Hä meenlinnän Jänäkkälän räjä-älueen kehittä minen. Tarkastelualue
|
|
- Martta Aaltonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Hä meenlinnän Jänäkkälän räjä-älueen kehittä minen Tarkastelualue
2 Hä meenlinnän Jänäkkälän räjä-älueen kehittä minen Toimijoiden yhteistyö suunnittelussa Janakkalan ja Hämeenlinnan raja-alueella olevan Harvialan sijainti ja liikenneyhteydet ovat hyvät, mutta nykyinen maankäyttö hajanaista ja väljää. Jos kunnat päätyvät ratkaisuun, jossa Harvialaa kehitetään voimakkaasti, vaatii se resurssien kohdentamista yhdelle alueelle osin muiden kasvusuuntien kustannuksella. Keskittäminen tuo myös mahdollisuuksia määrätietoisempaan kehittämiseen ja korkeampaan laatuun sekä asunto- että työpaikkarakentamisessa. Alue voidaan nostaa esille seudun silmäteränä, jonka tarkempaa suunnittelua varten voidaan järjestää esimerkiksi arkkitehtikilpailuja. Yhteisen vision luomisessa tärkeitä toimijoita kuntien ohella ovat Hämeen liitto, Hämeen ja Uudenmaan ELY-keskukset sekä elinkeinoelämän edustajat. Toimijoiden rooleja hahmotellaan alla olevassa kuvassa. Yhteisen suunnan luominen on yhtenäisen Harvialan kehittämiselle välttämätöntä. Rajattomalle Harvialalle tulee luoda yhteinen tavoitekartasto ja toimenpidesuunnitelma. Se edellyttää eri toimijoiden välistä keskustelua ja neuvottelua sekä tavoitteista, tehtävistä että vastuunjaosta. 1
3 Skenaariot Hämeenlinnan Janakkalan raja-alueen, erityisesti Harvialan, kehitysmahdollisuuksia on useita. Tämän vuoksi Harvialan tulevaisuudenkuvan hahmottamiseen käytetään skenaariometodia. Skenaarioiden avulla määritellään useita erilaisia tulevaisuudentilojen mahdollisuuksia yhden, deterministisesti toteutuvan todellisuuden sijasta. Skenaariotyöskentely on esimerkiksi trendiennusteita hyödyllisempi metodi pitkän aikavälin suunnitteluun, jossa muutosten luonne ja voimakkuus ovat epävarmoja. Kun skenaariot keskenään erilaiset mahdolliset tulevaisuuden tilat - on määritelty, toimijat voivat luoda joustavampia ja monipuolisempia toimintasuunnitelmia, joilla toivottavin skenaario saavutetaan. Harvialaa kuvaavat skenaariot perustuvat erilaisiin asukastiheyksien kautta laskettuihin asukasmääriin: Skenaarion 1 mukainen asukastiheys kuvaa tilannetta, jossa Harvialan maankäyttö etenee ympäröivien alueiden tapaan eikä kuntien välinen yhteistyö maankäytön, liikenteen tai palveluiden suunnittelussa ole merkittävää. Skenaarion 2 väestötiheys on muuta Turengin ja Hämeenlinnan keskustan välialuetta tiiviimpi, ja sen saavuttaminen edellyttää muutosta suunnittelussa, mm. kuntien sisäisissä kaavoitusperiaatteissa. Kuntien välillä yhteistyön merkitys ainakin palvelutuotannossa kasvaa. Skenaariossa 3 asukastiheys vastaa alakeskuksen asukastiheyttä. Skenaarion toteuttaminen vaatii molempien kuntien vahvan sitoutumisen ja yhteisen kaavan laatimista. Aluetta kuvaavat asukastiheydet ovat koko suunnittelualueen keskiarvoja; rakennusoikeuden määrää kuvaavan aluetehokkuuden tavoin nämä luvut sisältävät asuntotonttien lisäksi työpaikka-, viher- ja liikennealueet. Asukastiheys on tärkeä tekijä mm. alueen joukkoliikenteen hoitamisen näkökulmasta. Toimivan joukkoliikenteen järjestämismahdollisuuksien kannalta asuntoalueille on suositeltavaa tavoitella ainakin asukastiheyttä 20 asukasta hehtaarilla. Arviot eri maankäyttöskenaarioiden liikenteellisten vaikutusten perustuu valtakunnallisen henkilöliikennetutkimuksen aineistoon. Sen tulosten pohjalta on työstetty koko maan kattava alueluokittelumalli, jossa muuttujina ovat maankäytön tyypin lisäksi mm. alueiden saavutettavuutta raideliikenteellä. Mallin avulla voidaan arvioida kuinka ihmisten päivittäiset matkat jakautuvat henkilöauton, kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen kesken. Tämän kulkumuoto-osuuden toteutuma voi erota huomattavastikin mallista, riippuen millaiset edellytykset liikkumisen eri tavoille tarjotaan. 2
4 Skenaario 1: Maltillinen maankäyttö (nykyisen linjan jatkaminen) Autovyöhyke Maankäyttö Kunnat kehittävät aluetta nykymenetelmin: itsenäinen kaavoitus, jossain määrin palveluiden käyttöä ristiin. Alueen palvelurakenne kasvaa hieman nykyisestä: alueelle tulee ainakin yksi uusi päiväkoti. Kaupallisia palveluita alueella ei ole tai ne ovat kioskityyppisiä. Asukastiheys on noin 6 as/ha ja koko alueella on noin asukasta. Työpaikkoja alueella ei juuri ole. Liikenne Harvialassa ei ole rautatieseisaketta, mutta aluetta palvelee hyvä bussiliikenne Harvialantien joukkoliikenteen laatukäytävässä. Asukkaiden päivittäiset matkat tukeutuvat vahvasti henkilöautoon, jolla tehdään kuljettajana tai matkustajana noin 68 % matkoista. Joukkoliikenteen kulkumuoto-osuus on noin 6 %, jalankulun noin 17 % ja pyöräilyn noin 7 %. Henkilöautomatkoja (sekä kuljettajana että matkustajana) tehdään päivittäin noin 2,0 matkaa asukasta kohden. Alue synnyttää noin henkilöautomatkaa vuorokaudessa. Skenaario 1 ei edellytä toteutettavaksi muita liikenneväyliä kuin uusien asuntoalueiden sisäiset kadut ja kevyen liikenteen väylät. 3
5 Havainnekuvia 4
6 Skenaario 2: Nauhamainen keskitiivis aluerakenne Joukkoliikennevyöhyke Maankäyttö Harvialantien varteen rakennetaan nauhamainen keskitiiviin asumisen vyöhyke, jota reunustaa Hämeenlinnan seudulle tyypillisen väljästi rakennettu vyöhyke. Asukastiheys on noin 15 as/ha keskitiiviillä vyöhykkeellä, joka ulottuu noin 250 metrin päähän molemmille puolille joukkoliikenteen laatukäytävää. Keskitiiviin rakentamisen nauha on Harvialassa noin 1,8 km pituinen. Harvialantien ja radan melu ja tärinä sekä maaperä ja Hiidenjoen tulvariskialueet rajoittavat rakentamiseen käytettävissä olevaa aluetta Harvialantien välittömässä läheisyydessä. Rakentaminen voi keskittyä Harvialantien ympärille tai sen eteläpuolelle, jolloin joukkoliikenteen pääreitti poikkeaa Harvialantieltä keskuksen kohdalla (kartassa eteläisempi linjaus). Alue keskitiiviin vyöhykkeen ja Hiidenjoen välillä rakennetaan väljästi, noin 5 as/ha. Alueella asuisi kaikkiaan noin asukasta, joista keskitiiviillä alueella on noin asukasta ja väljällä alueella noin 700 asukasta. Alueella sijaitsee pieni määrä työpaikkoja. Kunnat tekevät yhteistyötä tarvittavan maankäytön tiiviyden saavuttamiseksi ja tuottavat alueen julkiset palvelut suurelta osin yhdessä ja jakavat niiden kustannukset. Kuntien on mahdollista suunnitella maankäyttöä erikseen, mutta alueen tavoitteiden saavuttaminen on helpompaa yhteisen kaavoituksen avulla. Kaupan toimijat ovat yleensä kiinnostuneita alueista, joilla on vähintään asukasta. Nauhataajaman keskukseen saataisiin näin ollen paikallisia asukkaita sekä Harvialantien käyttäjiä palveleva päivittäistavarakauppa ja muita pienen alakeskuksen päivittäispalveluita. Kunnallisista palveluista toteutuisi päiväkoti ja alakoulun laajennus. Liikenne Harvialan liikenne tukeutuu vahvasti joukkoliikenteen laatukäytävään. Laatukäytävän kriteerejä ovat muun muassa: - Vuoroväli ruuhka-aikana enintään 30 minuuttia, muulloin enintään 60 minuuttia 5
