Loppukasvatuksen optimointi liharotuisilla naudoilla

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Loppukasvatuksen optimointi liharotuisilla naudoilla"

Transkriptio

1 2012 Loppukasvatuksen optimointi liharotuisilla naudoilla Juha Alatalo & Katri Strohecker

2 1 SISÄLLYSLUETTELO 1.0 NAUDANLIHAMARKKINAT, PIHVILIHAMARKKINAT JA PIHVILIHAN TARJONNAN TASAISUUS GLOBAALIT NAUDANLIHA- JA PIHVIMARKKINAT KASVAVAT NAUDANLIHAN TUOTANTO JA KULUTUS, SUOMI OSANA EUROOPPAA TUOTANTO- JA TUKIPOLITIIKKA EMOLEHMIEN MÄÄRÄ JA MERKITYS EU:SSA JA SUOMESSA EMOLEHMIEN MÄÄRÄT ALUEITTAIN NAUDANLIHANTUOTANTO ALUEITTAIN SUOMESSA HAASTATELTUJEN SUOMALAISTEN TUOTTAJIEN KOKEMUKSET PIHVILIHAMARKKINAT JA TUOTANTO ESIMERKKIMAISSA TAVOITTEISTA MITTAAMISEN KAUTTA MENESTYKSEEN EUROOPPA. KUVAUSTA RANSKAN, RUOTSIN JA IRLANNIN PIHVILIHANTUOTANNOSTA RANSKA Intensiivinen kasvatus Semi-intensiivinen kasvatus Ekstentiivinen kasvatus RUOTSI IRLANTI PIHVILUOKKIEN HINTAVERTAILU VERTAILUMAISSA POHJOIS-AMERIKKA JA TEURASKASVATUKSEN OPTIMOINTI Intensiivinen kasvatus Loppulihotusvaiheen ruokinta feedlotissa Ekstensiivinen kasvatus LIHAROTUISTEN TEURASTUSAJANKOHDAN OPTIMOINTI LIHAKARJAROTUJEN EROJA BRITTIRODUT MANNERMAISET RODUT RISTEYTYSTUOTANTO LIHANAUDAN KASVU KASVATUSAIKA JA RUOKINTA INTENSIIVINEN LOPPUKASVATUS VÄKI- JA KARKEAREHURUOKINTA VÄKI- JA KARKEAREHUJAKSOTUS VOI VÄHENTÄÄ RASVAISUUTTA RUHON OMINAISUUDET JA LUOKITUS... 29

3 ELÄINTEN KOKOLUOKAT JA TEURASKYPSYYS KOKOLUOKKA-ARVIOINTI LIHAKSIKKUUS YHTEENVETO ROTU KASVATUS JALOSTUS SYYSPOIKIVUUS POHDINTAA JOHTOPÄÄTÖKSET LÄHDELUETTELO...45 LIITTEET KUVIOLUETTELO KUVIO 1. Suurimmat naudanlihan viejät KUVIO 2. Suurimmat naudanlihan tuojat KUVIO 3. Kudokset kasvavat nuorella eläimellä eri tahdissa KUVIO 4. Tyypillinen naudan kasvukäyrä KUVIO 5. Naudan kudosten suhteellinen kasvu KUVIO 6. Kasvukäyrä eri kokoluokan eläimillä KUVIO 7. Syntyneet liharotuiset vasikat kuukausittain vuosina 2008 ja TAULUKKOLUETTELO TAULUKKO 1. Kymmenen suurinta naudanlihantuottajaa v. 2006, niiden kulutus ja tuonti, sekä sijaluku tuonnissa TAULUKKO 2. Tilat, joilla oli emolehmiä TAULUKKO 3. Emolehmien määrät ELY-keskuksittain vuodesta 1997 vuoteen TAULUKKO 4. Emolehmätarkkailuun kuuluvien lehmien määrä roduittain TAULUKKO 5. Lihakarjarotujen jakauma Suomessa TAULUKKO 6. Teurastusmäärät Ely-keskuksittain 1997 ja 2011, miljoonaa kiloa TAULUKKO 7. Emolehmien määrä ja rodut Ranskassa TAULUKKO 8. Naudan ruhon markkinahinta eräissä luokissa vk. 12 v selvityksen EUmaissa TAULUKKO 9. Rotutyypit TAULUKKO 10. Heteroosin tuoma hyöty risteytysvasikkaan TAULUKKO 11. Rotujen alkuperäisten ja nykyisten isäsonnien kasvutuloksia... 26

4 3 TAULUKKO 12. Teurasominaisuuksien vaihtelu roduittain TAULUKKO 13. Rotu ja teuraskasvatus TAULUKKO 14. EUROP-luokitus TAULUKKO 15 Teuraskypsyys-tyyppi, kokoluokka-asteikko TAULUKKO 16. Kokoluokat härille eri lihamarkkinoille Australiassa TAULUKKO 17. Lihaksikkuusasteikko TAULUKKO 18. Lihaksikkuus härät, hiehot ja lehmät roduittain ETUSIVUN KUVA, Aarne Schildt, kotitilan eläimiä.

5 4 1.0 NAUDANLIHAMARKKIKNAT, PIHVILIHAMARKKINAT JA PIHVILIHAN TARJONNAN TASAISUUS. 1.1 Globaalit naudanliha- ja pihvimarkkinat kasvavat Maataloustuotteiden kulutuksen arvioidaan kasvavan v välillä 50 %. Taustalla on erityisesti maapallon väestön kasvun kaksinkertaistuminen vuodesta 1980 vuoteen 2050 eli 4,5 miljardista 9 miljardiin. (USDA). Lihankulutuksen arvioidaan kasvavan vuodesta 2010 vuoteen %, ja naudanlihankulutuksen 21,1 %. (FAO, 2011). Taustalla on globaaliekonominen muutos, erityisesti se, että vähemmän kehittyneet saavuttavat korkeamman elintason, joka edistää kysyntää. Suurimpia kulutuksen lisääjiä tulevat olemaan Kiina vajaa MT, Brasilia alle MT v tasolla. Kiina olisi tuolloin ennusteen mukaan yli tuplannut naudanlihankulutuksen vuodesta (USDA 2012). Globaaleja naudanlihamarkkinoille on kuvaavaa, että suurimmat tuottajat ovat samanaikaisesti suurimpi kuluttajia, näistä maista naudanlihaa tuodaan ja viedään samanaikaisesti. Euroopan osuus on pieni ja tuotanto kulutetaan kotimarkkinoilla. Vrt. taulukko 1. (USDA 2012). Suurimpia kuluttajia ovat tällä hetkellä USA, EU ja Kiina ja tuottajia USA, Brasilia ja EU. TAULUKKO 1. Kymmenen suurinta naudanlihantuottajaa v. 2006, niiden kulutus ja tuonti, sekä sijaluku tuonnissa. (USDA 2012). Kokonaistuotanto Tuotanto Kulutus Tuonti million MT 000 MT Maa (CWE) U.S ,8 1,440 (1) Brazil ,9 EU ,2 540 (4) China 7.5 7,4 Argentina 3.1 2,6 India ,6 Mexico ,5 365 (5) Australia 2.15 Russia ,3 840 (2) Canada ,0 150 (8)

6 5 1 India 1, Australia 1, Brazil 1, United States 1, New Zealand Canada EU KUVIO 1. Suurimmat naudanlihan viejät. (USDA 2012) Russian Federation 1, United States 1, Japan Viet Nam Korea, Republic Of EU Venezuela KUVIO 2. Suurimmat naudanlihan tuojat. (USDA 2012) Naudanlihan kulutus ja tuotanto tulevat kasvamaan. Maailman markkinoilla on ja tulee olevaan vientiä ja tuontia, USA on merkittävä tuoja ja viejä samanaikaisesti. Suurin viejä Intia kuluttaa itse vain 2 kg naudanlihaa henkilöä kohden. 1.2 Naudanlihan tuotanto ja kulutus, Suomi osana Eurooppaa EU:n naudanlihantuotanto ja kulutus ovat hieman alenevia. EU:n maatalouspolitiikan tavoitteena on naudanlihan osalta tuotannon alentaminen aikaisemmasta ylituotannosta johtuen. EU on toiseksi suurin naudanlihan kuluttaja USA:n jälkeen. Naudanlihan kulutus (v. 2011) henkeä kohden on suurin Uruguayssa 61 kiloa. Etelä-Amerikan maiden jälkeen viidentenä on USA 36 kilolla. EU 27 -maiden kulutus on 15 kg ja Suomessa kulutetaan 18,6 kg. (USDA 2012). EU on kieltänyt kasvuhormonien käytön naudanlihan kasvatuksessa. Euroopan parlamentti päätti maaliskuussa 2012, että Yhdysvalloista ja Kanadasta tuodaan entistä enemmän korkealaatuista lihaa Eurooppaan. Hormonikasvatettu naudanliha sen sijaan pysyy yhä kiellettynä. Kiista on kestänyt yli 20 vuotta. (Yle 2012).

7 6 Suomen naudanlihan kulutus oli vuonna 2009 n. 93 miljoonaa kiloa ja tuotanto 80 miljoonaa kiloa tuotanto n. 83 miljoonaa kiloa ja kulutus noin 99,7 miljoonaa kiloa. Suomen naudanliha ei riitä kulutukseen, tuontia on kymmenen kertaa enemmän kuin vientiä. Suomalaiselle naudanlihalle on suomalaiset markkinat ja tuotettu naudanliha pyritään markkinoimaan suomalaisille kuluttajille. Vuodesta 1998 suomalainen tuotanto on ollut alempi kuin kulutus. (MMM 2002, MMM2012). Suomalaista tuotantoa pidetään lähiruokana (Liite 1). Lähiruokaa on ruoka joka on tuotettu, markkinoitu ja syöty paikallisesti. Pihvilihan myyminen erikoislihana on osoittautunut haastavaksi. Pihvilihan tunnettuus vaatii työtä. 1.3 Tuotanto- ja tukipolitiikka Emolehmätuotanto on hyvin tukiriippuvaista. 63 % tuloista on tukia kun se muussa maataloudessa oli 36 % vuonna Vuonna 2010 lihanautakarjatilojen liikevaihdosta eli 51,2 % oli tukea. (MTT 2010). Ainoat EU-15 maat, joissa tuotanto on säilynyt v Yhteisen maatalouspolitiikan (YMP) uudistuksen jälkeen v samalla tasolla kuin vertailukautena , ovat Ranska ja Suomi. Taustalla on se, että Ranskassa emolehmäpalkkiot on sidottu täysin tuotantoon ja Suomessa on merkittävä kansallinen tuki (AGRI 2009). Teurastamoiden edustajat toivat esiin myös SWOT-analyysissä tukipolitiikan ja pihvilihantuotannon heikon kannattavuuden. (liite 2.) 1.4 Emolehmien määrä ja merkitys EU:ssa ja Suomessa EU:n naudanlihan merkitys vaihtelee maittain. Naudanlihaan erikoistuneita tiloja oli v Markkinat ovat kansalliset tai alueelliset. Maailman naudoista 6 % on EU-maissa. Emolehmiä on 12,4 miljoonaa ja lypsylehmien vähenevä määrä on 24,1 miljoonaa. Euroopan emolehmistä 43 % keskittyy kolmeen maahan Ranskaan (22 %), Saksaan (15 %) ja Espanjaan (8 %). Naudanlihantuotannon merkitys on erittäin suuri Irlannissa, suuri Ranskassa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa. Valtaosassa lypsykarjan osuus on merkittävämpi kuin lihakarjan. (AGRI 2009). Lypsylehmien määrä on pysynyt viimeisen kolmen vuoden ajan kappaleessa. Emolehmien määrä taas on noussut lähes koko 2000-luvun. Toukokuun 2010 alussa emolehmiä oli maassamme reilu eläintä. Vuonna 2011 alussa emolehmiä oli (TIKE 2010). Lypsylehmien nykyisen määrän ennustetaan alenevan kappaleeseen vuoteen 2020 mennessä ja vaikuttavan siten, että naudanliha tuotanto laskee v mennessä edelleen 14 miljoonalla kilolla. PTT arvioi, että osa korvautuu noin emolehmällä eli tämä korvaisi vain neljänneksen lypsylehmien vähenemisestä aiheutuvasta lihantuotannon laskusta. Näin ollen vuonna 2020 maassamme olisi emolehmää. (PTT 2010).

8 7 Emolehmätiloista n. 900 on päätoimista, näin ollen keskikoko on Pohjoismaisittain suurin. (Jäppilä 2010). Emolehmiä oli marraskuun 2009 alussa 2266 tilalla (taulukko 2). Tiloista alle 60 emon tiloja oli 92,5 % ja niillä oli 72 % emoista (taulukko 2). Alle 10 emolehmää pitävät tilat ovat pääasiassa maitotiloja, joilla on lisäksi pihviemoja. Emoja oli keskimäärin emolehmiä pitävillä tiloilla 23,5 kappaletta. TAULUKKO 2. Tilat, joilla oli emolehmiä (MMM 2010) Emolehmien lkm tilalla (kpl) Yhteensä Tilojen lkm (kpl) Nautojen lkm (kpl) Emolehmät Hiehot yli 24 kk Teuraspihvihieho 6-24 kk Jalostuspihvihiehot 6-24 kk ei poikineet Lypsylehmähiehot 6-24 kk Lypsylehmät Hiehovasikat lypsylehmäksi alle 6 kk Nuorinauta alle 6 kk Sonnit jalost 6-24 kk Sonnit lihantuot 6-24 kk Yli 2v. liharotusonnit Muut naudat Mikäli emolehmien määrä kasvaisi nykyisestä n emosta emoon, säilyisi tuotanto Suomessa nykytasolla (Pihvikarjaliitto 2010) Emolehmien määrät alueittain Emolehmiä on tuotu Suomeen varsinaisesti vasta 1951, ensimmäinen rotu oli Aberdeen angus ja kymmenen vuotta myöhemmin Hereford. Aluksi niitä kasvatettiin maan eteläosissa. Myöhemmin rotuja on tullut lisää ja painopiste on siirtynyt pohjoisemmaksi. Tukipolitiikka ja maan eri osien luontaiset tuotantomahdollisuudet ovat levittäneet pihvinaudat eri puolille maata. Lypsykarjataloudesta on ollut luontevaa siirtyä emoihin. Suomi on pohjoisin maatalousmaa. Termisen kasvukauden pituus vaihtelee ja oli v Pohjois-Suomessa vain päivää, Keski-Suomessa ja Etelä-Suomessa päivää (Ilmatieteen laitos 2005). Vertailu muuhun Eurooppaan (liite 5) tuo esiin isot erot, jotka vaikuttavat harjoitettavaan maatalouteen, karjatalouteen, karjatalouden tuotantosuuntaan ja sijoittumiseen. Emolehmien määrät vuosina 1997 ja 2011 ELY-keskuksittain löytyvät taulukosta 3.

9 8 TAULUKKO 3. Emolehmien määrät ELY-keskuksittain vuodesta 1997 vuoteen (MMM 2012) ELY-keskus %-muutos Uudenmaan 2,0 1,2-0, Varsinais-Suomen 3,0 4,5 1,5 49 Satakunnan 1,7 2,8 1,1 64 Hämeen 2,9 2,6-0, Pirkanmaan 3,2 4,9 1,7 54 Kaakkois-Suomen 3,0 2,4-0, Etelä-Savon 1,4 3,0 1, Pohjois-Savon 1,7 5,7 4, Pohjois-Karjalan 1,3 4,1 2, Keski-Suomen 2,4 4,0 1,6 69 Etelä-Pohjanmaan 3,2 5,4 2,2 70 Pohjanmaan 3,0 5,2 2,2 72 Pohjois-Pohjanmaan 2,4 7,0 4, Kainuun 0,3 1,6 1, Lapin 0,3 2,0 1, Ahvenanmaa Åland 0,6 1,0 0,4 65 Yhteensä 32,4 57,3 24,9 77 Suomen lehmästä emolehmiä oli vuonna eli 16,3 %. Teurastamoiden edustajat arvioivat haastatteluissa pihvilihan osuudeksi 20 % kaikesta naudanlihasta. Emolehmien sijoittumisesta roduittain Suomen eri alueille ei ole valitettavasti tietoa. Nautojen kokonaismäärä on laskenut vuosien 1990 ja 2011 välillä kappaleesta kappaleeseen. Yli 1 vuotiaisen sonnien määrä on vastaavana aikana laskenut sonnista noin sonniin. (MMM 2012). Merkittävin emolehmien kappalemääräinen lisäys on tapahtunut Pohjois-Savossa ja Pohjois- Pohjanmaalla. Suhteessa aikaisempaan tuotantoon maan pohjoisemmat alueet ovat lisänneet suhteellista osuuttaan emolehmätuotannossa. (Taulukko 3).

