EMAS ympäristökatsaus Sappi Kirkniemi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "EMAS ympäristökatsaus. 2010 Sappi Kirkniemi"

Transkriptio

1 EMAS ympäristökatsaus 1 Sappi Kirkniemi

2 Sitoutuminen kestävään kehitykseen Martti Savelainen tehtaanjohtaja Kirkniemen paperitehdas julkaisee tämän ympäristökatsauksen 1 päivitykseksi EMASympäristöselontekoon 9-11, jossa on keskeiset tiedot tehtaan ympäristövelvoitteista ja -vaikutuksista sekä ympäristönsuojelun tason kehittymisestä. Talous, yhteiskunta ja ympäristö ovat kestävän kehityksen päätekijät, joihin Sappi Ltd on sitoutunut. Kirkniemen tehdas on huomioinut nämä ympäristöpolitiikassaan ja arkipäivän kestävän kehityksen toimintatavoissaan vähentääkseen ympäristövaikutuksia ja käyttääkseen luonnonvaroja entistä tarkemmin. Lohjanjärven rannalla sijaitseva Sappi Kirkniemi valmistaa tehokkaasti ja ympäristöä kunnioittaen korkealaatuisia päällystettyjä aikakauslehtipapereita. Vuonna 1 tuotteiden kysyntä kasvoi ja Kirkniemen tehtaalla tuotettiin paperia 3 % edellisvuotta enemmän, noin tonnia. Mekaanista massaa tuotettiin paperin raaka-aineeksi 9 tonnia. Kirkniemessä työskenteli vuoden 1 lopussa noin 3 henkilöä. Kestävä kehitys ja ympäristön huomioon ottaminen eivät ole ristiriidassa tehokkaan tuotannollisen toiminnan kanssa. Tehokas tapa a ohjata toimintaa oikeaan suuntaan on asettaa ympäristöpäämäärät ja -tavoitteet osaksi vuosittaista suunnittelua, joka määrittelee puitteet toiminnalle ja edistää jatkuvaa kehitystä. Tavoitteiden toteutumista seurataan sekä tehdas- että osastotasolla säännöllisesti. Uuden ympäristöluvan velvoitteet asetettiin tavoitteisiin ja ympäristöohjelmaan 1-11, vaikka lopullinen päätös Korkeimmasta hallintooikeudesta vielä puuttuu. Tehdas on alittanut tavoitteeksi asetetut luparajat. Tehtaan oman ympäristöohjelman edistämiseksi on jo etukäteen toteutettu uuden ympäristöluvan velvoitteista ympäristömelun selvitys, Lohjanjärven hapetuskierrätyksen tehokkuuden arviointi sekä puhdistamon hajukartoitus. Eri tunnusluvuilla mitattuna erinomaisiin tuloksiin on päästy ammattitaidolla ja asenteella, parasta käyttökelpoista tekniikkaa hyödyntäen sekä jatkuvasti toimintatapoja kehittäen. Kirkniemessä, 9. helmikuuta 11 Martti Savelainen tehtaanjohtaja Vuoden 1 keskeiset saavutuksemme tarkasteltuna ympäristöpolitiikan neljästä näkökulmasta: Ympäristövaikutusten näkökulma Materiaalitehokkuus parani merkittävästi. Puhdistettaviiin jätevesiin päätyvä kuitu- ja pigmenttimäärä lähes puolittui Ominaiskuormitus vesistöön väheni vuodessa: - biologinen hapenkulutus % - kemiallinen hapenkulutus % - fosfori % - typpi 1 % Asiakas- ja sidosryhmänäkökulma Toinen täydellinen EMAS-asetuksen mukainen ympäristöselonteko julkaistiin Sidosryhmätilaisuuksissa oltiin mukana 19 kertaa Palautetta kirjattiin naapurustokokouksessa Puun alkuperäketjun hallinta (PEFC-% yli ) Henkilöstönäkökulma Ei satunnaisia häiriöpäästöjä Jätteistä hyötykäyttöön yli 99 % Hyötyjätteistä poltetaan energiaksi Kirkniemen voimalaitoksella % (kuorta ja puhdistamolietettä) Omistajan talousnäkökulma Lupaehdot ja lakivelvoitteet on täytetty Prosessiveden ominaiskulutus oli 1 % vähemmän kuin edellisenä vuotena Energiatehokkuus parani, vuoden energiaprojektit säästivät sähköä 1, GWh (1 % 1-1 kokonaistavoitteesta) sekä lämpöä ja kaasua 3, GWh (7 % 1-1 kokonaistavoitteesta) Päivitetty ympäristökatsaus 1 Sappi Kirkniemi EMAS-ympäristöselontekoon 9

3 Jätevesipäästöt vs. BAT-vertailutasot ja luparajat Vertailu vuosien keskiarvotasosta vuoteen 1 COD Cr -ominaiskuormitus kg/t paperia Luparaja/tuotantokapasiteetti BOD 7 -ominaiskuormitus kg/t paperia,5,,3,,1 Luparaja/tuotantokapasiteetti Kiintoaineen ominaiskuormitus kg/t paperia 1,,,,, Fosfori-ominaiskuormitus g/t paperia 1 Luparaja/tuotantokapasiteetti Typpi-ominaiskuormitus g/t paperia 1 Luparaja/tuotantokapasiteetti Prosessijätevesimäärä m 3 /t paperia BAT ref min BAT ref max COD Cr -päästöt veteen t/d Luparaja Ohjearvo BOD 7 -päästöt veteen kg/d Luparaja Ohjearvo Kokonaisfosforipäästöt veteen kg/d 1 Luparaja Ohjearvo Sappi Kirkniemen ympäristöpolitiikka Ympäristövaikutusten näkökulma Päämääränä tehokkuus ja jatkuva parantaminen Periaatteena kehittää valmistusprosessia ja toimintatapoja hyödyntäen paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) Laadukkuus ARVOT Kunnioitus Asiakas- ja sidosryhmänäkökulma Päämääränä lakien noudattaminen ja rakentava yhteistyö sidosryhmien kanssa Periaatteena keskustella sekä kertoa aktiivisesti tuotteista, valmistusprosessista ja ympäristötyöstämme Henkilöstönäkökulma Päämääränä vastuullinen työpaikka Periaatteena antaa kehitysmahdollisuuksia sekä asettaa ympäristö, turvallisuus ja terveys etusijalle Tinkimättömyys Omistajanäkökulma Päämääränä kestävä kehitys Periaatteena säästää ja kierrättää sekä energiatehokkuuden jatkuva parantaminen

