Psoriasis-symposium Uusista lääkkeistä toivoa psoriasiksen hoitoon

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Psoriasis-symposium 28.10.2005. Uusista lääkkeistä toivoa psoriasiksen hoitoon"

Transkriptio

1 Tähän liitteeseen on koottu psoriasissymposiumin esitelmien yhteenvedot samassa järjestyksessä kuin esitelmät pidettiin. Tekstit on toimittanut Ritva Siikamäki. Psoriasis-symposiumin puhujina olivat mm. prof. Christopher Griffi ths, peruspalveluministeri Liisa Hyssälä, prof. Esko Valtaoja ja dos. Ulpu Saarialho-Kere. Psoriasis-symposium Uusista lääkkeistä toivoa psoriasiksen hoitoon Psoriasisliitto järjesti psoriasissymposiumin maailman psoriasispäivän yhteydessä. Symposiumin yhteydessä pidettiin tiedotustilaisuus, jossa asiantuntijat toivat esiin näkemyksiään psoriasiksen hoidosta. Lisäksi tiedotuksessa välitettiin suurelle yleisölle perustietoa psoriasiksesta, korostettiin psoriasiksen yleisyyttä sekä tuotiin esiin hoitojen korvattavuuteen liittyviä ongelmia ja uusien hoitojen merkitystä. Symposiumissa psoriasis- ja reumatautien asiantuntijat luennoivat alan uusimmista tutkimustuloksista ja ajankohtaisista kysymyksistä lääkärikunnalle. Se kokosi yli sataneljäkymmentä osallistujaa Helsinkiin Biomedicumin auditorioon. Teemoina olivat mm. psoriasiksen genetiikkaa, uudet hoidot ja kokonaisvaltainen hoitonäkemys. Psoriasisliiton puheenjohtaja Hannu Takkula korosti symposiumin avauspuheenvuorossaan oikea-aikaisten ja tehokkaiden hoitojen merkitystä. Peruspalveluministeri Liisa Hyssälä nosti puheenvuorossaan Peruspalvelut psoriasiksessa esiin jatkuvan hoitosuhteen tärkeyden. Hän totesi, että hoitoon pääsy hoitotakuun mukaisissa aikarajoissa toteutuu kolmessa neljästä terveyskeskuksesta. Lisäksi sairaalat ovat saaneet hoitojonoja lyhennettyä hyvin. Kunta- ja palvelurakenteen uudistuksessa on Hyssälän mukaan tärkeä varmistaa jatkuva hoitoketju ja palvelujen saatavuus, siihen katsomatta päädytäänkö aluekierrosten pohjalta peruskunta-, piiri- vai aluekuntamalliin. Peruspalvelujen on syytä säilyä terveyskeskuksissa lähellä potilaita. Lisäksi yhteistyötä ja työnjakoa tulisi lisätä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä, totesi Hyssälä. Hän myös korosti, että terveydenhuollon tietoteknisiä ratkaisuja tulee rakentaa keskitetysti.

2 SISÄLTÖ 3 Psoriaasin genetiikasta dos. Ulpu Saarialho-Kere 5 Kokonaisvaltainen hoito prof. Christopher Griffiths 7 Hoidon porrastus, ihopsoriaasi ylilääkäri Tapio Rantanen 9 Hoidon porrastus, nivelpsoriaasi ylilääkäri Riitta Luosujärvi 10 Nivelpsoriaasipotilaan uudet hoidot dos. Kari Eklund 11 Ihopsoriaasipotilaan uudet hoidot prof. Annamari Ranki 12 Kuinka hoidan: iho ja nivelet dos. Seija-Liisa Karvonen 13 Kuinka hoidan: nivelet ja iho ylilääkäri Markku Hakala 14 Psoriasis maailmankaikkeudessa prof. Esko Valtaoja Kiitokset! Psoriasisliitto kiittää lämpimästi kaikkia symposiumin järjestelyissä ja taustatukena mukana olleita. Luennoijat ansaitsevat kiitokset tärkeästä panoksestaan tapahtuman onnistumiseen, samoin tapahtuman tukijoina toimineet yritykset. Abbott Oy Alpharma Oy Astellas Pharma Novartis Finland Oy LEO Pharma Oy Sanofi-Aventis Group Schering-Plough Oy Serono Nordic Wyeth Finland 2

3 Ulpu Saarialho-Kere työskentelee professorina Karoliinisessa sairaalassa Tukholmassa ja dosenttina Helsingin yliopistossa Iho- ja allergiasairaalassa. Hän on erikoistunut ihotautien genetiikan tutkimukseen ja tehnyt tutkimustyötä laajassa suomalaisten ihotautilääkäreiden ja geenitutkijoiden yhteistyökonsortiossa. Psoriaasin genetiikka kiinnostava tutkimuskohde Psoriaasin puhkeamiseen liittyvät geenit kiinnostavat sekä psoriaatikkoja että tiedeyhteisöä. Psoriaasi on geenitutkijalle kiitollinen, mutta haastava kohde. Psoriaasin kehittymiseen tarvitaan luultavasti muutama tärkeä alttiusgeeni ja jokin laukaiseva ympäristötekijä. Psoriaasi on hyvin moni-ilmeinen ja -muotoinen sairaus, mutta sen perinnölliseen taustaan liittyy monia selkeitä ja yhdenmukaisia piirteitä. Muun muassa sairauden yleisyys, diagnoosin spesifisyys ja oireiden sijaintipaikan anatomia helpottavat tutkimusaineiston keruuta. Psoriaasi on monitekijäinen tauti, johon liittyy samoja alttiusgeenialueita kuin monitekijäisiin autoimmuunisairauksiin kuten Crohnin tauti ja reuma. Psoriaasin kehittyminen luultavasti edellyttää muutamaa tärkeää alttiusgeeniä ja jotain laukaisevaa ympäristötekijää, esim. stressi, ihon vahingoittuminen, infektio, eräät lääkkeet tai runsas alkoholinkäyttö. Psoriaasissa erotetaan kaksi eri tyyppiä, joiden piirteet, puhkeamisikä ja geneettinen tausta eroavat toisistaan. Tyypin I psoriaasi puhkeaa nuoruusiässä (16 22 v.); tyypin II psoriaasi alkaa noin vuoden iässä. Tyypin I psoriaasissa on havaittu perinnöllinen komponentti HLA-C kromosomissa 6 PSORS1-alttiusgeenialueella. Tätä yhteyttä ei esiinny tyypin II psoriaasissa. Alueella sijaitsevia riskigeeniehdokkaita ovat HLA- Cw6, HCR ja korneodesmosiini. Psoriaasin puhkeaminen ei näytä liittyvän pelkästään HLA-Cw6 -alleelin esiintyvyyteen, vain noin 10 % tämän alleelin kantajista sairastuu psoriasikseen. Muilla geeneillä tai ympäristötekijöillä on tärkeä osuus sairastuvuudessa. Suomalaisissa tutkimuksissa on havaittu tietyn HCR-geenin muodon (HCR*WWCC) liittyvän jokseenkin yhtä voimakkaasti psoriaasiin kuin HLA-Cw6 useissa väestöissä. Eri väestöryhmien keskuudessa tehdyt tutkimukset ovat antaneet keskenään erilaisia tuloksia korneodesmosiinin merkityksestä, joka sijaitsee myös PRORS1-alueella. Muita psoriaasin alttiusgeenialueita ovat PSORS2- alue kromosomin 17 pitkässä haarassa ja PSORS4-alue kromosomin 1 pitkässä haarassa. Alttiusgeenialueiden väliset yhteydet ja rooli sekä ympäristötekijöiden yhteisvaikutus eri geenien kanssa vaativat lisätutkimusta. Psoriaasin geneettinen tausta on monimutkainen, joten varmuudella ei voida sanoa, liittyvätkö psoriaasin eri muodot tiettyyn perimään. 3

4 Professori Christoffer Griffi ths toimii Manchesterin yliopiston alaisessa Salfordin sairaalassa ihotautiosaston johtajana. Griffi ths kuuluu Euroopan nimekkäimpiin psoriaasitutkijoihin. Hän sanoo lääketieteen olevan taidetta, toisaalta tiedettä ja liikkuvan näiden kiinnostavassa maastossa. Hän korostaa psoriaasin hoidossa psykologisten tekijöiden huomioimista, keskustelua potilaan kanssa ja yksilöllisen hoidon tarvetta. Griffi ths on kehittänyt ja tutkinut kokonaisvaltaisen psoriaasin hoidon menetelmiä, tutkimusta ja mittareita. Kokonaisvaltainen psoriaasin hoito tuloksellista Psoriaasia hoidettaessa ei pidä tuijottaa vain iho-oireita ja niihin liittyviä indeksejä, vaikka pinta-ala ja oireiden sijainti kuvaavat omalla, näkyvällä tavallaan sairauden vaikeusastetta. Entistä enemmän on syytä ottaa huomioon iho-oireiden lisäksi myös sairauden vaikutus potilaan toimintakykyyn ja psykososiaaliset tekijät sekä hoitojen soveltuvuus ja tehokkuus. Kokonaisvaltainen tarkastelu on keskeisessä asemassa psoriaasin vaikeusasteen arvioinnissa ja hoitopäätösten teossa. Psoriaasin vaikutukset ulottuvat laajalle ja syvälle potilaan elämässä. Ulkoisiin oireisiin keskittyminen rajaa usein kokonaiskuvasta sen, miten sairaus voi nakertaa minäkuvaa ja sosiaalisia suhteita. Psoriaasin vaikeusasteen perinteiset mittarit PASI- ja BSI-indeksi soveltuvat iho-oireiden tarkasteluun ja mittaamiseen, mutta hoitosuunnitelman rakentamisessa tulee tarkastella potilaan kokonaistilannetta ja potilasta myös yksilönä, korostaa Griffiths. Psykososiaaliset tekijät ja hoitohistoria ovat hänen tutkimusryhmänsä kehittämän, laaja-alaisen SPI-indeksin kulmakivet. Griffithsin mukaan SPI-indeksi on kuvaavampi luokittelumenetelmä, joka vastaa paremmin todellista tilannetta kuin perinteiset mittaustavat. Griffiths on tutkinut eri mittaustapojen vastaavuksia ja suhdetta hoitotuloksiin. Potilaiden on todettu pettyvän usein psoriaasin hoitotuloksiin, mikä on merkittävä stressitekijä. Elämänlaatu kärsii, kun psoriaatikko usein turvautuu arjessaan vaikeiden tilanteiden välttämisen strategiaan. Stressi ja stressialttius puolestaan heikentävät hoitotuloksia esimerkiksi PUVA-hoidossa. Nämä tekijät voivat johtaa noidankehään, jossa hoitojen tuloksellisuus kärsii. Griffithsin kokonaisvaltainen psoriaasin hoito-ohjelma käsittää yksilöllisen oireiden hoitamisen lisäksi moniammatillisen asiantuntijaryhmän johdolla tapahtuvan keskusteluterapian: pienryhmätyöskentelyssä on mukana ihotautilääkäri ja -hoitaja, psykologi sekä 6 8 potilasta ryhmää kohden. Potilaan näkemys ja odotukset hoidon suhteen pyritään ottamaan huomioon mahdollisimman pitkälti. Konkreettisen hoidon lisäksi potilas saa tietoa ja ohjausta sekä henkistä tukea sairauden kanssa elämiseen. Psoriaasin lääkehoidossa ovat laajimman kiinnostuksen kohteena biologiset hoidot, joilla Griffithsin mukaan on paikkansa vaikean psoriaasin hoidossa. Niiden käyttöön tarvitaan pikaisesti yhteisiä ohjeistuksia ja rekisteröintimenetelmiä. Suhtautuminen psori aasin hoitamiseen kallistunee uusien hoitojen myötä jatkuvan hoidon suuntaan, mikä on potilaan kannalta vähemmän turhauttavaa kuin heilurimainen oireenmukainen hoito. Biologisista lääkkeistä ei kuitenkaan pidä kuvitella yleislääkettä kaikille psoriaatikoille. Perinteisillä hoitomenetelmillä on oma sijansa hoitovalikoimassa, samoin yhdistelmähoidoilla. Koska psoriaasi on yksilöllinen sairaus ja potilaat yksilöitä, onnistunut hoito vaatii keskustelua potilaan kanssa ja kokonaisuuden laaja-alaista tarkastelua, painottaa Griffiths. 5

