UPM Jämsänjokilaaksossa

Transkriptio

1 UPM, ja Ympäristönsuojelun kehitys 26

2 UPM Tuotantokyky 87 tonnia paperia Henkilöstön määrä 8 Tuotteet UPM Max UPM Cat UPM Flex Papers UPM Face Papers UPM Base Papers UPM Tuotantokyky 7 tonnia paperia Henkilöstön määrä 7 UPM Jämsänjokilaaksossa UPM:n Jämsänkosken ja n paperitehtaat sijaitsevat 15 kilometrin etäisyydellä toisistaan Jämsänjokilaaksossa, Keski-Suomessa. Jämsänkosken tehdas tuottaa päällystämätöntä aikakauslehtipaperia sekä erikoispapereita (tarra- ja pakkauspapereita). Vuonna 26 tehtaalla tuotettiin myös päällystettyä aikakauslehtipaperia. Kokonaisuuteen kuuluu neljä paperikonelinjaa, yksilinjainen kuorimo, kaksi kuumahiertämöä, vesilaitos ja biologinen jätevedenpuhdistamo. Prosesseissa tarvittava lämpö saadaan talteenottona hiertämöiltä ja omalta voimalaitokselta. Tehtaan käytössä on myös Vierelän läjitysalue. n tehtaan tuottamia papereita käytetään muun muassa luetteloissa, aikakauslehdissä sekä sanomalehdissä. Tehtaalla toimii kolme paperikonelinjaa, keräyspaperin siistauslaitos, kaksilinjainen kuorimo, kaksi kuumahiertämöä ja biologinen jäteveden puhdistamo. Lämpö tuotetaan omalla voimalaitoksella. Lämpöä otetaan myös talteen hiertämöiltä. käyttää Pitkäniemen ja Särkänniemen läjitysalueita. Jämsänkosken tehdas sijaitsee kaupungin keskustassa Jämsänjoen varrella ja n tehdas Jämsässä Päijänteen rannalla, mikä asettaa niiden ympäristötoiminnoille erityisen korkeat tavoitteet. Tuotteet UPM News UPM Opalite UPM Cote UPM Ultra UPM ja Sertifikaatit laatujärjestelmä ISO 91 ympäristöasioiden hallintajärjestelmä ISO 141 työterveys- ja työturvallisuusjärjestelmä OHSAS 181 EMAS-ympäristöjärjestelmä PEFC-puunalkuperäketju (Programme for the Endorsement of Forest Certification schemes) PEFC/ PEFC/ Kestävän metsätalouden edistämiseksi Lisätietoja: Tämä UPM, ja Ympäristönsuojelun kehitys 26 yhdessä UPM:n paperi- ja sellutehtaiden ympäristöraportin 26 kanssa muodostaa tehtaiden EMASselonteon. UPM:n sellu- ja paperitehtaiden ympäristöraportti on saatavilla osoitteesta Seuraava Jämsänkosken ja n tehtaiden ympäristöliite ilmestyy keväällä UPM, JÄMSÄNKOSKI JA KAIPOLA, YMPÄRISTÖNSUOJELUN KEHITYS 26

3 Vuoden 26 ympäristötavoitteiden saavuttaminen Vuonna 26 Jämsänkosken ja n tehtaat tekivät kaikkien aikojen tuotantoennätykset. Tehtaan päästöt säilyivät aiempien vuosien tasolla. Päästörajat alitettiin lukuun ottamatta yhtä päivää, jolloin Jämsänkosken kloorivetypäästöraja ylittyi. Tärkeimmät riskien vähentämistoimet liittyivät biologisiin puhdistamoihin ja viemärijärjestelmien kunnostuksiin. Jämsänkoskella keskusteltiin lähiasukkaiden kanssa puhdistamohajuista, joita on edelleenkin ilmennyt tehtaan lähiympäristössä monista torjuntatoimenpiteistä huolimatta. n voimalaitoksen biopolttoaineen käytön lisäämiseksi tehtiin toimenpiteitä. Sahahakkeen käsittelyjärjestelmän uusinta vähensi melun leviämistä ja puupölyn kulkeutumista n taajama-alueelle. Tehtaalla investoitiin vuonna 26 merkittävästi meluntorjuntaan: LWC-tuotantoyksikön katolla vaimennettiin 15 meluisinta poistopuhallinta ja TD-tuotantoyksikössä kaksi. Kuorimoprojektissa tehdyt muutokset, paperikone 3:n ja hiertämö 1:n yhteensä neljän poistopuhaltimien vaimennukset, vähensivät meluhaittaa myös Jämsänkoskella. Jämsänkosken voimalaitos sai polttokelpoisen jätteen rinnakkaispolttoluvan. Vierelän läjitysalue sai uuden täyttöalueen rakentamiseen ja vanhan täyttöalueen sulkemiseen liittyvän ympäristöluvan. Kehittämistyössä tärkeimpinä painopisteinä molemmilla tehtailla olivat edelleen tuhkan hyötykäyttöön liittyvät hankkeet sekä melu- ja hajuhaittojen vähentäminen. UPM, JÄMSÄNKOSKI JA KAIPOLA, YMPÄRISTÖNSUOJELUN KEHITYS 26 3