4 Ympäristötavoitteiden toteutuminen 1 Näkökulma/prosessi Tavoite/periaate Toimenpiteet Tunnusluku ja tavoitearvo Toteuma Henkilöstö Vastuullinen työpaikka/turvallisuus & ympäristö etusijalle Henkilöstö/ poikkeamahallinta tuotannossa Ei satunnaisia häiriöpäästöjä ei ympäristöluvan raja- tai ohjearvoylityksiä kk-keskiarvoissa Riskien tunnistusmenettelyt Viranomaisille ja Sappille häiriöilmoituksia kpl kpl Tunnistetaan riskit ja ennaltaehkäisevät toimet sekä selvitetään poikkeamat Poikkeamakäsittelymenettely Kemikaalihyväksyntämenettely Poikkeamia raportoitu < 1 kpl 9 kpl Henkilöstö/ jätehuolto Tehokas jätteiden lajittelu ja hyötykäyttö Energiajätteen lajittelun tehostaminen ja raportointijärjestelmän kehittäminen Hyötykäyttöaste > 97 % Polttoon tehdasalueelle hyötyjätemäärästä 99, % % Ympäristövaikutukset/ tuotanto Tehokkaasti jatkuvasti parantaen/bat Raaka-ainetehokkuus ja kemikaalien käytön optimointi parantavat puhdistamon hallintaa Seisokkeja vähemmän Laitteistojen hyvä hallinta: kiekkosuotimet pyörrepuhdistus täyteaineen talteenotto ultrasuodatus Kiintoainehävikki jätevesiin < 5 kg/t Jätevesivirtaus l/s ylityksiä < 1 kpl 1,5 % 15 kg/t 1 kpl Ympäristövaikutukset/ jäteveden puhdistamo Jätevesivaikutusten hallinta BAT ref min alitus Puhdistamovastaavan toiminta ohjaa ja kehittää puhdistusta; mm. urean vaihto ammoniakkiveteen, fosforiannostelun korjaus, ravinteiden hallinta biologisessa vaiheessa, fl otaatiovaiheessa kirkasveden hyödyntäminen Jätevesivirtaama <1 m 3 /t BOD 7 <, kg/t COD Cr < kg/t Fosfori (P) < g/t Typpi (N) < g/t Kiintoaine <,5 kg/t (Bref max), kiintoaineessa epäorgaanista ainetta %,5 m 3 /t, kg/t 1,1 kg/t 1,5 g/t g/t, kg/t Sidosryhmät/ tietojen toimittaminen viranomaisille, jäsenyys alan organisaatioissa Lakisääteisten tietojen toimittaminen/ yhteistyö sidosryhmissä/ tiedonvälitys ja keskustelu Jätevesi-ilmoitus kuukausittain, vuositiedot helmikuussa. Ympäristöluvan selvitykset: ympäristömelu Lohjanjärven hapetustarve haju Ympäristöhallinto Tilastokeskus Vaikutustarkkailut Sappin kvartaaliraportti Metsäteollisuus ry Pakkausalan ympäristörekisteri Tehty Muut sidosryhmät Yhteistyö sidosryhmissä/ tiedonvälitys ja keskustelu Palautteiden käsittely ja naapurustokokous Näkyvyys sidosryhmätilaisuuksissa Palauterekisteri Tiedotteet Sidosryhmätilaisuudet kpl kpl 19 kpl Asiakkuus EMAS- ja ETJ-sertifi ointi PEFC-sertifi ointi Paper Profi le todennettuna EMAS,. täydellinen versio Laskenta kvartaaleittain Laskentatiedot helmikuussa Valmis lokakuussa PEFC-% > 7 Valmis huhtikuussa Tehty % Tehty talous Kestävä kehitys & säädösten täyttäminen/ säästeliäs hyödykkeiden käyttö tuotanto ja jäteveden käsittely Lupaehtojen noudattaminen, luparajat ja ohjearvot Jäteveden käsittelykapasiteetti riittävä, kolmivaihepuhdistus: mekaaninen biologinen kemiallinen Investoinnit 7 kemikaaliannosteluun ja ilmastukseen Kuukausilupaehdot luparajat ja ohjearvot (sulkeissa): BOD 7 < 7 kg/d (5) COD Cr < kg/d (5) Fosfori (P) < 9 kg/d (7) Typpi (N) < 13 kg/d (1) Ei ylityksiä Keskiarvot: 73,7 kg/d kg/d, kg/d 1, kg/d tuotanto Prosessiveden ominaiskulutus Tuorevettä paperikoneille; kiertovettä laimennuksiin, pesuihin ja massatehtaalle Prosessiveden ominaiskulutus < 9,5 m 3 /t, m 3 /t Energiatehokkuusjärjestelmä (ETJ) Säästötavoitteet 1-1 yht: Sähkö 7 GWh Lämpö ja polttoaine 5 GWh Säästöprojektit määritellään energiatehokkusanalyysissä ja aloitetoiminnassa Investoinnit ja vuosisäästö Sähkö Lämpö ja kaasu 51 1, GWh 3, GWh voimalaitos CO t/a < CO -päästöoikeudet vuosittain päästökauppakaudella -1 CO -tarkkailusuunnitelma, todennus ja päästöselvitykset Ilmapäästöjen tarkistukset Polttoainejakauman seuranta Hiilidioksidipäästöt (foss) < oikeudet 31 3 t/a Biopolttoaineen osuus Oikeudet riittivät 3 7 t 3 % Päivitetty ympäristökatsaus 1 Sappi Kirkniemi EMAS-ympäristöselontekoon 9

5 Ympäristötase 1 Panos (hyödykkeet tehtaalle) Energia (GWh) Polttoaineet Maakaasu voimalaitokselle 1 9 Maakaasu päällystysprosessiin 13 Biopolttoaineet (kuori, lietteet, puu) 33 Biopolttoaineen osuus 3, % Energian käyttö tuotannossa Sähkö 55 Sähkön ominaiskulutus 1,3 MWh/t Lämpö 5 Lämmön ominaiskulutus 1, MWh/t Raaka-aineet ja apukemikaalit Puuaines (m 3 ) Puu 55 Hake 19 Kuituraaka-aineet (ADt) Oma mekaaninen massa 9 Ostosellu 17 Muut kemikaalit (t) Pigmentit 5 Sideaineet Lisäaineet 3 Tuoreveden otto (1 m 3 ) Raakaveden otto järvestä 3 35 Jäähdytys- ja tiivistysvedeksi 17 9 Jäähdytys- ja tiivistysvedet 9 m 3 /t Prosessivedeksi 5 Prosessiveden ominaiskulutus, m 3 /t Tuotos (tehtaalta ulos) Päästöt ilmaan Rikkidioksidi SO :na SO -ominaispäästö Typen oksidit NO :na NO :na ominaispäästö Hiukkaset Hiukkaset Hiilidioksidi fossiilinen CO fossiilinen CO bioperäinen 3,7 t, kg/t t,7 kg/t,9 t, kg/t t 3 kg/t 13 t Tuotteet Paperin tuotanto t PEFC-sertifi oidun kuidun osuus % Koko tuotanto PEFC-logolla Jätemateriaalit Yhteensä jätteitä 51 7 t Jätteet yhteensä kg/t Jätteiden hyötykäyttöaste 99, % Kuori ja lietteet polttoon 1 7 t Osuus hyötyjätteistä % Kaatopaikkajäte 3 t Kaatopaikkajäte,7 kg/t Sekajätettä kaatopaikalle 17 t Ongelmajätteet 1 t Ongelmajätteet, kg/t Päästöt veteen Jätevesivirtaama 5 37 m 3 Ominaisvirtaama,5 m 3 /t Kemiallinen hapenkulutus (COD) t COD-ominaispäästö 1,1 kg/t Biologinen hapenkulutus (BOD) 7 t BOD-ominaispäästö, kg/t Fosfori (P),9 t P ominaispäästö 1,5 g/t Typpi (N) 15 t N ominaispäästö g/t Kiintoaine 39 t Kiintoaine ominaispäästö, kg/t

6 Ympäristönsuojelun tason kehittyminen Energiatehokkuus Tehtaan energiatehokkuusjärjestelmä (ETJ) sertifi oitiin (EN 11), ja Sappi Kirkniemi liittyi työ- ja elinkeinoministeriön alaiseen energiatehokkuussopimukseen vuonna 9. Sopimuksen mukaiset parannustavoitteet ja toteutussuunnitelma ulottuvat vuodelle 1. Energiatehokkuusprojekteista on saatu päätökseen vuonna 1: Lämmön talteenoton parannus paperi- ja päällystyskoneille Kuivatusjärjestelmän parannus PK-päällystysosalle Jäähdytysvesijärjestelmän kehittäminen paperikonelinjoille 1 ja Tyhjöjärjestelmän ja eri pumppausten optimointi Seisokkien aikaisen sähkönkulutuksen vähennys Energiatehokkuus MWh/t paperia 3,,5, 1,5 1,,5, Sähkön kulutus Höyryn kulutus Materiaalitehokkuus Kuituja ja pigmenttejä otetaan talteen jätevesistä ja häviön määrä on erittäin alhainen: Vuonna 1 hävikki oli 1,5 % tuotannosta Suhteellinen hävikki aleni vuodessa 5 % ja määrällinen 5 % Tulokset osoittavat, että tehdyt toimenpiteet ovat olleet oikein valitut Hävikkiä pienentävät: Laitteistojen ja seisokkitilanteiden hyvä hallinta valmistusprosessissa Kuidun ja täyteaineen talteenottolaitteistot sekä päällysteen vesien ultrasuodatus puhdistavat kiertovettä ja palauttavat pigmenttejä ja kuituja raaka-aineiksi valmistusprosessiin Raaka-ainetta jätevedenpuhdistamolle Hävikki-% Vedenkäyttö on minimoitu prosessivesi kiertää paperikonelinjoilla 1 kertaa Korkea veden kierrätysaste on seurausta 19-luvulla alkaneesta vedenkäytön tehostamisesta. Käytössä on korkeatasoisia mekaanisia vedenpuhdistuslaitteita paperinvalmistusprosessissa Kiertovesijärjestelmissä käytetään kemiallisia puhtaanapitomenetelmiä Kemiallisesti puhdistettua tuorevettä lisätään ainoastaan paperikoneille Paperikoneilta vapautuvaa kiertovettä käytetään massanvalmistukseen, sellun liettoon, laimennuksiin ja pesuihin Vedenkäyttö on 3 % alle tyypillisen tason (prosessijätevesimäärän viitearvo BAT ref min) Veden ominaiskulutus väheni 1 % vuonna 1 Prosessijätevesimäärä m 3 /t paperia Jätevesien käsittelyn tason jatkuva paraneminen Jäteveden puhdistamon suorituskyky on erinomainen täyttäen selvästi BAT-vaatimukset ja luparajat (esimerkiksi typpi). Jäteveden puhdistamolla on kolme puhdistusvaihetta: mekaaninen, biologinen ja kemiallinen. Puhdistamon käsittelykapasiteetti kaksinkertaistettiin vuonna 199. Tehtaan nykyinen ominaispäästötaso alittaa BAT-vertailuasiakirjojen eri päästöparametrien minimitasotkin peräti 3 - %. Kesäisin jätevesi johdetaan biologiseen puhdistusosaan jäähdytystornien kautta (kapasiteettia lisätty vuonna 7) Pohjailmastimet toimivat tehokkaasti. Ilmakompressori, ilmastusaltaan hienokuplamembraanit ja ilmastusletkuja on uusittu vuonna 1 Puhdistustuloksen tehostamiseksi vuonna 1 kemikaaliannostelujärjestelmää uusittiin, ravinnelisäystä optimoitiin ja kolmannessa, fl otaatiovaiheessa, hyödynnettiin jäähdytysvesiä Osaava puhdistamohenkilökunta on kehittänyt jäteveden käsittelyn hallintaa Kokonaistyppipäästöt veteen kg/d Luparaja Ohjearvo Jätemateriaalit Jätteiden kierrätysaste oli yli 99 %. Kaatopaikkajätettä oli alle 1 % Hyötyjätteistä poltettiin energiaksi % Kirkniemen voimalaitoksella (kuorta ja puhdistamolietettä) Kierrätyskelpoinen jäte (mm. metallit, tuhkat, paperi, öljyt) luovutetaan luvanvaraisille toimijoille Kuitusaven maanparannuskäytön ja tuhkan lannoitekäytön yhteistyöprojekteja on käynnissä Jätteen hyötykäyttöaste %