5 Ylilääkäri, ihotautien erikoislääkäri Tapio Rantanen toimii Päijät-Hämeen keskussairaalassa. Hän on myös toiminut Suomen ihotautilääkäriyhdistyksen puheenjohtajana ja on mukana laatimassa psoriaasin käypä hoito -suositusta. Hoidon porrastus ihopsoriaasissa Psoriaasin hoidossa yhteen sovitettavia muuttujia ovat käytettävissä olevat hoitokeinot, psoriaasin tyyppi ja vaikeusaste sekä terveydenhoitojärjestelmä mahdollisuuksineen ja rajoituksineen. Psoriaasin hoidon porrastus on tärkeä periaate sekä perusterveydenhuollon että erikoissairaanhoidon piirissä. Hoidossa edetään paikallishoidoista valohoitoihin ja tarvittaessa edelleen sisäiseen lääkitykseen. Potilas on huomioitava kaikkien yhteen sovitettavien asioiden keskellä. Hoidossa edetään portaittain sairauden vaikeusasteen ja hoitohistorian sekä kokonaistilanteen mukaan. Psoriaasin hoidon kulmakivenä on terveydenhuoltojärjestelmän perusterveydenhuolto, joka koostuu terveyskeskuslääkärien, yksityisten yleislääkärien ja työterveyslääkärien tarjoamasta palvelusta. Lievissä tapauksissa voi pärjätä itsehoidon keinoin, perusvoiteilla ja käsikauppalääkkeillä. Perusterveydenhuollon keinovalikoima soveltuu lievän keskivaikean psoriaasin hoitoon, johon käytetään ensisijassa perusvoiteita, käsikauppalääkkeitä ja paikallisia reseptilääkkeitä, kuten kortisoni- ja D-vitamiinijohdannaisvoiteita sekä valohoitoa. Erikoissairaanhoidon palvelut astuvat mukaan kuvaan, kun on kyse keskivaikean tai vaikean psoriaasin hoidosta. Kevyempien hoitokeinojen osoittauduttua teholtaan tai sivuvaikutusten vuoksi sopimattomaksi, siirrytään voimakkaampaan lääkitykseen eli sisäiseen lääkitykseen. Perinteiset sisäiset lääkkeet asitretiini, metotreksaatti ja siklosporiini ovat monilla tehokkaita vaikean psoriaasin hoidossa. Paremman tehon kääntöpuolena ovat kuitenkin vakavammat haittavaikutukset. Sisäinen lääkitys vaatii tarkkaa seurantaa sivuvaikutusten vuoksi, mutta ns. turvakokeiden tekeminen terveyskeskuksissa voi helpottaa potilaan elämään ja erikoissairaanhoidon kuormitusta. Erilaiset hoitoyhdistelmät ja hoitojen jaksottaminen tai vuorottelu voivat parantaa hoitotehoa. Hoitoketjun tehokkaan toiminnan kannalta on keskeistä, että sairauden vaikeusastetta ja hoitovastetta seurataan ja dokumentoidaan tarkasti. Mahdollisia liitännäissairauksia on myös hoidettava psoriaasin ohella. Hoidon porrastuksessa on hyvä, että yleiset linjat ovat yhteiset. Samalla on kuitenkin hyväksyttävä, että sairaanhoitopiireittäin ja paikallisten olosuhteiden mukaan esiintyy jossain määrin vaihtelua. 7

6 Ylilääkäri Riitta Luosujärvi toimii HUSin Reumatologian klinikan johtajana. Hän on myös Suomen Reumatologisen yhdistyksen puheenjohtaja ja osallistuu nivelpsoriaasin käypä hoito -suosituksen laatimiseen. Nivelpsoriaasin käypä hoito -suositus Nivelpsoriaasia arvioidaan esiintyvän noin 40 % psoriaatikoista. Nivelpsoriaasia sairastavista noin %:lla sairaus aiheuttaa syöpymiä tai virheasentoja. Sekä ihoettä nivelpsoriaasin taustalta löytyy muiden tulehdukseen liittyvien solutason tapahtumien lisäksi tulehduksen välittäjäaineen, TNF-alfan, kohonnut pitoisuus. Looginen ratkaisu on käyttää hoidossa TNF-alfapitoisuuteen vaikuttavia biologisia lääkkeitä, joiden avulla voidaan myös suojata niveltä tuhoutumiselta. Myöhemmin julkaistavassa Nivelpsoriaasin käypä hoito -suosituksessa otetaan kantaa biologisten lääkkeiden käyttöön nivelpsoriaasin hoidossa. Uusien hoitotulosten mukaan nivelpsoriasiksen eteneminen voidaan jopa pysäyttää tehokkaalla hoidolla. Riittävä hoito vaste on tavoitteena paitsi nivelissä myös iholla. Ellei riittävää hoitovastetta saavuteta perinteisillä antireumaattisilla lääkkeillä puolen vuoden hoitojakson aikana, suositetaan TNF-alfaa estäviä biologisia lääkkeitä. Psoriaasin on todettu vaikuttavan laajalti potilaan elämänlaatuun. Näkyvien iho-oireiden lisäksi niveloireet heikentävät työ- ja toimintakykyä. Nivelpsoriaasin tyypillisin oire ja löydös on epäsymmetrinen niveltulehdus ja suurella osalla potilaista tulehdus esiintyy sormien ja varpaiden kärkinivelissä. Selkärankareuman kaltaisia oireita, kuten luukalvon kipua ja tulehdusta sekä selkärangan nivelten ja nikamien tulehdusta esiintyy lähes puolella. Joskus sairaus muistuttaa nivelreumaa. Ihottuma ja niveltulehdukset voivat esiintyä joko samanaikaisesti tai eri aikaan. Uudet biologiset hoidot sijoittuvat nivelpsoriaasin hoidon porrastuksessa vaikean tautimuodon hoitoon. Nivelkipua, jonka taustalla on usein entesiitti, voidaan hoitaa kipulääkkeillä ja -geeleillä sekä fysikaalisilla kivunhoitomenetelmillä. Omalääkäri hoitaa ensisijaisesti potilasta tässä tapauksessa. Tulehtunutta yksittäistä niveltä hoidetaan paikallisella kortisonihoidolla. Lisäksi lihaskunnosta huolehtiminen on tärkeää. Jos tulehdus pyrkii kroonistumaan, reumatologin konsultaatio on tarpeen. Mitä vaikeammasta ja mitä enemmän niveliä tuhoavasta taudista on kysymys, sitä tehokkaampaa ja voimakkaampaa antireumaattista lääkettä käytetään. Sama hoitolinja pätee, mikäli tulehdusta esiintyy monissa nivelissä tai hankalana selkärangan tulehduksena. Kun perinteiset lääkehoidot eivät riitä, uutta apua voidaan saada biologisista lääkkeistä. Uudet lääkkeet pystyvät täsmällisesti vähentämään tulehdusvälittäjäaineen määrää. Ne alentavat taudin aktiviteettia ja saavat potilaan usein jopa täysin oireettomaksi. Alustavan käypä hoito -suositussuunnitelman mukaan linjana on, että ellei tavanomaisilla antireumaattisilla lääkkeillä saavuteta riittävää hoitovastetta kuuden kuukauden hoidon aikana, suositellaan käytettäväksi näitä TNFalfaa estäviä biologisia lääkkeitä. 9