10 9 TAULUKKO 4. Emolehmätarkkailuun kuuluvien lehmien määrä roduittain. (Sirkko 2012). Faban emolehmätarkkailun tulokset 2010 Emolehmätarkkailuun kuuluvien lehmien määrä ja rotujakauma vuoden 2010 lopussa Lehmiä % Emoista Angus ,5 Charolais ,9 Hereford ,7 Highland 663 5,9 Limousin ,1 Simmental ,0 Blonde 186 1,7 Muu 26 0,2 Yhteeensä ,0 Emolehmätarkkailuun kuului v eniten charolais-lehmiä noin 24,9 % ja seuraavaksi herefordeja oli 23,7 %. anguksen 16,5 ja limousinen 15,1 % osuus oli hieman korkeampi kuin simmentalin 12 % (katso edellä oleva taulukko 4). Emolehmätarkkailu antaa suuntaa rotujen suhteille Suomessa. Lihakarjarotujen jakauma suomessa 2008 kertoo, että Herefordin osuus puhdasrotuisista emoista oli tuolloin suurin (31,7%), angusta ja charolaista oli seuraavaksi (n. 17 %) eniten ja limousinen osuus oli 12,6 %. TAULUKKO 5. Lihakarjarotujen jakauma Suomessa 2008 (Sirkko 2008). Lihakarjarotujen jakauma Suomessa vuonna 2008 Rotu Puhdasrotuisia emolehmiä Osuus puhdasrotuisista emoista Risteytysemolehmiä Osuus risteytysemolehmistä Hereford ,7 % ,4 % Charolais ,3 % ,3 % Limousin ,6 % ,4 % Aberdeen angus ,5 % ,1 % Simmental ,9 % ,9 % Ylämaankarja ,1 % 193 0,5 % Blonde d'aquitane 95 0,7 % ,3 % Dexter 17 0,01 % 0 0,0 % Piemontese 2 0,0 % 64 0,2 %

11 10 Kun mukaan tarkasteluun otetaan risteytysemot, niin limousineristeytysemoja oli eniten (24,4 %) ja herefordeja lähes yhtä paljon (23,4 %), kolmantena on charolaisristeytysemot(19,3) ja neljäntenä aberdeen angus. Näin ollen risteytysten osuudeksi tulee 72 % kaikista emoista, vrt. taulukko 5. Risteytyksiä käytetään lihantuotannossa ja pääterotujen avulla haetaan parempia lihantuotantoominaisuuksia Naudanlihantuotanto alueittain Suomessa Naudanlihantuotanto on sijoittunut hyvin samoille alueille kuin maidontuotanto. Taulukosta 6 nähdään, että teurastusmäärien kilomääräinen kehitys vuodesta 1997 vuoteen 2011 on alentunut keskimäärin 16 %. Pohjois-Pohjanmaa, Etelä-Pohjanmaa ja Pohjois-Savo ovat teurasmääriltään suurimpia nauta-alueita. Pohjanmaa ja Varsinais-Suomi ja Kainuu ovat säilyttäneet tuotantomääränsä. Ainoastaan Pohjois-Savo on lisännyt tuotantoaan, lisäys on 14 %. TAULUKKO 6. Teurastusmäärät Ely-keskuksittain 1997 ja 2011, miljoonaa kiloa (MMM 2012). (MMM 2012) ELY-keskus %-muutos Uudenmaan 3,3 1,8-1,5-45 Varsinais-Suomen 5,1 3,2-1,9-37 Satakunnan 3,2 3,2 0,0 0 Hämeen 6,6 3,8-2, Pirkanmaan 5,9 3,7-2,2-37 Kaakkois-Suomen 6,9 2,9-4, Etelä-Savon 5,7 4,4-1,3-23 Pohjois-Savon 10,0 11,4 1, Pohjois-Karjalan 6,5 5,4-1,1-17 Keski-Suomen 6,0 4,9-1,1-18 Etelä-Pohjanmaan 11,0 10,2-0,8-7 Pohjanmaan 9,6 9,7 0,1 1 Pohjois-Pohjanmaan 13,5 12,4-1,1-8 Kainuun 2,4 1,8-0,6-25 Lapin 3,3 3,3 0,0 0 Ahvenanmaa - Åland 0,6 Yhteensä 98,9 82,7-16,2-16 Tuotannon sijoittuminen tyypillisille pohjoisemmille nurmialueille on luonnollista ja on osittain muutoslukujen taustalla. Lukuja selittää osaltaan myös vasikan siirtäminen lähialueelle, vaikka tuotanto on erikoistunut. Myös maatalouspolitiikalla ja alueellisella kehittämistyöllä on ollut vaikutusta.

12 Haastateltujen suomalaisten tuottajien kokemukset Yhteenvetona voitaneen todeta, että pihvirotujen teurastusajankohta perustuu syntymisajankohtaan ja niiden kykyyn kasvaa vierotuksen jälkeen. Varsinaisesti kasvatuksessa ei käytetä ruokinnan jaksottamista, vaan loppukasvatuksessa olevat pihvisonnit pyritään kasvattamaan mahdollisimman tehokkaasti ja taloudellisesti teurastamon painorajojen puitteissa. Loppukasvattajat toivovat syyspoikivuuden lisääntyvän, jotta he saisivat keväällä enemmän vasikoita. Pelkkä pihveihin perustuva loppukasvatus vaatii enemmän pääomaa kuin maitorotuisten kasvatus. Pääomia sitoutuu vierotetun vasikan ostoon, isompien eläinten tarvitsemaan lisätilaan ja vasikan vastaanottotiloihin. Keväällä saattaa olla rakennusten alitäyttöä ja syksyllä vastaavasti vasikoita on tarjolla runsaasti, mutta samanaikaisesti teuraille tarvitaan tilaa. Loppukasvattajat miettivät ratkaisuja, joilla he voisivat paremmin vastata ketjun tasaisiin toimitustarpeisiin, mutta käytännön sovellutuksia on vähän. Yksittäisillä tiloilla ollaan kokeilemassa ruokinnan jaksottamista. Kasvavien nautojen punnituksesta on hyviä kokemuksia yhdellä haastatelluista tiloista. Ruokinnassa taloudellisuutta mietitään tarkasti ja näin ollen kotoisen rehuntuotannon merkitys on lisääntynyt. Syyspoikivuudesta on hyviä kokemuksia ja se on keino tulovirran ja työhuippujen tasaamiseen. Poikima-ajoista keskitalvi ja lämmin kesäkausi ovat osoittautuneet ongelmallisiksi. Pihvivasikka on yleensä hyvälaatuista. Toisaalta myös liian nuoria ja liian kevyitä ja pieniä vasikoita liikkuu markkinoilla. Kertatäyttöisyyttä ei ole päästy kokeilemaan vaikka halua olisi ollut johtuen vasikan saatavuudesta.

13 PIHVILIHAMARKKINAT JA TUOTANTO ESIMERKKIMAISSA 2.1 Tavoitteista mittaamisen kautta menestykseen Naudanlihantuottajan tavoite tulee olla haluttujen ja valittujen lihamarkkinatavoitteiden saavuttaminen oman erikoistuneen tuotannon ja tarjonnan avulla. Tähän päästään pitkäjänteisen strategian avulla yhteistyössä koko lihaketjun kanssa. Naudanlihantuottajan kannattaa olla osa tiettyä lihamarkkinaketjua, jonka avulla voi pitkäjänteisesti olla osa tulevaisuuden kaupan käyntiä. Jotta tuottaja pääsee hyvään yhteistyöhön koko ketjun kanssa, tuottajan tulee tuntea ja ymmärtää hänen asiakkaansa asiakkaiden toiveet ja tarpeet. Lisäksi kannattaa hakea suora kauppayhteys erikoistuneen markkinan kanssa, jotta tietää tarkasti mikä on markkinoiden vaatimus ja palaute tuotteesta. Samanarvoisuus ketjun muiden osatekijöiden kanssa tuo myös varmuutta koko lihaketjun toiminaan. Erikoismarkkinoilla kannattaa myös tehdä läheistä yhteistyötä joko lihan markkinoijan tai loppukäyttäjän kanssa suoraan. (Llewelyn 2003). Lihakarjajalostajien on vaikea asettaa selviä päämääriä tai tavoitteita jalostustyöhönsä tai tuotantoonsa, jos markkinoilla on useita erityyppisiä ostajia ja kaikilla on erilainen päämäärä lopputuotteen laadun suhteen. Toisaalta suuret tuottajat, joilla on toimiva loppukasvatus, pystyvät organisoimaan tuotantonsa siten, että he voivat tuottaa useille erityyppisille markkinoille toivottuja teurasryhmiä ja -ruhoja.. (Llewelyn 2003) Markkinoiden toimivuutta kannattaa mitata, sillä toimivat lihamarkkinat tuovat jatkuvuutta, heikkojen kohtien löytäminen auttaa kehittämään toimintaa ja mahdollisesti kohdistamaan toimintaa uusille alueille. Ilman tietoa markkinatilanteesta markkina-aseman menetys voi olla uhkana. Markkinoiden toimivuutta mitataan yleensä toimitusmahdollisuuksilla, asiakkaiden vaatimuksiin mukautumiskyvyllä, tasalaatuisuudella pitkän ajan kuluessa ja kannattavalla korvauksella toiminnasta. Tuottajat, joilla on pieni eläinmäärä (5-50 eläintä), kannattaa tehdä yhteistyötä toisten tuottajien kanssa tai selvästi erikoistua johonkin lihamarkkinan osa-alueeseen. Suurin osa pihvilihasta myydään perusmarkkinoilla. Toisaalta liha-markkinoille tarvitaan aina erikoistuotteiden tuottajia. Erikoistuotteiden markkinat syntyvät yleensä pitkäaikaisen suunnittelun tuloksena. Onnistunut kokonaisvaltainen lihamarkkinoiden toiminta vaatii paljon suunnittelua, budjetointia ja riittävää sitoutumista koko lihaketjulta. Menestyneet lihamarkkinat saavat positiivista palautetta ketjusta takaisinpäin ja takaa näin koko ketjun kannattavan toiminnan. Tasainen tarjonta, lopputuotteen käyttäjän vaatimusten täyttäminen, jäljitettävyys ja laadunvalvonta takaavat markkinoiden jatkumisen menestyksekkäästi. (Llewelyn 2003)

14 EUROOPPA. Kuvausta Ranskan, Ruotsin ja Irlannin pihvilihantuotannosta Ranska Ranskan naudanlihantuotanto on 105 ttn (2010) ja omavaraisuusaste 105. Naudanlihankulutus/henkilö on 26 kg/vuosi. Ranskassa on erilaisia tuotantomuotoja. Esimerkiksi emolehmätuottaja myy vieroitetut vasikat loppukasvatukseen 6-9 kk ikäisenä. Sonnivasikat menevät usein Italiaan, Romaniaan, Puolaan mutta osa jää loppukasvatukseen kotimaahan. Vientiin menneistä vasikoista osa palautuu teurastukseen Ranskaan. Myös härkiä voidaan kasvattaa Ranskassa. Hiehot kasvatetaan pääosin Ranskassa. On myös olemassa yhdistelmätuotantoa. Rotujen jalostus on pitkälle erikoistunutta. (Pesonen 2012). TAULUKKO 7. Emolehmien määrä ja rodut Ranskassa (Pesonen 2012) Ranskassa on noin emolehmää ( ) Rotujakauma noin (2010): Charolais Limousin Blonde Salers Aubrac Rouge des Pres Parthenaise Gasconne Bazadaise 2800 Syyspoikivia emolehmiä on kokonaispoikimamäärästä 4-12 %. Syyspoikivat emolehmät sijoittuvat vuoristoalueille, joissa pyritään saamaan emot tiineinä kesälaitumille helpon hoidon johdosta. Syyspoikivien emojen vasikat vierotetaan jo 4-5 kk ikäisenä. Syyspoikima-aika on syyskuusta lokakuulle. Erikseen talvipoikivat emot, joiden osuus on noin 20 %. Talvipoikima-aika on joulukuusta helmikuulle.

15 14 Tavoite teuraspainoesimerkkejä kahdella eri ranskalaisella rodulla: Sonnit: Ch 16 kk 405 kg Ch 17 kk 420 kg Ch 18 kk 435 kg Li 16 kk 370 kg Li 17 kk 380 kg Li kk 390 kg Erilaiset kasvatusrytmit/ajat (sonnit, hiehot ja härät): Intensiivinen kasvatus Teurasvasikka (sonni ja lehmä) teurasikä 180 päivää maksimi tavoite-elopaino teurastettaessa 180 kg. Lyonin vasikka (vasikka emon alla, maidolla) teurasikä 275 päivää. Tavoite-elopaino teurastettaessa 450 kg. Nuoret (14 kk) ikäiset sonnit rodusta riippumatta suositellaan kasvatettavan nopeasti ja tavoite elopaino teurastettaessa vähintään 575 kg. Teurasiän nosto koetaan riskiksi sonnien loukkaantumisriskin myötä. Hiehot (erityisesti limousin) teurastusikä on yleensä kk. Elopaino teurastettaessa vähintään 400 kg. Päiväkasvu g/pv. Ruokinnassa käytetään vähintään % väkirehua kuiva-aineesta. Tavoitteena teurastaa alkuvuodesta. Semi-intensiivinen kasvatus Sonnien ikä kk. Kasvunrajoitus noin kuukauden iässä. Matalampi energiataso ruokinnassa. Härkien ikä kk. Kasvunrajoitus 14 kk iästä lähtien. Matalampi kasvutavoite. Teurashärän tavoite-elopaino teurastettaessa vähintään 600 kg Hiehojen ikä kk. Vieroituksen jälkeen noin 0,5 kg/pv kasvu. Laidunkausi hyödynnetään. Ruokinnalla kasvua pidetään yllä tulevalla sisäruokintakaudella. Tavoiteteuraspaino vähintään 350 kg (26-28 kk). Charolais teurasikä kk. Limousin kk. Blondi 28 kk. Ekstentiivinen kasvatus Härät ikä kk. Kasvua rajoitetaan ruokinnalla. Kasvatus jaettu erilaisiin jaksoihin, joissa erilainen kasvutavoite. Jos tavoitellaan 36 kk teurasikää, ensimmäinen kasvun rajoite vieroituksen jälkeen 9 kk iässä.

