Tulehduksellisen selkäsairauden diagnostiikka ja hoito

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tulehduksellisen selkäsairauden diagnostiikka ja hoito"

Transkriptio

1 Katsaus LINKKI LIITTEESEEN Liite 1 tieteessä Markus Paananen LT, terveyskeskuslääkäri Oulunkaaren kuntayhtymä, Vaalan terveysasema Eeva Alasaarela LT, sisätautien ja reumasairauksien erikoislääkäri, OYS, reumayksikkö, operatiivinen ja medisiininen tulosalue Petra Elo LT, radiologian erikoislääkäri Koskiklinikka Oy ja Tekonivelsairaala Coxa Oy Tampere Ilkka Hannila LL, radiologian erikoislääkäri OYS, radiologian klinikka Jaro Karppinen professori, fysiatrian erikoislääkäri OY ja OYS, fysiatrian klinikka Markku Kauppi LT, dosentti, sisätautien ja reumasairauksien erikoislääkäri, ylilääkäri Päijät-Hämeen keskussairaala, reumatologian poliklinikka Leena Laasonen radiologian dosentti HUS Kuvantaminen Martina Lohman radiologian dosentti, vs. kliininen opettaja HUS Kuvantaminen Riitta Luosujärvi dosentti, ylilääkäri HYKS, reumatologian klinikka Raija Mikkonen LT, radiologian erikoislääkäri HUS Kuvantaminen, Peijaksen sairaala Jaakko Niinimäki LT, dosentti, osastonylilääkäri OYS, kuvantamisen toimialue Leena Paimela LKT, dosentti, sisätautien ja reumasairauksien erikoislääkäri, ylilääkäri Kuntoutus Orton Irma Soini diagnostisen radiologian dosentti, ylilääkäri emerita Jani Takatalo LK Krista-Liisa Vidqvist LT, sisätautien ja reumatologian erikoislääkäri TAYS, Reumakeskus, sisätaudit Dan Nordström dosentti, sisätautien ja reumatologian erikoislääkäri Helsingin yliopisto, HYKS, yleissisätautien ja reumatologian klinikka Vertaisarvioitu VV Tulehduksellisen selkäsairauden diagnostiikka ja hoito Tulehduksellinen selkäkipu on kroonisen selkäkivun erityismuoto, joka liittyy reumaattisiin spondylartriitteihin. Tulehduksellisen kivun määritelmä täyttyy avoterveydenhuollon kroonisista selkäkipupotilaista noin 5 %:lla. Koska tulehduksellisen selkäkivun hoito poikkeaa merkittävästi muun kroonisen selkäkivun hoidosta, sitä pitäisi osata epäillä ja sen diagnostiikka tulisi hallita terveydenhuollon eri tasoilla. Aiemmin tulehduksellisen selkäkivun arvioinnissa on käytetty tavallista röntgenkuvausta, mutta se johtaa diagnoosin viivästymiseen, koska siinä näkyvät muutokset ilmaantuvat vasta vuosia oireiden alkamisen jälkeen. Käsite aksiaalinen spondylartriitti, jonka määritelmä nojautuu magneettikuvaukseen, nopeuttaa diagnoosiin pääsyä ja hoitoon ohjaamista. TNF:n salpaajat hoitavat tulehduksellista selkäkipua ja muita spondylartriittien ilmentymiä tehokkaammin kuin perinteiset lääkkeet. Nopeasti aloitettu hoito saattaa estää pysyvien vaurioiden kehittymisen. Tulehduksellinen selkäkipu on kroonisen selkäkivun erityismuoto (1) ja liittyy ns. spondylartriitteihin (SpA) (2,3). Tulehduksellisen kivun määritelmä täyttyy avoterveydenhuollon kroonisista selkäkipupotilaista noin 5 %:lla (taulukko 1). Tulehduksellisen selkäkivun hoito poikkeaa merkittävästi muun kroonisen selkäkivun hoidosta, ja siksi sitä pitäisi osata epäillä ja sen diagnostiikka tulisi hallita hyvin kaikilla terveydenhuollon tasoilla (4). Aiemmin tulehduksellisen selkäkivun arvioinnissa käytettiin yksinomaan tavallista röntgenkuvausta, joka tunnistaa tulehduksen seurauksena syntyviä pysyviä rakenteellisia muutoksia. Natiiviröntgenkuvaukseen nojautuva selkärankareuman diagnostiikka kuitenkin johtaa diagnoosin viivästymiseen, koska röntgenologiset muutokset ilmaan tuvat vasta keskimäärin 5 7 vuoden kuluttua oireiden alkamisesta (kuvio 1, taulukko 2) (4). Varhaisen spondylartriittidiagnoosin merkitys on korostunut biologisten lääkehoitojen tullessa mahdollisiksi ja varhaisen hoidon tärkeyden selkiinnyttyä. TNF:n salpaajat ovat tulehduksellisen selkäkivun ja spondylartriittien muiden ilmentymien hoidossa tehokkaampia kuin perinteiset lääkkeet (4,5). Nopeasti aloitettu hoito voi sammuttaa tulehduksen, poistaa oireet ja saattaa hidastaa tai jopa estää pysyvien vaurioiden kehittymisen (6). Varhaisia tulehdusmuutoksia voidaan osoittaa magneettikuvauksella, ja se onkin asetettu keskeiseksi diagnostiseksi työkaluksi uusissa asiantuntijasuosituksissa (3,4,7). Myös spondylartriittien luokittelua on uudistettu, jotta diagnoosi voidaan tehdä nopeammin (kuvio 2) (2,7). Tämä katsaus keskittyy tulehduksellisen selkäkivun radiologiseen diagnostiikkaan. Lisäksi mukana on lyhyt hoito-osuus hoidonporrastusohjeineen ja 13 tyypillistä tai erotusdiagnostisessa mielessä edustavaa potilastapausta (Liite 1 artikkelin sähköisessä versiossa, > Sisällysluettelot > 46/2014). Spondylartriitit ja tulehduksellinen selkäkipu Spondylartriitit ovat ryhmä kroonisia, syntymekanismeiltaan ja ilmiasultaan samankaltaisia immuunivälitteisiä tulehduksellisia nivelsairauksia, joiden tyypillinen oire on tulehduksellinen selkäkipu (taulukko 1) (1,3). Oireet alkavat tyypillisesti alle 40 vuoden iässä. Sairastuneilla esiintyy tavallista useammin HLA-B27-kudosantigeeni, ja sitä pidetään sairastumisalttiutta lisäävänä tekijänä. Joidenkin tautimuotojen puhkeamiseen liittyy ulkoinen tekijä, kuten infektio suoliston tai virtsaelinten alueella. Spondylartriitteihin luetaan kuuluvaksi selkärankareuma, nivelpsoriaasi, reaktiivinen artriitti, krooniseen suolistosairauteen liittyvä artriitti, 3059

2 Katsaus kuvio 1. Selkäoireisen spondylartriittipotilaan mahdollinen taudinkulku. LIITEAINEISTO pdf-versiossa Aksiaalinen spondylartriitti Sisällysluettelot SLL 46/2014 Aktiivinen sakroiliitti MK:ssa Kirjallisuutta 1 Sieper J, van der Heijde D, Landewé R ym. New criteria for inflammatory back pain in patients with chronic back pain: a real patient exercise by experts from the Assessment of SpondyloArthritis International Society (ASAS). Ann Rheum Dis 2009;68: Rudwaleit M, van der Heijde D, Landewé R ym. The development of Assessment of SpondyloArthritis International Society classification criteria for axial spondyloarthritis (part II): validation and final selection. Ann Rheum Dis 2009;68: Virkki L, Aaltonen K, Nordström DC. Spondylartriittien erotusdiagnostiikka. Suom Lääkäril 2012;67: Nordström D, Kauppi M. Selkärankareuma ja aksiaalinen spondyloartropatia mitä eroa onko sillä väliä? Duodecim 2010;126: Braun J, van den Berg R, Baraliakos X ym update of the ASAS/ EULAR recommendations for the management of ankylosing spondylitis. Ann Rheum Dis 2011;70: Braun J, Baralaikos X, Hermann K-G ym. The effect of two golimumab doses on radiographic progression in ankylosing spondylitis: results through 4 years of the GO-RAISE trial. Ann Rheum Dis 2014;73: Hermann KG, Baralaikos X, van der Heijde D ym. Descriptions of spinal MRI lesions and definition of a positive MRI of the spine in axial spondylartrhitis: a consentual approach by the ASAS/OMERACT MRI study group. Ann Rheum Dis 2012;71: Selkärankareuma Röntgenologinen sakroiliitti Syndesmofyytit Aika lasten selkärankareuma (entesiitteihin liittyvä lastenreuma) ja määrittelemättömiä tautimuotoja. ASAS-työryhmän (The Assessment of SpondylArthritis International Society) suosituksen mukaisesti spondylartriitit voidaan nykyisin jaotella myös pääasiallisen oirekuvan perusteella aksiaaliseen ja perifeeriseen muotoon ennen varsinaista tautirajausta (2,3,8). Aksiaalinen spondylartriitti muistuttaa taudinkuvaltaan alkavaa selkärankareumaa, mutta on kriteereiltään laveampi ja ilmiasultaan heterogeenisempi. Se voi sopia selkäoireisen potilaan diagnoosiksi silloin, kun selkärankareuman röntgenkuvaukseen perustuvat kriteerit eivät täyty (kuvio 1, taulukko 2). Varhaisen diagnoosin an siosta tulehduksen spesifinen hoito voidaan tietyissä tapauksissa aloittaa jo sairauden alkuvaiheessa pysyvien tautimuutosten ehkäisemiseksi (5,6). Saksalaisessa kohortissa aksiaalisen spondylartriitin kriteerit täyttävistä potilaista 12 %:lla todettiin kahden vuoden kuluttua röntgenologisesti todennettu selkärankareuma (9). Tulehduksellinen selkäkipu on aksiaalisten spondylartriittien keskeinen oire (1,3,10). Kipu johtuu selän rakenteiden reumaattisesta tulehduksesta, jonka perimmäistä syytä ei tiedetä. Tyypillisesti tulehdus esiintyy risti-suoliluunivelissä, mutta tulehdusmuutoksia voi olla myös muualla selkärangan alueella. Entesiitit eli jänteiden, sidekudoskalvojen, nivelsiteiden tai kapselirakenteiden sekä luun kiinnityskohtien tulehdukset ovat yleisiä ja niiden katsotaan olevan sairausryhmän primaarinen patogeneettinen ilmenemismuoto. Reumaattinen tulehdus johtaa luuytimen poikkeavaan nestepitoisuuteen eli luuödeemaan sekä verenkierron ja mononukleaaristen tulehdussolujen kertymiseen alueelle (7). Rusto tuhoutuu ja korvautuu tulehdussoluilla, ja tämän seurauksena rustopinnan alaiseen luuhun kehittyy syöpymiä eli eroosioita. Aktiivisten tulehdusmuutosten väistyessä luuydin alkaa ensin rasvoittua ja myöhemmin sklerosoitua. Eroosiot korjautuvat usein uudisluulla. Rankaan muodostuu syndesmofyyttejä, vertikaalisia luusankoja ja ankyloosia (luutumista) (7,11,12). Tulehduksellisen selkäkivun diagnostiikka Esitiedot Tulehduksellinen selkäkipu alkaa vähitellen, tavallisesti ennen keski-ikää alle 40 vuoden iässä. Potilaan suvussa voi olla ilmennyt spondylartriitteja. Kipu on luonteeltaan kroonista ja sitä esiintyy yli 3 kuukauden ajan (1,3). Toisin kuin esimerkiksi lyhytkestoisempi iskiaskipu, tulehduksellinen selkäkipu ilmaantuu tavallisesti puolta vaihdellen ja se paikantuu ristiselkään tai pakaroiden seutuun. Kipuun voi liittyä aamujäykkyyttä, jonka kesto on tavallisesti yli 30 minuuttia. Liikunta vähentää oireita, mutta lepo ei ja oireita esiintyy myös yöaikaan. Tulehduskipulääkkeet yleensä lievittävät kipua. Perifeeristen nivel tulehdusten, kantapääkivun, daktyliittien (makkaravarvas tai -sormi), iriitin tai kroonisen suolistotulehduksen aiemmasta esiintymisestä kannattaa kysyä potilaalta (10). ASAS-työryhmä on esittänyt tulehduksellisen selkäkivun kriteereiksi viittä kivun alkamisajankohtaan ja -tapaan sekä luonteeseen liittyvää piirrettä (taulukko 1). Niistä vähintään neljä riittää täyttämään tulehduksellisen selkäkivun kriteerit (1). Kliiniset ja laboratoriotutkimukset Sakroiliitti voi aiheuttaa risti-suoliluunivelten kompressio-, palpaatio- ja vivutusarkuutta. Jos rankaan on ehtinyt kehittyä liikerajoituksia joko Taulukko 1. Tulehduksellinen selkäkivun ASAS-kriteerit. Alkanut alle 40 vuoden iässä Vähitellen alkava kipu Liikunta vähentää kipua Kipua esiintyy yöllä Lepo ei helpota kipua Neljän piirteen esiintyminen viittaa vahvasti kivun tulehduksellisuuteen. 3060