7 Dosentti Kari Eklund toimii Helsingin yliopistollisen keskussairaalan Reumatologian yksikössä reumatologian erikoislääkärinä. Nivelpsoriaasin uudet hoidot Perinteisten antireumaattisten lääkkeiden ohelle ovat tulleet uusina nivelpsoriaasin hoitomuotoina biologiset lääkkeet, jotka tarjoavat entistä tehokkaampaa ja täsmällisempää hoitoa. Toistaiseksi biologiset lääkehoidot on kuitenkin varattu sellaisten vaikeampien tautimuotojen hoitoon, jotka eivät ole vastanneet konventionaaliselle hoidolle. Nivel psoriaasin hoito on biologisten lääkkeiden myötä noussut uudelle tasolle. Lähitulevaisuudessa saamme todennäköisesti myös aivan uusia biologisia lääkkeitä nivelpsoriaasin hoitoon. Nivelpsoriaasi (psoriasisartriitti) alkaa useimmilla potilailla (65 %) ihopsoriaasin oireina, mutta niveloireet voivat joskus olla sairauden ensimmäinen oire. Nivelpsoriaasille tyypillisenä oireena on epäsymmetrinen, useimmiten suurten nivelten tulehdus, mutta se voi ilmetä myös nivelreuman kaltaisena pienten nivelten polyartriittina. Tyypillistä nivelpsoriaasille ovat sormien kärkinivelten tulehdukset sekä lihasten kiinnityskohtien tulehdukset eli entesiitit. Nivelpsoriaasiin voi liittyä myös sakroiliitti ja selkärankareuman kaltainen selkärangan tulehdus. Nivelpsoriaasin hoito on kehittynyt nivelreuman hoitomuotojen vanavedessä. Perinteisellä lääkehoidolla nivelpsoriaasissa on omat rajoitteensa. Salatsopyriiinin teho näyttää rajoittuvan perifeeristen nivelten tulehdusten hoitoon. Myös metotreksaatti tehoaa perifeeriseen artriittiin ja iho-oireisiin, mutta sen teho taudin aksiaalisiin oireisiin on epäselvä. Leflunomidia on myös käytetty nivelpsoriaasin hoidossa mutta sekään ei ilmeisesti tehoa taudin aksiaalisiin oireisiin. Biologiset lääkkeet ovat avanneet uusia näköaloja nivelpsoriaasin hoidossa. Tuumorinekroositekijä-alfan vaikutuksia estäviä biologisia lääkkeitä ovat infliksimabi, etanersepti ja adalimumabi, jotka ovat saaneet indikaation nivelpsoriaasin hoidossa. Niiden tehosta nivelpsoriaasin hoidossa on olemassa vahvaa näyttöä ja näyttää siltä, että ne tehoavat myös aksiaalisen taudin hoidossa. Biologisten hoitojen merkittävin sivuvaikutus on lisääntynyt infektioriski. Myös tuberkuloosin riski näyttää olevan hieman suurempi biologisia hoitoja saavilla. Yleensä kyseessä on aiemmin saadun latentin infektion aktivoituminen. Muita merkittäviä sivuvaikutuksia ovat allergiset reaktiot ja autoimmuuni-ilmiöt. Tumavasta-aineiden ilmaantuminen on suhteellisen yleistä, mutta SLE:n kaltaisten oireiden ilmaantuminen on suhteellisen harvinaista ja oireet yleensä häviävät, kun hoito lopetetaan. Indikaatiot biologisen hoidon aloittamiselle nivelpsoriasiksessa eivät ole vielä yhtä selkiintyneitä kuin nivelreumassa. Hoitojen siedettävyys nivelpsoriaasissa on yhtä hyvä kuin nivelreumassa. 10

8 Professori Annamari Ranki toimii Helsingin yliopistossa ja ylilääkärinä Iho- ja allergiasairaalassa. Hän on tutkinut monipuolisesti ihotautien alaa ja ollut aktiivisesti vaikuttamassa mm. valtakunnallisen kliinisen tutkijakoulun syntyyn. Ranki toimii lukuisissa alansa asiantuntija- ja luottamustehtävissä kansallisella ja kansainvälisellä tasolla. Hän on mm. European Dermatology Forumin hallituksen ja yhteiseurooppalaisen ihotautien hoitosuosituskomitean jäsen. Ihopsoriaasin uudet hoidot Biologiset lääkkeet ovat täsmälääkkeitä, jotka vaikuttavat psoriaasin oireisiin niiden syntysijoilla. Lupaavista hoitotuloksista huolimatta nekään eivät sovi kaikille eivätkä toki paranna psoriaasia. Paitsi ihon toimintahäiriönä, psoriaasia voi tarkastella immuunijärjestelmän häiriönä. Paikallishoitojen käyttö riittää lievästä keskivaikeaan psoriaasin hoidossa, jolloin kohteena on erityisesti ihon omien solujen toimintahäiriö, mutta vaikeissa tapauksissa puututaan laajemmin immuunijärjestelmän häiriöön. Sytokiinit, tulehduksen välittäjäaineet, kuten TNF-alfatekijä, ovat keskeisessä asemassa kroonisissa tulehdustiloissa, joten niihin vaikuttamalla voidaan vaikuttaa myös psoriaasiin. I hopsoriaasin hoidon kohteena ovat tulehdusreaktio, ihon orvaskeden solujen eli keratinosyyttien kiihtynyt tuotanto ja häiriintynyt erilaistuminen, verinahan kapillaarisuonien lisääntyminen, neutrofiilisten valkosolujen kulkeutuminen verenkierrosta orvasketeen ja sarveiskerroksen paksuuntuminen. Erityisesti näihin elementteihin puututaan paikallishoidoilla, esim. kortisonivoiteilla, tervaa sisältävillä lääkevoiteilla, ditranolilla ja A- ja D-vitamiinijohdannaisilla. Lievään ja keskivaikeaan psoriaasiin soveltuvat A- ja D-vitamiinijohdannaiset, jotka vaikuttavat geenien ilmenemiseen aktivoituneissa soluissa. Tätä kautta ne mm. vähentävät tulehduksen välittäjäaineita T-soluissa ja hillitsevät keratinosyyttien lisääntymistä. D-vitamiinijohdannaisista kehitellään myös sisäisesti käytettävää hoitomuotoa. Uudet biologiset psoriaasin hoidot puolestaan vaikuttavat oireiden alkulähteillä eli tulehdusmekanismiin ja immuunijärjestelmän toimintaan. TNF-alfasalpaajat vähentävät TNF-alfan erittymistä, kun taas T-soluun vaikuttavat biologiset lääkkeet vähentävät T-solujen kerääntymistä ihoon. Uusin löydös psoriaasin taustalla on geeninen luentaan vaikuttava JunB-geeni, jonka ilmentyminen on selvästi vähentynyt psoriasisläiskien keratinosyyteissä. Hiirimalleissa on tutkittu JunB:n poistamista, mikä on aiheuttanut hiirille psoriaasin kaltaisia iho- ja niveloireita. Tulehduksen välittäjäaineista IL-1, IFN-gamma ja TNF-alfa ilmaantuivat ensimmäisinä. Jos pohditaan, ovatko T-solut psoriaasissa syy vai seuraus, niiden rooli näyttää erilaiselta ihon kuin nivelten suhteen. Hiirimallin perusteella T-lymfosyytit eivät näyttäisi olevan ensijainen muutos psoriaasissa, vaan tyypilliset muutokset tapahtuvat ilman T-soluja. Nivelmuutoksien synty vaatisi kuitenkin T-solujen toimintaa. Psoriaasin ihomuutokset eivät näytä selittyvän yksinomaan T-solujen tai TNF-alfan toiminnan kautta, mutta nivelmuutoksissa TNF-alfalla on keskeinen merkitys. Uusista biologista lääkkeistä TNF-estäjät ovat osoittautuneet tehokkaiksi erityisesti nivelpsoriaasin hoidossa, jopa pysäyttäen sairauden etenemisen. Useat niistä tehoavat hyvin myös iho-oireisiin. Tämä seikka korostuu vaikeassa psoriaasissa: mitä vaikeammat iho-oireet, sitä enemmän myös niveloireita.. Esim. etanerseptin teho näkyy nivelissä nopeammin kuin iho-oireissa. Infliksimabi on tehokas ihopsoriaasin oireissa ja antaa nopean vasteen. Adalimumabin hoitovasteet ovat myös olleet hyvä ja se annostellaan ihonalaisesti kuten etanerseptikin. Alefasepti ja efalitsumabi, jotka ovat vaikutusmekanismiltaan T-soluun kohdistuvia, ovat myös osoittautuneet tehokkaiksi vaikean psoriaasin hoidossa. Lisäksi abataseptiä voi pitää lupaavana, niissä tapauksissa, joissa TNF-alfaestäjän teho jää vaatimattomaksi. Uutena psoriaasin hoitomahdollisuutena on tuotu esiin statiinit, joiden ensisijainen käyttöalue on toisaalla, korkean kolesterolin hoidossa, mutta jotka myös monin eri mekanismein hillitsevät tulehdusta. Psoriaasin tutkimus on kallista ja aikaaviepää, mutta tulokset heijastuvat aikanaan lääkkeiden tuotekehitykseen ja tuovat helpotusta erityisesti vaikeaa psoriaasia sairastaville potilaille. Heidän elämänlaatunsa kohentuu usein radikaalisti biologisten hoitojen antamien hyvien hoitotulosten myötä. 11

9 Ihotautien erikoislääkäri, dosentti Seija-Liisa Karvonen työskentelee HUS:n Iho- ja allergiasairaalassa. Hän toimii valtakunnallisen kliinisen tutkijakoulun koordinaattorina ja johtaa psoriaasin käypä hoito -suosituksen laatimista erikoisalansa ihopsoriaasin osalta. Psoriaasin iho- ja niveloireiden hoitaminen Psoriaasin hoitovalikoiman kulmakivenä ovat tutut ja perinteiset hoitomuodot, joiden rinnalle vaikean psoriaasin hoitoon on tullut uutena biologisten hoitojen yhdistelmä. Ne avaavat uudenlaisia mahdollisuuksia erityisesti tilanteissa, jossa iho-oireiden rinnalla esiintyy niveloireita. Niveloireita tulisi tarkastella osana hoitokokonaisuutta ja ihotautilääkärin tulisi tarvittaessa konsultoida reumatologia tai ohjata potilas reumatologin vastaanotolle. Iho- ja niveloireiden yhdistyessä korostuu kokonaisvaltaisen hoidon tarve. Hoidon edistyessä on seurattava vastetta sekä ihon että nivelten kunnon suhteen. Perinteiset ihopsoriaasin hoitomuodot paikallishoidoista valohoitoon ovat ensisijainen vaihtoehto psoriaasin, esim. läiskäpsoriaasin hoidossa. Systeemisen hoidon käyttöä psoriaasissa pohditaan, kun paikallishoidot eivät anna riittävää hoitovastetta tai kun sopivaa paikallishoitoa ei voida toteuttaa resurssien vuoksi. Myös sairauden vaikeusaste (keskivaikea vaikea) ja nivelpsoriaasi sekä erytroderminen ja pustulaarinen psoriaasi edellyttävät usein systeemistä lääkitystä. Kun oirekuvaan kuuluu niveloireita, voidaan noudattaa iho-oireiden peruslinjoja, mutta tarvittaessa on syytä konsultoida reumatologia. Niveloireiden hoitoon voidaan käyttää tulehdusta rauhoittavaa ja anti-reumaattista lääkitystä. Metotreksaatti on ensisijainen vaihtoehto niveloireisella psoriaasipotilaalla. Sen käytössä yhteistyö terveyskeskuksen kanssa on hyvä tuki seurannan toteuttamisessa. Siklosporiinin teho niveloireisiin jää usein vaatimattomaksi, samoin asitretiinin, vaikka iho-oireet saadaan niillä tehokkaasti hallintaan. Vuorotteluhoito, jota käytetään ihopsoriaasin hoidossa, ei sovellu hyvin niveloireiden hoitamiseen. Vaikeassa sairauden muodossa harkitaan biologisia lääkkeitä. Jos erytrodermiseen tai pustulaariseen psoriasikseen liittyy niveloireita, infliksimabilla on saavutettu hyviä hoitotuloksia molempien oirekategorioiden suhteen. Hoitovaste on nopea, mikä on potilaan elämänlaadun kannalta monesti keskeistä. Pitkäaikaisen hoidon tehosta ei ole kuitenkaan varmuutta. Etanersepti on teholtaan samaa luokkaa kuin efalitsumabi ja tehoaa nivelpsoriaasinkin oireisiin, mutta sen vaste on verrattain hidas. Etuna on, että sen käytöstä reuman hoidossa on pitkä kokemus ja se sopinee pitkäaikaiseen hoitoon. Adalimumabilla voidaan myös hoitaa rinnakkaisia iho- ja niveloireita menestyksellä. Myös efalitsumabin tehoa iho- ja niveloireiden yhtäaikaisessa hoidossa on tutkittu. Lääkkeellä ei kuitenkaan ole nivelpsoriaasin indikaatiota ja sen teho niveloireisiin näyttää jääneen vaatimattomaksi. Suomeen ollaan laatimassa kansallista ohjeistusta ja mallia biologisten hoitojen käytöstä psoriaasin hoidossa. Myös pohjoismaista yhteistyötä tehdään rekisterin käyttöönottamiseksi. Lähtökohtana käytetään Ruotsin PsoReg-hankkeen tietokantarakennetta, määrittelyjä ja kokemuksia. 12