7 - Pysäkkiväli n. 500 metriä. Jos maankäyttö tiivistyy Harvialantien varteen, uusia pysäkkejä tarvitaan kaksi. Jos maankäyttö keskittyy etelämmäksi, tarvitaan Harvialan sisäinen bussireitti ja sen varteen neljä uutta pysäkkiä. - Laadukkaat ja sujuvat bussipysäkit: Harvialantien pysäkeiltä busseille etuajo-oikeus (kärkikolmiot poistetaan), laadukkaat pysäkkikatokset, toimiva linja- ja aikatauluinformaatio, tarvittaessa polkupyöräpysäköinti. Kulkumuotojakaumassa joukkoliikenne kasvaa: sen kulkumuoto-osuus on noin 9 % henkilöauton osuuden ollessa noin 62 %. Koska palveluita on saatavilla myös lähietäisyydellä, jalankulun kulkumuoto-osuus kasvaa noin 21 %:iin ja pyöräilyn 8 %:iin. Henkilöautolla tehdään keskimäärin hieman alle kaksi matkaa vuorokaudessa. Alue tuottaa noin henkilöautomatkaa vuorokaudessa. Skenaario 2 ei edellytä toteutettavaksi muita liikenneväyliä kuin uusien asuntoalueiden sisäiset kadut ja kevyen liikenteen väylät. Jos maankäyttö painottuu Harvialantien eteläpuolelle, on joukkoliikenteen laatukäytävän sujuvuus varmistettava jo kaavoitusvaiheessa. Havainnekuvia 6
8 7
9 Skenaario 3: Tiivis maankäyttö asemakeskeisesti Joukkoliikennevyöhyke, jalankulkuvyöhykettä (jalankulun reunavyöhykettä) Maankäyttö Nauhamaisessa kaupunkirakenteessa on tiiviin maankäytön helmi. Rakenne on voimassa olevan maakuntakaavan mukainen. Rautatieseisakkeen ympärillä on noin 350 m säteellä tiiviin maankäytön alue, jossa asukastiheys on noin 40 asukasta hehtaarilla. Keskustassa tiiviillä alueella on noin asukasta, päivittäistavarakauppa sekä muita päivittäispalveluita. Tiiviin maankäytön ympärillä on keskitiivistä maankäyttöä, jossa asukastiheys on noin 15 as/ha. Keskitiiviin alueen ympärillä reuna-alueiden maankäyttö on väljää. Keskitiiviillä alueella asuu noin ja väljällä noin 500 asukasta. Kokonaisuudessaan Harvialassa asukkaita on noin Suuntaa-antava lähtökohta on, että rautatieseisakkeiden ympärillä 2,5 km säteellä on noin asukasta ja noin 300 työpaikkaa. Näistä vähintään puolet sijaitsee 1 km säteellä. Harvialan rautatieseisakkeen vaatimasta asukasmäärästä loput sijaitsee Äikäälässä, Käikälässä ja Suikkarissa, joihin Harvialan keskustan ulkopuolinen rakentaminen keskitetään. Harvialan kaupallisia palveluita ovat supermarket-luokan päivittäistavaraliike, apteekki ja ravintola. Lisäksi Harvialassa on kunnallisia palveluita, kuten päiväkoti ja koulu. Hiidenkorven, Moreenin ja Rastikankaan työpaikka-alueet toteutuessaan tukevat Harvialan tiiviin asuinalueen kehittymistä. Tiiviin keskuksen toteutuminen edellyttää yhteisen yleiskaavan, jossa on otettava kantaa myös yhteisen palveluverkon kehittämiseen. Liikenne Harvialan keskusta palvelee rautatieseisakkeen lisäksi korkean palvelutason bussiliikenne Turenkiin sekä Hämeenlinnaan ja edelleen Parolaan. Bussiliikenteen vuoroväli on ruuhkassa enintään 30 minuuttia ja ruuhkan ulkopuolella enintään 60 minuuttia. Bussin liikennöintiaika on arkisin vähintään kello Rautatiellä liikennöidään todennäköisesti R- ja Z-junien tavoin 60 minuutin vuorovälillä. Henkilöauton kulkumuoto-osuus on huomattavasti edellisiä skenaarioita alhaisempi: 52 %. Koska päivittäisasiointikohteet sijaitsevat lähietäisyydellä, kävelyn (26 %) ja pyöräilyn (11 %) kulkumuoto-osuudet ovat korkeita. Joukkoliikenteen kulkumuoto-osuus on 7 %, sillä yhä useampi palvelu on saatavilla kävely- tai pyö- 8
10 räilymatkan päässä. Maankäytön tiiviys näkyy henkilöauton kulkumuoto-osuuden huomattavassa laskussa (noin 8 %-yksikköä). Henkilöautomatkojen määrä alueella on hieman yli 1,5 matkaa asukasta kohden, yhteensä noin matkaa vuorokaudessa. Skenaariossa 3 toteutetaan rautatieseisake Harvialaan sekä sen edellyttämät katuverkon liikennejärjestelyt. Harvialan keskustasta Hiidenkorpeen ja Rastikankaalle toteutetaan laadukkaat kävelyn ja pyöräilyn reitit sekä erityisesti työmatkoja palveleva joukkoliikenneyhteys. Muita liikenneväyliä kuin edellä mainitut sekä asumisen edellyttämät kadut ja kevyen liikenteen väylät skenaario ei edellytä. Havainnekuvia 9
11 10
12 Liikennejärjestelmä Harvialan kehittäminen ei synnytä tarvetta toteuttaa uusia liikenneväyliä, koska alueen asukas- ja työpaikkamäärien lisäyksestä syntyvä liikenne on koko liikennejärjestelmän näkökulmasta pieni. Alueen nykyinen liikenneverkko ja kehitettävä joukkoliikenteen laatukäytävä pystyvät välittämään kaiken alueen synnyttämän liikenteen. Erot asukasmäärissä skenaarioiden välillä ovat samasta näkökulmasta tarkastellen suhteellisen pieniä. Eroja henkilöautoliikenteen määrissä pienentää vielä asukasmäärän kasvaessa nousevat joukkoliikenteen sekä kävelyn ja pyöräilyn kulkumuoto-osuudet. Liikennejärjestelmän kehittämisessä keskeisiä toimintatapoja ovat tarkastella keinoja vähentää liikennekysyntää sekä tehostaa liikennepalvelujen käyttöä ja nykyisen liikenneverkon toimintaa pienillä parannustoimenpiteillä. Ns. tuottavuuspyramidissa uusinvestoinnit ovat vasta viimeinen keino. Tulevaisuudessa liikennesektorilla ylläpidon osuus menoista kasvaa, jolloin uusien väylien rakentamiseen käytettävissä olevat resurssit pienenevät edelleen. Kaikissa Harvialan kehittämistä kuvaavissa skenaarioissa on tärkeää kytkeä uudet alueet tiiviisti kävely- ja pyöräilyväyliin. Tuoreessa julkaisussa (Kävelyn ja pyöräilyn valtakunnallinen toimenpidesuunnitelma 2020, Liikennevirasto 2012) linjataan liikenneverkkojen kehittämistä näin: Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen on vietävä tavoitelauseista konkreettiseksi osaksi yhdyskuntien ja liikennejärjestelmän kehittämistä. Hyvä tahto ei riitä, vaan tarvitaan kävelyä ja pyöräilyä edistäviä valintoja yhdyskuntien ja liikennejärjestelmän kehittämistä ohjaavissa päätöksissä ja resurssien jaossa. Kävelylle ja pyöräilylle luodaan hyvät edellytykset eheällä yhdyskuntarakenteella, jossa matkat ovat lyhyitä, sekä houkuttelevalla liikkumisympäristöllä, jossa sekä jalan että pyörällä liikkuminen on miellyttävää, sujuvaa, turvallista ja esteetöntä. Edellä olevien tavoitteiden toteuttamiseksi Harvialassa on suunniteltava ja kaavoitettava toiminnoiltaan sekoittunutta, lyhyiden yhteyksien kaupunkirakennetta, jossa liikkumisen lähtökohtana on jalankulku ja pyöräily. Jalankulun ja pyöräilyn houkuttelevuutta voidaan parantaa esimerkiksi tarjoamalla ajoneuvoliikennettä suorempia ja mielenkiintoisempia reittejä tai toteuttamalla matkaa lyhentäviä yhteyksiä vesistön yli. Liikennejärjestelmien kehittäminen synnyttää usein varsinkin pääväylästön osalta hyvin pitkäaikaisiksi venyviä aluevarauksia, jotka hankaloittavat paikallisen maankäytön kehittämistä. Varausten purkaminen on työlästä ja hidasta. Suunnittelun painopiste siirtyy jatkossa entistä enemmän nykyisten verkkojen ja palvelujen tehokkaampaan käyttöön, mikä vähentää tarvetta tehdä suuria liikenneväyläaluevarauksia. Kävely- ja pyöräilyverkot Harvialan sisäisessä liikenteessä ensisijalla ovat kävely ja pyöräily. Tärkeimmät yhteystarpeet polkupyörällä ovat Harvialasta Hämeenlinnan keskustaan ja Turenkiin. Näihin suuntiin on syytä myös kävelyssä ja pyöräilyssä olla laatukäytävä joukkoliikenteen tapaan. Harvialan alue sijaitsee noin viiden kilometrin päässä Rastikankaan/Moreenin työpaikka-alueelta. Etäisyys sopii hyvin polkupyörällä kuljettavaksi, ja yhteysvälillä tulisi olla pyörätie. Matkat kävellen ja pyöräillen olisivat huomattavasti automatkoja lyhyemmät, mikä tekisi niistä esimerkiksi työmatkalle houkuttelevan vaihtoehdon. Hiidenjoen ylittävän pyörätien sillan kustannukset ovat moottoriajoneuvosiltaa huomattavasti pienemmät sillan kapeuden ja pienempien kantavuusvaatimusten vuoksi. Yhteyden avulla myös Kalpalinnan 11
