Psoriasis-symposium Uusista lääkkeistä toivoa psoriasiksen hoitoon

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Psoriasis-symposium 28.10.2005. Uusista lääkkeistä toivoa psoriasiksen hoitoon"

Transkriptio

1 Tähän liitteeseen on koottu psoriasissymposiumin esitelmien yhteenvedot samassa järjestyksessä kuin esitelmät pidettiin. Tekstit on toimittanut Ritva Siikamäki. Psoriasis-symposiumin puhujina olivat mm. prof. Christopher Griffi ths, peruspalveluministeri Liisa Hyssälä, prof. Esko Valtaoja ja dos. Ulpu Saarialho-Kere. Psoriasis-symposium Uusista lääkkeistä toivoa psoriasiksen hoitoon Psoriasisliitto järjesti psoriasissymposiumin maailman psoriasispäivän yhteydessä. Symposiumin yhteydessä pidettiin tiedotustilaisuus, jossa asiantuntijat toivat esiin näkemyksiään psoriasiksen hoidosta. Lisäksi tiedotuksessa välitettiin suurelle yleisölle perustietoa psoriasiksesta, korostettiin psoriasiksen yleisyyttä sekä tuotiin esiin hoitojen korvattavuuteen liittyviä ongelmia ja uusien hoitojen merkitystä. Symposiumissa psoriasis- ja reumatautien asiantuntijat luennoivat alan uusimmista tutkimustuloksista ja ajankohtaisista kysymyksistä lääkärikunnalle. Se kokosi yli sataneljäkymmentä osallistujaa Helsinkiin Biomedicumin auditorioon. Teemoina olivat mm. psoriasiksen genetiikkaa, uudet hoidot ja kokonaisvaltainen hoitonäkemys. Psoriasisliiton puheenjohtaja Hannu Takkula korosti symposiumin avauspuheenvuorossaan oikea-aikaisten ja tehokkaiden hoitojen merkitystä. Peruspalveluministeri Liisa Hyssälä nosti puheenvuorossaan Peruspalvelut psoriasiksessa esiin jatkuvan hoitosuhteen tärkeyden. Hän totesi, että hoitoon pääsy hoitotakuun mukaisissa aikarajoissa toteutuu kolmessa neljästä terveyskeskuksesta. Lisäksi sairaalat ovat saaneet hoitojonoja lyhennettyä hyvin. Kunta- ja palvelurakenteen uudistuksessa on Hyssälän mukaan tärkeä varmistaa jatkuva hoitoketju ja palvelujen saatavuus, siihen katsomatta päädytäänkö aluekierrosten pohjalta peruskunta-, piiri- vai aluekuntamalliin. Peruspalvelujen on syytä säilyä terveyskeskuksissa lähellä potilaita. Lisäksi yhteistyötä ja työnjakoa tulisi lisätä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä, totesi Hyssälä. Hän myös korosti, että terveydenhuollon tietoteknisiä ratkaisuja tulee rakentaa keskitetysti.

2 SISÄLTÖ 3 Psoriaasin genetiikasta dos. Ulpu Saarialho-Kere 5 Kokonaisvaltainen hoito prof. Christopher Griffiths 7 Hoidon porrastus, ihopsoriaasi ylilääkäri Tapio Rantanen 9 Hoidon porrastus, nivelpsoriaasi ylilääkäri Riitta Luosujärvi 10 Nivelpsoriaasipotilaan uudet hoidot dos. Kari Eklund 11 Ihopsoriaasipotilaan uudet hoidot prof. Annamari Ranki 12 Kuinka hoidan: iho ja nivelet dos. Seija-Liisa Karvonen 13 Kuinka hoidan: nivelet ja iho ylilääkäri Markku Hakala 14 Psoriasis maailmankaikkeudessa prof. Esko Valtaoja Kiitokset! Psoriasisliitto kiittää lämpimästi kaikkia symposiumin järjestelyissä ja taustatukena mukana olleita. Luennoijat ansaitsevat kiitokset tärkeästä panoksestaan tapahtuman onnistumiseen, samoin tapahtuman tukijoina toimineet yritykset. Abbott Oy Alpharma Oy Astellas Pharma Novartis Finland Oy LEO Pharma Oy Sanofi-Aventis Group Schering-Plough Oy Serono Nordic Wyeth Finland 2

3 Ulpu Saarialho-Kere työskentelee professorina Karoliinisessa sairaalassa Tukholmassa ja dosenttina Helsingin yliopistossa Iho- ja allergiasairaalassa. Hän on erikoistunut ihotautien genetiikan tutkimukseen ja tehnyt tutkimustyötä laajassa suomalaisten ihotautilääkäreiden ja geenitutkijoiden yhteistyökonsortiossa. Psoriaasin genetiikka kiinnostava tutkimuskohde Psoriaasin puhkeamiseen liittyvät geenit kiinnostavat sekä psoriaatikkoja että tiedeyhteisöä. Psoriaasi on geenitutkijalle kiitollinen, mutta haastava kohde. Psoriaasin kehittymiseen tarvitaan luultavasti muutama tärkeä alttiusgeeni ja jokin laukaiseva ympäristötekijä. Psoriaasi on hyvin moni-ilmeinen ja -muotoinen sairaus, mutta sen perinnölliseen taustaan liittyy monia selkeitä ja yhdenmukaisia piirteitä. Muun muassa sairauden yleisyys, diagnoosin spesifisyys ja oireiden sijaintipaikan anatomia helpottavat tutkimusaineiston keruuta. Psoriaasi on monitekijäinen tauti, johon liittyy samoja alttiusgeenialueita kuin monitekijäisiin autoimmuunisairauksiin kuten Crohnin tauti ja reuma. Psoriaasin kehittyminen luultavasti edellyttää muutamaa tärkeää alttiusgeeniä ja jotain laukaisevaa ympäristötekijää, esim. stressi, ihon vahingoittuminen, infektio, eräät lääkkeet tai runsas alkoholinkäyttö. Psoriaasissa erotetaan kaksi eri tyyppiä, joiden piirteet, puhkeamisikä ja geneettinen tausta eroavat toisistaan. Tyypin I psoriaasi puhkeaa nuoruusiässä (16 22 v.); tyypin II psoriaasi alkaa noin vuoden iässä. Tyypin I psoriaasissa on havaittu perinnöllinen komponentti HLA-C kromosomissa 6 PSORS1-alttiusgeenialueella. Tätä yhteyttä ei esiinny tyypin II psoriaasissa. Alueella sijaitsevia riskigeeniehdokkaita ovat HLA- Cw6, HCR ja korneodesmosiini. Psoriaasin puhkeaminen ei näytä liittyvän pelkästään HLA-Cw6 -alleelin esiintyvyyteen, vain noin 10 % tämän alleelin kantajista sairastuu psoriasikseen. Muilla geeneillä tai ympäristötekijöillä on tärkeä osuus sairastuvuudessa. Suomalaisissa tutkimuksissa on havaittu tietyn HCR-geenin muodon (HCR*WWCC) liittyvän jokseenkin yhtä voimakkaasti psoriaasiin kuin HLA-Cw6 useissa väestöissä. Eri väestöryhmien keskuudessa tehdyt tutkimukset ovat antaneet keskenään erilaisia tuloksia korneodesmosiinin merkityksestä, joka sijaitsee myös PRORS1-alueella. Muita psoriaasin alttiusgeenialueita ovat PSORS2- alue kromosomin 17 pitkässä haarassa ja PSORS4-alue kromosomin 1 pitkässä haarassa. Alttiusgeenialueiden väliset yhteydet ja rooli sekä ympäristötekijöiden yhteisvaikutus eri geenien kanssa vaativat lisätutkimusta. Psoriaasin geneettinen tausta on monimutkainen, joten varmuudella ei voida sanoa, liittyvätkö psoriaasin eri muodot tiettyyn perimään. 3

