävän kehityksen strategian toteuttaminen. GRI-vaatimusten huomiointi soveltuvin osin. Yhteistyö toimittajien ja KCL:n kanssa, laskelmat tehtynä kolmelle päätuotteelle. PEFC- ja FSC -valmiuksien parantaminen Myynnin tietojärjestelmien ja dokumentaation kehittäminen. 2. Avoin tiedottaminen Ympäristöorganisaation ja markkinoinnin yhteistyön kehittäminen Ympäristöviestinnän kehittäminen Asiakaspalvelutuen kehittäminen ja päivitetyn ympäristöviestintämateriaalin toimittaminen. Konsernin sisäisen Intranet- järjestelmän hyödyntäminen. 3. Häiriöpäästöjen minimoiminen Hajutilanteen hallinta Jätevesien hapettaminen hyödyntäen peroksidilaitoksen uuden 2-vaiheen toteuttamista. 4. Tehtaan materiaalitaseen parantaminen Kuitu-, täyteaine- ja kemikaalitaseiden parantaminen Osastojen ja tehtaan taseryhmän aktiivinen toiminta. Jätteiden hyötykäyttömäärän lisääminen Öljynhallinnan kehittäminen Lento- ja pohjatuhkan hyötykäyttömahdollisuuksien selvittäminen. Öljyryhmän aktivoiminen ja mittausten kehittäminen. Puukenttävesien parempi hallinta Ympäristöluvan mukaiset toimet Energian säästö Työ- ja elinkeinoministeriön ja Elinkeinoelämän keskusliiton kanssa allekirjoitetun sopimuksen mukainen toiminta. Energiatehokkuusjärjestelmän (ETJ) rakentaminen ja konserniyhteistyö energiansäästötavoitteiden saavuttamiseksi. 10

11 Ympäristönäkökohdat Ympäristönäkökohta on toiminto, joka aiheuttaa suoraan tai välillisesti ympäristövaikutuksen. Ympäristövaikutus on organisaation toimintojen seurauksena tapahtuva haitallinen tai hyödyllinen muutos ympäristössä. Ympäristönäkökohtien tunnistaminen kattaa koko toiminnan raaka-aineista tuotteen loppukäyttöön saakka toiminnan normaalikäytön aikana sekä häiriö- ja hätätilanteet. Ympäristönäkökohtien merkittävyyden arvioinnissa huomioidaan mahdollisen ympäristövaikutuksen vakavuus ja laajuus, vaikuttaako näkökohta lupaehtojen toteutumiseen tai muiden lakisääteisten velvoitteiden noudattamiseen, onko toimintapolitiikassa tai omissa määräyksissä luvattu jotain asiaan vaikuttavaa. Merkittävimmät ympäristönäkökohdat määritellään osastoittain merkittävyyden ja vaikutusmahdollisuuksien tulona. Merkittävät ympäristönäkökohdat otetaan huomioon toimintoja kehitettäessä ja ympäristötavoitteita asetettaessa. Myllykoski Paperin ympäristönäkökohdat kartoitetaan ympäristöjärjestelmän menettelyiden mukaisesti. Kartoitus päivitettiin Paperitehtaan perustoiminnassa ei tapahdu useasti merkittäviä muutoksia ja siksi vaikutukset ympäristöön pysyvät melko samanlaisina. Myllykoski Paperin ympäristönäkökohdat Välittömät ympäristönäkökohdat - Metsäympäristökysymysten ratkaisu yhteistyössä puun toimittajan kanssa - Jätteiden määrän vähentäminen ja hyötykäytön lisääminen - Maaperään, pohjavesiin ja tehtaan läheisiin vesialueisiin kohdistuvien ympäristövaikutusten huomioiminen - Vesistövaikutusten huomioonottaminen - Ilmakehään kohdistuvien ympäristövaikutusten huomioiminen - Kuljetuksiin liittyvien ympäristövaikutusten huomiointi - Resurssien, erityisesti energian, veden ja raaka-aineiden säästävän käytön huomioiminen - Aistittavien ympäristövaikutusten (melu, haju, pöly) huomioonottaminen - Aiemman toiminnan aiheuttamien ympäristövaikutusten huomioiminen Välilliset ympäristönäkökohdat - Ympäristönsuojelun asema yrityksen toiminnassa - Yrityksen ympäristökuvan kehittäminen perustuen avoimeen, faktapohjaiseen viestintään - Lainsäädännön ja yhteiskunnan vaatimusten huomioiminen ympäristökysymyksissä - Tuotteiden ominaisuuksiin ja elinkaareen liittyvien ympäristövaikutusten huomioiminen - Sidosryhmien huomioiminen toiminnassa sekä ympäristöyhteistyö - Tekniikan kulloisenkin kehitystason antamien mahdollisuuksien huomioiminen ympäristökysymyksissä - Ympäristöasioiden huomioonottaminen paperin markkinoinnissa - Kansallisten, kansainvälisten ja yritysten keskeisten ympäristösopimusten huomioiminen toiminnassa 11