13 harjualue ja Raimansuon Natura-alue saadaan Harvialan asukkaiden virkistysalueiksi. Junan liityntäliikennemuotona polkupyöräyhteys tarjoaa työmatkaliikenteen yhteyden kauempaakin em. logistiikka-alueille. Harvialan orsi Harvialan orsi on maakuntakaavassa osa Hämeenlinnan itäpuolella olevaa kehämäistä tieyhteyttä. Orsi on ajoneuvoliikenteen väylä Harvialantieltä länteen valtatielle 3. Orren linjaus Harvialassa vastaa aikanaan hylätyn valtatien 10 eteläisen vaihtoehdon linjausta. Harvialan orren tarvetta on tässä selvityksessä tarkasteltu liikennemallilla kaikissa edellä esitellyissä skenaarioissa. Skenaariosta riippuen Harvialan orren liikennemäärä on noin ajoneuvoa vuorokaudessa. Väylän rakentamiskustannukset (tieyhteys, eritasoliittymä sekä vesistö- ja rautatiesillat) huomioon ottaen liikennemäärä on aivan liian vähäinen, jotta hanke olisi perusteltu. Liikennemäärän täytyisi olla moninkertainen, jotta väylä olisi yhteiskuntataloudellisesti kannattava. Pelkkä taloudellinen kannattavuus ei kuitenkaan riitä perusteeksi väyläinvestoinnille. Harvialan orsi ei muodosta liikenneverkkoon mitään merkittävää uutta yhteyttä, eivätkä ympäröivä maankäyttö ja alueen kehittämistavoitteet puolla väylän toteuttamista. Orren jatkeena maakuntakaavaan merkittyä tieyhteyttä Katumajärven itäpuolitse valtatielle 10 ei nykyisten suunnitelmien perusteella tarvita, vaan liikenne voidaan hoitaa Hämeenlinnan yleiskaavan mukaisesti katuyhteyksien välityksellä. Harvialan orsi on koettu tärkeäksi vaihtoehtoisena väylänä valtatien 10 liikenteelle, esimerkiksi kasvavien Siirin ja Äikäälän alueiden kannalta. Valtatien 10 tuoreen kehittämisselvityksen mukaan väylän kapasiteettia voidaan kasvattaa liikenne-ennusteiden edellyttämälle tasolle vuoteen 2030 asti. Toisaalta Harvialan orsi ei ole vaihtoehto valtatielle 10 tai sen kehittämiselle, koska se ei palvelisi valtatietä käyttävää, pääasiassa Hämeenlinnasta itään suuntautuvaa liikennettä. Vuonna 2007 laaditun valtatien 10 kehittämisselvityksen mukaan pääosa valtatien 10 liikenteestä Hämeenlinnan itäpuolella on lähtöisin Hämeenlinnan keskustaalueelta ja sen lähiympäristöstä ja vain pieni osa saapuu valtatieltä 3 etelän suunnasta. Missään tarkastellussa maankäyttövaihtoehdossa ei synny liikenteellistä tarvetta Harvialan orren toteuttamiselle. Harvialan alueen synnyttämä henkilöautoliikenne suuntautuu Turenkiin tai Hämeenlinnan keskustaan, jonne Harvialantie muodostaa lyhimmän reitin. Orren muodostamasta uudesta yhteydestä hyötyvää liikennettä on hyvin vähän. Lisäksi pitkämatkaisen liikenteen johtaminen alempiasteiselle tieverkolle kulkemaan asuntoalueiden läpi on vastoin kaikkia maankäytön ja liikenneverkon kehittämien tavoitteita. Näin ollen Harvialan alueen suunnittelua on syytä viedä eteenpäin ilman Harvialan ortta. Valtatie 10 Uudenmaan ELY-keskuksen tuoreen kehittämisselvityksen (Valtatien 10 kehittäminen Hämeenlinnan kohdalla. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 2011) mukaan valtatien 10 liikenteen sujuvuus voidaan turvata tien nykyisellä linjauksella ilman raskaita eritasoliittymäratkaisuja ainakin vuoteen 2030 asti ja eritasoliittymillä siitä vielä huomattavasti pidemmälle. Liikenteellistä tarvetta uudelle tielinjalle ei ole. Tien kehittäminen nykyisellä paikalla on mahdollista pienehköillä toimenpiteillä, jotka ovat kustannustehokkaita ja helposti toteutettavissa vaiheittain. Uuden valtatien rakentaminen on erittäin kallista ja hanke voisi toteutua vasta hyvin kaukana tulevaisuudessa. Siihen asti liikenne on joka tapauksessa hoidettava nykyisellä tiellä. Jos uusi väylä rakennettaisiin, sille siirtyisi sen sijainnista ja tieratkaisusta riippuen vain osa valtatien nykyisestä liikenteestä, mikä heikentää uuden tien yhteiskuntataloudellista kannattavuutta. 12
14 Valtatien 10 kehittämistä sen nykyisellä linjauksella puoltaa Hämeenlinnan läpikulkevan valtakunnallisen liikenteen vähäinen määrä. Valtatien kapasiteetti riittää palvelemaan valtakunnallisen pitkämatkaisen liikenteen lisäksi niin kaupungin sisäistä kuin seudullistakin liikennettä. Kaupungin alueella tie ei nykyisin täytä valtateiden laatuvaatimuksia, mutta koska pitkämatkaista liikennettä ei ole paljon, ovat esimerkiksi matkaajan pitenemisestä aiheutuvat haitat vähäisiä. Valtatien 10 keskeinen tehtävä osana maamme päätieverkkoa on välittää valtakunnallista liikennettä sujuvasti ja turvallisesti. Hämeenlinnan alueella tien liikenteestä suurin osa, paikoin jopa 70 %, on lyhytmatkaista, kaupungin sisäistä liikennettä. Kun valtatietä kehitetään jatkossa sen nykyisellä paikalla, tulee kaupungin sisäistä katuverkkoa parantaa niin, että Hämeenlinnan keskustaajamassa kaupungin sisäisellä liikenteellä on käytössään valtatien 10 lisäksi hyvät rinnakkaiset katuyhteydet. Rinnakkaiskatujen välityksellä hoidetaan paikallinen, lyhytmatkainen liikenne kaupungin sisällä ja niihin kytketään kehittyvä maankäyttö. Valtatietä 10 ja sen rinnakkaiskatuyhteyksiä sekä liittymiä tulee jatkossa suunnitella Hämeenlinnan kaupungin ja ELYkeskuksen yhteistyönä. Näin varmistetaan niin pitkänmatkaisen kuin paikallisenkin liikenteen sujuvuus, tieja katujärjestelyiden tarkoituksenmukaisuus sekä ympäröivän maankäytön kehitysedellytykset. Idän suunnalla valtatien 10 pohjoispuolella on jo nyt hyvä katuyhteys keskustasta Siiriin: Viipurintie ja Ruununmyllyntie. Ongelmallisin kohta on valtatien 10 risteäminen yhteyden itäpäässä. Pitkällä aikavälillä ongelma voidaan ratkaista toteuttamalla Kahiliston eritasoliittymä. Liikenteen sujuvuuden ja liikenneturvallisuuden parantamiseksi on edullisempi ja myös nopeammin toteutettava vaihtoehto muuttaa liittymä kiertoliittymäksi, joka samalla toimisi porttina idän suunnasta Hämeenlinnaan saavuttaessa. Kiertoliittymä voi olla myös eritasoliittymän ensimmäinen toteutusvaihe. Harvialan alue voidaan yhdistää Hämeenlinnan keskustaan Vanajantien, Paikkalantien, Putkitehtaantien ja Kirkonkulmantien muodostamaa yhteyttä pitkin. Yhteys on jo nyt hyödyllinen etenkin niinä hetkinä, kun Katuman kiertoliittymässä on paljon liikennettä. Väylää tulee kehittää myös pyöräilyn keskeisenä väylänä. Joukkoliikenteen kannalta haasteena on rautatien alittava silta, jota pitäisi korottaa. Lisäksi Kirkonkulmassa ja Käikälässä voidaan tehdä pieniä katuyhteyksien parannuksia. Muut liikennehankkeet Moreeni/Rastikangas ja Hiidenkorpi Moreenin/Rastikankaan alueelle valtatien 3 länsipuolelle sijoittuu Painokankaan - Karanojan osayleiskaavan merkittävä uusi työpaikka-alue. Liikenteen kannalta kohteen tärkeimmät yhteydet ovat luultavimmin etelään ja pohjoiseen. Alue liittyy tällä hetkellä pohjoisessa Orsitien kautta valtatiehen 10 ja etelässä Karanojantien kautta Helsingintiehen ja edelleen Turengin eritasoliittymässä valtatiehen 3. Kaavassa on Karanojantien eteläpuolella yhteys Helsingintielle ja eritasoliittymä valtatielle 3. Valtatie 3 on valtakunnallinen moottoritie, jolla uudet eritasoliittymät on perusteltavissa vain painavilla liikenneverkollisilla tarpeilla. Tietä ympäröivää maankäyttöä kehitettäessä ensisijainen ratkaisu on rinnakkaisen tie- ja katuverkon hyödyntäminen ja kehittäminen. Yksi tarkastelunarvoinen vaihtoehto on toteuttaa valtatien 3 länsipuolelle väylä, joka yhdistää alueen Turengin eritasoliittymään. Eritasoliittymän kapasiteetti riittää huomattavaankin liikennemäärän lisäyksen. Matka yleiskaavassa esitetystä liittymästä Turengin eritasoliittymään on noin 3,5 km. Laajan Moreenin alueen kehittyminen kestää pitkään, mikä antaa aikaa suunnitella ja toteuttaa alueen liikenneyhteyksiä liikennetarpeen mukaan. Janakkala kehittää teollisuus- ja työpaikka-aluetta Hiidenkorpeen. Hiidenkorven liikenne liittyy valtatieverkkoon sujuvasti Turengin eritasoliittymän kautta. Edellä kuvattu moottoritien länsipuolinen tieyhteys loisi 13
