VIHANNIN VESI OY TOIMINTAKERTOMUS 2016 VEDENHANKINTA POHJAVESIALUEITTAIN m3/v Alpua Vihanninkangas Möykkylä

Transkriptio

1 VIHANNIN VESI OY TOIMINTAKERTOMUS 2016 m3/v VEDENHANKINTA POHJAVESIALUEITTAIN Alpua Vihanninkangas Möykkylä

2 Toimitusjohtajan katsaus Vuosi 2016 alkoi historiallisesti yhtiön pitkäaikaisen toimitusjohtajan siirtyessä eläkepäivien viettoon. Erkki Kotila aloitti Vihannin Vesi Oy:n ensimmäisenä toimitusjohtajana v Kunnioitettavat 31 vuotta myöhemmin perjantaina juhlittiin Erkin läksiäisiä Ukko Pekassa. Juhlat pidettiin henkilömäärältään sopivana, mutta muutoksista yhtiön henkilöstössä kerrottiin avoimesti julkisuuteen lehtihaastattelussa Raahelaisessa 9.4. Läksiäisten yhteydessä luovutettiin VVY:n pronssiset ansiomerkit taloushallinnon sihteerille ja uudelle toimitusjohtajalle. Vuosi 2016 alkoi myös surullisissa merkeissä yhtiön pitkäaikaisen hallituksen jäsenen ja pohjavesiharjujen varjelijana tunnetun, Jorma Pudaksen siirtyessä ajasta iäisyyteen. Pudas vaikutti Vihannin Vesi Oy:n hallituksessa yhtiön perustamisesta aina vuoteen 2005 saakka, puheenjohtajana vuodesta 1986 alkaen. Viesti Jorman poismenosta tavoitti vesiväen vain kuukautta ennen läksiäisiä. Jorman poismenoa kunnioitettiin läksiäisten yhteydessä hiljaisella hetkellä. Vedenmyynti laski aavistuksen viime vuoteen. Myynti on ollut laskevaa vuodesta 2012 alkaen, mutta talousarvion perusteella myynnin oletetaan kääntyvään nousuun viimeistään v Pyhäjoen vedentarpeen kasvaessa. Vedentoimitus Pyhäjoelle aloitettiin väliaikaisin putkijärjestelyin kesäkuussa. Vuosi oli jälleen varsin sateinen. Kesä 2016 oli mittaushistorian kolmanneksi sateisin, edellä vain vuodet 1984 ja Maailmanlaajuisesti vuosi oli jälleen myös ennätyslämmin, Suomessa vuoden keskilämpötila oli noin 3,4 astetta ja vuosi sijoittui mittaushistoriassa 11. sijalle. Myrskypäivien lukumäärä oli vain puolet viime vuonna tilastoiduista, mutta ukkosvikoja kirjattiin enemmän. Pahimmat myrskyt koettiin kesäaikaan. Elokuun 27. päivänä tuhoja tehnyt Rauli luokiteltiin 2000-luvun rajuimmaksi kesämyrskyksi. Syyskuussa postitettiin kaikille omille asiakkaille sekä vesiosuuskuntien asiakkaille uudet Vesihuoltolaitoksen yleiset toimitusehdot ja liittymis- ja käyttösopimuksen sopimusehdot. Vanhentuneet ehdot perustuivat vuonna 2001 voimaan tulleisiin suosituksiin, jotka eivät enää kaikilta osin vastanneet muuttunutta vesihuoltolainsäädäntöä. Vesilaitosyhdistys päivitti yleisten toimitusehtojen mallin yhteistyössä Suomen Kuntaliiton sekä Kilpailu- ja kuluttajaviraston (KKV) kanssa. Uudet yleiset toimitusehdot ja sopimusehdot astuivat voimaan Yleisiin toimitusehtoihin ja sopimusehtoihin liittyvät läheisesti myös maksuja koskevat ohjeet ja suositukset, joiden päivitystyön Vesilaitosyhdistys sai valmiiksi vuoden 2016 loppuun mennessä. Uudet suositukset hyväksyttiin yhdistyksen (VVY) hallituksessa, mutta vesilaitoksilla näitä ei ehditty soveltaa käytäntöön. Maksuja koskevat ohjeet ja suositukset ovat valmistuneet edellisen kerran v Vesihuoltolain muutoksiin liittyen otettiin käyttöön myös Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämä vesihuollon tietojärjestelmä VEETI. Laki velvoittaa vesihuoltolaitoksia tallentamaan järjestelmään olennaisia tietoja toiminnastaan ja taloudestaan. Järjestelmä palvelee niin laitoksia, viranomaisia kuin asiakkaitakin. Osa järjestelmän tiedoista on ollut julkisia alkaen, joten kaikki vesihuollon toiminnasta kiinnostuneet pääsevät raportteja selaamaan kullekin käyttäjälle määritellyssä laajuudessa. Loppuvuosi 2016 toi tullessaan vielä asetuksen, jonka mukaan kaikki Suomen pohjavesialueet määritellään uudelleen. Vesienhoidon asetukseen lisättiin pohjavesiä koskeva luku 2 a. Pohjavesialueita tarkastellaan niiden suojelutarpeen ja vedenhankintakäyttöön soveltuvuuden kannalta kuin ne määriteltäisiin ensimmäisen kerran. Kullekin pohjavesialueelle määritellään rajat ja muodostumisalue. Luokat ovat jatkossa 1, 2 j E- luokka. E-luokalla tarkoitetaan pohjavesialuetta, josta muun lainsäädännön perusteella suojeltu pintavesi- tai maaekosysteemi on suoraan riippuvainen. Uutta E- luokkaa on jo kritisoitu luonnonsuojelun asettamisesta yhdyskunnan vedenhankinnan edelle. Yhtiön vakituinen henkilöstö väheni vuoden alussa yhdellä vesihuoltoinsinöörin siirtyessä toimitusjohtajan tehtäviin. Kesällä pihatöihin ja laitospuolelle apulaiseksi palkattiin yksi tilapäinen työntekijä. Syyskuussa käynnistettiin yhden laitosmiehen rekrytointi seuraavaa eläkkeelle jääntiä ennakoiden. Kiitos kuluneesta vuodesta ja hyvästä tuloksesta kuuluu työntekijöille! Siirrymme luottavaisin mielin vuoteen 2017, jolloin tulee kuluneeksi 40 vuotta yhtiön perustamisesta. Maailman vesipäivänä Mervi Niiranen