7 Ympäristötavoitteet ympäristöohjelmassa 1-11 Näkökulma/ prosessi Tavoite/ periaate Toimenpiteet Tunnusluku Tavoitearvo Henkiöstö Henkilöstö/ poikkeamahallinta tuotannossa Henkilöstö/ jätehuolto Ympäristövaikutukset/ tuotanto Ympäristövaikutukset/ jäteveden puhdistamo Vastuullinen työpaikka/ turvallisuus & ympäristö etusijalle Ei satunnaisia häiriöpäästöjä ei ympäristöluvan raja- tai ohjearvoylityksiä kk-keskiarvoissa Tunnistetaan riskit ja ennaltaehkäisevät toimet sekä selvitetään poikkeamat Tehokas jätteiden lajittelu ja hyötykäyttö Tehokkaasti jatkuvasti parantaen/ BAT; materiaalitehokkuuden varmistaminen tuotannossa; raaka-ainetehokkuus ja kemikaalien käytön optimointi parantavat puhdistamon hallintaa Jätevesivaikutusten hallinta/ BAT ref min alitus Lohjanjärven syvänteiden hapetuksen optimointi Sisäinen pelastussuunnitelma ml. opas ja kanaalikartta Riskiarviointi- ja kemikaaliselvitys Ympäristöpoikkeamien raportointi SARA-järjestelmään Kemikaalihyväksyntämenettely Lajittelujärjestelmän selvitys Kuitusaven maanparannus- ja tuhkan lannoitekäyttöprojektit Seisokkien suunnitelmallisuus Laitteistojen hyvä hallinta: kiekkosuotimet pyörrepuhdistus täyteaineen talteenotto ultrasuodatus Puhdistamon ennakoiva kunnossapito ja toiminnan jatkuva kehittäminen; mm. ravinteiden ja kemikaalien käytön ohjaus biologisessa ja kemiallisessa vaiheessa Lohjanjärven hapetuskierrätys Häiriöilmoituksia viranomaisille ja Sappille Poikkeamia raportoitu Hyötykäyttöaste Kuori ja lietteet polttoon voimalait. Kuitusavimäärä Kiintoainehäviö jätevesiin Jätevesivirtaus 1 l/s ylityksiä Jätevesivirtaama BOD 7 COD Cr Fosfori (P) Typpi (N) Kiintoaine (Bref max) Neljän hapettimen teho kpl < 1 kpl > 97 % > % n. 5 t/d < 5 kg/t < 1 kpl < 1 m 3 /t <, kg/t < kg/t < g/t < g/t <,5 kg/t Sidosryhmät/ tietojen toimittaminen viranomaisille, jäsenyys alan organisaatioissa Lakisääteisten tietojen toimittaminen/ yhteistyö sidosryhmissä: tiedonvälitys ja keskustelu Jätevesi-ilmoitus kuukausittain, vuositiedot helmikuussa Ympäristöluvan selvitykset (melu, hapetus, haju, tarkkailut, riskit, kemikaalit) Ympäristöhallinto Tilastokeskus Vaikutustarkkailut Sappi kvartaaliraportti Metsäteollisuus ry Pakkausalan ymp.rekisteri Muut sidosryhmät Yhteistyö sidosryhmissä: tiedonvälitys ja keskustelu Palautteiden käsittely ja naapurustokokous Näkyvyys sidosryhmätilaisuuksissa Palauterekisteri Tiedotteet Sidosryhmätilaisuudet Asiakkuus EMAS- ja ETJ-sertifi ointi PEFC-sertifi ointi Paper Profi le todennettuna Päivitykset Laskenta kvartaaleittain Tarvittavien tietojen päivitys Valmis huhtikuussa PEFC-% Valmis huhtikuussa > 7 % talous Kestävä kehitys & säädösten täyttäminen/ säästeliäs hyödykkeiden käyttö tuotanto ja jäteveden käsittely Lupaehtojen noudattaminen, luparajat ja ohjearvot (sulkeissa) Jäteveden käsittelykapasiteetti riittävä, kolmivaiheinen puhdistus: mekaaninen biologinen kemiallinen BOD 7 COD Cr Fosfori (P) Typpi (N) <7 kg/d (5) < kg/d (5) < 9 kg/d (7) < 13 kg/d (1) tuotanto Prosessiveden ominaiskulutus Tuorevettä vain paperikoneille sekä kiertovettä laimennuksiin, pesuihin ja massatehtaalle Prosessiveden ominaiskulutus < 9,5 m 3 /t Energiatehokkuusjärjestemä (ETJ) Säästötavoitteet 1-1 yht: * Sähkö 7 GWh * Lämpö ja polttoaine 5 GWh Säästöprojektit määritellään ETJ:n analyysissä, Lean- ja aloitetoiminnassa Motiva-raportointijärjestelmä * GWh voimalaitos CO t/a < CO -päästöoikeudet vuosittain -1 NO x < NO x kk-luparaja Biopolttoaineen tehokas käyttö kuorikattilan maksimikapasiteetilla CO -tarkkailusuunnitelma, todennus ja päästöselvitykset Vaihtelee tuotannon mukaan Polttoainejakauman seuranta Biolietteen lämpöarvon nosto Hiilidioksidipäästöt (foss) Typen oksidipäästöt Biopolttoaineen osuus < 31 3 t/a > 3 %

8 Sappi Fine Paper Europe on johtava eurooppalainen päällystetyn hienopaperin tuottaja. Sappin paperia käytetään ensiluokkaisissa lehdissä, kuvastoissa, kirjoissa ja huippuluokan painetussa mainonnassa. Sappi Fine Paper Europen pääkonttori sijaitsee Belgian Brysselissä, ja yritys tunnistetaan innovaatiosta ja laadusta. Kaikki Sappi-paperia tuottavat tehtaat EU-alueella ovat ISO 91-, OHSAS 11 ja ISO 11 -sertifi oituja sekä EMAS-rekisteröityjä. Sappi Fine Paper Europen tehtailla on PEFC- (Programme for the Endorsement of Forest Certifi cation Schemes) ja/tai FSC- (Forest Stewardship Council) metsäsertifi ointijärjestelmän mukainen puun alkuperän todentaminen. Sappi Fine Paper Europe on osa Sappi Limitediä (NYSE, JSE). Sappi Limited on maailmanlaajuinen yhtiö, jonka pääkonttori sijaitsee Etelä-Afrikan Johannesburgissa. Yhtiöllä on yli 17 työntekijää ja tuotantoa neljällä mantereella yhdeksässä maassa, myyntikonttoreita 5 maassa ja asiakkaita yli 1 maassa eri puolilla maailmaa. Sappista saa lisätietoja osoitteesta Inspecta Sertifi ointi Oy on akkreditoituna todentajana (FIN-V-1) tarkastanut Sappi Finland I Oy Kirkniemen ympäristöjärjestelmän ja EMAS-ympäristöselontekoon 9 liittyvät päivitystiedot 1. Tarkastuksen perusteella on todettu 11-3-, että ympäristöjärjestelmä ja EMAS-selonteko täyttävät EU:n EMAS-asetuksen (EY) N:o 11/9) vaatimukset. Kirkniemen paperitehtaan EMAS-ympäristöselonteko julkaistaan suomeksi ja englanniksi. EMAS-statement on saatavana PDFmuodossa Sappin verkkosivuilla osoitteesta About Sappi - Sappi Fine Paper Europe - Kirkniemi Mill. Palautteen ja kysymykset pyydämme lähettämään ympäristöpäällikölle osoitteeseen tai soittamaan hänelle Sappi Kirkniemi Lohja puhelin 1 999

EMAS ympäristökatsaus. 2011 Sappi Kirkniemi

EMAS ympäristökatsaus. 2011 Sappi Kirkniemi EMAS ympäristökatsaus 11 Sappi Kirkniemi Sitoutuminen kestävään kehitykseen Martti Savelainen tehtaanjohtaja Kirkniemen paperitehdas julkaisee tämän ympäristökatsauksen 11 päivitykseksi EMAS-ympäristöselontekoon

Lisätiedot

EMASympäristökatsaus. Sappi Kirkniemi

EMASympäristökatsaus. Sappi Kirkniemi EMASympäristökatsaus 13 Sappi Kirkniemi Alkusanat Talous, yhteiskunta ja ympäristö ovat kestävän kehityksen päätekijät, joihin Sappi on sitoutunut. Kirkniemen tehdas on huomioinut nämä ympäristöpolitiikassaan

