PAAVOLAN VESI OY TOIMINTAKERTOMUS 2018

Transkriptio

1 PAAVOLAN VESI OY TOIMINTAKERTOMUS 2018

2 2 PAAVOLAN VESI OY Y-tunnus TOIMINTAERTOMUS YLEISTÄ 3 HALLINTO JA HENKILÖSTÖ 3 YHTIÖKOKOUS, OSAKKAAT 3 HALLITUS 4 HENKILÖKUNTA 4 TARKASTUSTOIMINTA 4 JÄSENYYDET 5 LAITOKSEN TOIMINTA 5 ASIAKKAAT 5 LIIKEVAIHTO (MYYNTITUOTOT) 5 VEDENHANKINTA 6 POHJAVESITILANNE 7 VEDEN MYYNTI 7 TALOUSVEDEN TARKKAILU JA LAADUNVALVONTA 9 JÄTEVESI 9 RAKENNUSTOIMINTA JA KUNNOSSAPITO 11 TUTKIMUS- JA KEHITYSTOIMINTA 12 RISKIT JA EPÄVARMUUSTEKIJÄT 12 TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT 13 TASE TULOSLASKELMA TUNNUSLUVUT TILINTARKASTUSKERTOMUS

3 3 PAAVOLAN VESI OY Y-tunnus TOIMINTAKERTOMUS Yleistä Laskutetun veden määrä kasvoi noin 5 % johtuen Limingan Vesihuolto Oy:lle myytävän vesimäärän lisäyksestä. Omalle jakelualueelle myytävän veden määrä lisääntyi noin 0,6 %. Laskutetun jäteveden lisääntyi noin 3 %. Keltala-Koivula 1 vedenottamoiden raakaveden pitkän tähtäimen alkalointiratkaisuja koskevan selvityksen pohjalta on laadittu suunnitelma Keltalan raudanpoistolaitoksen muuttamisesta kalkkikivialkalointilaitokseksi. Varsinainen laitoksen muutostyö toteutetaan kevään 2019 aikana. Ympäristönsuojelumääräysten kiristymisen seurauksena tulevat jäteveden käsittelykustannukset nousemaan, mikä osaltaan vaikuttaa jäteveden taksan tarkistamistarpeeseen tulevina vuosina. Etenkin kielto toimittaa orgaanista ainetta sisältäviä jätteitä jätekeskuksiin (kaatopaikat) aiheuttaa merkittäviä lisäkustannuksia viemärilaitokseen liittyneille sekä jätevedenpuhdistamolle sakokaivolietettä toimittaville asiakkaille. Puhdistamolietteen osalta saimme jatkoaikaa kompostoidun lietteen käytölle Huumolan suljetun kaatopaikan verhouksessa vuoden 2020 loppuun saakka, mutta hyvissä ajoin ennen määräajan päättymistä tulee ryhtyä miettimään lietteiden käsittelyyn pysyvämpää ratkaisua. Kuivatun puhdistamolietteen jatkokäsittelyn osalta pyritään yhteistyössä muiden vesilaitosten kanssa selvittämään kevään 2019 aikana kuinka jatkokäsittely olisi teknis-/taloudellisesti järkevintä toteuttaa Hallinto ja henkilöstö Yhtiökokous, osakkaat Vuoden 2018 varsinainen yhtiökokous pidettiin Kokouksessa käsiteltiin yhtiöjärjestyksen 12 :ssä yhtiökokouksen päätettäväksi määrätyt asiat.

4 4 Hallitus Yhtiön hallitukseen kuuluvat: Puheenjohtaja läänineläinlääkäri Anitta Massinen Siikajoen kylä Varapuheenjohtaja yrittäjä Mikko Karhumaa Luohua Jäsenet: sairaanhoitaja Päivi Eskola Karinkanta maanviljelijä Pekka Laaksonen Ruukki saakka maanviljelijä Juho Oikarinen alkaen eläkeläinen Aini Matinlauri Revonlahti aluetoimitsija Sami Nyman Ruukki IT-manager Jussi Pietarila Ruukki tuoteryhmäneuvoja Kaisa Ranta Tuomioja Hallitus on kokoontunut toimintavuoden aikana 7 kertaa ja pöytäkirjoihin on kirjattu 93 käsiteltyä asiaa. Henkilökunta Toimitusjohtaja Toimistonhoitaja Työnjohtaja Vastaava laitoshoitaja Laitoshoitaja/asentaja Asentaja Asentaja Raimo Lampi Marja Hirvonen Timo Haapala Seppo Rantoharju Jouni Salmenkangas Tuomo Soukka Joni Halonen, alkaen Tarkastustoiminta Yhtiökokouksen valitsemana tilintarkastusyhteisönä on toiminut Pricewaterhouse- Coopers Oy, vastuullisina tilintarkastajana Outi Kirvesoja. Talousveden laadun tarkkailua on laitoksen ohella suorittanut Eurofins Environment Testing Finland Oy. Siikajoen yhteistarkkailuun kuuluvan Ruukin ja Siikajoen jätevedenpuhdistamoiden ja Siikajoen vedenlaadun velvoitetarkkailun on suorittanut Ahma Ympäristö Oy.