10 Johtava ylilääkäri, Markku Hakala, toimii Reumasäätiön sairaalassa. Hän on koulutukseltaan sisätautiopin dosentti ja reumatologi, joka on työskennellyt reumatologian alalla yli 20 vuotta. Nivelpsoriaasin ja iho-oireiden rinnakkainen hoito Ihopsoriaasi ja nivelpsoriaasi (psoriasisartriitti) kulkevat usein käsi kädessä. Nivelpsoriaasin esiintyvyydestä esitetään vaihtelevia lukuja: varovainen linjan mukaan nivelpsoria on 5 7% ihopsoriaasia sairastavista, mutta joissakin tutkimuksissa katsotaan esiintyvyyden olevan 35 %. Nivelpsoriaasin oireiden tehokas hoito edellyttää tilanteen kokonaistarkastelua, erityisesti kun siihen liittyy iho-oireita. Molempiin oireryhmiin sopivan ja tehoavan hoidon löytäminen voi vaatia kokeilua ja hoitojen yhdistelmiä. Reumatologin olisi syytä epäillä nivelpsoriaasin mahdollisuutta, jos potilaan reumatekijä on negatiivinen niveltulehduksesta huolimatta. Psoriaasiin viittaavia ihomuutoksia on syytä etsiä taivealueilta ja päänahasta sekä kiinnittää huomiota mahdollisiin kynsimuutoksiin. Niin sanotut Caspar-kriteetit ovat myös tukena diagnoosin teossa. Tunnusomaisia nivelpsoriaasioireita ovat myös käsien ja jalkojen pienten nivelten tulehdukset, ns. makkarasormet tai -varpaat sekä lihasten ja jänteiden kiinnityskohtien ärtyminen ja tulehdus. Mutiloiva eli niveliä ja luustoa tuhoava tautimuoto, joka johtaa vaikeaan toimintakyvyn laskuun, on harvinainen. Nivelpsoriaasiepäilyn tueksi käytetään laboratoriokokeita, joissa tyypillisiä merkkejä verikokeissa ovat mm. kohonnut lasko ja alentunut hemoglobiini. Ne heijastavat tulehdusaktiviteettia. Seerumin uraattiarvo voi olla koholla altistaen kihtiin. Röntgenkuvissa näkyy samankaltaisia muutoksia kuin nivelreumassa. Erityispiirteenä on luun uudiskasvu nivelen erosoitumisen rinnalla. Sekä nivel- että iho-oireissa hyödyllisiä lääkkeitä ovat glukokortikoidit, siklosporiini, metotreksaatti, leflunomidi ja biologiset lääkkeet. Sen sijaan nivelpsoriaasin hoidossa paljon käytetyt tulehduskipulääkkeet, sulfasalatsiini ja kulta eivät sovellu iho-oireiden hoitamiseen. Kullan ja sulfasalatsiinin hoitovaste on todettu joissakin tutkimuksissa marginaaliseksi nivelpsoriaasin oireissa. Atsatiopriinilla ei ole sanottavaa tehoa iho-oireisiin, vaikka niveloireet sillä lievittyvät. Metotreksaattihoidon tuloksiin liittyvissä tutkimuksissa on saatu osin ristiriitaisia tuloksia tehon jatkuvuuden ja maksatoksisuuden suhteen. Jossain määrin yllättävää on, että reumatologian ja dermatologian puolella on päädytty toisistaan eroaviin käytäntöihin metotreksaatin suhteen. Reumatologit päätyvät suosittamaan useammin metotreksaatin käyttöä lievissäkin tautimuodoissa kuin dermatologit. Tähän ilmeisesti on syynä reumalääkäreiden nivelreumapotilailla saamat hyvät tulokset kivun ja tulehduksen lievityksessä ja sitä kautta elämänlaadun paranemisessa. Koska psoriaasin eri ilmentymiä hoidetaan kahden erikoisalan piirissä, joilla on pyrkimys suhtautua eri tavoin lääkehoitoihin, ja koska tutkimustulokset ovat ristiriitaisia, olisi hyvä järjestää suomalainen konsensuskokous yhteisten hoitolinjojen määrittelemiseksi. 13

11 Professori EskoValtaoja toimii Turun yliopistossa Tuorlan observatorion johtajana. Hän on julkaissut useita teoksia tähtitieteen ja biologian alalta, joissa hän on myös ottanut kantaa uskontoa ja fi losofi aa sivuaviin olemassaolon kysymyksiin. Valtaoja sai Kotona maailmankaikkeudessa -teoksestaan Tieto-Finlandia -palkinnon vuonna Psoriasis maailmankaikkeudessa sopivasti vikoja, erittäin hyvä ellei täydellinen Mahdoton yhtälö ja vielä mahdottomampi luennon aihe: Psoriasis maailmankaikkeudessa. Mutta miksipä ei sitäkin voi pohtia ja suhteuttaa yleisiin maailman selityksiin ja ilmiöihin. Täydellisyys, tai pikemmin se, mikä jää täydellisestä uupumaan, on kiinnostava voima, joka panee kehitystä liikkeelle niin ihmisissä kuin luonnossa. Täydellinen merkitsee sopivasti viallista. Epätäydellisyys avaa muutoksen mahdollisuuden. Jos kaikki olisi virheetöntä ja täydellistä, kehitystä ei tapahtuisi eikä tarvittaisi! Muutaman muun vaivan ohella psoriasis kuuluu Esko Valtaojan arkielämään, mutta hän suhtautuu asiaan rauhallisesti ja hoitaa siinä määrin kuin järkevältä tuntuu. Tieteellisen tutkimuksen saralla on hänen mielestään erikoista, että tähtitieteen alalla on päästy pidemmälle kuin mihin lääketiede on yltänyt: maailmankaikkeuden synty tunnetaan, mutta psoriasiksen syy on vielä selvittämättä. Vajavaisuudessa tai täydellisyyttä rikkovissa säröissä on mahdollisuus kehitykseen. Niin pienessä kuin suuressa meillä on tehtävää tiellä täydellisyyteen, sikäli kun täydellisyys nyt edes on tavoittelemisen arvoista. Maailmankaikkeuden synty on inspiroinut tutkijoita kautta aikojen ja tuottanut monia toisistaan poikkeavia selityksiä kaiken alkupisteestä, perustavista tapahtumista ja evoluutiosta. Maailmankaikkeutta, luomakunnan edustajia ja erityisesti lajitovereita tarkastellaan usein varsin vaistomaisesti täydellisyyden tavoittelun ja ihanteen näkökulmasta. Esimerkiksi tähdet, joilla on taipumus räjähdellä avaruudessa, ovat kuitenkin kaukana täydellisestä, mutta maailmankaikkeuden kehityskulussa aineiden kierto on tärkeää. Ihmisellä lajina on taipumus painottaa kauneusarvioissaan symmetriaa, mikä lienee evoluutiomielessä eduksi. On todettu, että monet hakevat samankaltaisia piirteitä kumppanistaan. Niin sanotulla keskivertoihmisellä, joka hakee joko samankaltaista tai ominaisuuksiltaan parempaa kumppania, on todennäköisesti paremmat mahdollisuudet löytää itselleen kumppani kuin täydellistä partneria tavoittelevalla. Rakkauden(kaan) evoluution kannalta ei siis kannata olla täydellinen. Mikäpä olisikaan sietämättömämpää kuin täydellinen ihminen kumppanina! Evoluution käyttövoimana voi pitää epätäydellisyyttä. Luonnon ja maailmankaikkeuden kehityksen mittakaavaan verrattuna ihminen on lajina varsin nuori, tosin naisella on melkoinen etumatka miehiin nähden, kaksi miljardia vuotta. Yhteiskunta ja kulttuurit ovat tuoreita ilmiöitä. Vaikka täydellisen kulttuurin ja yhteiskunnan tavoittelussa on ehditty käydä läpi monenlaisia vaiheita, kehityskulkuja ja utopioita, edelleenkään ei ole löydetty lopullista totuutta tässä suhteessa. Hyvä niin, mahdollisuus tavoitella yhä parempaa maailmaa on jäljellä. 14

12

Ihopsoriaasin hoitaminen. Anna Jussila, LL, erikoistuvan vaiheen lääkäri SATSHP, Ihotautien poliklinikka

Ihopsoriaasin hoitaminen. Anna Jussila, LL, erikoistuvan vaiheen lääkäri SATSHP, Ihotautien poliklinikka Ihopsoriaasin hoitaminen Anna Jussila, LL, erikoistuvan vaiheen lääkäri SATSHP, Ihotautien poliklinikka Hoidon tavoitteet 1. Oireiden minimointi 2. Elämänlaadun parantaminen 3. Työ- ja toimintakyvyn säilyttäminen

Lisätiedot

Palmoplantaarinen pustuloosi PPP-opas

Palmoplantaarinen pustuloosi PPP-opas Palmoplantaarinen pustuloosi PPP-opas Palmoplantaarinen pustuloosi, PPP, on rakkuloiva kämmenten ja jalkapohjien ihosairaus. Yleisin sairastumisikä on 30 50 ikävuoden vaiheilla, vaikka poikkeuksiakin on.