16 15 Kasvua vain korkeintaan 0,5 kg/päivä. Kasvua kiritään joko seuraavan kesällä laitumella tai korkeammalla ruokinnan intensiteetillä kk iässä. Mahdollista nostaa kasvu niin, että saavutetaan 500 kg elopaino n kk iässä, jolloin eläimen voi lähettää teuraaksi. Jos tarve vaatii, kasvatusta voidaan jatkaa matalammalla päiväkasvulla noin 0,5-0,7 kg/päivä, jonka jälkeen ruokinta taas muutetaan 26 kk iässä niin, että eläimet kasvavat vähintään 1,0-1,2 kg/pv. Tavoiteteuraspaino saavutetaan kk. Tavoite elopaino teurastettaessa kg vähintään. Hiehot kk. Kasvua rajoitetaan ruokinnalla. Laidunkaudet hyödynnetään. Teuraspainotavoitteet 30 kk vähintään 350 kg, 32 kk vähintään 370 kg, kk vähintään 380 kg. Myös käytetään kerran poikineita lehmiä tasaamaan tuotantoa. Vanhempien lehmien teuraskasvatus. Omat kasvatus/ruokintamallit. Emolehmille pyritään saamaan lisää teuraspainoa kg korkeintaan 75 päivän pituisella loppukasvatuksella (ch ja li). Tuotantoa tasataan pääasiassa erilaisilla ruokinnoilla. (Pesonen 2012) Ruotsi Ruotsissa kausivaihtelu on suurta. Talvella on paljon naaraspuolisia ja kesällä sonneja. Tavoitteena on tasaisempi teuraiden saanti ja siirtyminen enemmän hiehon ja hieholehmän sekä härän suuntaan. Tarjonnan tasaamiseksi ei käytetä suunnitelmallisesti rotuja eikä eri eläinlajeja. Yhdessä neuvojien ja tuottajien kanssa tehdään jonkin verran työtä ruokinnassa ja sen suunnittelussa, jotta saataisiin tasaisemmin teurasta markkinoille. Tavoitteena on kg teuraspaino, rasvaluokka 3-4 ja vähintään O+ luokka. Hiehojen painotavoite on kg ja sonnin kg. Häristä on vähän tietoa, mutta lisätietoa on tulossa tutkimuksen kautta. Emojen poikiminen syksyllä on harvinaista. Suurin osa emolehmistä saa vasikan tammikuun ja huhtikuun välillä. Ohjaukseen käytetään hinnoittelua ja sopimuksia, mutta kokonaisuudessa on paljon tehtävää. (Sundelöf 2012).

17 Irlanti Irlanti on EU:n suurin naudanlihan vientimaa ja viidenneksi suurin vientimaa koko maailmassa. Vuonna 2011 naudanlihan viennin arvo oli noin 1,8 biljoonaa euroa. Lisäksi elävää eläintä vietiin, joiden arvo oli noin 205 miljoonaa euroa. Lähes 99% naudanlihasta viedään nykyään EU:n markkinoille. Irlanti on vahva naudanlihantuottajamaa sillä sää on suotuisa nurmen kasvulle ja nurmituotanto on erittäin voimakasta. Maatalousmaasta lähes 80% on nurmituotannossa. Irlannissa on noin miljoona emolehmää. Käytössä on useita eri liharotuja. Tilakoot ovat kuitenkin melko pieniä, keskikoko on noin 32 hehtaaria ja kannattavuus heikko. Ilman EU-tukia tuotanto olisi kannattamatonta. Tuen määrä teurastettua eläintä kohti on noin 600. Lihantuotannossa on olemassa erilaisia menetelmiä, joilla halutaan varmistaa oikea tuotanto oikeille markkinoille. Aikaisemmin suurin osa pihvivasikoista myytiin vieroituksen jälkeen Espanjaan ja Italiaan. Kuitenkin viime aikoina naudanlihan hinnan nousun myötä loppukasvatuksen suosio on kasvanut Irlannissa. Sonnit kasvatetaan noin 400 kg:n teuraspainoon ja hiehot noin 320 kg:n teuraspainoon eurooppalaisten markkinoiden toiveiden mukaisesti. Kolme suurinta teurastamoa teurastaa lähes 60 % eläimistä ja vientilisenssi on yli 30 toimijalla. Ei ole olemassa yhtä brändiä, vaan jokaisella lihatalolla on oma brändinsä. Hyvin tyypillistä on sopimustuotanto ja bonukset varsinkin kesän tarjonnan varmistamiseksi. Lihan markkinoinnissa suuri merkitys on Bord Bia -yrityksellä, jonka tavoite on erityisesti markkinoida Irlantilaista ruokaa koti- ja vientimarkkinoilla. Yritys toimii linkkinä tuottajien, teollisuuden ja markkinoiden välillä. Yrityksellä on myös merkittävä rooli laatujärjestelmän ylläpidossa ja valvonnassa. Bord Bia Quality Assurance (irlantilainen ruoka) -merkin takana on rekisteröitynyttä tuottaja- ja lihateollisuusyritystä jäsenenä. Suurin osa Irlannin emolehmistä poikii keväällä eli suurin osa pihviteuraista tulee teuraskypsiksi vuoden lopussa. Toisaalta kulutus on korkeimmillaan grillausaikaan kesällä. Aikaisemmin tämä kausituotanto oli ongelma, koska paljon eläimiä tuli teuraaksi samaan aikaan ja se vaikutti myös lihan hintaan. Kausihinnoittelusta on kuitenkin päästy eroon viimeisen viiden vuoden aikana koska osa emolehmistä poikii syksyllä, loppukasvattamoiden toimintaa on kehitetty, lihan markkinointia on kehitetty ja varastointimahdollisuuksia on kehitetty. (Gaffney 2012)) 2.3. Pihviluokkien hintavertailu vertailumaissa Suomessa ja Ruotsissa markkinat ovat kansalliset. Irlannin markkinat ovat vientivoittoiset ja enemmän alueelliset.

18 17 TAULUKKO 8. Naudan ruhon markkinahinta eräissä luokissa vk. 12 v selvityksen EU-maissa (Tike 2012) Sonni Hieho Lehmä R2 R3 R3 O2 O3 O2 O3 Suomi 375,22 376,59 326,31 272,50 270,24 243,02 229,83 Ruotsi 385,40 391,30 404,80 362,30 367,80 332,80 339,80 Irlanti 386,30 386,90 401,20 367,40 383,90 328,90 339,20 Ranska 383,00 375,00 376,00 314,00 320,03 318,00 321,00 Suomessa maksettu hinta on niin sonnissa, hiehossa kuin lehmässä vertailun ajankohtana alhaisin. Hintaero on suhteellisesti suurin lehmässä ja sitten hiehossa. Taulukon 8 vertailussa olevat sonnin ja hiehon luokat kuvaavat hyvin pihvistä maksettua hintaa. Liitteessä 5 kuvataan lihalajien hinnanvaihtelua pitemmällä aikavälillä ja kesäkuukausina on nähtävissä hiehon hinnan nousua. Anne Idstöm (2011) on todennut että kotimaisen lihan riittävyyden turvaamiseksi nautojen nykyisiä painoja ei voi alentaa, vaikka se olisi teurastamolle taloudellista, koska lihasta on puutetta. 2.4 Pohjois-Amerikka ja teuraskasvatuksen optimointi Pohjois-Amerikassa loppukasvatuksessa on paljon eroja maan sisällä johtuen eroista ilmastossa ja rehuvaroissa. Teuraskasvatuksessa käytetään pääasiassa härkiä ja hiehoja. Esimerkiksi Itä ja eteläosissa Yhdysvaltoja suurin osa vierotetuista vasikoista myydään joko suoraan feedlottyyppiseen loppukasvatukseen tai ns. backgrounding -kasvatukseen, jossa tavoitteena on kasvattaa eläinten kokoa karkearehuvaltaisella ruokinnalla ennen intensiivistä loppukasvatusta. Backgrounding kasvatuksessa eläimet ruokitaan esim. heinällä ja muulla edullisella karkearehulla. Toinen tapa kasvattaa eläinten kokoa ennen loppulihotusta on stocker -kasvatus, jossa kasvattajat ostavat kevyitä pihvivasikoita suoraan emotiloilta tai backgrounder-kasvattajilta talven jälkeen, laiduntavat vasikoita noin 2-5 kk ja sen jälkeen ne myydään noin 400 kg:n elopainossa loppukasvatukseen. Loppukasvatuksessa on kaksi tapaa toimia: 1. Intensiivinen kasvatus, jossa eläimet menevät suoraan feedlot-loppukasvatukseen 2. Ekstensiivinen kasvatus, jossa eläimet laiduntavat tietyn ajan (yleensä 4-8 kk) tai ne kasvatetaan seosrehuruokinnalla ulkotarhoissa. Intensiivinen kasvatus Intensiivisen kasvatuksen etuna on vähäisempi lannantuotanto ja lisäksi saattaa olla alhaisempi kasvatushinta, jos pystytään käyttämään edullisia energiarehuja. Intensiivisellä kasvatuksella saavutetaan yleensä myös tehokkuutta verrattuna extensiiviseen kasvatukseen. Haittana voi olla eläinten liian nopea rasvoittuminen. Suurikokoisilla (raskasrotuisilla) eläimillä toisaalta saavutetaan korkeampia teuraspainoa ilman rasvoittumista. Vaihtoehtona voidaan käyttää rajoitettua tai kasvuvaiheittain ohjattua ruokintaa, jossa haetaan tehokasta rehun hyväksikäyttöä rajoitetun kasvuvaiheen jälkeen (Chiba 2009).

19 18 Loppulihotusvaiheen ruokinta feedlotissa Loppulihotusvaiheen ruokinnassa haetaan ruokintamallia, joka tuottaa mahdollisimman hyvää pihvilihaa kuluttajalle. Teuraskypsä eläin on yleensä iältään 1-2 vuotta vanha ja teuraspainotavoite lihamarkkinoista riippuen n kg. Ylipainoisista ruhoista yleensä tulee heikompi hinta. Jotkut eläimet menevät loppulihotukseen jo kg:n painoisina, jotkut eläimet menevät loppukasvatukseen kg:n painoisina ja osa voi painaa yli 450 kg tai enemmän ja olla yli vuoden vanhoja. Luonnollisesti suuret erot eläinten välillä vaikuttavat eläinten ravinnontarpeeseen. Loppulihotusvaiheen ruokinta tarvitsee yleensä ravintoaineita seuraavasti: Raakavalkuaista 9-14 %, riippuen eläimen iästä, koosta ja kasvusta Energiaa paljon. Tavoitteena väkirehuvaltainen dieetti, jolla saadaan aikaiseksi hyvä kasvu ja halutut ruho-ominaisuudet. Dieetti on yleensä edullinen, mutta riskinä saattaa olla mm. asidoosi ja maksahylkäykset. Kalsiumia 0,3-0,6 %. Kalsiumin lisäys on välttämätön väkirehuvaltaisella ruokinnalla. Ca:Psuhde 2:1. Fosforia 0,2-0,4 %. Karkearehun merkitys loppuruokinnassa Kaikissa loppukasvatusmalleissa käytetään karkearehua, mutta jopa väkirehuvaltaisella ruokinnalla käytetään n % karkearehua pötsin toiminnan varmistamiseksi. Energian saannin kannalta karkearehu saattaa olla dieetin kallein raaka-aine. Karkearehuna käytetään yleensä sinimailasheinää, nurmivaltaista heinää, säilörehua (maissi, vehnä, nurmi) ja esimerkiksi pellavansiemenen kortta. Karkearehun lisäys loppukasvatuksessa yleensä lisää syöntiä ja parantaa kasvua kun karkearehun määrää nostetaan viidestä noin kymmeneen prosenttiin (Chiba 2009). Ekstensiivinen kasvatus Lihakarja kasvaa alhaisella päiväkasvulla (n. 1 kg/pv) karkearehuvaltaisella ruokinnalla ja tuotetaan vanhempia ja painavampia teurasruhoja kuin intensiivisellä kasvatuksella. Karkearehuruokintavaiheen aikana eläimen tavoitteena on kasvaa runkokokoa ja peruslihaksikkuutta ennen voimakasta loppulihotusvaihetta, jolla näihin eläimiin haetaan marmorointia. Karkearehuruokinta voi olla kallista, ellei pystytä hyödyntämään laitumia. Vaihtoehtona ovat natatyyppiset laitumet, jotka ovat syksyllä peltoon jätettyä laidunta tai karhotettua nurmea talvisyöttöön sekä talvivehnälaitumet. Tuotoltaan heikoimpia ovat karhotetut laitumet talvella ja yleensä talvivehnälaitumilta tulevat eläimet kasvavat parhaiten loppukasvatuksessa ja näille laitumille ei tarvita muuta lisärehua kuin kivennäisiä. Nykyisin noin puolet pihvivasikoista päätyy loppukasvatukseen hitaan karkearehuvaltaisen kasvuvaiheen kautta. Suoraan emotiloilta tulevat vasikat syövät loppukasvatuksessa kallista rehua pitempään kuin hitaan kasvuvaiheen läpi käyneet eläimet, joten ne ovat feedlotille taloudellisesti kannattamattomampia. Maissirehuun perustuva loppukasvatus on tällä hetkellä kallista, sillä maissia käytetään yhä enemmän biopolttoaineena, mikä nostaa sen hintaa huomattavasti. Toisaalta lihan syöntilaadusta ei olla halukkaita tinkimään Yhdysvaltojen markkinoilla ja siksi loppukasvatus halutaan suorittaa korkeaenergisellä ruokinnalla (Ahola 2012).

20 19 Yhdysvalloissa on olemassa lukemattomia eri tapoja ruokkia eläimiä vieroituksesta teurastukseen. Osa tuottajista hakee kompensatorisen kasvun etua voimakkaasti. Rajoitetun kasvun vaiheessa tulee aina ottaa huomioon biologian asettamat rajoitteet ja rajoitetun kasvun aika (Chiba 2009).

21 LIHAROTUISTEN TEURASTUSAJANKOHDAN OPTIMOINTI 3.1 Lihakarjarotujen eroja Maailmanlaajuisesti on pystytty osoittamaan, että ei ole olemassa yhtä rotua tai roturyhmää, joka on ylivoimainen muihin rotuihin nähden kaikissa tuotantosysteemeissä. Oikean kasvurytmin ja teuraskypsyyden yhteisvaikutuksen hakeminen eri rotuja täydentäen ja hyväksikäyttäen eri tuotantomenetelmissä ja ruokintatavoissa on lihakarjakasvatuksen kansainvälinen haaste (Allen 1990). Kun valitaan rotuja lihantuotantoon, tulee ottaa huomioon tuotantosysteemi, lihamarkkinoiden vaatimukset / tavoitteet, käytettävissä olevien rehujen määrä ja laatu, ilmasto, rotujen täydentäminen ja puhdasrotuisen jalostuseläinaineksen määrä ja kustannus. Jokaiseen tuotantoympäristöön ja tuotantoon tulee valita siihen parhaiten soveltuvat rodut ja niiden yhdistelmät (Greiner 2009). Rotujen välillä on suuria eroja eläimen kasvussa ja kasvurytmissä, koossa, maidontuotannossa, poikimahelppoudessa, sukukypsyyden saavuttamisessa, rehun hyväksikäyttökyvyssä sekä teurasominaisuuksissa. Kasvurytmiin vaikuttavat eläimen todellinen aikuiskoko sekä kudosten jakautuminen kehossa. Lihantuotannon kannalta tärkeintä on lihas- ja rasvakudosten suhde. Eri omi naisuuksien optimi haetaan tuotantoympäristön ja lihamarkkinoiden vaatimusten suhteen (Gregory 1999, Field 2007). Suurempia ja vähärasvaisempia teurasruhoja tuottavat yleensä rodut, joiden vasikat ovat syntymäpainoltaan suurempia, vieroituksessa painavampia ja kasvavat nopeammin, verrattuna rotuihin, joiden vasikat ovat syntymäpainoltaan pienempiä. Pihvivasikoita myyvät tilat saavat yleensä suuremman tuoton painavammasta vasikasta. Toisaalta suuremmat vasikat lisäävät poikimavaikeuksia ja vasikkakuolleisuutta (Allen 1990). Erilaisten ja erirotuisten eläinten teurastusajankohdan optimointi on taloudellisen kasvatuksen tavoite. Toisaalta tavoitteena on hakea eläimistä suurin mahdollinen tehokkuus kuitenkaan menettämättä eläinten terveyttä. Biologinen tehokkuus voidaan ilmaista elopainon lisääntymisenä saavutettua rehun energiasisältöä (MJ, ME) kohden. Korkeita teuraspainoja tavoiteltaessa isot rodut ovat biologisesti tehokkaampia kuin keskikokoiset rodut, sillä niiden perinnöllinen lihaksentuottokyky on suurempi. Toisaalta, jos teurastusajankohdan optimointi tapahtuu rajoitetun kasvatusajan sisällä, keskikokoiset rodut ovat keskimäärin tehokkaampia, sillä niiden ylläpitoenergian tarve muodostuu pienemmäksi. (Cundiff ym. 2004). Rotujen välillä on eroja, mutta on tärkeä valita oikea rotutyyppi ja sen jälkeen rodut joita kasvatetaan ja jalostetaan lopputuotemarkkinoiden mukaisesti. (Cumming, 2007). Taulukossa on lista roturyhmistä. Samassa ryhmässä olevilla roduilla on samantyyppinen biologinen ilmiasu Brittirodut Varhaisen teuraskypsyyden saavuttavat rodut kehitettiin selviytymään ja tuottamaan pihvilihaa heikolla karkearehulla kylmissä ja karuissa olosuhteissa. Samalla ruokinnalla esimerkiksi raskaampi charolais-rotu kyllä kasvattaa runkoa ja luustoa mutta ei todennäköisesti saavuta teuraskypsyyttä (Allen 1990).