15 Janakkalalle mahdollisuuden kehittää maankäyttöä jatkamalla Moreenin aluetta etelään, samaan yhteyteen tukeutuen. Turengin ohitustie Harvialan suunnasta valtatielle 3 etelään suuntautuva liikenne kulkee nykyisin Turengin keskustan läpi. Jos Turengin keskustaa halutaan rauhoittaa moottoriajoneuvoliikenteeltä, voidaan uusi tieyhteys toteuttaa keskustan luoteispuolitse Harvialantieltä Turengintielle ja edelleen Turengin eritasoliittymään. Tämä yhteys myös lyhentää Harvialasta etelään suuntautuvan liikenteen ajomatkaa. Ongelmana tieyhteydessä se, että se edellyttää uudet vesistö- ja ratasillat, jotka nostavat rakennuskustannukset korkeiksi. Hämeenlinnan Janakkalan raja-alueen kehittämiseen liittyvät liikenneväylähankkeet 14
16 Skenaarioiden vertailu Skenaario 1: Väljä maankäyttö Skenaario 2: Alueen tiivistäminen Harvialantien käytävässä Skenaario 3: Tiivis maankäyttö asemakeskeisesti Eheän yhdyskuntarakenteen tukeminen ja nykyisten rakenteiden hyödyntäminen Ei tue Hämeenlinna - Turenki -kasvuvyöhykkeen kehittämistä Tukee Hämeenlinna - Turenki -kasvuvyöhykettä jonkin verran Tukee Hämeenlinna - Turenki -kasvuvyöhykettä täysin Kehitetään ensisijaisesti nykyisiä pääliikenneyhteyksiä ja -verkostoja liikenneturvallisuutta parantaen Hyödynnetään Harvialantien joukkoliikennekäytävää Hyödynnetään Harvialantien joukkoliikennekäytävää Hyödynnetään junarataa ja Harvialantien joukkoliikennekäytävää Tukee kestävää paikallista liikkumista (joukkoliikenne, kävely ja pyöräily) Alueiden omien vahvuuksien ja sijaintitekijöiden korostaminen Lisää alueella asumisen viihtyisyyttä ja houkuttelevuutta Palvelut sijaitsevat asuinalueiden läheisyydessä Autoilun osuus kulkutapajakaumasta huomattava Ei merkittäviä muutoksia Ei merkittäviä muutoksia Harvialan asukkaiden lähipalvelut kaukana Tukee paremmin alueen sisäistä kestävää liikkumista, positiivisia vaikutuksia bussiyhteyksiin Mahdollisuus positiivisten aluepiirteiden brändäämiseen Lisääntyviä mahdollisuuksia pientalomaiseen, väljään asumiseen Parantaa joitakin palveluita alueella Tukee hyvin alueen sisäistä kestävää liikkumista sekä juna- ja bussiyhteyksiä Turenkiin ja Hämeenlinnaan Mahdollisuus positiivisten aluepiirteiden brändäämiseen Monipuolistaa asuntotarjontaa ja vaihtelua totutun väljästä tiiviiseen ja matalaan, mahdollisuus voimakkaampaan suunnitteluotteeseen Lisää lähipalvelutarjontaa huomattavasti Tukee läheisten Janakkalan ja Hämeenlinnan työpaikkaalueiden houkuttelevuutta yritysten sijoituspaikkana Edistetään energian säästämistä sekä uusiutuvien energialähteiden ja kaukolämmön edellytyksiä Ei merkittäviä muutoksia Ei merkittäviä muutoksia Harvialan rautatieseisake, hyvät kevyen liikenteen yhteydet ja asukasmäärä lisäävät työpaikka-alueiden houkuttelevuutta Ei merkittäviä muutoksia Alueen tehokkuus ei riitä kaukolämmön saamiseksi alueelle Parantaa kaukolämmön edellytyksiä huomattavasti koko tiiviillä alueella Edistetään kulttuuriympäristön ja rakennusperinnön säilymistä Tuetaan pelto- ja metsäalueiden eheyttä Lisätään kuntien välistä yhteistyötä Ei merkittäviä muutoksia Väljä rakentaminen vaatii paljon maata, mikä vähentää pelto- ja metsäalueita Ei merkittäviä muutoksia Ei merkittäviä muutoksia, jos täydennysrakentaminen kunnioittaa vanhaa kulttuuriympäristöä. Alueen kulttuurikohteiden tunnettuus ja käyttö kasvavat. Rakentamisalueet tiivistyvät Harvialantien käytävään, mikä vähentää maaalueiden tarvetta Alueen kehittäminen mahdollista kuntien omilla päätöksillä Ei merkittäviä muutoksia, jos täydennysrakentaminen kunnioittaa vanhaa kulttuuriympäristöä. Alueen kulttuurikohteiden tunnettuus ja käyttö kasvavat. Rakentaminen tiivistyy aseman läheisyyteen, mikä vähentää maa-alueiden tarvetta Kuntien välinen yhteistyö alueen kehittämisessä välttämätöntä 15
17 Vertailukohtia muualta Skenaarion kolme Harvialaan verrattavissa olevia, rautatiehen tukeutuvia alueita ovat esimerkiksi Jokela, Kauklahti sekä Haarajoki. Vertailun pohjaksi selvitettiin junan liikennöintivuoroväli sekä tarkasteltiin asemien ympäröivien alueiden asukastiheyksiä. Jokela, Tuusula Harvialan aluetta voidaan maankäytöllisesti ja liikenteellisesti verrata Tuusulan Jokelaan. Jokelassa junan vuoroväli on 30 minuuttia. Tarkasteltava alue oli kooltaan noin 1,5 km*1,5 km, mikä vastaa osapuilleen Harvialan kehitettävän alueen pinta-alaa. Jokelaa on tietoisesti rakennettu rautatiehen tukeutuvaksi puutarhakaupungiksi. Tiivistä maankäyttöä (noin 40 as/ha) Jokelassa on noin 15 hehtaarin alueella. Keskitiivistä (noin as/ha) maankäyttöä on noin 110 hehtaarilla. Loput, noin 110 hehtaaria, rautatieasemaa noin kilometrin säteellä ympäröivästä alueesta on asutettu väljästi tai ei ollenkaan (alle 10 as/ha). Jokelassa on tarkastelualueella asukkaita yhteensä noin Kauklahti, Espoo Kauklahdessa junan vuoroväli on ruuhka-aikana noin 15 minuuttia ja muina aikoina noin 20 minuuttia. Rautatieasemaa ympäröivällä 1,5 km * 1,5 km ruudulla tiivistä maankäyttöä (noin 40 as/ha) Kauklahdessa on noin 50 hehtaarin alueella. Keskitiivistä (noin as/ha) maankäyttöä on noin 60 hehtaarilla. Rautatieasemaa noin kilometrin säteellä ympäröivästä alueesta Loput, noin 110 hehtaaria, on asutettu väljästi tai ei ollenkaan (alle 10 as/ha). Kauklahdessa on tarkastelualueella asukkaita yhteensä noin Haarajoki, Järvenpää Haarajoen rautatieasema avattiin syksyllä 2006, liikennöinnin alkaessa Helsingin Lahden oikoradalla. Rautatieyhteyden myötä alueen maankäyttö on kasvussa. Juna liikennöi sekä Helsingin että Lahden suuntaan tunnin välein. Matka Helsinkiin tai Lahteen kestää noin 30 minuuttia. Haarajokea on kehitetty juuri uuden rautatieaseman ympärille. Haarajoen asema sijaitsee Lahden oikoradan varrella, noin 4 kilometrin päässä Järvenpään pääradan varren rautatieasemasta. Asemien välillä maankäyttö on tiivistä ja nauhamaista. Kilometrin säteellä Haarajoen rautatieasemasta tiivistä rakentamista (n. 40 as./ha) on noin 6 hehtaarin alueella. Keskitiivistä asutusta (10 30 as./ha) on 65 hehtaarin alueella ja väljää (alle 10 as./ha) noin 200 hehtaaria. 2,5 kilometrin säteellä tiivistä asutusta (n. 40 as./ha) on noin 60 hehtaarin alueella ja keskitiivistä (10 30 as./ha) noin 65 hehtaarin alueella. Kilometrin säteellä asemasta asukkaita on noin ja 2,5 kilometrin säteellä noin , joista merkittävä osa asuu Järvenpään keskusta-alueella. 16
Raahen pohjoisen vyöhykkeen liikennesuunnitelma
Raahen pohjoisen vyöhykkeen liikennesuunnitelma Raahen kaupunki/ Kaavoitus 2013 1 KAUPUNGINLAHDENRANTA LIIKENNE ALUEEN LIIKENTEELLINEN SIJOITTUMINEN Yhdyskuntarakenne vaikuttaa sekä liikkumistarpeisiin
LisätiedotEteläportin osayleiskaavan liikenteelliset vaikutukset, Jyväskylä
Ramboll Knowledge taking people further --- Jyväskylän kaupunki Eteläportin osayleiskaavan liikenteelliset vaikutukset, Jyväskylä Lokakuu 2008 Sisällys Tiivistelmä 1 1. Johdanto 5 2. Osayleiskaava-alue
LisätiedotVaitinaron liikenne- ja liittymäselvitys, yhteenveto. Johdanto. Liikenneselvitys. Vaitinaron liikenne- ja liittymäselvitys Yhteenveto 4.5.
