VIHANNIN VESI OY TOIMINTAKATSAUS 2015 VEDENHANKINTA POHJAVESIALUEITTAIN Mervi Niiranen m3/v

Transkriptio

1 * 1989* VIHANNIN VESI OY TOIMINTAKATSAUS 2015 m3/v VEDENHANKINTA POHJAVESIALUEITTAIN Alpua Vihanninkangas Möykkylä Mervi Niiranen

2 Toimitusjohtajan katsaus Vedenmyynti pysyi napakasti viime vuoden tasossa. Myynnin lisäykseen kuitenkin valmistauduttiin Pyhäjokisuun Vesi Oy:n kanssa v solmitun esisopimuksen johdosta. Alangon käsittelykapasiteettia kasvatettiin yhdellä uudella kalkkikivisuodattimella ja uusilla verkostopumpuilla. Samalla ottamon sähköt uusittiin ja kaikille pumpuille hankittiin taajuusmuuttajat. Vihanninkankaan kolmelle uudelle vedenottamolle saatiin myönteinen lupapäätös viimein elokuun lopussa. Vettä saadaan luvan mukaan ottaa yhteensä 1240 m3/vrk. Lisävedenottamoiden rakennussuunnitelmat teetettiin konsulttityönä. Itse rakentamistyöhön päästään vastaa seuraavan vuoden aikana. Lisävedentoimitus Pyhäjoelle on määrä alkaa v aikana. Vedentoimitussopimus allekirjoitettiin Vuosi 2015 oli sääolosuhteiltaan varsin haasteellinen. Säätyypin varsin nopeat ja odottamattomat muutokset ovat tulleet jäädäkseen ilmaston jatkaessa lämpenemistään. Vuoden keskilämpötila 4,5 astetta rikkoi aikaisempien vuosien lämpöennätykset selvästi. Myrskytuulet puhalsivat keväällä ja syksyllä useaan otteeseen. Viileän kesän vuoksi ukkoset jäivät vähiin. Vähäisiä ukkosvikoja kirjattiin vain yhdelle päivälle. Kesän sademäärä oli poikkeuksellisen suuri. Sadetta tuli välillä kaatamalla viikon jaksoissa. Runsaimmat sateet näkyivät muutaman tunnin viiveellä jäteveden määrässä. Vettä pumpattiin parhaimmillaan Raahea kohti jopa 80 m3/h. Suurin vuorokaudessa pumpattu vesimäärä mitattiin Yhden vuorokauden aikana Raaheen johdettiin jätevettä 1669 m3. Kesän aikana ehdittiin todeta moneen otteeseen, että viemäriverkosto vaatii edelleen pitkäjänteistä saneeraustyötä niin Lampinsaaressa kuin kirkonkylällä. Vuoden aikana voimaan tulleista lakimuutoksista toiminnan kannalta keskeisin oli sosiaali- ja terveysministeriön uudistettu asetus talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista (1352/2015), joka astui voimaan marraskuussa Uudessa asetuksessa toimeenpantiin EU:n talousveden radioaktiivisuudesta annettu direktiivi. Valvira julkaisi syksyllä vuoden 2014 voimaan astuneeseen talousvesiasetuksen muutokseen perustuvan soveltamisoppaan. Vuoden 2015 aikana keskityttiin myös vuonna 2014 uudistuneen vesihuoltolain toimeenpanoon ja ohjeistuksiin. VVY päivitti yhteistyössä Suomen Kuntaliiton ja Kilpailu- ja kuluttajaviraston kanssa Vesihuoltolaitoksen yleiset toimitusehdot ja liittymis- ja käyttösopimuksen sopimusehdot. Myös vesihuollon tunnuslukujen raportointia varten kehitetty Veeti -järjestelmä saatiin käyttövalmiiksi vuoden 2015 loppuun mennessä. Vesihuoltolain velvoittamien tunnuslukujen laskentaan ohjelma lienee valmis vasta keväällä Yhtiön vakituisessa henkilöstössä ei tapahtunut kertomusvuoden aikana muutoksia. Yhden työntekijän vuorotteluvapaan ajalle jouduttiin palkkaamaan sijainen muutamaksi kuukaudeksi. Laitospuolelle palkattiin apulainen muutaman viikon ajalle maaliskuussa ja kesätöissä oli yksi tilapäinen työntekijä. Loppuvuodesta toteutettiin yhteinen verkostomallinnushanke yhdessä ympäristökuntien asiakasvesilaitosten kanssa. Aloite yhteisestä verkostomallista tuli Ely - keskukselta, joka tarjosi hankkeeseen 50 % rahoitusta, sillä ehdolla että työ on valmis vuoden loppuun mennessä. Valmista verkostomallia voidaan hyödyntää kaikessa suunnittelussa ja mitoituksessa. Kaikkien laitosten verkostot yhdistämällä saatiin aikaan malli, jolla tarkasteltiin Vihannin Vesi Oy:n tukkuvesivarausten riittävyyttä normaali- ja poikkeustilanteissa. Toisessa vaiheessa verkostomallinnuksessa keskityttiin kunkin laitoksen sisäisen verkoston toimintaan. Jatkossa verkostomallia voidaan hyödyntää mm. tulevien hankkeiden tarkastelussa ja sen perusteella voidaan simuloida käytännössä mitä vain verkostotilanteita, verkoston painetta tai veden vaihtuvuutta. Maailmantalous ja suurelta osin myös Euroopan talous osoitti vuoden 2015 aikana jo piristymisen merkkejä. Suomen talous pysyi kuitenkin alavireisenä. Keväällä työnsä aloittanut uusi hallitus pyrkii edistämään talouden keskeisiä rakenteellisia uudistuksia. Nähtäväksi jää millaisen yhteiskuntasopimuksen vuosi 2016 tuo tullessaan. Yhtiön ensimmäinen ja pitkäaikainen toimitusjohtaja Erkki Kotila luovutti vuoden lopulla toimitusjohtajan tittelin seuraajalleen. Erkki siirtyy keväällä lomia pidettyään ansaituille eläkepäiville. Erkki Kotila ehti toimia Vihannin Vesi Oy:n toimitusjohtajana kunnioitettavat 31 vuotta. Yhtiön toiminta on pitkän uran aikana laajentunut ja kehittynyt nykyiselle tasolleen. Kiitos Erkille ja työntekijöille kuluneesta vuodesta, siirrymme luottavaisin mielin vuoteen 2016.

