VIHANNIN VESI OY TOIMINTAKATSAUS 2013

Transkriptio

1 * VIHANNIN VESI OY TOIMINTAKATSAUS 2013 VEDENHANKINTA POHJAVESIALUEITTAIN milj.m3 5 4,5 4 Möykkylä Vihanti Alpua 3,5 3 2,5 2 1,5 1 0,5 0

2 Toimitusjohtaja Erkki Kotila Vuoden 2013 alussa toteutunut Raahen ja Vihannin kuntaliitos ei tuonut muutoksia Vihannin alueen vesihuoltopalveluihin. Vanhan Raahen alueella vesihuollosta vastaa kaupungin omistama vesilaitos Raahen Vesi Oy ja Vihannin alueella Vihannin Vesi Oy sekä eri kyläkulmilla toimivat yhdeksän vesiosuuskuntaa. Kuntaliitoksen myötä Raahen kaupungin omistusosuus Vihannin Vesi Oy:stä kasvoi 15 prosentista 35 prosenttiin. Varsinaisessa yhtiökokouksessa hallitukseen valittiin neljä uutta jäsentä, joista kaksi Raahen kaupungin ja kaksi osuuskuntien nimeämää edustajaa. Sääolosuhteiltaan vuosi 2013 oli harvinaisen lämmin ja maan keskiosassa tavanomaista sateisempi. Suurimmassa osassa maata keskilämpötilan poikkeama oli 1-2 astetta. Vihannin alueella sademäärä oli noin 10 prosenttia korkeampi pitkäaikaiseen keskiarvoon ( ) verrattuna. Kun edellinenkin vuosi oli normaalia sateisempi, pysyivät pohjavesipinnat keskimääräistä ylempänä. Loppuvuodesta myrskyt aiheuttivat eri puolilla maata laajoja ja paikoin pitkäkestoisiakin sähkökatkoja. Varavoimakoneiden ansiosta Vihannin Vesi Oy:n vedentoimitukset pystyttiin hoitamaan häiriöttä myös sähkökatkosten aikana. Lampinsaaressa saatettiin loppuun verkostosaneeraukset ja hulevesiviemäröinti Kuusikujalla ja Mäntytiellä. Kirkonkylällä uusittiin radan alitusjohtoja ja Vanhalla Raahentiellä uusittiin vesi- ja viemärijohtoja tien perusparannushankkeeseen liittyen. Automaatiojärjestelmän päivitys saatettiin loppuun. Toiminta-alueiden laajennukset ja tarkistukset pantiin vireille. Vesilaitoksen toimintaaluelaajennus käsittää Alpuassa entisen Sillankorvan vesiyhtymän verkoston, joka vuoden alussa siirtyi Vihannin Vesi Oy:lle. Viemärilaitoksen laajennukset koskevat pääasiassa siirtoviemärin vaikutuspiirissä olevaa hajaasutusta. Talouden yleinen epävarmuustila jatkui Suomessa ja Euroopassa, eikä useaan otteeseen ennustettua käännettä parempaan tapahtunut. Globalisoituneessa maailmassa oman alueemme elinvoima ja taloudellinen menestyminen korreloivat pitkälle maailmantalouden suhdanteita. Vihannin Vesi Oy:n toimittamasta vedestä huomattava osa menee elintarvike-, metalli- ja kaivosteollisuuteen, joiden suhdanteet heijastuvat suoraan toimitettaviin vesimääriin. Pyhäjoelle suunnitellun ydinvoimalahankkeen uskotaan tuovan merkittävän piristysruiskeen alueen talouselämälle. Hanke sai vahvan sysäyksen venäläisen laitetoimittajan mukaantulon myötä. Hankkeeseen liittyen käytiin alustavia keskusteluja lisäveden toimittamisesta Pyhäjokisuun Vesi Oy:lle suoraan Vihannin Vesi Oy:n verkostosta. Vuosittainen verkostoon pumpattu vesimäärä on pysytellyt viimeiset kymmenen vuotta noin 3 miljoonan kuution tasolla, eikä se ole oleellisesti kasvanut huolimatta pari vuotta sitten käynnistyneistä kultakaivoksen ja Haapaveden kaupungin vedentoimituksista. Vuonna 2013 verkostoon pumpattu vesimäärä laski edellisvuodesta runsaat m3, josta suurin osa selittyy Rautaruukin ja Pohjolan Perunan vähentyneellä vedenkäytöllä. Vuoden 2013 aikana tehtiin täydentäviä pohjavesitutkimuksia Vihanninkankaalla. Tutkimukset liittyvät Varisnevan turvetuotantoalueen jälkikäyttösuunnitelmaan. Tavoitteena on ottaa hyötykäyttöön vanhalle turvetuotantoalueelle purkautuvaa pohjavettä. Hankkeeseen liittyen hankittiin uusia maa-alueita kolmen uuden pohjavedenottamon tonteiksi ja suoja-alueiksi. Aluehallintovirastolle jätettiin vuoden lopulla lupahakemus m3/d lisävedenottoon alueelta. Henkilökunnan määrä pysyi ennallaan. Sairauspoissaoloihin johtaneita tapaturmia ei sattunut. Vesihuoltoinsinöörin äitiysvapaan ajaksi ei palkattu uutta vakinaista henkilöä. Varallaoloon ostettiin lisäpalvelua Antero Mustakangas Ky:ltä. Tilikauden tulos jäi selvästi voitolliseksi, josta kiitos ja ansio kuuluvat ennen kaikkea motivoituneelle ja osaavalle henkilöstölle.