5 5 Jäsenyydet Yhtiö on ollut jäsenenä tai osakkaana seuraavissa yrityksissä, yhteisöissä ja yhdistyksissä: Vesilaitosyhdistys Pohjois-Suomen Vesivaliokunta / OuKe työryhmä Metsäliitto Metsänhoitoyhdistys Siikalakeus ry Raahe Golf Oy Veronmaksajain keskusliitto Oulun Kauppakamari Ruukin Osuuspankki Siikajoen Osuuspankki Laitoksen toiminta Asiakkaat Toimintavuoden aikana liittyi uusia asiakkaita vesi- ja viemärijohtoon 3 kpl, vesijohtoon 6 kpl ja viemäriin 2 kpl sellaisia asiakkaita jotka ovat jo aiemmin liittyneet vesijohtoon. Vesilaitokseen on liittynyt asiakaskiinteistöä ja näistä on myös viemäriin liittynyt 861 asiakaskiinteistöä. Liikevaihto (myyntituotot) Kuva:Liikevaihdon (myyntituottojen) kehitys vuosina

6 6 Vedenhankinta Toimintavuonna pumpattiin yhtiön omaan verkostoon vettä eri lähteistä seuraavasti: Vedenottamo Vesimäärä m 3 /a Osuus Keltala 1+Taarinkangas % Taarinkangas % Koivula % Koivula % Koivula % Vartti 1+Vartti % Ostettu Vihannin Vesi Oy:ltä % Verkostoon pumpattu yhteensä % Kuva: Verkostoon pumpattu vuorokautinen vesimäärä kuukausittain vuonna 2018 sekä keskimääräinen-, minimi- ja maksimiarvo vuosina

7 7 Pohjavesitilanne Pohjaveden pinnankorkeus oli alkuvuodesta keskimääräistä ylemmällä tasolla, mutta kuivan ja lämpimän kesän johdosta pohjaveden pinnantaso on ollut loppuvuoden keskimääräistä alhaisemmalla tasolla. Kuva: Pohjavedenpinnan keskimääräinen korkeus [+m] Keltalan vedenottamon alueella Veden myynti Oman verkoston kautta laskutettu vesimäärä oli m 3. Oman verkoston kautta laskutetun veden määrä kasvoi noin 0,6 %. Lisäksi myytiin Limingan Vesihuolto Oy:lle vettä sen omaan verkostoon m 3. Kuva: Laskutettu vesimäärä (m 3 /vuosi) vuosina

8 8 Puhtaan veden ja jäteveden laskutuksen jakautuminen eri kuluttajaryhmille sekä kulutuksen muutos verrattuna aiempaan vuoteen oli seuraavan taulukon mukainen: Jätevesi[m 3 ] Osuus Vesi [m 3 ] Osuus Muutos Muutos Omakotikiinteistöt % 2 % % 2 % Maatalous % -2 % % -7 % Rivitalot % 8 % % 9 % Vapaa-ajan asunnot % 5 % % 6 % Liiketilat % -11 % % -12 % Julkiset rakennukset % 2 % % 3 % Teollisuus % 13 % % 2 % Muut vesilaitokset % 11 % Myynti Liminigan Vesihuolto Oy % 29 % Yhteensä % 5 % % 3 % Myynti Limingan Vesihuolto Oy:lle Vartin vedenkäsittelylaitoksen kautta tapahtuu suoraan Limingan Vesihuolto Oy:n verkkoon. Veden myynti ja jäteveden laskutus jakautui eri kulutusalueille seuraavasti: Muutos Vesi Jätevesi Vesi Jätevesi Vesi Jätevesi Kulutusalue m 3 m 3 m 3 m 3 Karinkanta % - Luohua % - Paavola kaava-alue % 6 % Paavola haja-alue % 3 % Revonlahti kaavaalue % -2 % Revonlahti hajaalue % -8 % Ruukki kaava-alue % 4 % Ruukki haja-alue % -9 % Saarikoski % - Siikajoki kaava-alue % 4 % Siikajoki haja-alue % 2 % Tuomioja % - Yhteensä ,6 % 2,7 %