3 Hallinto ja henkilöstö Yhtiön omistajat Raahen kaupunki 35% osakkeista Ilveskorven Vesiosuuskunta 20% osakkeista Lumimetsän seudun vesiosuuskunta 20% osakkeista Vihannin Vesiosuuskunta 20% osakkeista Raahen Vesi Oy 5% osakkeista Yhtiökokoukset Hallitus Varsinainen yhtiökokous pidettiin Edustettuna oli 80 % osakekannasta. Kokoonpano yhtiökokouksen jälkeen Puheenjohtaja Jäsenet Eeva Alasaarela Jari Junttila Timo Karttunen Tuula Kellola Pentti Koivumaa Kimmo Lumijärvi Esa Seppänen Jouko Vasankari Ilkka Verkasalo Aulis Ylikulju Hallitus kokoontui kertomusvuoden aikana neljä kertaa. Kokouksissa kirjattiin 43 pykälää. Kokousten esittelijänä ja sihteerinä on toiminut toimitusjohtaja. Tilintarkastaja Tilintarkastuksen on hoitanut Pricewaterhouse Coopers Oy. Päävastuullisena tilintarkastajana toimi Juha Pesola, KHT. Henkilöstö Mervi Niiranen toimitusjohtaja alkaen Erkki Kotila ent. toimitusjohtaja asti Päivi Lumiaho toimistonhoitaja Jane Varpenius taloushallinnonsihteeri Jussi Kruus vesihuoltopäällikkö Sauli Niiranen putkimestari Mika Heiskanen laitosmies Toimintaympäristö Vihannin Vesi Oy:n päätoiminta on tukkuveden hankinta ja myynti. Raahen kaupungin lisäksi yhtiö toimittaa vettä ympäristökuntiin Siikajoelle, Oulaisiin, Merijärvelle, Pyhäjoelle ja Haapavedelle. Yhtiö omistaa vedenottamoita vedenkäsittelylaitoksineen, siirtovesijohdot Alpuasta kaupungin rajalle Haapaveden ja Oulaisten suuntiin sekä Raaheen Antikankaan vesilaitokselle ja Honganpalon vesitorneille. Vihannin Vesi Oy:llä on myös yksityisiä asiakkaita Alpuassa, Lampinsaaressa ja Möykkylässä. Yhtiö myy vesihuoltopalveluja yksityisille sekä osakasyhtiöilleen. Yhtiö omistaa yleisiä viemäriverkostoja Raahen kaupungin alueella Vihannissa, Alpuassa, Lampinsaaressa ja Möykkylässä sekä siirtoviemärin Alpua Lampinsaari Raahe (Jokela). Lisäksi yhtiöllä on v rakennettua hulevesiverkostoa Lampinsaaressa.