4.5.2016 1 (5) Vaitinaron liikenne- ja liittymäselvitys, yhteenveto Johdanto Tampereen kaupunki kehittää uutta Hiedanrannan asuin- ja työpaikka-aluetta kaupungin länsiosaan nykyisen Lielahden kaupan alueen
LisätiedotJYVÄSKYLÄN JOUKKOLIIKENTEEN YLEISKAAVALLISET TARKASTELUT YLEISKAAVAN UUDEN MAANKÄYTÖN ARVIOINTI
JYVÄSKYLÄN JOUKKOLIIKENTEEN YLEISKAAVALLISET TARKASTELUT YLEISKAAVAN UUDEN MAANKÄYTÖN ARVIOINTI YLEISKAAVAN UUDEN MAANKÄYTÖN ARVIOINTI 2 1. KAAVOITETTAVIEN ALUEIDEN ARVOTTAMINEN JOUK- KOLIIKENTEEN NÄKÖKULMASTA
LisätiedotPAINOKANKAAN-KARANOJAN LIIKENNESELVITYS
1(10) 15.11.2010 MUISTIO PAINOKANKAAN-KARANOJAN LIIKENNESELVITYS 1. Yleistä Painokankaan-Karanojan osayleiskaava-alue (kuva 1) sijaitsee valtatien 10, Orsitien ja valtatien 3 eteläpuolella. Alueen toteutuneen
LisätiedotKUNNALLISTEKNIIKKA SALPAUSSELKÄ KONEHARJUN ASEMAKAAVA LIIKENNESELVITYS
KUNNALLISTEKNIIKKA SALPAUSSELKÄ KONEHARJUN ASEMAKAAVA LIIKENNESELVITYS KUNNALLISTEKNIIKKA 1 SISÄLLYS 1. SUUNNITTELUKOHDE... 2 Taustaa... 2 Kaavatilanne... 2 2. LIIKENNEVERKKO... 3 Autoliikenne... 3 Jalankulku
LisätiedotMOREENIN ALUEEN LIIKENNEVÄYLÄTARPEET
MOREENIN ALUEEN LIIKENNEVÄYLÄTARPEET 20.5.2014 Esipuhe Kanta-Hämeen valmisteilla olevassa 2. vaihemaakuntakaavassa tarkastellaan mm. Moreenin ja Harvialan alueiden liikennekysymyksiä. Yksi niistä on ns.
LisätiedotKIRKONSEUDUN ASEMAKAAVA LIIKENNESELVITYS
KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVA LIIKENNESELVITYS Projekti Kirkonseudun asemakaavan muutos ja laajennus Vastaanottaja Kempeleen kunta Päivämäärä 4.10.2018 Laatija Erkki Sarjanoja ä 1. Taustaa Kirkonseudun asemakaava-alueen
LisätiedotMUSTASAAREN KUNTA. Logistiikka-alueen ja Laajametsän alueiden liikennetuotos. Tampere, 7.11.2011. Työ: 23687
MUSTASAAREN KUNTA Logistiikka-alueen ja Laajametsän alueiden liikennetuotos Työ: 23687 Tampere, 7.11.2011 AIRIX Ympäristö Oy PL 453 33101 TAMPERE Puhelin 010 241 4000 Telefax 010 241 4001 www.airix.fi
LisätiedotKokemuksia vyöhykemenetelmästä Uudenmaan maakuntakaavatyössä Maija Stenvall. MAL verkosto Oulu 13.11.2012
Kokemuksia vyöhykemenetelmästä Uudenmaan maakuntakaavatyössä Maija Stenvall MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Valtakunnallisen alueluokittelun (VALHEA-malli) 2 tarkentaminen raideliikenteen osalta menetelmän
LisätiedotUrban Zone. Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet
Urban Zone Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet TUTKIMUSRYHMÄ Suomen ympäristökeskus SYKE, Rakennetun ympäristön yksikkö: Mika Ristimäki, Maija Tiitu, Ville Helminen, Antti Rehunen, Panu Söderström Tampereen
LisätiedotSaavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa
Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa 29.3.2012 Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Saavutettavuus joukkoliikenteellä, kävellen tai pyörällä 2008 Vyöhyke: I II III
LisätiedotTampereen läntinen ratayhteys, uusi järjestelyratapiha, valtatien 3 Lempäälä - Pirkkala -oikaisu ja 2- kehän länsiosa sekä näihin liittyvä maankäyttö
Tampereen läntinen ratayhteys, uusi järjestelyratapiha, valtatien 3 Lempäälä - Pirkkala -oikaisu ja 2- kehän länsiosa sekä näihin liittyvä maankäyttö Erika Helin 10.6.2014 Suunnittelun tavoitteet ja eteneminen
LisätiedotRovaniemi. Perustietoa Rovaniemestä. Pöykkölä. Kaavoitustilanne
Rovaniemi Perustietoa Rovaniemestä Rovaniemellä asui 59 353 henkilöä 1.1.2009 asukastiheys on 7,8 asukasta per km 2 henkilöautotiheys on 522 ajoneuvoa/tuhatta asukasta kohden Pöykkölä Rovaniemi sijaitsee
LisätiedotAluerakenne ja keskusverkko
Aluerakenne ja keskusverkko Maakuntakaavan (2011) ja 1. vaihemakuntakaavan (2015) toteutumisen seuranta Kuvissa on esitetty harvan ja tiheän taajaman (2016) sijoittuminen maakuntakaavayhdistelmän taajamatoimintojen
LisätiedotTiivistelmä. Tiivistelmä 1 (5)
Tiivistelmä 1 (5) Tiivistelmä Selvityksessä on arvioitu yhdyskuntarakenteen vaikutusta liikenneturvallisuuteen Espoon kaupungissa sekä kahdeksassa muussa kaupungissa Suomessa. Työn tavoitteena on löytää
LisätiedotRakennesuunnitelma 2040
Rakennesuunnitelma 2040 Seutuhallituksen työpaja 28.5.2014 TYÖ- SUUNNITELMA TAVOIT- TEET VAIHTO- EHDOT LINJA- RATKAISU LUONNOS EHDOTUS Linjaratkaisu, sh. 23.4.2014 Linjaratkaisuehdotus perustuu tarkasteluun,
LisätiedotKEMPELEEN LINNAKANKAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄ
21.3.2011 / VVe KEMPELEEN LINNAKANKAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄ KATUVERKKO Linnakankaan halkaisee alueellinen pääväylä Linnakaarto, joka johtaa Oulun Metsokankaalle. Alueen katuverkkoa täydentävät ajan kanssa
LisätiedotPorvoo, Kuninkaanportin ja Eestinmäen kaavaalue, liikenteelliset tarkastelut
Matti Keränen Trafix Oy 22.8.2011 Porvoo, Kuninkaanportin ja Eestinmäen kaavaalue, liikenteelliset tarkastelut Tehtävän kuvaus Tässä muistiossa tarkastellaan Porvoon Kuninkaanportin ja Eestinmäen kaavaalueiden
LisätiedotLIIKENNE-ENNUSTE JA SEN PERUSTEET
LIIKENNE-ENNUSTE JA SEN PERUSTEET Liikenne-ennuste on laadittu vuonna 2015 valmistuneen yleissuunnitelman Valtatien 6 parantaminen Kouvolan kohdalla yhteydessä. Valtateiden 6 ja 15 suunnittelua varten
LisätiedotMÄSKÄLÄN KAAVARUNKOALUEEN LIIKENTEELLINEN SELVITYS
1(7) 19.9.2014 MUISTIO MÄSKÄLÄN KAAVARUNKOALUEEN LIIKENTEELLINEN SELVITYS 1. Yleistä Tässä Mäskälän kaavarunkoalueen liikenteellisessä selvityksessä tarkastellaan kaavakaavarunkoalueen synnyttämän liikenteen
LisätiedotHämeenlinnan 10-tien kaupunkijakso
Hämeenlinnan 10-tien kaupunkijakso tilannekatsaus Sonja Heikkinen 12.4.2017 Hämeenlinnan 10-tien kaupunkijakson palvelutasoselvitys laadittu Linkki sähköiseen julkaisuun: http://www.doria.fi/handle/10024/131011
LisätiedotMäntsälän maankäytön visio 2040. Rakennemallien kuvaukset
Mäntsälän maankäytön visio 2040 Rakennemallien kuvaukset 1 Sisällysluettelo 1 Rakennemallien kuvaukset... 3 1.1 Kaikilla mausteilla... 4 1.2 Pikkukaupunki... 6 1.3 Nykymalliin... 8 2 Vaikutusten arviointi...virhe.