4 PÄÄSTÖT ILMAAN Ilma Rikkidioksidi, SO t/a Jämsänkosken voimalaitoksen uusi ympäristölupa mahdollisti Jämsän talousalueelta kerätyn kierrätyspolttoaineen (REF) polton jatkamisen kiinteänpolttoaineen kattilassa. Kierrätyspolttoaineen poltto toi tullessaan myös uudet päästörajat kloorivedylle (HCl), fluorivedylle (HF) ja orgaaniselle hiilelle (TOC). Näitä kaikkia tarkkaillaan jatkuvin mittauksin. Päästörajat on asetettu myös raskasmetalleille sekä dioksiineille ja furaaneille, joita on tarkkailtava manuaalisesti kahdesti vuodessa. Typen oksidit, NO t/a Jämsänkosken kiinteänpolttoaineen kattilan päästöraja-arvot ja suurin päiväarvo kuukausittain CO HCl HF TOC Päästöraja mg/m³(n) 16 4, 2, 15, Syyskuu 83 89, 12,2 1,6 Lokakuu 76 35,3 4,9,9 Marraskuu 86 39,7 7,8 1,8 Joulukuu 51 3,7 5,8 1, Raskasmetallien sekä dioksiinien ja furaanien päästöt olivat mittauksissa alle päästörajaarvon (joulukuun 26). Fossiilisten polttoaineiden hiilidioksidi, CO t/a Nykyisin tehtaiden tarvitsemasta lämmöstä suurin osa tuotetaan uusiutuvilla polttoaineilla. Niistä yli puolet on metsäpolttoaineita, pääasiassa kantoja ja risuja. Tämä vähentää fossiilista hiilidioksidipäästöä Hiukkaset t/a UPM, JÄMSÄNKOSKI JA KAIPOLA, YMPÄRISTÖNSUOJELUN KEHITYS 26

5 VOIMALAITOSTEN PÄÄKATTILOIDEN OMINAISPÄÄSTÖT 26 5 Rikkidioksidi, SO 2 mg/m 3 (n) Kattila K5 Luparaja 5 Typen oksidit, NO 2 mg/m 3 (n) Kattila K5 Luparaja 25 Rikkidioksidi, SO 2 mg/mj Kattila K5 Luparaja, vuosikeskiarvo 25 Typen oksidit, NO 2 mg/mj Kattila K5 Luparaja, vuosikeskiarvo UPM, JÄMSÄNKOSKI JA KAIPOLA, YMPÄRISTÖNSUOJELUN KEHITYS 26 5

6 PROSESSIJÄTTEET 1 t/a Muut jätteet hyötykäyttö Kuitusavi hyötykäyttö Tuhka hyötykäyttö Muut jätteet kaatopaikalle Tuhka kaatopaikalle t/a Jätteet Muut jätteet hyötykäyttö Kuitusavi hyötykäyttö Tuhka hyötykäyttö Muut jätteet kaatopaikalle Tuhka kaatopaikalle Voimalaitostuhkaa ja kuitusavea hyötykäytettiin liikuntapaikkojen rakentamisessa muun muassa Kuhmoisten urheilukentällä, Jämsän Jaatilanrinteen lähiliikuntapaikalla sekä Rauhalan kahden kilometrin pituisella kuntoradalla. Voimalaitostuhkaa hyödynnettiin ensimmäistä kertaa metsäautoteiden kunnostuksessa, johon materiaali soveltuu erityisen hyvin kantavuuden ja roudaneristysominaisuutensa vuoksi. Tuhkaa käytettiin myös maanparannusaineena maanviljelyksessä, tukiaineena kompostissa sekä Jämsässä kevyenliikenteenväylän rakentamisessa. Läjitysalueille sijoitetun tuhkan määrä kasvoi edellisvuoteen verrattuna hyötykäyttökohteiden vähentymisen ja n Pitkäniemen läjitysalueen pengerryksen korotustarpeiden vuoksi. Kuitusavea hyödynnettiin aiempien vuosin tapaan kaatopaikkarakentamisessa ja Himoksen rinteiden tasauksissa. n siistaamolla keräyspaperin käsittelyssä muodostuvan rumpujätteen metallinerotusta ja -murskausta tehostettiin. Tämän ansiosta osa paljon muovia sisältävästä jätteestä onnistuttiin ohjaamaan Jämsänkosken voimalaitokselle polttoon eikä kaatopaikalle viety määrä kasvanut keräyspaperin lisäkäytöstä huolimatta. 6 UPM, JÄMSÄNKOSKI JA KAIPOLA, YMPÄRISTÖNSUOJELUN KEHITYS 26