12 Tehtaan merkittävimmät ympäristövaikutukset Luonnonvarojen, raaka-aineiden ja energian säästävä käyttö Myllykoski Paper raportoi päästötiedot viranomaisille säännöllisesti kuukausittain, vuosittain ja tarvittaessa. Tämän lisäksi ympäristöviranomaiset tekevät valvontakäynnin kerran vuodessa. Myllykoski Paperilla ei ole lakitai sääntörikkomuksia, ja kaikki ympäristölupaehdot toteutuivat vuonna Merkittäviä kemikaali-, öljy- tai muita vuotoja ei sattunut. Materiaalinkulutusta tehostetaan jatkuvasti Materiaalitase kertoo kuinka monta kilogrammaa raaka-ainetta käytetään paperitonnia kohti. Kuitua, täyteaineita ja kemikaaleja käytetään yli tuhat kiloa paperitonnia kohti, koska poistettavien jätevesien joukossa on myös aina lajittelussa ja muualla prosessissa poistuvia jakeita, nollakuitua, täyte- ja hienoaineita. Myllykoski Paperin tavoitteena on parantaa materiaalitasetta ja kiintoainepäästöjä sekä vähentää lietteitä. Tällä vaikutetaan myös paperinvalmistuskustannuksiin, koska tuotettua paperitonnia kohti käytetään vähemmän raaka-aineita. Kiintoainepäästöjen vähentämisellä pienenne- Materiaalitase Ilmapäästöt SO2 t NOx 77 t Hiukkaset 0,2 t CO2 (fossiilinen) t CO2 (uusiutuva) t Ilmapäästöt Päällystyskoneen leijukuivain: CO2 (fossiilinen) t NOx t Polttoaineet yht TJ Voimalaitoksen jäähdytysvesi m³ voimalaitos VAMY OY Lämpöenergia 717 GWh paperitehdas MYLLYKOSKI PAPER OY Tuotanto Maakaasu 32 GWh Ostosähkö Paperi t Jätteet hyötykäyttöön t 869 GWh Raaka-aineet Hioke t (Kuusi m³) Täyte japäällysteaineet t Kemikaalit t Sellu t Jäähdytysvesi m³ Prosessivesi m³ Jätevedet m³ Kiintoaine 177 t BOD 48 t COD t Typpi 36 t Fosfori 4 t Jätevesipäästöt Kaatopaikkajäte t Ongelmajäte 98 t Jätteet 12

13 tään myös ympäristövaikutuksia. Yksi hiomon ja paperikoneiden ympäristöriskeistä on massasäiliöiden ylijuoksut ja putkivuodot jätevesilaitokselle, jolloin aiheutetaan ylimääräistä kuormitusta jätevesilaitokselle. Paras keino seurata jätevesilaitokselle tehtaalta menevää raaka-ainehukkaa on jätevesilaitoksen lietteenpoistomäärä, joka punnitaan vaa alla. Seosliete koostuu primäärilietteestä, biolietteestä sekä pastapitoisten vesien lietteestä. Päivittäinen seoslietemäärä oli ,5 tonnia eli 9,5 prosenttia pienempi kuin edellisvuonna. Osa seoslietteestä koostuu tehdasalueella syntyneistä rejekteistä, poistettavista jakeista, jotka erotellaan lajittimilla, hiekkureilla tai pyörrepuhdistuslaitteilla. Nämä jakeet ovat haitallisia paperinvalmistukselle ja ne halutaan poistaa raaka-aineiden joukosta, jotta ne eivät aiheuta laatuhäiriöitä lopputuotteeseen. Toisaalta osa seoslietemäärästä aiheutuu erilaisista häiriötilanteista ja ne pyritään minimoimaan mahdollisimman hyvin. Yksi merkittävimmistä häiriötilanteista on hylkysäiliöiden ylikaato, jos paperikoneilla esiintyy paljon katkoja lyhyessä ajassa. Vuonna 2007 paperikoneiden hylkysäiliöiden ylikaato pieneni 7,7 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Tärkein syy parin viime vuoden aikana tapahtuneeseen kehitykseen on ollut vanhojen säiliöiden käyttöönotto hylkysäiliöiksi sekä pumppausten automatisointi. Hiomossa rejektin pyörrepuhdistuslaitoksen viimeinen jae ohjattiin olemassa olevalle rejektinkäsittelylaitteelle, hiekkurille, eikä sitä pumpata enää jätevesilaitokselle. Vuonna 2007 aloitettiin projekti, jossa paperikoneiden 6-7 kiekkosuotimien altaat tyhjennetään jatkossa hylkysäiliöön eikä jätevesilaitokselle. Lisäksi jätevesilaitokselle menevää kiintoainehukkaa seurattiin aktiivisesti ja viat korjattiin nopeasti. Kiintoainepäästöjen lähteiden selvittämistä varten tehtiin tiedosto, johon valokuvattiin kaikki ylikaatavat säiliöt ja merkittiin sijainti tehdasalueella. Tätä selvitystä hyödynnetään, kun kiintoaineen määrän havaitaan kasvavan jätevesilaitoksella. Puhdistamon kuivan lietemäärän kehitys t/vrk