LisätiedotLiikennejärjestelmän ja seudullisen suunnittelun keinot ilmastotavoitteita vauhdittamassa
Liikennejärjestelmän ja seudullisen suunnittelun keinot ilmastotavoitteita vauhdittamassa KAUPUNKISUUNNITTELULLA PAREMPAA ILMANLAATUA JA ILMASTOA, HSY 18.1.2018 Osaston johtaja Sini Puntanen, HSL Helsingin
LisätiedotSähkökäyttöisiin tai muihin energiatehokkaisiin ajoneuvoihin pohjautuvan liikennejärjestelmän vaihtoehtojen ja vaikutusten arviointi
SYÖKSY Päätösseminaari 21.9.2011 Sähkökäyttöisiin tai muihin energiatehokkaisiin ajoneuvoihin pohjautuvan liikennejärjestelmän vaihtoehtojen ja vaikutusten arviointi Tampereen teknillinen yliopisto Hanna
LisätiedotRAJALINNAN TYÖPAIKKA-ALUE II, 3449, LIIKENNESELVITYS
1/5 Kaavoitus RAJALINNAN TYÖPAIKKA-ALUE II, 3449, LIIKENNESELVITYS Tehtävä Tehtävänä oli tarkastella asemakaava-alueen liikennejärjestelyjä, asemakaavan vaikutusta liikenneverkkoon sekä uuden maankäytön
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 107. Tekninen lautakunta Sivu 1 / 1
Tekninen lautakunta 22.10.2014 Sivu 1 / 1 4310/10.00.00/2014 107 Tiedonanto Turuntien aluevaraus- ja maankäyttösuunnitelmasta Valmistelijat / lisätiedot: Pauliina Kuronen, puh. 046 877 3006 etunimi.sukunimi@espoo.fi
LisätiedotNumeroidut maankäyttöalueet Kartalta löytyvät numeroidut uudet asuntoalueet
Numeroidut maankäyttöalueet Kartalta löytyvät numeroidut uudet asuntoalueet 91 LIITE 1 VAIHTOEHTOJEN VERTAILUA VAIHTOEHTO A Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen OYK eheyttää ja tiivistää yhdyskuntarakennetta
LisätiedotRantaväylän tulevaisuus puntarissa. Esittelymateriaali Rantaväylän nykytilanteeseen ja vaihtoehtoisiin skenaarioihin
Rantaväylän tulevaisuus puntarissa Esittelymateriaali Rantaväylän nykytilanteeseen ja vaihtoehtoisiin skenaarioihin Valtakunnan päätieverkkoon kuuluva valtatie 4 kulkee Vaajakoskelta Tikkakoskelle. Jyväskylässä
LisätiedotVALTATIEN 2 FRIITALAN ERITASOLIITTYMÄN PARANTAMINEN, ULVILA ESISELVITYS
VALTATIEN 2 FRIITALAN ERITASOLIITTYMÄN PARANTAMINEN, ULVILA ESISELVITYS 2016 4 1. LÄHTÖKOHDAT JA NYKYTILA 1.1 Suunnittelukohde Suunnittelukohteena on valtatien 2 ja maantien 2444 (Siltatie) eritasoliittymä
LisätiedotLUOSTARINKYLÄN ERITASOLIITTYMÄ, RAUMA. TIESUUNNITELMA. YLEISÖTILAISUUS 24.2.2014 24.2.2014 YLEISÖTILAISUUS, LUOSTARINKYLÄ
LUOSTARINKYLÄN ERITASOLIITTYMÄ, RAUMA. TIESUUNNITELMA. YLEISÖTILAISUUS TIESUUNNITELMAN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET Tiesuunnitelma liittyy osana Lakarin teollisuus- ja logistiikkaalueen kehittämiseen. Uusi
LisätiedotKOSKEN Tl KUNTA. Keskustaajaman ja Koivukylän osayleiskaavojen liikenneselvitys LUONNOS. Työ: 26478. Tampere 7.11.2013
KOSKEN Tl KUNTA Keskustaajaman ja Koivukylän osayleiskaavojen liikenneselvitys LUONNOS Työ: 26478 Tampere 7.11.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 453 33101 Tampere Puhelin 010 2414 000 Telefax 010 2414 001 Y-tunnus
LisätiedotOjalan ja Lamminrahkan alueen yleiskaava
Ojalan ja Lamminrahkan alueen yleiskaava Liikenne-ennuste 1 1. Johdanto Tässä työraportissa esitellyt liikennemallitarkastelut liittyvät Ojalan ja Lamminrahkan alueen yleiskaavan vaikutusten arviointiin.
LisätiedotKeran kaavaehdotusvaiheen liikenneselvitys. Tiivistelmä 15.9.2015
Keran kaavaehdotusvaiheen liikenneselvitys Tiivistelmä 15.9.2015 Liikenneselvityksen tavoitteet ja lähtökohdat Kaavaehdotusvaiheen liikenneselvityksen tavoitteena on tarkentaa alueen liikkumista ja liikennettä
LisätiedotLIIKENTEELLISET TARKASTELUT HENNA, ORIMATTILA
Intended for Jouko Kunnas Document type Muistio Date Kesäkuu 2014 LIIKENTEELLISET TARKASTELUT HENNA, ORIMATTILA LIIKENTEELLISET TARKASTELUT HENNA, ORIMATTILA Date 2014/05/30 J. Nyberg, J. Räsänen Made
LisätiedotOulu. Perustietoa!Oulusta! Suunnittelualue:!Kaukovainion! kaupunginosa! Kaukovainio!
Oulu Kaukovainio PerustietoaOulusta Oulussaasui1.1.2009yhteensä137061henkilöä asukastiheyson97,2asukastaperkm 2 henkilöautotiheyson457ajoneuvoa/tuhattaasukasta kohden Suunnittelualue:Kaukovainion kaupunginosa
LisätiedotHATTULAN OSAYLEISKAAVAN LIIKENTEELLISET VAIKUTUKSET RAPORTTI
HATTULAN OSAYLEISKAAVAN LIIKENTEELLISET VAIKUTUKSET HATTULAN OSAYLEISKAAVAN LIIKENTEELLISET VAIKUTUKSET Viite 82121867 Ramboll 3 SISÄLLYSLUETTELO 1. Tiivistelmä 4 2. Johdanto 5 3. Osayleiskaava-alue 5
LisätiedotMyyrmäki Pyöräliikenneverkko
Myyrmäki Pyöräliikenneverkko PYÖRÄLIIKENNE- VERKON HIERARKIA Myyrmäen alueen pyöräliikenneverkon muodostamisen periaatteena on ollut luoda suunnittelualueelle pyöräilyn kannalta kilpailukykyinen verkko.
LisätiedotSOKLI JA SAVUKOSKI -HANKE SAVUKOSKEN KUNTAKESKUKSEN LIIKENNEJÄRJESTELYJEN TOIMENPIDESUUNNITELMA SAVUKOSKI 2013/08/21
SOKLI JA -HANKE SAVUKOSKEN KUNTAKESKUKSEN LIIKENNEJÄRJESTELYJEN TOIMENPIDESUUNNITELMA TYÖN TAVOITTEET JA TEHTÄVÄN KUVAUS Hankkeen tavoitteena on tuottaa Savukosken kirkonkylän liikennejärjestelyjen toimenpidesuunnitelma
LisätiedotHelsingin metropolialueen yhdyskuntarakenne - Alakeskukset ja liikkuminen
Helsingin metropolialueen yhdyskuntarakenne - Alakeskukset ja liikkuminen Urban Zone -seminaari 13.6.2014 Ville Helminen, Hanna Kalenoja, Mika Ristimäki, Petteri Kosonen, Maija Tiitu, Hanne Tiikkaja SYKE/Ympäristöpolitiikkakeskus
LisätiedotVapaudentien jatkeen alustava yleissuunnitelma Seinäjoki
Vapaudentien jatkeen alustava yleissuunnitelma Seinäjoki Liikenteelliset tarkastelut välillä Ruukintie-Törnäväntie-Itäväylä 31.8.2016 Juha Mäkinen Sito Oy Sito Parhaan ympäristön tekijät Työn sisältö Työssä
LisätiedotLiikkumispreferenssit ja yhdyskuntarakenne - liikkumisen ominaispiirteitä eri vyöhykkeillä
Liikkumispreferenssit ja yhdyskuntarakenne - liikkumisen ominaispiirteitä eri vyöhykkeillä 13.6.2014 Hanna Kalenoja Tutkimuspäällikkö Tampereen teknillinen yliopisto, Liikenteen tutkimuskeskus Verne 1
LisätiedotYleiskaavan liikenne-ennusteet on laadittu vuoden 2025 tilanteelle ja tilanteelle, jossa myös yleiskaavan reservialueet ovat toteutuneet Orimattilan
Lahden yleiskaavan 2025 liikenne-ennusteetennusteet Yleiskaavan liikenne-ennusteet on laadittu vuoden 2025 tilanteelle ja tilanteelle, jossa myös yleiskaavan reservialueet ovat toteutuneet Orimattilan
LisätiedotLahti. Perustietoa Lahdesta. Suunnittelualue: Karisto. Karisto
Lahti Karisto Perustietoa Lahdesta Asukasmäärä 1.1.2009 yhteensä 100 080 henkilöä asukastiheys on 741,0 asukasta per km 2 henkilöautotiheys on 471 ajoneuvoa/1000 asukasta kohden Suunnittelualue: Karisto
LisätiedotKIVISTÖN KAUPUNKIKESKUS, LIIKENNE 9.10.2014
KIVISTÖN KAUPUNKIKESKUS, LIIKENNE 9.10.2014 LIIKENNE-ENNUSTEET ja LIIKENTEEN TOIMIVUUSTARKASTELUT Kivistön kaupunkikeskuksen suunnittelun yhteydessä on laadittu HSL:n tuoreimpia liikennemalleja hyödyntäen
LisätiedotYlivieskan viisaan liikkumisen suunnitelma koululaisten näkökulmasta. Hautaniemi Päivi
Ylivieskan viisaan liikkumisen suunnitelma koululaisten näkökulmasta 11.09.2018 Viisas liikkuminen Mitä se on ja miksi sitä edistetään? 2 Viisas liikkuminen tarkoittaa turvallista, tarkoituksenmukaista,
LisätiedotNiskanperän liittymäselvitys
LAPIN ELY-KESKUS Niskanperän liittymäselvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P28789 Raportti 1 (7) Saara Aavajoki Sisällysluettelo 1 Yleistä... 1 2 Nykytilanteen liikennejärjestelyt... 1 2.1
LisätiedotKEINUSAAREN ALUEEN LIIKENNETARKASTELU
12.3.2010 MUISTIO Hannu Sainio 1(7) KEINUSAAREN ALUEEN LIIKENNETARKASTELU 1. Lähtökohtia Keinusaaren alue rajautuu Viipurintien, Keinusaarentien, Vanajantien, Kutalanjoen ja rautatien väliin. Keinusaari
LisätiedotOutlet-kylän liikenneselvitys
SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA HUMPPILAN KUNTA Outlet-kylän FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 15.1.2014 P22086 1 (5) Miettinen Tuomas 15.1.2014 Sisällysluettelo 1 Kaava-alueen sijainti... 2 2 Lähtökohdat... 2
LisätiedotKYTÖLÄN ALUE 2. vaihe 1. SUUNNITTELUKOHDE
KUNNALLISTEKNIIKKA 1 KYTÖLÄN ALUE 2. vaihe LIIKENNESELVITYS ttv,ur 1. SUUNNITTELUKOHDE Kytölän aluetta kaavoitetaan kolmessa vaiheessa. Tämä liikenneselvitys tehdään Kytölän alueen 2. vaiheen kaavan (A-2508)
LisätiedotAsemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto
Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma Maija Stenvall, Uudenmaan liitto MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava 2 Suunnittelualueena
LisätiedotNOUSIAISTEN KUNTA. Työ: 26725. Tampere 20.1.2014