7 UPM, JÄMSÄNKOSKI JA KAIPOLA, YMPÄRISTÖNSUOJELUN KEHITYS 26 7

8 JÄTEVESIKUORMITUS, Kemiallinen hapenkulutus Luparaja Fosfori kg/d 25 g/paperitonni Vesi ja kiintoainehäviöt Jämsänkoskella prosessiveden ominaiskäyttö tuotettua tonnia kohden kasvoi neljällä kuutiolla ja jäähdytysveden väheni kuudella kuutiolla. Vastaavasti ssa prosessiveden määrä aleni hieman ja jäähdytysveden määrä kasvoi kuutiolla edellisvuoteen verrattuna. Paperikoneiden kuitu- ja täyteainehäviöt laskivat Jämsänkoskella kahdella kilolla tuotettua paperitonnia kohden ollen lopulta 33,5. Tähän myötävaikuttivat erityisesti paperikone 5:lle rejektien käsittelyissä ja kierrätyksessä tehdyt toimenpiteet. ssa häviöt pysyivät ennallaan ollen 22,9. Molempien tehtaiden biologisella puhdistamolla onnistuttiin vähentämään typpiravinteen, urean, käyttöä. Jämsänkoskella käyttöä pystyttiin vähentämään lähes 4 %. Molempien tehtaiden jätevesipäästöt olivat parhaan käyttökelpoisen tekniikan tasoa (BAT) kg/d g/paperitonni Luparaja kg/d Jämsänkosken ja n jätevesikuormitus verrattuna parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan (BAT) BAT-taso Jätevesimäärä m 3 /paperitonni 14,3 14, COD 2,5 3,32 2, 5, Fosfori,5,4,4,1 Typpi kg/d 25 g/paperitonni kg/d g/paperitonni 1,5 Kiintoaine 1,2,9,6, UPM, JÄMSÄNKOSKI JA KAIPOLA, YMPÄRISTÖNSUOJELUN KEHITYS 26

9 JÄTEVESIKUORMITUS, 15 Kemiallinen hapenkulutus Luparaja Fosfori kg/d 25 2 g/paperitonni VEDEN OMINAISKULUTUS m 3 /paperitonni kg/d g/paperitonni Luparaja kg/d Jäähdytysvesi Tavoite 2 Prosessivesi Tavoite 25 Tavoite 27 Typpi kg/d g/paperitonni m 3 /paperitonni kg/d g/paperitonni Kiintoaine 1,5 1,2 Jäähdytysvesi Tavoite 25 Prosessivesi Tavoite 27,9,6, UPM, JÄMSÄNKOSKI JA KAIPOLA, YMPÄRISTÖNSUOJELUN KEHITYS 26 9

10 Materiaalitase 26 Raaka-aineet puu 1 9 m 3 sellu 23 t keräyspaperi 219 t täyte- ja päällysteaineet 426 t prosessikemikaalit 41 2 t Päästöt ilmaan rikkidioksidi, SO 2 typen oksidit, NO 2 hiilidioksidi (fossiilinen), CO 2 hiukkaset 644 t 718 t t 13 t Päätuotteet paperi 1 4 t lämpö 16 GWh Jätteet prosessijätteet t josta hyötykäyttöön 55,8 % Energia ostosähkö 3 2 GWh ongelmajätteet 155 t josta jäteöljyä 85 % Polttoaineet biogeeniset ja kierrätyspolttoaineet 61 % fossiiliset 39 % Vesi 32 m 3 kemiallinen hapenkulutus, COD 83 t fosfori,69 t Päästöt veteen jäähdytysvedet 11 m³ jätevedet 2 m³ kemiallinen hapenkulutus, COD 4 4 t biologinen hapenkulutus, BOD 7 24 t fosfori 6,8 t typpi 137 t 1 UPM, JÄMSÄNKOSKI JA KAIPOLA, YMPÄRISTÖNSUOJELUN KEHITYS 26