4 Professori Christoffer Griffi ths toimii Manchesterin yliopiston alaisessa Salfordin sairaalassa ihotautiosaston johtajana. Griffi ths kuuluu Euroopan nimekkäimpiin psoriaasitutkijoihin. Hän sanoo lääketieteen olevan taidetta, toisaalta tiedettä ja liikkuvan näiden kiinnostavassa maastossa. Hän korostaa psoriaasin hoidossa psykologisten tekijöiden huomioimista, keskustelua potilaan kanssa ja yksilöllisen hoidon tarvetta. Griffi ths on kehittänyt ja tutkinut kokonaisvaltaisen psoriaasin hoidon menetelmiä, tutkimusta ja mittareita. Kokonaisvaltainen psoriaasin hoito tuloksellista Psoriaasia hoidettaessa ei pidä tuijottaa vain iho-oireita ja niihin liittyviä indeksejä, vaikka pinta-ala ja oireiden sijainti kuvaavat omalla, näkyvällä tavallaan sairauden vaikeusastetta. Entistä enemmän on syytä ottaa huomioon iho-oireiden lisäksi myös sairauden vaikutus potilaan toimintakykyyn ja psykososiaaliset tekijät sekä hoitojen soveltuvuus ja tehokkuus. Kokonaisvaltainen tarkastelu on keskeisessä asemassa psoriaasin vaikeusasteen arvioinnissa ja hoitopäätösten teossa. Psoriaasin vaikutukset ulottuvat laajalle ja syvälle potilaan elämässä. Ulkoisiin oireisiin keskittyminen rajaa usein kokonaiskuvasta sen, miten sairaus voi nakertaa minäkuvaa ja sosiaalisia suhteita. Psoriaasin vaikeusasteen perinteiset mittarit PASI- ja BSI-indeksi soveltuvat iho-oireiden tarkasteluun ja mittaamiseen, mutta hoitosuunnitelman rakentamisessa tulee tarkastella potilaan kokonaistilannetta ja potilasta myös yksilönä, korostaa Griffiths. Psykososiaaliset tekijät ja hoitohistoria ovat hänen tutkimusryhmänsä kehittämän, laaja-alaisen SPI-indeksin kulmakivet. Griffithsin mukaan SPI-indeksi on kuvaavampi luokittelumenetelmä, joka vastaa paremmin todellista tilannetta kuin perinteiset mittaustavat. Griffiths on tutkinut eri mittaustapojen vastaavuksia ja suhdetta hoitotuloksiin. Potilaiden on todettu pettyvän usein psoriaasin hoitotuloksiin, mikä on merkittävä stressitekijä. Elämänlaatu kärsii, kun psoriaatikko usein turvautuu arjessaan vaikeiden tilanteiden välttämisen strategiaan. Stressi ja stressialttius puolestaan heikentävät hoitotuloksia esimerkiksi PUVA-hoidossa. Nämä tekijät voivat johtaa noidankehään, jossa hoitojen tuloksellisuus kärsii. Griffithsin kokonaisvaltainen psoriaasin hoito-ohjelma käsittää yksilöllisen oireiden hoitamisen lisäksi moniammatillisen asiantuntijaryhmän johdolla tapahtuvan keskusteluterapian: pienryhmätyöskentelyssä on mukana ihotautilääkäri ja -hoitaja, psykologi sekä 6 8 potilasta ryhmää kohden. Potilaan näkemys ja odotukset hoidon suhteen pyritään ottamaan huomioon mahdollisimman pitkälti. Konkreettisen hoidon lisäksi potilas saa tietoa ja ohjausta sekä henkistä tukea sairauden kanssa elämiseen. Psoriaasin lääkehoidossa ovat laajimman kiinnostuksen kohteena biologiset hoidot, joilla Griffithsin mukaan on paikkansa vaikean psoriaasin hoidossa. Niiden käyttöön tarvitaan pikaisesti yhteisiä ohjeistuksia ja rekisteröintimenetelmiä. Suhtautuminen psori aasin hoitamiseen kallistunee uusien hoitojen myötä jatkuvan hoidon suuntaan, mikä on potilaan kannalta vähemmän turhauttavaa kuin heilurimainen oireenmukainen hoito. Biologisista lääkkeistä ei kuitenkaan pidä kuvitella yleislääkettä kaikille psoriaatikoille. Perinteisillä hoitomenetelmillä on oma sijansa hoitovalikoimassa, samoin yhdistelmähoidoilla. Koska psoriaasi on yksilöllinen sairaus ja potilaat yksilöitä, onnistunut hoito vaatii keskustelua potilaan kanssa ja kokonaisuuden laaja-alaista tarkastelua, painottaa Griffiths. 5

5 Ylilääkäri, ihotautien erikoislääkäri Tapio Rantanen toimii Päijät-Hämeen keskussairaalassa. Hän on myös toiminut Suomen ihotautilääkäriyhdistyksen puheenjohtajana ja on mukana laatimassa psoriaasin käypä hoito -suositusta. Hoidon porrastus ihopsoriaasissa Psoriaasin hoidossa yhteen sovitettavia muuttujia ovat käytettävissä olevat hoitokeinot, psoriaasin tyyppi ja vaikeusaste sekä terveydenhoitojärjestelmä mahdollisuuksineen ja rajoituksineen. Psoriaasin hoidon porrastus on tärkeä periaate sekä perusterveydenhuollon että erikoissairaanhoidon piirissä. Hoidossa edetään paikallishoidoista valohoitoihin ja tarvittaessa edelleen sisäiseen lääkitykseen. Potilas on huomioitava kaikkien yhteen sovitettavien asioiden keskellä. Hoidossa edetään portaittain sairauden vaikeusasteen ja hoitohistorian sekä kokonaistilanteen mukaan. Psoriaasin hoidon kulmakivenä on terveydenhuoltojärjestelmän perusterveydenhuolto, joka koostuu terveyskeskuslääkärien, yksityisten yleislääkärien ja työterveyslääkärien tarjoamasta palvelusta. Lievissä tapauksissa voi pärjätä itsehoidon keinoin, perusvoiteilla ja käsikauppalääkkeillä. Perusterveydenhuollon keinovalikoima soveltuu lievän keskivaikean psoriaasin hoitoon, johon käytetään ensisijassa perusvoiteita, käsikauppalääkkeitä ja paikallisia reseptilääkkeitä, kuten kortisoni- ja D-vitamiinijohdannaisvoiteita sekä valohoitoa. Erikoissairaanhoidon palvelut astuvat mukaan kuvaan, kun on kyse keskivaikean tai vaikean psoriaasin hoidosta. Kevyempien hoitokeinojen osoittauduttua teholtaan tai sivuvaikutusten vuoksi sopimattomaksi, siirrytään voimakkaampaan lääkitykseen eli sisäiseen lääkitykseen. Perinteiset sisäiset lääkkeet asitretiini, metotreksaatti ja siklosporiini ovat monilla tehokkaita vaikean psoriaasin hoidossa. Paremman tehon kääntöpuolena ovat kuitenkin vakavammat haittavaikutukset. Sisäinen lääkitys vaatii tarkkaa seurantaa sivuvaikutusten vuoksi, mutta ns. turvakokeiden tekeminen terveyskeskuksissa voi helpottaa potilaan elämään ja erikoissairaanhoidon kuormitusta. Erilaiset hoitoyhdistelmät ja hoitojen jaksottaminen tai vuorottelu voivat parantaa hoitotehoa. Hoitoketjun tehokkaan toiminnan kannalta on keskeistä, että sairauden vaikeusastetta ja hoitovastetta seurataan ja dokumentoidaan tarkasti. Mahdollisia liitännäissairauksia on myös hoidettava psoriaasin ohella. Hoidon porrastuksessa on hyvä, että yleiset linjat ovat yhteiset. Samalla on kuitenkin hyväksyttävä, että sairaanhoitopiireittäin ja paikallisten olosuhteiden mukaan esiintyy jossain määrin vaihtelua. 7

6 Ylilääkäri Riitta Luosujärvi toimii HUSin Reumatologian klinikan johtajana. Hän on myös Suomen Reumatologisen yhdistyksen puheenjohtaja ja osallistuu nivelpsoriaasin käypä hoito -suosituksen laatimiseen. Nivelpsoriaasin käypä hoito -suositus Nivelpsoriaasia arvioidaan esiintyvän noin 40 % psoriaatikoista. Nivelpsoriaasia sairastavista noin %:lla sairaus aiheuttaa syöpymiä tai virheasentoja. Sekä ihoettä nivelpsoriaasin taustalta löytyy muiden tulehdukseen liittyvien solutason tapahtumien lisäksi tulehduksen välittäjäaineen, TNF-alfan, kohonnut pitoisuus. Looginen ratkaisu on käyttää hoidossa TNF-alfapitoisuuteen vaikuttavia biologisia lääkkeitä, joiden avulla voidaan myös suojata niveltä tuhoutumiselta. Myöhemmin julkaistavassa Nivelpsoriaasin käypä hoito -suosituksessa otetaan kantaa biologisten lääkkeiden käyttöön nivelpsoriaasin hoidossa. Uusien hoitotulosten mukaan nivelpsoriasiksen eteneminen voidaan jopa pysäyttää tehokkaalla hoidolla. Riittävä hoito vaste on tavoitteena paitsi nivelissä myös iholla. Ellei riittävää hoitovastetta saavuteta perinteisillä antireumaattisilla lääkkeillä puolen vuoden hoitojakson aikana, suositetaan TNF-alfaa estäviä biologisia lääkkeitä. Psoriaasin on todettu vaikuttavan laajalti potilaan elämänlaatuun. Näkyvien iho-oireiden lisäksi niveloireet heikentävät työ- ja toimintakykyä. Nivelpsoriaasin tyypillisin oire ja löydös on epäsymmetrinen niveltulehdus ja suurella osalla potilaista tulehdus esiintyy sormien ja varpaiden kärkinivelissä. Selkärankareuman kaltaisia oireita, kuten luukalvon kipua ja tulehdusta sekä selkärangan nivelten ja nikamien tulehdusta esiintyy lähes puolella. Joskus sairaus muistuttaa nivelreumaa. Ihottuma ja niveltulehdukset voivat esiintyä joko samanaikaisesti tai eri aikaan. Uudet biologiset hoidot sijoittuvat nivelpsoriaasin hoidon porrastuksessa vaikean tautimuodon hoitoon. Nivelkipua, jonka taustalla on usein entesiitti, voidaan hoitaa kipulääkkeillä ja -geeleillä sekä fysikaalisilla kivunhoitomenetelmillä. Omalääkäri hoitaa ensisijaisesti potilasta tässä tapauksessa. Tulehtunutta yksittäistä niveltä hoidetaan paikallisella kortisonihoidolla. Lisäksi lihaskunnosta huolehtiminen on tärkeää. Jos tulehdus pyrkii kroonistumaan, reumatologin konsultaatio on tarpeen. Mitä vaikeammasta ja mitä enemmän niveliä tuhoavasta taudista on kysymys, sitä tehokkaampaa ja voimakkaampaa antireumaattista lääkettä käytetään. Sama hoitolinja pätee, mikäli tulehdusta esiintyy monissa nivelissä tai hankalana selkärangan tulehduksena. Kun perinteiset lääkehoidot eivät riitä, uutta apua voidaan saada biologisista lääkkeistä. Uudet lääkkeet pystyvät täsmällisesti vähentämään tulehdusvälittäjäaineen määrää. Ne alentavat taudin aktiviteettia ja saavat potilaan usein jopa täysin oireettomaksi. Alustavan käypä hoito -suositussuunnitelman mukaan linjana on, että ellei tavanomaisilla antireumaattisilla lääkkeillä saavuteta riittävää hoitovastetta kuuden kuukauden hoidon aikana, suositellaan käytettäväksi näitä TNFalfaa estäviä biologisia lääkkeitä. 9