Lisätiedot

EMASympäristökatsaus. Sappi Kirkniemi

EMASympäristökatsaus. Sappi Kirkniemi EMASympäristökatsaus 214 Sappi Kirkniemi Alkusanat Talous, yhteiskunta ja ympäristö ovat kestävän kehityksen päätekijät, joihin Sappi on sitoutunut. Kirkniemen tehdas on huomioinut nämä ympäristöpolitiikassaan

Lisätiedot

UPM Kajaanissa. UPM Smart UPM Cat sanomalehti- ja erikoissanomalehtipaperit. UPM Brite UPM News. UPM, Kajaani

UPM Kajaanissa. UPM Smart UPM Cat sanomalehti- ja erikoissanomalehtipaperit. UPM Brite UPM News. UPM, Kajaani UPM, Kajaani Ympäristönsuojelun kehitys 26 UPM, Kajaani Tuotantokyky 61 paperia Henkilöstön määrä 6 Tuotteet päällystämätön aikakauslehtipaperi UPM Smart UPM Cat sanomalehti- ja erikoissanomalehtipaperit

Lisätiedot

KAJAANIN TEHTAAN VUODEN 2005 YMPÄRISTÖTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN

KAJAANIN TEHTAAN VUODEN 2005 YMPÄRISTÖTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN UPM, Kajaani, Ympäristönsuojelun kehitys 25 KAJAANIN TEHTAAN VUODEN 25 YMPÄRISTÖTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN UPM:n Kajaanin paperitehtaan tuotanto oli vuonna 25 pienempi kuin edellisenä vuonna ollen 498 921

Lisätiedot

M-real Äänekoski Paper EMAS -ympäristöselonteko 2006-2008 - päivitystiedot 2008

M-real Äänekoski Paper EMAS -ympäristöselonteko 2006-2008 - päivitystiedot 2008 Sari Åkerlund 14.05.2009 1(7) Paper EMAS -ympäristöselonteko 2006- - päivitystiedot Viitaten Paper EMAS ympäristöselontekoon 2006- (rekisterinumero FI-000042) päivitämme keskeiset tiedot ympäristönsuojelun

Lisätiedot

EMASympäristöselonteko. Sappi Kirkniemi

EMASympäristöselonteko. Sappi Kirkniemi EMASympäristöselonteko 2012 Sappi Kirkniemi Sisältö Sisältö 2 Alkusanat 3 Sappi Kirkniemi 4 Sappin kestävän kehityksen ohjeet 6 Ympäristöpolitiikka ja -järjestelmä 7 Ympäristönäkökohdat 8 Ympäristöpäämäärät

Lisätiedot

UPM Jämsänjokilaaksossa

UPM Jämsänjokilaaksossa UPM, ja Ympäristönsuojelun kehitys 26 UPM Tuotantokyky 87 tonnia paperia Henkilöstön määrä 8 Tuotteet UPM Max UPM Cat UPM Flex Papers UPM Face Papers UPM Base Papers UPM Tuotantokyky 7 tonnia paperia Henkilöstön

Lisätiedot

Ympäristövuosi / 2012

Ympäristövuosi / 2012 2012 Ympäristövuosi / 2012 Vastuullisuus läpi linjan Käytännön tasolla kehitystyö tarkoittaa sitä, että hankimme teknologiaa, jolla voidaan vähentää melu-,vesi- ja ilmapäästöjä ja samalla pienentää yhtiömme

Lisätiedot

EMAS -ympäristöselonteko 2006-2008 - päivitystiedot 2008

EMAS -ympäristöselonteko 2006-2008 - päivitystiedot 2008 8 Ulla-Maija Kovanen 19..9 1(7) EMAS -ympäristöselonteko -8 - päivitystiedot 8 Viitaten M-real Kangas EMAS ympäristöselontekoon -8 (rekisterinumero FI-) päivitämme keskeiset tiedot ympäristönsuojelun tason

Lisätiedot

YMPÄRISTÖNSUOJELUN kehitys 2012

YMPÄRISTÖNSUOJELUN kehitys 2012 YMPÄRISTÖNSUOJELUN kehitys 212 UPM Tervasaari UPM yhdistää bio- ja metsäteollisuuden ja rakentaa uutta, kestävää ja innovaatiovetoista tulevaisuutta. Tuotteemme valmistetaan uusiutuvista raaka-aineista

Lisätiedot

YMPÄRISTÖNSUOJELUN kehitys 2012

YMPÄRISTÖNSUOJELUN kehitys 2012 YMPÄRISTÖNSUOJELUN kehitys 212 UPM Jokilaakson tehtaat UPM Jämsänjokilaaksossa UPM:n Jokilaakson tehtaat, Jämsänkoski ja Kaipola sijaitsevat Jämsänjokilaaksossa Keski-Suomessa. Jämsänkoskella tehdas toimii

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2014 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

UPM jämsänjokilaaksossa

UPM jämsänjokilaaksossa UPM, ja Ympäristönsuojelun kehitys 27 UPM Tuotantokyky 87 tonnia paperia Henkilöstön määrä 75 Tuotteet UPM Max UPM Cat UPM Flex Papers UPM Face Papers UPM Base Papers UPM Tuotantokyky 7 tonnia paperia

Lisätiedot

UPM Raumalla. UPM, Rauma

UPM Raumalla. UPM, Rauma UPM, RAUMA YMPÄRISTÖNSUOJELUN KEHITYS 28 UPM, Rauma Tuotantokyky 1 28 tonnia paperia 15 tonnia revintämassaa eli fl uff-sellua Henkilöstön määrä 85 Tuotteet päällystämätön aikakauslehtipaperi UPM Max UPM

Lisätiedot

YMPÄRISTÖNSUOJELUN kehitys 2014

YMPÄRISTÖNSUOJELUN kehitys 2014 YMPÄRISTÖNSUOJELUN kehitys 2 UPM Tervasaari UPM uudistaa bio- ja metsäteollisuutta. Rakennamme kestävää tulevaisuutta kuudella liiketoiminta-alueella: UPM Biorefining, UPM Energy, UPM Raflatac, UPM Paper

Lisätiedot

Yleisötiedote Sappi Kirkniemen tehtaan kemikaaleista ja niiden turvallisuudesta

Yleisötiedote Sappi Kirkniemen tehtaan kemikaaleista ja niiden turvallisuudesta Yleisötiedote Sappi Kirkniemen tehtaan kemikaaleista ja niiden turvallisuudesta 1 Tämän tiedotteen tarkoituksena on kertoa Sappi Kirkniemen tehtaan naapureille ja lähialueen asukkaille tehtaan toiminnasta

Lisätiedot

YMPÄRISTÖNSUOJELUN KEHITYS 2011 UPM, Kymi

YMPÄRISTÖNSUOJELUN KEHITYS 2011 UPM, Kymi YMPÄRISTÖNSUOJELUN KEHITYS 211 UPM, Kymi UPM, Kymi Kouvolassa, Kuusankoskella sijaitsevaan UPM:n Kymin tehtaaseen kuuluu paperi- ja sellutehdas. Kymin tuotantolaitokset muodostavat yhdessä nykyaikaisen

Lisätiedot

YMPÄRISTÖNSUOJELUN kehitys 2014

YMPÄRISTÖNSUOJELUN kehitys 2014 YMPÄRISTÖNSUOJELUN kehitys 2 UPM Rauma UPM uudistaa bio- ja metsäteollisuutta. Rakennamme kestävää tulevaisuutta kuudella liiketoiminta-alueella: UPM Biorefining, UPM Energy, UPM Rafl atac, UPM Paper Asia,

Lisätiedot

YMPÄRISTÖNSUOJELUN KEHITYS 2011 UPM, Tervasaari

YMPÄRISTÖNSUOJELUN KEHITYS 2011 UPM, Tervasaari YMPÄRISTÖNSUOJELUN KEHITYS 211 UPM, Tervasaari UPM CORPORATE ENVIRONMENTAL STATEMENT 211 UPM paper and pulp mills Tämä UPM, Tervasaari Ympäristönsuojelun kehitys 211 on UPM:n paperi- ja sellutehtaiden

Lisätiedot

energiatehottomista komponenteista tai turhasta käyntiajasta

energiatehottomista komponenteista tai turhasta käyntiajasta LUT laboratorio- ato o ja mittauspalvelut ut Esimerkkinä energiatehokkuus -> keskeinen keino ilmastomuutoksen hallinnassa Euroopan sähkönkulutuksesta n. 15 % kuluu pumppusovelluksissa On arvioitu, että

Lisätiedot

UPM, Tervasaari. UPM Tervasaari

UPM, Tervasaari. UPM Tervasaari UPM, TERVASAARI YMPÄRISTÖNSUOJELUN KEHITYS 28 YMPÄRISTÖRAPORTTI 28 UPM:N PAPERI- JA SELLUTEHTAAT UPM Tervasaari Tuotantokyky 36 tonnia paperia 24 tonnia sellua (Sellutehdas pysähtynyt 18.12.28) Henkilöstön