3 tieteessä 8 Rudwaleit M, van der Heijde D, Landewé R ym. The Assessment of SpondyloArthritis International Society classification criteria for peripheral spondyloarthritis and for spondyloarthritis in general. Ann Rheum Dis 2011;70: Poddubnyy D, Rudwaleit M, Haibel H ym. Rates and predictors of radiographic sacroiliitis progression over 2 years in patients with axial spondyloarthritis. Ann Rheum Dis 2011;70: Braun J, Inman R. Clinical significance of inflammatory back pain for diagnosis and screening of patients with axial spondyloarthritis. Ann Rheum Dis 2010;69: Pedersen SJ, Weber U, Østergaard M. The diagnostic utility of MRI in spondyloarthritis. Best Pract Res Clin Rheumatol 2012;26: Canella C, Schau B, Ribeiro E ym. MRI in seronegative spondyloarthritis: imaging features and differential diagnosis in the spine and sacroiliac joints. AJR Am J Roentgenol 2013;200: Van der Linden S, Valkenburg HA, Cats A. Evaluation of diagnostic criteria for ankylosing spondylitis. A proposal for modification of the New York criteria. Arthritis Rheum 1984;27: Elo P, Laasonen L, Soini I ym. Tulehduksellisen selkäkivun kuvantamisdiagnostiikka. Duodecim 2013;129: Moltó A, Paternotte S, Comet D ym. Performance of the Assessment of SpondyloArthritis International Society axial apondyloarthritis criteria for diagnostic and classification purposes in patients visiting a rheumatologist because of chronic back pain: results from a multicenter, cross -sectional study. Arhritris Care Res (Hoboken) 2013;65: kuvio 2. Taulukko 2. Selkärankareuman mukaillut New Yorkin kriteerit. KLIINISET KRITEERIT Yli 3 kk kestänyt alaselän kipu ja jäykkyys; lepo ei lievitä oireita, mutta liikunta helpottaa niitä Lannerangan liikerajoitus sagittaali- ja frontaalitasossa Rintakehän liikerajoitus verrattuna samanikäisten ja samaa sukupuolta olevien normaaliin liikkuvuuteen RÖNTGENOLOGISET KRITEERIT Vähintään 2. asteen molemminpuolinen sakroiliitti 1 Vähintään asteen toispuolinen sakroiliitti 1 Varma diagnoosi = röntgenologinen kriteeri ja vähintään yksi kliininen kriteeri 1 Röntgenologinen luokitus esitetään taulukossa 6 entesiitti- tai luumuutosten takia, sormenpäälattiamitta, Schoberin mitta, lannerangan sivutaivutus, takaraivo-seinämitta ja rintarangan liikkuvuus saattavat olla poikkeavia. Lasko ja CRParvo voivat olla suurentuneet. Myös HLA-B27- antigeenin esiintyminen lisää tulehduksellisen selkäkivun todennäköisyyttä (1,3,10). ASAS-työryhmän luokittelukriteerit aksiaaliselle spondylartriitille (SpA). Diagnoosin voi tehdä yhdistämällä kuvantamislöydöksen yhteen SpA-löydökseen tai HLA-B27:n kahteen SpA-löydökseen. Sakroiliitti Aktiivinen tulehdus magneettikuvassa (taulukko 3) TAI Varma röntgenologinen sakroiliitti (taulukot 2 ja 6) HLA-B SpA-löydös Tulehduksellinen selkäkipu Artriitti Entesiitti (kantapää) Uveiitti Daktyliitti Psoriaasi Crohnin tauti Haavainen koliitti Hyvä vaste tulehduskipulääkkeisiin Suvussa SpA HLA-B27 Suurentunut CRP-arvo 2 muuta SpA-löydöstä Kuvantamistutkimukset Kuvantamistutkimusten löydöksillä on keskeinen osa tulehduksellisen selkäkivun diagnostiikassa. Selkärankareuman diagnostiikka on aiemmin perustunut yksinomaan röntgentutkimuksessa havaittuun risti-suoliluunivelen tulehdukseen (taulukko 2) (13). Röntgenkuvaan perustuvat, pitkään käytössä olleet selkärankareuman luokittelukriteerit ovat edelleen käyttökelpoisia, mutta niiden perusteella diagnoosi voidaan yleensä asettaa vasta usean vuoden kuluttua oireiden alkamisesta ja ne ilmentävät jo pysyviä muutoksia (4,13). Kroonisen tulehduksen aiheuttamien rakenteellisten muutosten todennäköisyys lisääntyy iän myötä, ja yli 35-vuotiailla tavallinen röntgenkuva sopii perustutkimukseksi. Natiiviröntgenkuvauksen etuja ovat sen halpa hinta ja hyvä saatavuus. Magneettikuvaus osoittaa sakroiliitin sekä rangan alueen akuutteja tulehdusmuutoksia, ja sen tulisi olla ensisijainen kuvantamismenetelmä alle 35-vuotiailla (14). Tutkimukset ovat osoittaneet varhaisten magneettikuvauslöydösten ennustavan röntgenologisesti myöhemmin todettavaa sakroiliittia (2,14,15). Aktiivisen sakroiliitin tunnistaminen magneettikuvauksella mahdollistaa aksiaalisen spondylartriitin diagnosoimisen vuonna 2009 laadittujen luokittelukriteerien mukaisesti (kuvio 2). Suomalaisessa väestössä HLA-B27-kudostyyppi on poikkeuksellisen yleinen (esiintyvyys n. 15 %), ja siksi Suomessa diagnoosi liitetään tyypilliseen kliiniseen kuvaan ja oireistoon sekä kuvantamislöydökseen. HLA-B27-tekijä tukee diagnoosia, mutta on muistettava, että vain 1 6 %:lle HLA-B27-positiivisista ihmisistä kehittyy spondylartriitti (4). Magneettikuvauslöydökset Sakroiliitin diagnosoiminen magneettikuvauksella edellyttää ASAS-työryhmän kriteerien mukaisesti selkeää tulehdukseen sopivaa luuödeemaa, jonka sijainti on tyypillisesti SI-nivelen keski- ja alaosissa (2,14) (taulukko 3). Muut tulehdukselliset muutokset, kuten synoviitti, voivat olla merkittäviä, mutta niitä esiintyy harvoin ilman muita löydöksiä eivätkä ne yksistään riitä diagnoosiin. Aiempaa tulehdusta kuvastavat rakenteelliset muutokset ovat verrattavissa röntgenkuvassa näkyviin muutoksiin, eivätkä ne riitä aktiivisen sakroiliitin diagnoosiin ilman luuödeemaa mutta tukevat sitä. Magneettikuvaus on huomattavasti tavallista röntgenkuvaa hyödyllisempi myös selkärangan alueen aktiivisten muutosten tunnistamisessa (7). Tyypillisiä tulehdusta kuvastavia muutoksia 3061

4 Katsaus POTILAS 1. Viivästynyt diagnoosi. ESITIEDOT Potilas on 28-vuotias mies. Paikkaa vaihtava selkäkipu alkoi 23 vuoden iässä. Kipuja oli pakaroiden seudussa, lannerangan yläosassa ja lapojen välissä yläselässä. Selkäkipu saattoi herättää yöllä ja aamuisin selkä tuntui jäykältä muutaman tunnin ajan. Kivut lievittyivät tulehduskipulääkkeillä. Potilas hakeutui hoitoon vasta viiden vuoden kuluttua kipujen alkamisesta. NYKYTILA Selässä on paineluarkuutta lapojen välissä. SI-nivelissä ei painelu- tai vivutusarkuutta. Eteentaivutuksessa sormenpäät jäävät 10 cm lattiasta. Schoberin mitta on 3,5 cm ja hengitysero 3 cm. Raajanivelissä ei ole tulehduksia. Laboratoriokokeet: B-La 34, P-CRP 34 mg/l, HLA-B27 positiivinen. DIAGNOOSI M45 Selkärankareuma Lannerangan röntgenkuva diagnosointivaiheessa. SI-nivelissä molemmin puolin periartikulaarista skleroosia, nivelpintojen epä tarkkarajaisuutta ja epätasaisuutta, nivelraon leveys vaihtelee etenkin oikealla, jossa erosoituminen huomattavampaa. Edennyt sakroiliitti, jossa erosiiviset muutokset. Lannerangan röntgenkuva 4 vuoden kuluttua diagnosoinnista. SI-nivelmuutokset ovat edenneet, SI-nivelissä näkyy jo ankyloitumista. Lannerangan röntgenkuva 4 vuoden kuluttua diagnosoinnista. Lannerangassa ei ole selviä spondylartriittimuutoksia. YHTEENVETO JA SUUNNITELMA Potilaan oirekuva ja korkeat tulehdus arvot sopivat aktiiviseen tulehdukseen. Röntgenkuvissa näkyvät pysyvät muutokset varmistavat selkärankareumadiagnoosin. Myös SI-nivelten magneettikuvassa nähdään pysyvät muutokset, mutta tulehdusaktiivisuutta siellä ei ole. Ylemmän selän alueelta kuvantamistutkimukset tuovat esiin aktiivisen tulehduksen ja varmistavat kliinisen arvion antireumaattisen hoidon tehostamisen tarpeesta. SI-nivelten magneettikuva 4 vuoden kuluttua diagnosoinnista: T1-viistokoronaali. SI-nivelet ovat voimakkaasti kaventuneet ja osin ankyloituneet. Periartikulaarisesti laajat sakroiliitin jälkitilaan sopivat rasvoittumat. MITÄ TÄMÄ TAPAUS OPETTAA? Pitkittynyt selkäkipu voi olla tulehduksellista ja tulehduksen tehokkaasti rauhoittava hoito todennäköisesti auttaa potilasta merkittävästi. SI-nivelten magneettikuva 4 vuoden kuluttua diagnosoinnista: STIR-viistokoronaali. SI-nivelissä ei näy aktiiviseen sakroiliittiin sopivia signaalimuutoksia. Rintarangan magneettikuva 4 vuoden kuluttua diagnosoinnista: STIR-sagittaalikuva. Laaja-alaiset nikamakorpusten takaosiin painottuvat aktiiviseen osteiittiin sopivat ödeemamuutokset Th4 11-alueella. 3062