9 9 Laskuttamattoman veden osuus verkostoon pumpatusta vedestä on noin 12 %. Laskuttamattomaan vedenkulutukseen kuuluvat vuotojen lisäksi mm. yleinen vedenkäyttö kuten verkoston huuhtelut. Talousveden tarkkailu ja laadunvalvonta Talousveden laadun seuranta ja käyttötarkkailu toteutetaan Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen mukaiseen valvontatutkimusohjelman mukaisesti. Toimintavuoden aikana otettiin noin 100 vesinäytettä vedenottamoilta ja verkostosta. Näytteet tutkittiin Ramboll Analyticsin laboratoriossa. Jaettavan talousveden laatu on täyttänyt toimintavuoden aikana talousvesiasetuksen laatuvaatimukset tutkituilta osin. Muuttuja Tavoite arvo Ruukki Paavola Revonlahti Siikajoen kylä Siikajoki Karinkanta Koliformiset bakteerit < 1 < 1 < 1 < 1 < 1 < 1 E. coli < 1 < 1 < 1 < 1 < 1 < 1 ph 6,5-9,5 7,3 7,7 7,2 7,4 8,1 Väri Normaali Normaali Normaali Normaali Normaali Haju Normaali Normaali Normaali Normaali Normaali Rauta [µg/l] < <10 <10 <10 < 10 Mangaani [µg/l] < 50 <1 <1 <1 <1 < 1 Taulukko: Talousveden keskimääräinen laatu eri kulutusalueilla v Jätevesi Jätevedenpuhdistamoilla käsiteltiin toimintavuonna jätevettä seuraavasti: Ruukin jätevedenpuhdistamo m 3 Siikajoen jätevedenpuhdistamo m 3 Yhteensä m 3 Laskutettu jätevesimäärä eri taajamissa oli seuraava: Paavola m 3 Ruukki m 3 Revonlahti m 3 Yhteensä Ruukin puhdistamolle m 3 Siikajoki m 3 Yhteensä Siikajoen puhdistamolle m 3 Laskutettu jätevesimäärä yhteensä m 3 Laskutettu jätevesimäärä lisääntyi noin 3 %.

10 10 Kuva: Laskutettu jätevesimäärä yhteensä (m 3 /vuosi) vuosina Jätevedenpuhdistamoiden kokonaispuhdistusteho vuonna 2018 oli seuraava: RUUKIN JÄTEVEDENPUHDISTAMO Vaatimus Tulos v vuosikeskiarvona BOD7/ATU käsittelyteho [%] > % BOD7/ATU lähtevä jätevesi [mg/l] < 20 7,5 mg/l Fosfori käsittelyteho [%] > % Fosfori lähtevä jätevesi [mg/l] < 0,8 0,4 mg/l SIIKAJOEN JÄTEVEDENPUHDISTAMO Vaatimus Tulos v vuosikeskiarvona BOD7/ATU käsittelyteho [%] > % BOD7/ATU lähtevä jätevesi [mg/l] < 20 5,6 mg/l Fosfori käsittelyteho [%] > % Fosfori lähtevä jätevesi [mg/l] < 1,0 0,5 mg/l Puhdistamot täyttivät puhdistusvaatimukset kaikilta osin.