7 Dosentti Kari Eklund toimii Helsingin yliopistollisen keskussairaalan Reumatologian yksikössä reumatologian erikoislääkärinä. Nivelpsoriaasin uudet hoidot Perinteisten antireumaattisten lääkkeiden ohelle ovat tulleet uusina nivelpsoriaasin hoitomuotoina biologiset lääkkeet, jotka tarjoavat entistä tehokkaampaa ja täsmällisempää hoitoa. Toistaiseksi biologiset lääkehoidot on kuitenkin varattu sellaisten vaikeampien tautimuotojen hoitoon, jotka eivät ole vastanneet konventionaaliselle hoidolle. Nivel psoriaasin hoito on biologisten lääkkeiden myötä noussut uudelle tasolle. Lähitulevaisuudessa saamme todennäköisesti myös aivan uusia biologisia lääkkeitä nivelpsoriaasin hoitoon. Nivelpsoriaasi (psoriasisartriitti) alkaa useimmilla potilailla (65 %) ihopsoriaasin oireina, mutta niveloireet voivat joskus olla sairauden ensimmäinen oire. Nivelpsoriaasille tyypillisenä oireena on epäsymmetrinen, useimmiten suurten nivelten tulehdus, mutta se voi ilmetä myös nivelreuman kaltaisena pienten nivelten polyartriittina. Tyypillistä nivelpsoriaasille ovat sormien kärkinivelten tulehdukset sekä lihasten kiinnityskohtien tulehdukset eli entesiitit. Nivelpsoriaasiin voi liittyä myös sakroiliitti ja selkärankareuman kaltainen selkärangan tulehdus. Nivelpsoriaasin hoito on kehittynyt nivelreuman hoitomuotojen vanavedessä. Perinteisellä lääkehoidolla nivelpsoriaasissa on omat rajoitteensa. Salatsopyriiinin teho näyttää rajoittuvan perifeeristen nivelten tulehdusten hoitoon. Myös metotreksaatti tehoaa perifeeriseen artriittiin ja iho-oireisiin, mutta sen teho taudin aksiaalisiin oireisiin on epäselvä. Leflunomidia on myös käytetty nivelpsoriaasin hoidossa mutta sekään ei ilmeisesti tehoa taudin aksiaalisiin oireisiin. Biologiset lääkkeet ovat avanneet uusia näköaloja nivelpsoriaasin hoidossa. Tuumorinekroositekijä-alfan vaikutuksia estäviä biologisia lääkkeitä ovat infliksimabi, etanersepti ja adalimumabi, jotka ovat saaneet indikaation nivelpsoriaasin hoidossa. Niiden tehosta nivelpsoriaasin hoidossa on olemassa vahvaa näyttöä ja näyttää siltä, että ne tehoavat myös aksiaalisen taudin hoidossa. Biologisten hoitojen merkittävin sivuvaikutus on lisääntynyt infektioriski. Myös tuberkuloosin riski näyttää olevan hieman suurempi biologisia hoitoja saavilla. Yleensä kyseessä on aiemmin saadun latentin infektion aktivoituminen. Muita merkittäviä sivuvaikutuksia ovat allergiset reaktiot ja autoimmuuni-ilmiöt. Tumavasta-aineiden ilmaantuminen on suhteellisen yleistä, mutta SLE:n kaltaisten oireiden ilmaantuminen on suhteellisen harvinaista ja oireet yleensä häviävät, kun hoito lopetetaan. Indikaatiot biologisen hoidon aloittamiselle nivelpsoriasiksessa eivät ole vielä yhtä selkiintyneitä kuin nivelreumassa. Hoitojen siedettävyys nivelpsoriaasissa on yhtä hyvä kuin nivelreumassa. 10

8 Professori Annamari Ranki toimii Helsingin yliopistossa ja ylilääkärinä Iho- ja allergiasairaalassa. Hän on tutkinut monipuolisesti ihotautien alaa ja ollut aktiivisesti vaikuttamassa mm. valtakunnallisen kliinisen tutkijakoulun syntyyn. Ranki toimii lukuisissa alansa asiantuntija- ja luottamustehtävissä kansallisella ja kansainvälisellä tasolla. Hän on mm. European Dermatology Forumin hallituksen ja yhteiseurooppalaisen ihotautien hoitosuosituskomitean jäsen. Ihopsoriaasin uudet hoidot Biologiset lääkkeet ovat täsmälääkkeitä, jotka vaikuttavat psoriaasin oireisiin niiden syntysijoilla. Lupaavista hoitotuloksista huolimatta nekään eivät sovi kaikille eivätkä toki paranna psoriaasia. Paitsi ihon toimintahäiriönä, psoriaasia voi tarkastella immuunijärjestelmän häiriönä. Paikallishoitojen käyttö riittää lievästä keskivaikeaan psoriaasin hoidossa, jolloin kohteena on erityisesti ihon omien solujen toimintahäiriö, mutta vaikeissa tapauksissa puututaan laajemmin immuunijärjestelmän häiriöön. Sytokiinit, tulehduksen välittäjäaineet, kuten TNF-alfatekijä, ovat keskeisessä asemassa kroonisissa tulehdustiloissa, joten niihin vaikuttamalla voidaan vaikuttaa myös psoriaasiin. I hopsoriaasin hoidon kohteena ovat tulehdusreaktio, ihon orvaskeden solujen eli keratinosyyttien kiihtynyt tuotanto ja häiriintynyt erilaistuminen, verinahan kapillaarisuonien lisääntyminen, neutrofiilisten valkosolujen kulkeutuminen verenkierrosta orvasketeen ja sarveiskerroksen paksuuntuminen. Erityisesti näihin elementteihin puututaan paikallishoidoilla, esim. kortisonivoiteilla, tervaa sisältävillä lääkevoiteilla, ditranolilla ja A- ja D-vitamiinijohdannaisilla. Lievään ja keskivaikeaan psoriaasiin soveltuvat A- ja D-vitamiinijohdannaiset, jotka vaikuttavat geenien ilmenemiseen aktivoituneissa soluissa. Tätä kautta ne mm. vähentävät tulehduksen välittäjäaineita T-soluissa ja hillitsevät keratinosyyttien lisääntymistä. D-vitamiinijohdannaisista kehitellään myös sisäisesti käytettävää hoitomuotoa. Uudet biologiset psoriaasin hoidot puolestaan vaikuttavat oireiden alkulähteillä eli tulehdusmekanismiin ja immuunijärjestelmän toimintaan. TNF-alfasalpaajat vähentävät TNF-alfan erittymistä, kun taas T-soluun vaikuttavat biologiset lääkkeet vähentävät T-solujen kerääntymistä ihoon. Uusin löydös psoriaasin taustalla on geeninen luentaan vaikuttava JunB-geeni, jonka ilmentyminen on selvästi vähentynyt psoriasisläiskien keratinosyyteissä. Hiirimalleissa on tutkittu JunB:n poistamista, mikä on aiheuttanut hiirille psoriaasin kaltaisia iho- ja niveloireita. Tulehduksen välittäjäaineista IL-1, IFN-gamma ja TNF-alfa ilmaantuivat ensimmäisinä. Jos pohditaan, ovatko T-solut psoriaasissa syy vai seuraus, niiden rooli näyttää erilaiselta ihon kuin nivelten suhteen. Hiirimallin perusteella T-lymfosyytit eivät näyttäisi olevan ensijainen muutos psoriaasissa, vaan tyypilliset muutokset tapahtuvat ilman T-soluja. Nivelmuutoksien synty vaatisi kuitenkin T-solujen toimintaa. Psoriaasin ihomuutokset eivät näytä selittyvän yksinomaan T-solujen tai TNF-alfan toiminnan kautta, mutta nivelmuutoksissa TNF-alfalla on keskeinen merkitys. Uusista biologista lääkkeistä TNF-estäjät ovat osoittautuneet tehokkaiksi erityisesti nivelpsoriaasin hoidossa, jopa pysäyttäen sairauden etenemisen. Useat niistä tehoavat hyvin myös iho-oireisiin. Tämä seikka korostuu vaikeassa psoriaasissa: mitä vaikeammat iho-oireet, sitä enemmän myös niveloireita.. Esim. etanerseptin teho näkyy nivelissä nopeammin kuin iho-oireissa. Infliksimabi on tehokas ihopsoriaasin oireissa ja antaa nopean vasteen. Adalimumabin hoitovasteet ovat myös olleet hyvä ja se annostellaan ihonalaisesti kuten etanerseptikin. Alefasepti ja efalitsumabi, jotka ovat vaikutusmekanismiltaan T-soluun kohdistuvia, ovat myös osoittautuneet tehokkaiksi vaikean psoriaasin hoidossa. Lisäksi abataseptiä voi pitää lupaavana, niissä tapauksissa, joissa TNF-alfaestäjän teho jää vaatimattomaksi. Uutena psoriaasin hoitomahdollisuutena on tuotu esiin statiinit, joiden ensisijainen käyttöalue on toisaalla, korkean kolesterolin hoidossa, mutta jotka myös monin eri mekanismein hillitsevät tulehdusta. Psoriaasin tutkimus on kallista ja aikaaviepää, mutta tulokset heijastuvat aikanaan lääkkeiden tuotekehitykseen ja tuovat helpotusta erityisesti vaikeaa psoriaasia sairastaville potilaille. Heidän elämänlaatunsa kohentuu usein radikaalisti biologisten hoitojen antamien hyvien hoitotulosten myötä. 11

