Nivelpsoriaasi - monimuotoinen nivelsairaus. Eklund, Kari K.
|
|
- Väinö Kouki
- 5 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Nivelpsoriaasi - monimuotoinen nivelsairaus Eklund, Kari K Eklund, K K, Mykkänen, K & Peltomaa, R 2016, ' Nivelpsoriaasi - monimuotoinen nivelsairaus ' Suomen lääkärilehti, Vuosikerta. 71, Nro 49, Sivut Downloaded from Helda, University of Helsinki institutional repository. This is an electronic reprint of the original article. This reprint may differ from the original in pagination and typographic detail. Please cite the original version.
2 Tieteessä katsaus Kari K. Eklund professori, osastonylilääkäri Kati Mykkänen reumatologiaan erikoistuva lääkäri Ritva Peltomaa LT, osastonylilääkäri HYKS Tulehduskeskus, reumatologian klinikka Nivelpsoriaasi monimuotoinen nivelsairaus Nivelpsoriaasi on spondylartropatioiden ryhmään kuuluva tulehduksellinen nivelsairaus, jonka patogeneesiä ei täysin tunneta. Patogeneesiin tiedetään liittyvän liiallisen TNF-a:n tuotannon sekä luontaisen immuunijärjestelmän, erityisesti IL-23/IL-17-sytokiiniakselin aktivaation. Nivelpsoriaasin tyypillisiä kliinisiä ilmentymiä ovat asymmetrinen oligoartriitti, entesiitit, kynsimuutokset ja inflammatorinen selkäsairaus. Nivelpsoriaasiin liittyy myös selvästi suurentunut sydän- ja verisuonisairauksien riski. Hoidossa pyritään oireettomuuteen. Tulehduskipulääkkeet sekä synteettiset antireumaattiset lääkkeet, kuten metotreksaatti, ovat ensilinjan lääkkeitä. Sekä psoriaasin että nivelporiaasin hoitoon on viime vuosina saatu useita uusia biologisia lääkkeitä. Jos synteettiset lääkkeet eivät tehoa voidaan aloittaa biologinen lääkehoito, ensisijaisesti TNF:n salpaaja. Näiden lääkkeiden on osoitettu tehoavan hyvin moniin nivelpsoriaasin oireisiin. Vertaisarvioitu Nivelpsoriaasi kulkee melko vahvasti suvussa. Nivelpsoriaasi on spondylartropatioiden ryhmään kuuluva krooninen tulehduksellinen nivelsairaus, jota esiintyy määritelmän mukaisesti psoriaasia sairastavilla. Psoriaasin yhteydessä esiintyvän artriitin kuvasi ensimmäisenä Verna Wright jo 1956 (1), mutta vasta 1970-luvulla kuvattiin kliinisen nivelpsoriaasin taudinkuva, johon kuuluvat epäsymmetrinen oligoartriitti, entesiitit, daktyliitti ja kynsimuutokset (2). Nivelpsoriaasin perimmäinen syy on tuntematon. Nivelpsoriaasia esiintyy psoriaasia sairastavilla, mutta osalla niveloireita voi esiintyä jopa vuosia ennen psoriaasin puhkeamista, joten niveloireet eivät suoraan liity ihottumaan. Psoriaasia sairastavista %:lle kehittyy nivelpsoriaasi. Lisäksi niistäkin psoriaasia sairastavista, joilla ei ole nivelpsoriaasidiagnoosia, noin puolella voidaan todeta magneettikuvauksessa subkliinistä inflammaatiota nivelissä, luissa tai jänteissä (3). Nivelpsoriaasin kliininen kuva on hyvin monimuotoinen, sillä nivelten lisäksi tauti voi aiheuttaa oireita jänteiden kiinnityskohdissa ja siihen voi liittyä selkärankareuman kaltainen tulehduksellinen selkäsairaus. Taudin vaikeusaste vaihtelee myös suuresti. Lievän ja hyvänlaatuisen taudin hoidoksi voivat riittää tarvittaessa otettavat tulehduskipulääkekuurit. Pahimmillaan taas nivelpsoriaasi voi olla niveliä voimakkaasti tuhoava ja johtaa vaikeaan invaliditeettiin (ns. mutilans-muoto). Viime aikoina on kiinnitetty yhä enemmän huomiota myös siihen, että nivelpsoriaasia sairastavilla on lisääntynyt metabolisen oireyhtymän ja sydän- ja verisuonisairauksien riski (4). Patogeneesi Nivelpsoriaasin immunopatogeneesi tunnetaan huonosti. Toisin kuin nivelreumassa, nivelpsoriaasissa ei yleensä todeta veressä reumatekijää, vasta-aineita sitrullinoituneita proteiiineja vastaan (anti-ccp-vasta-aineet) tai muitakaan autovasta-aineita. Nivelpsoriaasin patogeneesi eroaa merkittävästi nivelreuman patogeneesisistä, ja se onkin immunologisesti lähempänä muiden spondylartropatioiden patogeneesiä (5). Nivelpsoriaasi kulkee melko vahvasti suvussa (6). Toisin kuin nivelreumassa, jossa esiintyy merkittävä assosiaatio HLA II -alleelien kanssa, nivelpsoriaasi liittyy enemmän tiettyihin HLA I -tyyppeihin (5). TNF:n salpaajat ovat perinteisesti tehonneet melko hyvin nivelpsoriaasin oireisiin, ja siksi TNF-a:aa onkin pidetty keskeisenä sytokiinina 3164 Suomen Lääkärilehti 49/2016 vsk 71
3 Kirjallisuutta 1 Wright V. Psoriasis and arthritis. Ann Rheum Dis 1956;15: Wright V, Moll JM. Psoriatic arthritis. Bull Rheum Dis 1971;21: Faustini F, Simon D, Oliveira I ym. Subclinical joint inflammation in patients with psoriasis without concomitant psoriatic arthritis: a cross-sectional and longitudinal analysis. Ann Rheum Dis, verkossa ensin , doi: / annrheumdis Tobin AM, Veale DJ, Fitzgerald O ym. Cardiovascular disease and risk factors in patients with psoriasis and psoriatic arthritis. J Rheumatol 2010;37: Barnas JL ja Ritchlin CT. Etiology and pathogenesis of psoriatic arthritis. Rheum Dis Clin N Am 2015;41: Chandran V, Schentag CT, Brockbank JE ym. Familial aggregation of psoriatic arthritis. Ann Rheum Dis 2009;68: Lubrano E, Perrotta FM. Beyond TNF inhibitors: new pathways and emerging treatments for psoriatic arthritis. Drugs 2016;76: Castillo-Gallego C, Aydin SZ, Emery P ym. Magnetic resonance imaging assessment of axial psoriatic arthritis: extent of disease relates to HLA-B27. Arthritis Rheum 2013;65: Gladman DD. Clinical features and diagnostic considerations in psoriatic arthritis. Rheum Dis Clin North Am 2015;41: Suomalaisen lääkäriseura Duodecimin ja Suomen ihotautilääkäriyhdistyksen asettama työryhmä. Psoriaasi (iho ja nivelet). Käypä hoito -suositus Smolen JS, Braun J, Dougados M ym. Treating spondyloarthritis, including ankylosing spondylitis and psoriatic arthritis, to target: recommendations of an international task force. Ann Rheum Dis 2014;73: Schoels MM, Braun J, Dougados M ym. Treating axial and peripheral spondyloarthritis, including psoriatic arthritis, to target: results of a systematic literature search to support an international treat-to-target recommendation in spondyloarthritis. Ann Rheum Dis 2014;73: Coates LC. Treating to target in psoriatic arthritis. Curr Opin Rheumatol 2015;27: Schmitt J, Rosumeck S, Thomaschewski G ym. Efficacy and safety of systemic treatments for moderate-to-severe psoriasis: meta-analysis of randomized controlled trials. Br J Dermatol 