14 Energiatehokkuus painopisteenä Myllykoski Paperissa on toimittu energiatehokkuusohjelman mukaisesti jo useiden vuosien ajan Kauppa- ja teollisuusministeriön ja elinkeinoelämän välisen sopimuksen nojalla. Energiatehokkuuden kehittäminen on tullut entistä tärkeämmäksi ilmaston lämpenemisen estämiseen tähtäävien toimien joukossa. Myllykoski Paper jatkaa sopimuspohjaista energiansäästöohjelmaa vuoden 2008 alusta liittymällä myös uudistettuun Työ- ja elinkeinoministeriön ja Elinkeinoelämän keskusliiton väliseen energiansäästösopimukseen. Myllykoski Paperin toiminnan energiatehokkuutta seurataan sopimuksen mukaisesti ja energiatehokkuudesta raportoidaan vuosittain energiansäästön palvelukeskus Motivalle. Höyryn ominaiskulutus MWh/t MWh/t 1,8 1,7 1,6 1,5 1,4 1,3 Energian käyttöön vaikuttaneet muutokset tuotannossa Sähkön- ja lämmönominaiskulutus täyttää tämänhetkiset parhaan käyttökelpoisen tekniikan tasot, eli BATtasot. Sähköä käyttävät eniten mekaanisen massan eli hiokkeen valmistus, paperikoneet, ilmalaitteet sekä vesien ja massojen pumppaukset. Paikallisessa lämmöntuotannossa hyödynnetään tehokkaasti lämmön ja sähkön yhteistuotantoa korkean energiahyötysuhteen saavuttamiseksi. Tuotantoprosessissa hyödynnetään mahdollisimman paljon häviölämmöstä uudelleen, jotta polttoaineilla tuotetun primäärilämmön käyttöä voidaan vähentää. Myllykoski Paperin höyryn ominaiskulutus pieneni ja sähkön ominaiskulutus nousi hieman vuonna 2007 edelliseen vuoteen verrattuna, mikä selittyy suuremmalla hiokkeen tuotannolla sekä paperikone 4:n investointiprojektissa tulleilla lisälaitteilla. Energiatehokkuuteen liittyvät investoinnit ja toimenpiteet Energiatehokkuuden seurannan ja toteutuksen varmistamiseksi solmittiin vuoden 2007 alusta tehtaan kunnossapidosta vastaavan ABB Service Oy:n kanssa energian säästön yhteistyösopimus. Koko tehtaan yleinen energiaauditointi toteutettiinkin yhteistyössä ABB:n kanssa. Havaittuja mahdollisia energiansäästökohteita analysoitiin tarkemmin. Teknisesti ja taloudellisesti toteuttamiskelpoiset säästökohteet on liitetty vuoden 2008 investointisuunnitelmiin. Näitä ovat huuvan korvausilman säätö paperikone 4:llä ja 7:llä, paperikone 7:n lämminvesisäiliön putkistomuutokset sekä päällystyskone 4:n pesuvesisäiliön putkistomuutokset. Energiatehokkuuden ja -säästöinvestointien seuranta on osa säännöllisiä kuukausikokouksia ja kuukausiraportointia. Tehtaalla toteutettiin myös energiansäästön aloitekampanja loppuvuonna , Sähkön ominaiskulutus MWh/t MWh/t 1,8 1,7 1,6 1,5 1,

15 Energiatehokkuuteen vaikuttaneet investoinnit vuonna 2007 Investoinnit: Investoinnin perusteet: Kuorimon sulatusenergian optimointi Kuorimon höyryn käytön vähentäminen. Sekundäärilämmön hyödyntäminen kuorimon sulatuskuljettimella. Hiomon putkimuutos Mahdollistaa hionnan energiatehokkaammilla koneilla, jolloin hiomon pieniä moottoreita voidaan seisottaa. Pakkauskone 6-7 paineilmaverkon muutokset Pakkauskone 6-7 paineilmaverkon pullonkaulojen poisto, mikä mahdollistaa paineilmaverkoston painetason laskun. Peroksidivalkaisulaitos 1:n suodosten johtaminen Raakaveden käytön vähentäminen ja energiasäästö jäteveden lämmön talteenoton kautta. Jätevesilaitoksen muurahaishappojärjestelmä Biologisen puhdistamon ilmastuksen toiminnan parantaminen, energiatarpeen vähentäminen, kemikaalien varastointi turvallisesti. Jätevesilaitoksen jäähdytystornien kunnostus Jätevesilaitoksen biologian parempi toiminta, jätevesimäärien vähentäminen ja pumppausenergian tarpeen vähentäminen. Voimalaitoksen polttoainejakauma 2007 (%), yhteensä 3862 TJ Myllykoski Paperin sähkönhankinnan jakauma 2007 (%), yhteensä 869 GWh Maakaasu 21 % Turve 31 % Kuori 19 % Kuivattu liete 4 % Puuperäinen 26 % Vesivoima 46 % Ydinvoima 24 % Kivihiili ja muut 14 % Maakaasu 6 % Tuuli 0,5 % Bio 9 % 15

16 Kuljetusten ympäristövaikutukset Logistiikan ympäristövaikutuksia vähennetään Myllykoski Paper toimii pääasiassa kansainvälisillä markkinoilla ja noin 90 prosenttia tuotannosta menee vientiin maailmanlaajuisesti oman myyntiverkoston kautta. Konserniyhteistyön kautta tuotteita on yhtenäistetty siten, että samaa brändiä valmistetaan usealla eri tehtaalla. Logistiikan ympäristövaikutuksia vähennetään keskittämällä kunkin yksikön toimitukset yhä enemmän tehtaan omalle lähialueelle. Kansainvälinen konserni toimii siis paikallisen toimittajan tavoin. Myllykoski Paperin luonnollisia myynti- alueita kotimaan lisäksi ovat Skandinavia, Baltia ja Venäjä. Myllykoski Paperin sijainnin vuoksi merikuljetukset ovat merkittävä mutta myös varteenotettava vaihtoehto ympäristövaikutuksia punnittaessa: ne mahdollistavat suuret volyymit yhdessä ja samassa kuljetuksessa satamakaupunkien lähialueiden asiakkaille. Logistiikkaketjua on tehostettu myös paikallisesti yhdistämällä satamaan menevien asiakasrullien toimitukset selluraaka-aineen kuljetuksiin. Satamaan menevät rekat tuovat selluraaka-aineemme paluukuljetuksina sataman kupeessa olevalta Sunilan sellutehtaalta. 16