9 Ihotautien erikoislääkäri, dosentti Seija-Liisa Karvonen työskentelee HUS:n Iho- ja allergiasairaalassa. Hän toimii valtakunnallisen kliinisen tutkijakoulun koordinaattorina ja johtaa psoriaasin käypä hoito -suosituksen laatimista erikoisalansa ihopsoriaasin osalta. Psoriaasin iho- ja niveloireiden hoitaminen Psoriaasin hoitovalikoiman kulmakivenä ovat tutut ja perinteiset hoitomuodot, joiden rinnalle vaikean psoriaasin hoitoon on tullut uutena biologisten hoitojen yhdistelmä. Ne avaavat uudenlaisia mahdollisuuksia erityisesti tilanteissa, jossa iho-oireiden rinnalla esiintyy niveloireita. Niveloireita tulisi tarkastella osana hoitokokonaisuutta ja ihotautilääkärin tulisi tarvittaessa konsultoida reumatologia tai ohjata potilas reumatologin vastaanotolle. Iho- ja niveloireiden yhdistyessä korostuu kokonaisvaltaisen hoidon tarve. Hoidon edistyessä on seurattava vastetta sekä ihon että nivelten kunnon suhteen. Perinteiset ihopsoriaasin hoitomuodot paikallishoidoista valohoitoon ovat ensisijainen vaihtoehto psoriaasin, esim. läiskäpsoriaasin hoidossa. Systeemisen hoidon käyttöä psoriaasissa pohditaan, kun paikallishoidot eivät anna riittävää hoitovastetta tai kun sopivaa paikallishoitoa ei voida toteuttaa resurssien vuoksi. Myös sairauden vaikeusaste (keskivaikea vaikea) ja nivelpsoriaasi sekä erytroderminen ja pustulaarinen psoriaasi edellyttävät usein systeemistä lääkitystä. Kun oirekuvaan kuuluu niveloireita, voidaan noudattaa iho-oireiden peruslinjoja, mutta tarvittaessa on syytä konsultoida reumatologia. Niveloireiden hoitoon voidaan käyttää tulehdusta rauhoittavaa ja anti-reumaattista lääkitystä. Metotreksaatti on ensisijainen vaihtoehto niveloireisella psoriaasipotilaalla. Sen käytössä yhteistyö terveyskeskuksen kanssa on hyvä tuki seurannan toteuttamisessa. Siklosporiinin teho niveloireisiin jää usein vaatimattomaksi, samoin asitretiinin, vaikka iho-oireet saadaan niillä tehokkaasti hallintaan. Vuorotteluhoito, jota käytetään ihopsoriaasin hoidossa, ei sovellu hyvin niveloireiden hoitamiseen. Vaikeassa sairauden muodossa harkitaan biologisia lääkkeitä. Jos erytrodermiseen tai pustulaariseen psoriasikseen liittyy niveloireita, infliksimabilla on saavutettu hyviä hoitotuloksia molempien oirekategorioiden suhteen. Hoitovaste on nopea, mikä on potilaan elämänlaadun kannalta monesti keskeistä. Pitkäaikaisen hoidon tehosta ei ole kuitenkaan varmuutta. Etanersepti on teholtaan samaa luokkaa kuin efalitsumabi ja tehoaa nivelpsoriaasinkin oireisiin, mutta sen vaste on verrattain hidas. Etuna on, että sen käytöstä reuman hoidossa on pitkä kokemus ja se sopinee pitkäaikaiseen hoitoon. Adalimumabilla voidaan myös hoitaa rinnakkaisia iho- ja niveloireita menestyksellä. Myös efalitsumabin tehoa iho- ja niveloireiden yhtäaikaisessa hoidossa on tutkittu. Lääkkeellä ei kuitenkaan ole nivelpsoriaasin indikaatiota ja sen teho niveloireisiin näyttää jääneen vaatimattomaksi. Suomeen ollaan laatimassa kansallista ohjeistusta ja mallia biologisten hoitojen käytöstä psoriaasin hoidossa. Myös pohjoismaista yhteistyötä tehdään rekisterin käyttöönottamiseksi. Lähtökohtana käytetään Ruotsin PsoReg-hankkeen tietokantarakennetta, määrittelyjä ja kokemuksia. 12

10 Johtava ylilääkäri, Markku Hakala, toimii Reumasäätiön sairaalassa. Hän on koulutukseltaan sisätautiopin dosentti ja reumatologi, joka on työskennellyt reumatologian alalla yli 20 vuotta. Nivelpsoriaasin ja iho-oireiden rinnakkainen hoito Ihopsoriaasi ja nivelpsoriaasi (psoriasisartriitti) kulkevat usein käsi kädessä. Nivelpsoriaasin esiintyvyydestä esitetään vaihtelevia lukuja: varovainen linjan mukaan nivelpsoria on 5 7% ihopsoriaasia sairastavista, mutta joissakin tutkimuksissa katsotaan esiintyvyyden olevan 35 %. Nivelpsoriaasin oireiden tehokas hoito edellyttää tilanteen kokonaistarkastelua, erityisesti kun siihen liittyy iho-oireita. Molempiin oireryhmiin sopivan ja tehoavan hoidon löytäminen voi vaatia kokeilua ja hoitojen yhdistelmiä. Reumatologin olisi syytä epäillä nivelpsoriaasin mahdollisuutta, jos potilaan reumatekijä on negatiivinen niveltulehduksesta huolimatta. Psoriaasiin viittaavia ihomuutoksia on syytä etsiä taivealueilta ja päänahasta sekä kiinnittää huomiota mahdollisiin kynsimuutoksiin. Niin sanotut Caspar-kriteetit ovat myös tukena diagnoosin teossa. Tunnusomaisia nivelpsoriaasioireita ovat myös käsien ja jalkojen pienten nivelten tulehdukset, ns. makkarasormet tai -varpaat sekä lihasten ja jänteiden kiinnityskohtien ärtyminen ja tulehdus. Mutiloiva eli niveliä ja luustoa tuhoava tautimuoto, joka johtaa vaikeaan toimintakyvyn laskuun, on harvinainen. Nivelpsoriaasiepäilyn tueksi käytetään laboratoriokokeita, joissa tyypillisiä merkkejä verikokeissa ovat mm. kohonnut lasko ja alentunut hemoglobiini. Ne heijastavat tulehdusaktiviteettia. Seerumin uraattiarvo voi olla koholla altistaen kihtiin. Röntgenkuvissa näkyy samankaltaisia muutoksia kuin nivelreumassa. Erityispiirteenä on luun uudiskasvu nivelen erosoitumisen rinnalla. Sekä nivel- että iho-oireissa hyödyllisiä lääkkeitä ovat glukokortikoidit, siklosporiini, metotreksaatti, leflunomidi ja biologiset lääkkeet. Sen sijaan nivelpsoriaasin hoidossa paljon käytetyt tulehduskipulääkkeet, sulfasalatsiini ja kulta eivät sovellu iho-oireiden hoitamiseen. Kullan ja sulfasalatsiinin hoitovaste on todettu joissakin tutkimuksissa marginaaliseksi nivelpsoriaasin oireissa. Atsatiopriinilla ei ole sanottavaa tehoa iho-oireisiin, vaikka niveloireet sillä lievittyvät. Metotreksaattihoidon tuloksiin liittyvissä tutkimuksissa on saatu osin ristiriitaisia tuloksia tehon jatkuvuuden ja maksatoksisuuden suhteen. Jossain määrin yllättävää on, että reumatologian ja dermatologian puolella on päädytty toisistaan eroaviin käytäntöihin metotreksaatin suhteen. Reumatologit päätyvät suosittamaan useammin metotreksaatin käyttöä lievissäkin tautimuodoissa kuin dermatologit. Tähän ilmeisesti on syynä reumalääkäreiden nivelreumapotilailla saamat hyvät tulokset kivun ja tulehduksen lievityksessä ja sitä kautta elämänlaadun paranemisessa. Koska psoriaasin eri ilmentymiä hoidetaan kahden erikoisalan piirissä, joilla on pyrkimys suhtautua eri tavoin lääkehoitoihin, ja koska tutkimustulokset ovat ristiriitaisia, olisi hyvä järjestää suomalainen konsensuskokous yhteisten hoitolinjojen määrittelemiseksi. 13

11 Professori EskoValtaoja toimii Turun yliopistossa Tuorlan observatorion johtajana. Hän on julkaissut useita teoksia tähtitieteen ja biologian alalta, joissa hän on myös ottanut kantaa uskontoa ja fi losofi aa sivuaviin olemassaolon kysymyksiin. Valtaoja sai Kotona maailmankaikkeudessa -teoksestaan Tieto-Finlandia -palkinnon vuonna Psoriasis maailmankaikkeudessa sopivasti vikoja, erittäin hyvä ellei täydellinen Mahdoton yhtälö ja vielä mahdottomampi luennon aihe: Psoriasis maailmankaikkeudessa. Mutta miksipä ei sitäkin voi pohtia ja suhteuttaa yleisiin maailman selityksiin ja ilmiöihin. Täydellisyys, tai pikemmin se, mikä jää täydellisestä uupumaan, on kiinnostava voima, joka panee kehitystä liikkeelle niin ihmisissä kuin luonnossa. Täydellinen merkitsee sopivasti viallista. Epätäydellisyys avaa muutoksen mahdollisuuden. Jos kaikki olisi virheetöntä ja täydellistä, kehitystä ei tapahtuisi eikä tarvittaisi! Muutaman muun vaivan ohella psoriasis kuuluu Esko Valtaojan arkielämään, mutta hän suhtautuu asiaan rauhallisesti ja hoitaa siinä määrin kuin järkevältä tuntuu. Tieteellisen tutkimuksen saralla on hänen mielestään erikoista, että tähtitieteen alalla on päästy pidemmälle kuin mihin lääketiede on yltänyt: maailmankaikkeuden synty tunnetaan, mutta psoriasiksen syy on vielä selvittämättä. Vajavaisuudessa tai täydellisyyttä rikkovissa säröissä on mahdollisuus kehitykseen. Niin pienessä kuin suuressa meillä on tehtävää tiellä täydellisyyteen, sikäli kun täydellisyys nyt edes on tavoittelemisen arvoista. Maailmankaikkeuden synty on inspiroinut tutkijoita kautta aikojen ja tuottanut monia toisistaan poikkeavia selityksiä kaiken alkupisteestä, perustavista tapahtumista ja evoluutiosta. Maailmankaikkeutta, luomakunnan edustajia ja erityisesti lajitovereita tarkastellaan usein varsin vaistomaisesti täydellisyyden tavoittelun ja ihanteen näkökulmasta. Esimerkiksi tähdet, joilla on taipumus räjähdellä avaruudessa, ovat kuitenkin kaukana täydellisestä, mutta maailmankaikkeuden kehityskulussa aineiden kierto on tärkeää. Ihmisellä lajina on taipumus painottaa kauneusarvioissaan symmetriaa, mikä lienee evoluutiomielessä eduksi. On todettu, että monet hakevat samankaltaisia piirteitä kumppanistaan. Niin sanotulla keskivertoihmisellä, joka hakee joko samankaltaista tai ominaisuuksiltaan parempaa kumppania, on todennäköisesti paremmat mahdollisuudet löytää itselleen kumppani kuin täydellistä partneria tavoittelevalla. Rakkauden(kaan) evoluution kannalta ei siis kannata olla täydellinen. Mikäpä olisikaan sietämättömämpää kuin täydellinen ihminen kumppanina! Evoluution käyttövoimana voi pitää epätäydellisyyttä. Luonnon ja maailmankaikkeuden kehityksen mittakaavaan verrattuna ihminen on lajina varsin nuori, tosin naisella on melkoinen etumatka miehiin nähden, kaksi miljardia vuotta. Yhteiskunta ja kulttuurit ovat tuoreita ilmiöitä. Vaikka täydellisen kulttuurin ja yhteiskunnan tavoittelussa on ehditty käydä läpi monenlaisia vaiheita, kehityskulkuja ja utopioita, edelleenkään ei ole löydetty lopullista totuutta tässä suhteessa. Hyvä niin, mahdollisuus tavoitella yhä parempaa maailmaa on jäljellä. 14