2014;170: Taulukko 1. Nivelpsoriaasin tautimuodot. Epäsymmetrinen, erityisesti isoihin niveliin painottuva muutaman nivelen tulehdus (tavallisin) Moniniveltulehdus Puhtaasti kärkiniveliin painottuva niveltulehdus (liittyy tyypillisimmin nimenomaan nivelpsoriaasiin) Selkärankareumaa muistuttava tauti nivelpsoriaasin patogeneesissä. Viimeaikaiset havainnot viittaavat siihen, että interleukiinien IL-23/IL-17-akseli ja sen aktivaatio ovat merkittävässä asemassa psoriaasin ja nivelpsoriaasin patogeneesissä (5). Niiden merkittävää roolia patogeneesissä puoltaa myös IL-23:n ja IL-17:n estäjälääkkeiden hyvä teho sekä psoriaasin että nivelpsoriaasin hoidossa (7). Kliiniset oireet ja löydökset Oirekuva Niveloireet ilmaantuvat joko samanaikaisesti iho-oireiden kanssa, iho-oireiden jälkeen tai pienellä osalla potilaista jopa ennen iho-oireita. Nivelpsoriaasin oireita ovat nivelten arkuus, aamu jäykkyys ja turvotus sekä jänteiden kiinnityskohtien kipu. Tyypillisimpiä ovat alaraajapainotteiset, muutaman nivelen tai sormien kärkinivelten tulehdukset (taulukko 1). Oireena voi olla myös aamuyöstä herättävä alaselkäkipu, selkärangan jäykkyys ja liikearkuus. Monet potilaat kärsivät kynsimuutosten aiheuttamasta kivusta sekä kosmeettisesta haitasta. Kuva 1. Nivelpsoriaasille tyypillisiä kynsimuutoksia. A. Keskisormen kynnessä nähdään tyypillisiä kuoppia. B. Kynsimuutokset voivat olla myös varsin vaikeita. Löydökset Nivelturvotuksen toteaminen voi olla haasteellista sekä taudin alkuvaiheessa, kun turvotus voi olla lievää, että pidemmälle edenneessä taudissa, jossa uudisluunmuodostuksen aiheuttamat luiset paksunnokset vaikeuttavat turvotuksen toteamista. Nivelturvotuksen tulisi olla reumatologin toteamaa. Psoriaasiin voi liittyä voimakkaitakin nivelkipuja ilman nivelten turvotusta. Jos ainoana oireena ovat nivelkivut, ei nivelpsoriaasin diagnoosia voida tehdä. Niveltulehdus voi esiintyä saman sormen tai varpaan kaikissa nivelissä samanaikaisesti. Kynsimuutokset voivat olla ainoa viite siitä, että kyseessä on psoriaasi. Niitä liittyy usein kärkinivelten tulehduksiin. Psoriaasille ominaisia kynsimuutoksia ovat mm. kynnen irtoaminen, kynnessä todettavat kuopat tai kynnen paksuntuminen (kuva 1). Suomen Lääkärilehti 49/2016 vsk
4 15 Ash Z, Gaujoux-Viala C, Gossec L ym. A systematic literature review of drug therapies for the treatment of psoriatic arthritis: current evidence and metaanalysis informing the EULAR recommendations for the management of psoriatic arthritis. Ann Rheum Dis 2012;71: Tillett W, Jadon D, Shaddick G ym. Smoking and delay to diagnosis are associated with poorer functional outcome in psoriatic arthritis. Ann Rheum Dis 2013;72: Hojgaard P, Glintborg B, Hetland ML ym. Association between tobacco smoking and response to tumour necrosis factor alpha inhibitor treatment in psoriatic arthritis: results from the DANBIO registry. Ann Rheum Dis 2015;74: Li W, Han J, Qureshi AA. Smoking and risk of incident psoriatic arthritis in US women. Ann Rheum Dis 2012;71: Eder L, Thavaneswaran A, Chandran V, Cook RJ, Gladman DD. Obesity is associated with a lower probability of achieving sustained minimal disease activity state among patients with psoriatic arthritis. Ann Rheum Dis 2015;74: Di Minno MN Peluso R Iervolino S ym. Obesity and the prediction of minimal disease activity: a prospective study in psoriatic arthritis. Arthritis Care Res (Hoboken) 2013;65: Di Minno MN, Peluso R, Iervolino S ym. CaRRDs Study Group. Weight loss and achievement of minimal disease activity in patients with psoriatic arthritis starting treatment with tumour necrosis factor alpha blockers. Ann Rheum Dis 2014;73: Love TJ, Zhu Y, Zhang Y ym. Obesity and the risk of psoriatic arthritis: a population-based study. Ann Rheum Dis 2012;71: Sidonnaisuudet Kari K. Eklund: Konsultointipalkkiot (Abbvie, MSD, Pfizer), luentopalkkiot (Bristol-Myers-Squibb, Novartis, Pfizer). Kati Mykkänen: Matka-, majoitus- ja kokouskulut (Pfizer, UCB Pharma). Ritva Peltomaa: Ei sidonnaisuuksia. Entesiittejä eli jänteiden kiinnityskohdan tulehduksia todetaan jopa 35 %:lla nivelpsoriaasipotilaista taudin diagnoosi hetkellä, ja lähes 50 %:lla esiintyy entesiittejä jossain taudin vaiheessa. Tyypillisiä paikkoja ovat akillesjänteiden kiinnityskohdan tulehdukset sekä jalkapohjien plantaarifaskiitti. Entesiittejä voi esiintyä myös lantion alueella (esimerkiksi suoliluuharjanteen seudussa), istuinkyhmyn seudussa sekä reisiluun ison sarvennoisen jänteen kiinnityskohdassa (kliinisesti muistuttaa trokanterbursiittia). Entesiitit ovat usein hyvin invalidisoivia ja voivat heikentää potilaiden elämänlaatua. Sormien ja varpaiden makkaramaiset turvotukset eli daktyliitit (kuva 2) ovat niin ikään varsin tyypillisiä löydöksiä. Daktyliitissä tulehdusta on nivelissä, jänteissä sekä pehmytkudoksissa. Aktiivisessa daktyliitissä koko sormi tai varvas on kauttaaltaan punoittava, kivulias ja liike on rajoittunut. Hoitamattomana sormi tai varvas saattaa jäädä turvonneeksi ja liikerajoitteiseksi. Daktyliittejä todetaan jopa 30 %:lla potilaista nivelpsoriaasin alkuvaiheessa ja lähes joka toisella jossain vaiheessa. Laboratoriolöydökset Nivelpsoriaasipotilailla tulehdusarvot voivat olla täysin normaalit. Nivelpsoriaasipotilailla reumatekijä- ja sitrulliinivasta-ainetulokset ovat yleensä negatiiviset. HLA-B27-antigeeni assosioituu diagnoosivaiheessa selkärankalöydöksiin, mutta sillä ei ole yhteyttä myöhäisemmässä vaiheessa kehittyvään aksiaaliseen tautiin (8). Radiologiset löydökset Radiologisesti nivelpsoriaasimuutokset voidaan erottaa nivelreuman aiheuttamista muutoksista. Nivelpsoriaasissa voidaan todeta eroosioiden lisäksi uudisluunmuodostusta, luukalvon tulehduksia sekä ns. pencil in cup -muutoksia pienissä nivelissä (9) (kuva 3). Harvinaisessa ns. arthritis mutilans -muodossa sormien pieniä luita saattaa syöpyä kokonaan pois. Selkärangan alueen muutokset voivat muistuttaa selkärankareuman aiheuttamia muutoksia. Nivelpsoriaasissa nikamien väliset syndesmofyytit eli luusangat ovat kuitenkin usein jykevämpiä, epäsymmetrisiä ja muutosalueiden välissä voi esiintyä normaaleja nikamia. Sakroiliittimuutokset voivat nivelpsoriaasissa olla toispuolisia. Entesiitit voivat näkyä röntgenkuvissa sekä kaikututkimuksessa. Kuva 2. Toisen