Lisätiedot

Metsäbiojalostamoinvestointien kannattavuus eri politiikkavaihtoehdoissa: Alustavia tuloksia

Metsäbiojalostamoinvestointien kannattavuus eri politiikkavaihtoehdoissa: Alustavia tuloksia Metsäbiojalostamoinvestointien kannattavuus eri politiikkavaihtoehdoissa: Alustavia tuloksia Hanna-Liisa Kangas ja Jussi Lintunen, & Pohjola, J., Hetemäki, L. & Uusivuori, J. Metsäenergian kehitysnäkymät

Lisätiedot

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Esityksen sisältö: Megatrendit ja ympäristö

Lisätiedot

EMASympäristöselonteko. 2009 Sappi Kirkniemi

EMASympäristöselonteko. 2009 Sappi Kirkniemi EMASympäristöselonteko 2009 Sappi Kirkniemi Sappi Kirkniemi EMAS-ympäristöselonteko 2009-2011 1 KUVA Sisältö Tehtaanjohtajan puheenvuoro 3 Sappi Kirkniemi 4 Sappin kestävän kehityksen ohjeet 6 Ympäristöpolitiikka

Lisätiedot

Emas-raportti 2007 Nokian-tehdas

Emas-raportti 2007 Nokian-tehdas Emas-raportti 27 Nokian-tehdas DNV Certification Oy Ab, FI-V-2, on akkreditoituna tarkastajana todentanut 7.5.28, että Nokian Renkaat Oyj:n ympäristöjärjestelmä ja EMAS-selonteon päivitystiedot 27 täyttävät

Lisätiedot

upm kuusankoskella UPM, Kymi

upm kuusankoskella UPM, Kymi UPM, KYMI YMPÄRISTÖNSUOJELUN KEHITYS 28 YMPÄRISTÖRAPORTTI 28 UPM:N PAPERI- JA SELLUTEHTAAT UPM, Kymi Tuotantokyky 84 tonnia paperia 54 tonnia sellua Henkilöstön määrä 83 Tuotteet päällystetty ja päällystämätön

Lisätiedot

YMPÄRISTÖNSUOJELUN kehitys 2013

YMPÄRISTÖNSUOJELUN kehitys 2013 YMPÄRISTÖNSUOJELUN kehitys 213 UPM Tervasaari UPM uudistaa bio- ja metsäteollisuutta. Rakennamme kestävää tulevaisuutta kuudella liiketoiminta-alueella: UPM Biorefining, UPM Energy, UPM Raflatac, UPM Paper

Lisätiedot

Luontaisesti syntynyt ekoteollisuuspuisto Case Varkaus

Luontaisesti syntynyt ekoteollisuuspuisto Case Varkaus Luontaisesti syntynyt ekoteollisuuspuisto Case Varkaus 15.3.2006 Eeva Punta Linnunmaa Oy Luontaisesti syntynyt ekoteollisuuspuisto = tyypillisesti syntynyt suomalainen metsäteollisuusintegraatti liitännäisineen

Lisätiedot

Keskeiset tiedot ympäristövaikutuksista ja ympäristönsuojelun tason kehittymisestä

Keskeiset tiedot ympäristövaikutuksista ja ympäristönsuojelun tason kehittymisestä EMAS YMPÄRISTÖSELONTEKO 26 28 Keskeiset tiedot ympäristövaikutuksista ja ympäristönsuojelun tason kehittymisestä M-real Kangas M-real Kangas EMAS ympäristöselonteko 26-28 1 Sisältö Tehtaanjohtajan puheenvuoro

Lisätiedot

Ympäristöraportti 2008

Ympäristöraportti 2008 Ympäristöraportti 28 www.myllykoski.com Raportoinnin periaatteet Sisällys Tämä on Myllykoski Paperin 11. ympäristöraportti. Myllykoski teki vuonna 27 ensimmäisen todennetun EMAS-ympäristöselonteon ja vuonna

Lisätiedot

EMAS YMPÄRISTÖSELONTEKO 2006 2008. Keskeiset tiedot ympäristövaikutuksista ja ympäristönsuojelun tason kehittymisestä

EMAS YMPÄRISTÖSELONTEKO 2006 2008. Keskeiset tiedot ympäristövaikutuksista ja ympäristönsuojelun tason kehittymisestä EMAS YMPÄRISTÖSELONTEKO 26 28 Keskeiset tiedot ympäristövaikutuksista ja ympäristönsuojelun tason kehittymisestä M-real Äänekoski Paper M-real Äänekoski Paper EMAS ympäristöselonteko 26-28 1 Sisältö Tehtaanjohtajan

Lisätiedot

YMPÄRISTÖNSUOJELUN. ENVIRONMENTAL performance kehitys in 2012. UPM Kaukas

YMPÄRISTÖNSUOJELUN. ENVIRONMENTAL performance kehitys in 2012. UPM Kaukas YMPÄRISTÖNSUOJELUN ENVIRONMENTAL performance kehitys in 212 UPM Kaukas UPM yhdistää bio- ja metsäteollisuuden ja rakentaa uutta, kestävää ja innovaatiovetoista tulevaisuutta. Tuotteemme valmistetaan uusiutuvista

Lisätiedot

Emas-raportti 2011 Nokian-tehdas

Emas-raportti 2011 Nokian-tehdas Emas-raportti 211 Nokian-tehdas DNV Certification Oy Ab, FI-V-2, on akkreditoituna tarkastajana todentanut 13.4.212, että Nokian Renkaat Oyj:n ympäristöjärjestelmä ja EMAS-selonteon päivitystiedot 211

Lisätiedot

Kestävä kehitys Metsä Fibressä

Kestävä kehitys Metsä Fibressä Kestävä kehitys ssä Sellua vastuullisesti valmistaa sellua uusiutuvasta raaka-aineesta, puusta, joka on peräisin kestävästi hoidetuista metsistä Kestävästi hoidetut metsät toimivat ilmastonmuutosta hidastavina

Lisätiedot

YMPÄRISTÖNSUOJELUN kehitys 2013

YMPÄRISTÖNSUOJELUN kehitys 2013 YMPÄRISTÖNSUOJELUN kehitys 2013 UPM Kymi UPM Kymi Kouvolassa, Kuusankoskella sijaitsevaan UPM:n Kymin tehtaaseen kuuluu paperi- ja sellutehdas. Kymin tuotantolaitokset muodostavat yhdessä nykyaikaisen

Lisätiedot

YMPÄRISTÖNSUOJELUN kehitys 2012

YMPÄRISTÖNSUOJELUN kehitys 2012 YMPÄRISTÖNSUOJELUN kehitys 2012 UPM Kymi UPM:n Kymin tehdas sijaitsee Kouvolassa Kymijoen rannalla. UPM Kymi Kouvolassa, Kuusankoskella sijaitsevaan UPM:n Kymin tehtaaseen kuuluu paperi- ja sellutehdas.

Lisätiedot

Valtra. Perustettu: 1951 Liikevaihto: 1 030 MEUR (* Henkilöstö: 2 100 (*

Valtra. Perustettu: 1951 Liikevaihto: 1 030 MEUR (* Henkilöstö: 2 100 (* AGCO Valtra on osa AGCOa, joka on maailman kolmanneksi suurin maatalouskoneiden valmistaja ja myyjä. Perustettu 1990 Yli 2700 myynti- ja jakelupistettä ympäri maailmaa. Avaintuotemerkit: Valtra Perustettu:

Lisätiedot

ENERGIAA JÄTEVESISTÄ. Maailman käymäläpäivän seminaari - Ongelmasta resurssiksi - 19.11.2014

ENERGIAA JÄTEVESISTÄ. Maailman käymäläpäivän seminaari - Ongelmasta resurssiksi - 19.11.2014 ENERGIAA JÄTEVESISTÄ Maailman käymäläpäivän seminaari - Ongelmasta resurssiksi - 19.11.2014 Watrec Oy palvelutarjonta Ratkaisut 1) Viranomaisprosessit 2) Selvitysprosessit 3) Asiantuntijaarvioinnit Asiantuntijapalvelut

Lisätiedot

UPM, Kaukas. Henkilöstön määrä 1 845 Kaukas 998 Kaukaan saha ja jalostus 249 Kaukaan vaneritehdas 364 UPM Tutkimuskeskus 159 Muut 75

UPM, Kaukas. Henkilöstön määrä 1 845 Kaukas 998 Kaukaan saha ja jalostus 249 Kaukaan vaneritehdas 364 UPM Tutkimuskeskus 159 Muut 75 UPM, KAUKAS Ympäristönsuojelun kehitys 27 UPM, Kaukas Tuotantokyky 58 tonnia aikakauslehtipaperia 72 tonnia sellua, josta 41 tonnia havusellua ja 31 tonnia koivusellua 5 m 3 mäntysahatavaraa 5 m 3 sahatavarajalosteita

Lisätiedot

Ympäristö ja terveys. Kymenlaakson sairaanhoitopiirissä

Ympäristö ja terveys. Kymenlaakson sairaanhoitopiirissä Ympäristö ja terveys Kymenlaakson sairaanhoitopiirissä 13.11.2009 Eija Enberg 2 13.11.2009 Eija Enberg 3 Ympäristötyön ohjaus Työ aloitettu 1998, ISO 14001 pohjana Ympäristökäsikirja Ympäristötyöryhmä