NOUSIAISTEN KUNTA Kaitaraisten yritysalueen asemakaavan liikenneselvitys Työ: 26725 Tampere 20.1.2014 AIRIX Ympäristö Oy PL 453 33101 Tampere Puhelin 010 2414 000 Telefax 010 2414 001 Y-tunnus: 0564810-5
LisätiedotHATTULAN OSAYLEISKAAVAN LIIKENTEELLISET VAIKUTUKSET PÄIVITETTY RAPORTTI 20.12.2012
HATTULAN OSAYLEISKAAVAN LIIKENTEELLISET VAIKUTUKSET PÄIVITETTY RAPORTTI 20.12.2012 HATTULAN OSAYLEISKAAVAN LIIKENTEELLISET VAIKUTUKSET Viite 82121867 Ramboll SISÄLLYSLUETTELO Tiivistelmä 3 1. Johdanto
LisätiedotLapinrauniontie 3, Kaakkuri
Lapinrauniontie 3, Kaakkuri Oulu Kuva: Microsoft Corporation 20.3.2018 Alkusanat Lapinrauniontie 3:n liikenneselvitys on laadittu alueen asemakaavoituksen yhteydessä. Selvityksessä on esitetty kohteen
LisätiedotLahdesjärvi-Lakalaivan osayleiskaava
Lahdesjärvi-Lakalaivan osayleiskaava - liikennemallitarkastelujen tuloksia yöraportti 15.3.2007 Hanna Kalenoja 1 Johdanto... 2 2 Maankäyttö- ja liikenneverkkovaihtoehdot... 3 2.1 Osa-aluejako... 3 2.2
LisätiedotLAHDEN YLEISKAAVA Kaupan tarpeet ja mitoitus. Maakuntakaavan kaupan ryhmä P H Liitto. Veli Pekka Toivonen
LAHDEN YLEISKAAVA 2025 Kaupan tarpeet ja mitoitus Maakuntakaavan kaupan ryhmä 17.3.2011 P H Liitto Veli Pekka Toivonen Luonnosvaihtoehdot olivat nähtävillä joulukuussa 2010 LUONNOSVAIHTOEHDOT PALAUTE Luonnosvaihtoehdot
LisätiedotMAANKÄYTÖN TARKASTELUVAIHTOEHDOT A1, A2, B
POHJOIS-HAAGAN ITÄOSAN OSAYLEISKAAVA 29.5.2012 MAANKÄYTÖN TARKASTELUVAIHTOEHDOT A1, A2, B Vaihtoehtojen kuvaus ja vaikutusten arviointi Periaateleikkaukset Hämeenlinnanväylän melusuojauksesta toimitilarakentamisella
LisätiedotMäskälän alueen kaavarunko
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A HÄMEENLINNAN KAUPUNKI Mäskälän alueen kaavarunko Liikennetarkastelu FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 23.10.2012 P17620 Liikennetarkastelu 1 (10) Miettinen Tuomas 23.10.2012
LisätiedotMUISTIO J. Rinta-Piirto 4.6.2008 Seinäjoen Itikanmäki Liikenne-ennuste ja arvioita toimivuuksista Lähtökohtia Seinäjoen Itikanmäen alueelle on suunnitteilla uutta maankäyttöä. Tavoitteena on muuttaa joen
LisätiedotKUNNALLISTEKNIIKKA. Hennala HENNALAN VARUSKUNTA-ALUEEN KAAVARUNKO KADUT JA LIIKENNE ESISELVITYS ttv
KUNNALLISTEKNIIKKA Hennala HENNALAN VARUSKUNTA-ALUEEN KAAVARUNKO KADUT JA LIIKENNE ESISELVITYS ttv KUNNALLISTEKNIIKKA 1 1. SUUNNITTELUKOHDE... 2 Taustaa... 2 Suunnitelmat ja selvitykset... 2 Kaavatilanne...
LisätiedotHyvinkää - Tiivis paketti! Osallistaminen kestävän liikkumisen edistämisen kärkenä
Hyvinkää - Tiivis paketti! Osallistaminen kestävän liikkumisen edistämisen kärkenä Hyvinkään kaupunki 46 300 asukasta 90 % hyvinkääläisistä asuu alle 4,5 km keskustasta 52 % hyvinkääläisten matkoista on
LisätiedotNEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA. Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS. Strateginen maankäytönsuunnittelu 3.2.2015 TK
NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS Neulaniemen rakennemallien kuvaus VE1 Vuoristotie Malli pohjautuu kahteen tieyhteyteen muuhun kaupunkirakenteeseen. Savilahdesta tieyhteys
LisätiedotKAUKLAHDENVÄYLÄN KEHITTÄMISSELVITYS, 2007
Kauklahden alueella on käynnissä useita maankäytön kehittämiseen tähtääviä suunnitelmia. Kauklahdenväylän kehittämisselvitys Länsiväylän ja Kehä III:n välillä on laadittu, jotta maankäytön suunnittelussa
LisätiedotLinnainmaan asuinalue - Linnainmaankadun päiväkoti
Linnainmaan asuinalue - Linnainmaankadun päiväkoti Asemakaavan 8559 yleisötilaisuus, 04.05.2016 04.05.2016 Katri Jokela Henkilö- ja autopaikkamäärät sekä vertailu Määrät Linnainmaankatu 120 28 12-15 14
LisätiedotHelsingin liikkumisen kehittämisohjelma
Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma RIL Liikennesuunnittelun kehittyminen Helsingissä 25.9.2014 00.0.2008 Esitelmän pitäjän nimi Liikennejärjestelmällä on ensisijassa palvelutehtävä Kyse on ennen kaikkea
LisätiedotJyväskylän seudun liikennetutkimus. Jyväskylän seudun liikennetutkimus
Jyväskylän seudun Jyväskylän seudun A Henkilöhaastattelut noin 7 200 asukkaan otanta yli 14-vuotiaat Jyväskylän seudulla asuvat matkapäiväkirjatutkimus, jolla selvitetään asukkaiden liikkumistottumuksia
LisätiedotKouvola. Perustietoa Kouvolasta. Keltti. Joukkoliikenteen tarjonta. Keltti
Kouvola Keltti Perustietoa Kouvolasta Asukasmäärä 1.1.2009 yhteensä 88 436 henkilöä asukastiheys on 34,5 asukasta per km 2 henkilöautotiheys on 590 ajoneuvoa/1000 asukasta kohden Keltti Keltin alue on
LisätiedotKaupunkimaisten sisääntuloväylien suunnittelua yhteistyössä case Vihdintie
Kaupunkimaisten sisääntuloväylien suunnittelua yhteistyössä case Vihdintie Valtion näkökulma Liikenne ja maankäyttö 9.10.2019, johtava asiantuntija/ Helsingin seutu Esityksen sisältö o Vihdintien (seututie
LisätiedotUrban Zonen soveltaminen Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan vaikutusten arvioinnissa
Urban Zonen soveltaminen Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan vaikutusten arvioinnissa Henri Jutila, Uudenmaan liitto HSY:n paikkatietoseminaari 29.3.2012 iikkumistottumukset Toimintojen sijoittuminen Alakeskukset
LisätiedotCitylogistiikka. Stella Aaltonen hankepäällikkö CIVITAS ECCENTRIC Turun kaupunki
Citylogistiikka Stella Aaltonen hankepäällikkö CIVITAS ECCENTRIC Turun kaupunki Turun seudun liikennejärjestelmätyö Suunnittelua ohjaavat linjaukset Suunnittelua ohjaava linjaus: Tie ja katuverkon Priorisoidaan
LisätiedotNiskanperän OYK liikenneselvitys
ROVANIEMEN KAUPUNKI Niskanperän OYK liikenneselvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P26781 Raportti 1 (6) Saara Aavajoki Sisällysluettelo 1 Liikenteen nykytilanne... 1 1.1 Tieverkko... 1 1.2
LisätiedotTeräsmäen teollisuusalueen liikenteen vaikutusten arviointi osana Ylistaron yleiskaavaa 2020
FCG Planeko Oy YLISTARO Teräsmäen teollisuusalueen liikenteen vaikutusten arviointi osana n yleiskaavaa 2020 31.10.2008 1 (9) FCG Planeko Oy 30.10.2008 Teräsmäen teollisuusalueen liikenteen vaikutusten
LisätiedotMattisenlahti Salokylä osayleiskaavan liikenteellisten vaikutusten arviointi. Liperin kunta
Mattisenlahti Salokylä osayleiskaavan liikenteellisten vaikutusten arviointi Liperin kunta Marko Tikkanen, Matti Romppanen Luonnos 26.5.2017 Mattisenlahti Salokylä osayleiskaavan liikenteellisten vaikutusten
LisätiedotKauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää
Kauppa Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää Satakunnan aluerakenne ja keskusverkko 2009, tarkistetun palvelurakennetilaston mukaan Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 tavoitteet - maakunnan tarkoituksenmukainen
LisätiedotTuusulan yleiskaavaehdotuksen ennusteet
Tuusulan yleiskaavaehdotuksen ennusteet 22.12.2016 1 Ennusteiden taustat ja analyysit 2 Yleistä Tuusulan liikennemallilla on tuotettu yleiskaavaehdotuksen mukainen ennuste vuodelle 2040 Yleiskaavaehdotuksen
LisätiedotRAIKKOSEN ASEMAKAAVAN VAIKUTUKSET LIIKEN- TEESEEN KARJUSAARENKADULLA
5.11.2014 RAIKKOSEN ASEMAKAAVAN VAIKUTUKSET LIIKEN- TEESEEN KARJUSAARENKADULLA Ramboll Säterinkatu 6 PL 25 02601 ESPOO T +358 20 755 611 F +358 20 755 6201 www.ramboll.fi Päivämäärä 17/10/2014 Laatija
LisätiedotPirkanmaan maakuntakaava 2040
Pirkanmaan maakuntakaava 2040 Tampereen kaupunkiseudun ja Pirkanmaan liikennetutkimus 2012 MAAKUNTAKAAVA 2040 Yleistietoa liikennetutkimuksesta Toteutettiin syksyllä 2012 Tietoa liikennesuunnittelun tueksi
LisätiedotPohjois-Haagan osayleiskaava-alueen saavutettavuus henkiautolla, joukkoliikenteellä ja kävellen
SAAVUTETTAVUUSTARKASTELU - Pohjois-Haagan itäosan osayleiskaava Ksv /yleiskaavatoimisto 2.5.2013 Saavutettavuus näkyy vahvasti kaupunkilaisten arkielämässä. Asukkaiden tulee saavuttaa tarvitsemansa toiminnot
LisätiedotJoukkoliikenteen ja matkaketjujen edistäminen maakuntakaavoituksella
Joukkoliikenteen ja matkaketjujen edistäminen maakuntakaavoituksella LIIKENNE JA MAANKÄYTTÖ 2015 8.10.2015 Ruut-Maaria Rissanen Pirkanmaan liitto Käynnissä Pirkanmaan maakuntakaava kokonaismaakuntakaavan
LisätiedotHervantajärven osayleiskaava
Hervantajärven osayleiskaava liikennemallitarkastelujen tuloksia Työraportti 16.10.2008 Hanna Kalenoja 1 Johdanto...2 2 Maankäyttö ja liikenneverkkovaihtoehdot...3 2.1 Osa aluejako...3 2.2 Maankäyttövaihtoehdot...3
LisätiedotPajalantien asemakaava-alueen liikenneselvitys
6.3.2014 6.3.2014 1 (8) SISÄLTÖ 1 LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET... 2 1.1 Työn lähtökohdat ja tavoitteet... 2 1.2 Suunnittelualue... 2 2 NYKYTILA... 3 2.1 Nykyinen liikenneverkko... 3 2.2 Liikennemäärät...