varpaan daktyliitti. Erotusdiagnostiikka Pieniin niveliin painottuvassa nivelpsoriaasissa oirekuva voi muistuttaa nivelreumaa, mutta artriitteja todetaan usein sormien ja varpaiden kärkinivelissä, toisin kuin nivelreumassa. Lisäksi nivelreumalle tyypillinen niveloireiden symmetrisyys puuttuu. Kärkinivelmuutosten vuoksi nivelpsoriaasin erottaminen nivelrikosta voi olla vaikeaa. Nivelrikossa aamujäykkyyden kesto on yleensä lyhempi, nivelturvotus vähäisempää ja radiologisesti muutokset eroavat toisistaan. Erotusdiagnostiikassa on syytä pitää mielessä trauman, sarkoidoosin, kihdin tai reaktiivisen artriitin mahdollisuus. Kliinikon voi olla vaikea erottaa psoriaasikynttä sienikynnestä. Negatiivinen sieniviljely viittaa psoriaasiin. Kynsimuutokset voivat heikentää käsien toimintakykyä, koska kivun lisäksi sormista tulee kömpelöt ja lisäksi kynsimuutokset altistavat infektioille. Hoito Nivelpsoriaasin hoito kehittyy jatkuvasti. Kuten nivelreumassakin, tavoitteena on remissio tai mahdollisimman vähäinen taudin aktiivisuus. Käypä hoito -suosituksen mukaisesti sekä psoriaasin että nivelpsoriaasin hoidon tavoitteena on oireiden minimointi, elämänlaadun parantaminen ja työ- ja toimintakyvyn säilyttäminen (10). Euroopan reumatologian kattojärjestö EU- LAR (European League Against Rheumatism) 3166 Suomen Lääkärilehti 49/2016 vsk 71
5 Kuva 3. Tyypillisiä nivelpsoriaasin aiheuttamia muutoksia PIP- ja DIP-nivelissä. Kuva: Antti Lamminen, HUS Kuvantaminen, Meilahden sairaala määrittelee vuoden 2015 suosituksessaan remission käsitteeksi nivelpsoriaasissa mahdollisimman vähäisen kliinisen sekä laboratoriokokein määritettävän tulehdusaktiivisuuden (11). Nivelpsoriaasin hoitoon ei ole vielä luotu selkeää treat-to-target-käytäntöä, jota voitaisiin käyttää pyrittäessä remissioon. Useimmissa tutkimuksissa hoidon tavoitteena on ollut turvonneiden ja arkojen nivelten lukumäärän väheneminen (12). Koska tautiin liittyy muitakin oireita kuin niveltulehdukset (entesiitit, daktyliitit, selkärangan oireet, ihopsoriaasi), pelkkää nivelten oireiden paranemista ei voida pitää riittävänä mittarina. Treat-to-target-konseptia nivelpsoriaasin hoitoon pyritään kuitenkin jatkuvasti kehittämään (13). Tulehduskipulääkkeet Jos potilaalla on nivelkipua ja entesiittejä ja korkeintaan yksi turvonnut nivel, voidaan lääkitys aloittaa NSAID-valmisteella ja seurata tilannetta. Turvonneisiin niveliin tulisi aina pyrkiä pistämään glukokortikoidia, sillä tämä on todennäköisesti nopein keino rauhoittaa niveltulehdus, vaikkei aiheesta varsinaisia tutkimuksia olekaan tehty. Eurooppalaisessa suosituksessa (10) suositellaan nivelpsoriaasin diagnoosin jälkeen aluksi 3 6 kuukauden ajaksi NSAID-valmisteita sekä turvonneiden nivelten hoitoa glukokortikoidi-injektioilla. Metotreksaatti ja muut perinteiset lääkkeet Jos ensilinjan hoidolla ei saada riittävää vastetta, voidaan lääkkeeksi aloittaa metotreksaatti. Toisaalta metotreksaattilääkitys voidaan aloittaa jo alkuvaiheessa, vaikka potilaalla ei olisi turvonneita niveliä, jos psoriaasin iho-oireet ovat vaikeat, koska metotreksaatti rauhoittaa niitä (14). Antireumaattisen lääkityksen eli käytännössä metotreksaatin aloittamista puoltaa myös se, että käsien tai jalkaterien röntgenkuvissa tai muiden nivelten kuvissa on todettavissa nivelpsoriaasille ominaisia eroosioita tai muita radiologisia muutoksia. Tällöin voidaan aloittaa lääkitys, vaikka vastaanottokäynnillä ei todettaisikaan nivelturvotuksia. Metotreksaattihoito aloitetaan annoksella 7,5 10 mg kerran viikossa ja annosta suurennetaan vähitellen pyrkien mg:aan viikossa. Metotreksaattia on saatavilla myös pistoksina, joita annetaan ihon alle niin ikään kerran viikossa. Yleinen haittavaikutus on pahoinvointi. Potilaille voi kirjoittaa pahoinvointilääkettä, esimerkiksi metoklopramidia, tarvittaessa käytettäväksi. Siirtyminen pistosmuotoiseen metotreksaattiin saattaa vähentää pahoinvointia ja sitä kannattaa kokeilla, ennen kuin metotreksaatti vaihdetaan toiseen lääkkeeseen. On kuitenkin hyvä muistaa, että jos metotreksaatti on suun kautta otettuna imeytynyt huonosti, pahoinvointi saattaa pahentuakin siirryttäessä ihonalaiseen antoon, koska tällöin metotreksaatti imeytyy tehokkaammin. Metotreksaatin kanssa käytetään foolihappoa 5 10 mg viikossa. Se tulee ottaa aikaisintaan 3 tuntia metotreksaatin jälkeen, koska muutoin metotreksaatin teho saattaa heikentyä. Metotreksaatti on teratogeeninen, ja siksi naisen tulee tauottaa lääkitys 3 kuukautta ennen toivottua hedelmöittymistä. Nykykäsityksen mukaan miehille lääkityksen tauottaminen ei ole tarpeen. Metotreksaattia käyttävän potilaan tulee käydä säännöllisesti verikokeissa. Hoitoa aloitettaessa suositellaan otettavaksi kokeet Suomen Lääkärilehti 49/2016 vsk
6 Taulukko 2. Nivelpsoriaasin hoitoon Suomessa käytössä olevat biologiset lääkkeet. Lääkeaine (kauppanimi) Vaikutusmekanismi Antotapa Adalimumabi (Humira) TNF:n salpaaja s.c. Etanersepti (Enbrel) TNF:n salpaaja s.c. Golimumabi (Simponi) TNF:n salpaaja s.c. Infliksimabi (Remicade, Remsima, Inflectra) TNF:n salpaaja i.v. Sertolitsumabipegoli (Cimzia) TNF:n salpaaja s.c. Ustekinumabi (Stelara) vasta-aine, estää IL-12- ja s.c. IL-23-signalointia Sekukinumabi (Cosentyx) IL-17A:n estäjä s.c. (TVK ja ALAT) kahden kuukauden ajan joka toinen viikko ja sen jälkeen kolmen kuukauden välein. Kreatiniini suositellaan tarkistettavaksi kuuden kuukauden välein. Jos potilas sairastuu vakavaan infektioon, jonka hoitoon tarvitaan antibioottia, metotreksaattihoito tulee keskeyttää sairauden ajaksi. Kuitenkaan esimerkiksi tavallisen flunssan yhteydessä hoitoa ei tarvitse tauottaa. Sama pätee myös muihin synteettisiin reumalääkkeisiin. Jos metotreksaatti ei sovi, voidaan käyttää vaihtoehtoina sulfasalatsiinia tai leflunomidia (15). Myös siklosporiinia voidaan käyttää, mutta nykyään biologisten lääkkeiden aikakaudella sen käyttö on jäänyt melko vähäiseksi haittojen mahdollisuuden vuoksi. Leflunomidi ei ole ihanteellinen vaihtoehto fertiili-ikäisten naisten Tavoitteena on remissio tai mahdollisimman vähäinen taudin aktiivisuus. nivelpsoriaasin hoitoon, koska se on teratogeeninen ja lääkityksen lopettamisesta tulisi olla kulunut kaksi vuotta, ennen kuin raskautta voi yrittää. Tarvittaessa leflunomidi voidaan kuitenkin