22 21 TAULUKKO 9. Rotutyypit (Cumming 2007) Brittirodut Iso brittirotu Eurooppalaiset rodut Yhdistelmärodut Liha suuret rodut Liha - keskikokoiset Kaksoislihaksikkuuden omaavat Bos Indicus Taurine / Sanga Angus, hereford, nupo hereford, Shorthorn, Galloway, Murray Grey, Devon South Devon Simmental, Gelbvieh, Maine Anjou, Brown Swiss Charolais, Romgnola, Chianina Limousin, Blonde Aquitane Belgian Blue, Piedmontese Brahman, Sahwal Tuli, Senepol Lypsykarjarodut Japanilaiset Yhdistelmärodut Bos indicus composite Holstein, Jersey Black Wagyu, Red Wagyu Santa Gertrudis, Santa Gertrudis, Braford Brangus, Droughtmaster, Charbray, Belmont Red Yhdistelmärotu muodostuu kahdesta tai useammasta rodusta. Yhdistelmän avulla haetaan mm. tuottavuutta erilaisella ruokinnalla (Cumming 2007). Brittirotujen (angus, hereford) tyypillinen ominaisuus on varhainen teuraskypsyys ja rasvoittumistaipumus, varsinkin jos ruokinta on voimakasta energiatasoltaan. Luontaisesti brittirodut kasvavat ja kehittyvät hyvin energiatasoltaan keskinkertaisellakin ruokinnalla. Brittiroduilla on hyvä hedelmällisyys ja lihan syöntilaatu on korkea. Varsinkin anguksella on korkea lihan marmorointitaipumus, joka tekee siitä suositun rodun varsinkin Japanin markkinoille. Korkean teuraspainon saavuttaminen ilman rasvoittumista on brittiroduilla vaikeaa. Brittirodut sopivat karkearehuvaltaiseen ruokintaan ja niiden optimaalisena kasvatusaikana pidetään 18 kuukautta tai alle (Cumming 2007, Warren ym. 2008). Herefordin kasvurytmi poikkeaa hieman anguksen kasvurytmistä ja hereford ei rasvoitu yhtä alhaisissa painoissa kuin angus (Cundiff ym. 2004). Herefordin kasvurytmi on saman tyyppinen limousinin kanssa, ja kasvu yleensä nopeutuu vasta vieroituksen jälkeen Mannermaiset rodut Brittirotuihin verrattuna mannermaiset rodut ovat yleensä suurempia aikuiskooltaan, ne kasvavat yleensä nopeammin ja niissä on enemmän lihasta kuin brittiroduissa. Niiden teuraskypsyys saavutetaan birttirotuja myöhemmin, ne tuottavat vähärasvaisempia teurasruhoja ja ne tarvitsevat enemmän rehua kuin brittirodut teuraskypsyyden saavuttamiseen. Mannermaisten rotujen lihan syöntilaatu (marmoroitumisaste) on alhaisempi kuin brittirotujen (Cumming 2007,Greiner 2009).

23 22 Vuosikymmenien aikana ranskalaisia rotuja (blonde d Aquitaine, charolais, limousin) on vahvasti jalostettu suhteellisen suureen aikuiskokoon, lihaksikkuuteen ja vähärasvaisuuteen. Manner- Euroopasta kotoisin olevan yhdistelmärodun (simmental) geneettinen maidontuotantopotentiaali ja elinikäistuotos ovat korkeita sekä eläinten kasvuominaisuudet hyvät (Pesonen 2011) Risteytystuotanto Loppukasvatuksen optimoinnin ja pihvilihan tasaisen tarjonnan kannalta on tärkeä hyväksikäyttää eri liharotujen väliset erot sekä niiden kasvussa että teurasominaisuuksissa. Roturisteytyksillä, joissa emorotuihin yhdistetään ns. pääterotujen sonnit, saadaan loppukasvatukseen monipuolisuutta ja tehokkuutta (Allen 1990). Risteytystuotannolla saadaan aikaiseksi kaksi selkeää hyötyä puhdasrotuisiin eläimiin verrattuna: 1. Risteyttämällä pystytään hyödyntämään heteroosia ja yleensä risteytysjälkeläiset ovat elinvoimaisia, nopeasti kasvavia ja kestäviä (taulukko 10). 2. Risteyttämällä tehostetaan tuotantoa rotujen eri ominaisuuksien yhdistämisen kautta. Risteytys ei välttämättä ole ylivoimainen yhdessä ominaisuudessa, mutta kokonaistuotannossa sen tuotannollinen hyöty on yleensä suurempi kuin vastaavan puhdasrotuisen yksilön. Tehokas risteytysohjelma optimoi tuotannon, ei välttämättä maksimoi sitä (Greiner, 2009). TAULUKKO 10. Heteroosin tuoma hyöty risteytysvasikkaan (Cundiff and Gregory, 1999). Heteroosi: Risteytysvasikan tuoma hyöty Ominaisuus Huomioitu parannus Heteroosi aste (% ) vasikkasaanto, % Eloonjäämisprosentti vieroitukseen, % Syntymäpaino (lb) Vieroituspaino (lb) Päiväkasvu (lb/d) Vuosipaino (lb) lb=0,454kg

24 23 Suunnitelmallisella risteytystuotannolla saavutetaan hyvä kokonaistuotos sekä emolehmätuottajan että loppukasvatuksen kannalta vain silloin kun käytetään mahdollisimman hyvää eläinainesta. Suunnitelmallinen risteytystuotanto yhdistää kahden tai kolmen emorodun risteytysemolehmälle raskaan ns. pääterodun sonnin. Pääterodun sonnin valinnassa korostuvat ennen kaikkea poikimahelppous, kasvu ja ruhon ominaisuudet (Greiner 2009). Toivotun teurasominaisuuksien tulosten saavuttamiseksi on suuri merkitys valituilla roduilla ja rotujen prosenttimäärällä kasvavassa lihanaudassa. Hyödyntämällä eri rotujen ominaisuuksia oikein risteytystuotannossa voidaan saavuttaa optimaalinen teurastulos lihamarkkinoiden kannalta. Brittirotujen hyöty on korkea lihan marmorointiaste ja vastaavasti mannermaisten rotujen hyöty on korkea lihaksikkuus. Yhdistämällä nämä rodut oikein, saadaan hyvä markkinaruho, jossa on sekä lihakkuutta että hyvä lihan syöntilaatu. Risteytystuotannossa on mahdollista sijoittaa rotujen perimän kautta tuotu hyöty erilaiseen tuotantoympäristöön, erilaisiin rehujärjestelmiin ja saada lihamarkkinoiden toivoma lopputulos (Greiner 2009) Lihanaudan kasvu Naudanlihantuottaja pystyy eläinaineksen, eläinten kasvun ja ruokinnan avulla säätelemään markkinoiden haluamaa lopputulosta. Eläimen kudosten erilaisen kasvun ymmärtäminen on tärkeässä roolissa onnistuneen lopputuloksen (tavoite teurasruho) kannalta. Kasvu kuvataan yleensä eläimen elopainon lisääntymisellä tietyssä ajassa. Eläimen koko ja elopaino lisääntyvät kunnes mahdollinen aikuiskoko on saavutettu. Tämän jälkeen eläin rasvoittuu (Allen, 1990). Tasapainoisen kasvun kannalta on tärkeää, että runko (luusto) kehittyy eläimelle vahvaksi ennen lihasten muodostumista (kuvio 5, MTT). Kudosten kasvu etenee seuraavasti: Luusto kasvaa nopeasti saavuttaen maksimilujuutensa ennen lihasten kasvua. Viimeisenä tapahtuu rasvan muodostuminen kehoon. Eläimen kudosten kasvurytmin näkee parhaiten vastasyntyneestä vasikasta, joka on syntymähetkellä saanut lähes valmiin hermokudoksen, se on melko vahva luustoltaan, pää ja jalat ovat suhteessa suuria muuhun kehoon ja lihakkuus on niukka. Suhteet muuttuvat kuitenkin nopeasti eläimen kasvun myötä. Normaali kasvukäyrä on S-kirjaimen muotoinen, jossa kasvu on kiihtyvää sukukypsyyden saavuttamiseen saakka, tämän jälkeen kasvu yleensä alkaa hidastua (Kuviot 4,5). Eläin tarvitsee rehujen energiaa ylläpitoon ja kudosten kasvuun. Nopeassa kasvun vaiheessa tarvitaan ravintoarvoiltaan parempia rehuja kuin hitaan kasvun vaiheessa eli lähestyttäessä maksimaalista aikuiskokoa ja teuraskypsyyttä (Allen 1990, Lamminen 2006).

25 24 Syntymä Sukukypsyysikä saavutetaan Optimaalinen teurasikä KUVIO 3. Kudokset kasvavat nuorella eläimellä eri tahdissa. Sininen käyrä kuvaa hermokudoksen kasvua, vihreä käyrä luuston kasvua, punainen käyrä lihaskudoksen kasvua ja keltainen käyrä rasvakudoksen kasvua (Pesonen 2011). KUVIO 4. Tyypillinen naudan kasvukäyrä (Lamminen 2006).

26 25 KUVIO 5. Naudan kudosten suhteellinen kasvu. (Lamminen 2006). Kasvuominaisuudet eri rotujen yksilöillä on kuvattu taulukossa 11. Syntymä- ja vieroituspainot ovat sekä häriltä että hiehoilta, mutta päiväkasvu ja loppupaino ovat vain häriltä. Loppupaino on suhteutettu normaaliin teurasikään. Merkittäviä eroja on nähtävissä rotujen välillä eri ominaisuuksissa. Syntymäpainoiltaan suuret rodut ovat myös painavia vieroitusiässä, kasvavat nopeasti feedlotissa ja niillä on myös suurin loppupaino (Charolais). Toisaalta nopeasti kasvavat rodut, joilla on suurin syntymäpaino, aiheuttavat eniten poikimavaikeuksia.

27 26 TAULUKKO 11. Rotujen alkuperäisten ja nykyisten isäsonnien kasvutuloksia (Nunez-Dominguez ym. 1993) Isäsonnin keskiarvoja syntymäpainon, vieroituspainon ja feedlot-kasvatuksen suhteen 1 Rotu % Poikimimiset ilman avustusta % Eloonjääminen vieroitukseen saakka Syntymäpa ino ( lb) 200pv paino (lb) Päiväkasvu, (lb) Loppupaino (lb) Orig. Hereford-Angus Curr. Hereford-Angus Orig. Charolais Curr. Charolais Chianina Gelbvieh Limousin Maine Anjou Salers Shorthorn Simmental Kasvatus aika ja ruokinta Kansainväliset tavoitteet tavoiteltavien teurasruhojen saamiseksi markkinoille haluttuun aikaan saadaan jaksottamalla lihanautojen ruokintaa ja kasvua. Euroopan ulkopuolella on yleisesti käytössä ns. rungon kasvatuksen vaihe liharotuisille naudoille vieroituksen jälkeen. Tässä vaiheessa ruokinta on hyvin karkearehuvaltaista ja kasvutavoite vastaa lähinnä ylläpitoruokinnan tarvetta tai noin yhden kilon päiväkasvua 4-8 kuukauden ajan. Tätä seuraa loppulihotusvaihe hyvin väkirehuvaltaisella ruokinnalla (yli 70 % väkirehua) feedlot-tyyppisissä loppukasvattamoissa.

28 27 Loppukasvatus kestää yleensä päivää lopputuotteen (ruhon laadun) tarpeesta riippuen. Tässä tuotantomallissa hyödynnetään ns. kompensatorista kasvua, joka toteutuu rajoitetun kasvun jälkeen parantuneen ruokinnan myötä (Field 2007). Perinnölliseen kasvurytmiin vaikuttavat eläimen aikuiskoko, syöntikapasiteetti sekä lihas- ja rasvakudoksen suhde. Eläimen luontainen (perinnöllinen) kasvurytmi määrittelee pitkälle taloudellisen kasvatusajan. Yleensä lyhyempi kasvatusaika merkitsee vähäisempää rehunkulutusta ja parempaa taloudellista lopputulosta. Tähän luonnollisesti vaikuttavat käytettävissä olevien rehujen määrä ja laatu. Tasainen päiväkasvu (yli 0,5 kg/pv) parantaa lihakkuutta ja lihan laatua (Field 2007). Korkeaenergisellä ja voimakkaalla ruokinnalla mannermaiset, suuret rodut kasvavat nopeasti, tuottaen vähärasvaista lihaa, mutta brittirodut rasvoittuvat liian nopeasti, eivätkä välttämättä saavuta parasta mahdollista teuraspainoa. Karkearehuvaltaisen ja väkirehuvaltaisen ruokinnan välillä on paljon välimuotoja, joiden avulla voidaan tuottaa pihvilihaa varhain teuraskypsyyden saavuttavista roduista ja suurista roduista. On melko yksinkertaista arvioida käytettävien rehujen määrä ja laatu ja suhteuttaa se eläinaineksen avulla tavoiteltavaan teurastusikään ja teuraspainoon. Varhaisella teuraskypsyydellä on kriittinen merkitys varsinkin silloin, kun rehujen laadussa ja saatavuudessa on vuodenaikojen mukaan vaihtelua. Laidunkasvatus on tästä hyvä esimerkki (Allen 1990) Intensiivinen loppukasvatus Loppukasvatuksen tavoite on aina maksimoida osto- ja myyntihinnan välinen erotus joka tilanteessa ja jokaisena vuonna. Voiton saantiin vaikuttavat kasvattajan kyky saada paras mahdollinen teurashinta kasvattamastaan eläimestä ja toisaalta kasvattaa eläin teuraaksi mahdollisimman tehokkaasti mutta myös edullisesti. Intensiivisessä kasvatuksessa sijoitetulle rahalle saadaan yleensä nopein vastine ja tavoitteena on kasvattaa voittoa. On olemassa paljon eri rotuja, eläinryhmiä, eri ikäryhmiä ja eri kuntoluokassa olevia eläimiä, jotka loppukasvattaja voi ostaa tilalleen. Loppumarkkinoiden tarpeet määrittävät pitkälti millaista eläinainesta kannattaa ostaa (Morris 2012). Intensiivisessä kasvatuksessa haetaan eläimiä, jotka pystyvät mahdollisimman tehokkaasti hyödyntämään käytettävissä olevan rehun lihan tuotannoksi. Rehuhyötysuhteella kuvataan kuinka paljon eläin tarvitsee rehua lihakilon (tai elokilon) tuottamiseen. Rehuhyötysuhteeseen vaikuttavat elopaino, sukupuoli, kasvu ja rotu. Suuret eläimet tarvitsevat pieniä enemmän rehua ylläpitoonsa. Nopeasti kasvavien eläinten rehuhyötysuhde on yleensä aina parempi kuin hitaasti kasvavien. Sonnit tarvitsevat noin 15 % enemmän ylläpitorehua kuin härät. Toisaalta samassa elopainossa ja samalla rehunsaannilla, sonnit kasvavat noin 10 15% paremmin kuin härät. Intensiivisellä kasvatuksella haetaan korkeita päiväkasvuja, nopeaa kasvua ja tavoitellaan suhteellisen lyhyttä kasvatusaikaa. Tämä kasvatustyyppi sopii yleensä korkean kasvupotentiaalin omaaville lihanaudoille, kuten sonneille sekä pääterotujen hiehoille. Intensiivinen kasvatus sopii tiloille, jotka haluavat nopean vastineen sijoittamalleen rahalle ja pystyvät saamaan sen tehokkaan kasvatuksen, edullisen rehustuksen ja oikean eläinaineksen avulla (Morris 2012, McRae 1999).