11 11 Ruukin jätevedenpuhdistamon puhdistetun jäteveden kuormitus Siikajokeen vastaa noin 60 asukkaan puhdistamattomia jätevesiä ja Siikajoen puhdistamon kuormitus noin 7 asukkaan puhdistamattomia jätevesiä. Ruukin jätevedenpuhdistamon jätevedet varastoidaan varastolammikkoon, joka tyhjennetään purkuvesistöön ylivirtaamakautena keväällä ja syksyllä. Kesällä, jolloin vedet ovat lämpimillään ja perustuotanto voimakasta, ei Ruukin jätevedenpuhdistamolta lasketa lainkaan jätevettä Siikajokeen eikä puhdistamolta näin ollen tuolloin pääse lainkaan lehvistölle käyttökelpoisia ravinteita. Rakennustoiminta ja kunnossapito Vesi- ja viemäriverkostoa rakennettiin kokonaisuudessaan toimintavuoden aikana seuraavasti: Vesijohto PELM 40 (liittyjän tonttijohto) m PEH m Yhteensä m Vesijohto saneeraus M 160 M 110 Takaiskuventtiilikaivo, saneeraus Yhteensä 870 m 945 m 1 kpl m Viemäri M m M 110 (liittyjän tonttiviemäri) 113 m M 63 (liittyjän tonttiviemäri) 168 m Tarkastuskaivo, saneeraus 6 kpl Yhteensä 319 m Yhtiön vesijohtoverkoston pituus on toimintavuoden päättyessä 723 km. Vesijohtoverkoston on kokonaisuudessaan muoviputkea. Viemäriverkoston pituus on 95 km, josta 93,5 km on muoviviemäriä ja 1,5 km betoniviemäriä. Toimintavuonna jatkettiin runkovesijohtojen mekaanista puhdistusta, jota suoritettiin yhteensä 35 km:n pituudelta. Runkovesijohdon vuotoja korjattiin 13 ja liittyjän tonttivesijohdon vuotoja korjattiin 2 kpl. Verkostovuotojen pääasiallinen syy on ollut putkea painanut kivi sekä maan alla syöpyneet metalliset vesijohtokalusteet. Runkoventtiileitä uusittiin 6 kpl, tonttisulkuventtiileitä uusittiin 13 kpl.

12 12 Runkoviemäreitä huuhdeltiin yhtiön omalla kalustolla keskimäärin kerran kuukaudessa. Tutkimus- ja kehitystoiminta Yhtiö on viimeisen kymmenen vuoden aikana tehnyt yhteistyössä Pohjois- Pohjanmaan ELY keskuksen kanssa hyvin laaja-alaisia pohjavesiselvityksiä kaikilla Siikajoen kunnan alueen pohjavesialueilla. Pohjavesiselvitysten tarkoituksena on löytää hyvälaatuista vettä uusista vedenottamoista sekä olemassa olevien vedenottamoiden uusista kaivoista. Tällä pyritään turvaamaan se, että yhtiö voi jakaa hyvälaatuista juomavettä asiakkailleen myös tulevaisuudessa. Yhtiön tulevia talousveden alkalointiratkaisuja on selvitetty yhdessä Pöyry Oy:n kanssa ja asiaa koskeva selvitys valmistui loppuvuodesta Siikajoen jätevedenpuhdistamolla toteutettiin vuoden 2016 merkittävä parannus koskien lietteenkäsittelyä ja lietteenkuivausta, mikä osaltaan mahdollista lietteen jatkokäsittelyn tehostamisen. Lietteen kompostoinnin osalta aloitettiin toimintavuonna yhteistyössä Raahe Golf Oy:n kanssa kompostointikokeilu tarkoituksena selvittää pienimuotoisesti kompostoidun mullan käyttämisestä golf-kentän rakentamisessa ja kunnossapidossa. Yhtiö on yhdessä Siikajoen kunnan kanssa ollut mukana Pohjois-Pohjanmaan liiton hallinnoimassa Poski projektissa, missä on pyritty selvittämään maa-ainesten oton ja pohjaveden ottamisen yhteensovittamista. Vuoden 2018 aikana on aloitettu yhdessä alueen kuntien, Raahen Vesi Oy:n ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen kanssa Keltala Koivula 1 pohjavesialueen suojelusuunnitelman päivittäminen. Suunnitelma valmistuu vuoden 2019 aikana. Mikonselän pohjavesialueen suojelusuunnitelman laatiminen yhdessä Siikajoen ja Limingan kunnan sekä Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen kanssa on tarkoitus aloittaa vuoden 2019 aikana. Riskit ja epävarmuustekijät Yhtiön veden jakeluverkosto on suhteessa liittyneiden asiakkaiden määrään suhteellisen laaja. Jakeluverkosto on vanhimmilta osiltaan 50 vuotta vanhaa, joten tulevina vuosina tulee varautua verkoston saneeraustarpeen merkittävään lisääntymiseen. Saneeraustarve on otettava huomioon myös yhtiön taksaa määrättäessä, sillä verkoston saneeraukseen ei tämänhetkisen tiedon mukaan ole tulevaisuudessa enää mahdollista saada vesihuoltoavustuksia. Ympäristönsuojelumääräysten kiristyminen aiheuttaa lisäkustannuksia ennen kaikkea jätevedenpuhdistamoiden käyttökustannuksiin sekä lisääntyvää investointitar-