poistaa elimistöstä esimerkiksi kolestyramiinilla. Sulfasalatsiini ja leflunomidi otetaan päivittäin. Sulfa- tai ASA-allergia ovat vastaaiheita sulfasalatsiinin käytölle. Leflunomidia ja siklosporiinia käytettäessä tulisi verenpainetta seurata säännöllisesti, koska lääkkeet voivat nostaa verenpainetta. Myös sulfasalatsiinin, leflunomidin ja siklosporiinin käytön aikana tulee laboratoriokokeita seurata säännöllisesti. Alkuvaiheen jälkeen kokeet tarkistetaan kolmen kuukauden välein. Biologiset lääkkeet EULAR:in suositusten mukaan jos synteettisillä antireumaattisilla lääkkeillä ei 6 kuukauden seurannassa saavuteta riittävää vastetta, voidaan siirtyä biologisiin lääkkeisiin. Suomalaisessa Käypä hoito -suosituksessa ei anneta biologisen lääkkeen aloitukselle selkeitä aikamääreitä. Jos potilaalla ei todeta ennustetta heikentäviä tekijöitä, joita ovat vähintään 5 turvonnutta niveltä, radiologiset muutokset, koholla oleva lasko tai CRP ja daktyliitit, voidaan ennen biologista lääkettä kokeilla toista synteettistä antireumaattista lääkettä. Jos taas nivelpsoriaasi aiheuttaa magneettikuvauksella todennettua tulehdusta selkärangan alueella, ei synteettisillä antireumaattisilla lääkkeillä tutkimusten mukaan ole riittävää tehoa ja biologinen lääkitys voidaan aloittaa, jos NSAID:n tai mahdollisesti sulfasalatsiinin käyttö ei riittävästi rauhoita oireita. Seitsemällä biologisella lääkkeellä on Suomessa myyntilupa nivelpsoriaasin hoitoon ( tilanne 8/2016) (taulukko 2). Adalimumabi, etanersepti, golimumabi, infliksimabi ja sertolitsumabipegoli ovat TNF-a:n salpaajia, ja niillä kaikilla on rajoitettu erityiskorvattavuus. Ustekinumabi on IL-12/23:n estäjä, ja sillä on rajoitettu peruskorvattavuus. Sekukinumabi on IL-17A-vasta-aine, ja sille on juuri myönnetty rajoitettu peruskorvattavuus. Apremilasti on fosfodiesteraasi 4:n estäjä. Se ei ole biologinen lääke, vaan kuuluu ryhmään kohdennetut synteettiset antireumaattiset lääkkeet. Lääke on tablettimuotoinen ja se otetaan päivittäin. Vertailevia tutkimuksia siitä, mikä biologinen lääkitys olisi nivelpsoriaasissa tehokkain, ei ole riittävästi. Kaikki markkinoilla olevat lääkkeet on kuitenkin todettu tehokkaiksi. Nivelpsoriaasipotilaita perusterveydenhuollossa kohtaavan lääkärin on ehkä tärkeintä muistaa, että tarjolla on useita tehokkaita vaihtoehtoja eikä potilaan lähettämisessä reumatologille kannata odottaa pitkään, jos tauti on aktiivinen synteettisestä reumalääkityksestä huolimatta. Riskitekijät ja liitännäissairaudet Nivelpsoriaasia sairastavien hoidossa tulisi kiinnittää huomiota myös lisääntyneeseen sydän- ja 3168 Suomen Lääkärilehti 49/2016 vsk 71
7 Metabolisen oireyhtymän hoitoon panostaminen on merkittävä osa hoitoa. verisuonitautien riskiin, kuten psoriaasipotilaidenkin hoidossa. Tupakoinnin lopettaminen on kenelle tahansa suositeltavaa, mutta nivelpsoriaasipotilailla tupakoinnin on lisäksi todettu johtavan huonompaan toiminnalliseen tulokseen (16). Tupakoivat nivelpsoriaasipotilaat saivat myös etanersepti- ja infliksimabihoitoon huonomman vasteen kuin tupakoimattomat (17). Nurses Health Studyn potilaan aineistossa todettiin nivelpsoriaasin esiintyvyyden kumulatiivinen lisääntyminen tupakoinnin määrän kasvaessa ja tupakoinnin todettiin itsessään olevan riskitekijä nivelpsoriaasin puhkeamiselle (18). Ylipainoa tulisi myös välttää. Ylipainoisten nivelpsoriaasipotilaiden todettiin saavuttavan taudin minimaalisen aktiivisuuden harvemmin kuin muut (19,20). Kun ylipainoisten potilaiden paino putosi yli 5 % lähtöpainosta, he saavuttivat paremmin taudin minimaalisen aktiivisuuden TNF-a:n salpaajia käytettäessä (21). Toisessa tutkimuksessa potilaan aineistossa todettiin ylipainon ennustavan nivelpso riaasin puhkeamista psoriaasipotilaille ja riski oli lineaarinen suhteessa ylipainon määrään (22). Nivelpsoriaasin hoidossa tavoitteena on remissio tai taudin mahdollisimman vähäinen aktiivisuuteen, mutta myös metabolisen oireyhtymän hoitoon panostaminen on merkittävä osa nivelpsoriaasipotilaiden hoitoa. English summary in english Psoriatic arthritis a joint disease with many faces Suomen Lääkärilehti 49/2016 vsk
8 English summary Kari Eklund Professor, Head of Department The Inflammation Center, Department of Rheumatology, Helsinki University Central Hospital Kari K. Eklund, Kati Mykkänen, Ritva Peltomaa Psoriatic arthritis a joint disease with many faces Psoriatic arthritis (PsA) belongs to the group of the spondyloarthropathies. The pathogenesis of PsA is not known but recent studies suggest that activation of the innate immune system and in particular activation of the interleukin (IL)-23/IL-17 axis plays a key role in the pathogenesis. The typical clinical features of PsA include asymmetric oligoarthritis, enthesitis, inflammatory spine disease and nail changes. In the treatment of PsA non-steroidal anti-inflammatory drugs (NSAIDs) and synthetic antirheumatic drugs such as methotrexate form the first line of treatment. If the conventional medication fails, biological drugs such as anti TNF-blockers can be started. 3169a Suomen Lääkärilehti 49/2016 vsk 71
Selkärankareuman hoito. Riitta Tuompo 31.3.2012
Selkärankareuman hoito Riitta Tuompo 31.3.2012 Sidonnaisuudet Osallistunut kotimaisiin ja ulkomaisiin koulutuksiin yrityksen tuella (Abbott, BMS, MSD, Mundipharma, Pfizer, Roche, UCB) Luentopalkkioita
LisätiedotTIETOA REUMATAUDEISTA. Selkärankareuma
TIETOA REUMATAUDEISTA 1 Selkärankareuma Selkärankareuma (muita nimiä Bechterewin tauti, spondyloarthritis ankylopoetica) on reumasairaus joka nimensä mukaisesti aiheuttaa oireita ja tulehdusta selkärangassa.
LisätiedotTreat2Target Uudet nivelreuman luokittelukriteerit
Treat2Target Uudet nivelreuman luokittelukriteerit Nivelreuman hoidon päämäärät Pitkäaikaisen elämänlaadun parantaminen oireiden väheneminen nivelvaurioiden jarruttaminen toimintakyvyn palauttaminen sosiaalisen
LisätiedotNivelpsoriaasin hoito ja ennuste. Timo Yli-Kerttula, yl Reumasairauksien yksikkö 11.11.2015
Nivelpsoriaasin hoito ja ennuste Timo Yli-Kerttula, yl Reumasairauksien yksikkö 11.11.2015 Nivelpsoriaasin hoitolinjat Kokonaisvaltainen sekä nivel- että ihosairauden hoito Tulehduksen kontrollointi, oireiden
LisätiedotOnko sinulla psoriaasi? Voisiko kysymyksessä olla nivelpsoriaasi?