3 Hallinto ja henkilöstö Yhtiön omistajat Raahen kaupunki 35% osakkeista Ilveskorven Vesiosuuskunta 20% osakkeista Lumimetsän seudun vesiosuuskunta 20% osakkeista Vihannin Vesiosuuskunta 20% osakkeista Raahen Vesi Oy 5% osakkeista Yhtiökokoukset Hallitus Varsinainen yhtiökokous pidettiin Edustettuna oli 100 % osakekannasta. Kokoonpano pidetyn yhtiökokouksen jälkeen Puheenjohtaja Jäsenet Eeva Alasaarela Jari Junttila Timo Karttunen Tuula Kellola Pentti Koivumaa Kimmo Lumijärvi Esa Seppänen Jouko Vasankari Ilkka Verkasalo Aulis Ylikulju Hallitus kokoontui kertomusvuoden aikana viisi kertaa. Kokouksissa kirjattiin 30 pykälää. Kokousten esittelijänä ja sihteerinä on toiminut toimitusjohtaja. Tilintarkastaja Tilintarkastuksen on hoitanut Pricewaterhouse Coopers Oy. Päävastuullisena tilintarkastajana toimi Juha Pesola, KHT. Henkilöstö Erkki Kotila toimitusjohtaja asti Jussi Kruus vesihuoltopäällikkö Mervi Niiranen vesihuoltoinsinööri Päivi Lumiaho toimistonhoitaja Armi Tuomikoski vuorotteluvapaan sijainen Jane Varpenius taloushallinnonsihteeri Sauli Niiranen putkimestari Mika Heiskanen laitosmies Toimintaympäristö Vihannin Vesi Oy:n päätoiminta on tukkuveden hankinta ja myynti. Raahen kaupungin lisäksi yhtiö toimittaa vettä ympäristökuntiin Siikajoelle, Oulaisiin, Merijärvelle, Pyhäjoelle ja Haapavedelle. Yhtiö omistaa vedenottamoita vedenkäsittelylaitoksineen, siirtovesijohdot Alpuasta kaupungin rajalle Haapaveden ja Oulaisten suuntiin sekä Raaheen Antikankaan vesilaitokselle ja Honganpalon vesitorneille. Vihannin Vesi Oy:llä on myös yksityisiä asiakkaita Alpuassa, Lampinsaaressa ja Möykkylässä. Yhtiö myy vesihuoltopalveluja yksityisille sekä osakasyhtiöilleen. Yhtiö omistaa yleisiä viemäriverkostoja Raahen kaupungin alueella Vihannissa, Alpuassa, Lampinsaaressa ja Möykkylässä sekä siirtoviemärin Alpua Lampinsaari Raahe (Jokela). Lisäksi yhtiöllä on v rakennettua hulevesiverkostoa Lampinsaaressa.