Lisätiedot

Puurakentamisen ympäristösertifikaatit mm. PEFC-merkki. Puurakentamisen Road Show 2012

Puurakentamisen ympäristösertifikaatit mm. PEFC-merkki. Puurakentamisen Road Show 2012 Puurakentamisen ympäristösertifikaatit mm. PEFC-merkki 23.2.2012 Puurakentamisen Road Show 2012 - Juha Lakotieva - 1 / x YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄN PERUSTEET JA HYÖDYT YRITYKSELLE 2 / x Miten hallita kaikki

Lisätiedot

SUURTEN POLTTOLAITOSTEN BREF PALJONKO PÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMINEN MAKSAA? ENERGIATEOLLISUUDEN YMPÄRISTÖTUTKIMUSSEMINAARI 30.1.2014 Kirsi Koivunen, Pöyry

SUURTEN POLTTOLAITOSTEN BREF PALJONKO PÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMINEN MAKSAA? ENERGIATEOLLISUUDEN YMPÄRISTÖTUTKIMUSSEMINAARI 30.1.2014 Kirsi Koivunen, Pöyry SUURTEN POLTTOLAITOSTEN BREF PALJONKO PÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMINEN MAKSAA? ENERGIATEOLLISUUDEN YMPÄRISTÖTUTKIMUSSEMINAARI Kirsi Koivunen, Pöyry JOHDANTO Suurten polttolaitosten uuden BREF:n luonnos julkaistiin

Lisätiedot

EMAS YMPÄRISTÖSELONTEKO 2003 2005

EMAS YMPÄRISTÖSELONTEKO 2003 2005 EMAS YMPÄRISTÖSELONTEKO 23 25 Keskeiset tiedot ympäristövaikutuksista ja ympäristönsuojelun tason kehittymisestä M-real Kangas Sisältö Tehtaan Tehtaanjohtajan puheenvuoro 2 M-real Kangas 4 Ympäristöpolitiikka

Lisätiedot

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Tausta Tämän selvityksen laskelmilla oli tavoitteena arvioida viimeisimpiä energian kulutustietoja

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 1900 1998 ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia)

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 1900 1998 ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia) Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 19 1998 ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia) 4 3 2 1 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Lisätiedot

Maapallon kehitystrendejä (1972=100)

Maapallon kehitystrendejä (1972=100) Maapallon kehitystrendejä (1972=1) Reaalinen BKT Materiaalien kulutus Väestön määrä Hiilidioksidipäästöt Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (195=1) Maailman väestön määrä

Lisätiedot

UPM, Tervasaari. UPM, Tervasaari

UPM, Tervasaari. UPM, Tervasaari UPM, Tervasaari Ympäristönsuojelun kehitys 26 UPM, Tervasaari Tuotantokyky 46 tonnia paperia 24 tonnia sellua Henkilöstön määrä n. 8 Tuotteet Tarrapaperit (Base): UPM Blue UPM Brilliant UPM Brilliant pro

Lisätiedot

2.2.1. Viemäröinti ja puhdistamo

2.2.1. Viemäröinti ja puhdistamo 2.2. JALASJÄRVEN KUNTA 2.2.1. Viemäröinti ja puhdistamo Jalasjärven kunnan 8 281 asukkaasta 3 5 on liittynyt kunnallisen viemäriverkoston piiriin. Viemäriverkostoon piiriin kuuluu lisäksi juustola, kenkätehdas,

Lisätiedot

YMPÄRISTÖRAPORTTI 2003. SICPA Oy:n ympäristö-, terveys- ja turvallisuusasioihin liittyvät päämäärät ja ohjelmat

YMPÄRISTÖRAPORTTI 2003. SICPA Oy:n ympäristö-, terveys- ja turvallisuusasioihin liittyvät päämäärät ja ohjelmat YMPÄRISTÖRAPORTTI 03 SICPA Oy:n ympäristö-, terveys- ja turvallisuusasioihin liittyvät päämäärät ja ohjelmat 2 Tuotanto 00 tonnia 12 8 6 4 2 0 97 98 99 00 01 02 03 1. Yritystiedot ja muutokset toiminnassa

Lisätiedot

YMPÄRISTÖNSUOJELUN kehitys 2014

YMPÄRISTÖNSUOJELUN kehitys 2014 YMPÄRISTÖNSUOJELUN kehitys 214 UPM Jokilaakson tehtaat UPM Jämsänjokilaaksossa UPM:n Jokilaakson tehtaat, Jämsänkoski ja Kaipola sijaitsevat Jämsänjokilaaksossa Keski-Suomessa. Jämsänkoskella tehdas toimii

Lisätiedot

Viestinnän arjessa vastuullisesti

Viestinnän arjessa vastuullisesti Viestinnän arjessa vastuullisesti Järjestelmällistä työtä ympäristökuormituksen vähentämiseksi 24.8.2010 Mika Ruuskanen Pohjoismaisen Green Edita -ympäristöohjelman johtaja Edita Oyj 1 Viestinnän arjessa

Lisätiedot

Osapuolten yhteinen ilmoitus rajavesistöihin kohdistuneesta jätevesikuormituksesta ja toimenpiteet niiden suojelemiseksi v 2013

Osapuolten yhteinen ilmoitus rajavesistöihin kohdistuneesta jätevesikuormituksesta ja toimenpiteet niiden suojelemiseksi v 2013 Liite 4 Yhteisen suomalais-venäläisen rajavesistöjen käyttökomission 52. kokouksen pöytäkirjaan Osapuolten yhteinen ilmoitus rajavesistöihin kohdistuneesta jätevesikuormituksesta ja toimenpiteet niiden

Lisätiedot

Kappale 5. Kuinka Puhdas tuotanto auttaa vähentämään jätteiden määrää ja kasvattamaan yrityksen voittoa: Case-esimerkki

Kappale 5. Kuinka Puhdas tuotanto auttaa vähentämään jätteiden määrää ja kasvattamaan yrityksen voittoa: Case-esimerkki Kappale 5 Kuinka Puhdas tuotanto auttaa vähentämään jätteiden määrää ja kasvattamaan yrityksen voittoa: Case-esimerkki Case esimerkki* Reaktiivisten kemikaalien valmistus PROFIILI Sektori: Kemianteollisuus

Lisätiedot

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo Jätevirroista uutta energiaa Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo 1 Etusijajärjestys 1. Määrän ja haitallisuuden vähentäminen 2. Uudelleenkäytön valmistelu 3. Hyödyntäminen

Lisätiedot

Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen

Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen hillintään Jätteistä bioenergiaa ja ravinnetuotteita - mädätyksen monet mahdollisuudet Tuuli Myllymaa, Suomen ympäristökeskus

Lisätiedot

YMPÄRISTÖRAPORTTI 2012

YMPÄRISTÖRAPORTTI 2012 Ympäristöraportti YMPÄRISTÖRAPORTTI Sivu Tuotannon vedenkulutus 3 Apetit Pakaste Oy 3 Apetit Kala Oy 4 Mildola 5 Caternet 5 Energia Apetit Pakaste Oy 6 Apetit Kala Oy 6 Mildola 6 Caternet 6 Jätteet Apetit

Lisätiedot

UPM:N PIETARSAAREN TEHTAALLE! TILL UPM JAKOBSTAD

UPM:N PIETARSAAREN TEHTAALLE! TILL UPM JAKOBSTAD UPM:N PIETARSAAREN TEHTAALLE! TILL UPM JAKOBSTAD Febr uary 1 UPM 2010 SELLU - huipputuote vai bulkkia? Veikko Petäjistö Tehtaanjohtaja UPM Pietarsaari UPM tänään UPM Plywood Vaneri- ja viilutuotteet UPM

Lisätiedot

Kierrätys ja materiaalitehokkuus: mistä kilpailuetu?

Kierrätys ja materiaalitehokkuus: mistä kilpailuetu? Kierrätys ja materiaalitehokkuus: mistä kilpailuetu? Green Growth osaamisfoorumi 31.5.2012 Jaana Lehtovirta, viestintäjohtaja, Lahti Energia Oy Lahti Energia Oy Toimimme energia-alalla Hyödynnämme jätettä

Lisätiedot

Biokaasua Espoon Suomenojalta

Biokaasua Espoon Suomenojalta Biokaasua Espoon Suomenojalta Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 8.11.2012 Tommi Fred, vs. toimialajohtaja 8.11.2012 1 HSY ympäristötekoja toimivan arjen puolesta Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä

Lisätiedot

Matkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET

Matkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET Matkalle PUHTAAMPAAN maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET NYT TEHDÄÄN TEOLLISTA HISTORIAA Olet todistamassa ainutlaatuista tapahtumaa teollisuushistoriassa. Maailman ensimmäinen kaupallinen biojalostamo valmistaa

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia) Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia) Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia) 4 3 2 1 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut 22.9.2

Lisätiedot

Elinkaariajattelu autoalalla

Elinkaariajattelu autoalalla Elinkaariajattelu autoalalla Mikä on tuotteen ELINKAARI? Tuotteen vaiheet raaka-aineiden hankinnasta tai tuottamisesta tuotteen käyttöön ja loppukäsittelyyn. MARKKINOINTI JAKELU, KAUPPA TUOTANTO KÄYTTÖ,

Lisätiedot

LAATU JA YMPÄRISTÖVASTUU JUUSTOPORTILLA

LAATU JA YMPÄRISTÖVASTUU JUUSTOPORTILLA LAATU JA YMPÄRISTÖVASTUU JUUSTOPORTILLA Juustoportti on kasvanut pienestä maatilajuustolasta lähes sadan hengen meijeri-kahvila-ruoka-alan yritykseksi. Juustoportin yritystoiminta keskittyy viiteen toimipisteeseen.