Onko sinulla psoriaasi? Voisiko kysymyksessä olla nivelpsoriaasi? Sisällysluettelo s. 3 Mikä on nivelpsoriaasi? s. 3 Mitkä ovat nivelpsoriaasin oireet? s. 4 Mitä oireita minun pitäisi tarkkailla? s. 5
LisätiedotUusin tieto vahvistaa biologisen reumalääkkeen ja. metotreksaatin yhdistelmähoidon tehokkuuden
Lehdistötiedote 10.6.2004 (julkaistavissa kello 11.15) Uusin tieto vahvistaa biologisen reumalääkkeen ja metotreksaatin yhdistelmähoidon tehokkuuden Kansainvälisen TEMPO- nivelreumatutkimuksen toisen vuoden
Lisätiedotwww.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro LASTENREUMA 2. LASTENREUMAN ALATYYPIT 2.1 Esiintyykö taudista erilaisia muotoja? Lastenreuma jaetaan alatyyppeihin sen mukaan, monessako nivelessä tulehdusta
LisätiedotLääkkeiden tauotus reumasairauksissa Ekman P ja Yli-Kerttula T POTILASOHJE 1 (7)
POTILASOHJE 1 (7) Lääkkeiden tauotus reumasairauksissa Ekman P ja Yli-Kerttula T Sisällysluettelo Leikkaukset... 2 Hammastoimenpiteet... 2 Infektiot... 2 Rokotukset... 2 Raskaus... 3 ASA... 3 Tulehduskipulääkkeet
LisätiedotLääkkeiden tauotus reumasairauksissa Ekman P ja Yli-Kerttula T
OHJE AMMATTILAISILLE 1 (7) Lääkkeiden tauotus reumasairauksissa Ekman P ja Yli-Kerttula T Sisällysluettelo Leikkaukset... 2 Hammastoimenpiteet... 2 Infektiot... 2 Rokotukset... 2 Raskaus... 3 ASA... 3
LisätiedotSuomessa lastenreumaa sairastaa noin 2 300 lasta. Perinteiset ja biologiset reumalääkkeet KOHTI YKSILÖLLISTETTYÄ LASTENREUMAN LÄÄKEHOITOA
PEKKA LAHDENNE Lastenreumatologi, lastentautien dosentti Lastenklinikka, Helsingin yliopisto ja Helsingin yliopistollinen keskussairaala Perinteiset ja biologiset reumalääkkeet KOHTI YKSILÖLLISTETTYÄ LASTENREUMAN
LisätiedotSUOSITUS REUMADIAGNOOSIEN KÄYTÖSTÄ NIVELTULEHDUKSISSA TAUSTAMUISTIO
14. TOUKOKUUTA 2019 SUOSITUS REUMADIAGNOOSIEN KÄYTÖSTÄ NIVELTULEHDUKSISSA TAUSTAMUISTIO REUMASAIRAUKSIEN KOORDINAATIOKESKUS JA SUOMEN REUMATOLOGINEN YHDISTYS TYÖRYHMÄ: TUULIKKI SOKKA-ISLER, JARNO RUTANEN
LisätiedotSelkärankareuma ja aksiaalinen spondyloartopatia
Selkärankareuma ja aksiaalinen spondyloartopatia Reumasymposium 12.10.2016, Jyväskylä Reumatologian el. Juha Asikainen Keski-Suomen keskussairaala Historiaa 1600 -luvulla todettiin obduktio tutkimuksissa
LisätiedotPsoriaasin uudet hoidot
Psoriaasin uudet hoidot * Erik.lääk Risto Oksman * Mehiläinen, Turku * Terveystalo, Turku Mehiläinen 1 Plakkipsori Mehiläinen 2 Pisarapsori Mehiläinen 3 Nivelpsori Mehiläinen 4 Hiuspohjan psori Mehiläinen
LisätiedotBiologiset reumalääkkeet käytännön kokemukset rekisteritulosten valossa
Liisa Virkki, Kalle Aaltonen ja Dan Nordström TEEMA: REUMATOLOGIA Biologiset reumalääkkeet käytännön kokemukset rekisteritulosten valossa Kansallisen biologisten lääkkeiden rekisterin avulla seurataan
LisätiedotIhopsoriaasin hoitaminen. Anna Jussila, LL, erikoistuvan vaiheen lääkäri SATSHP, Ihotautien poliklinikka
Ihopsoriaasin hoitaminen Anna Jussila, LL, erikoistuvan vaiheen lääkäri SATSHP, Ihotautien poliklinikka Hoidon tavoitteet 1. Oireiden minimointi 2. Elämänlaadun parantaminen 3. Työ- ja toimintakyvyn säilyttäminen
LisätiedotNivelreuman biologinen lääkehoito
Nivelreuman biologinen lääkehoito 6.2.2015 Pia Isomäki TAYS reumakeskus Sidonnaisuudet: Abbvie Oy, Bristol-Myers Squibb, GlaxoSmithKline Oy, MSD Finland Oy, Pfizer Oy, Roche Oy, UCB Pharma Oy Finland Nivelreuman
LisätiedotKANSALLINEN REUMAREKISTERI (ROB-FIN)
KANSALLINEN REUMAREKISTERI (ROB-FIN) Prospektiivinen kohorttitutkimus tulehduksellisia reumasairauksia sairastavista potilaista Suomen reumatologisen yhdistyksen (SRY) vuonna 1999 perustama Tiedonkeruu
Lisätiedotaikuiset, joilla on nivelpsoriaasi (sairaus, joka aiheuttaa punaisia, hilseileviä läiskiä iholla ja niveltulehdusta);
EMA/178267/2015 EMEA/H/C/000481 EPAR-yhteenveto adalimumabi Tämä on yhteenveto Euroopan julkisesta arviointilausunnosta (EPAR), joka koskee -valmistetta. Tekstissä selitetään, miten lääkevalmistekomitea
LisätiedotSOPIVIA RAUHALLISEN VAIHEEN LIIKUNTALAJEJA
liiketaitoa ja tasapainoa sekä ylläpitää valmiutta selvitä omatoimisesti ja henkistä kuntoa. Rentoutuminen on yksi liikunnan hyödyistä. Niveltulehduksen sijainti vaikuttaa lajin valintaan myös sairauden
LisätiedotUudet oivallukset kampittavat selkärankareuman etenemistä
Uudet oivallukset kampittavat selkärankareuman etenemistä Reuma-lehti 2/2012 Professori Dan Nordström: Magneettikuvauksella varmistetut varhaiset diagnoosit ja uudet lääkkeet ovat auttaneet kampittamaan
LisätiedotNuoruusiän Spondylartriitti Ja Entesiittiin Liittyvä Niveltulehdus (Spa-Era)
www.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro Nuoruusiän Spondylartriitti Ja Entesiittiin Liittyvä Niveltulehdus (Spa-Era) 1. MIKÄ ON NUORUUSIÄN SPONDYLARTRIITTI JA ENTESIITTIIN LIITTYVÄ NIVELTULEHDUS
LisätiedotTavallisimmat syyt nivelkipuun lienevät nivelrikko. Tulehtunut nivel. Näin tutkin. Kliininen tutkimus
Näin tutkin Riitta Luosujärvi tuntuu pehmeän jähmeältä. Nivelreumassa tulehtuneen nivelen ihon väri on normaali, septisessä artriitissa ja kihdissä iho punoittaa. Nivelturvotukseen liittyy usein nivelen
LisätiedotBIOLOGISTEN LÄÄKKEIDEN KUSTANNUSVAIKUTTAVUUS NIVELREUMASSA Loppuraportti
1 Marja Blom 31.1.2017 Kelan rahoittama tutkimushanke (Dnro 31/26/2012) BIOLOGISTEN LÄÄKKEIDEN KUSTANNUSVAIKUTTAVUUS NIVELREUMASSA Loppuraportti Osatutkimus 1. Biologisten lääkkeiden kustannusvaikuttavuus
LisätiedotPsorin uudet hoidot. Elina Heikkilä LT, ihotautien ja allergologian el Mehiläinen Turku Kuvat mm. Raimo Suhonen
Psorin uudet hoidot Elina Heikkilä LT, ihotautien ja allergologian el Mehiläinen Turku Kuvat mm. Raimo Suhonen Tuttua juttua Psoria sairastaa noin 150 000 suomalaista Puolella tauti alkaa alle 40-vuotiaana
LisätiedotNuoruusiän Spondylartriitti Ja Entesiittiin Liittyvä Niveltulehdus (Spa-Era)
www.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro Nuoruusiän Spondylartriitti Ja Entesiittiin Liittyvä Niveltulehdus (Spa-Era) 2. TAUDIN TOTEAMINEN JA HOITO 2.1 Miten tauti todetaan? Tauti todetaan nuoruusiän
LisätiedotBenepali on ensimmäinen etanerseptin biosimilaari - Sic!
Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 1/2016 BIOLOGISET LÄÄKKEET Benepali on ensimmäinen etanerseptin biosimilaari Taina Methuen, Niklas Ekman, Pekka Kurki / Kirjoitettu 22.4.2016 / Julkaistu 10.5.2016 Benepali
LisätiedotErityisesti tehokkaat biologiset lääkkeet ovat muuttaneet hoidon tavoitetasoa merkittävästi.
Oireeton lapsuus Reuma-lehti 1/2016 (2.3.2016) Lastenreuman hoito on mullistunut viimeisen viidentoista vuoden aikana. Hoidon tavoitteena on nykyisin remissio eli niveltulehduksen täydellinen sammuttaminen.
LisätiedotReumataudit ja raskaus
Reumataudit ja raskaus Perhesuunnitteluun liittyvät asiat ovat monelle reumasairautta potevalle naiselle tärkeitä, arkoja ja usein myös ongelmallisia. Reumalääkkeiden käytöstä ennen raskauden alkua ja
LisätiedotFirmagon eturauhassyövän hoidossa
Firmagon eturauhassyövän hoidossa Käytännön tietoa ja ohjeita potilaalle Eturauhassyöpään sairastuminen ja sen hoito aiheuttavat uuden elämäntilanteen. Mielessä voi pyöriä monia kysymyksiä. Ajatusten kanssa
LisätiedotNIVELPSORIASIS MISTÄ NIVELPSORIASIS JOHTUU? MILLAISIA NIVELPSORIASIKSEN OIREET OVAT? 2 Nivelpsoriasis
Nivelpsoriasis opas NIVELPSORIASIS Niveloireet ovat tavallisia psoriasista sairastavilla potilailla. Kroonista niveltulehdusta on todettu noin 10 prosentilla psoriasispotilaista ja jopa 50 prosentilla
LisätiedotBIOLOGISTEN LÄÄKKEIDEN KUSTANNUSVAIKUTTAVUUS KESKIVAIKEAN JA VAIKEAN IHO- JA NIVELPSORIAASIN HOIDOSSA JÄRJESTELMÄLLINEN KIRJALLISUUSKATSAUS
BIOLOGISTEN LÄÄKKEIDEN KUSTANNUSVAIKUTTAVUUS KESKIVAIKEAN JA VAIKEAN IHO- JA NIVELPSORIAASIN HOIDOSSA JÄRJESTELMÄLLINEN KIRJALLISUUSKATSAUS Panu Teittinen Helsingin yliopisto Farmasian tiedekunta Farmakologian
Lisätiedotwww.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro Lääkehoito 13. Biologiset lääkkeet Aivan viime vuosina on taudin hoidossa avautunut uusia näköaloja niin kutsuttujen biologisten lääkkeiden myötä. Biologisiksi
LisätiedotMitä eroa on selkärankareumalla ja aksiaalisella spondyloartropatialla ja onko sillä väliä?