12

Ihopsoriaasin hoitaminen. Anna Jussila, LL, erikoistuvan vaiheen lääkäri SATSHP, Ihotautien poliklinikka

Ihopsoriaasin hoitaminen. Anna Jussila, LL, erikoistuvan vaiheen lääkäri SATSHP, Ihotautien poliklinikka Ihopsoriaasin hoitaminen Anna Jussila, LL, erikoistuvan vaiheen lääkäri SATSHP, Ihotautien poliklinikka Hoidon tavoitteet 1. Oireiden minimointi 2. Elämänlaadun parantaminen 3. Työ- ja toimintakyvyn säilyttäminen

Lisätiedot

Palmoplantaarinen pustuloosi PPP-opas

Palmoplantaarinen pustuloosi PPP-opas Palmoplantaarinen pustuloosi PPP-opas Palmoplantaarinen pustuloosi, PPP, on rakkuloiva kämmenten ja jalkapohjien ihosairaus. Yleisin sairastumisikä on 30 50 ikävuoden vaiheilla, vaikka poikkeuksiakin on.

Lisätiedot

TIETOA REUMATAUDEISTA. Selkärankareuma

TIETOA REUMATAUDEISTA. Selkärankareuma TIETOA REUMATAUDEISTA 1 Selkärankareuma Selkärankareuma (muita nimiä Bechterewin tauti, spondyloarthritis ankylopoetica) on reumasairaus joka nimensä mukaisesti aiheuttaa oireita ja tulehdusta selkärangassa.

Lisätiedot

SOPIVIA RAUHALLISEN VAIHEEN LIIKUNTALAJEJA

SOPIVIA RAUHALLISEN VAIHEEN LIIKUNTALAJEJA liiketaitoa ja tasapainoa sekä ylläpitää valmiutta selvitä omatoimisesti ja henkistä kuntoa. Rentoutuminen on yksi liikunnan hyödyistä. Niveltulehduksen sijainti vaikuttaa lajin valintaan myös sairauden

Lisätiedot

www.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro LASTENREUMA 2. LASTENREUMAN ALATYYPIT 2.1 Esiintyykö taudista erilaisia muotoja? Lastenreuma jaetaan alatyyppeihin sen mukaan, monessako nivelessä tulehdusta

Lisätiedot

Mitä on vaikuttava lääkehoito? Biologiset lääkkeet esimerkkinä. Vaikuttavuustavoitteet SOTE-johtamisen ytimeen

Mitä on vaikuttava lääkehoito? Biologiset lääkkeet esimerkkinä. Vaikuttavuustavoitteet SOTE-johtamisen ytimeen Mitä on vaikuttava lääkehoito? Biologiset lääkkeet esimerkkinä Antti Viitanen Toimitusjohtaja Novartis Finland Oy 11.11.2016 Vaikuttavuustavoitteet SOTE-johtamisen ytimeen Huomio resursseista ja rakenteista

Lisätiedot

Nuoruusiän Spondylartriitti Ja Entesiittiin Liittyvä Niveltulehdus (Spa-Era)

Nuoruusiän Spondylartriitti Ja Entesiittiin Liittyvä Niveltulehdus (Spa-Era) www.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro Nuoruusiän Spondylartriitti Ja Entesiittiin Liittyvä Niveltulehdus (Spa-Era) 2. TAUDIN TOTEAMINEN JA HOITO 2.1 Miten tauti todetaan? Tauti todetaan nuoruusiän

Lisätiedot

Cosentyx-valmisteen (sekukinumabi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto

Cosentyx-valmisteen (sekukinumabi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto EMA/775515/2014 Cosentyx-valmisteen (sekukinumabi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto Tämä on Cosentyx-valmisteen riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joilla varmistetaan,

Lisätiedot

Psorin kuva täsmentyy

Psorin kuva täsmentyy Psorin kuva täsmentyy Psori on krooninen, monimuotoinen immuunivälitteinen tulehdustauti, joka yleisimmin ilmenee iholla ja/tai nivelissä. Tauti puhkeaa perinnöllisten alttius- ja ympäristötekijöiden yhteisvaikutuksesta.

Lisätiedot

NLRP12-geeniin liittyvä toistuva kuume

NLRP12-geeniin liittyvä toistuva kuume www.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro NLRP12-geeniin liittyvä toistuva kuume 1. MIKÄ ON NLRP12-GEENIIN LIITTYVÄ TOISTUVA KUUME? 1.1 Mikä se on? NLRP12-geeniin liittyvä toistuva kuume on perinnöllinen

Lisätiedot

Suomen Reumatologisen Yhdistyksen (SRY) kannanotto biosimilaarilääkkeisiin (biologisiin kopiolääkkeisiin)

Suomen Reumatologisen Yhdistyksen (SRY) kannanotto biosimilaarilääkkeisiin (biologisiin kopiolääkkeisiin) Suomen Reumatologisen Yhdistyksen (SRY) kannanotto biosimilaarilääkkeisiin (biologisiin kopiolääkkeisiin) Taustaa Biosimilaarilääke on patenttisuojansa menettäneen biologisen alkuperäislääkkeen samankaltainen,

Lisätiedot

Autoimmuunitaudit: osa 1

Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaute tunnetaan yli 80. Ne ovat kroonisia sairauksia, joiden syntymekanismia eli patogeneesiä ei useimmissa tapauksissa ymmärretä. Tautien esiintyvyys vaihtelee maanosien,

Lisätiedot

Nuoruusiän Spondylartriitti Ja Entesiittiin Liittyvä Niveltulehdus (Spa-Era)

Nuoruusiän Spondylartriitti Ja Entesiittiin Liittyvä Niveltulehdus (Spa-Era) www.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro Nuoruusiän Spondylartriitti Ja Entesiittiin Liittyvä Niveltulehdus (Spa-Era) 1. MIKÄ ON NUORUUSIÄN SPONDYLARTRIITTI JA ENTESIITTIIN LIITTYVÄ NIVELTULEHDUS

Lisätiedot

Hoitavan yksikön näkökulmaa lastenreuman kuntoutukseen 30.8.10. Paula Vähäsalo Lastenreumatologi OYS, Lasten ja nuorten klinikka

Hoitavan yksikön näkökulmaa lastenreuman kuntoutukseen 30.8.10. Paula Vähäsalo Lastenreumatologi OYS, Lasten ja nuorten klinikka Hoitavan yksikön näkökulmaa lastenreuman kuntoutukseen 30.8.10 Paula Vähäsalo Lastenreumatologi OYS, Lasten ja nuorten klinikka Lastenreuma Määritelmä ja luokittelu Yleisyys Lastenreuman erityispiirteet

Lisätiedot

Erityisesti tehokkaat biologiset lääkkeet ovat muuttaneet hoidon tavoitetasoa merkittävästi.

Erityisesti tehokkaat biologiset lääkkeet ovat muuttaneet hoidon tavoitetasoa merkittävästi. Oireeton lapsuus Reuma-lehti 1/2016 (2.3.2016) Lastenreuman hoito on mullistunut viimeisen viidentoista vuoden aikana. Hoidon tavoitteena on nykyisin remissio eli niveltulehduksen täydellinen sammuttaminen.

Lisätiedot

Blaun oireyhtymä / Lapsuusiän sarkoidoosi

Blaun oireyhtymä / Lapsuusiän sarkoidoosi Blaun oireyhtymä / Lapsuusiän sarkoidoosi Mikä on Blaun oireyhtymä / Lapsuusiän sarkoidoosi? Blaun oireyhtymä on perinnöllinen sairaus. Sen oireita ovat ihottuma, niveltulehdus (artriitti) ja silmän suonikalvoston

Lisätiedot

Uusin tieto vahvistaa biologisen reumalääkkeen ja. metotreksaatin yhdistelmähoidon tehokkuuden

Uusin tieto vahvistaa biologisen reumalääkkeen ja. metotreksaatin yhdistelmähoidon tehokkuuden Lehdistötiedote 10.6.2004 (julkaistavissa kello 11.15) Uusin tieto vahvistaa biologisen reumalääkkeen ja metotreksaatin yhdistelmähoidon tehokkuuden Kansainvälisen TEMPO- nivelreumatutkimuksen toisen vuoden

Lisätiedot

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

Lipin-2 osallistuu mahdollisesti myös tulehdusten säätelyyn ja solunjakautumiseen.