29 Väki- ja karkearehuruokinta Väki- ja karkearehut vaikuttavat eri tavalla eri roduissa ja näiden kudoksissa. Pääterodun eläimet pystyvät käyttämään väkirehun tehokkaammin lihaksen kasvuun kuin brittirotuiset eläimet, joilla väkirehun määrän lisääminen rehustuksessa lisää rasvan muodostusta ja lopputuotteessa lihan marmorointia. Ylimääräisen rasvan tuottaminen on yleensä aina kallista ja ei toivottua. Rasvakudosta lisää joko rasvasolujen koon kasvu, rasvasolujen lukumäärän lisääntyminen tai nämä yhdessä. Karkea- ja väkirehut toimivat rasvanmuodostuksessa eri tavalla. Hyvä, energiapitoinen karkearehu voi lisätä rasvasolujen lukumäärää. Väkirehuruokinta lisää rasvasolujen kokoa ja rasvan muodostumista naudan kehoon. Karkearehuruokinnalla rasvasolujen maksimikoko on suurempi kuin väkirehuruokinnalla. Toisin sanoen rasvasolujen lukumäärä ei lisäänny yhtä nopeasti karkearehuruokinnalla verrattuna väkirehuruokintaan. Rasvasolujen koon kasvulla on naudan rasvoittumisessa suurempi merkitys kuin solujen lukumäärän lisääntymisellä. Rasvasolujen koko voi alkaa kasvaa jo päivän iässä. Väkirehuruokinnan aloittamisajankohdalla on suuri merkitys siihen, missä vaiheessa rasvasolujen koko alkaa kasvaa. Naudan syöntikyky ja tavoiteltu kasvuvauhti määrittävät sen, kuinka energiapitoisen ruokinnan eläin tarvitsee. Keskikokoiset rodut sopivat paremmin karkearehuvaltaiseen ja vähemmän intensiiviseen kasvatusmalliin. Väkirehun osuus voidaan rajoittaa enintään 40 prosenttiin rehujen kuiva-aineesta ja ruokinnan energiasisältö noin 11 MJ ME/kg ka. Karkearehuvaltaisella ruokinnalla kasvu muodostuu tasaisemmaksi. Rehun kuiva-aineen syöntikapasiteetti lisääntyy eläimen elopainon kasvaessa. Optimaalinen teurasikä saavutetaan keskikokoisilla roduilla noin 75 prosentin aikuiskoossa ja keskinkertaisella kasvuvauhdilla. Isot rodut hyötyvät intensiivisemmästä kasvatuksesta, jossa väkirehun osuus on prosenttia. Varsinkin blonde d Aquitaine- ja limousin-roduilla saadaan selvä hyöty väkirehuvaltaisemmasta ruokinnasta. Isojen rotujen valttikortit, erinomainen lihaksen kasvukyky ja hyvät kasvuominaisuudet, saadaan esille kun kasvatusrehujen energiasisältö on yli 11,5 MJ ME/kg ka ja sulavuus on hyvä. Teurasruhojen rasvoittuminen on isoilla roduilla harvoin ongelma, vaikka tavoiteltaisiin hyvinkin suuria teuraspainoja. (Huuskonen 2011, Pesonen 2011) Suomessa haetaan parhaillaan lisätietoa miten eri liharotuisten eläinten erilainen väkirehutaso ja ruokinta vaikuttavat eri roduilla teurasikään, teuraspainoon, luokittumiseen ja lihanlaatuun. Käytettävissä olevat rodut ovat: aberdeen angus, hereford, charolais, limousin ja simmental. Teuraspainotavoite on rodusta riippuen kg. Nurmisäilörehuun perustuvan ruokinnan ruokintalinjoja on kaksi, joissa on erilainen väkirehutaso. Ensimmäisessä ruokintalinjassa sonnit saavat 40 % väkirehua dieetin kuiva-aineesta. Tämän ruokintalinjan tavoitteena on, että teuraskypsyys saavutettaisiin viimeistään kk iässä. Toisessa ruokintalinjassa sonnit ovat vieroituksen jälkeen saaneet 10 % väkirehua kuiva-aineesta. Sonnien väkirehutaso tullaan nostamaan noin 3 kk ennen ajateltua teurasajankohtaa 40 %:tiin. Tämän ruokintalinjan tavoitteena on, että teuraskypsyys saavutettaisiin myöhemmin, rodusta riippuen kk iässä. Sonnien kasvua on seurattu kuukausittaisilla punnituksilla. Lopputuloksissa lasketaan myös eri vaihtoehtojen taloudelliset erot (Pesonen 2012).

30 Väki- ja karkearehujaksotus voi vähentää rasvaisuutta Lypsyrotuisten sonnien kasvun jaksottaminen ei lisännyt rehunkulutusta, mutta vähensi rasvoittumista. Jaksottaminen vaikutti negatiivisesti lihan laatuun heikentäen lihan mureutta. Korvaavan ja taantuvan kasvun vaikutukset olivat hyvin samanlaiset. Voimakkaan tasaisesti ruokitut sonnit kasvoivat nopeasti, olivat lihakkaampia, mutta myös rasvaisempia. Pidentynyt kasvatusaika lisäsi kustannuksia. Laidun ja niittoruoho kesäaikana ovat halpoja rehuja. Ruokinnan säätely onnistuisi hyvin seosrehuruokinnassa (Manni 1999). Pihvirotuisten eläinten ruokinnan väkija karkearehujen jaksottamisesta Suomen olosuhteissa ja suomalaisilla rehuilla ei ole ruokintakokeita RUHON OMINAISUUDET JA LUOKITUS Ruhon ominaisuudet vaikuttavat suuresti teurasruhon arvoon. Rodut, joilla on suuri punaisen lihan määrä ruhon painosta, tuottavat syöntilaadultaan (marmorointiasteeltaan) heikkolaatuisinta lihaa. Marmorointiaste kuvaa yleisesti lihan syöntilaatua ja rodut, joilla on hyvä marmorointiaste, eivät välttämättä tuota eniten punaista lihaa ruhossa. Suuri ruhon ulkoisen rasvan määrä heikentää myyntiarvoa. Rotujen väliset erot on tärkeä hyödyntää loppukasvatuksessa, jotta saadaan markkinoille mahdollisimman hyvä teurasruho ja hyvän syöntilaadun omaava pihviliha. (Greiner 2009). Ruhon arvoon vaikuttavat lihakkuus (punaisen lihan määrä), rasvan määrä sekä luiden osuus ruhosta. Eläimen perimällä on suuri merkitys lihaksikkuuteen ja lihaksikkuus on hyvin periytyvä ominaisuus. Myös sukupuolella on suuri merkitys ruhon koostumukseen ja kasvurytmiin (Field 2007). Samanrotuisten hiehojen rasvakudoksen kasvu alkaa nopeammin ja varhaisemmin kuin sonnien. Härät ovat yleensä sonnien ja hiehojen välimuotoja kasvu-, lihakkuus- ja rasvoittumisominaisuuksiltaan (taulukko 12). Hiehojen rasvapitoisuus yleensä lisääntyy sukukypsyysiän jälkeen. Rotujen välillä on suuria vaihteluja. Brittiroduilla ei ole taloudellisesti järkevää kasvattaa eläimiä korkeilla päiväkasvuilla ja suurienergisellä dieetillä korkeisiin (yli 360 kg) teuraspainoihin. Nopea kasvatus ja voimakas ruokinta brittiroduilla aiheuttavat eläinten rasvoittumista liian varhain. Mannermaisilla roduilla eläimet voidaan yleensä kasvattaa rasvoittumatta korkeisiin teuraspainoihin voimakkaallakin ruokinnalla (taulukko 13, Pesonen 2011). TAULUKKO 12. Teurasominaisuuksien vaihtelu roduittain (Dufey ym. 2002, Wheeler ym. 2005, Bartoň ym. 2006, Bonesmo ym. 2010). Teuras- % Rotu Angus Blonde Charolais Hereford Limousin Simmental Karkearehuvaltainen ruokinta Sonni , ,5 58 Härkä Väkirehuvaltainen ruokinta Härkä 61,1 61,3 60,5 61,8 60,8

31 30 Luokittuminen (EUROP) Karkearehuvaltainen ruokinta (teuraspaino kg) Sonni ,5 10 Rasva-luokka (1-5 SEUROP) Karkearehuvaltainen ruokinta (teuraspaino kg) Sonni 2,58 2,27 2,50 2,22 Härkä 4,8 3,0 3,1 3,1 3,1 Sisäelin rasva- % Väkirehuvaltainen ruokinta (teuraspaino 363 kg) Härkä 2,39 2,07 2,11 2,24 2,24 Luiden osuus- % Väkirehuvaltainen ruokinta (teuraspaino 363 kg) Härkä 13,7 14,6 14,2 14,0 14,5 Ka. teurasikä, kk Karkearehuvaltainen ruokinta (teuraspaino kg) Sonni 13,6 16,75 14,1 17,35 18,70 TAULUKKO 13. Rotu ja teuraskasvatus (Coleman ym. 1993, Dufey ym. 2002, Bartoň ym. 2006, Bonesmo ym. 2010, Phillips 2010). Rotu Angus Blonde Charolais Hereford Limousin Simmental d Aquiutaine Syöntikyky/kapasiteetti (+) Aikuiskoko +(+) (+) +++ Kasvunopeus Rehujen käyttökyky, (+) alhainen väkirehupitoisuus Rehujen käyttökyky, (+) (+) korkea väkirehupitoisuus Kasvurytmi Teurasominaisuudet, ruhon lihakkuus +++ = suuri, nopea, ++ = keskinkertainen, + = pieni, hidas. Ruhon laatu ja käyttöarvon määrittely tapahtuu EU:n alueella ja myös Suomessa lakisääteisellä EUROP -laatuluokituksella. Laatuluokituksella määritetään ruhon lihaksikkuus ja rasvaisuus silmämääräisesti ruhon muodon perusteella. Lihakkuudessa huomiota kiinnitetään erityisesti paisteihin, selkään ja lapoihin. Perusluokkia lihakkuuden arvioinnissa on käytössä viisi (EUROP), josta kaikki luokat on jaettu vielä + ja arvoihin (taulukko 14 ). Ruhon rasvaisuuden määrittämisessä huomioidaan rasvakerroksen paksuus ruhon selkäpuolella. Rasvaisuusluokkia on käytössä viisi ja ne ilmoitetaan numeroilla 1 5 (taulukko 15). Ruhojen laatuluokituksen

32 31 kehittämisestä ja valvonnasta sekä luokittajien koulutuksesta vastaa Lihateollisuuden Tutkimuskeskus (LTK 2010). Suomessa lihan syöntilaadusta ei makseta. TAULUKKO 14. EUROP-luokitus Lihakkuus S E+, E, E- U+, U, U- R+, R, R- O+, O, O- P+, P, P- Ylivertaisen lihaksikas. Ruhon muodot kaikilta osiltaan äärimmäisen pyöreät. Paisteissa on erittäin paljon ulospäin kaareva kaksoislihaksisto Erinomainen. Ruhon muodot kauttaaltaan pyöreät tai erittäin pyöreät. Lihakset poikkeuksellisen hyvin kehittyneet Erittäin hyvä. Ruhon muodot kauttaaltaan pyöreät. Lihakset erittäin hyvin kehittyneet Hyvä. Ruhon muodot suorat tai lievästi pyöreät. Lihakset hyvin kehittyneet Kohtalainen. Ruhon muodot suorat tai sisäänpäin kaarevat. Lihakset keskinkertaisesti kehittyneet Heikko. Ruhon muodot sisäänpäinkaarevat. Lihakset heikosti kehittyneet Rasvaisuus 1 Rasvaton. Rasvaton tai hyvin ohutrasvainen ruho 2 Ohutrasvainen. Ruho ohuen, läpikuultavan rasvakerroksen peittämä 3 Keskirasvainen. Rasvakerros peittää punaisen lihan lähes kokonaan lukuun ottamatta paisteja ja lapoja 4 Rasvainen. Rasvakerros peittää punaisen lihan kokonaan lukuun ottamatta paisteja ja lapoja, jotka ovat kokonaan näkyvissä 5 Erittäin rasvainen. Koko ruho rasvakerroksen peittämä Loppukasvatuksen ja lihamarkkinoiden kannalta paras tulos saavutetaan, jos eläimet pystytään kasvattamaan teuraaksi roduittain, jolloin ruokinta optimoidaan jokaisen rodun kannalta parhaalla mahdollisella tavalla. Näin pystytään myös optimoimaan jokaisen rodun perinnöllinen kasvutaipumus ja saavuttamaan roduittain paras teurasruho. Lihamarkkinoiden haasteena on hyödyntää jokaisen pihviruhon paras mahdollinen arvo pihvilihamarkkinoilla. Esimerkiksi brittirotuja ei ole jalostettu tuottamaan erittäin lihaksikkaita (E- ja U-luokan) ruhoja, vaan niiden lihakkuusluokitus sijoittuu yleensä R luokkaan. Pihvilihan tarjonnan kannalta lihamarkkinoiden tulisi tavoitella mahdollisimman hyvä hinta myös näin luokittuville ruhoille, kun eläimet kasvatetaan tehokkaasti perimän mukaiseen optimiteuraspainoon ELÄINTEN KOKOLUOKAT JA TEURASKYPSYYS Kokoluokka-arviointi Eri rotujen välillä ja rotujen sisällä on suuria eroja eläimen aikuiskoossa. Pienirunkoiset eläimet saavuttavat yleensä sukukypsyyden varhain ja niiden teuraskypsyys saavutetaan melko alhaisissa teuraspainoissa. Suurirunkoiset eläimet saavuttavat sukukypsyyden ja teuraskypsyyden