Dan Nordström ja Markku Kauppi TEEMA: REUMATOLOGIA Mitä eroa on selkärankareumalla ja aksiaalisella spondyloartropatialla ja onko sillä väliä? Selkärankareuman diagnostisiin kriteereihin on kuulunut röntgenkuvissa
LisätiedotMuut nimet: Mixed connective tissue disease =MCTD, sekamuotoinen sidekudostauti, epäspesifinen/määrittelemätön sidekudostauti
Muut nimet: Mixed connective tissue disease =MCTD, sekamuotoinen sidekudostauti, epäspesifinen/määrittelemätön sidekudostauti Vuonna 1972 amerikkalainen reumatologi Gordon Sharp kuvasi uuden sidekudostaudin
LisätiedotNivelpsorin erityispiirteet
Nivelpsorin erityispiirteet Tuomas Rannio, vt. oyl, reumatologi Yleistä Kuuluu spondyloartropatia -kirjon sairauksiin Selkärankareuma Reaktiivinen artriitti Kroonisiin suolistosairauksiin (Crohnin tauti,
LisätiedotTulehduksellisten reumatautien uudet biologiset lääkkeet
Katsaus Marjatta Leirisalo-Repo Tulehduksellisten reumatautien uudet biologiset lääkkeet Biologiset lääkkeet ovat täsmälääkkeitä, joiden vaikutukset kohdistuvat tulehduksenvälittäjäaineisiin tai immuunijärjestelmän
LisätiedotLastenreuma puhkeaa varhain. Puolet kaikista
Katsaus Pirkko Pelkonen Maassamme sairastuu vuosittain noin 140 150 lasta pitkittyvään niveltulehdukseen, jolle ei ole todettavissa infektio- tai muuta spesifistä etiologiaa. Näitä artriitteja kutsutaan
LisätiedotPSORIASIKSEN HOIDON BARO METRI NYKYTILA SUOMESSA. Janssen & Psoriasisliitto
PSORI PSORIASIKSEN HOIDON BARO NYKYTILA SUOMESSA METRI Janssen & Psoriasisliitto Psoriasis on ihon ja nivelten monimuotoinen, krooninen, usein suvuittain esiintyvä immunologinen tulehdustauti. Iho- ja
Lisätiedotnivelpsorias Tuntematon tutuksi lääkäreille ja potilaille Reumatautien ylilääkäri Riitta Luosujärvi:
Reumatautien ylilääkäri Riitta Luosujärvi: Tuntematon nivelpsorias tutuksi lääkäreille ja potilaille Nivelpsorin tunnistaminen kuuluu kaikille. Lampun pitää syttyä siellä, missä psoriasista sairastavaa
LisätiedotHoitopolku reumataudeissa. Suvi Peltoniemi, LL, reumatologiaan erikoistuva lääkäri HUS
Hoitopolku reumataudeissa Suvi Peltoniemi, LL, reumatologiaan erikoistuva lääkäri HUS KUNTOUTUSSEMINAARI, TAMPERE 23.11.2018 Sidonnaisuudet Luento- ja asiantuntijapalkkioita: Abbvie, Celgene, Eli Lilly,
LisätiedotMiten edetä niveltulehduksissa?
Miten edetä niveltulehduksissa? POTILAS ja OIREET 30.11.12 Dan Nordström reumatologi,, HYKS 1 Polyartikulaarinen akuutti kihti 2 0-kuva 12 kk Eroosion kehitys 2 v 3 osteofyytti marginaalinen syndesmofyytti
LisätiedotSISÄLLYS. Kirjan painatus- ja julkaisutietoja ISDN Helsinki 2012 Ulkoasu: Heikki Nuutinen Design
SISÄLLYS Kirjan painatus- ja julkaisutietoja ISDN Helsinki 2012 Ulkoasu: Heikki Nuutinen Design Lukijalle.. 7 1. Nivelreuma.. 9 1.1 Nivelreuma tänään 9 1.2 Yleistä nivelreumasta.. 9 1.3 Miksi nivelet sairastuvat..
Lisätiedotwww.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro LASTENREUMA 3. DIAGNOOSI JA HOITO 3.1 Mikä merkitys laboratoriokokeilla ja muilla tutkimuksilla on? Laboratoriokokeet tukevat taudin diagnosointia nivel- ja
Lisätiedotwww.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro PAPA-oireyhtymä Versio 2016 1. MIKÄ ON PAPA-OIREYHTYMÄ? 1.1 Mikä se on? PAPA on lyhenne englannin sanoista "Pyogenic Arthritis, Pyoderma gangrenosum and Acne",
LisätiedotCosentyx-valmisteen (sekukinumabi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto
EMA/775515/2014 Cosentyx-valmisteen (sekukinumabi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto Tämä on Cosentyx-valmisteen riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joilla varmistetaan,
LisätiedotNivelreuman varhainen diagnoosi ja hoito tavoitteena remissio
Timo Möttönen, Heidi Mäkinen ja Kari Puolakka TEEMA: REUMATOLOGIA Nivelreuman varhainen diagnoosi ja hoito tavoitteena remissio Nivelreuman diagnoosi on tehtävä varhain. Näin luodaan edellytykset estää
LisätiedotNLRP12-geeniin liittyvä toistuva kuume
www.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro NLRP12-geeniin liittyvä toistuva kuume 1. MIKÄ ON NLRP12-GEENIIN LIITTYVÄ TOISTUVA KUUME? 1.1 Mikä se on? NLRP12-geeniin liittyvä toistuva kuume on perinnöllinen
LisätiedotSelkärankareuma. Katsaus. Luokittelukriteerit
Katsaus MATTI LAITINEN JA MARKKU HAKALA Selkärankareuma Selkärankareuma on krooninen sairaus, jossa esiintyy reumaattista tulehdusta erityisesti selkärangan nivelissä ja jänne-luuliitoksissa erityispiirteenään
LisätiedotNivelreuman luokittelukriteerit uudistuivat mikä muuttuu?
Nivelreuman luokittelukriteerit uudistuivat mikä muuttuu? Jenni Kauppi Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö Joulukuu 2013 Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö
LisätiedotLastenreuman lääkehoidossa ollaan jokseenkin
Näin hoidan -kirjoituskilpailu Visa Honkanen ja Pekka Lahdenne Tehostuneen lääkehoidon ansiosta lastenreuman ennuste on huomattavasti parantunut. Nykyisen aktiivisen lääkehoitokäytännön perustana ovat
LisätiedotPsoriaasin patogeneesi ja systeeminen hoito. Mälkönen, Tarja.
https://helda.helsinki.fi Psoriaasin patogeneesi ja systeeminen hoito Mälkönen, Tarja 2016 Mälkönen, T 2016, ' Psoriaasin patogeneesi ja systeeminen hoito ' Suomen lääkärilehti, Vuosikerta. 71, Nro 49,
LisätiedotCrmo Eli Toistuva Pitkäaikainen Monipesäkkeinen Osteomyeliitti
www.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro Crmo Eli Toistuva Pitkäaikainen Monipesäkkeinen Osteomyeliitti Versio 2016 1. MIKÄ ON CRMO? 1.1 Mikä se on? Toistuva pitkäaikainen monipesäkkeinen osteomyeliitti
LisätiedotTulehduksellisen selkäsairauden diagnostiikka ja hoito
Katsaus LINKKI LIITTEESEEN Liite 1 tieteessä Markus Paananen LT, terveyskeskuslääkäri Oulunkaaren kuntayhtymä, Vaalan terveysasema Eeva Alasaarela LT, sisätautien ja reumasairauksien erikoislääkäri, OYS,
LisätiedotMitä vaikuttavuusnäytöllä tehdään? Jorma Komulainen LT, dosentti Käypä hoito suositusten päätoimittaja
Mitä vaikuttavuusnäytöllä tehdään? Jorma Komulainen LT, dosentti Käypä hoito suositusten päätoimittaja Sidonnaisuudet Käypä hoito päätoimittaja, Duodecim Palveluvalikoimaneuvoston pysyvä asiantuntija,
LisätiedotSpondylartropatioiden moderni kuvantaminen
Spondylartropatioiden moderni kuvantaminen Antti Lamminen osastonylilääkäri HUS Kuvantaminen, HYKS Meilahden sairaala Kuvantamislöydökset ovat aina olleet oleellisessa roolissa selkärankareuman ja muiden
LisätiedotLäpimurto ms-taudin hoidossa?
Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Kansainvälisen tutkijaryhmän kliiniset kokeet uudella lääkkeellä antoivat lupaavia tuloksia sekä aaltoilevan- että ensisijaisesti etenevän ms-taudin
LisätiedotPalmoplantaarinen pustuloosi PPP-opas
Palmoplantaarinen pustuloosi PPP-opas Palmoplantaarinen pustuloosi, PPP, on rakkuloiva kämmenten ja jalkapohjien ihosairaus. Yleisin sairastumisikä on 30 50 ikävuoden vaiheilla, vaikka poikkeuksiakin on.
LisätiedotDira Eli Interleukiini-1-Reseptorin Salpaajan Puute
www.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro Dira Eli Interleukiini-1-Reseptorin Salpaajan Puute Versio 2016 1. MIKÄ ON DIRA? 1.1 Mikä se on? DIRA on lyhenne sanoista "Deficiency of IL-1-Receptor Antagonist"
LisätiedotPitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista - Sic!
Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 2/2016 TEEMAT Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista Hannu Koponen / Kirjoitettu 8.4.2016 / Julkaistu 3.6.2016 Psykoosipotilaiden
LisätiedotNivelreuman luokittelukriteerit uudistuivat mikä muuttuu?
tieteessä Jenni Kauppi LK Tampereen yliopisto, lääketieteen laitos jenni.kauppi@uta.fi Markku Hakala dosentti, osastonylilääkäri Päijät-Hämeen keskussairaala Heidi Mäkinen LT, apulaisylilääkäri Tampereen
LisätiedotUutta lääkkeistä: Ulipristaali
Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 3/2012 UUTTA LÄÄKKEISTÄ Uutta lääkkeistä: Ulipristaali Annikka Kalliokoski Esmya, 5 mg tabletti, PregLem France SAS. Ulipristaaliasetaattia voidaan käyttää kohdun myoomien
LisätiedotNeotigason ja psoriaasin hoito
Neotigason ja psoriaasin hoito Tärkeää! Naiset: Neotigason on teratogeeninen eli sikiövaurioita aiheuttava eikä sitä saa missään» tapauksessa käyttää jos olet raskaana tai suunnittelet raskautta. Raskauden
LisätiedotEtsitkö tehokasta ja pitkäkestoista lievitystä nivelrikon aiheuttamaan kipuun*?
Etsitkö tehokasta ja pitkäkestoista lievitystä nivelrikon aiheuttamaan kipuun*? Auta lievittämään nivelrikon aiheuttamaa kipua kertainjektiohoidolla. 1 DUROLANE on kertainjektiohoito, joka on tarkoitettu
LisätiedotPsoriasis-symposium 28.10.2005. Uusista lääkkeistä toivoa psoriasiksen hoitoon
Tähän liitteeseen on koottu psoriasissymposiumin esitelmien yhteenvedot samassa järjestyksessä kuin esitelmät pidettiin. Tekstit on toimittanut Ritva Siikamäki. Psoriasis-symposiumin puhujina olivat mm.
LisätiedotAMGEVITA (adalimumabi)
AMGEVITA (adalimumabi) Potilaskortti - Lapset Tässä kortissa on tärkeitä turvallisuustietoja Amgevitavalmisteesta. Huom: Näytä tämä kortti aina, kun asioit lapsesi lääkärin tai muun terveydenhuoltohenkilöstön
LisätiedotMiten tuoretta nivelreumaa hoidetaan Suomessa?
tieteessä Heidi Mäkinen LT, apulaisylilääkäri Tampereen yliopistollinen sairaala heidi.m.makinen@pshp.fi Vappu Rantalaiho LT, erikoislääkäri Tampereen yliopistollinen sairaala Laura Pirilä LT, erikoislääkäri
LisätiedotRokotukset lasten tulehduksellisissa reumasairauksissa 2.4.2012
1 Rokotukset lasten tulehduksellisissa reumasairauksissa 2.4.2012 1. Yleistä - Lastenreuma alkaa harvoin alle 1 vuoden iässä, minkä ansiosta lastenreuman diagnoosihetkellä suurin osa kansallisen rokotusohjelman
LisätiedotBiologiset lääkkeet vaikuttavat tautien
KATSAUS TEEMA Pekka Hannonen, Tapio Rantanen ja Airi Jussila Mitä biologiset lääkkeet ovat muuttaneet tulehduksellisten reuma-, iho- ja suolistosairauksien hoidossa? Biologiset valmisteet ovat nopeimmin
LisätiedotAMGEVITA (adalimumabi)
AMGEVITA (adalimumabi) Potilaskortti - Lapset Tässä kortissa on tärkeitä turvallisuustietoja Amgevitavalmisteesta. Huom: Näytä tämä kortti aina, kun asioit lapsesi lääkärin tai muun terveydenhuoltohenkilöstön
LisätiedotSairaanhoito ja siihen liittyvä kuntoutus sekä yhteistyö ja ohjaus Kelan kuntoutukseen. REUMASAIRAUDET Eeva Alasaarela LT, erikoislääkäri
Sairaanhoito ja siihen liittyvä kuntoutus sekä yhteistyö ja ohjaus Kelan kuntoutukseen REUMASAIRAUDET Eeva Alasaarela LT, erikoislääkäri TYÖNJAKO Missä tules-potilaita tutkitaan ja hoidetaan? 1. Perusterveydenhuolto
LisätiedotPOTILAAN OPAS MAVENCLAD. Potilaan opas. Kladribiini (MAVENCLAD) RMP, versio 1.0 Fimean hyväksymä
MAVENCLAD Potilaan opas POTILAAN OPAS RISKIENHALLINNAN KOULUTUSMATERIAALI FI/CLA/1117/0050 Tärkeää tietoa MAVENCLAD-hoidon aloittaville potilaille Sisällys MAVENCLAD-valmisteen esittely Kuinka MAVENCLAD-hoito
LisätiedotPolymyalgia Rheumatica. Tia Sandström sis el, reumatol.eval. Reumatologian alueellinen koulutuspäivä 1.10.2015
Polymyalgia Rheumatica Tia Sandström sis el, reumatol.eval. Reumatologian alueellinen koulutuspäivä 1.10.2015 Sidonnaisuudet Kongressimatkoja: BMS, MSD, Roche Polymyalgia rheumatica Tavallisin inflammatorinen
LisätiedotINFLECTRA SEULONTAKORTTI
Demyelinoiva sairaus Jos potilaalla on aiempi tai äskettäin puhjennut demyelinioiva sairaus, anti-tnf-hoidon hyödyt ja haitat on arvioitava huolellisesti ennen INFLECTRA -hoidon aloitusta. INFLECTRA -hoidon
LisätiedotAikuisen uveiittipotilaan valmistautuminen kaihileikkaukseen. Mira Siiskonen, el OYS SSLY Levillä
Aikuisen uveiittipotilaan valmistautuminen kaihileikkaukseen Mira Siiskonen, el OYS SSLY Levillä 23.3.2017 Luentopalkkioita Santen Konsulttipalkkioita Bayer Abbvie Kongressimatkoja Bayer Abbvie Allergan
LisätiedotAppendisiitin diagnostiikka
Appendisiitti score Panu Mentula LT, gastrokirurgi HYKS Appendisiitin diagnostiikka Anamneesi Kliiniset löydökset Laboratoriokokeet Ł Epätarkka diagnoosi, paljon turhia leikkauksia 1 Insidenssi ja diagnostinen
LisätiedotLIITE I VALMISTEYHTEENVETO
LIITE I VALMISTEYHTEENVETO 1 Tähän lääkkeeseen kohdistuu lisäseuranta. Tällä tavalla voidaan havaita nopeasti uutta turvallisuutta koskevaa tietoa. Terveydenhuollon ammattilaisia pyydetään ilmoittamaan
LisätiedotHoitavan yksikön näkökulmaa lastenreuman kuntoutukseen 30.8.10. Paula Vähäsalo Lastenreumatologi OYS, Lasten ja nuorten klinikka
Hoitavan yksikön näkökulmaa lastenreuman kuntoutukseen 30.8.10 Paula Vähäsalo Lastenreumatologi OYS, Lasten ja nuorten klinikka Lastenreuma Määritelmä ja luokittelu Yleisyys Lastenreuman erityispiirteet
LisätiedotVALTAKUNNALLINEN ERIKOISLÄÄKÄRIKUULUSTELU REUMATOLOGIA