Lipin-2 osallistuu mahdollisesti myös tulehdusten säätelyyn ja solunjakautumiseen. Majeedin oireyhtymä Mikä on Majeedin oireyhtymä? Majeedin oireyhtymä on harvinainen perinnöllinen sairaus. Oireyhtymää sairastavilla lapsilla esiintyy toistuvaa pitkäaikaista monipesäkkeistä osteomyeliittiä

Lisätiedot

www.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro Lääkehoito 13. Biologiset lääkkeet Aivan viime vuosina on taudin hoidossa avautunut uusia näköaloja niin kutsuttujen biologisten lääkkeiden myötä. Biologisiksi

Lisätiedot

Perinnöllisyys harvinaisten lihastautien aiheuttajana. Helena Kääriäinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Tampere

Perinnöllisyys harvinaisten lihastautien aiheuttajana. Helena Kääriäinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Tampere Perinnöllisyys harvinaisten lihastautien aiheuttajana Helena Kääriäinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Tampere 17.11.2011 Mistä lihastauti aiheutuu? Suurin osa on perinnöllisiä Osassa perimä altistaa

Lisätiedot

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Naproxen Orion on

Lisätiedot

nivelpsorias Tuntematon tutuksi lääkäreille ja potilaille Reumatautien ylilääkäri Riitta Luosujärvi:

nivelpsorias Tuntematon tutuksi lääkäreille ja potilaille Reumatautien ylilääkäri Riitta Luosujärvi: Reumatautien ylilääkäri Riitta Luosujärvi: Tuntematon nivelpsorias tutuksi lääkäreille ja potilaille Nivelpsorin tunnistaminen kuuluu kaikille. Lampun pitää syttyä siellä, missä psoriasista sairastavaa

Lisätiedot

PALKOn avoin seminaari

PALKOn avoin seminaari PALKOn avoin seminaari 22.11.2016 22.11.2016 1 PALKOn jäsenet ja jaostot PALKON SUOSITUSPROSESSI Potilaat Viranomaiset (Kela ym.) Terveydenhuollon palveluiden järjestäjät Terveydenhuollon palveluiden tuottajat

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT EGENTLIGA Ohjeita peukalon cmc-nivelen luudutusleikkauksesta kuntoutuvalle Tämän ohjeen tarkoituksena on selvittää peukalon cmc-nivelen luudutusleikkaukseen

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 24. Valtuusto 28.01.2013 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 24. Valtuusto 28.01.2013 Sivu 1 / 1 Valtuusto 28.01.2013 Sivu 1 / 1 4468/06.00.00/2012 Sosiaali- ja terveyslautakunta 116 22.11.2012 Kaupunginhallitus 375 17.12.2012 24 Valtuustokysymys reumapotilaiden hoidon turvaamisesta Valmistelijat

Lisätiedot

Psoriaatikon oikeuksien julistus VISIO PAREMMASTA HOIDOSTA JA VETOOMUS TOIMENPITEISTÄ

Psoriaatikon oikeuksien julistus VISIO PAREMMASTA HOIDOSTA JA VETOOMUS TOIMENPITEISTÄ Psoriaatikon oikeuksien julistus VISIO PAREMMASTA HOIDOSTA JA VETOOMUS TOIMENPITEISTÄ 2004 Psoriaatikon oikeuksien julistus Psoriaatikot ja potilasjärjestöt vetoavat päättäjiin, terveydenhuoltohenkilöstöön

Lisätiedot

Harvinaissairauksien yksikkö. Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta. Taustaa. Alfa-tryptasemia. 21/03/16 /ms

Harvinaissairauksien yksikkö. Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta. Taustaa. Alfa-tryptasemia. 21/03/16 /ms Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta Taustaa EDS potilasyhdistys ja yksittäinen potilas ovat lähestyneet HYKS harvinaissairauksien yksikköä ja pyytäneet lausuntoa, minkälainen sairaus Ehlers-Danlos

Lisätiedot

Uudet oivallukset kampittavat selkärankareuman etenemistä

Uudet oivallukset kampittavat selkärankareuman etenemistä Uudet oivallukset kampittavat selkärankareuman etenemistä Reuma-lehti 2/2012 Professori Dan Nordström: Magneettikuvauksella varmistetut varhaiset diagnoosit ja uudet lääkkeet ovat auttaneet kampittamaan

Lisätiedot

Reumataudit ja raskaus

Reumataudit ja raskaus Reumataudit ja raskaus Perhesuunnitteluun liittyvät asiat ovat monelle reumasairautta potevalle naiselle tärkeitä, arkoja ja usein myös ongelmallisia. Reumalääkkeiden käytöstä ennen raskauden alkua ja

Lisätiedot

Suomen Lihastautirekisteri osana kansainvälistä yhteistyötä. Jaana Lähdetie Erikoislääkäri, Suomen Lihastautirekisterin vastuuhenkilö TYKS

Suomen Lihastautirekisteri osana kansainvälistä yhteistyötä. Jaana Lähdetie Erikoislääkäri, Suomen Lihastautirekisterin vastuuhenkilö TYKS Suomen Lihastautirekisteri osana kansainvälistä yhteistyötä Jaana Lähdetie Erikoislääkäri, Suomen Lihastautirekisterin vastuuhenkilö TYKS Taustaa Miksi uudet tutkimustulokset lihastautien perimmäisistä

Lisätiedot

www.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro PAPA-oireyhtymä Versio 2016 1. MIKÄ ON PAPA-OIREYHTYMÄ? 1.1 Mikä se on? PAPA on lyhenne englannin sanoista "Pyogenic Arthritis, Pyoderma gangrenosum and Acne",

Lisätiedot

Perusseikkoja julkista yhteenvetoa varten

Perusseikkoja julkista yhteenvetoa varten Perusseikkoja julkista yhteenvetoa varten Yleiskatsaus taudin epidemiologiaan Elinajanodotteen kasvamisen ja väestön ikääntymisen oletetaan tekevän nivelrikosta neljänneksi suurimman työkyvyttömyyden syyn

Lisätiedot

INFLECTRA SEULONTAKORTTI

INFLECTRA SEULONTAKORTTI Demyelinoiva sairaus Jos potilaalla on aiempi tai äskettäin puhjennut demyelinioiva sairaus, anti-tnf-hoidon hyödyt ja haitat on arvioitava huolellisesti ennen INFLECTRA -hoidon aloitusta. INFLECTRA -hoidon

Lisätiedot

Olkapään sairauksien kuntoutus

Olkapään sairauksien kuntoutus Hyvinvointia työstä Olkapään sairauksien kuntoutus Esa-Pekka Takala Dos., ylilääkäri 16.2.2016 Työterveyslaitos E-P Takala:Olkapään sairauksien kuntous www.ttl.fi 2 Esa-Pekka Takala Sidonnaisuudet LKT,

Lisätiedot

N o 3. Nivelpsoriasis PERUSTIETOA SAIRASTUNEILLE, HEIDÄN LÄHEISILLEEN JA TERVEYDENHUOLLON AMMATTILAISILLE.

N o 3. Nivelpsoriasis PERUSTIETOA SAIRASTUNEILLE, HEIDÄN LÄHEISILLEEN JA TERVEYDENHUOLLON AMMATTILAISILLE. N o 3 Nivelpsoriasis PERUSTIETOA SAIRASTUNEILLE, HEIDÄN LÄHEISILLEEN JA TERVEYDENHUOLLON AMMATTILAISILLE. 1 Ei pidä jäädä yksin kotiin. Olemme kaikki samassa veneessä ja saamme toisiltamme vinkkejä, tukea.

Lisätiedot

Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus)

Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus) 1 Turun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Hoitotieteen laitos THM, esh Marja Renholm Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus) LEKTIO 6.11.2015

Lisätiedot

Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta

Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta Tavoitteet Seurannassa pyritään rintasyövän mahdollisen paikallisen uusiutumisen ja vastakkaisen rinnan uuden syövän varhaiseen toteamiseen. Oireettomalle potilaalle

Lisätiedot

NUORI PSORIASIS NUORI PSORIASIS

NUORI PSORIASIS NUORI PSORIASIS NUORI PSORIASIS NUORI PSORIASIS Tämä on Nupson esite nuorille psoriasista sairastaville ja heidän läheisilleen. Haluamme kertoa teille, mikä on psoriasis ja mihin se vaikuttaa. Psoriasiksen kanssa voi

Lisätiedot

Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa

Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa Tanja Laitinen, LL Wiitaunioni, Viitasaaren terveyskeskus 27.10.2016 Sidonnaisuudet Tampereen lääketiedepäivien osallistumismaksu,

Lisätiedot

CANDLE on harvinainen tauti. Todettuja tapauksia on kuvattu lähes 60, mutta todennäköisesti kaikkia tapauksia ei ole diagnosoitu.