13 13 vetta jätevedenpuhdistamoiden prosessilaitteisiin. Ympäristönsuojeluun liittyvien suojelualueiden laajeneminen yhtiön käytössä oleville pohjavesialueille aiheuttaa ongelmia uusien vedenottamoiden lupakäsittelyssä sekä mahdollisia rajoituksia myös olemassa olevien vedenottamoiden käyttöön. Edellisen seurauksena voidaan jo käytössä oleville vedenottamoille joutua tekemään merkittäviä investointeja vedenkäsittelylaitteisiin, mikäli ympäristönsuojelun nimissä rajoitetaan parempilaatuisten uusien vedenottopaikkojen käyttöä. Toimintavuoden aikana pohjaveden pinnankorkeus vaihteli varsin paljon ja johtuen vähäsateisesta loppuvuodesta oli pinnankorkeus vuodenvaihteessa kaikilla pohjavesialueilla alle pitkäaikaisten keskiarvojen. Mikäli vähäsateisia, lämpimiä kesiä esiintyy jatkossakin, tulee erityistä huomiota kiinnittää raakaveden laatuun, jottei alhaisen pohjaveden pinnankorkeuden ja vedenottamon liikakuormituksen seurauksena vaaranneta raakaveden laatua. Yhtiön myymästä vedestä noin puolet menee maatalouskohteisiin. Mikäli maatalouden toimintaedellytykset syystä tai toisesta heikkenevät vähentää se yhtiön vedenmyynnistä saamia tuloja. Koska vesilaitostoiminnan kustannuksista valtaosa on kiinteitä kustannuksia, aiheuttaisi vedenmyyntitulojen merkittävä väheneminen korotuspainetta yhtiön taksaan. Yhtiön taloudellinen tulos on suhteellisen hyvä ja yhtiö on varautunut tuleviin investointeihin siten, että yhtiön taseessa on likvidiä varallisuutta eikä yhtiöllä ole yhtään pitkäaikaista velkaa. Yhtiön taloudellisessa tilassa ei ole lähivuosina odotettavissa merkittäviä muutoksia. Tulevaisuuden näkymät Taarinkangas 2, Koivula 4, Koivula 3 ja Koivula 1 vedenottamoiden alkalointiprosessi tulee lähivuosina muutettavaksi kalkkikivellä tapahtuvaksi, jonka jälkeen kaikki verkostoon johdettava vesi on kalkkikivialkaloitua. Siikajoen kunnan alueella jo toteutettu ja ollaan myös suunnittelemassa uusia luonnonsuojelualueita pohjavesialueille ja/tai pohjavesialueiden välittömään läheisyyteen. Mahdollisen suojelun seurauksena on vaarana, että uusien vedenottamoiden rakentaminen tulevaisuudessa vaikeutuu tai estyy kokonaan. Suojelun seurauksena voi myös jo olemassa olevien vedenottamoiden käyttöön tulla muutoksia sekä lisävelvoitteita mm. ympäristön tilan seurantaan liittyen. Tämän seurauksena voi hyvän ja terveellisen raakaveden hankinta asiakkaille vaikeutua tai estyä kokonaan. Tiukentuvat ympäristönsuojelumääräykset asettavat tulevaisuudessa omat haasteensa myös jäteveden käsittelylle. Pahimmassa tapauksessa osa jätteistä joudutaan kuljettamaan käsiteltäväksi useamman sadan kilometrin päähän. Jätevedenpuhdistamoille joudutaan lisäksi mahdollisesti tekemään varsin merkittäviä lisäin-

14 14 vestointeja sinällään pienten jätemäärien käsittelyä varten, minkä seurauksena jätevesitaksaan voidaan joutua tekemään merkittäviä korotuksia. Vaikka varsinaisten kasvukeskusten ulkopuolella olevien kuntien tilanne onkin varsin vaikea, on Siikajoen kunnan toiminta jatkunut vakaana ja kunnan toimintaedellytykset myös tulevaisuudessa näyttävät vähintään yhtä hyviltä kuin naapurikunnissa. Hyvin hoidettu vesi- ja jätevesihuolto on osaltaan yksi perusedellytys tarkasteltaessa kuntien vetovoimaisuutta asutuksen ja yritystoiminnan kannalta. Paavolan Vesi Oy Hallitus

15 15

16 16

17 17

18 18

19 19

20 20

21 21

22 22