17 Vaikutukset metsäluontoon ja metsien käyttöön Suomalainen kuusikuitupuu tärkein raaka-aine Kaikki Myllykoski Paperin käyttämä kuusikuitupuu on peräisin eteläsuomalaisista metsistä. Toinen tärkeä puukuitulähde on kemiallinen massa eli sellu. Sellu ostetaan Sunila Oy:n sulfaattisellutehtaalta Kotkasta. Vuonna 2007 Sunilan raaka-aineesta noin 35 prosenttia oli kotimaista, ja tuontipuusta valtaosa tuli Baltian maista. Myllykoski Paper ei käytä kierrätyskuitua lähinnä saatavuus- ja laatusyistä. Myllykoski-konsernin tehtaat ovat kuitenkin johtavia kierrätyskuidun käyttäjiä esimerkiksi Saksassa ja Sveitsissä sekä Alsipin tehtaalla Yhdysvalloissa. Myllykoski Paperin puunhankinnasta vastaa Metsäliitto Osuuskunta. Puunhankintaa ohjaavat puunhankinnan ja metsänhoidon ympäristöpolitiikka sekä yhteiskuntavastuun periaatteet, joita toteutetaan sertifioitujen laatu- ja ympäristöjärjestelmien sekä ympäristöohjelman avulla. Sunilan puuraaka-ainetoimittajana on Metsäliiton lisäksi Stora Enso Metsä. Vuonna 2007 Myllykoski Paperin käyttämästä raakapuusta 97,2 prosenttia oli peräisin PEFC-sertifioiduista metsistä. Myllykoski Paperin käyttämästä puukuidusta 80,7 prosenttia oli PEFC-sertifioitua vuonna Myllykoski Paperin puunhankinta-alueella on FSC-sertifioitujen metsien määrä erittäin vähäinen, joten FSC-sertifioidun paperin määrä on pieni. Myllykoski Paper tukee Metsäliiton tavoin METSOa eli Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelmaa, jonka tavoitteena on metsien eri käyttömuotojen joustava yhteensovittaminen. Ensimmäisessä METSOohjelmassa ( ) esiteltiin uusia metsien luonnonarvojen suojelun keinoja. Tällaisia olivat muun muassa metsänomistajien aktiivisuuteen perustuva vapaaehtoinen suojelu, jota vastaan metsänomistajille korvattiin suojeltujen alueiden taloudelliset arvot. Ohjelman tulokset olivat hyviä, ja uusi toimintasuunnitelma vuosille on valmisteilla. Puun alkuperä tunnetaan Metsäliiton hallintajärjestelmä seuraa puueriä hakkuukohteelta tehtaan portille saakka ja mahdollistaa siten jokaisen puuerän alkuperän jäljittämisen. Myllykoski Paperilla on sertifioitu, riippumattoman osapuolen varmistama puun alkuperäketjun PEFC COC -hallintajärjestelmä. Kesällä 2007 Myllykoski Paperin puun alkuperäketjun hallinta sertifioitiin myös FSC-järjestelmän mukaisesti. Puun alkuperäketjun hallinnan sertifiointi tarkoittaa järjestelmää, jolla puuraaka-aineen kulkua pystytään seuraamaan sertifioidusta metsästä tuotantolaitokseen ja edelleen paperin käyttäjille. 17

18 Jätevesien vesistövaikutukset - vaikutukset veden laatuun ja vesiluontoon Myllykoski Paper käyttää pintavettä tehdasalueen läpi virtaavasta Kymijoesta. Vuonna 2007 käytetyn jokiveden määrä oli 27,4 miljoonaa kuutiota, joka sisältää Vamy Oy:n voimalaitoksen ja Myllykoski Paperin jäähdytysvedet sekä Myllykoski Paperin kemiallisesti puhdistetun veden. Myllykoski käytti kemiallisesti puhdistettua vettä 7,1 miljoonaa kuutiota ja jäähdytysvettä 13,7 miljoonaa kuutiota. Kaupungin verkosta otettiin lisäksi talousvettä kuutiota. Jätevedet puhdistetaan tehtaan omalla biologisella aktiivilietelaitoksella. Puhdistamolla käsitellään kuorimon, hiomon, valkaisuprosessin, paperikoneiden ja päällystyskoneen jätevedet, kaatopaikan suotovedet ja toimipaikalla sijaitsevien muiden yhtiöiden jätevedet. Vuonna 2007 puhdistamolla valmistui kaksi jäteveden puhdistusta parantavaa investointia. Ilmastimille valmistui muurahaishappojärjestelmä, jonka tarkoituksena on estää tukkeumat ja näin parantaa mikrobitoiminnalle välttämätöntä hapen saantia. Puhdistamon jäähdytysjärjestelmää parannettiin kunnostamalla jäähdytystorni. Paremman jäähdytyksen ansiosta jätevesien lämpötila ei nouse kesällä haitallisen korkeaksi puhdistamon mikrobitoiminnan kannalta. Jätevesilaitokselle hankittiin jatkuvatoiminen ravinteiden mittalaite, jonka ansiosta puhdistusprosessin kemikaaliannosteluja pystyttiin automatisoimaan ja optimoimaan. Töitä puukentän varastoalueen kasteluvesien keräilemiseksi ja johtamiseksi jätevedenpuhdistamolle valmisteltiin. Työt laitosalueen sadevesien hallittua keräilyä ja häiriötilanteissa viemärien sulkua varten aloitettiin. Tehdasalueelle hankittiin mm. viemärinsulkumattoja käytettäväksi poikkeustilanteissa, jotta estetään päästöjen suora johtaminen vesistöön. Jätevesipäästöihin on vaikuttanut vuoden 2005 lopulla valmistuneen peroksidivalkaisulaitoksen käyttöönotto. Peroksidivalkaisun lisääminen nosti jäteveden ominaiskulutusta ja CODkuormitusta, joka voidaan havaita vuoden 2006 ja 2007 päästötiedoista. Tämän johdosta jäteveden ominaiskulutuksen sisäistä tavoitetta nostettiin keväällä käynnistyvä peroksidivalkaisulaitoksen toinen vaihe tulee myös lisäämään jätevesilaitoksen CODkuormitusta. Päästöjen on kuitenkin arvioitu pysyvän silloinkin ympäristöluvan ehtojen puitteissa. Kymijoen vesistön valuma-alue on neliökilometriä, eli noin 11 prosenttia koko Suomen pintaalasta. Vuoden 2005 keskivirtaama Kymijoessa Myllykosken yläjuoksulla oli 325 kuutiota sekunnissa. Myllykoski Paperin käyttämä vesimäärä on 0,25 prosenttia Kymijoen keskimääräisestä virtaamasta. Myllykoski Paperin tehtaan läheisyydessä ei ole luonnonsuojelukohteita, eikä toiminta sijoitu pohjavesialueille. Alueen eläimistö on tyypillistä eteläsuomalaista eläimistöä. Myös kasvillisuus on tyypillistä, suhteellisen rehevää ranta- ja vesikasvillisuutta. Soiden osuus on Kymijoen valuma-alueella vähäinen. Lähin Natura-kohde on noin 8,5 kilometrin päässä alajuoksulla oleva Kymijoen 42,5 neliökilometrin kokoinen Natura-alue, jonka tarkoituksena on turvata alueen luonnon monimuotoisuus ja lintulajisto. 18