11 Ympäristönsuojelutoimet 27 ja Voimalaitostuhkan hyötykäytön edistäminen lannoitteena ja metsäautoteiden kunnostuksissa Meluntorjunnan toimenpiteiden jatkaminen Täyteainehäviöiden vähentäminen paperikone 6:lla Kemiallisesti puhdistetun veden käytön vähentäminen paperikone 6:lla Paperikone 3:n kiintoainehäviöiden vähentäminen Viemärijärjestelmän kunnon tarkastuksia ja mahdollisia kunnostuksia Vierelän kaatopaikan uuden täyttöalueen rakentaminen uusien vaatimusten mukaiseksi ja käyttöönotto vuoden lopussa Jämsänkosken uuden lietteenkäsittelyn uusinnan suunnittelu ja mahdollinen toteutus Puhdistamon hajuntorjunnan toimenpiteiden jatkaminen Selvitys kuituhäviöiden hyödyntämisestä siistaamolla Opinnäytetyö kiintoainehäviöiden seurannan parantamiseksi Pitkäniemen sekä Särkänniemen nykyisten täyttöalueiden käytön lopettaminen Rumpujätteen läjityksen lopettaminen ja hyödyntäminen energiana Massanvalmistuksen ja paperikonelinjojen välisien vesitaseiden selvitys ja vedenkäytön tehostaminen Jämsänkosken ja n ympäristöpäämäärät ja tavoitteet 27 Vuosi 25 Vuosi 26 Vuosi 27 Vuosi 25 Vuosi 26 Vuosi Veden käytön vähentäminen Maksimi jätevesimäärä puhdistamolle * kuukausikeskiarvo, m 3 /d alle alle 27 * vuorokausikeskiarvo, m 3 /d alle alle 3 Prosessivesi, m 3 /paperitonni 13,9 14,3 alle 12 15, 14,9 alle 13 Jäähdytysvesi, m 3 /paperitonni 1,3 7,9 alle 6 5,2 6,4 alle 6 2. Energiatalouden parantaminen Sähkön kulutus, MWh/paperitonni LTO-lämmön osuus hiertämön jauhatusenergiasta, % Sähkön käyttöön ja lämmöntalteenottoon liittyvät tavoitteet täyttyivät. 3. Kiintoainehäviöiden vähentäminen * Paperikoneiden kiintoainehäviöt yhteensä, 35,4 33,5 alle 25 22,9 22,9 alle 2 * Konekohtaiset häviöt määritelty vuoteen Jätteen hyötykäytön lisääminen Tuhkan määrä kaatopaikalle, t/a (märkätonnit) alle alle 1 Siistaamon rumpujätteen määrä kaatopaikalle, t/a Hyvä naapuruus sidosryhmätyöskentelyä parannettu meluntorjuntaohjelma toteutettu Tapaamisia asukasyhdistysten kanssa ajankohtaisista ympäristöasioista. Jatkettiin meluntorjunnan toimenpiteitä viranomaisten hyväksymän ohjelman mukaisesti. UPM, JÄMSÄNKOSKI JA KAIPOLA, YMPÄRISTÖNSUOJELUN KEHITYS 26 11

12 Lisätietoja REG.NO. FI-32 DNV Certification Oy/Ab (FIN-V- 2) on akkreditoituneena todentajana tarkastanut UPM:n paperija sellutehtaiden yhteisen ympäristöraportin 26 ja UPM:n Jämsänkosken ja n tehtaiden ympäristöjärjestelmän ja vuoden 26 tiedot. Tarkastuksen perusteella on todettu että ympäristöjärjestelmä ja EMAS-raportti täyttävät EU:n EMAS-asetuksen (EY) Nro 761/21 vaatimukset. Eija Pohjonen Kehityspäällikkö Puh eija.pohjonen@upm-kymmene.com Pekka Rantala Ympäristöinsinööri, Puh pekka.a.rantala@upm-kymmene.com Paavo Kumpula Ympäristöteknikko, Puh paavo.kumpula@upm-kymmene.com Merja Tiittanen Viestintäpäällikkö Puh merja.tiittanen@upm-kymmene.com UPM-Kymmene Oyj ja Puh Tiilikantie 17/ PL Tehtaankatu Paperi: UPM Fine 14 g/m 2, painosmäärä 1 5 kpl, painettu 6/27