4 Vedenottamot ja luparajat Alpua-Lumijärvi Haara, Alanko Käppäläisen vedenottamo Sivulan vedenottamo Uutelan vedenottamo Vihanninkangas Vihanninkankaan vedenottamo Ohimaa Varisneva I Linnaistenkangas Varisneva II ja III Möykkylä-Mäntylampi Ojastin vedenottamo Mäntylampi Möykkylä IV Möykkylä III Möykkylä II Möykkylä I Törmäkangas arvioitu antoisuus/ Ely m3/d luparajat ei ylärajaa m3/d m3/d m3/d m3/d m3/d ei ylärajaa ei erillistä lupaa 590 m3/vrk 650 m3/vrk m3/d 700 m3/d m3/d 400 m3/d 500 m3/d 600 m3/d 500 m3/d 400 m3/d Ohimaan vedenottamo on vuokrattu Vihannin Vesiosuuskunnalta, jolla on vedenottolupa. Vesilaitos Veden kokonaismyynti supistui edelliseen vuoteen verrattuna - 1,9 %. Koko vuoden aikana verkostoon pumpattiin vettä kuutiometriä. Vettä myytiin yhteensä m3. Keskimäärin vettä pumpattiin verkostoon m3/d. Laskuttamattoman veden osuus verkostoon pumpatusta vedestä oli 3,3 % eli m3. Pohjaveden otto pohjavesialueittain jakaantui seuraavasti: m3 m3/d - Alpuanharju ,7 % Vihanninkangas ,1 % Möykkylä-Mäntylampi ,3 % Veden laadun tarkkailua suoritetaan erillisen valvontatutkimusohjelman mukaisesti. Ohjelma on päivitetty viimeksi v Viranomaistarkkailun vastaavana viranomaisena toimi Kalajoen kaupungin ympäristöterveydenhuolto. Valvontatutkimusohjelman mukaiset vesinäytteet tutki Ramboll Analytics Oy Lahdessa. Lisäksi ScanLab Oy:n (ent. Oulun kaupungin elintarvike- ja ympäristölaboratorio Oy) kanssa tehtiin sopimus varautumispalvelusta, jonka puitteissa kiireelliset ja työajan ulkopuoliset bakteerinäytteet tutkittiin lähilaboratoriossa Oulussa. Verkostovesi täytti tutkituilta osin talousvesiasetuksen 1352/2015 laatuvaatimukset ja -suositukset.