19 Päästöt veteen Myllykoski Paperin toiminta vaikuttaa ympäristöön kuormittamalla vastaanottavaa vesistöä. Puusta, käytetyistä kemikaaleista ja muista raakaaineista liukenee jätevesiin yhdisteitä, joista suurin osa saadaan puhdistettua biologisella jätevesienkäsittelyllä. Puhdistettu jätevesi vaikuttaa Kymijoen happi- ja ravinnetasapainoon. Jätevedet eivät olleet testien perusteella toksisia. Myllykoski Paperin ympäristölupa määrittelee sallitun kuormituksen, ja tehtaan laboratorio seuraa päivittäin puhdistetun jäteveden laatua. Kymijoen alaosan ja Kymijoen edustan merialueen veden tilaa seuraa alueella toimivien yhteisöjen muodostama Kymijoen vesi ja ympäristö ry. Jätevesimäärä m³/vrk BOD-päästöt 2,0 1,8 1,6 1,4 1,2 1,0 0,8 0,6 0,4 0,2 0,0 t/vrk BOD lupaehto, kk-ka lupaehto, vuosi-ka COD-päästöt t/vrk kg/vrk CODCr lupaehto, kk-ka lupaehto, vuosi-ka Kiintoainepäästöt 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 t/vrk Kiintoaine lupaehto, kk-ka lupaehto, vuosi-ka Typpipäästöt Jäteveden ominaismäärä m 3 /t Jätevesi m 3 /t oma tavoite kg/vrk Typpi tavoitearvo, kk-ka Fosforipäästöt oma tavoite tavoitearvo, vuosi-ka Fosfori lupaehto, kk-ka oma tavoite lupaehto, vuosi-ka 19

20 Vaikutukset maaperään ja pohjavesiin Vaikutukset ilmaan -ilmapäästöt Maaperään voi päästä haitallisia aineita jätteiden, kemikaalien tai öljyjen käsittelyssä tai varastoinnissa onnettomuuksien seurauksena. Maaperän ja pohjaveden pilaantumisen estämiseksi vuotojen pääsy maaperään on estetty kemikaalien varastointi- ja käsittelypaikoilla. Sulennon tehdaskaatopaikan suotoja valumavedet käsitellään Myllykoski Paperin biologisella jätevedenpuhdistamolla. Kaatopaikkavesien vaikutuksia lähiympäristön pohjavesiin tutkitaan tarkkailuohjelman mukaisesti ja vaikutuksia ympäristön pintavesiin ei ole todettu. Pato Oy:n vesivoimalaitoksen sedimenttitutkimuksissa vuonna 1995 Kymijoen sedimentistä löydettiin myrkyllisiä dioksiini- ja furaaniyhdisteitä. Yhdisteet ovat peräisin kloorifenolipohjaisen Ky-5-puunsuoja-aineen valmistuksesta, joka lopetettiin Kuusankoskella vuonna Eniten ongelmia Kymijoella on aiheuttanut raskasmetalli elohopea. Myllykoski- Oyj:n omistamalle maapohjalle on varastoitu pilaantunutta Kymijoen pohjasedimenttiä, joka on peräisin vesivoimalaitoksen laajennustyön ajalta. Se on läjitetty muovilla vuorattuun ja päällystettyyn noin 3000 kuution altaaseen. Varasto sai vuonna 2006 uuden ympäristöluvan vuoteen 2016 saakka. Myllykoski Paper hoitaa alueen tarkkailun Pato Oy:n ja Myllykoski Oyj:n toimeksiannosta. Tehdasalueen rikkidioksidipäästöt ovat peräisin tehtaan voimalaitokselta, joka on Vamy Oy:n omistuksessa. Typenoksidi- eli NOx-päästöjä syntyy voimalaitoksella ja päällystyskoneella. Päällystyskoneella tehtiin ympäristöluvan velvoittama NOx-päästömittaus alkuvuodesta 2007 ja mittaustulokset toimitettiin viranomaisille. Voimalaitoksella ja päällystyskoneella syntyy myös hiilidioksidipäästöjä. Hiilidioksidipäästöjä ohjaa nykyisin EU:n päästökauppa. Vamy Oy:llä ja Myllykoski Paperilla on yhteinen päästökaupan edellyttämä päästölupa, koska voimalaitos on oleellinen ja erottamaton osa paperin valmistusta. Hiilidioksidipäästöjen määrittämisen ja päästöoikeuksien palauttamisen osalta on toimittu Päästökauppalain määräysten mukaisesti. Vuoden 2007 päästöoikeudet riittivät kattamaan hiilidioksidipäästöt. Voimalaitoksen kiinteän polttoaineen kattilan savukaasuista osa ohjataan tehtaan viereiselle voimalaitokseen integroidulle saostettua kalsiumkarbonaattia valmistavalle PCC-laitokselle, joka käyttää osan savukaasujen hiilidioksidista hyödyksi. Tältä osin hiilidioksidia ei vapaudu ilmakehään. Tärkeimpiin kasvihuonekaasupäästöihin lukeutuvaa metaania syntyy Sulennon teollisuuskaatopaikalla biohajoavien jätteiden hajotessa. Kaatopaikkakaasut kerätään yhteen jätetäytön kattavalla kaasunkeräysjärjestelmällä 20