4 Vedenottamot ja luparajat Alpua-Lumijärvi Alpua, Alanko Käppäläisen vedenottamo Sivulan vedenottamo Uutelan vedenottamo Vihanninkangas arvioitu antoisuus/ Syke m3/d luparaja ei ylärajaa m3/d m3/d m3/d m3/d Vihanninkankaan vedenottamo m3/d Ohimaa ei ylärajaa Varisneva I ei erillistä lupaa Linnaistenkangas 590 m3/vrk - uusi lupa Varisneva II ja III 650 m3/vrk - uusi lupa Möykkylä-Mäntylampi Ojastin vedenottamo Mäntylampi Möykkylä IV Möykkylä III Möykkylä II Möykkylä I Törmäkangas m3/d 700 m3/d m3/d 400 m3/d 500 m3/d 600 m3/d 500 m3/d 400 m3/d Ohimaan vedenottamo on vuokrattu Vihannin Vesiosuuskunnalta, jolla on vedenottolupa. Vesilaitos Veden kokonaismyynti supistui edelliseen vuoteen verrattuna 1,2 %. Koko vuoden aikana verkostoon pumpattiin vettä kuutiometriä. Vettä myytiin yhteensä m3. Keskimääräin vettä pumpattiin verkostoon m3/d. Laskuttamattoman veden osuus verkostoon pumpatusta vedestä oli 1,2 % eli m3. Pohjaveden otto pohjavesialueittain jakaantui seuraavasti: m3 m3/d - Alpuanharju ,0 % Vihanninkangas ,5 % Möykkylä-Mäntylampi ,5 % Veden laadun tarkkailua suoritetaan erillisen valvontatutkimusohjelman mukaisesti. Ohjelma on päivitetty viimeksi v Viranomaistarkkailun vastaavana viranomaisena toimi Kalajoen kaupungin ympäristöterveydenhuolto. Vesinäytteet tutki Ramboll Analytics Oy Lahdessa. Yksittäiset omavalvonnan bakteerinäytteet tutki HakaLab Oy Haapavedellä tai Oulun kaupungin elintarvike- ja ympäristölaboratorio Oy. Verkostovesi täytti tutkituilta osin vanhan 461/2000 ja uuden talousvesiasetuksen laatuvaatimukset ja -suositukset. Käppäläisen vedenottamolla vuoden 2014 lopulla käyttöönotettua uutta raakavesikaivoa tarkkailtiin vuoden aikana intensiivisesti. Uusi kaivo näyttäisi osuneen oike-