5 Pohjaveden tarkkailua suoritetaan Vihanninharjun pohjaveden tarkkailuohjelman (2008) mukaan. Uudet ottamot Varisneva II ja III sekä Linnaistenkangas tarkkaillaan erillisen tarkkailuohjelman mukaan. Runsaista sateista johtuen pohjaveden pinnat pysyttelivät edellisvuoden tasolla. Vuodelle kirjattiin viisi vesijohtovuotoa. Vuodot olivat yhtä lukuun ottamatta isommissa runkojohdoissa, jonka vuoksi vuotovesien määrä erottuu tilastoissakin. Vuonna 2016 keskityttiin edellisvuoden tapaan ottamosaneerauksiin Pyhäjoen sopimuksen velvoittamana. Alangon vedenottamon saneeraustyö saatiin päätökseen huhtikuussa. Vedenottamon valmistuttua aloitettiin vuokralla olevan Ohimaan vedenottamon saneeraustyöt. Myös Ohimaan vedenottamon käsittelykapasiteettia on tarkoitus kasvattaa. Saneerauksen yhteydessä Ohimaan vedenottamolle vaihdettiin kalkkikivet. Vanha kivi oli liukenematonta dolomiittikalkkia, eikä näin ollen aiheuttanut vedessä toivottua ph:n nousua. Uuden kalkkikiven myötä lähtevän veden ph nousi 1,5 ph-yksikköä paremmaksi. Varisneva II, Varisneva III ja Linnaistenkangas kaivot saatiin valmiiksi joulukuussa Raakavesijohdot sekä sähkö- ja automaatiotyöt valmistuvat v aikana. Varallaolotehtäviä kirjattiin vastaavasti kuin edellisvuotena, 57 kpl. Laiteviat, sähkökatkot ja kesällä ukkonen työllistivät varallaoloa eniten. Myrskytuulista huolimatta sähkökatkoja oli puolet edellisvuotta vähemmän. Sähkökatkojen määrä on vähentynyt oletettavasti sähköverkkoyhtiön tekemien maakaapelointien ansiosta. Varavoimakoneet pitävät vedentuotannon käynnissä sähkökatkojen aikana automaattisesti. Uutta vesijohtoverkostoa ei varsinaisesti rakennettu, mutta Raahessa jouduttiin rakentamaan siirtovesijohdolle uusi tienalitus (240 m) Vt 8 -tien parannushankkeeseen liittyen. Työ tehtiin valtion kustannuksella. Viemärilaitos Raaheen johdetun viemäriveden kokonaismäärä oli m3, jossa vähennystä edelliseen vuoteen m3. Sääolosuhteet olivat edellisvuotta suotuisammat. Siirtoviemärin kapasiteetin ylityksistä tehtiin yksi häiriöilmoitus Ympäristöministeriölle. Runsaiden sateiden seurauksena Lampinsaaren lammikkoon jouduttiin johtamaan laimeita jätevesiä 50 m3. Laskutettu jätevesimäärä oli hieman suurempi kuin edellisvuonna, m3. Kirkonkylän jäteveden määrä kasvoi jälleen aavistuksen edellisvuoteen, mutta Alpuassa ja Lampinsaaressa laskutetun jäteveden määrä oli laskevan trendin mukainen. Vanhoja runkoviemäreitä ei vuoden aikana saneerattu eikä uusia viemäreitä rakennettu. Talousarvioon varattu viemäriverkoston saneerausraha käytettiin siirtoviemäriin ilmanpoistokaivojen huoltoteiden rakentamiseen sekä jätevesisäiliön asennukseen Jokelan pumppaamolle. Säiliö oli välttämätön asentaa, koska rakennuksen viemäröinti oli toteutettu puutteellisesti eikä rakennuksen poistoputkia ollut liitetty mihinkään. Puute paljastui, kun lattiakaivo tulvi. Kopsan sv -moottoriventtiilin ja ilmanpoistokaivon uusiminen olivat myös työlistalla, mutta toteutus siirtyi muiden kiireiden vuoksi seuraavalle vuodelle. Toiminnan kehittäminen Henkilöstön osaamista pyritään ylläpitämään ja kehittämään koulutuksella. Erityisen huomion alla viime vuosina on ollut erityistilanteisiin varautuminen. Ensisijaisesti häiriötilanteita pyritään ehkäisemään ennakoivalla kunnossapidolla. Työsuojelua kehite-

6 tään perehdytyksellä ja jatkuvalla riskinarvioinnilla. Suojavarusteita ja työturvallisuutta parantavia työvälineitä hankitaan tarpeen mukaan. Laitosautomaatiota ja kaukokäyttöjärjestelmää kehitetään ja samalla ajantasaistetaan. Vesitaseiden ja raportoinnin seurantaa tehostetaan. Viemäriverkoston vuotovesien vähentämistä jatketaan verkostosaneerauksilla. Taloudellinen tulos Kokonaisliikevaihto kasvoi noin euroa edellisvuoteen verrattuna. Liikevoitto ennen satunnaisia eriä oli euroa. Positiiviseen tulokseen vaikuttaa olennaisena osana henkilöstön väliaikainen väheneminen sekä meneillään olevat Pyhäjoen sopimusinvestoinnit. Töitä tehtiin vuoden aikana pääasiassa ulkopuolisella rahoituksella. Kulupuolella on onnistuttu vähentämään sähkökustannuksia. Sähkön hinta kilpailutettiin v.2015 ja uusi sopimus astui voimaan v alusta. Myös sähkön kulutusta on onnistuttu vähentämään ainakin Alangossa, jonne hankittiin muutostöiden yhteydessä kustannustehokkaammat pumput. Alangon käsittelykapasiteetin lisäyshanke v saatiin päätökseen kokonaiskustannuksilla Kauden investoinnit olivat yhteensä euroa. Pyhäjokisuun Vesi Oy:n Alangon kustannuksiin osallistumisen ja myyntien jälkeen oma rahoitusosuus oli noin e. Verkostomallinnushanke laskutettiin siihen osallistuneilta laitoksilta. Lisäksi myytiin Vihannin Kehitys Oy:n osakkeet sekä Kilpualta v ostettu määräala. Taseessa oleviin noin e keskeneräisiin investointeihin on tiedossa ulkopuolista rahoitusta sekä Pyhäjokisuun Vesi Oy:ltä että valtion vesihuoltoavustuksena. Lainarahoitusta selviteltiin, mutta lainaa ei vielä otettu. Poistot tehtiin täysimääräisinä ja ne olivat euroa. Pitkäaikaisia lainoja lyhennettiin eurolla. Korko- ja muut rahoitusmenot olivat euroa. Toimintavuoden tulos osoittaa voittoa ,54 euroa, joka esitetään siirrettäväksi voitto- ja tappiotilille. Tulevaisuuden näkymät Yhtiön taloudellisessa tilanteessa ei ole tilikauden päättymisen jälkeen tapahtunut olennaisia muutoksia. Tukkuveden myynnin oletetaan vähitellen kasvavan Pyhäjoen vedentarpeen mukaan. Pyhäjoen sopimusinvestointeja jatketaan v Viemäriverkoston vuotovesien vähentämistyö jatkuu.