3 Hallinto ja henkilöstö Yhtiön omistajat Raahen kaupunki 35 % osakkeista Vihannin Vesiosuuskunta 20 % osakkeista Ilveskorven Vesiosuuskunta 20 % osakkeista Lumimetsän Seudun Vesiosuuskunta 20 % osakkeista Raahen Vesi Oy 5 % osakkeista Yhtiökokoukset Hallitus Varsinainen yhtiökokous pidettiin Edustettuna oli 100 % osakekannasta Kokoonpano pidetyn yhtiökokouksen jälkeen Puheenjohtaja Jäsenet Eeva Alasaarela Jari Junttila Timo Karttunen Tuula Kellola Pentti Koivumaa Kimmo Lumijärvi Esa Seppänen Jouko Vasankari Ilkka Verkasalo Aulis Ylikulju Hallituksen jäseninä saakka Asko Mustakangas Sulo Nurkkala Pasi Parkkila Kirsti Sämpi Hallitus kokoontui kertomusvuoden aikana neljä kertaa. Kokouksissa kirjattiin 27 pykälää. Kokousten esittelijänä ja sihteerinä on toiminut toimitusjohtaja. Tilintarkastaja Tilintarkastuksen on hoitanut Pricewaterhouse Coopers Oy. Henkilöstö Erkki Kotila toimitusjohtaja Jussi Kruus vesihuoltopäällikkö Mervi Niiranen vesihuoltoinsinööri äitiysvapaalle Päivi Lumiaho toimistonhoitaja Armi Tuomikoski toimistosihteeri 1.8. saakka Jane Arrakchou taloushallinnonsihteeri 1.8. alkaen Sauli Niiranen putkimestari Mika Heiskanen laitosmies

4 Toimintaympäristö Vihannin Vesi Oy:n päätoiminta on tukkuveden hankinta ja myynti. Vihannin lisäksi yhtiö toimittaa vettä ympäristökuntiin Raaheen, Siikajoelle, Oulaisiin, Merijärvelle, Pyhäjoelle ja Haapavedelle. Yhtiö omistaa vedenottamoita vedenkäsittelylaitoksineen, Vihannista kunnan rajalle ulottuvat siirtovesijohdot Haapaveden ja Oulaisten suuntiin sekä Raaheen Antikankaan vesilaitokselle ja Honganpalon vesitorneille menevät siirtojohdot. Vihannin Vesi Oy:llä on yksityisiä liittyjiä Alpuassa, Lampinsaaressa ja Möykkylässä. Yhtiö myy vesihuoltopalveluja yksityisille sekä vihantilaisille osakasyhtiöilleen. Yhtiö omistaa Vihannin kunnan alueella yleiset viemäriverkostot kirkonkylällä, Alpuassa ja Lampinsaaressa sekä siirtoviemärin Alpua Lampinsaari Raahe (Jokela). Vedenottamot ja luparajat Alpua-Lumijärvi Alpua, Alanko, Haara Käppäläisen vedenottamo Sivulan vedenottamo Uutelan vedenottamo Vihanninkangas Vihanninkankaan vedenottamo Ohimaa Möykkylä-Mäntylampi Ojastin vedenottamo Mäntylampi Möykkylä IV Möykkylä III Möykkylä II Möykkylä I Törmäkangas arvioitu antoisuus/ Syke m3/d luparaja ei ylärajaa m3/d m3/d m3/d m3/d m3/d ei ylärajaa m3/d 700 m3/d m3/d 400 m3/d 500 m3/d 600 m3/d 500 m3/d 500 m3/d Ohimaan vedenottamo on vuokrattu Vihannin Vesiosuuskunnalta, jolla on vedenottolupa. Vesilaitos Veden kokonaismyynti supistui edelliseen vuoteen verrattuna 8,3 %. Koko vuoden aikana verkostoon pumpattiin vettä kuutiometriä. Vettä myytiin yhteensä m3. Keskimääräin vettä pumpattiin verkostoon m3/d. Laskuttamattoman veden osuus verkostoon pumpatusta vedestä oli 1,0 %. Pohjaveden otto pohjavesialueittain jakaantui seuraavasti: m3 m3/d - Alpuanharju ,7 % Vihanninkangas ,0 % Möykkylä-Mäntylampi ,3 % Ojastin vedenottamo otettiin uudelleen käyttöön v kesällä. Vettä on otettu noin 250 m3/d teholla. Vesi johdetaan Möykkylän laitokselle, missä se alkaloidaan ja johdetaan verkkoon. Ely-keskuksen kanssa yhteistyössä tehtiin