CANDLE on harvinainen tauti. Todettuja tapauksia on kuvattu lähes 60, mutta todennäköisesti kaikkia tapauksia ei ole diagnosoitu. CANDLE-oireyhtymä Mikä on CANDLE-oireyhtymä? CANDLE-oireyhtymä on krooninen, epätyypillinen ihosairaus, johon liittyy valkosolujen (neutrofiilien) suuri määrä iholla sekä rasvakudoksen surkastumista ja

Lisätiedot

Perinnöllinen välimerenkuume

Perinnöllinen välimerenkuume www.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro Perinnöllinen välimerenkuume 2. DIAGNOOSI JA HOITO 2.1 Miten tauti todetaan? Yleensä taudin määrittelyssä edetään seuraavasti: Kliininen epäily: Perinnöllistä

Lisätiedot

www.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro LASTENREUMA 3. DIAGNOOSI JA HOITO 3.1 Mikä merkitys laboratoriokokeilla ja muilla tutkimuksilla on? Laboratoriokokeet tukevat taudin diagnosointia nivel- ja

Lisätiedot

Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta

Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta Anna-Mari Aalto ja Laura Hietapakka Mitä valinnanvapaus tuo tullessaan näkökulmia sote-uudistukseen seminaari 15.3.2016

Lisätiedot

KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN. Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK

KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN. Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK 1 HAASTAVASTA KÄYTTÄYTYMISESTÄ ja MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖISTÄ KEHITYSVAMMAISILLA Kehitysvammaisista

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Ei oleellinen. Tämä on geneerinen hakemus. Valmisteyhteenveto noudattaa alkuperäisvalmisteen

Lisätiedot

LIITE EMEAN TIETEELLISET JOHTOPÄÄTÖKSET JA HYLKÄYSPERUSTEET

LIITE EMEAN TIETEELLISET JOHTOPÄÄTÖKSET JA HYLKÄYSPERUSTEET LIITE EMEAN TIETEELLISET JOHTOPÄÄTÖKSET JA HYLKÄYSPERUSTEET LÄÄKEVALMISTEKOMITEAN () 19. HEINÄKUUTA 2007 ANTAMAN VALMISTETTA NIMELTÄ NATALIZUMAB ELAN PHARMA KOSKEVAN LAUSUNNON UUDELLEENARVIOINTI Heinäkuussa

Lisätiedot

Kansallinen selvitys ja suositukset: Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen moniammatillisesti

Kansallinen selvitys ja suositukset: Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen moniammatillisesti Kansallinen selvitys ja suositukset: Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen moniammatillisesti Timo Järvensivu Anne Kumpusalo-Vauhkonen Antti Mäntylä Keskeiset verkoston työtä ohjaavat kysymykset: Mitkä

Lisätiedot

Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse?

Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse? Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse? Kenelle kehittyy tyypin 2 diabetes? Perimällä on iso osuus: jos lähisukulaisella on tyypin 2 diabetes, sairastumisriski on 50-70% Perinnöllinen taipumus vaikuttaa

Lisätiedot

Paremman elämän puolesta

Paremman elämän puolesta Paremman elämän puolesta MSD toimii paremman elämän puolesta, suomalaisen potilaan parhaaksi. Meille on tärkeää, että jokainen lääkehoitoa tarvitseva saa juuri hänelle parhaiten sopivan hoidon. Me MSD:llä

Lisätiedot

Psyykkisten rakenteiden kehitys

Psyykkisten rakenteiden kehitys Psyykkisten rakenteiden kehitys Bio-psykososiaalinen näkemys: Ihmisen psyykkinen kasvu ja kehitys riippuu bioloogisista, psykoloogisista ja sosiaalisista tekijöistä Lapsen psyykkisen kehityksen kannalta

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 4.5.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 4.5.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 117 LAUSUNTO KORVATULEHDUSTEN HOITOA KOSKEVASTA VALTUUSTOALOITTEESTA Terke 2010-575 Esityslistan asia TJA/8 TJA Terveyslautakunta päätti antaa aloitteesta seuraavan,

Lisätiedot

Nivelpsoriaasin hoito ja ennuste. Timo Yli-Kerttula, yl Reumasairauksien yksikkö 11.11.2015

Nivelpsoriaasin hoito ja ennuste. Timo Yli-Kerttula, yl Reumasairauksien yksikkö 11.11.2015 Nivelpsoriaasin hoito ja ennuste Timo Yli-Kerttula, yl Reumasairauksien yksikkö 11.11.2015 Nivelpsoriaasin hoitolinjat Kokonaisvaltainen sekä nivel- että ihosairauden hoito Tulehduksen kontrollointi, oireiden

Lisätiedot

PSYKIATRIAN ESH JA TYÖKYVYN TUKEMINEN

PSYKIATRIAN ESH JA TYÖKYVYN TUKEMINEN PSYKIATRIAN ESH JA TYÖKYVYN TUKEMINEN Juhani Ojanen Erikoissairaanhoidon rooli Erikoissairaanhoidon rooli on sairauksia ja oireita korjaava ja hoitava toiminta. Lähde: Eläketurvakeskus 05/2011 Keskustelualoitteita

Lisätiedot

Erityisturvallisuustiedote

Erityisturvallisuustiedote Erityisturvallisuustiedote Arava (leflunomidi) on tautiprosessia hidastava antireumaattinen lääke (DMARD), joka on tarkoitettu aikuisten aktiivista nivelreumaa tai aktiivista nivelpsoriaasia sairastavien

Lisätiedot

Reumakuume Ja Streptokokki-Infektion Aiheuttama Reaktiivinen Niveltulehdus

Reumakuume Ja Streptokokki-Infektion Aiheuttama Reaktiivinen Niveltulehdus www.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro Reumakuume Ja Streptokokki-Infektion Aiheuttama Reaktiivinen Niveltulehdus 2. DIAGNOOSI JA HOITO 2.1 Miten tauti todetaan? Taudin toteaminen perustuu oireisiin

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO 10 maaliskuuta 2016 Mometasoni Versio 1.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Nuha Allerginen nuha on ylähengitysteiden

Lisätiedot

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen

Lisätiedot

CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Haavainen paksusuolentulehdus (UC)

Lisätiedot

Entyvio 300 mg kuiva aine välikonsentraatiksi infuusionestettä varten, liuos (vedolitsumabi)

Entyvio 300 mg kuiva aine välikonsentraatiksi infuusionestettä varten, liuos (vedolitsumabi) Entyvio 300 mg kuiva aine välikonsentraatiksi infuusionestettä varten, liuos (vedolitsumabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO 27.6.2014, versio 1.0 VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1

Lisätiedot

Mevalonaattikinaasin vajaatoiminta (MKD) ja Hyperimmunoglobulinemia D-oireyhtymä (HIDS)

Mevalonaattikinaasin vajaatoiminta (MKD) ja Hyperimmunoglobulinemia D-oireyhtymä (HIDS) Mevalonaattikinaasin vajaatoiminta (MKD) ja Hyperimmunoglobulinemia D-oireyhtymä (HIDS) Mikä on Mevalonaattikinaasin vajaatoiminta? Mevalonaattikinaasin vajaatoiminta on perinnöllinen sairaus. Se on elimistön

Lisätiedot

Ibandronat Stada 150 mg kalvopäällysteiset tabletit. 3.11.2014, versio V2.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Ibandronat Stada 150 mg kalvopäällysteiset tabletit. 3.11.2014, versio V2.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Ibandronat Stada 150 mg kalvopäällysteiset tabletit 3.11.2014, versio V2.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1b Tietoa sairauden esiintyvyydestä Vuonna

Lisätiedot

REUMA JA SYDÄN KARI EKLUND HELSINGIN REUMAKESKUS

REUMA JA SYDÄN KARI EKLUND HELSINGIN REUMAKESKUS REUMA JA SYDÄN KARI EKLUND HELSINGIN REUMAKESKUS Sisältö Sydän ja nivelreuma Sydän- ja verisuonitaudit - ateroskleroosi - riskitekijät Nivelreuma ja sydän- ja verisuonitaudit - reumalääkitys ja sydän Kuinka

Lisätiedot

C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.

C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3. C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.2016 Eero Mattila HUS Infektioklinikka CDI = C. difficile infektio

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO TicoVac ja TicoVac Junior 29.12.2015, Versio 2.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Puutiaisaivotulehdus (TBE) on keskushermostoon

Lisätiedot

Terveyteen liittyvä elämänlaatu terveydenhuollon arvioinneissa. Risto Roine LKT, dos. Arviointiylilääkäri HUS

Terveyteen liittyvä elämänlaatu terveydenhuollon arvioinneissa. Risto Roine LKT, dos. Arviointiylilääkäri HUS Terveyteen liittyvä elämänlaatu terveydenhuollon arvioinneissa Risto Roine LKT, dos. Arviointiylilääkäri HUS 2 Taustaa Terveydenhuollon mahdollisuudet vaikuttaa sairauksiin lisääntyneet, mutta samalla

Lisätiedot

Nucala. 01.02.2016 Versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Nucala. 01.02.2016 Versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO EMA/671186/2015 Nucala 01.02.2016 Versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Tämä on Nucalan riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet,

Lisätiedot

TYÖNKUVAT. Vanhusneuvoston työkokous Saara Bitter

TYÖNKUVAT. Vanhusneuvoston työkokous Saara Bitter TYÖNKUVAT Vanhusneuvoston työkokous 5.10.2015 Saara Bitter LÄÄKÄRI Muistilääkäri on muistisairauksiin perehtynyt lääkäri, tavallisimmin geriatri, neurologian tai psykogeriatrian erikoislääkäri. Hän toimii

Lisätiedot

Monisairas potilas erikoissairaanhoidossa Terveydenhuollon XII laatupäivä 25.3.2015

Monisairas potilas erikoissairaanhoidossa Terveydenhuollon XII laatupäivä 25.3.2015 Monisairas potilas erikoissairaanhoidossa Terveydenhuollon XII laatupäivä 25.3.2015 Eeva Leino, neurol erl, kuntoutuksen dos, Kuntoutusylilääkäri Tays Hoidon vaikuttavuus riippuu Diagnoosin ja hoitomenetelmien

Lisätiedot

Lasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot. Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria

Lasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot. Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria Lasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria Esityksen keskiössä Voivat olla vakavia sairauksia. Kuolema, kehityksen pysähdys ja perheen ongelmat.