Lisätiedot

METSÄN UUDET MAHDOLLISUUDET UPM BIOFORE YHTIÖ. ProSuomi-projektin päätösseminari 16.11.2012, Juuso Konttinen

METSÄN UUDET MAHDOLLISUUDET UPM BIOFORE YHTIÖ. ProSuomi-projektin päätösseminari 16.11.2012, Juuso Konttinen UPM BIOFORE YHTIÖ ProSuomi-projektin päätösseminari 16.11.2012, Juuso Konttinen AGENDA 1. UPM BIOFORE YHTIÖ 2. UUSI METSÄTEOLLISUUS 3. UUDET MAHDOLLISUUDET AGENDA 1. UPM BIOFORE YHTIÖ 2. UUSI METSÄTEOLLISUUS

Lisätiedot

Puun uudet käyttömuodot Vastuullinen metsien käyttö kasvavia odotuksia ja uusia mahdollisuuksia. 20.3.2013 Pia Nilsson, UPM

Puun uudet käyttömuodot Vastuullinen metsien käyttö kasvavia odotuksia ja uusia mahdollisuuksia. 20.3.2013 Pia Nilsson, UPM Puun uudet käyttömuodot Vastuullinen metsien käyttö kasvavia odotuksia ja uusia mahdollisuuksia 20.3.2013 Pia Nilsson, UPM Visio The Biofore Company UPM yhdistää bio- ja metsäteollisuuden ja rakentaa uutta,

Lisätiedot

Jätevesilietteistä multaa ravinteiden kierrätyksen mahdollisuudet. Mikko Wäänänen, HSY Vesihuolto

Jätevesilietteistä multaa ravinteiden kierrätyksen mahdollisuudet. Mikko Wäänänen, HSY Vesihuolto Jätevesilietteistä multaa ravinteiden kierrätyksen mahdollisuudet Mikko Wäänänen, HSY Vesihuolto 25.11.2014 Teollisuusjätevesien tarkkailu ja neuvonta Jätevedenpuhdistusosasto Jätevedenpuhdistus Lietteiden

Lisätiedot

Cargotecin ympäristötunnusluvut 2011

Cargotecin ympäristötunnusluvut 2011 1 (6) Huhtikuu 2012 Cargotecin ympäristötunnusluvut 2011 Cargotec raportoi ympäristöön, työterveyteen ja turvallisuuteen liittyvistä asioista tukeakseen riskienhallintaa ja Cargotecin ympäristö, työterveys

Lisätiedot

Resurssitehokkuus tuotannosta tuotteisiin case Kaukas. Päättäjien Metsäakatemia 23.5.2013 Päivi Salpakivi-Salomaa Ympäristöjohtaja, UPM

Resurssitehokkuus tuotannosta tuotteisiin case Kaukas. Päättäjien Metsäakatemia 23.5.2013 Päivi Salpakivi-Salomaa Ympäristöjohtaja, UPM Resurssitehokkuus tuotannosta tuotteisiin case Kaukas Päättäjien Metsäakatemia 23.5.2013 Päivi Salpakivi-Salomaa Ympäristöjohtaja, UPM Sisältö 1. Biofore ja biotalous 2. Resurssitehokkuus 3. Esimerkkejä

Lisätiedot

Cargotecin ympäristö- ja turvallisuustunnusluvut 2012

Cargotecin ympäristö- ja turvallisuustunnusluvut 2012 1 (8) Cargotecin ympäristö ja turvallisuustunnusluvut 2012 Cargotec raportoi ympäristöön, työterveyteen ja turvallisuuteen liittyvistä asioista tukeakseen riskienhallintaa ja Cargotecin ympäristö, työterveys

Lisätiedot

LASKUTTAMATTOMAN JÄTEVEDEN OSUUS VIEMÄRIVERKOSTON KOKONAISVIRTAAMASTA % 80 70 60 50 40 30 Kymen Vesi Oy 20 Kotka Anjalankoski Pyhtää 10 0 2003 2004 2005 2006 2007 Jätevesiyksikkö Jätevesiyksikössä huolehditaan

Lisätiedot

Vapaaehtoinen, kansainvälisesti yhtenäinen ympäristötuoteseloste paperin ostajalle

Vapaaehtoinen, kansainvälisesti yhtenäinen ympäristötuoteseloste paperin ostajalle Paperilla on oleellinen asema ihmisten välisessä kommunikaatiossa ja paperia käytetään enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Paperin valmistuksessa käytettävistä raaka-aineista suurin osa on uusiutuvia ja

Lisätiedot

Kouvolan hiilijalanjälki 2008. Elina Virtanen, Juha Vanhanen 7.10.2009

Kouvolan hiilijalanjälki 2008. Elina Virtanen, Juha Vanhanen 7.10.2009 Kouvolan hiilijalanjälki 2008 Elina Virtanen, Juha Vanhanen 7.10.2009 Johdanto Sisällysluettelo Laskentamenetelmä Kouvolan hiilijalanjälki Hiilijalanjäljen jakautuminen Tuotantoperusteisesti Kulutusperusteisesti

Lisätiedot

Biolämpökeskus- ja kaukolämpösiirtojohtohanke

Biolämpökeskus- ja kaukolämpösiirtojohtohanke Biolämpökeskus- ja kaukolämpösiirtojohtohanke Biolämpökeskus ja KL siirtojohtoprojekti 1. Biolämpökeskus 2 x 15 MW + LTO puuhake (turve) 2. Imatran pääkaukolämpöverkot Vuoksenniska, Sienimäki ja Imatrankoski

Lisätiedot

Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista. Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013

Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista. Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Eikö ilmastovaikutus kerrokaan kaikkea? 2 Mistä ympäristövaikutuksien arvioinnissa

Lisätiedot

Jätevedet ja hygienia iltaseminaari Kemira 14.1.2010. Jätevesien hygienian parantaminen Jyväskylän Nenäinniemen jätevedenpuhdistamolla

Jätevedet ja hygienia iltaseminaari Kemira 14.1.2010. Jätevesien hygienian parantaminen Jyväskylän Nenäinniemen jätevedenpuhdistamolla Jätevedet ja hygienia iltaseminaari Kemira 14.1.2010 Jätevesien hygienian parantaminen Jyväskylän Nenäinniemen jätevedenpuhdistamolla Jyväskylän Seudun Puhdistamo Oy - Yhtiö perustettu 1971 - Omistajina

Lisätiedot

Tämä referenssiasiakirja sisältää johdannon (yleiskatsaus, luku 1) ja viisi pääosaa:

Tämä referenssiasiakirja sisältää johdannon (yleiskatsaus, luku 1) ja viisi pääosaa: TIIVISTELMÄ Tämä massa- ja paperiteollisuuden parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa koskeva referenssiasiakirja on neuvoston direktiivin 96/61/EY 16 artiklan 2 kohdan perusteella toteutetun tietojenvaihdon

Lisätiedot

Emas-raportti 2010 Nokian-tehdas

Emas-raportti 2010 Nokian-tehdas Emas-raportti 2010 Nokian-tehdas DNV Certification Oy Ab, FI-V-0002, on akkreditoituna tarkastajana todentanut 4.5.2011, että Nokian Renkaat Oyj:n ympäristöjärjestelmä ja EMAS-selonteon päivitystiedot

Lisätiedot

Ympäristöraportti 2007

Ympäristöraportti 2007 Ympäristöraportti 2007 www.myllykoski.com Raportoinnin periaatteet Sisällys Tämä on järjestyksessään Myllykoski Paper Oy:n kymmenes vuosittain julkaistava ympäristöraportti. Raportissa kerrotaan Myllykoski

Lisätiedot

M-real Savon Sellu. Ympäristöselonteko 2003

M-real Savon Sellu. Ympäristöselonteko 2003 M-real Savon Sellu Ympäristöselonteko 23 Energia:GWh Polttoaineet 663 Sähkö 153 Tuotanto Kuituraaka-aineet Puu 474 8 m3 Klippings1 6 t Kemikaalit - ammoniakki 6454 t - rikki 136 t Kartonki 186 t Markkinoille

Lisätiedot

Rauman kaupunki Yrityspalvelut

Rauman kaupunki Yrityspalvelut Rauman kaupunki Yrityspalvelut Energiatehokkuuden, päästöjen ja kustannusten laskennalla vaikutetaan yritysten imagoon ja kilpailukykyyn Esittelyaineistoa Reijo Laine Senior & Sons Oy Rauman kaupunki lähti