5 tieteessä 16 Smolen J, Braun J, Dougados M ym. Extended Report: Treating spondyloarthritis, including ankylosing spondylitis and psoriatic arthritis, to target: recommendations of an international task force. Ann Rheum Dis 2014;73: Poddubnyy D, Rudwaleit M, Haibel H ym. Effect of non-steroidal anti-inflammatory drugs on radiographic spinal progression in patients with axial spondyloarthritis: results from the German Spondyloarthritis Inception Cohort. Ann Rheum Dis 2012;71: Rudwaleit M, Sieper J. Referral strategies for early diagnosis of axial spondyloarthritis. Nat Rev Rheumatol 2012;8: Nissilä M, Lehtinen K, Leirisalo- Repo M ym. Sulfasalazine in the treatment of ankylosing spondylitis. A twenty-six-week, placebocontrolled clinical trial. Arthritis Rheum 1988;31: Sidonnaisuudet Markus Paananen; Ilkka Hannila, Markku Kauppi, Martina Lohman, Riitta Luosujärvi, Raija Mikkonen, Irma Soini, Jani Takatalo: Konsultointipalkkio ja matkakorvaus (Abbvie). Eeva Alasaarela: Konsultointipalkkio ja matkakorvaus (Abbvie), luentopalkkiot (BMS, MSD, Novartis, Pfizer, Roche, UCB). Petra Elo: Konsultointipalkkio ja matkakorvaus (Abbvie), luentopalkkiot (Abbvie), korvaus koulutusaineiston tuottamisesta (Abbvie). Jaro Karppinen: Konsultointipalkkio ja matkakorvaus (Abbvie), luentopalkkiot (Abbvies, MSD, Multipharma, Professio, UCB), osakkeet (Orion). Leena Laasonen: Konsultointipalkkio ja matkakorvaus (Abbvie), asiantuntijalausunto (Abbvie), luentopalkkiot (Abbvie, Pfizer), osakkeet (Orion). Jaakko Niinimäki: Ei sidonnaisuuksia Leena Paimela: Konsultointipalkkio (Abbvie). Krista-Liisa Vidqvist: Konsultointipalkkio, matkakorvaus ja palkkio osallistumisesta toteutukseen (Abbvie), konsultointipalkkioita ( Abbvie, BMS, MSD, Pfizer), luentopalkkioita (Abbvie, GSK, UCB), matka- ja kokouskuluja (Abbvie, Actelion, UCB), palkkio kliinisestä tutkimuksesta (BMS). Dan Nordström: Konsultointipalkkio ja matkakorvaus (Abbvie), luentopalkkiot (useita lääkeyrityksiä). Taulukko 3. Aktiivisen sakroiliitin magneettikuvauslöydökset ja ASAS-luokittelukriteerit. DIAGNOSTISET LÖYDÖKSET Luuödeema, joka on selvä, sopii tulehdukselliseen tilaan ja sijaitsee nivelpinnan alla tai periartikulaarisesti jos muutosalueita on vain yksi, luuödeeman tulee näkyä vähintään kahdessa peräkkäisessä leikkeessä jos muutosalueita on useita, yksi leiketaso riittää MUUT DIAGNOOSIA TUKEVAT LÖYDÖKSET Muu aktiiviseen tulehdukseen viittaava muutos, kuten synoviitti, entesiitti tai kapsuliitti Rakenteelliset krooniset muutokset, kuten peri artikulaarinen rasvoittuneisuus, skleroosi tai nivelpinnan eroosiot kuvastavat aiempaa tulehdusta verrattavissa röntgenkuvien sakroiliittimuutoksiin ovat kolmiomaiset nikamakorpusten etu- tai taka nurkan ödeema-alueet sekä aseptiset spondylodiskiittimuutokset, jotka kroonistuessaan muuttuvat rasvamuutoksiksi (taulukko 4). Rangan alueen löydöksiä ei huomioida ainakaan vielä aksiaalisen spondylartriitin diagnoosikriteereissä, mutta niistä on laadittu diagnostiikkaa tukeva konsensuspäätös (taulukko 4) (7). Spondylartriittimuutoksia muistuttavia magneettikuvauslöydöksiä voidaan havaita muissakin sairaustiloissa, joskin taudinkuva on tällöin yleensä erilainen. Tärkeimmät magneettikuvan tulkintaan liittyvät erotusdiagnostiset vaihtoehdot on esitetty taulukossa 5 (11,12). Natiivikuvalöydökset Spondylartriittien aiheuttamat vauriot kehittyvät hitaasti, usein vuosien kuluessa, tavallisissa röntgenkuvissa erottuviksi muutoksiksi (13,14). Sakroiliittia kuvaavat risti-suoliluunivelmuutokset kehittyvät yleensä ensin ja ne voidaan luokitella viiteen eri asteeseen (taulukko 6). Selkärangassa voidaan nähdä aluksi nikamien neliöitymistä ja myöhemmin nikamanurkkien eroosiota sekä skleroosia. Taudin edetessä alkaa kehittyä syndesmofyyttejä, ja vertikaalisuuntaan kasvavia luusankoja, jotka voivat muodostaa nikamien välille luusiltoja. Muutokset kehittyvät yleensä ensin rinta- sekä lannerangan ylimenoalueelle mutta niitä voi vähitellen ilmetä koko selkärangan alueelle. Myös fasettinivelissä ja Taulukko 4. Aksiaaliseen spondylartriittiin liittyvät selkärangan alueen magneettikuvauslöydökset. AKTIIVISEEN TULEHDUKSEEN LIITTYVÄT MUUTOKSET Anteriorinen tai posteriorinen spondyliitti kolmiomaisia ödeema-alueita, jotka paikantuvat nikamakorpuksen ylä- tai alareunaan jos muutoksia vähintään 3 alueella, löydös viittaa vahvasti aksiaaliseen spondylartriittiin etenkin nuorilla Aseptinen spondylodiskiitti nikaman pääte- ja välilevyn tulehdusmuutos, johon liittyy luun pinnan eroosioita ja ympäröivän luuytimen tai välilevyn nestepitoisuuden lisääntymistä saattavat muistuttaa degeneratiivisia muutoksia Fasettinivelten, kostovertebraalinivelten ja ligamenttien sekä nikamakaarien liitoskohtien tulehdusmuutokset TULEHDUKSEN JÄLKITILAAN LIITTYVÄT MUUTOKSET Tulehdusalueiden kuten nikamanurkkien rasvoittuminen ja myöhempi sklerosoituminen (röntgenkuvassa Romanus-leesio) Aseptisen spondylodiskiitin jälkitila (röntgenkuvassa Andersson-leesio) okahaarakkeissa voi esiintyä luutumista. Pitkälle edenneessä taudissa voidaan todeta rangan täydellinen luutuminen ns. bamburangaksi. Tulehduksellisen selkäkivun hoidon porrastus ja hoito Aksiaalisten spondylartriittien hoito koostuu lääkkeiden ja muiden hoitomenetelmien yhdistelmästä, ja sen aloittamisesta sekä koordinoinnista vastaa reumatologi. Hoidon päämääränä on vähentää kipua ja jäykkyyttä, ylläpitää hyvää ryhtiä, rauhoittaa tulehdus ja estää pysyvien vaurioiden kehittyminen (5). Hoitovastetta tulee seurata ja arvio lääkityksen tehosta tehdään yleensä ensimmäisen kerran 12 viikon päästä sen aloittamisesta. Vasteen monitorointiin sopivat kliinisen arvion lisäksi erilaiset taudin aktiivisuutta, oireita ja toimintakykyä kartoittavat indeksit (esim. Terveysportissa BASDAI-, BASFI-, ASDAS ja VAS-lomakkeet), joiden avulla pyritään tavoitteelliseen hoitoon (16). Säännöllinen liikunta ja fysioterapia ovat keskeisiä hoitomuotoja (5,16). Lääkkeettömään hoitoon kuuluu fysioterapiaohjaus säännöllisten kotiharjoitteiden tekemiseksi. Kipua ja jäyk 3063

6 Katsaus POTILAS 2. Crohn-potilaan nivelkivut. ESITIEDOT Potilas on 17-vuotias ammattikoululaispoika, jonka vatsakipujen ja kasvun hidastumisen syyksi paljastui Crohnin tauti. Hankala oirekuva rauhoittui suoli resektion ja metotreksaattilääkityksen myötä. Samoihin aikoihin ilmaantui nivelkipuja, jotka paikantuivat lonkkiin ja polviin. Kivut pahenivat ja toisinaan jopa vuoteesta nousu oli hankalaa. Potilas sai lähetteen reumalääkärin vastaanotolle. NYKYTILA Alaselkä on selvästi jäykkä ja lannelordoosi oiennut. Selän eteentaivutuksessa sormenpäät jäävät 30 cm lattiasta. Lannerangan sivutaivutuksissa erotus on 14/13 cm. Schoberin mitta on 3,5 cm ja rintakehän hengitysero 6,5 cm. Niveltulehduksia ei havaita ja SI-nivelissä ei ole vivutusarkuutta. Yleisvointi on VAS-janalla 13/100 mm ja kipu 46/100 mm. Laboratoriokokeet: B-Hb 147 g/l, B-La 5, P-CRP 13 mg/l, HLA-B27 ja reumatekijä negatiivisia, sitrulliinivasta-aineet 5,3 U/ml, tumavastaaineet alle 80. STIR-kuvassa nähdään oikealla aktiiviseen sakroiliittiin sopiva subkondraalinen ödeema (valkoiset nuolet). Alueella lisäksi laajalti pientä subkondraalista nivel pinnan erosoitumista ja epätasaisuutta (punaiset nuolet). Vasemmalla aktiiviseen tulehdukseen sopiva ödeema on selvästi vähäisempää. T1-kuvissa vasemmalla vallitsevana löydöksenä sakroiliitin jälkitilaan sopiva subkondraalinen rasvoittuminen, skleroosilisä sekä pienet eroosiot (ylin nuoli). DIAGNOOSI M07.4*K50.0 Crohnin tautiin liittyvä nivelsairaus YHTEENVETO JA SUUNNITELMA Potilaalla on tulehdukselliseen suolistosairauteen liittyvä spondylartriitti. Jos metotreksaatin ja sulfasalatsiinin yhdistelmä ei riittävästi rauhoita potilaan tulehdusta, potilas saattaa hyötyä TNF:n salpaajan liittämisestä hoitoon metotreksaatin rinnalle. Antireumaattiset lääkkeet voivat rauhoittaa myös Crohnin taudin tulehdusta. Crohnin taudin takia potilas sietää huonosti tulehduskipulääkkeitä. MITÄ TÄMÄ TAPAUS OPETTAA? Spondylartriitti voi liittyä tulehdukselliseen suolistosairauteen ja HLA-B27 ei näissä tapauksissa välttämättä ole positiivinen. SI-nivelistä hieman posteriorisemmin otetussa STIR-kuvassa todetaan molemmin puolin aktiiviseen sakroiliittiin sopiva subkondraalinen ödeema (valkoiset nuolet), pienet eroosiot oikealla ja nivelpinnan epä tasaisuutta (punaiset nuolet). Kroonisia muutoksia on tällä alueella vähemmän (paksu nuoli vasemmalla). Jälkeenpäin tarkasteltuna aktiiviset sakroiliittilöydökset olivat havaittavissa jo vuosi sitten otetussa vatsan magneetti kuvauksessa, tuolloin kroonisia muutoksia vähemmän. Löydöksissä nähdään siis progressiota. 3064

7 tieteessä Varhain aloitettu hoito voi sammuttaa tulehduksen. Taulukko 5. Spondylartriitteihin liittyvien magneettikuvauslöydösten erotusdiagnostiikka. SAKROILIITIN EROTUSDIAGNOSTIIKKA Osteitis condensans ilii suoliluun kolmiomainen skleroosialue, joka rajoittuu SI-niveleen voi olla molemmin- tai toispuolinen tavataan useimmiten monisynnyttäneillä naisilla Nivelrikkomuutokset löydöksiä voivat olla nivelpintojen epätasaisuus, hento luuödeema, nivelraon kaventuma, epäsäännöllinen skleroosilisä ja osteofyytit muutoksia varsinkin SI-nivelten alaosissa potilaat ovat tyypillisesti iäkkäitä Rasitusmurtuma lähes aina pystysuuntainen alueella on reilu luuödeema ja murtumalinjaan sopiva signaalimuutos syntyy yleensä ristiluun alueelle Kuormitukselliset muutokset tavallisesti toispuolisia voivat aiheuttaa luuödeemaa ja skleroosilisää huomioitava etenkin raskaana olevilta naisilta Osteomyeliitti yleensä nähdään laaja-alainen luu- ja pehmytkudosödeema sekä mahdollisesti märkäpesäkkeitä muutoksia harvoin pelkästään nivelpinnan alueella potilaalla on yleensä infektio-oireita RANKAMUUTOSTEN EROTUSDIAGNOSTIIKKA Rappeumamuutokset tyypillisesti diskusvälien madaltumista ja välilevyjen pullistumista tai kuivumista päätelevyissä nähdään Modicin muutoksia (ödeema, rasvoittuminen tai skleroosi) fasettinivelissä voi olla osteofyyttejä keskittyy yleensä lannerangan alueelle potilaat ovat tyypillisesti vanhempia Spondylodiskiitti yleensä laaja-alainen ödeema nikamakorpuksissa, välilevyssä ja paravertebraalialueella selkäydinkanavan tai paravertebraalialueen märkäpesäkkeet mahdollisia potilaalla on yleensä selviä infektion oireita ja löydöksiä Väsymismurtumat nikamakorpuksen päätelevyn painauma tai juosteinen murtuma liittyvät osteoporoottiseen luustoon ja korkeaan ikään Diffuusi idiopaattinen luuston hyperostoosi voi aiheuttaa luutumismuutoksia normaalin SI-nivelen yläosaan ja rinta- sekä lannerangan alueelle Taulukko 6. Sakroiliitin röntgenologinen luokittelu. Aste 0 Aste 1 Aste 2 Aste 3 Aste 4 Normaali Epävarma muutos lievä ileumin puoleinen skleroosi tai nivelpinnan lievä epätarkkuus Lievä muutos pieniä paikallisia muutoksia, joissa näkyy eroosioita tai skleroosia, rustoväli on normaali Ilmeinen muutos eroosioita, selvää ileumin puolelle painottuvaa skleroosia, rustovälin kaventumista tai leventymistä, paikallista ankyloosia Vaikea muutos nivelrako on umpeen luutunut kyyttä hoidetaan ensisijaisesti tulehduskipulääkkeillä. Ne vähentävät oireita mutta eivät merkittävästi rauhoita tulehdusta. Koska säännöllinen tulehduskipulääkitys näyttää jonkin verran hidastavan eroosioiden sekä syndesmofyyttien syntyä ja etenemistä (17), se voidaan katsoa primaarihoidoksi pisimmillään noin 1 3 kuukauden mittaisina lääkekuureina. Se toteutetaan perusterveydenhuollossa. Voimakasoireista ja aktiivista tautia joudutaan joskus hoitamaan pitkäkestoisella säännöllisellä tulehduskipulääkityksellä. Mutta jos yli kuukauden kestävän tulehduskipulääkityksen vaste jää puutteelliseksi, olisi ASAS-työryhmän ohjeiden mukaan siirryttävä toisen linjan lääkitykseen (5). Suomessa tämä vaatii reumatologin kannanoton (18) (kuvio 3). Antireumaattisista lääkkeistä lähinnä sulfasalatsiinia (19) ja joskus myös metotreksaattia kannattaa kokeilla selkärankareuman ja spondylartriitin hoidossa etenkin, jos mukana on peri feerisiä oireita. Varsinkaan metotreksaatin tehosta aksiaalisen taudin hillitsemisessä ei kuitenkaan ole selvää näyttöä. Hoitokokeilua ei siksi ole syytä pitkittää, jos hoitovaste on epätyydyttävä. Taudinkuvaan liittyvien perifeeristen niveltulehdusten hoidossa tavanomaisen antireumaattisen lääkityksen teho voi olla hyvä. TNF:n salpaajat ovat biologisia lääkkeitä, jotka vähentävät aksiaalisiin spondylartriitteihin liittyvää tulehdusta tehokkaasti. Suomeen on vakiintunut käytäntö, jonka mukaan toistaiseksi niiden aloittaminen edellyttää kuvantamistutkimuksella varmistettua aktiivista tautia, jota on aiemmin yritetty hoitaa asianmukaises 3065