33 32 myöhemmin kuin pienirunkoisten. Suurirunkoisia eläimiä voidaan yleensä kasvattaa huomattavasti korkeampaan teuraspainoon rasvoittumatta. Yleensä suurikokoisilla eläimillä kasvunopeus on parempi kuin pienikokoisilla, mutta samassa kokoluokassakin olevien eläinten välillä saattaa olla suuria eroja kasvunopeudessa. Lihaksikkuus ei ole kiinni kokoluokasta. Pienirunkoiset eläimet voivat olla hyvin lihaksikkaita samoin kuin suurirunkoiset voivat olla heikohkoja lihaksikkuudeltaan (taulukko 15) (Boggs 1993). Rungon kokoluokka-arviointi on objektiivinen, numeerinen arvio eläimen rungon koosta, joka kuvaa eläimen kasvutaipumuksia ja eläimen potentiaalista aikuiskokoa. Runkokoko-arvot vaihtelevat yleensä 2 9 välillä. Runkokokoasteikkoa voidaan käyttää, kun arvioidaan eläimen aikuiskokoa, potentiaalista teuraskokoa ja -arvoa, naudan kasvua ja eläimen ravintovaatimuksia Optimaalinen kokoluokka riippuu käytettävissä olevista rehuvaroista, jalostustavoitteista ja lihamarkkinoiden vaatimuksista ja -tavoitteista (Dhuyvette 1995). Pohjois-Amerikassa kehitetyt kokoluokka-asteikot soveltuvat valtaosalle liharoduista ja niitä pidetään yleensä kansainvälisinä mittareina (McKienan 1998). Eläimet luokitellaan rungon koon perusteella luokkiin Yleissääntönä voidaan sanoa, että pienirunkoisia eläimiä ovat kokoluokan 1-4 eläimet, keskirunkoisia kokoluokan 5-6 eläimet ja suurirunkoisia kokoluokan 7-9 eläimet. TAULUKKO 15 Teuraskypsyys-tyyppi, kokoluokka-asteikko (MCKIERNAN 1998). Teurakypsyysluokka Varhainen teuraskypsyys, pieni koko (kokoluokka l ja 2): Yleisesti lyhyt runko joka suhteessa. Lyhyet jalat ja lyhty runko. Yleensä selkeä suuntaus varhaiseen rasvoittumiseen. Nopea kasvupotentiaali puuttuu. Voi olla lihaksikas. Saavuttaa yleensä teuraskypsyyden varhain, i.e kg teuraspaino ja 9 12 mm selkärasvan paksuus (P8 kohta). Keskinkertainen teuraskypsyys, keskikoko (kokoluokat 3, 4, 5): Keskinkertainen kasvupotentiaali, joka nousee hyvään kasvupotentiaaliin kokoluokassa 5. Yleensä hyvä runkopituus ja erityisesti brittiroduilla voi olla hyvä lihaksikkuus. Yleensä saavuttaa teurasmarkkinoiden tavoitteet teuraspainossa kg ja 9 12 mm selkärasvan paksuus (P8 kohta). Kokoluokka-asteikko

34 33 Myöhäinen teuraskypsyys, suuri runkoko (kokoluokat 6, 7, 8): Suurirunkoisia eläimiä, joilla suuri kasvukyky ja vähän rasvaa. Eksoottisilla roduilla tässä koko luokassa on yleensä heikko lihaksikkuus. Saavuttavat teurasmarkkinoiden tavoitteet myöhään, teuraspainossa kg ja 9 12 mm selkärasvan paksuus (P8). Soveltuvat pitkään loppukasvatukseen, jos kestävät rakenteen puolesta, lihaksikkuus on hyvä ja eläimellä on marmoroitumispotentiaalia. Hyvin myöhäinen teuraskypsyys, erittäin suuri koko (kokoluokat 9, 10, 11): Erittäin suuria eläimiä, joilla valtava kasvupotentiaali ja yleensä hyvin vähärasvaisia. On epävarmaa, että saavuttavatko tämän kokoluokan eläimet koskaan riittävästi rasvaa teurasmarkkinoiden tavoitteiden mukaisesti. Lihanaudan koon, iän, kasvun ja ulkoisen rasvan määrän perusteella arvioidaan eläimen teuraskypsyyttä. Eläimet kasvavat nopeimmin siihen pisteeseen saakka, jolloin fyysinen kypsyys saavutetaan ja rasvoittuminen alkaa. Pienikokoiset eläimet saavuttavat tämän pisteen nuorempana ja kevyemmässä painossa kuin suuret eläimet. Pienirunkoiset eläimet hidastavat kasvua ja alkavat rasvoittua ja vastaavasti suurirunkoiset eläimet jatkavat kasvua rasvoittumatta (Kuva 6.). Eläintyyppiä vaihtaen tai hyväksikäyttäen voi vaikuttaa lihamarkkinoilta saatavaan tuloon. Esimerkiksi käyttämällä suurirunkoista sonnia varhain teuraskypsyyden saavuttavalle lehmälle saadaan nostettua jälkeläisen teurasarvoa vähärasvaisuutta suosivilla teurasmarkkinoilla. (McKiernan 1998) KUVIO 6. Kasvukäyrä eri kokoluokan eläimillä. Suom. weight = paino, physiological maturity = fyysinen kypsyys, maturity weight = teuraskypsyyspaino, age = ikä, large frame = suuri runko, small frame = pieni runko (McKiernan 1998).

35 34 Koolla on suuri taloudellinen merkitys teuraskypsyyden mittarina teuraspainoon. Esimerkiksi Australian lihamarkkinoille vaadittavien eläinten koko on melko pieni, koska markkinat haluavat melko alhaisia teuraspainoja ( kg). Tosin teuraspainotavoitteet ovat noususuuntaisia. Japanin vientimarkkinoille halutaan suurempia ruhoja, jopa 400 kg painoon saakka, ja näiden eläinten kokotavoite on luonnollisesti suurempi (taulukko 16). (McKiernan 2005). TAULUKKO 16. Kokoluokat härille eri lihamarkkinoille Australiassa. (McKiernan 2005). Markkinat Kotimarkkinat (Australia) Vientimarkkinat Esim. Japani, lyhyt loppukasvatus Vientimarkkinat Japani, pitkä loppukasvatus Loppukasvatusaika päivinä Optimaalinen kokoluokka Lihaksikkuus Lihateollisuus ja lihamarkkinat tavoittelevat yhä parempia eläimiä toivotun / optimaalisen teurasruhon saavuttamiseksi. Tähän päästään vain hakemalla jalostuksellisesti oikeita eläimiä tuotantoon. Jalostuksessa pitäisi painottaa eläinten teurasominaisuuksia yhä enemmän jokaisen rodun sisällä, jotta optimaalinen teurasruho saavutetaan (Bertrand ym. 2001). Lihaksikkuus tai punaisen lihan määrä liharotuisessa eläimessä kuvaa elävän eläimen ja teurastuksen jälkeen ruhon arvoa. Lihaksikkuuden kasvu eläimessä parantaa teurassaantoa ja siten nostaa ruhon arvoa. Naudanlihantuotannossa lihaksikkuuden arviointi elävältä eläimeltä on tärkeää kannattavuuden parantamiseksi. Lihaksikkuuden oikea arviointi vaikuttaa varsinkin siitossonnien valinnan kautta syntyvien vasikoiden lihantuotantoon. Lihaksikkuuden arviointiin voidaan käyttää esimerkiksi lihaksikkuus-asteikkoa (taulukko 17,18 ). Asteikolla kuvataan eläimen lihasten muotoja pois lukien rasvan määrä. Lihaksikkuus on joko lihasten pyöreyttä tai kuperuutta suhteessa runkokokoon rasvan määrä huomioiden. (McKiernan 2007).

36 35 TAULUKKO 17. Lihaksikkuusasteikko (McKiernan 2007). A. Erittäin hyvä lihaksikkuus 1 Erittäin paksu lihaksikkuus polvien alueelta 2 Lihasten väliset rajapinnat erottuvat selvästi 3 Sivulta katsottuna takaneljännekset pyöristyvät kuten omenat 4 Perhosmainen selkälinja fileet selkälinjassa ovat korkeammalla kuin selkäranka Eläin leveämpi takapolven kohdalta verrattuna selkälinjaa n B. Hyvä lihaksikkuus 1 Paksu lihaksikkuus reisien alueella 2 Polvien alueen pyöreys nähtävissä takaa katsottaessa 3 Jonkin verran kaarevuutta takaneljänneksessä sivulta katsottaessa 4 Tasainen ja leveä selkälinja Lihakset samassa linjassa selkärangan kanssa

37 36 C. Keskinkertainen lihaksikkuus 1 Tasainen lihaslinja reisien alueelta takaa katsottuna 2 Tasainen, mieluummin kulmikas selkälinja Huomioi linjojen tasaisuus ja kulmikku us D. Kohtalainen lihaksikkuus Tasainen tai kupera linja reidestä alaspäin Ohut polvien alue Terävä ja kulmikas selkälinja, paitsi silloin kuin hyvin lihava TAULUKKO 18. LIHAKSIKKUUS HÄRÄT, HIEHOT JA LEHMÄT RODUITTAIN (McKiernan, 2007) Täysikasvuiset sonnit A. Erittäin lihaksikas Härät / vuosikkaat sonnit Hiehot Lehmät Mannermaiset rodut Yksittäiset eläimet (poikkeusyksilöt) brittiroduista B. Lihaksikas Mannermaiset rodut Yksittäiset (poikkeusyksilöt) brittiroduista Poikkeusyksilöt, mannermaiset rodut Poikkeusyksilöt, mannermaiset rodut

Simmental rotutavoitteita ja -ominaisuuksia. Katri Strohecker Finn Beef Ay

Simmental rotutavoitteita ja -ominaisuuksia. Katri Strohecker Finn Beef Ay Simmental rotutavoitteita ja -ominaisuuksia Katri Strohecker Finn Beef Ay Simmental Nuori liharotu Suomessa; ensimmäiset tuotu 1990 Alkuperä Sveitsissä; Simme-joen laakso Simmentaleja n. 40-60 miljoonaa

Lisätiedot

Rotukarjahankkeen ruokintakoe. Loppuseminaari Loimaa 16.8.2013 Maiju Pesonen

Rotukarjahankkeen ruokintakoe. Loppuseminaari Loimaa 16.8.2013 Maiju Pesonen Rotukarjahankkeen ruokintakoe Loppuseminaari Loimaa 16.8.2013 Maiju Pesonen Esityksen sisältö Ruokintakoe Ø Tausta ja miksi Ø Materiaalit Ø Menetelmät Ø Tuloksia Ø Mahdollisuuksia ja päätelmiä Kuva: Johanna

Lisätiedot

Limousin. Rotupäivä Ylivieska 6.3.2012 Maiju Pesonen

Limousin. Rotupäivä Ylivieska 6.3.2012 Maiju Pesonen Limousin Rotupäivä Ylivieska 6.3.2012 Maiju Pesonen Esityksen kulku Kasvun vaiheet Vasikka emon alla: Ravinnontarve, edut ja haasteet Syöntikyky Energiaa ja valkuaista kasvuun Sonnit Hiehot Tavoitteita

Lisätiedot

Ruokintakoe 2012-2013

Ruokintakoe 2012-2013 Ruokintakoe 2012-2013 Maiju Pesonen, Johanna Jahkola Rotukarjan hyvinvoinnin ja taloudellisten toimintaedellytysten kehittäminen -hanke Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma SISÄLLYSLUETTELO Tiivistelmä...

Lisätiedot

LIHAKARJAN RUOKINTAOPAS

LIHAKARJAN RUOKINTAOPAS V a s i k a s t a p i h v i k s i LIHAKARJAN RUOKINTAOPAS TEHOKKAAT REHUT, TERVEET ELÄIMET. Rehuraisio Tehokas ruokinta parantaa kannattavuutta Tehokas ruokinta lyhentää lihanaudan kasvatusaikaa ja eläimet

Lisätiedot

Tarvitseeko sonni lisävalkuaista?

Tarvitseeko sonni lisävalkuaista? Liite 13.6.2005 62. vuosikerta Numero 2 Sivu 11 Tarvitseeko sonni lisävalkuaista? Arto Huuskonen, MTT Yli puolen vuoden ikäisille lihasonneille annettu valkuaislisä on tarpeeton, jos karkearehuna käytetään

Lisätiedot

LIHAROTUISTEN NAUTOJEN ELÄINAINEKSEN PARANTAMINEN

LIHAROTUISTEN NAUTOJEN ELÄINAINEKSEN PARANTAMINEN LIHAROTUISTEN NAUTOJEN ELÄINAINEKSEN PARANTAMINEN Ammattikorkeakoulun opinnäytetyö Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelma Mustiala, kevät 2015 Henrika Taimiaho TIIVISTELMÄ MUSTIALA Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelma

Lisätiedot

Rehunhyötysuhde - kuka onkaan tehokas?

Rehunhyötysuhde - kuka onkaan tehokas? Rehunhyötysuhde - kuka onkaan tehokas? InnoNauta Tiedotus-hankeen tulosseminaari Oulu 24.2.2011 Maiju Pesonen Sisältöä: Residuaalinen syönti (RFI) Määritelmän muodostuminen Perimä Kasvavat Emolehmät Mahdollisuuksia

Lisätiedot

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia 22.8.2012 Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Maatilojen Kehitysnäkymät 2020 Pirkanmaan lähiruoka Maatilojen kehitysnäkymät 2020 tutkimuksen

Lisätiedot

Rotuerot kasvu- ja teurasominaisuuksissa - teurasaineistojen kertomaa

Rotuerot kasvu- ja teurasominaisuuksissa - teurasaineistojen kertomaa Rotuerot kasvu- ja teurasominaisuuksissa - teurasaineistojen kertomaa Innolla mukaan Loppukasvatustilojen koulutuspäivä Ylivieska 24.11.2011 Kuopio 14.12.2011 Arto Huuskonen MTT/Kotieläintuotannon tutkimus

Lisätiedot

Kolmiroturisteytysten kasvu- ja teurasominaisuudet suomalaisessa teurasaineistossa

Kolmiroturisteytysten kasvu- ja teurasominaisuudet suomalaisessa teurasaineistossa Kolmiroturisteytysten kasvu- ja teurasominaisuudet suomalaisessa teurasaineistossa Maiju Pesonen 1), Arto Huuskonen 1) ja Maarit Hyrkäs 2) 1) Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, Kotieläintuotannon

Lisätiedot

Säilörehusta tehoja naudanlihantuotantoon

Säilörehusta tehoja naudanlihantuotantoon Säilörehusta tehoja naudanlihantuotantoon Hämäläinen lihanauta ja lammas 10.04.2013, Mustiala Katariina Manni, Koulutusvastaava, lehtori Säilörehu osa naudanlihantuotannon kannattavuutta Ruokinnallinen

Lisätiedot

Lihamarkkinakatsaus eli Nurmesta Lihaksi

Lihamarkkinakatsaus eli Nurmesta Lihaksi Lihamarkkinakatsaus eli Nurmesta Lihaksi Pohjois-Suomen Nurmipäivät 9.1.2015 Sinikka Hassinen AtriaNauta 2015-01-15 1 Sialla haasteita Nauta pitänyt pintansa Kana kirinyt naudan ohi - 2 - Naudanlihan tuotanto

Lisätiedot

Angus. Esityksen kulku 27.2.2012. Angus rotupäivä Kuopio 24.2.2012 Maiju Pesonen

Angus. Esityksen kulku 27.2.2012. Angus rotupäivä Kuopio 24.2.2012 Maiju Pesonen Angus Angus rotupäivä Kuopio 24.2.2012 Maiju Pesonen Esityksen kulku Miksi angus on suosittu? Rodun ominaisuuksia Jalostustavoitteita Haasteita Entä miellä Suomessa? 1 Angus on käytetyin liharotu Pohjois-

Lisätiedot

HIEHON KASVATUS JUOTOLTAVIEROITUKSELTA POIKIMISEEN - ruokinta, hoito, kasvun seuranta ja valmentautuminen lehmäksi

HIEHON KASVATUS JUOTOLTAVIEROITUKSELTA POIKIMISEEN - ruokinta, hoito, kasvun seuranta ja valmentautuminen lehmäksi HIEHON KASVATUS JUOTOLTAVIEROITUKSELTA POIKIMISEEN - ruokinta, hoito, kasvun seuranta ja valmentautuminen lehmäksi Vasikka alle 3 kk Kolmena ensimmäisenä kuukautena lehmävasikkaa voidaan ruokkia täysin

Lisätiedot

Liharotutuonnit 2016. Hereford Venture 70X Heart-Index 273U ET

Liharotutuonnit 2016. Hereford Venture 70X Heart-Index 273U ET Liharotutuonnit 2016 Hereford Venture 70X Heart-Index 273U ET Venture 70X Heart-Index on nuori sonni, joka edustaa pitkälti amerikkalaisia sukulinjoja. Se on homotsygoottinupo, eli se ei toisin sanoen