5 aan vesikerrokseen. Veden laadussa ei tapahtunut heikkenemistä vaikka ottomäärä vaihteli. Pohjaveden tarkkailua suoritetaan Vihanninharjun pohjaveden tarkkailuohjelman (2008) mukaan. Uusille vedenottamoille laadittiin lupahakemuksen yhteydessä erillinen tarkkailuohjelma. Runsaista sateista johtuen pohjaveden pinnat pysyttelivät noin puoli metriä tavallista korkeammalla. Vuoden aikana ei havaittu vuotoja runkovesijohtoverkostossa. Sivulassa sortui kalkkikiven sisässä oleva kokoojaputki Vaurio huomattiin, kun vain osa pumpatusta vedestä päätyi verkkoon. Arviolta 3000 m3 valui ylivuotona maastoon ajalla Korjaustyönä muoviputki vaihdettiin teräsputkeen, jotta vastaavaa ei enää pääse tapahtumaan. Laitos oli korjaustöiden vuoksi pois käytöstä Korvaava vesimäärä saatiin muilta ottamoilta. Reilu puolet vuoden suuresta huuhteluvesimäärästä kohdentuu Sivulaan, loput kalkkikiven lisäysten jälkitöihin. Kalkkikiveä lisättiin Käppäläisen, Alangon, Sivulan ja Möykkylän vedenottamoille. Varallaolotehtäviä kirjattiin 58 kpl. Laiteviat ja sähkökatkot työllistivät varallaoloa eniten. Sähkökatkoja oli lumesta ja myrskytuulista johtuen runsaasti. Sähkökatkojen määrä on viime vuosina vähentynyt, mutta niiden kesto on pidentynyt. Varavoimakoneet osoittivat tarpeellisuutensa moneen kertaan vuoden aikana. Möykkylään rakennettiin uutta vesijohtoverkostoa 918 m. Vesijohto rakennettiin valmiiksi uuden paineviemärin vierelle, mutta siihen ei liitetty vielä kiinteistöjä. Johto on valmiina palvelemaan, mikäli pohjavedensuojaus päätetään toteuttaa. Viemärilaitos Raaheen johdetun viemäriveden kokonaismäärä oli m3, jossa lisäystä edelliseen vuoteen m3. Muutos johtuu poikkeuksellisesta sateisuudesta. Osa sadevesistä jouduttiin ottamaan Lampinsaaressa lammikkoon, kun siirtoviemärin kapasiteetti ylittyi. Ylityksistä (2 kpl) tehtiin häiriöilmoitukset Ympäristöministeriön Vahtijärjestelmään. Laskutettu jätevesimäärä oli liki sama kuin edellisvuonna, m3. Kirkonkylän jäteveden määrä kasvoi aavistuksen edellisvuoteen, mutta Alpuassa ja Lampinsaaressa laskutetun jäteveden määrä oli laskevan trendin mukainen. Vanhaa betonista runkoviemäriä uusittiin kirkonkylällä noin 300 m. Möykkylään rakennettiin paineellista runkoviemäriä 1430 m. Hankkeeseen kuului 13 uuden viemäriliittymän rakentaminen. Talojohdot liitettiin paineviemärijärjestelmään kiinteistökohtaisilla pumppaamoilla. Lampinsaaren ja Vihannin kirkonkylän väliseen siirtoviemäriin asennettiin ilmanpoistokaivo alipainetilanteiden eliminoimiseksi. Siirtoviemärissä sattui putkirikko. Putkirikko ajoittui huhtikuun tulvahuipun tienoille. Jätevettä purkautui vauriopaikalla Pattijokeen ja läheisen talon pihatielle sekä nurmikolle. Vaurio korjattiin ja jälkityöt hoidettiin asianmukaisesti yhteistyössä ympäristöviranomaisten kanssa. Vaurion syy oli yhteensattumien summa. Kopsan moottoriventtiili jumiutui kiinni ja paine nousi putkessa. Hälytyksestä tieto meni ainoastaan Raahen päivystäjälle, koska kaukovalvonnan tietoliikenneyhteys oli poikki. Ennen kuin hälytykseen ehdittiin reagoida, pahin mahdollinen ehti tapahtua. Siirtoviemärin kaukovalvonnan tietoliikenneyhteys takkuili keväästä syksyyn asti. Ongelmaa ratkaistiin yhteistyössä Raahen Veden ja Mipron kanssa. Yhteys saatiin palaamaan viimein elokuun lopulla.