8 Katsaus POTILAS 3. Lieväoireinen spondylartriitti. ESITIEDOT Potilas on 24-vuotias nuori mies, joka oli tuntenut molemmissa lonkissa kipua muutaman vuoden ajan. Kipua oli lähinnä aamuisin ja se hävisi 1 2 tunnin päästä heräämisen jälkeen. Kivun äkillinen paheneminen sai potilaan hakeutumaan päivystykseen ja natiivikuvan perusteella epäiltiin sakroiliittia. Jatkotutkimuksena tehtiin SI-nivelten magneettikuvaus. Ý NYKYTILA Selän eteentaivutuksessa sormenpäät jäävät 8 cm lattiasta. Sivutaivutukset ovat 20/20 cm, hengitysero 6 cm ja Schoberin mitta 5 cm. SI-nivel aristaa oikealla vivutus testissä. Laboratoriokokeet: CRP 64 mg/l ja HLA-B27 positiivinen. DIAGNOOSI M46.1 Spondylartriitti STIR-kuva koronaalisuunnassa. Synoviitti oikealla (tähti) näkyy nivel kapselin paksuntumisena ja turvotuksena. Kummassakin SI-nivelessä sekä sakrumin että suoliluun puolella on periartikulaarista luuödeemaa. Aktiivinen tulehdus. T1-kuva koronaalisuunnassa. Nivelpinnoissa on eroosioiden aiheuttamaa rosoisuutta (nuoli) ja luuytimen rasvapitoisuus on lisääntynyt ( ). Krooniset muutokset. YHTEENVETO JA SUUNNITELMA Lievän oireiston takia hoitona ovat tulehdus kipulääkkeet ja liikunta. Jos oireet eivät lievity 1 3 kuukauden aikana, aloitetaan antireumaattinen lääkitys. MITÄ TÄMÄ TAPAUS OPETTAA? Vaurioittava, erosoiva tautikin voi joskus olla vähäoireinen. Jos tulehdus ei leviä SI-nivelten ulko puolelle, toimintakyvyn ennuste on yleensä hyvä ja hoitolinjaksi voidaan valita tulehduskipulääkkeet. Voimakas tulehdus (CRP 64 mg/l) pakottaa kuitenkin harkitsemaan antireumaattista lääkitystä. Ý STIR-kuva aksiaalisuunnassa. SI-nivelten synoviitti (Ý) ja SI-nivelen ympäröivä hohkaluuödeema kirkkaana (nuoli). T1-kuva koronaalisuunnassa. Kroonisempaa muutosta edustava luuytimen rasvapitoisuuden lisäys ( ). 3066

9 tieteessä kuvio 3. Tulehduksellisen selkäkivun hoidon porrastus Suomessa. Selkäkipupotilas perusterveydenhuollossa Potilas on alle 40-vuotias ja selkäkipu on kestänyt yli 3 kuukautta + Täyttää tulehduksellisen selkäkivun määritelmän +/ Positiivinen HLA-B27-löydös +/ Aiemmin otetussa kuvantamistutkimuksessa havaitaan sakroiliitti Epäily aksiaalisesta spondylartriitista ja riittämätön hoitovaste tulehduskipulääkkeisiin Ei-kiireellinen lähete reumalääkärille + Lyhyt kuvaus työhistoriasta ja yleissairauksista + Nykyoireiden kesto ja luonne + Oireiden vaikutus työ- ja toimintakykyyn + Yleis-, nivel- ja ihostatus + Laboratoriotulokset: La, CRP, PVK ja HLA-B27 + Yli 35-vuotiaalta SI-nivelten röntgenkuva + Kysymyksenasettelu ja lähettämisen syy Termien synonyymejä röntgenologinen = natiiviröntgenkuvaukseen perustuva ankylosing spondylitis = AS = selkärankareuma spondylartropatia = SpA = spondylartriitti = spondyloartriitti luuydinödeema = hohkaluun ödeema = luuödeema nikamanurkan luuödeema (MK) = aktiivi entesiittimuutos Romanus-leesio (rtg) = nikamanurkan kolmiomainen sklerosoitunut alue (shiny corner), myöhäismuutos Andersson-leesio (rtg) = aseptinen spondylodiskiitti, myöhäismuutos nivelpinnan alainen = subkondraalinen (rustonalainen kapea vyöhyke) periartikulaarinen = edellistä laaja-alaisempi vyöhyke pseudodilataatio = SI-röntgenkuvassa erosiivisen prosessin aiheuttama nivelraon leveneminen ti muilla lääkkeillä (19) (taulukko 7). Kalliin hintansa takia TNF:n salpaajahoidon aloittaminen edellyttää reumatologin laatimaa uutta B- todistusta lääkekorvattavuudesta, diagnoosina joko selkärankareuma M45 tai muut tulehdukselliset nikamasairaudet M46. Tutkimukset osoittavat TNF:n salpaajien vähentävän aksiaalisen taudin oireita jo ennen röntgenkuvissa havaittavia muutoksia. Teho on vähintään yhtä hyvä kuin selkärankareumassa, ja siksi ne ovat monissa maissa tulehduskipulääkkeiden jälkeen ensisijainen lääkeryhmä. On myös alustavaa näyttöä siitä, että lääkkeet saattavat hidastaa tai pysäyttää pysyvien vaurioiden syntyä (6). n Taulukko 7. Biologisen lääkehoidon aloittaminen aksiaaliseen spondylartriittiin. Selkärankareuma tai aksiaalinen spondylartriitti sakroiliitti tulee olla varmistettu kuvantamistutkimuksella Keskivaikea kipu ja aktiivinen tauti BASDAI > 4 suurentunut CRP TAI aktiivinen sakroiliitti magneettikuvassa Riittämätön hoitovaste kokeiltu ainakin kahta tulehduskipulääkettä ja yhtä antireumaattista lääkettä Termien selityksiä VAS = visuaalianalogiasteikko, 100 mm:n mittainen jana, jolla voidaan arvioida oireiden voimakkuutta, vaihteluväli mm HAQ-s = Health Assessment Questionnaire for the spondyloarthropathies, spondylartriittipotilaan toimintakykyä arvioiva mittari, vaihteluväli 0 3 BASFI = Bath Ankylosing Spondylitis Functional Index, spondylartriittipotilaan toimintakykyä arvioiva mittari, vaihteluväli 0 10 BASDAI = Bath Ankylosing Spondylitis Disease Activity Index, spondylartriitin tautiaktiivisuutta kuvaava indeksi, vaihteluväli 0 10 Modifioitu Schoberin testi, lannerangan liikkuvuutta arvioiva koe, normaalisti yli 6 cm Rintakehän hengitysero, rintakehän liikkuvuutta arvioiva koe, normaalisti yli 5 cm Takaraivo-seinämitta, kaula- ja rintarangan liikkuvuutta arvioiva koe, normaalisti 0 cm SLR-testi = suoran jalan nostotesti, alaraajojen hermojuuriärsytystä arvioiva koe, polven alapuolelle säteilevän kivun ilmaantuminen, asteen kulmassa viittaa iskiasoireeseen ABI-indeksi = nilkka-olkavarsipainesuhde, arvioi alaraajojen verenkiertoa ja tukkivan valtimo taudin vaikeusastetta, normaalisti

10 english summary Markus Paananen Eeva Alasaarela Petra Elo Ilkka Hannila Jaro Karppinen Markku Kauppi Leena Laasonen Martina Lohman Riitta Luosujärvi Raija Mikkonen Jaakko Niinimäki Leena Paimela Irma Soini Jani Takatalo Krista-Liisa Vidqvist Dan Nordström M.D., Ph.D., Docent, Specialist in Internal Medicine and Rheumatology Department of Internal Medicine and Rheumatology, Helsinki University Central Hospital Diagnosis and treatment of axial spondylarthritis The classification criteria for ankylosing spondylitis do not allow diagnosis before radiographic changes are visible in the sacroiliac joints. The recent axial spondylarthritis (SpA) criteria include earlier pre-radiographic axial SpA as well as established ankylosing spondylitis, recognizing them as a continuum of the same disease. This has relevance as the burden of early SpA is comparable to that of later stage disease. Diagnosis relies on inflammatory MRI findings, which is the most significant change compared to earlier criteria. The efficacy of NSAIDs and especially TNFi therapies in early disease already has given new promising alternatives for treatment of this often taxing disease that rarely responds to cdmards. This review gives insights into how to use imaging in the diagnosis or exclusion of axial SpA and includes several case reports as well as providing guidelines regarding the alternative treatment options. 3067a

11 tieteessä POTILAS 1. Viivästynyt diagnoosi. ESITIEDOT Potilas on 28-vuotias mies. Paikkaa vaihtava selkäkipu alkoi 23 vuoden iässä. Kipuja oli pakaroiden seudussa, lannerangan yläosassa ja lapojen välissä yläselässä. Selkäkipu saattoi herättää yöllä ja aamuisin selkä tuntui jäykältä muutaman tunnin ajan. Kivut lievittyivät tulehduskipulääkkeillä. Potilas hakeutui hoitoon vasta viiden vuoden kuluttua kipujen alkamisesta. NYKYTILA Selässä on paineluarkuutta lapojen välissä. SI-nivelissä ei painelu- tai vivutusarkuutta. Eteentaivutuksessa sormenpäät jäävät 10 cm lattiasta. Schoberin mitta on 3,5 cm ja hengitysero 3 cm. Raajanivelissä ei ole tulehduksia. Laboratoriokokeet: B-La 34, P-CRP 34 mg/l, HLA-B27 positiivinen. DIAGNOOSI M45 Selkärankareuma Lannerangan röntgenkuva diagnosointivaiheessa. SI-nivelissä molemmin puolin periartikulaarista skleroosia, nivelpintojen epä tarkkarajaisuutta ja epätasaisuutta, nivelraon leveys vaihtelee etenkin oikealla, jossa erosoituminen huomattavampaa. Edennyt sakroiliitti, jossa erosiiviset muutokset. Lannerangan röntgenkuva 4 vuoden kuluttua diagnosoinnista. SI-nivelmuutokset ovat edenneet, SI-nivelissä näkyy jo ankyloitumista. Lannerangan röntgenkuva 4 vuoden kuluttua diagnosoinnista. Lannerangassa ei ole selviä spondylartriittimuutoksia. YHTEENVETO JA SUUNNITELMA Potilaan oirekuva ja korkeat tulehdus arvot sopivat aktiiviseen tulehdukseen. Röntgenkuvissa näkyvät pysyvät muutokset varmistavat selkärankareumadiagnoosin. Myös SI-nivelten magneettikuvassa nähdään pysyvät muutokset, mutta tulehdusaktiivisuutta siellä ei ole. Ylemmän selän alueelta kuvantamistutkimukset tuovat esiin aktiivisen tulehduksen ja varmistavat kliinisen arvion antireumaattisen hoidon tehostamisen tarpeesta. SI-nivelten magneettikuva 4 vuoden kuluttua diagnosoinnista: T1-viistokoronaali. SI-nivelet ovat voimakkaasti kaventuneet ja osin ankyloituneet. Periartikulaarisesti laajat sakroiliitin jälkitilaan sopivat rasvoittumat. MITÄ TÄMÄ TAPAUS OPETTAA? Pitkittynyt selkäkipu voi olla tulehduksellista ja tulehduksen tehokkaasti rauhoittava hoito todennäköisesti auttaa potilasta merkittävästi. SI-nivelten magneettikuva 4 vuoden kuluttua diagnosoinnista: STIR-viistokoronaali. SI-nivelissä ei näy aktiiviseen sakroiliittiin sopivia signaalimuutoksia. Rintarangan magneettikuva 4 vuoden kuluttua diagnosoinnista: STIR-sagittaalikuva. Laaja-alaiset nikamakorpusten takaosiin painottuvat aktiiviseen osteiittiin sopivat ödeemamuutokset Th4 11-alueella. 3067b