Lisätiedot

Sampo Tupila. Liharotuisten nautojen loppukasvatusvaihtoehdot

Sampo Tupila. Liharotuisten nautojen loppukasvatusvaihtoehdot Sampo Tupila Liharotuisten nautojen loppukasvatusvaihtoehdot Opinnäytetyö Syksy 2010 Maa- ja metsätalouden yksikkö Ilmajoki Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelma Tuotantotalous 2 SEINÄJOEN AMMATTIKORKEAKOULU

Lisätiedot

Kesän 2012 säilörehunlaatu Artturitulosten pohjalta

Kesän 2012 säilörehunlaatu Artturitulosten pohjalta Kesän 2012 säilörehunlaatu Artturitulosten pohjalta Pekka Petäjäsuvanto, tuotantoasiantuntija, Osuuskunta Pohjolan Maito POHJOIS-SUOMEN NURMITOIMIKUNNAN TALVISEMINAARI 2013 Syötekeskus 2013 Jatkuva kehittäminen

Lisätiedot

MaitoManagement 2020

MaitoManagement 2020 MaitoManagement 2020 Hiehoprosessin tehostaminen Tavoitteena on tuottaa maitoa taloudellisesti ja tehokkaasti tilakokonaisuus huomioiden. Maidontuotannon tehokkuutta seurataan mm. seuraavilla mittareilla:

Lisätiedot

Atria Suomen keskeisimmät yhtiöt

Atria Suomen keskeisimmät yhtiöt Atrian kuulumisia Atria Suomen keskeisimmät yhtiöt Atria Suomi Oy Kehittää, tuottaa ja markkinoi suomalaisia tuoreruoka-alan tuotteita ja niihin liittyviä palveluja. Liikevaihdolla mitaten Suomen suurin

Lisätiedot

Vasikoiden väkirehuruokinta

Vasikoiden väkirehuruokinta Vasikoiden väkirehuruokinta Arto Huuskonen MTT, Kotieläintuotannon tutkimus, Ruukki Kestävä karjatalous -hanke. Loppuseminaari 16.12.2014. Hotelli IsoValkeinen, Kuopio. 12.12.2014 Tässä esityksessä Kesto-hankkeen

Lisätiedot

MTT- Rehuntuotantoseminaari Nitek Nivala. 20.03.2013 Eero Isomaa,MTK Johtokunta

MTT- Rehuntuotantoseminaari Nitek Nivala. 20.03.2013 Eero Isomaa,MTK Johtokunta MTT- Rehuntuotantoseminaari Nitek Nivala 20.03.2013 Eero Isomaa,MTK Johtokunta Aiheena mm. 1. Cap 2020 Mitä hyvää Mitä huonoa Mitä euroina 2. Katsaus markkinoihin Euroopassa Suomessa CAP 2020 ja muu EU-politiikka

Lisätiedot

Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora. Henrik Karlsson

Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora. Henrik Karlsson Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora Henrik Karlsson Ariterm Group Ariterm on suomalais-ruotsalainen lämmitysalan yritys jolla on tuotantoa Saarijärvellä Suomessa ja Kalmarissa Ruotsissa. Aritermin

Lisätiedot

Lihakarjan jalostusta mualimalla. Katri Strohecker Finn Beef Ay

Lihakarjan jalostusta mualimalla. Katri Strohecker Finn Beef Ay Lihakarjan jalostusta mualimalla Katri Strohecker Finn Beef Ay Jalostajan tavoite! Jalostajan tärkein tavoite on parantaa eläinaineksen geneettistä (perinnöllistä) tasoa siten, että koko naudanlihatuotantosektori

Lisätiedot

Liharoturisteytykset lypsykarjatilalla

Liharoturisteytykset lypsykarjatilalla Liharoturisteytykset lypsykarjatilalla Maitoseminaari KoneAgriassa 11.10.2013, Jyväskylä Arto Huuskonen MTT/Kotieläintuotannon tutkimus 14.10.201 MAILI -hanke (Kilpailukykyä ja ympäristötehokkuutta pohjoissavolaisille

Lisätiedot

Proteiiniomavaraisuus miten määritellään ja missä mennään? Jarkko Niemi Luke / Talous ja yhteiskunta Scenoprot-hankkeen proteiiniaamu 24.8.

Proteiiniomavaraisuus miten määritellään ja missä mennään? Jarkko Niemi Luke / Talous ja yhteiskunta Scenoprot-hankkeen proteiiniaamu 24.8. Proteiiniomavaraisuus miten määritellään ja missä mennään? Jarkko Niemi Luke / Talous ja yhteiskunta Scenoprot-hankkeen proteiiniaamu 24.8.2016 Novel protein sources for food security (ScenoProt) Taustaa

Lisätiedot

VÄESTÖKATSAUS syyskuu 2016

VÄESTÖKATSAUS syyskuu 2016 VÄESTÖKATSAUS syyskuu 2016 Ennakkoväkiluku 173 922 Muutos 9 kk -788 Hämeen parasta kehittämistä! Henkilöä Kanta-Hämeen ennakkoväkiluku syyskuun lopussa oli 173 922. Yhdeksän kuukauden aikana eli vuoden

Lisätiedot

VILJAMARKKINATILANNE. Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016

VILJAMARKKINATILANNE. Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016 VILJAMARKKINATILANNE Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016 VILJAKAUPPA HANKKIJA OY:SSÄ Syksyn 2015 sato oli pienempi kuin edellisenä vuotena Sadon alhainen valkuainen selkein laatua heikentävä

Lisätiedot

Aberdeen Angus. Texas Mount K002 TUONTISONNIESITTELYT

Aberdeen Angus. Texas Mount K002 TUONTISONNIESITTELYT Aberdeen Angus Texas Mount K002 Texas Mount on mielenkiintoinen australialainen huippusonni, jonka suku on täynnä meille osittain uusia kärkinimiä USAsta. Sonnin arvostelut ovat Australiassa erinomaiset:

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus toukokuu 2015. 13.5.2015, Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus toukokuu 2015. 13.5.2015, Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus toukokuu 2015 13.5.2015, Lasse Krogell Yritysrakenne 2007-2013 TOL 181 Painaminen ja siihen liittyvät palvelut Lähde: Tilastokeskus Yrityksiä Henkilöstö Liikevaihto

Lisätiedot

VÄESTÖKATSAUS elokuu 2016

VÄESTÖKATSAUS elokuu 2016 VÄESTÖKATSAUS elokuu 2016 Ennakkoväkiluku 174 113 Muutos 8 kk -597 Hämeen parasta kehittämistä! Henkilöä Kanta-Hämeen ennakkoväkiluku elokuun lopussa oli 174 113. Kahdeksan kuukauden aikana eli vuoden

Lisätiedot

Varsinais-Suomen luomu ja maakuntien välistä vertailua

Varsinais-Suomen luomu ja maakuntien välistä vertailua Varsinais-Suomen luomu ja maakuntien välistä vertailua Piikkiö 28.11.2016 Ympäristöagrologi Erkki Aro Maatalous- ja puutarhayritysten lukumäärä maakunnittain vuonna 2015, kpl %, Luke Lappi; 1404; 3 % Päijät-Häme;

Lisätiedot

Kotieläintuotanto 2020 -rakennemuutos jatkuu. Jyrki Niemi Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT e-mail: jyrki.niemi@mtt.

Kotieläintuotanto 2020 -rakennemuutos jatkuu. Jyrki Niemi Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT e-mail: jyrki.niemi@mtt. Kotieläintuotanto 2020 -rakennemuutos jatkuu Jyrki Niemi Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT e-mail: jyrki.niemi@mtt.fi Mitä suomalaisessa kotieläintaloudessa on oikein tapahtunut viime vuosina

Lisätiedot

Vahva korkeasuhdanne jatkui puumarkkinoilla. miljoonaa kuutiometriä yksityismetsistä

Vahva korkeasuhdanne jatkui puumarkkinoilla. miljoonaa kuutiometriä yksityismetsistä Puun ostot ja hinnat joulukuu 2000 Toimittaja: Martti Aarne 19.1.2001 561 Yksityismetsien puukaupassa 12 prosentin kasvu Vahva korkeasuhdanne jatkui puumarkkinoilla vuonna 2000. Metsäteollisuuden puun

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2016 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2012-2016(1-9) 6 Mrd. e 5 4 3 2 1 0-1 2013 2014 2015 2016 Kauppatase Vienti Tuonti 30.11.2016 2 SUOMEN JA SUOMEN

Lisätiedot

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg TEM-alueosasto 2013 Maakuntien suhdannekehitys 2011 2013 - yhteenveto, elokuu 2013 Ilkka Mella Matti Sahlberg TALOUDEN TAANTUMA KOETTELEE KAIKKIA ALUEITA Vuoden 2008 aikana puhjenneen maailmanlaajuisen

Lisätiedot

VILJAMARKKINAT. Tilannekatsaus Maaliskuussa 2011

VILJAMARKKINAT. Tilannekatsaus Maaliskuussa 2011 VILJAMARKKINAT Tilannekatsaus Maaliskuussa 2011 Viljan hintoihin vaikuttavat tekijät Tarjonta ja kysyntä tuotannon ja kulutuksen tasapaino Varastotilanne Valuuttakurssit rahan saanti (luotto, korot) Kuljetuskustannukset

Lisätiedot

Eläinten hyvinvointikorvaus

Eläinten hyvinvointikorvaus Eläinten hyvinvointikorvaus 2017 19.1.2017 1 Ei perusehtoja tai lisäehtoja, toimenpiteet samanarvoisia 1-vuotinen sitoumus Noudatettava kaikissa rakennuksissa (myös eri tiloilla) Korvaus maksetaan eläinryhmäkohtaisesti

Lisätiedot

Vasikoiden ruokinnan optimointi - tuloksia KESTO-hankkeen tutkimuksista

Vasikoiden ruokinnan optimointi - tuloksia KESTO-hankkeen tutkimuksista Vasikoiden ruokinnan optimointi - tuloksia KESTO-hankkeen tutkimuksista Arto Huuskonen MTT, Kotieläintuotannon tutkimus, Ruukki ProAgria Maito -valmennus. Nuorkarja eturiviin! 5.9.2014 02.09.2014 Tässä

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Liharotuisten risteytysnautojen kasvu- ja teurasominaisuudet suomalaisessa teurasaineistossa

Liharotuisten risteytysnautojen kasvu- ja teurasominaisuudet suomalaisessa teurasaineistossa Liharotuisten risteytysnautojen kasvu- ja teurasominaisuudet suomalaisessa teurasaineistossa Maiju Pesonen 1), Arto Huuskonen 1) ja Maarit Hyrkäs 2) 1) Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, Kotieläintuotannon

Lisätiedot

Työttömät* koulutusasteen mukaan ELY-keskuksittain

Työttömät* koulutusasteen mukaan ELY-keskuksittain Työttömät* koulutusasteen mukaan ELY-keskuksittain 2/12 215/12 Ekonomisti Heikki Taulu 45 4 35 25 Työttömien määrän suhteelliset muutokset koulutustason mukaan, koko maa Tutkijakoulutus 15 5 2/12 3/12

Lisätiedot

Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta

Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta Pekka Petäjäsuvanto, tuotantoasiantuntija, Osuuskunta Pohjolan Maito POHJOIS-SUOMEN NURMITOIMIKUNNAN TALVISEMINAARI 2015 Syötekeskus 2015 Mietteitä

Lisätiedot

Miten maatalouden rakennekehitys jatkuu Pohjois-Suomessa? Anne Kallinen KANTAR TNS / Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Miten maatalouden rakennekehitys jatkuu Pohjois-Suomessa? Anne Kallinen KANTAR TNS / Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Miten maatalouden rakennekehitys jatkuu Pohjois-Suomessa? Anne Kallinen KANTAR TNS / Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Nykytilanteesta tulevaisuuteen: Maatilojen Kehitysnäkymät vuoteen 2022 Suomen Gallup

Lisätiedot

Tiedosta Taitoon Naudanlihantuotannon tuet. Ehdot lyhyesti ja tukisummat

Tiedosta Taitoon Naudanlihantuotannon tuet. Ehdot lyhyesti ja tukisummat Tiedosta Taitoon Visioita naudanlihantuotantoon 28.4.2011 Naudanlihantuotannon tuet C-tukialueilla Ehdot lyhyesti ja tukisummat EU:n nautaeläinpalkkio Tukea haetaan osallistumisilmoituslomakkeella lnro

Lisätiedot

Puukauppa, toukokuu 2008

Puukauppa, toukokuu 2008 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Puukauppa, toukokuu 2008 23/2008 13.6.2008 Mika Mustonen Puukauppa piristyi toukokuussa Puukauppa piristyi hieman toukokuussa,

Lisätiedot

2.10.2014. Business metsässä Hämeenlinnan Verkatehdas 02.10.2014 Sahateollisuuden kehitysnäkymät Kai Merivuori, Suomen Sahat ry

2.10.2014. Business metsässä Hämeenlinnan Verkatehdas 02.10.2014 Sahateollisuuden kehitysnäkymät Kai Merivuori, Suomen Sahat ry 2.10.2014 Business metsässä Hämeenlinnan Verkatehdas 02.10.2014 Sahateollisuuden kehitysnäkymät Kai Merivuori, Suomen Sahat ry Kaikki asiakkaastasi! Sen lisäksi, että sahat tuottavat trendikästä tuotetta,

Lisätiedot

Visioita naudanlihantuotantoon Ylämaankarja Esko Rissanen Joensuu Sisältö. Highland Cattle (HC) eli Ylämaankarja

Visioita naudanlihantuotantoon Ylämaankarja Esko Rissanen Joensuu Sisältö. Highland Cattle (HC) eli Ylämaankarja Visioita naudanlihantuotantoon Ylämaankarja Esko Rissanen Joensuu 28.4.2011 Sisältö Highland Cattle (HC) eli Ylämaankarja 1. Tuottajan kannalta 2. Lihana kuluttajalle 3. Lihan markkinointi 4. Tuotannon

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA ÖLJYKASVIMARKKINOILLA

AJANKOHTAISTA ÖLJYKASVIMARKKINOILLA AJANKOHTAISTA ÖLJYKASVIMARKKINOILLA 8.12.2016 KATI LASSI Öljynpuristamomme Kirkkonummella Kotimainen rypsi ja rapsi tärkeimmät raaka-aineemme Öljy tuotetaan puristamalla, prosessi täysin kemikaaliton Puristuskapasiteetti

Lisätiedot

Emolehmien ruokinta - tiedettä, taidetta vai mutu-tuntumaa?