Lisätiedot

Työperäinen tuberkuloosi epidemia. V-J Anttila 26.3.2011 dos, osastonylilääkäri HYKS/Infektioepidemiologinen yksikkö/sairaalahygieniayksikkö

Työperäinen tuberkuloosi epidemia. V-J Anttila 26.3.2011 dos, osastonylilääkäri HYKS/Infektioepidemiologinen yksikkö/sairaalahygieniayksikkö Työperäinen tuberkuloosi epidemia V-J Anttila 26.3.2011 dos, osastonylilääkäri HYKS/Infektioepidemiologinen yksikkö/sairaalahygieniayksikkö Tuberkuloosi ja terveydenhuoltohenkilöstö Suomessa terveydenhuoltohenkilökunnan

Lisätiedot

Sylvant (siltuksimabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Sylvant (siltuksimabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO EMA/198014/2014 Sylvant (siltuksimabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Tämä on Sylvant-valmistetta koskevan riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joiden

Lisätiedot

Traps Eli Tuumorinekroositekijän Reseptoriin Liittyvä Jaksoittainen Oireyhtymä (Periytyvä Irlanninkuume)

Traps Eli Tuumorinekroositekijän Reseptoriin Liittyvä Jaksoittainen Oireyhtymä (Periytyvä Irlanninkuume) www.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro Traps Eli Tuumorinekroositekijän Reseptoriin Liittyvä Jaksoittainen Oireyhtymä (Periytyvä Irlanninkuume) 1. MIKÄ ON TRAPS? 1.1 Mikä se on? Tuumorinekroositekijän

Lisätiedot

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä?

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä? Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä? Juha Rinne, Neurologian erikoislääkäri ja dosentti Professori PET- keskus ja neurotoimialue, TYKS ja Turun yliopisto MITÄ MUISTI ON? Osatoiminnoista koostuva kyky

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

Olkapääoireisen potilaan hoito perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa

Olkapääoireisen potilaan hoito perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa Olkapääoireisen potilaan hoito perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa Hoitoketjut Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä 30.1.2014 Hoitoketjun tavoite Päivystykselliset

Lisätiedot

Varhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus

Varhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus Varhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus Markku Vuorinen, Kaisa Huotari, Ville Remes Lääketieteellinen tiedekunta,

Lisätiedot

OMAHOITOLOMAKE Liite 3

OMAHOITOLOMAKE Liite 3 OMAHOITOLOMAKE Liite 3 Sinulle on varattu seuraava aika: Sairaanhoitajan vastaanotolle: Aika lääkärille ilmoitetaan myöhemmin Pyydämme Sinua syventymään hetkeksi omahoitoosi. Täytä tämä omahoitolomake

Lisätiedot

Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät. Kokkola Projektikoordinaattori Esa Aromaa THL

Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät. Kokkola Projektikoordinaattori Esa Aromaa THL Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät Kokkola 15.11.2010 Projektikoordinaattori Esa Aromaa THL 1 Vaikuttavan päihdehoidon perusperiaatteet Hoidon täytyy olla tarvittaessa nopeasti saatavilla Hoidon täytyy keskittyä

Lisätiedot

Muistisairaudet saamelaisväestössä

Muistisairaudet saamelaisväestössä Muistisairaudet saamelaisväestössä Anne Remes Professori, ylilääkäri Kliininen laitos, neurologia Itä-Suomen yliopisto, KYS Esityksen sisältö Muistisairauksista yleensä esiintyvyys tutkiminen tärkeimmät

Lisätiedot

Adacolumn -hoito tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä

Adacolumn -hoito tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä Adacolumn -hoito tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä Hellävarainen vallankumous IBD-tautien hoidossa Sisältö Maha-suolikanava...4 Haavainen paksusuolitulehdus...6 Crohnin tauti...8 Elimistön

Lisätiedot

Viekirax-valmisteen (ombitasviiri/paritapreviiri/ritonaviiri) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto

Viekirax-valmisteen (ombitasviiri/paritapreviiri/ritonaviiri) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto EMA/775985/2014 Viekirax-valmisteen (ombitasviiri/paritapreviiri/ritonaviiri) enhallintasuunnitelman yhteenveto Tämä on Viekirax-valmisteen enhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet,

Lisätiedot

Nivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus

Nivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus Nivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus Sisältö 1. Nivelreuma: etiologia, esiintyvyys, diagnostiikka 2. Nivelreuman serologiset

Lisätiedot

Hoitoketjut järkevän hoidon porrastuksen tukena

Hoitoketjut järkevän hoidon porrastuksen tukena Hoitoketjut järkevän hoidon porrastuksen tukena Alueellinen päivystyspäivä 15.2.2017 Anneli Kuusinen-Laukkala, asiantuntijalääkäri, yleislääketieteen erikoislääkäri, KSSHP anneli.kuusinen@ksshp.fi Mikä

Lisätiedot

25.03.2015 Eija Kalso, LKT, professori

25.03.2015 Eija Kalso, LKT, professori XII Terveydenhuollon laatupäivä Vaikuttavia kohtaamisia ja tehokkaita toimintamalleja Lääkäin dilemma: tutkimusta ja yksilöllisiä valintoja vai liukuhihnaa ja byrokratiaa 25.03.2015 Eija Kalso, LKT, professori

Lisätiedot

Lumetta vai lääkettä? Tapani Keränen Kanta-Hämeen keskussairaala

Lumetta vai lääkettä? Tapani Keränen Kanta-Hämeen keskussairaala Lumetta vai lääkettä? Tapani Keränen Kanta-Hämeen keskussairaala Ovatko lumelääketutkimukset välttämättömiä lumelääke mittaa tutkimuksen kykyä osoittaa eroja eri hoitoryhmien välillä tautiin/oireeseen

Lisätiedot

Kipuprojektin satoa. Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä

Kipuprojektin satoa. Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä Kipuprojektin satoa Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä Osaraportti: nykytilan kuvaus ja toimijoiden haastattelut

Lisätiedot

ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset

ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset POTILASOHJE 1 (8) S ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset POTILASOHJE 2 (8) SISÄLLYSLUETTELO Mitä kehityshäiriöiden seulonta tarkoittaa? 3 Ultraääniseulontatutkimukset 4 Varhainen ultraääniseulonta Toisen

Lisätiedot

Evoluutio. BI Elämä ja evoluutio Leena Kangas-Järviluoma

Evoluutio. BI Elämä ja evoluutio Leena Kangas-Järviluoma Evoluutio BI Elämä ja evoluutio Leena Kangas-Järviluoma 1 Evoluutio lajinkehitystä, jossa eliölajit muuttuvat ja niistä voi kehittyä uusia lajeja on jatkunut elämän synnystä saakka, sillä ei ole päämäärää

Lisätiedot

Olysio (simepreviiri) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Olysio (simepreviiri) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Olysio (simepreviiri) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Tämä on yhteenveto Olysio-valmisteen riskienhallintasuunnitelmasta (risk management plan, RMP), jossa esitetään yksityiskohtaisesti

Lisätiedot

Reumapotilaan hematologiaa

Reumapotilaan hematologiaa Reumapotilaan hematologiaa Tom Pettersson, dosentti, kliininen opettaja Sisätautien ja reumatologian klinikka, Helsingin yliopistollinen keskussairaala ja Helsingin yliopisto Labquality-päivät 7.2.2008

Lisätiedot

HOITAJA TUBERKULOOSIN TORJUNNASSA

HOITAJA TUBERKULOOSIN TORJUNNASSA HOITAJA TUBERKULOOSIN TORJUNNASSA TUBERKULOOSIN ESIINTYVYYS TYKS/KEUHKOKLINIKASSA - LABORATORIOSSA VILJELLYT TBC-NÄYTTEET VUONNA 2008: YHTEENSÄ TEHTY 5509 TBC-VILJELYÄ, JOISTA 25 TUBERKULOOSIPOSITIIVISTA

Lisätiedot

Mikä on sosiaalihuollon kehittämisen paikka tulevaisuudessa?

Mikä on sosiaalihuollon kehittämisen paikka tulevaisuudessa? Mikä on sosiaalihuollon kehittämisen paikka tulevaisuudessa? johtaja Pirjo Marjamäki Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus www.socca.fi 1 Esimerkkinä pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus

Lisätiedot

Pakkausseloste: Tietoa potilaalle

Pakkausseloste: Tietoa potilaalle Pakkausseloste: Tietoa potilaalle Otezla tabletti, kalvopäällysteinen Otezla 20 mg tabletti, kalvopäällysteinen Otezla 30 mg tabletti, kalvopäällysteinen apremilasti Tähän lääkkeeseen kohdistuu lisäseuranta.

Lisätiedot

Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa. 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö

Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa. 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö Käsitteet Palliatiivisella hoidolla tarkoitetaan potilaan kokonaisvaltaista hoitoa siinä vaiheessa kun etenevää

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Akne Aikuisiän aknea esiintyy 25 prosentilla aikuisista miehistä ja 50 prosentilla

Lisätiedot

Tahdomme parantaa. Uudistuva KYS KAARISAIRAALA

Tahdomme parantaa. Uudistuva KYS KAARISAIRAALA Tahdomme parantaa Uudistuva KYS KAARISAIRAALA Tahdomme PARANTAA Sairaalan rooli on muuttumassa. Siellä vietetty aika on entistä lyhyempi ja kohdistuu tarkoin harkittuihin hoitoihin. Kaikki perustuu yhteistyöhön.

Lisätiedot

1.000.000.000.000 euron ongelma yksi ratkaisu Suomesta? Sijoitus Invest 2015, Helsinki 11.11.2015 Pekka Simula, toimitusjohtaja, Herantis Pharma Oyj

1.000.000.000.000 euron ongelma yksi ratkaisu Suomesta? Sijoitus Invest 2015, Helsinki 11.11.2015 Pekka Simula, toimitusjohtaja, Herantis Pharma Oyj 1.000.000.000.000 euron ongelma yksi ratkaisu Suomesta? Sijoitus Invest 2015, Helsinki 11.11.2015 Pekka Simula, toimitusjohtaja, Herantis Pharma Oyj 1 Tärkeää tietoa Herantis Pharma Oy ( Yhtiö ) on laatinut

Lisätiedot

Ammatillinen kuntoutus (tosi)pitkäaikaistyöttömillä

Ammatillinen kuntoutus (tosi)pitkäaikaistyöttömillä Ammatillinen kuntoutus (tosi)pitkäaikaistyöttömillä Turun partyn kokemuksia ammatillisesta kuntoutuksesta yli 1000pv työttömillä (keskiarvo n. 5 10v) Tk lääkäri, Turun Party hanke Ylilääkäri, A klinikka,

Lisätiedot