Lisätiedot

SOPIVIA RAUHALLISEN VAIHEEN LIIKUNTALAJEJA

SOPIVIA RAUHALLISEN VAIHEEN LIIKUNTALAJEJA liiketaitoa ja tasapainoa sekä ylläpitää valmiutta selvitä omatoimisesti ja henkistä kuntoa. Rentoutuminen on yksi liikunnan hyödyistä. Niveltulehduksen sijainti vaikuttaa lajin valintaan myös sairauden

Lisätiedot

TIETOA REUMATAUDEISTA. Selkärankareuma

TIETOA REUMATAUDEISTA. Selkärankareuma TIETOA REUMATAUDEISTA 1 Selkärankareuma Selkärankareuma (muita nimiä Bechterewin tauti, spondyloarthritis ankylopoetica) on reumasairaus joka nimensä mukaisesti aiheuttaa oireita ja tulehdusta selkärangassa.

Lisätiedot

Onko sinulla psoriaasi? Voisiko kysymyksessä olla nivelpsoriaasi?

Onko sinulla psoriaasi? Voisiko kysymyksessä olla nivelpsoriaasi? Onko sinulla psoriaasi? Voisiko kysymyksessä olla nivelpsoriaasi? Sisällysluettelo s. 3 Mikä on nivelpsoriaasi? s. 3 Mitkä ovat nivelpsoriaasin oireet? s. 4 Mitä oireita minun pitäisi tarkkailla? s. 5

Lisätiedot

NIVELPSORIASIS MISTÄ NIVELPSORIASIS JOHTUU? MILLAISIA NIVELPSORIASIKSEN OIREET OVAT? 2 Nivelpsoriasis

NIVELPSORIASIS MISTÄ NIVELPSORIASIS JOHTUU? MILLAISIA NIVELPSORIASIKSEN OIREET OVAT? 2 Nivelpsoriasis Nivelpsoriasis opas NIVELPSORIASIS Niveloireet ovat tavallisia psoriasista sairastavilla potilailla. Kroonista niveltulehdusta on todettu noin 10 prosentilla psoriasispotilaista ja jopa 50 prosentilla

Lisätiedot

Psorin kuva täsmentyy

Psorin kuva täsmentyy Psorin kuva täsmentyy Psori on krooninen, monimuotoinen immuunivälitteinen tulehdustauti, joka yleisimmin ilmenee iholla ja/tai nivelissä. Tauti puhkeaa perinnöllisten alttius- ja ympäristötekijöiden yhteisvaikutuksesta.

Lisätiedot

Muut nimet: Mixed connective tissue disease =MCTD, sekamuotoinen sidekudostauti, epäspesifinen/määrittelemätön sidekudostauti

Muut nimet: Mixed connective tissue disease =MCTD, sekamuotoinen sidekudostauti, epäspesifinen/määrittelemätön sidekudostauti Muut nimet: Mixed connective tissue disease =MCTD, sekamuotoinen sidekudostauti, epäspesifinen/määrittelemätön sidekudostauti Vuonna 1972 amerikkalainen reumatologi Gordon Sharp kuvasi uuden sidekudostaudin

Lisätiedot

PSORIASIS ON YLEINEN SAIRAUS

PSORIASIS ON YLEINEN SAIRAUS Psoriasis perusopas PSORIASIS ON YLEINEN SAIRAUS Psoriasis on pitkäaikaissairaus, jota Suomessa sairastaa noin 150 000 henkilöä, 2-3 % väestöstä. Psoriasis on tulehduksellinen sairaus, joka esiintyy iholla

Lisätiedot

Palmoplantaarinen pustuloosi. PPPopas

Palmoplantaarinen pustuloosi. PPPopas Palmoplantaarinen pustuloosi PPPopas Palmoplantaarinen pustuloosi, PPP, on rakkuloiva kämmenten ja jalkapohjien ihosairaus. Yleisin sairastumisikä on 30 50 ikävuoden vaiheilla, vaikka poikkeuksiakin on.

Lisätiedot

Suomessa lastenreumaa sairastaa noin 2 300 lasta. Perinteiset ja biologiset reumalääkkeet KOHTI YKSILÖLLISTETTYÄ LASTENREUMAN LÄÄKEHOITOA

Suomessa lastenreumaa sairastaa noin 2 300 lasta. Perinteiset ja biologiset reumalääkkeet KOHTI YKSILÖLLISTETTYÄ LASTENREUMAN LÄÄKEHOITOA PEKKA LAHDENNE Lastenreumatologi, lastentautien dosentti Lastenklinikka, Helsingin yliopisto ja Helsingin yliopistollinen keskussairaala Perinteiset ja biologiset reumalääkkeet KOHTI YKSILÖLLISTETTYÄ LASTENREUMAN

Lisätiedot

aikuiset, joilla on nivelpsoriaasi (sairaus, joka aiheuttaa punaisia, hilseileviä läiskiä iholla ja niveltulehdusta);

aikuiset, joilla on nivelpsoriaasi (sairaus, joka aiheuttaa punaisia, hilseileviä läiskiä iholla ja niveltulehdusta); EMA/178267/2015 EMEA/H/C/000481 EPAR-yhteenveto adalimumabi Tämä on yhteenveto Euroopan julkisesta arviointilausunnosta (EPAR), joka koskee -valmistetta. Tekstissä selitetään, miten lääkevalmistekomitea

Lisätiedot

Cosentyx-valmisteen (sekukinumabi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto

Cosentyx-valmisteen (sekukinumabi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto EMA/775515/2014 Cosentyx-valmisteen (sekukinumabi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto Tämä on Cosentyx-valmisteen riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joilla varmistetaan,

Lisätiedot

Hoitavan yksikön näkökulmaa lastenreuman kuntoutukseen 30.8.10. Paula Vähäsalo Lastenreumatologi OYS, Lasten ja nuorten klinikka

Hoitavan yksikön näkökulmaa lastenreuman kuntoutukseen 30.8.10. Paula Vähäsalo Lastenreumatologi OYS, Lasten ja nuorten klinikka Hoitavan yksikön näkökulmaa lastenreuman kuntoutukseen 30.8.10 Paula Vähäsalo Lastenreumatologi OYS, Lasten ja nuorten klinikka Lastenreuma Määritelmä ja luokittelu Yleisyys Lastenreuman erityispiirteet

Lisätiedot

Enemmän kuin pintaa - harjoitteluita ja opinnäytteitä Psoriasisliittossa. SoveLi-messut 11.3.2011

Enemmän kuin pintaa - harjoitteluita ja opinnäytteitä Psoriasisliittossa. SoveLi-messut 11.3.2011 Enemmän kuin pintaa - harjoitteluita ja opinnäytteitä Psoriasisliittossa SoveLi-messut 11.3.2011 Psoriasis on tulehduksellinen, pitkäaikainen iho ja tai nivelsairaus, jota sairastaa n. 2,5 3 % väestöstä

Lisätiedot

Uusin tieto vahvistaa biologisen reumalääkkeen ja. metotreksaatin yhdistelmähoidon tehokkuuden

Uusin tieto vahvistaa biologisen reumalääkkeen ja. metotreksaatin yhdistelmähoidon tehokkuuden Lehdistötiedote 10.6.2004 (julkaistavissa kello 11.15) Uusin tieto vahvistaa biologisen reumalääkkeen ja metotreksaatin yhdistelmähoidon tehokkuuden Kansainvälisen TEMPO- nivelreumatutkimuksen toisen vuoden

Lisätiedot

nivelpsorias Tuntematon tutuksi lääkäreille ja potilaille Reumatautien ylilääkäri Riitta Luosujärvi:

nivelpsorias Tuntematon tutuksi lääkäreille ja potilaille Reumatautien ylilääkäri Riitta Luosujärvi: Reumatautien ylilääkäri Riitta Luosujärvi: Tuntematon nivelpsorias tutuksi lääkäreille ja potilaille Nivelpsorin tunnistaminen kuuluu kaikille. Lampun pitää syttyä siellä, missä psoriasista sairastavaa

Lisätiedot

Selkärankareuman hoito. Riitta Tuompo 31.3.2012

Selkärankareuman hoito. Riitta Tuompo 31.3.2012 Selkärankareuman hoito Riitta Tuompo 31.3.2012 Sidonnaisuudet Osallistunut kotimaisiin ja ulkomaisiin koulutuksiin yrityksen tuella (Abbott, BMS, MSD, Mundipharma, Pfizer, Roche, UCB) Luentopalkkioita

Lisätiedot

Suomen Reumatologisen Yhdistyksen (SRY) kannanotto biosimilaarilääkkeisiin (biologisiin kopiolääkkeisiin)

Suomen Reumatologisen Yhdistyksen (SRY) kannanotto biosimilaarilääkkeisiin (biologisiin kopiolääkkeisiin) Suomen Reumatologisen Yhdistyksen (SRY) kannanotto biosimilaarilääkkeisiin (biologisiin kopiolääkkeisiin) Taustaa Biosimilaarilääke on patenttisuojansa menettäneen biologisen alkuperäislääkkeen samankaltainen,

Lisätiedot

rosacea Tietoja aikuisten iho-ongelmasta

rosacea Tietoja aikuisten iho-ongelmasta rosacea Tietoja aikuisten iho-ongelmasta ROSACEA. Noin 2 10 prosenttia aikuisväestöstä sairastaa rosaceaa (ruusufinni). Se on krooninen ihosairaus, joka aiheuttaa punoitusta, pieniä näppylöitä ja tulehduksellista

Lisätiedot

Psoriasis. osa elämää

Psoriasis. osa elämää Psoriasis osa elämää Hyvä lukija, Tämä opas antaa kattavat perustiedot tulehduksellisesta iho- ja nivelsairaudesta, psoriasiksesta. Vaikka tauti on luonteeltaan krooninen, on siihen löydetty runsaasti

Lisätiedot

Autoimmuunitaudit: osa 1

Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaute tunnetaan yli 80. Ne ovat kroonisia sairauksia, joiden syntymekanismia eli patogeneesiä ei useimmissa tapauksissa ymmärretä. Tautien esiintyvyys vaihtelee maanosien,

Lisätiedot

Reumaliiton tavoitteena on saada reumasairaille oikea hoito oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa tarkoituksenmukaisella tavalla.