12 POTILAS 2. Crohn-potilaan nivelkivut. ESITIEDOT Potilas on 17-vuotias ammattikoululaispoika, jonka vatsakipujen ja kasvun hidastumisen syyksi paljastui Crohnin tauti. Hankala oirekuva rauhoittui suoli resektion ja metotreksaattilääkityksen myötä. Samoihin aikoihin ilmaantui nivelkipuja, jotka paikantuivat lonkkiin ja polviin. Kivut pahenivat ja toisinaan jopa vuoteesta nousu oli hankalaa. Potilas sai lähetteen reumalääkärin vastaanotolle. NYKYTILA Alaselkä on selvästi jäykkä ja lannelordoosi oiennut. Selän eteentaivutuksessa sormenpäät jäävät 30 cm lattiasta. Lannerangan sivutaivutuksissa erotus on 14/13 cm. Schoberin mitta on 3,5 cm ja rintakehän hengitysero 6,5 cm. Niveltulehduksia ei havaita ja SI-nivelissä ei ole vivutusarkuutta. Yleisvointi on VAS-janalla 13/100 mm ja kipu 46/100 mm. Laboratoriokokeet: B-Hb 147 g/l, B-La 5, P-CRP 13 mg/l, HLA-B27 ja reumatekijä negatiivisia, sitrulliinivasta-aineet 5,3 U/ml, tumavastaaineet alle 80. STIR-kuvassa nähdään oikealla aktiiviseen sakroiliittiin sopiva subkondraalinen ödeema (valkoiset nuolet). Alueella lisäksi laajalti pientä subkondraalista nivel pinnan erosoitumista ja epätasaisuutta (punaiset nuolet). Vasemmalla aktiiviseen tulehdukseen sopiva ödeema on selvästi vähäisempää. T1-kuvissa vasemmalla vallitsevana löydöksenä sakroiliitin jälkitilaan sopiva subkondraalinen rasvoittuminen, skleroosilisä, sekä pienet eroosiot (ylin nuoli). DIAGNOOSI M07.4*K50.0 Crohnin tautiin liittyvä nivelsairaus YHTEENVETO JA SUUNNITELMA Potilaalla on tulehdukselliseen suolistosairauteen liittyvä spondylartriitti. Jos metotreksaatin ja sulfasalatsiinin yhdistelmä ei riittävästi rauhoita potilaan tulehdusta, potilas saattaa hyötyä TNF:n salpaajan liittämisestä hoitoon metotreksaatin rinnalle. Antireumaattiset lääkkeet voivat rauhoittaa myös Crohnin taudin tulehdusta. Crohnin taudin takia potilas sietää huonosti tulehduskipulääkkeitä. MITÄ TÄMÄ TAPAUS OPETTAA? Spondylartriitti voi liittyä tulehdukselliseen suolistosairauteen ja HLA-B27 ei näissä tapauksissa välttämättä ole positiivinen. SI-nivelistä hieman posteriorisemmin otetussa STIR-kuvassa todetaan molemmin puolin aktiiviseen sakroiliittiin sopiva subkondraalinen ödeema (valkoiset nuolet), pienet eroosiot oikealla ja nivelpinnan epä tasaisuutta (mustat nuolet). Kroonisia muutoksia on tällä alueella vähemmän (paksu nuoli vasemmalla). Jälkeenpäin tarkasteltuna aktiiviset sakroiliittilöydökset olivat havaittavissa jo vuosi sitten otetussa vatsan magneetti kuvauksessa, tuolloin kroonisia muutoksia vähemmän. Löydöksissä nähdään siis progressiota. 3067c

13 tieteessä POTILAS 3. Lieväoireinen spondylartriitti. ESITIEDOT Potilas on 24-vuotias nuori mies, joka oli tuntenut molemmissa lonkissa kipua muutaman vuoden ajan. Kipua oli lähinnä aamuisin ja se hävisi 1 2 tunnin päästä heräämisen jälkeen. Kivun äkillinen paheneminen sai potilaan hakeutumaan päivystykseen ja natiivikuvan perusteella epäiltiin sakroiliittia. Jatkotutkimuksena tehtiin SI-nivelten magneettikuvaus. Ý NYKYTILA Selän eteentaivutuksessa sormenpäät jäävät 8 cm lattiasta. Sivutaivutukset ovat 20/20 cm, hengitysero 6 cm ja Schoberin mitta 5 cm. SI-nivel aristaa oikealla vivutus testissä. Laboratoriokokeet: CRP 64 mg/l ja HLA-B27 positiivinen. DIAGNOOSI M46.1 Spondylartriitti STIR-kuva koronaalisuunnassa. Synoviitti oikealla (tähti) näkyy nivel kapselin paksuntumisena ja turvotuksena. Kummassakin SI-nivelessä sekä sakrumin että suoliluun puolella on periartikulaarista luuödeemaa. Aktiivinen tulehdus. T1-kuva koronaalisuunnassa. Nivelpinnoissa on eroosioiden aiheuttamaa rosoisuutta (nuoli) ja luuytimen rasvapitoisuus on lisääntynyt ( ). Krooniset muutokset. YHTEENVETO JA SUUNNITELMA Lievän oireiston takia hoitona ovat tulehdus kipulääkkeet ja liikunta. Jos oireet eivät lievity 1 3 kuukauden aikana, harkitaan antireumaattisen lääkityksen aloittamista. MITÄ TÄMÄ TAPAUS OPETTAA? Vaurioittava, erosoiva tautikin voi joskus olla vähäoireinen. Jos tulehdus ei leviä SI-nivelten ulko puolelle, toimintakyvyn ennuste on yleensä hyvä ja hoitolinjaksi voidaan valita tulehduskipulääkkeet. Voimakas tulehdus (CRP 64 mg/l) pakottaa kuitenkin harkitsemaan antireumaattista lääkitystä. Ý STIR-kuva aksiaalisuunnassa. SI-nivelten synoviitti (*) ja SI-nivelen ympäröivä hohkaluu ödeema kirkkaana (nuoli). T1-kuva koronaalisuunnassa. Kroonisempaa muutosta edustava luuytimen rasvapitoisuuden lisäys ( ). 3067d

Spondylartropatioiden moderni kuvantaminen

Spondylartropatioiden moderni kuvantaminen Spondylartropatioiden moderni kuvantaminen Antti Lamminen osastonylilääkäri HUS Kuvantaminen, HYKS Meilahden sairaala Kuvantamislöydökset ovat aina olleet oleellisessa roolissa selkärankareuman ja muiden

Lisätiedot

Selkärankareuman hoito. Riitta Tuompo 31.3.2012

Selkärankareuman hoito. Riitta Tuompo 31.3.2012 Selkärankareuman hoito Riitta Tuompo 31.3.2012 Sidonnaisuudet Osallistunut kotimaisiin ja ulkomaisiin koulutuksiin yrityksen tuella (Abbott, BMS, MSD, Mundipharma, Pfizer, Roche, UCB) Luentopalkkioita

Lisätiedot

Selkärankareuma ja aksiaalinen spondyloartopatia

Selkärankareuma ja aksiaalinen spondyloartopatia Selkärankareuma ja aksiaalinen spondyloartopatia Reumasymposium 12.10.2016, Jyväskylä Reumatologian el. Juha Asikainen Keski-Suomen keskussairaala Historiaa 1600 -luvulla todettiin obduktio tutkimuksissa

Lisätiedot

TIETOA REUMATAUDEISTA. Selkärankareuma

TIETOA REUMATAUDEISTA. Selkärankareuma TIETOA REUMATAUDEISTA 1 Selkärankareuma Selkärankareuma (muita nimiä Bechterewin tauti, spondyloarthritis ankylopoetica) on reumasairaus joka nimensä mukaisesti aiheuttaa oireita ja tulehdusta selkärangassa.

Lisätiedot

Tulehduksellisen selkäkivun kuvantamisdiagnostiikka

Tulehduksellisen selkäkivun kuvantamisdiagnostiikka Petra Elo, Leena Laasonen, Irma Soini, Riitta Luosujärvi, Martina Lohman, Leena Paimela, Raija Mikkonen, Eeva Alasaarela, Ilkka Hannila, Krista-Liisa Vidqvist, Markku Kauppi ja Dan Nordstöm NÄIN TUTKIN

Lisätiedot

Mitä eroa on selkärankareumalla ja aksiaalisella spondyloartropatialla ja onko sillä väliä?

Mitä eroa on selkärankareumalla ja aksiaalisella spondyloartropatialla ja onko sillä väliä? Dan Nordström ja Markku Kauppi TEEMA: REUMATOLOGIA Mitä eroa on selkärankareumalla ja aksiaalisella spondyloartropatialla ja onko sillä väliä? Selkärankareuman diagnostisiin kriteereihin on kuulunut röntgenkuvissa

Lisätiedot

Selkärankareuma. Katsaus. Luokittelukriteerit

Selkärankareuma. Katsaus. Luokittelukriteerit Katsaus MATTI LAITINEN JA MARKKU HAKALA Selkärankareuma Selkärankareuma on krooninen sairaus, jossa esiintyy reumaattista tulehdusta erityisesti selkärangan nivelissä ja jänne-luuliitoksissa erityispiirteenään

Lisätiedot

Uudet oivallukset kampittavat selkärankareuman etenemistä

Uudet oivallukset kampittavat selkärankareuman etenemistä Uudet oivallukset kampittavat selkärankareuman etenemistä Reuma-lehti 2/2012 Professori Dan Nordström: Magneettikuvauksella varmistetut varhaiset diagnoosit ja uudet lääkkeet ovat auttaneet kampittamaan

Lisätiedot

Nuoruusiän Spondylartriitti Ja Entesiittiin Liittyvä Niveltulehdus (Spa-Era)

Nuoruusiän Spondylartriitti Ja Entesiittiin Liittyvä Niveltulehdus (Spa-Era) www.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro Nuoruusiän Spondylartriitti Ja Entesiittiin Liittyvä Niveltulehdus (Spa-Era) 1. MIKÄ ON NUORUUSIÄN SPONDYLARTRIITTI JA ENTESIITTIIN LIITTYVÄ NIVELTULEHDUS

Lisätiedot

Selkäkipupotilaan diagnostinen selvittely. Jaro Karppinen, professori, OY

Selkäkipupotilaan diagnostinen selvittely. Jaro Karppinen, professori, OY Selkäkipupotilaan diagnostinen selvittely Jaro Karppinen, professori, OY Mistä selkäkipu johtuu? Vakava tai spesifi Vakava tauti Spesifinen tauti välilevytyrä spondylartropatiat traumat ym. Epäspesifi

Lisätiedot

Selkälähete: uusi sähköinen työkalu. Jaro Karppinen, professori, OY

Selkälähete: uusi sähköinen työkalu. Jaro Karppinen, professori, OY Selkälähete: uusi sähköinen työkalu Jaro Karppinen, professori, OY Selkäpotilaan anamneesi Oire (tai oireet) joka tuo potilaan vastaanotolle Kivun voimakkuus Kivun sijainti Yökipu/leposärky? Mikä pahentaa

Lisätiedot

Käypä hoito -indikaattorit; Alaselkäkipu Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat Alaselkäkipu Käypä hoito -suositukseen (2017)

Käypä hoito -indikaattorit; Alaselkäkipu Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat Alaselkäkipu Käypä hoito -suositukseen (2017) Käypä hoito -indikaattorit; Alaselkäkipu Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat Alaselkäkipu Käypä hoito -suositukseen (2017) 1 2 Keston mukaan selkäkipu jaetaan akuuttiin (alle 6 vkoa), subakuuttiin

Lisätiedot

Nuoruusiän Spondylartriitti Ja Entesiittiin Liittyvä Niveltulehdus (Spa-Era)

Nuoruusiän Spondylartriitti Ja Entesiittiin Liittyvä Niveltulehdus (Spa-Era) www.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro Nuoruusiän Spondylartriitti Ja Entesiittiin Liittyvä Niveltulehdus (Spa-Era) 2. TAUDIN TOTEAMINEN JA HOITO 2.1 Miten tauti todetaan? Tauti todetaan nuoruusiän

Lisätiedot

Uusin tieto vahvistaa biologisen reumalääkkeen ja. metotreksaatin yhdistelmähoidon tehokkuuden

Uusin tieto vahvistaa biologisen reumalääkkeen ja. metotreksaatin yhdistelmähoidon tehokkuuden Lehdistötiedote 10.6.2004 (julkaistavissa kello 11.15) Uusin tieto vahvistaa biologisen reumalääkkeen ja metotreksaatin yhdistelmähoidon tehokkuuden Kansainvälisen TEMPO- nivelreumatutkimuksen toisen vuoden

Lisätiedot

Treat2Target Uudet nivelreuman luokittelukriteerit

Treat2Target Uudet nivelreuman luokittelukriteerit Treat2Target Uudet nivelreuman luokittelukriteerit Nivelreuman hoidon päämäärät Pitkäaikaisen elämänlaadun parantaminen oireiden väheneminen nivelvaurioiden jarruttaminen toimintakyvyn palauttaminen sosiaalisen

Lisätiedot

Kuvantaminen akuutissa ja kroonisessa pankreatiitissa. Eila Lantto HUS-Kuvantaminen

Kuvantaminen akuutissa ja kroonisessa pankreatiitissa. Eila Lantto HUS-Kuvantaminen Kuvantaminen akuutissa ja kroonisessa pankreatiitissa Eila Lantto HUS-Kuvantaminen Roche Oy (koulutusmatka, luentopalkkio) Kuvantamisen rooli diagnostiikassa ja seurannassa (EUS, ERCP ei käsitellä) Kuvantamismenetelmän

Lisätiedot

Hoitavan yksikön näkökulmaa lastenreuman kuntoutukseen 30.8.10. Paula Vähäsalo Lastenreumatologi OYS, Lasten ja nuorten klinikka

Hoitavan yksikön näkökulmaa lastenreuman kuntoutukseen 30.8.10. Paula Vähäsalo Lastenreumatologi OYS, Lasten ja nuorten klinikka Hoitavan yksikön näkökulmaa lastenreuman kuntoutukseen 30.8.10 Paula Vähäsalo Lastenreumatologi OYS, Lasten ja nuorten klinikka Lastenreuma Määritelmä ja luokittelu Yleisyys Lastenreuman erityispiirteet