6 Toiminnan kehittäminen Työsuojelua ja poikkeustilanteisiin varautumista kehitetään perehdytyksellä ja ennakoivalla kunnossapidolla. Henkilöstön osaamista pyritään ylläpitämään ja kehittämään koulutuksella. Laitosautomaatiota ja kaukokäyttöjärjestelmää kehitetään ja samalla ajantasaistetaan. Vesitaseiden ja raportoinnin seurantaa tehostetaan. Viemäriverkoston vuotovesien vähentämistä jatketaan verkostosaneerauksilla. Taloudellinen tulos Kokonaisliikevaihto pysyi edellisvuoden tasossa. Liikevoitto ennen satunnaisia eriä oli reilu euroa. Ilman satunnaisia euron metsänmyyntituloja vuoden tulos olisi jäänyt negatiiviseksi. Kauden investoinnit olivat yhteensä noin euroa, josta omaan taseeseen jääviä noin e. Taseessa oleviin noin e keskeneräisiin investointeihin on tiedossa ulkopuolinen rahoitus. Alangon käsittelykapasiteetin lisäyksestä aiheutuviin kustannuksiin osallistuu Pyhäjokisuun Vesi Oy sopimuksen mukaisesti. Vuoden vaihteessa myös verkostomallinnushanke oli laskuttamatta siihen osallistuneilta laitoksilta. Investointeihin tarvittiin lainarahoitusta euron edestä. Vuoden aikana toteutettuihin hankkeisiin saatiin vesihuoltoavustuksia yhteensä euron edestä. Avustuksen suuruus vaihteli kohteittain prosenttiin. Poistot tehtiin täysimääräisinä ja ne olivat euroa. Pitkäaikaisia lainoja lyhennettiin eurolla. Korko- ja muut rahoitusmenot olivat euroa.

7 VESILAITOS VEDEN TUOTANTO POHJAVESIALUEITTAIN m3 Alpua muutos % vuosi Uutela ,6 Haara ,5 Sivula ,7 Alanko ,4 Käppäläinen ,1 Alpua yhteensä ,6 Keskimäärin m3/d ,6 Vihanninkangas Vihanninkangas ,1 Ohimaa ,1 Vihanninkangas yht ,1 Keskimäärin m3/d ,1 Möykkylä - Mäntylampi Ojasti ,9 Mäntylampi ,7 Möykkylä IV Möykkylä II ,7 Möykkylä yhteensä ,5 Keskimäärin m3/d ,5 Verkostoon yhteensä ,9 Keskimäärin m3/d ,0 m3 VEDEN TUOTANTO POHJAVESIALUEITTAIN Alpua yhteensä Vihanninkangas yht. Möykkylä yhteensä

8 VEDEN MYYNTI m muutos % Raahen Vesi ,7 Vihannin VOK ,9 Oulaisten VOK ,1 Haapavesi ,0 Pyhäjokisuun Vesi ,1 Merijärvi ,8 Paavolan Vesi ,9 Yksityiset liittyjät ,3 Ilveskorven VOK ,6 Lumimetsän VOK ,4 yhteensä ,2 Keskiarvo m3/d ,2 verkoston huuhtelu mittarivirhe ja vuotovedet ,6 osuus pumpatusta vedestä 0,93 % 1,37 % 1,60 % 0,70 % 0,70 % 1,20 % 41,7 VEDEN MYYNTI 2015 Raahen Vesi Vihannin VOK Oulaisten VOK Haapavesi Pyhäjokisuun Vesi Merijärvi Paavolan Vesi Yksityiset liittyjät Ilveskorven VOK Lumimetsän VOK VEDEN MYYNNIN JAKAUMA Raahen Vesi Vihanti kk Oulainen Haapavesi Pyhäjoki Merijärvi Siikajoki Talousvesi IVOK

9 Akselin otsikko VIEMÄRILAITOS Viemäriverkostojen virtaamat m muutos % Alpua ,6 Lampinsaari ,1 Kirkonkylä ,7 yhteensä ,6 Käsitelty Vihannissa Ohitettu (Lampinsaari) Ohitettu (Kirkonkylä) Johdettu Raaheen ,4 Laskutetut jätevesimäärät Alpua ,3 Lampinsaari ,9 Kirkonkylä ,8 Laskutettu yht ,0 Vuotovesi Alpua ,9 Lampinsaari ,4 Kirkonkylä ,8 vuotovesi yht ,1 VIEMÄRIVIRTAAMAT Akselin otsikko Alpua Lampinsaari Kirkonkylä