Lisätiedot

Aine-, energia- ja rahataseet prof. Olli Dahl

Aine-, energia- ja rahataseet prof. Olli Dahl Aine-, energia- ja rahataseet prof. Olli Dahl Puhtaat teknologiat tutkimusryhmä Sisältö Johdanto Aine- ja energiatase Reaaliset rahavirrat, yritystaso rahatase Esimerkkejä: Kemiallisen massan eli sellun

Lisätiedot

Materiaalitehokkuus kierrätysyrityksessä

Materiaalitehokkuus kierrätysyrityksessä Materiaalitehokkuus kierrätysyrityksessä Materiaalitehokkuusseminaari, Lahti 11.4.2013 Hanna Pynnönen Kuusakoski Oy Title and content slide Level 1 bullet - Level 2 bullet Level 3 bullet 1 Title and content

Lisätiedot

Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (1950=100)

Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (1950=100) Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (195=1) Maailman väestön määrä EU-15 Uudet EU-maat 195 196 197 198 199 2 21 22 23 24 25 Eräiden maiden ympäristön kestävyysindeksi

Lisätiedot

Jätteenpoltto näkökulmia 2008, Dipoli 17.9.2008. P. Kouvo 19.9.2008

Jätteenpoltto näkökulmia 2008, Dipoli 17.9.2008. P. Kouvo 19.9.2008 Jätteenpoltto näkökulmia 2008, Dipoli 17.9.2008 P. Kouvo 19.9.2008 Jätteenpoltto Euroopassa Jätemäärät Suomessa Valtakunnallinen Jätesuunnitelma YTV-alueen tilanne Valtioneuvosto hyväksynyt Valtakunnallisen

Lisätiedot

Rakennuskannan energiankulutus. BETONIPÄIVÄT 23.11.2011 Turo Eklund Helsingin Energia

Rakennuskannan energiankulutus. BETONIPÄIVÄT 23.11.2011 Turo Eklund Helsingin Energia 0 Rakennuskannan energiankulutus BETONIPÄIVÄT 23.11.2011 Turo Eklund Helsingin Energia Energiatehokkuuden määrittely Hyvä sisäilma, miellyttävät asumisolosuhteet ja rakennusten kunnon turvaaminen Energiankulutuksen

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen BIOKAASUA METSÄSTÄ Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen KOTIMAINEN Puupohjainen biokaasu on kotimaista energiaa. Raaka-aineen hankinta, kaasun tuotanto ja käyttö tapahtuvat kaikki maamme rajojen

Lisätiedot

Onko puuta runsaasti käyttävä biojalostamo mahdollinen Suomessa?

Onko puuta runsaasti käyttävä biojalostamo mahdollinen Suomessa? Onko puuta runsaasti käyttävä biojalostamo mahdollinen Suomessa? Hallituksen puheenjohtaja Pöyry Forest Industry Consulting Miksi bioenergian tuotantoa tutkitaan ja kehitetään kiivaasti? Perinteisten fossiilisten

Lisätiedot

PAPERI KESTÄVÄ VAIHTOEHTO. Valitse vastuullisesti. Valitse UPM:n paperi.

PAPERI KESTÄVÄ VAIHTOEHTO. Valitse vastuullisesti. Valitse UPM:n paperi. PAPERI KESTÄVÄ VAIHTOEHTO Valitse vastuullisesti. Valitse UPM:n paperi. KESTÄVÄ KEHITYS ON MATKA 2 Kestävä kehitys tarkoittaa meille UPM:ssä matkaa. Kehitämme jatkuvasti ympäristö-, yhteisö- ja taloustehokkuuttamme.

Lisätiedot

Ekotehokkuus: Toimitilojen käyttö ja ylläpito. Anna Aaltonen Kiinteistö- ja rakentamistalkoot 27.1.2011

Ekotehokkuus: Toimitilojen käyttö ja ylläpito. Anna Aaltonen Kiinteistö- ja rakentamistalkoot 27.1.2011 Ekotehokkuus: Toimitilojen käyttö ja ylläpito Anna Aaltonen Kiinteistö- ja rakentamistalkoot 27.1.2011 Sisältö Ympäristöasioiden hallinta yrityksissä Toimitilojen vaikutus ympäristöön Kiinteistön ympäristösertifioinnit

Lisätiedot

Case Oulun Energia: Lähienergian hyötykäyttö

Case Oulun Energia: Lähienergian hyötykäyttö Case Oulun Energia: Lähienergian hyötykäyttö Juhani Järvelä Oulun Energia -konserni Henkilötiedot Nimi: Nykyinen toimi: Työura: Juhani Järvelä Toimitusjohtaja Oulun Energia -konserni Lääketeollisuus Helsinki,

Lisätiedot

joutsenmerkityt takat

joutsenmerkityt takat joutsenmerkityt takat tulevaisuus luodaan nyt Pohjoismaisen Joutsen-ympäristömerkin tavoitteena on auttaa kuluttajaa valitsemaan vähiten ympäristöä kuormittava tuote. Palvelulle tai tuotteelle myönnettävän

Lisätiedot

UPM BIOPOLTTOAINEET Puupohjaisisten biopolttoaineiden edelläkävijä

UPM BIOPOLTTOAINEET Puupohjaisisten biopolttoaineiden edelläkävijä UPM BIOPOLTTOAINEET Puupohjaisisten biopolttoaineiden edelläkävijä Teollisuuden metsänhoitajien syysseminaari 2014, 06.11.2014 Sari Mannonen/UPM Biopolttoaineet UPM tänään The Biofore Company UPM Biorefining

Lisätiedot

Biomassan hyötykäytön lisääminen Suomessa. Mika Laine

Biomassan hyötykäytön lisääminen Suomessa. Mika Laine Biomassan hyötykäytön lisääminen Suomessa Mika Laine toimitusjohtaja, Suomen Vesiyhdistys, jätevesijaos Envor Group Oy Mädätyksen Rakenne- ja lietetekniikka 15.10.2013 Kokonaisvaltaista kierrätystä Käsittelymäärät

Lisätiedot

Vantaan Energia Oy. Korson omakotiyhdistys 1.4.2014. Ilkka Reko Myyntijohtaja

Vantaan Energia Oy. Korson omakotiyhdistys 1.4.2014. Ilkka Reko Myyntijohtaja Vantaan Energia Oy Korson omakotiyhdistys 1.4.2014 Ilkka Reko Myyntijohtaja 1 Asiakasraportoinnilla säästöä Energiapeili Tervetuloa Vantaan Energian Raportointipalveluun! Rekisteröidy palveluun Kirjaudu

Lisätiedot

Lahti Energian uusi voimalaitos KYMIJÄRVI II. Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia Oy

Lahti Energian uusi voimalaitos KYMIJÄRVI II. Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia Oy Lahti Energian uusi voimalaitos KYMIJÄRVI II Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia Oy Miksi voimalaitos on rakennettu? Lahti Energialla on hyvät kokemukset yli 12 vuotta hiilivoimalan yhteydessä

Lisätiedot

KOHTI YHÄ PAREMPAA SUORITUSKYKYÄ

KOHTI YHÄ PAREMPAA SUORITUSKYKYÄ YMPÄRISTÖ KOHTI YHÄ PAREMPAA SUORITUSKYKYÄ Osa Botnian kilpailukykyä on tahto olla ympäristöasioissa selluteollisuuden edelläkävijä. Jokainen botnialainen on selvillä omaan työtehtäväänsä liittyvistä ympäristövaikutuksista

Lisätiedot

YMPÄRISTÖNSUOJELUN KEHITYS 2011 UPM Pietarsaari

YMPÄRISTÖNSUOJELUN KEHITYS 2011 UPM Pietarsaari YMPÄRISTÖNSUOJELUN KEHITYS 211 UPM Pietarsaari UPM Pietarsaari UPM Pietarsaaren sellu- ja paperitehdas sekä Alholman saha sijaitsevat Pohjanlahden rannalla Pietarsaaren Alholmassa. UPM Pietarsaaren ja

Lisätiedot

Elintarviketeollisuusliitto ry Yhteenveto ympäristövastuun kyselystä 2008 1(8)

Elintarviketeollisuusliitto ry Yhteenveto ympäristövastuun kyselystä 2008 1(8) Yhteenveto ympäristövastuun kyselystä 2008 1(8) Yhteenveto Elintarviketeollisuusliiton vuonna 2008 toteuttamasta ympäristövastuun kyselystä Elintarviketeollisuusliitto (ETL) on koonnut vuodesta 2006 lähtien

Lisätiedot

Selvitys Viikinmäen jätevedenpuhdistamon valmiudesta vastaanottaa Mäntsälän jätevedet

Selvitys Viikinmäen jätevedenpuhdistamon valmiudesta vastaanottaa Mäntsälän jätevedet Selvitys Viikinmäen jätevedenpuhdistamon valmiudesta vastaanottaa Mäntsälän jätevedet Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Opastinsilta 6 A 00520 Helsinki puhelin 09 156 11 faksi 09 1561 2011

Lisätiedot