Lisätiedot

www.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro LASTENREUMA 2. LASTENREUMAN ALATYYPIT 2.1 Esiintyykö taudista erilaisia muotoja? Lastenreuma jaetaan alatyyppeihin sen mukaan, monessako nivelessä tulehdusta

Lisätiedot

Crmo Eli Toistuva Pitkäaikainen Monipesäkkeinen Osteomyeliitti

Crmo Eli Toistuva Pitkäaikainen Monipesäkkeinen Osteomyeliitti www.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro Crmo Eli Toistuva Pitkäaikainen Monipesäkkeinen Osteomyeliitti Versio 2016 1. MIKÄ ON CRMO? 1.1 Mikä se on? Toistuva pitkäaikainen monipesäkkeinen osteomyeliitti

Lisätiedot

Monialainen kipuklinikkatoiminta

Monialainen kipuklinikkatoiminta Monialainen kipuklinikkatoiminta HYKS:n Kipuklinikan toiminta Kipuklinikan toiminnan tavoitteet Tutkituissa kroonisissa kiputiloissa tyydyttävä kivunhallinta mahdollisuuksien rajoissa, ensisijaisesti näyttöön

Lisätiedot

Selkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco

Selkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco tiedottaa 20/2015 17.8.2015 Selkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco hyväksyjä: Roberto Blanco pvm: 17.8.2015 Ohje tilaajille ja kuvausyksiköille Selkärangan

Lisätiedot

Suomessa lastenreumaa sairastaa noin 2 300 lasta. Perinteiset ja biologiset reumalääkkeet KOHTI YKSILÖLLISTETTYÄ LASTENREUMAN LÄÄKEHOITOA

Suomessa lastenreumaa sairastaa noin 2 300 lasta. Perinteiset ja biologiset reumalääkkeet KOHTI YKSILÖLLISTETTYÄ LASTENREUMAN LÄÄKEHOITOA PEKKA LAHDENNE Lastenreumatologi, lastentautien dosentti Lastenklinikka, Helsingin yliopisto ja Helsingin yliopistollinen keskussairaala Perinteiset ja biologiset reumalääkkeet KOHTI YKSILÖLLISTETTYÄ LASTENREUMAN

Lisätiedot

Olkapään sairauksien kuntoutus

Olkapään sairauksien kuntoutus Hyvinvointia työstä Olkapään sairauksien kuntoutus Esa-Pekka Takala Dos., ylilääkäri 16.2.2016 Työterveyslaitos E-P Takala:Olkapään sairauksien kuntous www.ttl.fi 2 Esa-Pekka Takala Sidonnaisuudet LKT,

Lisätiedot

Osteoporoosin diagnostiikka. Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri Mehiläinen Ympyrätalo, osteoporoosiklinikka

Osteoporoosin diagnostiikka. Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri Mehiläinen Ympyrätalo, osteoporoosiklinikka Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri Mehiläinen Ympyrätalo, osteoporoosiklinikka Tavoitteet Oireet ja löydökset Periaatteet ja menetelmät Diagnostiset kriteerit Erotusdiagnostiikka Seulonta Lähde:

Lisätiedot

Selkärankareuma. ja aksiaalinen spondylartriitti. Perustietoa sairastuneille, heidän läheisilleen ja terveydenhuollon ammattilaisille.

Selkärankareuma. ja aksiaalinen spondylartriitti. Perustietoa sairastuneille, heidän läheisilleen ja terveydenhuollon ammattilaisille. Selkärankareuma ja aksiaalinen spondylartriitti Perustietoa sairastuneille, heidän läheisilleen ja terveydenhuollon ammattilaisille. 1 Lukijalle Selkärankareuma ei estä normaalia elämää Tämä opas on tarkoitettu

Lisätiedot

Miten edetä niveltulehduksissa?

Miten edetä niveltulehduksissa? Miten edetä niveltulehduksissa? POTILAS ja OIREET 30.11.12 Dan Nordström reumatologi,, HYKS 1 Polyartikulaarinen akuutti kihti 2 0-kuva 12 kk Eroosion kehitys 2 v 3 osteofyytti marginaalinen syndesmofyytti

Lisätiedot

Muut nimet: Mixed connective tissue disease =MCTD, sekamuotoinen sidekudostauti, epäspesifinen/määrittelemätön sidekudostauti

Muut nimet: Mixed connective tissue disease =MCTD, sekamuotoinen sidekudostauti, epäspesifinen/määrittelemätön sidekudostauti Muut nimet: Mixed connective tissue disease =MCTD, sekamuotoinen sidekudostauti, epäspesifinen/määrittelemätön sidekudostauti Vuonna 1972 amerikkalainen reumatologi Gordon Sharp kuvasi uuden sidekudostaudin

Lisätiedot

Onko sinulla psoriaasi? Voisiko kysymyksessä olla nivelpsoriaasi?

Onko sinulla psoriaasi? Voisiko kysymyksessä olla nivelpsoriaasi? Onko sinulla psoriaasi? Voisiko kysymyksessä olla nivelpsoriaasi? Sisällysluettelo s. 3 Mikä on nivelpsoriaasi? s. 3 Mitkä ovat nivelpsoriaasin oireet? s. 4 Mitä oireita minun pitäisi tarkkailla? s. 5

Lisätiedot

Yleisimmät idiopaattiset interstitiaalipneumoniat ja tavalliset keuhkovauriot - avainasemassa moniammatillisuus

Yleisimmät idiopaattiset interstitiaalipneumoniat ja tavalliset keuhkovauriot - avainasemassa moniammatillisuus Yleisimmät idiopaattiset interstitiaalipneumoniat ja tavalliset keuhkovauriot - avainasemassa moniammatillisuus 12.11.2015 IAP Tampere Airi Jartti Elisa Lappi-Blanco Sidonnaisuudet Luentopalkkioita Oy

Lisätiedot

Skolioosin kliiniset tutkimukset - Miten tutkin skolioosipotilaan kouluterveydenhuollossa, terveyskeskuksessa ja erikoissairaanhoidossa?

Skolioosin kliiniset tutkimukset - Miten tutkin skolioosipotilaan kouluterveydenhuollossa, terveyskeskuksessa ja erikoissairaanhoidossa? Skolioosin kliiniset tutkimukset - Miten tutkin skolioosipotilaan kouluterveydenhuollossa, terveyskeskuksessa ja erikoissairaanhoidossa? EL Johanna Syvänen, TYKS 22.1.2015 Kouluterveydenhuolto Tavoite

Lisätiedot

Sidonnaisuudet. 1. Sidekudossairaudet - limittymien. Tumavasta-aineet apoptoosissa. Tuma ja tumavasta-aineet 18/04/15

Sidonnaisuudet. 1. Sidekudossairaudet - limittymien. Tumavasta-aineet apoptoosissa. Tuma ja tumavasta-aineet 18/04/15 18/04/15 l Sidonnaisuudet Vuosina 2009-2012 olen Vasta-ainemääritykset reumasairauksien diagnostiikassa l l osallistunut ulkomaisiin tieteellisiin kongresseihin 2008-2012 seuraavien lääketehtaiden kustantamana:

Lisätiedot

KANSALLINEN REUMAREKISTERI (ROB-FIN)

KANSALLINEN REUMAREKISTERI (ROB-FIN) KANSALLINEN REUMAREKISTERI (ROB-FIN) Prospektiivinen kohorttitutkimus tulehduksellisia reumasairauksia sairastavista potilaista Suomen reumatologisen yhdistyksen (SRY) vuonna 1999 perustama Tiedonkeruu

Lisätiedot

Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento , Oulu

Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento , Oulu Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖN SAIRAUDET (TULES) Professori Jaro Karppinen TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖ Tuki- ja liikuntaelimistöön kuuluvat

Lisätiedot

Suoliston alueen interventioradiologiaa

Suoliston alueen interventioradiologiaa Suoliston alueen interventioradiologiaa Erkki Kaukanen, radiologi, KYS rtg Toimenpideradiologia = endovasculaariset tekniikat akuutti ja krooninen suoliston iskemia visceraalialueen aneurysmat suoliston

Lisätiedot

www.pediatric-rheumathology.printo.it

www.pediatric-rheumathology.printo.it www.pediatric-rheumathology.printo.it JUVENIILI SPONDYLOARTROPATIA Mikä se on? Juveniilit eli nuoruusiän spondyloartropatiat ovat kroonisia tauteja, joissa on kyse joko niveltulehduksesta (artriitti) ja/tai

Lisätiedot

Lastenreuma puhkeaa varhain. Puolet kaikista

Lastenreuma puhkeaa varhain. Puolet kaikista Katsaus Pirkko Pelkonen Maassamme sairastuu vuosittain noin 140 150 lasta pitkittyvään niveltulehdukseen, jolle ei ole todettavissa infektio- tai muuta spesifistä etiologiaa. Näitä artriitteja kutsutaan

Lisätiedot

Tavallisimmat syyt nivelkipuun lienevät nivelrikko. Tulehtunut nivel. Näin tutkin. Kliininen tutkimus

Tavallisimmat syyt nivelkipuun lienevät nivelrikko. Tulehtunut nivel. Näin tutkin. Kliininen tutkimus Näin tutkin Riitta Luosujärvi tuntuu pehmeän jähmeältä. Nivelreumassa tulehtuneen nivelen ihon väri on normaali, septisessä artriitissa ja kihdissä iho punoittaa. Nivelturvotukseen liittyy usein nivelen

Lisätiedot

SOPIVIA RAUHALLISEN VAIHEEN LIIKUNTALAJEJA

SOPIVIA RAUHALLISEN VAIHEEN LIIKUNTALAJEJA liiketaitoa ja tasapainoa sekä ylläpitää valmiutta selvitä omatoimisesti ja henkistä kuntoa. Rentoutuminen on yksi liikunnan hyödyistä. Niveltulehduksen sijainti vaikuttaa lajin valintaan myös sairauden

Lisätiedot

Nuoren niska-hartiakipu

Nuoren niska-hartiakipu Nuoren niska-hartiakipu Jari Arokoski, prof. fysiatrian erikoislääkäri HYKS fysiatrian klinikka / Helsingin yliopisto Esityksen sisältö Epidemiologiaa Niskahartiakäsite Etiologia Nuoren niska-hartiakipuun

Lisätiedot

Osteoporoosi (luukato)

Osteoporoosi (luukato) Osteoporoosi (luukato) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Osteoporoosi tarkoittaa, että luun kalkkimäärä on vähentynyt ja luun rakenne muuttunut. Silloin luu voi murtua

Lisätiedot

Yersinia-serologia. Markus Penttinen 041105 Lääketieteellinen mikrobiologia Turun yliopisto

Yersinia-serologia. Markus Penttinen 041105 Lääketieteellinen mikrobiologia Turun yliopisto Yersinia-serologia Markus Penttinen 041105 Lääketieteellinen mikrobiologia Turun yliopisto Yersiniainfektio Yersiniainfektio aiheuttaa mm. seuraavia tauteja: 1. Akuutteja tauteja - suolistotulehduksia

Lisätiedot

Nuoruusiän spondylartriitti ja entesiittiin liittyvä niveltulehdus (SpA-ERA)

Nuoruusiän spondylartriitti ja entesiittiin liittyvä niveltulehdus (SpA-ERA) Nuoruusiän spondylartriitti ja entesiittiin liittyvä niveltulehdus (SpA-ERA) Mikä on Nuoruusiän spondylartriittiin ja entesiittiin liittyvä niveltulehdus (SpA-ERA)? Nuoruusiän spondylartriitin ja entesiittiin

Lisätiedot

Nuoruusiän spondylartriitti ja entesiittiin liittyvä niveltulehdus (SpA-ERA)

Nuoruusiän spondylartriitti ja entesiittiin liittyvä niveltulehdus (SpA-ERA) Nuoruusiän spondylartriitti ja entesiittiin liittyvä niveltulehdus (SpA-ERA) Mikä on Nuoruusiän spondylartriittiin ja entesiittiin liittyvä niveltulehdus (SpA-ERA)? Nuoruusiän spondylartriitin ja entesiittiin

Lisätiedot

Nuoruusiän Spondylartriitti Ja Entesiittiin Liittyvä Niveltulehdus (Spa-Era)

Nuoruusiän Spondylartriitti Ja Entesiittiin Liittyvä Niveltulehdus (Spa-Era) www.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro Nuoruusiän Spondylartriitti Ja Entesiittiin Liittyvä Niveltulehdus (Spa-Era) 1. MIKÄ ON NUORUUSIÄN SPONDYLARTRIITTI JA ENTESIITTIIN LIITTYVÄ NIVELTULEHDUS

Lisätiedot

Sairaanhoito ja siihen liittyvä kuntoutus sekä yhteistyö ja ohjaus Kelan kuntoutukseen. REUMASAIRAUDET Eeva Alasaarela LT, erikoislääkäri