VALTAKUNNALLINEN ERIKOISLÄÄKÄRIKUULUSTELU REUMATOLOGIA ARVOSTELUPERUSTEET 0-6 pistettä/kysymys 36 pistettä hyväksymisraja 18 pistettä ei yhtään 0-vastausta 12.10.2012 1. Nivelreuman hoitoon käytettävien
LisätiedotPerusseikkoja julkista yhteenvetoa varten
Perusseikkoja julkista yhteenvetoa varten Yleiskatsaus taudin epidemiologiaan Elinajanodotteen kasvamisen ja väestön ikääntymisen oletetaan tekevän nivelrikosta neljänneksi suurimman työkyvyttömyyden syyn
LisätiedotReumapotilaan hematologiaa
Reumapotilaan hematologiaa Tom Pettersson, dosentti, kliininen opettaja Sisätautien ja reumatologian klinikka, Helsingin yliopistollinen keskussairaala ja Helsingin yliopisto Labquality-päivät 7.2.2008
LisätiedotLääkäreille ja apteekkihenkilökunnalle lähetettävät tiedot Bupropion Sandoz 150 mg ja 300 mg säädellysti vapauttavista tableteista
Lääkäreille ja apteekkihenkilökunnalle lähetettävät tiedot Bupropion Sandoz 150 mg ja 300 mg säädellysti vapauttavista tableteista Valmisteyhteenveto on luettava huolellisesti ennen Bupropion Sandoz -valmisteen
LisätiedotProteesikomplikaatoiden SPECT- ja PET/CT. Jukka Kemppainen
Proteesikomplikaatoiden SPECT- ja PET/CT Jukka Kemppainen Proteesikirurgiasta n. 8% proteesien laitoista on revisioita Näistä 70% tehdään irtoamisen takia Toiseksi tärkein revisioiden syy on tulehdus 1/3
LisätiedotJulkisen yhteenvedon osiot
Leflunomide STADA Versio V1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Leflunomide STADA 10 mg tabletti, kalvopäällysteinen Leflunomide STADA 20 mg tabletti, kalvopäällysteinen
LisätiedotErityisturvallisuustiedote
Erityisturvallisuustiedote Arava (leflunomidi) on tautiprosessia hidastava antireumaattinen lääke (DMARD), joka on tarkoitettu aikuisten aktiivista nivelreumaa tai aktiivista nivelpsoriaasia sairastavien
LisätiedotBiologiset immunovasteen alentajat reuman lääkehoidossa
Biologiset immunovasteen alentajat reuman lääkehoidossa Seppo Lapinjoki UEF, Farmasian laitoksen johtaja, prof. (Ei kaupallisia sidonnaisuuksia) Lahti, 19. 3. 2015 Autoimmuunireaktio: Puolustusjärjestelmä
LisätiedotKeuhkoahtaumataudin monet kasvot
Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Alueellinen koulutus 21.4.2016 eval Henrik Söderström / TYKS Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Keuhkoahtaumatauti, mikä se on? Määritelmä (Käypä
LisätiedotALL2000_Amendment_2014
ALL2000_Amendment_2014 Hoito-ohjelmaa voidaan käyttää yli 15-vuotiaiden T- tai B-ALL-potilaiden hoidossa. ALL2000_amendement_2014 koostuu induktiohoidosta, viidestä konsolidaatiohoidosta ja ylläpitohoidosta.
LisätiedotSuomen Reumatologisen Yhdistyksen (SRY) kannanotto biosimilaarilääkkeisiin (biologisiin kopiolääkkeisiin)
Suomen Reumatologisen Yhdistyksen (SRY) kannanotto biosimilaarilääkkeisiin (biologisiin kopiolääkkeisiin) Taustaa Biosimilaarilääke on patenttisuojansa menettäneen biologisen alkuperäislääkkeen samankaltainen,
LisätiedotVANHEMPIEN KOKEMUKSET REUMAA SAIRASTAVAN LAPSEN HOIDON OHJAUKSESTA SOPEUTUMISVALMENNUSKURSSILTA
VANHEMPIEN KOKEMUKSET REUMAA SAIRASTAVAN LAPSEN HOIDON OHJAUKSESTA SOPEUTUMISVALMENNUSKURSSILTA Ammattikorkeakoulun opinnäytetyö Hoitotyön koulutusohjelma Hämeenlinna 18.11.2011 Jenna Torro TIIVISTELMÄ
LisätiedotBenchmarking Controlled Trial - a novel concept covering all observational effectiveness studies
Benchmarking Controlled Trial - a novel concept covering all observational effectiveness studies Antti Malmivaara, MD, PhD, Chief Physician Centre for Health and Social Economics National Institute for
LisätiedotAikuisiällä alkavan astman ennuste. Astma- ja allergiapäivät 22.1.2015 LT Leena Tuomisto Seinäjoen Keskussairaala
Aikuisiällä alkavan astman ennuste Astma- ja allergiapäivät 22.1.2015 LT Leena Tuomisto Seinäjoen Keskussairaala Astman ennusteen mittareita Paraneeko astma kehittyykö remissio? Tarvitaanko jatkuvaa lääkehoitoa?
LisätiedotKansainvälinen Open Access -viikko avoimuuden asialla. Holopainen, Mika.
https://helda.helsinki.fi Kansainvälinen Open Access -viikko avoimuuden asialla Holopainen, Mika 2016 Holopainen, M & Koskinen, K 2016, ' Kansainvälinen Open Access -viikko avoimuuden asialla ' Verkkari
LisätiedotMS-taudin lääkehoitojen kehitys on ollut viime vuosina erityisen vilkasta, ja sama tahti näyttää jatkuvan lähivuosina, toteaa professori Anne Remes.
MS-taudin lääkehoitojen kehitys on ollut viime vuosina erityisen vilkasta, ja sama tahti näyttää jatkuvan lähivuosina, toteaa professori Anne Remes. KUVA: TIMO HARTIKAINEN 6 ANNE REMES Professori, ylilääkäri
Lisätiedotwww.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro LASTENREUMA 1. MIKÄ ON LASTENREUMA? 1.1 Mikä se on? Lastenreuma eli juveniili idiopaattinen artriitti (JIA) on krooninen tauti, jonka oireena on pitkäaikainen
Lisätiedothttps://www.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro Behçetin tauti Versio 2016 2. DIAGNOOSI JA HOITO 2.1 Miten tauti todetaan? Tauti todetaan pääsääntöisesti lääkärintarkastuksen ja taudin oireiden perusteella.
LisätiedotMitä on vaikuttava lääkehoito? Biologiset lääkkeet esimerkkinä. Vaikuttavuustavoitteet SOTE-johtamisen ytimeen
Mitä on vaikuttava lääkehoito? Biologiset lääkkeet esimerkkinä Antti Viitanen Toimitusjohtaja Novartis Finland Oy 11.11.2016 Vaikuttavuustavoitteet SOTE-johtamisen ytimeen Huomio resursseista ja rakenteista
Lisätiedotpotilaille, joilla on vaikea aktiivinen nivelreuma ja jotka eivät ole aikaisemmin saaneet metotreksaattihoitoa
EMA/502328/2014 EMEA/H/C/000955 Julkinen EPAR-yhteenveto tosilitsumabi Tämä on yhteenveto Euroopan julkisesta arviointilausunnosta (EPAR), joka koskee lääkevalmistetta. Tekstissä selitetään, miten lääkevalmistekomitea
LisätiedotLiikunnan vaikuttavuus ja kuntoutus
Liikunnan vaikuttavuus ja kuntoutus Urho Kujala Liikuntalääketieteen erikoislääkäri Liikuntalääketieteen professori Terveystieteiden yksikkö, Liikuntatieteellinen tiedekunta Jyväskylän yliopisto urho.m.kujala@jyu.fi
LisätiedotMiten hoidan aikuisen vaikeaa astmaa?
Miten hoidan aikuisen vaikeaa astmaa? Timo Erik Helin Erikoislääkäri HYKS/ Iho- ja Allergiasairaala 9.12.2013 1 Vaikean astman määritelmä päivittäiset vaikeat oireet toistuvat pahenemisvaiheet runsas yöoireilu
Lisätiedot