Reumaliiton tavoitteena on saada reumasairaille oikea hoito oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa tarkoituksenmukaisella tavalla. 19.3.2015 Reumaliiton tavoitteena on saada reumasairaille oikea hoito oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa tarkoituksenmukaisella tavalla. LIITON TOIMINTA-AJATUS KITEYTETTIIN 14.9.2015 REUMALIITON JA

Lisätiedot

Treat2Target Uudet nivelreuman luokittelukriteerit

Treat2Target Uudet nivelreuman luokittelukriteerit Treat2Target Uudet nivelreuman luokittelukriteerit Nivelreuman hoidon päämäärät Pitkäaikaisen elämänlaadun parantaminen oireiden väheneminen nivelvaurioiden jarruttaminen toimintakyvyn palauttaminen sosiaalisen

Lisätiedot

Psoriaatikon oikeuksien julistus VISIO PAREMMASTA HOIDOSTA JA VETOOMUS TOIMENPITEISTÄ

Psoriaatikon oikeuksien julistus VISIO PAREMMASTA HOIDOSTA JA VETOOMUS TOIMENPITEISTÄ Psoriaatikon oikeuksien julistus VISIO PAREMMASTA HOIDOSTA JA VETOOMUS TOIMENPITEISTÄ 2004 Psoriaatikon oikeuksien julistus Psoriaatikot ja potilasjärjestöt vetoavat päättäjiin, terveydenhuoltohenkilöstöön

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 24. Valtuusto 28.01.2013 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 24. Valtuusto 28.01.2013 Sivu 1 / 1 Valtuusto 28.01.2013 Sivu 1 / 1 4468/06.00.00/2012 Sosiaali- ja terveyslautakunta 116 22.11.2012 Kaupunginhallitus 375 17.12.2012 24 Valtuustokysymys reumapotilaiden hoidon turvaamisesta Valmistelijat

Lisätiedot

Reumaklinikan alueellinen koulutuspäivä 01.10.2015 HUS Reumatologian klinikka. Riitta Luosujärvi vastaavaylilääkäri

Reumaklinikan alueellinen koulutuspäivä 01.10.2015 HUS Reumatologian klinikka. Riitta Luosujärvi vastaavaylilääkäri Reumaklinikan alueellinen koulutuspäivä 01.10.2015 HUS Reumatologian klinikka Riitta Luosujärvi vastaavaylilääkäri Yhteistä reumasairauksille Puhkeamista vaikea ennustaa Taustalla geneettisiä ja ympäristötekijöitä

Lisätiedot

Käypä hoito -indikaattorit, depressio

Käypä hoito -indikaattorit, depressio 1 Käypä hoito -indikaattorit, depressio Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat Depressio Käypä hoito suositukseen (2014). Käypä hoito -työryhmä on nostanut suosituksesta keskeisiksi implementoitaviksi

Lisätiedot

N o 3. Nivelpsoriasis PERUSTIETOA SAIRASTUNEILLE, HEIDÄN LÄHEISILLEEN JA TERVEYDENHUOLLON AMMATTILAISILLE.

N o 3. Nivelpsoriasis PERUSTIETOA SAIRASTUNEILLE, HEIDÄN LÄHEISILLEEN JA TERVEYDENHUOLLON AMMATTILAISILLE. N o 3 Nivelpsoriasis PERUSTIETOA SAIRASTUNEILLE, HEIDÄN LÄHEISILLEEN JA TERVEYDENHUOLLON AMMATTILAISILLE. 1 Ei pidä jäädä yksin kotiin. Olemme kaikki samassa veneessä ja saamme toisiltamme vinkkejä, tukea.

Lisätiedot

Nivelpsoriaasin hoito ja ennuste. Timo Yli-Kerttula, yl Reumasairauksien yksikkö 11.11.2015

Nivelpsoriaasin hoito ja ennuste. Timo Yli-Kerttula, yl Reumasairauksien yksikkö 11.11.2015 Nivelpsoriaasin hoito ja ennuste Timo Yli-Kerttula, yl Reumasairauksien yksikkö 11.11.2015 Nivelpsoriaasin hoitolinjat Kokonaisvaltainen sekä nivel- että ihosairauden hoito Tulehduksen kontrollointi, oireiden

Lisätiedot

potilaille, joilla on vaikea aktiivinen nivelreuma ja jotka eivät ole aikaisemmin saaneet metotreksaattihoitoa

potilaille, joilla on vaikea aktiivinen nivelreuma ja jotka eivät ole aikaisemmin saaneet metotreksaattihoitoa EMA/502328/2014 EMEA/H/C/000955 Julkinen EPAR-yhteenveto tosilitsumabi Tämä on yhteenveto Euroopan julkisesta arviointilausunnosta (EPAR), joka koskee lääkevalmistetta. Tekstissä selitetään, miten lääkevalmistekomitea

Lisätiedot

Harvinaissairauksien yksikkö. Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta. Taustaa. Alfa-tryptasemia. 21/03/16 /ms

Harvinaissairauksien yksikkö. Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta. Taustaa. Alfa-tryptasemia. 21/03/16 /ms Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta Taustaa EDS potilasyhdistys ja yksittäinen potilas ovat lähestyneet HYKS harvinaissairauksien yksikköä ja pyytäneet lausuntoa, minkälainen sairaus Ehlers-Danlos

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT EGENTLIGA Ohjeita peukalon cmc-nivelen luudutusleikkauksesta kuntoutuvalle Tämän ohjeen tarkoituksena on selvittää peukalon cmc-nivelen luudutusleikkaukseen

Lisätiedot

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Naproxen Orion on

Lisätiedot

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Positiivisten asioiden korostaminen Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Krooninen sairaus - Pitkäaikainen sairaus = muuttunut terveydentila, mikä ei korjaannu yksinkertaisella kirurgisella toimenpiteellä

Lisätiedot

POHJALAISET MASENNUSTALKOOT 2004 2007. Depressiohoitajien työn tuloksellisuus Pilottitutkimus 2007. Jyrki Tuulari & Esa Aromaa

POHJALAISET MASENNUSTALKOOT 2004 2007. Depressiohoitajien työn tuloksellisuus Pilottitutkimus 2007. Jyrki Tuulari & Esa Aromaa POHJALAISET MASENNUSTALKOOT 2004 2007 Depressiohoitajien työn tuloksellisuus Pilottitutkimus 2007 Jyrki Tuulari & Esa Aromaa Depression hoidon laatukriteerit perusterveydenhuollossa (Käypä hoito suositus)

Lisätiedot

Nivelreuman biologinen lääkehoito

Nivelreuman biologinen lääkehoito Nivelreuman biologinen lääkehoito 6.2.2015 Pia Isomäki TAYS reumakeskus Sidonnaisuudet: Abbvie Oy, Bristol-Myers Squibb, GlaxoSmithKline Oy, MSD Finland Oy, Pfizer Oy, Roche Oy, UCB Pharma Oy Finland Nivelreuman

Lisätiedot

Yleistä. tarkoittaa endometriumin rauhasten ja stroomasolujen muodostamia pesäkkeitä kohdun ulkopuolella. yleinen tauti, 1-71

Yleistä. tarkoittaa endometriumin rauhasten ja stroomasolujen muodostamia pesäkkeitä kohdun ulkopuolella. yleinen tauti, 1-71 Endometrioosi LK Heikkilä Maija, LK Jutila Topi, LK Myllylä Hanna, LK Pietarinen Johanna, LK Puumala Pasi, LK Vallasto Inari, LK Visuri Sofia, Prof Ryynänen Markku Johdanto Yleistä tarkoittaa endometriumin

Lisätiedot

ASTMAPOTILAAN HOITOPOLKU: HENGITYSHOITAJA/ASTMALÄÄKÄRI

ASTMAPOTILAAN HOITOPOLKU: HENGITYSHOITAJA/ASTMALÄÄKÄRI Astmapotilaan hoidon aloitus ja hoitopolku Simon terveysasemalla ASTMAPOTILAAN HOITOPOLKU: HENGITYSHOITAJA/ASTMALÄÄKÄRI Terveyskeskuksessa on jo ennestään käytössä suhteellisen hyvin toimiva astmapotilaan

Lisätiedot

Suomen Lihastautirekisteri osana kansainvälistä yhteistyötä. Jaana Lähdetie Erikoislääkäri, Suomen Lihastautirekisterin vastuuhenkilö TYKS

Suomen Lihastautirekisteri osana kansainvälistä yhteistyötä. Jaana Lähdetie Erikoislääkäri, Suomen Lihastautirekisterin vastuuhenkilö TYKS Suomen Lihastautirekisteri osana kansainvälistä yhteistyötä Jaana Lähdetie Erikoislääkäri, Suomen Lihastautirekisterin vastuuhenkilö TYKS Taustaa Miksi uudet tutkimustulokset lihastautien perimmäisistä

Lisätiedot

Sairaanhoito ja siihen liittyvä kuntoutus

Sairaanhoito ja siihen liittyvä kuntoutus REUMAA SAIRASTAVIEN HOITO JA KUNTOUTUS 27.8.2010 AIKUISTEN HOITO JA KUNTOUTUS Sairaanhoito ja siihen liittyvä kuntoutus Markku Korpela Osastonylilääkäri TAYS:n sisätautien vastuualue/reumakeskus Reumatologian

Lisätiedot

SISÄLLYS. Kirjan painatus- ja julkaisutietoja ISDN Helsinki 2012 Ulkoasu: Heikki Nuutinen Design

SISÄLLYS. Kirjan painatus- ja julkaisutietoja ISDN Helsinki 2012 Ulkoasu: Heikki Nuutinen Design SISÄLLYS Kirjan painatus- ja julkaisutietoja ISDN Helsinki 2012 Ulkoasu: Heikki Nuutinen Design Lukijalle.. 7 1. Nivelreuma.. 9 1.1 Nivelreuma tänään 9 1.2 Yleistä nivelreumasta.. 9 1.3 Miksi nivelet sairastuvat..