7 Toimintakertomusraportti (2) VIHANNIN VESI OY Toiminnan kuvaus Verkkojen pituudet (km) Vesijohtoverkko Jätevesiverkko Hulevesiverkko Talousvesimäärät (m3/vuosi) Verkostoon pumpattu talousvesimäärä Laskutettu talousvesimäärä Jätevesimäärät (m3/vuosi) Käsiteltäväksi johdettu jätevesimäärä (sis. ohitukset) Laskutettu jätevesimäärä Liittyjämäärät vesijohtoverkostoon (as) Liittynyt asukasmäärä toiminta-alueella Liittynyt asukasmäärä toiminta-alueen ulkopuolella Liittyjämäärät jätevesiviemäriverkostoon (as) Liittynyt asukasmäärä toiminta-alueella Liittynyt asukasmäärä toiminta-alueen ulkopuolella 158,5 158,5 91,1 91,1 1,3 1, Talous Investoinnit ( ) Investoinnit yhteensä Uusinvestoinnit Korvausinvestoinnit Omistajan tuki investointikustannuksiin Muun tahon tuki investointikustannuksiin Perittävät maksut (sis. alv) Verkko Talousvesi Jätevesi Hulevesi Kiinteistö Maksut Omakotitalo (150 m²) Liittymismaksu ( ) 750,00 750,00 Perusmaksu ( /v) 63,24 72,00 Rivitalo (600 m²) Liittymismaksu ( ) 2 550, ,00 Perusmaksu ( /v) 215,02 244,92 Kerrostalo (2500 m²) Liittymismaksu ( ) , ,00 Perusmaksu ( /v) 1 163, ,21 Omakotitalo (150 m²) Liittymismaksu ( ) 750,00 750,00 Perusmaksu ( /v) 78,12 84,07 Rivitalo (600 m²) Liittymismaksu ( ) 2 550, ,00 Perusmaksu ( /v) 265,16 285,84 Kerrostalo (2500 m²) Liittymismaksu ( ) , ,00 Perusmaksu ( /v) 1 437, ,92 Omakotitalo (150 m²) Liittymismaksu ( ) 750,00 750,00 Perusmaksu ( /v) 44,64 44,64 Rivitalo (600 m²) Liittymismaksu ( ) 2 550, ,00 Perusmaksu ( /v) 151,78 151,78 Kerrostalo (2500 m²) Liittymismaksu ( ) , ,00 Perusmaksu ( /v) 821,38 821,38 Verkko Maksut Talousvesi Käyttömaksu ( /m3) 0,68 0,74 Jätevesi Käyttömaksu ( /m3) 2,01 2,15

8 Toimintakertomusraportti (2) VIHANNIN VESI OY Tunnusluvut Veden jakelu Putkirikkojen määrä/verkostopituus (kpl/km vuosi) Toiminnan volyymi ja tekniikka Veden ominaiskäyttö (l/as/d) Talous Liikevaihto ( /vuosi) Henkilöstökulut ( /vuosi) Poistot ( /vuosi) Arvonalentumiset ( /vuosi) Liiketoiminnan muut kulut ( /vuosi) Liikeylijäämä (-alijäämä) ( /vuosi) Omistajan tuki käyttökustannuksiin ( /vuosi) Rahoitustuotot ja -kulut ( /vuosi) Ylijäämä (alijäämä) ennen satunnaisia eriä ( /vuosi) Omistajatuloutus ( /vuosi) Tilikauden ylijäämä (alijäämä) ( /vuosi) 0,02 0, Saneerattujen putkien pituus m Vesijohtoverkko Jätevesiverkko Hulevesiverkko Muille laitoksille myyty talousvesi m3/vuosi HAAPAVEDEN KAUPUNGIN VESIHUOLTOLAITOS ILVESKORVEN VESIOSUUSKUNTA LUMIMETSÄN SEUDUN VESIOSUUSKUNTA MERIJÄRVEN KUNNAN VESILAITOS OULAISTEN VESIOSUUSKUNTA PAAVOLAN VESI OY PYHÄJOKISUUN VESI OY RAAHEN VESI OY VIHANNIN VESIOSUUSKUNTA Yhteensä