LisätiedotLIIKENNETURVALLISUUS MAANKÄYTTÖ 28.9.2012
LIIKENNETURVALLISUUS MAANKÄYTTÖ 28.9.2012 Sisältö Tällä kalvosarjalla kuvataan maankäytön ja liikenneturvallisuuden välistä suhdetta 1. Maankäytön suunnittelu ja liikenneturvallisuus 2. Liikenneturvallisuuden
LisätiedotHANGON KAUPUNKI HANGÖ STAD
HANGON KAUPUNKI HANGÖ STAD 14.4.2016 8.3.2016 12 Lainvoimainen Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus 15.2.2016 33 4.8. 4.9.2014 Kaavaehdotus nähtävillä MRL 65, MRA 27 11.6.2014 Ympäristölautakunta 28.4.2014
LisätiedotSIIRIN ALUEEN LIIKENTEELLINEN SELVITYS II
1(5) 2.2.2012 MUISTIO SIIRIN ALUEEN LIIKENTEELLINEN SELVITYS II 1. Yleistä Tämä Siirin alueen toinen liikenteellinen selvitys liittyy Siiri II alueen asemakaavan laadintaan, jossa Iso-Harvoilantieltä alkavaa
LisätiedotSaavutettavuustarkastelut
Östersundomin liikennejärjestelmäselvitys Saavutettavuustarkastelut 31.3.2017 Joukkoliikenteen matka-ajat Matka-aikatarkasteluissa on osoitettu ruuduittain matka-ajat minuutteina joukkoliikenteellä keskustaan,
LisätiedotTUUSULAN KUNTA KUNTAKEHITYS / KAAVOITUS
16X161127 27.3.2014 TUUSULAN KUNTA KUNTAKEHITYS / KAAVOITUS LAHELANPELTO II ASEMAKAAVAN TOIMIVUUSTARKASTELU Esipuhe Tämä toimivuustarkastelu on tehty Tuusulan kunnan toimeksiannosta. Selvitys käsittää
LisätiedotKauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää
Kauppa Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää Satakunnan aluerakenne ja keskusverkko 2009, tarkistetun palvelurakennetilaston mukaan Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 kaupan ratkaisut perustuvat
LisätiedotTIEMAKSUT. Mahdollisuus edesauttaa seudun kestävää kasvua
Osaston johtaja Sini Puntanen Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä TIEMAKSUT Mahdollisuus edesauttaa seudun kestävää kasvua 11.2.2016 Taustaa Helsingin seutu on selvittänyt, olisiko seudulla edellytyksiä
LisätiedotIlmastoindikaattorit Kymenlaakson tuloksia
Ilmastoindikaattorit Kymenlaakson tuloksia Ilmasto- ja energiastrategia työpaja Kotka 20.5.2011 Marja Jallinoja Ilmastoindikaattorit Liikenne Julkisen ja kevyen liikenteen kulkutapaosuus (% matkakilometreistä)
LisätiedotLiityntäpysäköinti Pirkanmaalla
Liityntäpysäköinti Pirkanmaalla Pirkanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelmassa tuotu esiin liityntäpysäköinnin kehittämistarpeet erityisesti rautatieasemilla Pirkanmaan maakuntakaavassa 2040 tavoitteena
LisätiedotPYHTÄÄN KUNTA RUOTSINPYHTÄÄN KUNTA
Liite 16 PYHTÄÄN KUNTA RUOTSINPYHTÄÄN KUNTA VT 7 MELUALUEEN LEVEYS 6.10.2005 SUUNNITTELUKESKUS OY RAPORTTI Turku / M. Sairanen VT 7, melualueen leveys 6.10.2005 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 1 2. LASKENNAN
LisätiedotNiemenharjun asemakaavan muutoksen ja laajennuksen liikenteellisten vaikutusten arviointi Pihtiputaan kunta
LIITE 9 Niemenharjun asemakaavan muutoksen ja laajennuksen liikenteellisten vaikutusten arviointi Pihtiputaan kunta Luonnos 13.5.2015 SISÄLTÖ 1 LÄHTÖKOHDAT... 4 2 NYKYTILA... 4 2.1 Liikenneverkko... 4
LisätiedotYleiskaavan liikenne. Tiina Hulkko Yleiskaavatoimikunta
Yleiskaavan liikenne Tiina Hulkko Yleiskaavatoimikunta 1.10.2018 Aiheet Pyöräilyn baanat Joukkoliikenne Rautatiet ja metro Raitiotie Joukkoliikenteen runkoyhteydet Asemat, vaihtopaikat ja liityntäpysäköinti
LisätiedotTampereen kaupunkiseudun rakenneselvitys
Tampereen kaupunkiseudun rakenneselvitys Samuli Alppi EDGE kaupunkitutkimuslaboratorio Tampereen teknillinen yliopisto 30.4.2009 Kaupunkirakenneselvitys Selvityksen tarkoituksena on tutkia kaupunkirakenteen
LisätiedotVALTATIEN 9 ITÄISEN KEHÄTIEN ERITASOLIITTYMÄTARKASTELU, TAMPERE
VALTATIEN 9 ITÄISEN KEHÄTIEN ERITASOLIITTYMÄTARKASTELU, TAMPERE 27.1.2017 JOHDANTO Selvityksessä on tutkittu uuden eritasoliittymän toteuttamista Tampereen itäiselle kehätielle valtatielle 9 Hallilan eritasoliittymän
LisätiedotPäijät-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma. MOR Tapio Ojanen
Päijät-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma MOR 29.10.2013 Tapio Ojanen Taustat ja lähtökohdat Päijät-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelman laatiminen on ollut käynnissä laajana sidosryhmien välisenä
LisätiedotSEPÄNKYLÄN OSAYLEIS- KAAVAN LIIKENNESELVITYS
Sepänkylän osayleiskaava, Mustasaari 2014, päivitetty 02/2016 (liikenne-ennuste, tienimet) SEPÄNKYLÄN OSAYLEIS- KAAVAN LIIKENNESELVITYS 1. SELVITYKSEN SISÄLTÖ JA TAVOITE Tämä liikenneselvitys on osa Sepänkylän
LisätiedotHämeenlinnan liikenneverkkoselvitys
Hämeenlinnan liikenneverkkoselvitys Raportti 2013 Hämeenlinnan liikenneverkkoselvitys 2 (44) SISÄLTÖ 1 TYÖN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET... 3 1.1 Lähtökohdat... 3 1.2 Tavoitteet ja työn rajaus... 4 1.3 Nykyinen
LisätiedotIISALMEN YLEISKAAVA strateginen
IISALMEN YLEISKAAVA strateginen 3 MALLIA KAUPUNGIN KEHITTÄMISEKSI IISALMEN KAUPUNKI PL 10, 74101 Iisalmi Puh. (017) 272 31 WWW.IISALMI.FI Iisalmen yleiskaava tavoitteet Kaupunkistrategiasta väestötavoite
LisätiedotKaupunkiseudun maankäytön tavoitteet Rakennesuunnitelma 2040
Kaupunkiseudun maankäytön tavoitteet Rakennesuunnitelma 2040 Seutufoorumi 27.11.2013 Kimmo Kurunmäki seutusuunnittelupäällikkö Lähtökohtia Rakennesuunnitelmalle 2040 Seutustrategia 2020 Vetovoimainen Tampereen
Lisätiedot