21 ja poltetaan soihtupolttimessa. Polttaminen vähentää kasvihuonekaasujen ja erityisesti metaanin päästöjä. Kaasujen hyötykäyttöä energiana on tarkasteltu, mutta taloudellisesti kannattavaa ratkaisua ei ole löytynyt. Myllykoski Paper ja Vamy Oy:n voimalaitos ovat mukana Kouvolan seudun kansanterveystyön kuntayhtymän alueellisessa ilmanlaadun tarkkailussa. Voimalaitoksella on oma ympäristölupa, jota se noudattaa. Oheiset voimalaitoksen päästötiedot on saatu Vamy Oy:ltä ja julkaistaan heidän luvallaan. Rikkidioksidi eli SO 2 -päästöt olivat korkealla vuonna 2007, koska voimalaitoksella käytettiin paljon turvetta polttoaineena. Rikkidioksidi- ja hiukkaspäästöjen pienentyminen vuonna 2001 johtui voimalaitoksen kattilan uusinnasta. Päästöt ilmaan Voimalaitoksen SO 2 -päästöt t Voimalaitoksen NOx-päästöt t Voimalaitoksen hiukkaspäästöt t ,2 0 Voimalaitoksen CO 2 - päästöt t 0 CO 2 (uusiutuva) CO 2 (fossiilinen) 21

22 Jätteiden synnyn ehkäisy, uudelleenkäyttö ja turvallinen loppusijoittaminen Tehtaalla syntyneet jätteet lajitellaan syntypaikallaan hyötykäytön mahdollistamiseksi käytettiin hyödyksi tonnia jätettä. Kaatopaikkajätettä syntyi tonnia. Prosessissa syntyneistä jätteistä kaatopaikalle vietiin voimalaitoksen pohja- ja lentotuhkaa, kuorimon hiekkaisia lietekaivojen sakkoja sekä maa-aineksista ja hiontapölystä koostuvaa jätettä. Tehtaalla syntyneistä jätteistä hyödynnettiin energiana tai materiaalina 67,1 prosenttia. Jätemäärissä on mukana myös Vamy Oy:n voimalaitoksen jätteet, joista Myllykoski Paper huolehtii. Jätteenpolttodirektiivin astuttua voimaan vuoden 2005 lopussa Vamy Oy:n voimalaitos ei ole enää polttanut energiajätteitä eikä jäteöljyjä puuperäistä jätettä lukuun ottamatta. Ener- giajäte kuitenkin lajitellaan edelleen tehdasalueella sekä Myllykoski Paperin omistamissa kiinteistöissä. Energiajäte toimitetaan Kymenlaakson Jäte Oy:lle murskattavaksi ja edelleen käsiteltäväksi ja öljyjäte Ekokemille käsiteltäväksi. Ongelmajätteet lajitellaan tehtaalla erikseen ja toimitetaan Ekokemin ongelmajätelaitokselle. Vuonna 2007 ongelmajätettä syntyi 98 tonnia, josta suurin osa oli öljyjätettä. Muita ongelmajätejakeita olivat kemikaalijätteet, käytetyt lamput, akut ja paristot, elektroniikkaromu, laboratoriokemikaalit sekä maalijätteet. Lajitteluohjeet muuttuivat kesällä. Haponkestävän metallin erilliskeräily aloitettiin metallin kierrätettävyyden lisäämiseksi. Konttori- ja lehtipaperi yhdistettiin keräyspaperiksi. Jätteet hyötykäyttöön ja kaatopaikalle t Ongelmajätteet t Hyötykäyttöön Kaatopaikalle Jätejakauma jätelajeittain 2007 (t) Kompostointi 6 t Ongelmajäte 98 t Uusiokäyttö 1258 t Kierrätys 335 t Poltto t Kaatopaikka t 22