Lisätiedot

Nivelreumapotilaiden hoidon laatustandardit

Nivelreumapotilaiden hoidon laatustandardit Nivelreumapotilaiden hoidon laatustandardit Käännös kielelle: Laatija: Sähköposti: SOC 1 Henkilöiden, joilla on nivelreumaoireita, tulee päästä ajoissa diagnoosin (erottavan) tekemiseen pätevän terveydenhoidon

Lisätiedot

INFLECTRA SEULONTAKORTTI

INFLECTRA SEULONTAKORTTI Demyelinoiva sairaus Jos potilaalla on aiempi tai äskettäin puhjennut demyelinioiva sairaus, anti-tnf-hoidon hyödyt ja haitat on arvioitava huolellisesti ennen INFLECTRA -hoidon aloitusta. INFLECTRA -hoidon

Lisätiedot

Mirja Koivunen Yleislääketieteen erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Länsi-Suomen Diakonialaitos

Mirja Koivunen Yleislääketieteen erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Länsi-Suomen Diakonialaitos Mirja Koivunen Yleislääketieteen erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Länsi-Suomen Diakonialaitos Palliatiivisella sedaatiolla tarkoitetaan sitä, että kuolevaa potilasta rauhoitetaan

Lisätiedot

Selkäkipupotilaan diagnostinen selvittely. Jaro Karppinen, professori, OY

Selkäkipupotilaan diagnostinen selvittely. Jaro Karppinen, professori, OY Selkäkipupotilaan diagnostinen selvittely Jaro Karppinen, professori, OY Mistä selkäkipu johtuu? Vakava tai spesifi Vakava tauti Spesifinen tauti välilevytyrä spondylartropatiat traumat ym. Epäspesifi

Lisätiedot

Käypä hoito -suositus. Psoriaasi (iho ja nivelet)

Käypä hoito -suositus. Psoriaasi (iho ja nivelet) Käypä hoito -suositus Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Ihotautilääkäriyhdistyksen asettama työryhmä Päivitetty 26.6.2012 Käypä hoito -suositus perustuu systemaattisesti koottuun tutkimustietoon,

Lisätiedot

Hoitosuunnitelma työvälineenä moniammatillisessa yhteistyössä. Syömishäiriöpäivät 2015

Hoitosuunnitelma työvälineenä moniammatillisessa yhteistyössä. Syömishäiriöpäivät 2015 Hoitosuunnitelma työvälineenä moniammatillisessa yhteistyössä Syömishäiriöpäivät 2015 Marjo Sandvik Psykiatrinen sairaanhoitaja Toiminnanjohtaja Syömishäiriöklinikka Perustietoa Syömishäiriöklinikasta

Lisätiedot

KOKEMUKSIA NETTITERAPIOISTA ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI

KOKEMUKSIA NETTITERAPIOISTA ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI KOKEMUKSIA NETTITERAPIOISTA ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI MIELENTERVEYSTALO.FI Aikuisten mielenterveystalossa voit mm. AIKUISET lukea ajantasaista

Lisätiedot

Suomalainen IPF-rekisteri FinnishIPF

Suomalainen IPF-rekisteri FinnishIPF POTILAAN TIEDOTE Suomalainen IPF-rekisteri FinnishIPF Arvoisa potilas, Tiedustelemme halukkuuttanne osallistua seuraavassa esitettävään tutkimukseen. Tutkimuksen tausta Idiopaattiset keuhkoparenkyymisairaudet

Lisätiedot

Tavallisimmat syyt nivelkipuun lienevät nivelrikko. Tulehtunut nivel. Näin tutkin. Kliininen tutkimus

Tavallisimmat syyt nivelkipuun lienevät nivelrikko. Tulehtunut nivel. Näin tutkin. Kliininen tutkimus Näin tutkin Riitta Luosujärvi tuntuu pehmeän jähmeältä. Nivelreumassa tulehtuneen nivelen ihon väri on normaali, septisessä artriitissa ja kihdissä iho punoittaa. Nivelturvotukseen liittyy usein nivelen

Lisätiedot

Olkapään sairauksien kuntoutus

Olkapään sairauksien kuntoutus Hyvinvointia työstä Olkapään sairauksien kuntoutus Esa-Pekka Takala Dos., ylilääkäri 16.2.2016 Työterveyslaitos E-P Takala:Olkapään sairauksien kuntous www.ttl.fi 2 Esa-Pekka Takala Sidonnaisuudet LKT,

Lisätiedot

Skolioosin kliiniset tutkimukset - Miten tutkin skolioosipotilaan kouluterveydenhuollossa, terveyskeskuksessa ja erikoissairaanhoidossa?

Skolioosin kliiniset tutkimukset - Miten tutkin skolioosipotilaan kouluterveydenhuollossa, terveyskeskuksessa ja erikoissairaanhoidossa? Skolioosin kliiniset tutkimukset - Miten tutkin skolioosipotilaan kouluterveydenhuollossa, terveyskeskuksessa ja erikoissairaanhoidossa? EL Johanna Syvänen, TYKS 22.1.2015 Kouluterveydenhuolto Tavoite

Lisätiedot

Tutkimus suomalaisten reumapotilaiden kokemuksista reuman hoitoon liittyen. Kesäkuu 2011 Kaikki vastaajat, n=733

Tutkimus suomalaisten reumapotilaiden kokemuksista reuman hoitoon liittyen. Kesäkuu 2011 Kaikki vastaajat, n=733 Tutkimus suomalaisten reumapotilaiden kokemuksista reuman hoitoon liittyen Kesäkuu 2011 Kaikki vastaajat, n=733 Tutkimuksen taustaa Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää millä tavalla reumapotilaat kokevat

Lisätiedot

Lastenreuman hoito ja siihen liittyvä kuntoutus 2.9.2010. Kristiina Aalto Lastenreumatologi HYKS, Lastenklinikka

Lastenreuman hoito ja siihen liittyvä kuntoutus 2.9.2010. Kristiina Aalto Lastenreumatologi HYKS, Lastenklinikka Lastenreuman hoito ja siihen liittyvä kuntoutus 2.9.2010 Kristiina Aalto Lastenreumatologi HYKS, Lastenklinikka Taustaa/ lastenreuman esiintyvyys: melko harvinainen tauti Suomessa lastenreumaan sairastuu

Lisätiedot

tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä

tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä ADACOLUMN -HOITO tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä www.adacolumn.net SISÄLTÖ Maha-suolikanava...4 Haavainen paksusuolitulehdus...6 Crohnin tauti...8 Elimistön puolustusjärjestelmä ja IBD...10

Lisätiedot

HOIDON TARVE! 12.2..2. 011 Ha H aka k na & & L a L ine

HOIDON TARVE! 12.2..2. 011 Ha H aka k na & & L a L ine Masennuksen hoitokäytäntöjä Turun seudulla 12.11.2008 Psykiatrian el, VET-terapeutti terapeutti, psykoterapiakouluttaja TEIJO LAINE Tth el, kognitiivisen psykoterapian koulutus SINIKKA HAAKANA HOIDON

Lisätiedot

Reumapotilaan hematologiaa

Reumapotilaan hematologiaa Reumapotilaan hematologiaa Tom Pettersson, dosentti, kliininen opettaja Sisätautien ja reumatologian klinikka, Helsingin yliopistollinen keskussairaala ja Helsingin yliopisto Labquality-päivät 7.2.2008

Lisätiedot

Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015

Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015 Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015 Iäkkäiden mielenterveysoireiden ilmenemiseen vaikuttavia tekijöitä Keskushermoston rappeutuminen Muut

Lisätiedot

REUMA JA SYDÄN KARI EKLUND HELSINGIN REUMAKESKUS

REUMA JA SYDÄN KARI EKLUND HELSINGIN REUMAKESKUS REUMA JA SYDÄN KARI EKLUND HELSINGIN REUMAKESKUS Sisältö Sydän ja nivelreuma Sydän- ja verisuonitaudit - ateroskleroosi - riskitekijät Nivelreuma ja sydän- ja verisuonitaudit - reumalääkitys ja sydän Kuinka

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Ei oleellinen. Tämä on geneerinen hakemus. Valmisteyhteenveto noudattaa alkuperäisvalmisteen

Lisätiedot

Kalliit dementialääkkeet. laitoshoidossa

Kalliit dementialääkkeet. laitoshoidossa Tiedosta hyvinvointia 1 Kalliit dementialääkkeet kotija laitoshoidossa Harriet Finne-Soveri LT, geriatrian erikoislääkäri ylilääkäri Terveystaloustieteen keskus CHESS Tiedosta hyvinvointia 2 Alzheimerin

Lisätiedot

Masennuksen hoitokäytäntöjä Turun seudulla

Masennuksen hoitokäytäntöjä Turun seudulla Masennuksen hoitokäytäntöjä Turun seudulla Psykiatrian el, VET-terapeutti, psykoterapiakouluttaja TEIJO LAINE Tth el, kognitiivisen psykoterapian koulutus SINIKKA HAAKANA ARKI TYÖTERVEYSLÄÄKÄRIN VASTAANOTOLLA

Lisätiedot

Erityisturvallisuustiedote

Erityisturvallisuustiedote Erityisturvallisuustiedote Arava (leflunomidi) on tautiprosessia hidastava antireumaattinen lääke (DMARD), joka on tarkoitettu aikuisten aktiivista nivelreumaa tai aktiivista nivelpsoriaasia sairastavien

Lisätiedot

Diabetes (sokeritauti)

Diabetes (sokeritauti) Diabetes (sokeritauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Diabeteksessa eli sokeritaudissa veren sokerimäärä on liian korkea. Lääkäri tai hoitaja mittaa verensokerin verinäytteestä

Lisätiedot

Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus)

Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus) 1 Turun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Hoitotieteen laitos THM, esh Marja Renholm Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus) LEKTIO 6.11.2015

Lisätiedot

MS-taudin lääkehoitojen kehitys on ollut viime vuosina erityisen vilkasta, ja sama tahti näyttää jatkuvan lähivuosina, toteaa professori Anne Remes.

MS-taudin lääkehoitojen kehitys on ollut viime vuosina erityisen vilkasta, ja sama tahti näyttää jatkuvan lähivuosina, toteaa professori Anne Remes. MS-taudin lääkehoitojen kehitys on ollut viime vuosina erityisen vilkasta, ja sama tahti näyttää jatkuvan lähivuosina, toteaa professori Anne Remes. KUVA: TIMO HARTIKAINEN 6 ANNE REMES Professori, ylilääkäri

Lisätiedot

Paremman elämän puolesta

Paremman elämän puolesta Paremman elämän puolesta MSD toimii paremman elämän puolesta, suomalaisen potilaan parhaaksi. Meille on tärkeää, että jokainen lääkehoitoa tarvitseva saa juuri hänelle parhaiten sopivan hoidon. Me MSD:llä

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä 29.1.2015. www.ttl.fi. E-P Takala: Olkapään jännevaivojen kuntoutus 1

Hyvinvointia työstä 29.1.2015. www.ttl.fi. E-P Takala: Olkapään jännevaivojen kuntoutus 1 Hyvinvointia työstä 29.1.2015 E-P Takala: Olkapään jännevaivojen kuntoutus 1 Olkapään jännevaivojen kuntoutus Esa-Pekka Takala, ylilääkäri, Dos. E-P Takala: Olkapään jännevaivojen kuntoutus 29.1.2015 2

Lisätiedot

Entyvio 300 mg kuiva aine välikonsentraatiksi infuusionestettä varten, liuos (vedolitsumabi)

Entyvio 300 mg kuiva aine välikonsentraatiksi infuusionestettä varten, liuos (vedolitsumabi) Entyvio 300 mg kuiva aine välikonsentraatiksi infuusionestettä varten, liuos (vedolitsumabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO 27.6.2014, versio 1.0 VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1

Lisätiedot

Pakkausseloste: Tietoa potilaalle

Pakkausseloste: Tietoa potilaalle Pakkausseloste: Tietoa potilaalle Otezla tabletti, kalvopäällysteinen Otezla 20 mg tabletti, kalvopäällysteinen Otezla 30 mg tabletti, kalvopäällysteinen apremilasti Tähän lääkkeeseen kohdistuu lisäseuranta.