Sairaanhoito ja siihen liittyvä kuntoutus sekä yhteistyö ja ohjaus Kelan kuntoutukseen. REUMASAIRAUDET Eeva Alasaarela LT, erikoislääkäri Sairaanhoito ja siihen liittyvä kuntoutus sekä yhteistyö ja ohjaus Kelan kuntoutukseen REUMASAIRAUDET Eeva Alasaarela LT, erikoislääkäri TYÖNJAKO Missä tules-potilaita tutkitaan ja hoidetaan? 1. Perusterveydenhuolto

Lisätiedot

tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä

tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä ADACOLUMN -HOITO tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä www.adacolumn.net SISÄLTÖ Maha-suolikanava...4 Haavainen paksusuolitulehdus...6 Crohnin tauti...8 Elimistön puolustusjärjestelmä ja IBD...10

Lisätiedot

Nuoruusiän Spondylartriitti Ja Entesiittiin Liittyvä Niveltulehdus (Spa-Era)

Nuoruusiän Spondylartriitti Ja Entesiittiin Liittyvä Niveltulehdus (Spa-Era) www.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro Nuoruusiän Spondylartriitti Ja Entesiittiin Liittyvä Niveltulehdus (Spa-Era) Versio 2016 1. MIKÄ ON NUORUUSIÄN SPONDYLARTRIITTI JA ENTESIITTIIN LIITTYVÄ NIVELTULEHDUS

Lisätiedot

TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI

TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI 1 RINTAOIREET JA RINTOJEN SEURANTA Jokaisen naisen on syytä pitää huolta rintojensa terveydestä. Rintakuvauksiin tullaan yleensä joko oireettomille tehdyn

Lisätiedot

Ibandronat Stada 150 mg kalvopäällysteiset tabletit. 3.11.2014, versio V2.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Ibandronat Stada 150 mg kalvopäällysteiset tabletit. 3.11.2014, versio V2.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Ibandronat Stada 150 mg kalvopäällysteiset tabletit 3.11.2014, versio V2.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1b Tietoa sairauden esiintyvyydestä Vuonna

Lisätiedot

Sairaanhoito ja siihen liittyvä kuntoutus

Sairaanhoito ja siihen liittyvä kuntoutus REUMAA SAIRASTAVIEN HOITO JA KUNTOUTUS 27.8.2010 AIKUISTEN HOITO JA KUNTOUTUS Sairaanhoito ja siihen liittyvä kuntoutus Markku Korpela Osastonylilääkäri TAYS:n sisätautien vastuualue/reumakeskus Reumatologian

Lisätiedot

Muuttuva diagnostiikka avain yksilöityyn hoitoon

Muuttuva diagnostiikka avain yksilöityyn hoitoon Muuttuva diagnostiikka avain yksilöityyn hoitoon Olli Carpén, Patologian professori, Turun yliopisto ja Patologian palvelualue, TYKS-SAPA liikelaitos ChemBio Finland 2013 EGENTLIGA HOSPITAL FINLANDS DISTRICT

Lisätiedot

Päänsärky, purenta ja TMD. 26.5.2016 Taru Kukkula Oikomishoidon erikoishammaslääkäri Porin perusturva, Suun terveydenhuolto

Päänsärky, purenta ja TMD. 26.5.2016 Taru Kukkula Oikomishoidon erikoishammaslääkäri Porin perusturva, Suun terveydenhuolto Päänsärky, purenta ja TMD 26.5.2016 Taru Kukkula Oikomishoidon erikoishammaslääkäri Porin perusturva, Suun terveydenhuolto Etiologia Epäselvä, monitekijäinen Useita etiologialtaan ja patologialtaan erilaisia

Lisätiedot

Mitä uutta fibromyalgiasta?

Mitä uutta fibromyalgiasta? Mitä uutta fibromyalgiasta? 20.3.2018 Ritva Markkula Fysiatrian erikoislääkäri, LT Sidonnaisuudet Ei sidonnaisuuksia Fibromyalgia? 1940-luku 1990 American College of Rheumatology 2010 2016 Fibro-my-algia

Lisätiedot

IAP:n lasiseminaari 14.11.2008 Tapaus 9. Paula Kujala, PSHP

IAP:n lasiseminaari 14.11.2008 Tapaus 9. Paula Kujala, PSHP IAP:n lasiseminaari 14.11.2008 Tapaus 9. Paula Kujala, PSHP Esitiedot Yli 70 v. mies. PSA normaali 1.4. Nopeasti alkaneet virtsavaivat ja kystoskopiassa koko prostaattinen uretra ahtautunut tuumorinomaisesti.

Lisätiedot

Adacolumn -hoito tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä

Adacolumn -hoito tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä Adacolumn -hoito tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä Hellävarainen vallankumous IBD-tautien hoidossa Sisältö Maha-suolikanava...4 Haavainen paksusuolitulehdus...6 Crohnin tauti...8 Elimistön

Lisätiedot

Tervetuloa. Nivelristeilylle viihtymään ja viisastumaan!

Tervetuloa. Nivelristeilylle viihtymään ja viisastumaan! Suomen Nivelyhdistys ry Tervetuloa Nivelristeilylle viihtymään ja viisastumaan! Nivelrikko mikä se on ja mitä se meille merkitsee?! Esko Kaartinen Ortopedi Miksi nivelrikosta ylipäätänsä pitää väkeä valistaa?

Lisätiedot

Älä anna polven nivelrikon haitata arkeasi.

Älä anna polven nivelrikon haitata arkeasi. Älä anna polven nivelrikon haitata arkeasi. NIVELRIKKO tunnista ajoissa! Nivelrikko eli artroosi on hyvin yleinen tuki- ja liikuntaelinsairaus, joka aiheuttaa kipua ja vaikeuttaa liikkumista. Polven nivelrikko

Lisätiedot

NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA

NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA 1 RINTAOIREET JA RINTOJEN SEURANTA Nainen huolehdi rintojesi terveydestä. Rintakuvauksiin tullaan yleensä joko oireettomille tehdyn seulontatutkimuksen

Lisätiedot

Tekonivelpotilaan leikkausindikaatiot, lonkan tekonivelleikkaukset. Matti Seppänen Ortopedi Lasten ja nuorten aikuisten lonkkakeskus TYKS

Tekonivelpotilaan leikkausindikaatiot, lonkan tekonivelleikkaukset. Matti Seppänen Ortopedi Lasten ja nuorten aikuisten lonkkakeskus TYKS Tekonivelpotilaan leikkausindikaatiot, lonkan tekonivelleikkaukset Matti Seppänen Ortopedi Lasten ja nuorten aikuisten lonkkakeskus TYKS Polvi- ja lonkkanivelrikko Polvi- ja lonkkanivelrikko Suomalaisen

Lisätiedot

Appendisiitin diagnostiikka

Appendisiitin diagnostiikka Appendisiitti score Panu Mentula LT, gastrokirurgi HYKS Appendisiitin diagnostiikka Anamneesi Kliiniset löydökset Laboratoriokokeet Ł Epätarkka diagnoosi, paljon turhia leikkauksia 1 Insidenssi ja diagnostinen

Lisätiedot

Pieneläinsairauksien erikoiseläinlääkäri Anu Lappalainen, Diagnostinen kuvantaminen, HY Airedaleterrieriyhdistyksen kasvattajapäivä 2012

Pieneläinsairauksien erikoiseläinlääkäri Anu Lappalainen, Diagnostinen kuvantaminen, HY Airedaleterrieriyhdistyksen kasvattajapäivä 2012 Pieneläinsairauksien erikoiseläinlääkäri Anu Lappalainen, Diagnostinen kuvantaminen, HY Airedaleterrieriyhdistyksen kasvattajapäivä 2012 Selkärangan normaalianatomia Selkärangan yleisiä perinnöllisiä sairauksia

Lisätiedot

Laatunäkökulma tuberkuloosin immunodiagnostiikassa

Laatunäkökulma tuberkuloosin immunodiagnostiikassa Laatunäkökulma tuberkuloosin immunodiagnostiikassa Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri Dosentti Tamara Tuuminen Helsingin Yliopisto HUSLAB Vita Terveyspalvelut Laadun varmistus Pre-analytiikka: oikeat

Lisätiedot

Jaakko Niinimäki, OYS

Jaakko Niinimäki, OYS Jaakko Niinimäki, OYS ASR recall toteaa: MRI, jos MARS-protokolla UÄ vaihtoehto CT ei suositella Natiivikuvat? Inklinaatio 40 ± 10 Anteversio 15 ± 10 Pinnoiteproteesi Anteversio 15-25 Valgus ~5-10 Abduktio/inklinaatio

Lisätiedot

SAV? Milloin CT riittää?

SAV? Milloin CT riittää? SAV? Milloin CT riittää? Evl Akuuttilääketiede To Sidonnaisuudet Ei sidonnaisuuksia 1 Potilastapaus 28- vuotias nainen vastaanotolla klo 12 Hypotyreoosi, hyvässä hoitotasapainossa Lääkityksenä Thyroxin

Lisätiedot

Miten katson lapsen keuhkokuvaa

Miten katson lapsen keuhkokuvaa Miten katson lapsen keuhkokuvaa Käypä hoito -suositus Alahengitystieinfektiot (lapset) Raija Seuri 11.6.2014 Lapsen kuvan tulkinnassa muistettava Hengitysvaihe Huonoon sisäänhengitykseen voi liittyä tiivistymiä,

Lisätiedot

Perinnöllinen välimerenkuume

Perinnöllinen välimerenkuume www.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro Perinnöllinen välimerenkuume 2. DIAGNOOSI JA HOITO 2.1 Miten tauti todetaan? Yleensä taudin määrittelyssä edetään seuraavasti: Kliininen epäily: Perinnöllistä

Lisätiedot

Nivelvaivainen lapsi avohoidossa. Pekka Lahdenne, lastenreumatologi, lastent. dos. Lastenklinikka, HY/HYKS

Nivelvaivainen lapsi avohoidossa. Pekka Lahdenne, lastenreumatologi, lastent. dos. Lastenklinikka, HY/HYKS Nivelvaivainen lapsi avohoidossa Pekka Lahdenne, lastenreumatologi, lastent. dos. Lastenklinikka, HY/HYKS 4.10.2012 Lapsen ontuminen Tavallisia syitä: aseptiset (inflammatoriset) niveltulehdukset rasitusperäiset

Lisätiedot

NIVELPSORIASIS MISTÄ NIVELPSORIASIS JOHTUU? MILLAISIA NIVELPSORIASIKSEN OIREET OVAT? 2 Nivelpsoriasis

NIVELPSORIASIS MISTÄ NIVELPSORIASIS JOHTUU? MILLAISIA NIVELPSORIASIKSEN OIREET OVAT? 2 Nivelpsoriasis Nivelpsoriasis opas NIVELPSORIASIS Niveloireet ovat tavallisia psoriasista sairastavilla potilailla. Kroonista niveltulehdusta on todettu noin 10 prosentilla psoriasispotilaista ja jopa 50 prosentilla

Lisätiedot

Ihopsoriaasin hoitaminen. Anna Jussila, LL, erikoistuvan vaiheen lääkäri SATSHP, Ihotautien poliklinikka

Ihopsoriaasin hoitaminen. Anna Jussila, LL, erikoistuvan vaiheen lääkäri SATSHP, Ihotautien poliklinikka Ihopsoriaasin hoitaminen Anna Jussila, LL, erikoistuvan vaiheen lääkäri SATSHP, Ihotautien poliklinikka Hoidon tavoitteet 1. Oireiden minimointi 2. Elämänlaadun parantaminen 3. Työ- ja toimintakyvyn säilyttäminen

Lisätiedot

Harvinainen Lapsuusiän Primaarinen Systeeminen Vaskuliitti,

Harvinainen Lapsuusiän Primaarinen Systeeminen Vaskuliitti, www.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro Harvinainen Lapsuusiän Primaarinen Systeeminen Vaskuliitti, Versio 2016 2. DIAGNOOSI JA HOITO 2.1 Mitä vaskuliittityyppejä tunnetaan? Miten vaskuliitit luokitellaan?

Lisätiedot

Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta

Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta Tavoitteet Seurannassa pyritään rintasyövän mahdollisen paikallisen uusiutumisen ja vastakkaisen rinnan uuden syövän varhaiseen toteamiseen. Oireettomalle potilaalle

Lisätiedot

Paksusuolisyövän seulontatulokset Suomessa. Nea Malila Suomen Syöpärekisteri

Paksusuolisyövän seulontatulokset Suomessa. Nea Malila Suomen Syöpärekisteri Paksusuolisyövän seulontatulokset Suomessa Suomen Syöpärekisteri Sidonnaisuudet kahden viimeisen vuoden ajalta LT, dosentti Päätoimi Suomen Syöpärekisterin johtaja, Suomen Syöpäyhdistys ry Sivutoimet syöpäepidemiologian

Lisätiedot

Selkäkivun diagnostiset kompastuskivet

Selkäkivun diagnostiset kompastuskivet Selkäkivun diagnostiset kompastuskivet Kaija Puustjärvi-Sunabacka LT, dos HYKS, Fysiatrian klinikka 30.3.2012 kompastuskiviä... Selkäkipu on yleinen - 80% yli 30 v suomalaisista potee jossakin elämänsä

Lisätiedot

CASE 1 65-vuotias nainen, jolla puutuu 2-3 sormet ja 4 sormen mediaalireuna oikeasta yläraajasta. Keskikaularangassa ja scapulan angulus inferiorisella alueella särkyä. Lepo helpottaa jonkun verran kipua.