23 Aistittavat vaikutukset: melu, haju, pöly Viime vuosien melumittausten perusteella Myllykoski Paperin melutaso ei ole oleellisesti muuttunut. Melutason ohjearvo 55 desibeliä alitetaan päivällä muualla paitsi kuorimon läheisyydessä. Tehdas ylittää yöllä ohjearvon 50 desibeliä lähiympäristössä. Meluvaikutuksiin pyritään vaikuttamaan laiteuusintojen yhteydessä. Seuraavan kerran melutason mittaus tehdään ympäristöluvan mukaisesti vuoden 2008 aikana. Voimalaitoksen lieteputken vaihderikon takia lietettä jouduttiin ajamaan keväällä autolla jätevesilaitokselta voimalaitokselle. Tällöin melusta saatiin kaksi ulkoista kyselyä. Melu syntyi lietteen kuormauksesta. Melua pyrittiin vähentämään työkoneiden mallia ja kuormauslaitteita muuttamalla. Kuorimon työkoneiden aiheuttamasta melusta yöaikaan vastaanotettiin yksi ulkoinen kysely. Haisevia rikkiyhdisteitä syntyy tehtaan vesikierrossa tapahtuvan anaerobisen mikrobitoiminnan seurauksena. Hajupäästöjä syntyy pääasiassa massasäiliöistä, jätevedenpuhdistamon esiselkeyttimeltä ja lietteenkäsittelystä. Hajupäästöjä pyritään torjumaan tehtaalla tehokkaalla seisokkisuunnittelulla, limantorjunta-aineiden käytöllä ja puhdistamolla syöttämällä jäteveteen happea ja kuivaamattomaan seoslietteeseen vetyperoksidia. Hajuhaittaa tarkkaillaan jätevesilaitoksella jatkuvatoimisilla rikkivetymittauksilla ja jätevesikanaalin hapetuspelkistyspotentiaalimittarilla. Myllykoski Paper sai viime vuonna kaksi selvityspyyntöä hajuista ympäristökeskuksen kautta. Rikkivedyn määrää on saatu vuosien mittaan alennettua, mutta matalan hajukynnyksen takia hajuja havaitaan edelleen. Syksyllä 2007 jätevesilaitoksen tasausaltaalla mitattiin 50 ppm:n rikkivetypitoisuuksia. Hajuja aiheutti mm. ppm Tasausaltaan rikkivetypitoisuus /05 04/05 07/05 10/05 01/06 04/06 07/06 10/06 01/07 04/07 07/07 10/07 01/08 tasausaltaalle seisomaan jääneet haisevat massat ja hajuja aiheuttavan, rikkiä sisältävän valkaisuaineen, ditioniitin, runsas käyttö. Hajun muodostumisen estämiseksi on suunniteltu tasausaltaan pesua tehtaan pitkän seisokin yhteydessä ditioniitin annosteluun hankittiin massamäärämittareita, joiden avulla yliannostelun riskiä voidaan pienentää. Viime vuonna aloitettiin peroksidivalkaisulaitosinvestoinnin toisen vaiheen rakennustyöt, joka saadaan päätökseen keväällä Pe- roksidivalkaisukapasiteetin lisääntyessä ditioniitin käyttöä voidaan vähentää. Pölyhaitat aiheutuvat jauhemaisten materiaalien käsittelystä ja kuljetuksesta sekä liikenteestä. Liikenteen pölyhaitat syntyvät usein tienpinnasta irtoavasta pölystä. Tuhkat kuljetetaan kaatopaikalle peitettynä. Pakastepuukentiltä tai haketuksesta voi voimakkaalla tuulella levitä sahanpurua. Paperikoneilta ja jätevesilaitokselta nousee ilmaan vesihöyryä aiheuttaen ajoittain sumua lähiympäristössä. 23

24 Ympäristöriskit ja -häiriöt, onnettomuudet Ympäristöriskin toteutuessa syntyy ympäristövahinko. Ympäristöriskianalyysi tähtää tuotannon varmistamiseen aiheuttamatta vahingollisia ympäristövaikutuksia. Ympäristöriskit tunnistetaan osastoittain, toimintoryhmittäin tai prosesseittain ympäristönäkökohtien kartoituksen tai päivittämisen yhteydessä. Ympäristöriskien painoarvoa arvioidaan seurauksen suuruuden sekä todennäköisyyden tulona. Työsuojelullisia riskejä käsitellään erikseen työsuojeluorganisaation toimesta. Ympäristöriskianalyysissä esitetään myös riskin toteutumisen aiheuttamat toimenpiteet sekä varautuminen niihin. Osastoittain tehdyn ympäristöriskianalyysin perusteella yhtiön merkittävimmät ympäristöriskit ovat: - Rikkidioksidipäästö ilmaan - Vetyperoksidivuoto, räjähdys tai tulipalo - Kloorivuoto ilmaan - Kemikaalirekan onnettomuus - Kemikaalikontin rikkoutuminen siirroissa, kemikaalivuoto maahan - Työkoneiden öljyvuodot maahan tai jokeen - Suuret väriaine-, vaahdonestoainetai biosidipäästöt jätevesiin (aiheuttavat biologisen puhdistamon toimintahäiriön) - Öljyvuodot kirkasvesikanaaliin - Jätevesilaitoksen esiselkeyttimen ylikuormitus - Jätevesilaitoksen sähkökatko - Kuorimon ja tehtaan jätevesien pumppaushäiriö - Muuntajapalon sammutusvedet jokeen 24