Lisätiedot

www.pediatric-rheumathology.printo.it

www.pediatric-rheumathology.printo.it www.pediatric-rheumathology.printo.it JUVENIILI IDIOPAATTINEN ARTRIITTI Mikä se on? Juveniili idiopaattinen artriitti (JIA) on krooninen sairaus, jota kutsutaan myös lastenreumaksi ja jonka oireena on

Lisätiedot

Julkisen yhteenvedon osiot

Julkisen yhteenvedon osiot Leflunomide STADA Versio V1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Leflunomide STADA 10 mg tabletti, kalvopäällysteinen Leflunomide STADA 20 mg tabletti, kalvopäällysteinen

Lisätiedot

Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa?

Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa? Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa? Dosentti, kardiologi Erkki Ilveskoski Yleislääkäripäivät 27.11.2015 1 Sidonnaisuudet Luennoitsija ja/tai muut asiantuntijatehtävät St. Jude Medical, Novartis,

Lisätiedot

www.pediatric-rheumathology.printo.it

www.pediatric-rheumathology.printo.it www.pediatric-rheumathology.printo.it JUVENIILI SPONDYLOARTROPATIA Mikä se on? Juveniilit eli nuoruusiän spondyloartropatiat ovat kroonisia tauteja, joissa on kyse joko niveltulehduksesta (artriitti) ja/tai

Lisätiedot

LIITE EMEAN TIETEELLISET JOHTOPÄÄTÖKSET JA HYLKÄYSPERUSTEET

LIITE EMEAN TIETEELLISET JOHTOPÄÄTÖKSET JA HYLKÄYSPERUSTEET LIITE EMEAN TIETEELLISET JOHTOPÄÄTÖKSET JA HYLKÄYSPERUSTEET LÄÄKEVALMISTEKOMITEAN () 19. HEINÄKUUTA 2007 ANTAMAN VALMISTETTA NIMELTÄ NATALIZUMAB ELAN PHARMA KOSKEVAN LAUSUNNON UUDELLEENARVIOINTI Heinäkuussa

Lisätiedot

TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI

TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI 1 RINTAOIREET JA RINTOJEN SEURANTA Jokaisen naisen on syytä pitää huolta rintojensa terveydestä. Rintakuvauksiin tullaan yleensä joko oireettomille tehdyn

Lisätiedot

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU Jyrki Tuulari 25.9.2007 1 MITÄ MASENNUKSELLA TARKOITETAAN? Masennustila eli depressio on yleinen ja uusiutuva mielenterveyden häiriö, joka ei ole sama asia kuin arkipäiväinen surullisuus tai alakuloisuus.

Lisätiedot

PITKÄAIKAISSEURANTA KOSTEUSVAURIORAKENNUKSEN TYÖNTEKIJÖIDEN NIVELOIREISTA JA -SAIRAUKSISTA

PITKÄAIKAISSEURANTA KOSTEUSVAURIORAKENNUKSEN TYÖNTEKIJÖIDEN NIVELOIREISTA JA -SAIRAUKSISTA PITKÄAIKAISSEURANTA KOSTEUSVAURIORAKENNUKSEN TYÖNTEKIJÖIDEN NIVELOIREISTA JA -SAIRAUKSISTA Putus T, Rauhaniemi J, Luosujärvi R, Vallius M, Vaali K Turun yliopisto; HUS reumasairauksien klinikka; Sisäilmatalo

Lisätiedot

Rakastatko minua tänäänkin?

Rakastatko minua tänäänkin? Rakastatko minua tänäänkin? Aivoverenkiertohäiriöt ja seksuaalisuus Aivoverenkiertohäiriöt ja seksuaalisuus Lukijalle 3 Aivoverenkiertohäiriöt 4 Seksuaalisuuden monet ulottuvuudet 5 Aivoverenkiertohäiriön

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 4.5.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 4.5.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 117 LAUSUNTO KORVATULEHDUSTEN HOITOA KOSKEVASTA VALTUUSTOALOITTEESTA Terke 2010-575 Esityslistan asia TJA/8 TJA Terveyslautakunta päätti antaa aloitteesta seuraavan,

Lisätiedot

Tietoa nivelreumaan sairastuneelle

Tietoa nivelreumaan sairastuneelle Tietoa nivelreumaan sairastuneelle Kuva:Ari-Pekka Keränen Nivelreuman hyvä hoito on vaativaa sekä terveydenhuollon että potilaan itsensä kannalta. Alkuvaiheessaan nivelreuma on usein lievä sairaus. Ehdotukset

Lisätiedot

NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA

NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA 1 RINTAOIREET JA RINTOJEN SEURANTA Nainen huolehdi rintojesi terveydestä. Rintakuvauksiin tullaan yleensä joko oireettomille tehdyn seulontatutkimuksen

Lisätiedot

Mitä on näyttö vaikuttavuudesta. Matti Rautalahti Suomalainen Lääkäriseura Duodecim

Mitä on näyttö vaikuttavuudesta. Matti Rautalahti Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Mitä on näyttö vaikuttavuudesta Matti Rautalahti Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Sidonnaisuudet Päätoimi Suomalaisessa Lääkäriseurassa Duodecimissa Suomen ASH ry hallitus Tieteellinen näyttö Perustana

Lisätiedot

www.pediatric-rheumathology.printo.it

www.pediatric-rheumathology.printo.it www.pediatric-rheumathology.printo.it BEHÇETIN TAUTI Mikä se on? Behçetin oireyhtymä eli Behçetin tauti (BT) on systeeminen vaskuliitti (verisuonitulehdus), jonka syytä ei tunneta. Taudille ominaisia piirteitä

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti)

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Verenpaine on koholla, kun yläarvo on 140 tai ala-arvo yli 90 tai kumpikin luku on korkeampi. Kohonnut

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Monialainen kipuklinikkatoiminta

Monialainen kipuklinikkatoiminta Monialainen kipuklinikkatoiminta HYKS:n Kipuklinikan toiminta Kipuklinikan toiminnan tavoitteet Tutkituissa kroonisissa kiputiloissa tyydyttävä kivunhallinta mahdollisuuksien rajoissa, ensisijaisesti näyttöön

Lisätiedot

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO TicoVac ja TicoVac Junior 29.12.2015, Versio 2.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Puutiaisaivotulehdus (TBE) on keskushermostoon

Lisätiedot

PÄIVÄ MIELEN HYVINVOINNILLE 23.3.2011

PÄIVÄ MIELEN HYVINVOINNILLE 23.3.2011 PÄIVÄ MIELEN HYVINVOINNILLE 23.3.2011 Lohjan sairaanhoitoalueella eri mielenterveyshäiriöiden esiintyvyys aikuisväestössä Depressiota potevia naisia 2.400 (8,2 %) Depressiota potevia miehiä 1.300 (4,5

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdetyön näkökulma lääketieteellisessä koulutuksessa. Professori Jyrki Korkeila, TY Ylilääkäri, Harjavallan sairaala

Mielenterveys- ja päihdetyön näkökulma lääketieteellisessä koulutuksessa. Professori Jyrki Korkeila, TY Ylilääkäri, Harjavallan sairaala 1 Mielenterveys- ja päihdetyön näkökulma lääketieteellisessä koulutuksessa Professori Jyrki Korkeila, TY Ylilääkäri, Harjavallan sairaala 2 Ihminen on sosiaalisen verkostoon uppoutunut psykobiologinen

Lisätiedot

KEESHONDIEN MONIMUOTOISUUSKARTOITUS

KEESHONDIEN MONIMUOTOISUUSKARTOITUS KEESHONDIEN MONIMUOTOISUUSKARTOITUS 2 3. 0 1. 2 0 1 1 K A A R I N A Marjut Ritala DNA-diagnostiikkapalveluja kotieläimille ja lemmikeille Polveutumismääritykset Geenitestit Serologiset testit Kissat, koirat,

Lisätiedot

Masentaa ja ahdistaa: terapia, korkki kiinni vai eläke?

Masentaa ja ahdistaa: terapia, korkki kiinni vai eläke? Masentaa ja ahdistaa: terapia, korkki kiinni vai eläke? Professori Jyrki Korkeila TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala Psykoterapeutti psykodynaaminen & kognitiivinen terapia & lyhytterapia Salminen JK 2003;58:21-1.

Lisätiedot

PSYKIATRIAN ESH JA TYÖKYVYN TUKEMINEN

PSYKIATRIAN ESH JA TYÖKYVYN TUKEMINEN PSYKIATRIAN ESH JA TYÖKYVYN TUKEMINEN Juhani Ojanen Erikoissairaanhoidon rooli Erikoissairaanhoidon rooli on sairauksia ja oireita korjaava ja hoitava toiminta. Lähde: Eläketurvakeskus 05/2011 Keskustelualoitteita

Lisätiedot

Varhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus

Varhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus Varhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus Markku Vuorinen, Kaisa Huotari, Ville Remes Lääketieteellinen tiedekunta,

Lisätiedot

MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT

MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT MEMO OHJELMA MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT SELKOKIELELLÄ 2015 Inkeri Vyyryläinen (toim.) SELKOESITE MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT SELKOKIELELLÄ Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muistiliiton esite Selkokielimukautus:

Lisätiedot

Viekirax-valmisteen (ombitasviiri/paritapreviiri/ritonaviiri) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto

Viekirax-valmisteen (ombitasviiri/paritapreviiri/ritonaviiri) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto EMA/775985/2014 Viekirax-valmisteen (ombitasviiri/paritapreviiri/ritonaviiri) enhallintasuunnitelman yhteenveto Tämä on Viekirax-valmisteen enhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet,

Lisätiedot

Muistisairaudet saamelaisväestössä

Muistisairaudet saamelaisväestössä Muistisairaudet saamelaisväestössä Anne Remes Professori, ylilääkäri Kliininen laitos, neurologia Itä-Suomen yliopisto, KYS Esityksen sisältö Muistisairauksista yleensä esiintyvyys tutkiminen tärkeimmät

Lisätiedot