Lisätiedot

Lähetteestä lausuntoon case Perusturvakuntayhtymä Karviainen

Lähetteestä lausuntoon case Perusturvakuntayhtymä Karviainen Lähetteestä lausuntoon case Perusturvakuntayhtymä Karviainen Mia Jernfors Avoterveydenhuollon ylilääkäri 30.9.2015 Ei sidonnaisuuksia Perusturvakuntayhtymä Karviainen Vihti (29 000) Karkkila (9 000) Ulkoistettu

Lisätiedot

Selkäkivun diagnostiset kompastuskivet? Hannu Miettinen Kuopion yliopistollinen sairaala

Selkäkivun diagnostiset kompastuskivet? Hannu Miettinen Kuopion yliopistollinen sairaala Selkäkivun diagnostiset kompastuskivet? Hannu Miettinen Kuopion yliopistollinen sairaala Selkäsairaudet Välilevytyrä Selkäydinkanavan ahtauma Nikamasiirtymä Välilevyrappeuma Tuumorit Muut L III - IV

Lisätiedot

Reumalääkäripula uhkaa! Mitä pitäisi tehdä? Markku Kauppi Reumatologi, dosentti Reumatologian ylilääkäri, PHKS

Reumalääkäripula uhkaa! Mitä pitäisi tehdä? Markku Kauppi Reumatologi, dosentti Reumatologian ylilääkäri, PHKS Reumalääkäripula uhkaa! Mitä pitäisi tehdä? Markku Kauppi Reumatologi, dosentti Reumatologian ylilääkäri, PHKS Reumatauteja Ei-tulehdukselliset Nivelreuma raudet Selkärankareuma Tulehdukselliset Kulumasai-

Lisätiedot

Autoimmuunitaudit: osa 1

Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaute tunnetaan yli 80. Ne ovat kroonisia sairauksia, joiden syntymekanismia eli patogeneesiä ei useimmissa tapauksissa ymmärretä. Tautien esiintyvyys vaihtelee maanosien,

Lisätiedot

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Alueellinen koulutus 21.4.2016 eval Henrik Söderström / TYKS Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Keuhkoahtaumatauti, mikä se on? Määritelmä (Käypä

Lisätiedot

VALTAKUNNALLINEN ERIKOISLÄÄKÄRIKUULUSTELU REUMATOLOGIA

VALTAKUNNALLINEN ERIKOISLÄÄKÄRIKUULUSTELU REUMATOLOGIA VALTAKUNNALLINEN ERIKOISLÄÄKÄRIKUULUSTELU REUMATOLOGIA ARVOSTELUPERUSTEET 0-6 pistettä/kysymys 36 pistettä hyväksymisraja 18 pistettä ei yhtään 0-vastausta 12.10.2012 1. Nivelreuman hoitoon käytettävien

Lisätiedot

Kirurgian runkokoulutus Helsinki, 5.2.2016. Spondylodiskiitti. Jyrki Kankare Ortopedian ja traumatologian klinikka Töölön sairaala HYKS - HUS.

Kirurgian runkokoulutus Helsinki, 5.2.2016. Spondylodiskiitti. Jyrki Kankare Ortopedian ja traumatologian klinikka Töölön sairaala HYKS - HUS. Kirurgian runkokoulutus Helsinki, 5.2.2016 Spondylodiskiitti Jyrki Kankare Ortopedian ja traumatologian klinikka Töölön sairaala HYKS - HUS Ortopediset selkäsairaudet Degeneratiiviset prolapsi stenoosi

Lisätiedot

nivelpsorias Tuntematon tutuksi lääkäreille ja potilaille Reumatautien ylilääkäri Riitta Luosujärvi:

nivelpsorias Tuntematon tutuksi lääkäreille ja potilaille Reumatautien ylilääkäri Riitta Luosujärvi: Reumatautien ylilääkäri Riitta Luosujärvi: Tuntematon nivelpsorias tutuksi lääkäreille ja potilaille Nivelpsorin tunnistaminen kuuluu kaikille. Lampun pitää syttyä siellä, missä psoriasista sairastavaa

Lisätiedot

FYSIOTERAPIA JA LIIKUNTA KORSETTIHOIDON AIKANA. ft Micaela Ulenius 22.1.2015 TYKS

FYSIOTERAPIA JA LIIKUNTA KORSETTIHOIDON AIKANA. ft Micaela Ulenius 22.1.2015 TYKS FYSIOTERAPIA JA LIIKUNTA KORSETTIHOIDON AIKANA ft Micaela Ulenius 22.1.2015 TYKS FYSIOTERAPIAN TAVOITTEET Motivoida nuorta tunnolliseksi korsetinkäyttäjäksi Hyvä lihastasapaino ja lihashallinta (lantio,

Lisätiedot

Nivelreuman luokittelukriteerit uudistuivat mikä muuttuu?

Nivelreuman luokittelukriteerit uudistuivat mikä muuttuu? Nivelreuman luokittelukriteerit uudistuivat mikä muuttuu? Jenni Kauppi Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö Joulukuu 2013 Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö

Lisätiedot

Klaudikaatio eli katkokävely. Potilasohje.

Klaudikaatio eli katkokävely. Potilasohje. Klaudikaatio eli katkokävely Potilasohje Katkokävely eli klaudikaatio Yksi valtimotaudin mielipaikoista ovat alaraajoihin johtavat valtimot. Aortta haarautuu lantion korkeudella kahdeksi lonkkavaltimoksi,

Lisätiedot

Voiko tarkennetulla fysioterapialla vaikuttaa selka kivun uusiutumisen

Voiko tarkennetulla fysioterapialla vaikuttaa selka kivun uusiutumisen Voiko tarkennetulla fysioterapialla vaikuttaa selka kivun uusiutumisen ehkaïsyyn? Vesa Lehtola ftomt, TtM/ Kotkan OMT-Fysio Jatko-opiskelija/ Itä-Suomen yliopisto Suomen Fysioterapeutit Kipukiertue 13.10.2016

Lisätiedot

Käypä hoito -indikaattorit, depressio

Käypä hoito -indikaattorit, depressio 1 Käypä hoito -indikaattorit, depressio Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat Depressio Käypä hoito suositukseen (2014). Käypä hoito -työryhmä on nostanut suosituksesta keskeisiksi implementoitaviksi

Lisätiedot

Lipin-2 osallistuu mahdollisesti myös tulehdusten säätelyyn ja solunjakautumiseen.

Lipin-2 osallistuu mahdollisesti myös tulehdusten säätelyyn ja solunjakautumiseen. Majeedin oireyhtymä Mikä on Majeedin oireyhtymä? Majeedin oireyhtymä on harvinainen perinnöllinen sairaus. Oireyhtymää sairastavilla lapsilla esiintyy toistuvaa pitkäaikaista monipesäkkeistä osteomyeliittiä

Lisätiedot

Idiopaattisen skolioosin luokittelu ja erikoissairaanhoidon tutkimukset. Anne Salonen TAYS

Idiopaattisen skolioosin luokittelu ja erikoissairaanhoidon tutkimukset. Anne Salonen TAYS Idiopaattisen skolioosin luokittelu ja erikoissairaanhoidon tutkimukset Anne Salonen TAYS Idiopaattisen skolioosin luokittelu Ikä Primaarikäyryys Luokitusjärjestelmät Luokittelu iän perusteella I Infantiili

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 4.5.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 4.5.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 117 LAUSUNTO KORVATULEHDUSTEN HOITOA KOSKEVASTA VALTUUSTOALOITTEESTA Terke 2010-575 Esityslistan asia TJA/8 TJA Terveyslautakunta päätti antaa aloitteesta seuraavan,

Lisätiedot

Polymyalgia Rheumatica. Tia Sandström sis el, reumatol.eval. Reumatologian alueellinen koulutuspäivä 1.10.2015

Polymyalgia Rheumatica. Tia Sandström sis el, reumatol.eval. Reumatologian alueellinen koulutuspäivä 1.10.2015 Polymyalgia Rheumatica Tia Sandström sis el, reumatol.eval. Reumatologian alueellinen koulutuspäivä 1.10.2015 Sidonnaisuudet Kongressimatkoja: BMS, MSD, Roche Polymyalgia rheumatica Tavallisin inflammatorinen

Lisätiedot

Mitä on vaikuttava lääkehoito? Biologiset lääkkeet esimerkkinä. Vaikuttavuustavoitteet SOTE-johtamisen ytimeen

Mitä on vaikuttava lääkehoito? Biologiset lääkkeet esimerkkinä. Vaikuttavuustavoitteet SOTE-johtamisen ytimeen Mitä on vaikuttava lääkehoito? Biologiset lääkkeet esimerkkinä Antti Viitanen Toimitusjohtaja Novartis Finland Oy 11.11.2016 Vaikuttavuustavoitteet SOTE-johtamisen ytimeen Huomio resursseista ja rakenteista

Lisätiedot

C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.

C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3. C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.2016 Eero Mattila HUS Infektioklinikka CDI = C. difficile infektio

Lisätiedot

aikuiset, joilla on nivelpsoriaasi (sairaus, joka aiheuttaa punaisia, hilseileviä läiskiä iholla ja niveltulehdusta);

aikuiset, joilla on nivelpsoriaasi (sairaus, joka aiheuttaa punaisia, hilseileviä läiskiä iholla ja niveltulehdusta); EMA/178267/2015 EMEA/H/C/000481 EPAR-yhteenveto adalimumabi Tämä on yhteenveto Euroopan julkisesta arviointilausunnosta (EPAR), joka koskee -valmistetta. Tekstissä selitetään, miten lääkevalmistekomitea

Lisätiedot

Nivelreuman luokittelukriteerit uudistuivat mikä muuttuu?

Nivelreuman luokittelukriteerit uudistuivat mikä muuttuu? tieteessä Jenni Kauppi LK Tampereen yliopisto, lääketieteen laitos jenni.kauppi@uta.fi Markku Hakala dosentti, osastonylilääkäri Päijät-Hämeen keskussairaala Heidi Mäkinen LT, apulaisylilääkäri Tampereen

Lisätiedot

LANNESELÄN LIIKEKONTROLLITESTIT. Nikolai Kähkönen ft OMT Ruoholahden Fysioterapia

LANNESELÄN LIIKEKONTROLLITESTIT. Nikolai Kähkönen ft OMT Ruoholahden Fysioterapia LANNESELÄN LIIKEKONTROLLITESTIT Nikolai Kähkönen ft OMT Ruoholahden Fysioterapia MEDIASTA POIMITTUA Yleistä selkäkipua hoidettu vuosia väärin suomalainen tutkija kehitti menetelmän, joka voi mullistaa

Lisätiedot

BM = bending moment = Vääntövoimat sagittaalitasossa (flexio-extensio). = Vääntövomat frontaalitasossa (sivutaivutus).

BM = bending moment = Vääntövoimat sagittaalitasossa (flexio-extensio). = Vääntövomat frontaalitasossa (sivutaivutus). 1 2 C = compression = puristava kuormitus, jonka suuntautuu välilevyyn kohtisuoraan Aiheutuu pääosin vartalonlihasten jännityksestä ja ylävartalon painosta (+ ulkoisesta kuormasta). Selkärangan heikko

Lisätiedot

Keuhkoahtaumataudin varhaisdiagnostiikka ja spirometria. Esko Kurttila Keuhkosairauksien ja työterveyshuollon erikoislääkäri

Keuhkoahtaumataudin varhaisdiagnostiikka ja spirometria. Esko Kurttila Keuhkosairauksien ja työterveyshuollon erikoislääkäri Keuhkoahtaumataudin varhaisdiagnostiikka ja spirometria Esko Kurttila Keuhkosairauksien ja työterveyshuollon erikoislääkäri Epidemiologia N. 10%:lla suomalaisista on keuhkoahtaumatauti Keuhkoahtaumatauti

Lisätiedot

AUTOVASTA-AINEET NIVELREUMASSA. Marja-Kaisa Koivula Sairaalakemisti, FT, dosentti

AUTOVASTA-AINEET NIVELREUMASSA. Marja-Kaisa Koivula Sairaalakemisti, FT, dosentti AUTOVASTA-AINEET NIVELREUMASSA Marja-Kaisa Koivula Sairaalakemisti, FT, dosentti Esityksen sisältö Johdanto Mitä uudelta niveltulehduspotilaalta tutkitaan? Käypähoito-suositus ja ACR/EULAR:n kriteerit

Lisätiedot

Akuutti vatsa ensihoidossa ja päivystyspoliklinikalla

Akuutti vatsa ensihoidossa ja päivystyspoliklinikalla Akuutti vatsa ensihoidossa ja päivystyspoliklinikalla Juhani Tavasti Anestesiologian ja tehohoidon erikoislääkäri, ensihoidon erityispätevyys Akuuttilääketieteen erikoistuva lääkäri Ensihoidon osastonylilääkäri,

Lisätiedot