25 Ympäristökustannukset ja -investoinnit Työturvallisuudessa kehitystä Myllykoski Paperin ympäristöinvestoinnit olivat yhteensä 0,25 miljoonaa euroa. Vuonna 2007 toteutuneilla ympäristöinvestoinneilla pyrittiin vähentämään jätevesilaitokselle menevää kuormitusta ja raakaveden käyttöä, parantamaan jätevesilaitoksen ilmastuksen ja biologian toimintaa, kemikaalien käyttö- ja varastointiturvallisuutta, kirkasvesikanaalien seurantaa ja hallintaa, lämmön talteenottoa, pienentämään energiankulutusta ja estämään kemikaalien yliannostusta. Ympäristönsuojelun käyttökustannukset olivat 3,6 miljoonaa euroa. Suurimpia kustannuseriä olivat jätevesien käsittely, jätehuolto ja kaatopaikan käyttökulut. Kaatopaikan käyttökulut olivat suuret kaatopaikan ympäristölupaan liittyvien kustannusvarausten takia. Vuosien korkea investointitaso johtui jätevesilaitoksen lietteenkäsittelyn ja ilmastuksen laajennuksesta. Ympäristönsuojelun kustannukset Investoinnit Käyttökustannukset Vuosi 2007 sujui työturvallisuuden osalta hyvissä merkeissä. Tapaturmien kappalemäärä laski ja myös työtunteihin suhteutetut tunnusluvut kertoivat lähes kymmenen prosentin parannuksesta vuoteen 2006 verrattuna. Työturvallisuutta edistävien toimien osalta vuosi 2007 oli vilkas. Turvallisuusyhteistyö ABB:n kanssa aloitettiin. Yritysten väliset yhteispalaverit alkoivat, samoin kuin säännöllinen työturvallisuustietojen vaihto sekä tapaturmista ja vaaratilanteista tiedottaminen. Tehdasalueelle tehtiin kevyen liikenteen kulkureittien merkinnät turvallista liikkumista varten. Henkilöstö raportoi vaaratilanteista aktiivisesti ja niiden tutkintaan sekä korjaavien toimien loppuunsaattamiseen kiinnitettiin erityistä huomiota. Työturvallisuuskorttikoulutuksiin osallistui vuoden aikana lähes 100 yhtiöläistä ja tulityökorttikoulutuksiin lähes 200 Myllykoski Paperin tai ABB Servicen henkilöstöön kuuluvaa. Loppusyksystä aloitettiin vahinkokäynnistysten estoon liittyvä diplomityö, joka valmistuu kevään 2008 aikana. Tässä hankkeessa ovat mukana tehdasalueella toimivat Vamy ja ABB Service. Myllykoski Paper osallistui aktiivisesti konsernin sisäisiin turvallisuu- den kehitysvierailuihin. Konsernissa tunnistettuja parhaita käytäntöjä on aktiivisesti otettu käyttöön. Konsernin turvallisuustilastojen mukaisessa vertailussa yhtiö oli keskiarvoa parempi. Työtapaturmat kpl Työmatkat Toimihenkilöt Työntekijät

26 Sanasto Auditointi Laatu-, ympäristö- tai työterveys- ja työturvallisuusjärjestelmän mukaisen toiminnan tarkastus. BAT (Best Available Technique) Paras käyttökelpoinen tekniikka. Biopolttoaine Eloperäinen, uusiutuva polttoaine. Esimerkiksi kuori ja puujäte. Biosidi Paperitehtaalla käytetty limantorjunta-aine BOD (Biological Oxygen Demand) Biologinen hapenkulutus. Ilmoittaa sen happimäärän, jonka jäteveden nopeasti hajoavat yhdisteet kuluttavat eloperäisesti hajotessaan vesistössä. CO 2 (uusiutuva) Hiilidioksidi, jota syntyy, kun poltetaan biopolttoaineita, kuten puujätettä tai kuorta. Biopolttoaineena käytettävä eloperäinen aines on kasvunsa aikana sitonut palamisessa vapautuvan hiilidioksidin ilmasta. CO 2 (fossiilinen) Hiilidioksidi, jota syntyy, kun poltetaan fossiilisia polttoaineita, kuten öljyä, kaasua tai turvetta (uusiutumattomia tai erittäin hitaasti uusiutuvia). COC (Chain-of-Custody) Puun alkuperäketjun hallintajärjestelmä. COD (Chemical Oxygen Demand) Kemiallinen hapenkulutus. Kuvaa kuinka paljon happea kuluu, kun jäteveden orgaaninen aines hajotetaan kemiallisin menetelmin. Materiaalitase Yrityksen ympäristötoimintojen materiaali- ja energiatase. Selvitys kohteeseen menevistä ja sieltä tulevista materiaali- ja energiavirroista. EMAS (the Eco-Management and Audit Scheme) Vapaaehtoinen ympäristöasioiden hallinta- ja auditointijärjestelmä, joka perustuu EU:n EMAS-asetukseen (EY N:o 761/2001). FFCS (Finnish Forest Certification System) Suomalainen metsäsertifiointijärjestelmä. FSC (Forest Stewardship Council) Puun alkuperäketjun hallintajärjestelmä. Fosfori, P Alkuaine ja tärkeä ravinne, jonka suuri pitoisuus aiheuttaa vesistöjen rehevöitymistä. GRI Global Reporting Iniative, kestävän kehityksen raportointiohjeisto. Hiekkuri Paperimassan hiekasta puhdistamiseen käytettävä laite. Hioke Paperin valmistuksessa käytettävä mekaaninen massa. IPPC-direktiivi (Integrated Pollution Prevention and Control) Euroopan Neuvoston direktiivi ympäristön pilaantumisen ehkäisemisen ja vähentämisen yhtenäistämiseksi. ISO Kansainvälinen ympäristöjärjestelmästandardi. ISO 9001 Kansainvälinen laatujärjestelmästandardi, joka korostaa prosessimaista ja asiakaskeskeistä toimintaa. KCL Paperiteollisuuden omistama tutkimuslaitos, Keskuslaboratorio. Kiintoaine Jäteveden sisältämä kiinteässä muodossa oleva aine, kuten kuitu-, täyte- ja päällystysaineet. MWC (Medium Weight Coated) Päällystetty aikakauslehtipaperi. METSO Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma. Motiva Energiansäästön palvelukeskus. NOx-päästöt Typen oksidit, joita muodostuu sekä polttoaineen että palamisilman sisältämästä typestä. Aiheuttavat luonnossa maaperän ja vesistöjen happamoitumista. OHSAS Työterveys- ja työturvallisuusasioiden hallintajärjestelmä (TTT). PCC-laitos (Precipitated Calcium Carbonate) Saostettua karbonaattia valmistava laitos. 26