5 pohjavesitutkimuksia ja koepumppauksia Vihanninkankaalla Varisnevan turvetuotantoalueen kohdalla. Vuoden lopussa jätettiin lupahakemus kolmen uuden vedenottamon rakentamisesta yhteismäärältään m3/d. Kalkkikivisuodattimiin tehtiin täydennyksiä Haaran, Käppäläisen ja Ohimaan ottamoilla. Möykkylän kalkkikivisuodatin huuhdeltiin ensimmäisen kerran käyttöönoton jälkeen. Veden laadun viranomaistarkkailu Ympäristöpalvelut Helmessä päättyi vuoden lopussa. Jatkossa vastaavana viranomaisena toimii Kalajoen kaupungin ympäristöpalvelu. Vesinäytteet on tutkittu Nablabs Oy:n laboratoriossa Oulussa. Verkostovesi on täyttänyt hyvälle talousvedelle asetetut laatuvaatimukset. Pohjaveden tarkkailua on suoritettu erillisen tarkkailuohjelman mukaisesti. Vesijohtovuotoja ei toimintavuoden aikana esiintynyt, osuuskuntien verkostovuotoja oli 6 kpl. Varallaoloajan hälytyksiä tapahtui noin 30 kpl. Viemärilaitos Toiminnan kehittäminen Taloudellinen tulos Viemäriverkoston saneeraukset Lampinsaaren Mäntytiellä ja Kuusikujalla saatiin päätökseen. Alueen jätevedet johdetaan oman pumppaamon kautta paineviemärillä Sinkkitien ja Riekkotien risteykseen viettoviemäriin. Vanha betoniviemäri muutettiin hulevesiviemäriksi, jonka vedet johdetaan avo-ojaan lammikkopuhdistamon liepeillä. Vanhan rikastamon alueella poistettiin konttorilta ja kaivoskahvilalta tulevat sadevedet jätevesistä ja ohjattiin alueen hulevesiviemäriin. Toimenpiteillä oli merkittävä vaikutus koko Lampinsaaren alueen jätevesimääriin. Vastaavasti kirkonkylällä Asematien varressa oleva vanha betoniviemäri poistettiin jätevesikäytöstä. Eskolantiellä ja Eteläntiellä uusittiin vuotavia tonttiviemäreitä. Aseman seudulla oleva radan alitusviemäri uusittiin ja Vanhalla Raahentiellä uusittiin runkoviemäriä. Uusia viemäreitä rakennettiin yhteensä 447 jm. Vanhoja betoniviemäreitä poistettiin jätevesikäytöstä vajaa kilometri. Vuosi 2013 oli kokonaisuutena ottaen normaalia sateisempi, joskin syys- lokakuu olivat normaalia kuivemmat. Kevättulva oli Vihannissa kohtalainen, mutta viemärivesien ohituksilta vältyttiin. Viemäriverkostojen kokonaisvesimäärä oli m3, jossa vähennystä edellisvuoteen m3. Kaikki jätevedet johdettiin Raahen puhdistamolle. Laskutettu jätevesimäärä oli m3 pysyen edellisen vuoden tasolla. Työsuojelun toimintasuunnitelma päivitettiin ja hyväksyttiin yhtiön hallituksessa. Työsuojelua ja poikkeustilanteisiin varautumista kehitetään perehdytyksellä ja ennakoivalla kunnossapidolla. Henkilöstön osaamista pyritään ylläpitämään ja kehittämään koulutuksella. Hulevesien vähentämistä jatketaan verkostosaneerauksilla. Vedenhankintaa varmistetaan Vihanninkankaan lisävedenottamoilla. Liikevaihto laski edellisvuodesta noin euroa. Liikevoitto ennen satunnaisia eriä oli vajaa euroa. Hyvä taloudellinen tulos johtui useasta kulupuolen tekijästä. Energiatehokkuutta on saatu parannettua, ostopalveluja on hankittu aikaisempaa vähemmän, viemäriverkoston vuotovedet ovat oleellisesti pienentyneet, äitiyslomasta johtuen palkkamenot ovat normaalia pienemmät. Poistot tehtiin täysimääräisinä ja ne olivat euroa. Pitkäaikaisia lainoja lyhennettiin eurolla. Korko- ja muut rahoitusmenot olivat euroa.

6 Metriä merenpinnasta Pohjavedenpinnat Alpuanharjussa vuosina P61 Hoikkasalo P18 P1 Alanko Käppäläinen länteen 1 km P58 Haara P51 Sivula VIH10 P1 Alanko P61 Hoikkasalo P18 Käppäläinen P58 Haara P51 Sivula maanpinta VIH10 Käppäläinen Käppäläinen länteen 1 km