Emolehmien ruokinta - tiedettä, taidetta vai mutu-tuntumaa? Emolehmien ruokinta - tiedettä, taidetta vai mutu-tuntumaa? Päivi Rekola Lihanauta-asiantuntija, ProAgria Etelä-Suomi Emolehmän rehut Karkearehua Karkearehua Karkearehua Viljaa? Kivennäistä ADE-vitamiinia

Lisätiedot

Yhteenveto luomun kehittämisen alueellisista tavoitteista ja toimenpiteistä vuoteen

Yhteenveto luomun kehittämisen alueellisista tavoitteista ja toimenpiteistä vuoteen Yhteenveto luomun kehittämisen alueellisista tavoitteista ja toimenpiteistä vuoteen 2020 1 Tärkeimpiä alueellisia tavoitteita: Luonnonmukaisen tuotannon lisääminen ja monipuolistaminen Luomukotieläintuotannon

Lisätiedot

TEHOA OMAVARAISEEN VALKUAISTUOTANTOON seminaarin avaus Esko Poutiainen emeritusprofessori Uusikaupunki 16.2.2011 Kuopio 21.2.2011

TEHOA OMAVARAISEEN VALKUAISTUOTANTOON seminaarin avaus Esko Poutiainen emeritusprofessori Uusikaupunki 16.2.2011 Kuopio 21.2.2011 TEHOA OMAVARAISEEN VALKUAISTUOTANTOON seminaarin Esko Poutiainen emeritusprofessori Uusikaupunki 16.2.2011 Kuopio 21.2.2011 Maailman nälkäkartta 2 Maapallon väestön sijoittuminen 3 Nälkäisten määrä ei

Lisätiedot

Suomen lääkintätekniikan teollisuuden markkinakatsaus. Vuosi

Suomen lääkintätekniikan teollisuuden markkinakatsaus. Vuosi Raportin on laatinut FiHTAn toimeksiannosta Harri Luukkanen, Eco-Intelli Ky, 29.8.. 1 Yhteenveto kokonaiskehityksestä Lääkintälaitteiden vienti jatkuu aikaisemmalla korkealla tasolla Useimmat viennin pääryhmät

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 23 päivänä helmikuuta 2015. 137/2015 Valtioneuvoston asetus

Julkaistu Helsingissä 23 päivänä helmikuuta 2015. 137/2015 Valtioneuvoston asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 23 päivänä helmikuuta 2015 137/2015 Valtioneuvoston asetus vuodelta 2015 maksettavista lypsylehmä-, nauta-, lammas- ja vuohipalkkioista sekä peltokasvipalkkiosta

Lisätiedot

VASIKASTA PIHVIKSI LIHANAUTOJEN RUOKINTAOPAS TAVOITTEENA TEHOKAS RUOKINTA JA LYHYT KASVATUSAIKA

VASIKASTA PIHVIKSI LIHANAUTOJEN RUOKINTAOPAS TAVOITTEENA TEHOKAS RUOKINTA JA LYHYT KASVATUSAIKA 2012 VASIKASTA PIHVIKSI LIHANAUTOJEN RUOKINTAOPAS TAVOITTEENA TEHOKAS RUOKINTA JA LYHYT KASVATUSAIKA Lihanautojen ruokintaopas 2012 TEHOKASTA RUOKINTAA ERI KASVUVAIHEISSA Sonnien teuraspaino on kohonnut

Lisätiedot

Kolmirotulihasioille uudet ruokintasuositukset

Kolmirotulihasioille uudet ruokintasuositukset Kolmirotulihasioille uudet ruokintasuositukset Tutkija Mikko Tuori, MTT/sikatutkimus Karjujen kasvunopeus kantakokeissa vv. 1995-2005 Kasvunopeus, g/pf 1125 1050 975 900 825 750 675 600 1995 1996 1997

Lisätiedot

Herne- ja härkäpapukokoviljasäilörehuissa

Herne- ja härkäpapukokoviljasäilörehuissa Herne- ja härkäpapukokoviljasäilörehuissa Vaihtoehtoja viljalle, Viljelijän Berner 09.02.2016, Nivala Maiju Pesonen Esityksen sisältö Taustaa Palkokasveja sisältävien kokoviljojen ruutukoe Palkokasveja

Lisätiedot

VILJAMARKKINAT Kevät 2015. (2015 2020 projisointi) Max Schulman / MTK

VILJAMARKKINAT Kevät 2015. (2015 2020 projisointi) Max Schulman / MTK VILJAMARKKINAT Kevät 2015 (2015 2020 projisointi) Max Schulman / MTK Viljan hintoihin vaikuttavat tekijät Tarjonta ja kysyntä tuotannon ja kulutuksen tasapaino Varastotilanne Valuuttakurssit rahan saanti

Lisätiedot

SUOMALAINEN FINN ANGUS PIHVILIHA. -luotettavin ja laadukkaini

SUOMALAINEN FINN ANGUS PIHVILIHA. -luotettavin ja laadukkaini SUOMALAINEN FINN ANGUS PIHVILIHA -luotettavin ja laadukkaini 2 Finn Angus tarina Angus-tuottaja etsi toistaan vuosituhannen vaihteessa; Tarttis tehdä jotain! Tila ei elätä perhettä perinteisellä tavalla,

Lisätiedot

Maailman metsäteollisuuden kohtalonkysymykset

Maailman metsäteollisuuden kohtalonkysymykset Maailman metsäteollisuuden kohtalonkysymykset Petteri Pihlajamäki, varatoimitusjohtaja Pöyry Forest Industry Consulting Oy Paperin ja kartongin maailmanmarkkinat Kaksi maailmaa: Kehittyvät markkinat 3-5%/v

Lisätiedot

Luomuviljelyn talous. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso

Luomuviljelyn talous. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso Luomuviljelyn talous Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso 1.12.2009 Luonnonmukaisen tuotannon näkymät 1/2 Luomutuotteiden kysyntä on kasvanut kaikkialla Suomessa kulutus on tapahtunut muuta Eurooppaa

Lisätiedot

Osavuosikatsaus II/2006

Osavuosikatsaus II/2006 Osavuosikatsaus II/2006 25.7.2006 Juha Rantanen, toimitusjohtaja www.outokumpu.com Toinen neljännes lyhyesti Ruostumattoman teräksen markkinat Toimenpiteet kannattavuuden parantamiseksi Toisen neljänneksen

Lisätiedot

Katsaus siipikarjatuotannon talouteen

Katsaus siipikarjatuotannon talouteen Katsaus siipikarjatuotannon talouteen Timo Karhula MTT Taloustutkimus Suomen Siipikarjaliiton vuosikokous- ja seminaaripäivä Tampereella 27. 3.2014 Tuotantomäärät ja ennusteet vuoteen 2020 Tuottaja- ja

Lisätiedot

suurtuotannon etujen takia yritys pystyy tuottamaan niin halvalla, että muut eivät pääse markkinoille

suurtuotannon etujen takia yritys pystyy tuottamaan niin halvalla, että muut eivät pääse markkinoille KILPAILUMUODOT Kansantaloustieteen lähtökohta on täydellinen kilpailu. teoreettinen käsitteenä tärkeä Yritykset ovat tuotantoyksiköitä yhdistelevät tuotannontekijöitä o työvoimaa o luonnon varoja o koneita

Lisätiedot

ZA6284. Flash Eurobarometer 413 (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish)

ZA6284. Flash Eurobarometer 413 (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish) ZA8 Flash Eurobarometer (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish) FL - Companies engaged in online activities FIF A Myykö yrityksenne verkon kautta ja/tai käyttääkö

Lisätiedot

Itämeren kala elintarvikkeena

Itämeren kala elintarvikkeena Itämeren kala elintarvikkeena Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Jari Setälä Tutkimuspäivät Pori 15.11.2007 Esitelmän sisältö Elintarvikekalan määrä Itämeressä ja Suomessa Itämeressä kalastetun ja

Lisätiedot

LAMPAIDEN SYYSLAIDUNTAMINEN

LAMPAIDEN SYYSLAIDUNTAMINEN LAMPAIDEN SYYSLAIDUNTAMINEN Kerääjäkasvien hyötykäyttö HAMK Mustiala 8.4.2016 Jari Heikkonen, lehtori, kotieläintuotanto HAMK Mustiala Laidun on lampaiden tärkein rehu 1. Kevätkaritsoinnissa tärkein tuotantorehu

Lisätiedot

Aperehuruokinnan periaatteet

Aperehuruokinnan periaatteet Aperehuruokinnan periaatteet Lehmien kaikki rehut sekoitetaan keskenään Seosta annetaan vapaasti Lehmä säätelee itse syöntiään tuotostasoaan vastaavaksi Ummessa olevien ja hiehojen ruokintaa pitää rajoittaa

Lisätiedot

Matkailun kehitys maakunnissa

Matkailun kehitys maakunnissa Matkailun kehitys maakunnissa 2014 1.12.2015 PÄÄKAUPUNKISEUTU JÄRVI- SUOMI RANNIKKO JA SAARISTO LAPPI JA KUUSAMO Uusimaa 1 (vain pk- seutu) Lappi Etelä- Karjala Ahvenanmaa Varsinais- Suomi Pirkanmaa Etelä-

Lisätiedot

Ternimaidon laatu. Ann-Helena Hokkanen (1,2) Marja Viitala (2) Arja Korhonen (2) Suvi Taponen (1)

Ternimaidon laatu. Ann-Helena Hokkanen (1,2) Marja Viitala (2) Arja Korhonen (2) Suvi Taponen (1) Ternimaidon laatu Ann-Helena Hokkanen (1,2) Marja Viitala (2) Arja Korhonen (2) Suvi Taponen (1) (1) Eläinlääketieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto (2) Savonia Ammattikorkeakoulu Ternimaito Ternimaito

Lisätiedot

Arvio Suomen puunjalostuksen tuotannosta ja puunkäytöstä vuoteen 2020

Arvio Suomen puunjalostuksen tuotannosta ja puunkäytöstä vuoteen 2020 Arvio Suomen puunjalostuksen tuotannosta ja puunkäytöstä vuoteen 2020 Lauri Hetemäki & Riitta Hänninen Tiedotustilaisuus 27.5.2009, Helsingin yliopiston päärakennus, Helsinki Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

Vanerintuotanto ja kulutus

Vanerintuotanto ja kulutus Vanerintuotanto ja kulutus vuosina 2000, 2005, 2010 ja 2014 (milj. m 3 ) Vanerintuotanto ja kulutus 120,0 100,0 80,0 60,0 Vuosi Tuotanto Kulutus 2000 58,4 59,6 2005 73,3 72,5 2010 81,5 79,4 2014 98,9 94,1

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus helmikuu 2015. 26.2.2015, Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus helmikuu 2015. 26.2.2015, Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus helmikuu 2015 26.2.2015, Lasse Krogell Yritysrakenne TOL 181 Painaminen ja siihen liittyvät palvelut Lähde: Tilastokeskus Vuosi Yrityksiä Henkilöstö Liikevaihto

Lisätiedot

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien Banana Split -peli Tavoite Esitellä banaanin tuotantoketju (mitä banaanille tapahtuu ennen kuin se on kuluttajalla) ja keskustella kuka saa mitä banaanin hinnasta. Kuinka peliä pelataan Jaa ryhmä viiteen

Lisätiedot

Turun väestökatsaus. Lokakuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016

Turun väestökatsaus. Lokakuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016 Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016 Helsinki 6 732 Vantaa 4 058 Espoo 3 825 Tampere 3 007 Oulu 1 707 Turku 1 525 Jyväskylä 1 432 Kuopio 911 Lahti 598 Järvenpää

Lisätiedot

Kansainvälistymisen haasteet perinteisessä meijeriyrityksessä - Kokemuksia Valiosta

Kansainvälistymisen haasteet perinteisessä meijeriyrityksessä - Kokemuksia Valiosta Kansainvälistymisen haasteet perinteisessä meijeriyrityksessä - Kokemuksia Valiosta Vientijohtaja Veijo Meriläinen Pellervon Päivä 2007 11.04.2007 10.4.2007 1 Valiolla kunniakas yli 100 v historia Perustettu

Lisätiedot

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013 26.3.2014 Johanna Lamminen Gasum lyhyesti Gasum on suomalainen luonnonkaasujen osaaja. Yhtiö tuo Suomeen maakaasua, ja siirtää ja toimittaa sitä energiantuotantoon, teollisuudelle,

Lisätiedot

À la carte tuotannossa täsmennetty ruokintamalli

À la carte tuotannossa täsmennetty ruokintamalli À la carte tuotannossa täsmennetty ruokintamalli Nostetta Naaraista kevätseminaari 2012 Ikaalinen 6.2.2012 Maiju Pesonen Esityksen sisältö Emolehmien ruokinnan perusteet hyvään tulokseen Tuotantovaiheet

Lisätiedot

Ajankohtaista viljakauppa-asiaa

Ajankohtaista viljakauppa-asiaa Ajankohtaista viljakauppa-asiaa Valtakunnallinen siemen- ja viljantuotantoseminaari Varsinais-Suomen kylvösiemenyhdistys Loimaan ammatti- ja aikuisopisto Minna Oravuo, vilja-asiamies, MTK EU:n viljamarkkinat

Lisätiedot

2015 - Sosiaali- ja terveystoimi. Resurssit ja johtaminen

2015 - Sosiaali- ja terveystoimi. Resurssit ja johtaminen 2015 - Sosiaali- ja terveystoimi Resurssit ja johtaminen Oma valtuustokauden tavoite Tulostavoite / tavoite Mittari / arviointikriteeri Seuranta 30.4. Työn tuottavuus Sote-palveluissa paranee Tuottavuus

Lisätiedot

Korkeakoulutuksen ja osaamisen kehittäminen on tulevaisuuden kilpailukyvyn keskeisin tekijä Tausta-aineisto

Korkeakoulutuksen ja osaamisen kehittäminen on tulevaisuuden kilpailukyvyn keskeisin tekijä Tausta-aineisto Korkeakoulutuksen ja osaamisen kehittäminen on tulevaisuuden kilpailukyvyn keskeisin tekijä Tausta-aineisto Työllisten insinöörien ja arkkitehtien määrä Turussa ja muissa suurimmissa kaupungeissa Suomessa

Lisätiedot

VÄESTÖKATSAUS lokakuu 2016

VÄESTÖKATSAUS lokakuu 2016 VÄESTÖKATSAUS lokakuu 2016 Ennakkoväkiluku 173 949 Muutos 10 kk -761 Hämeen parasta kehittämistä! Henkilöä Kanta-Hämeen ennakkoväkiluku lokakuun lopussa oli 173 949. Kymmenen kuukauden aikana eli vuoden

Lisätiedot

Maailmantalouden ennustetaan kasvavan 3,4 % vuonna 2017

Maailmantalouden ennustetaan kasvavan 3,4 % vuonna 2017 Venäjä Brasilia Meksiko Muu it. Eurooppa Muu Lat. Am. Lähi-itä ja Afrikka Maailmantalouden ennustetaan kasvavan 3,4 % vuonna 217 Bkt:n kasvu 217 / 216, % 9 8 7 6 5 4 3 2 1-1 -2-3 -4 Kasvu keskimäärin:

Lisätiedot

RASVAHAPPOKOOSTUMUSEROISTA MAIDOISSA

RASVAHAPPOKOOSTUMUSEROISTA MAIDOISSA RASVAHAPPOKOOSTUMUSEROISTA MAIDOISSA IHMISEN PARHAAKSI LUOMUSEMINAARI 30.9.2016 AILA VANHATALO Kuva: Jarmo Juga MAITO JA MAITORASVA qmaito q tärkeä valkuaisen ja kalsiumin lähde q myös rasvan lähde 45

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden / Suomen näkymät

Teknologiateollisuuden / Suomen näkymät Teknologiateollisuuden / Suomen näkymät 26.1.2017 Pääekonomisti Jukka Palokangas 25.1.2017 Teknologiateollisuus 1 Teknologiateollisuuden liikevaihto Suomessa 25.1.2017 Teknologiateollisuus Lähde: Macrobond,

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2013

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2013 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/213 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 Suhdannetilanne:

Lisätiedot

Selvitys parsinavettojen taloudellisesta merkityksestä nautasektorilla

Selvitys parsinavettojen taloudellisesta merkityksestä nautasektorilla Selvitys parsinavettojen taloudellisesta merkityksestä nautasektorilla Olli Niskanen ja Anna-Maija Heikkilä MTT Taloustutkimus, Latokartanonkaari 9, 00790 Helsinki etunimi.sukunimi@mtt.fi 14.10.2014 MTT

Lisätiedot

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, 1 Aiheena tänään Metsäteollisuus vahvassa nousussa Äänekosken biotuotetehdas Investointien vaikutukset puunhankintaan 2

Lisätiedot

Kasvinviljelyn tulevaisuus seudulla

Kasvinviljelyn tulevaisuus seudulla Kasvinviljelyn tulevaisuus seudulla marja.jalli@luke.fi Tunnetko biotalouden uudet mahdollisuudet? Loimaa 9.11.2015 1 Teppo Tutkija 21.12.2015 NYKYTILA 2 21.12.2015 Käytössä oleva maatalousmaa, ha Käytössä

Lisätiedot

Satoennuste. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Satoennuste ( )

Satoennuste. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Satoennuste ( ) Satoennuste Vilja-alan yhteistyöryhmä Petri Pethman.11.01 101 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy VYR Satoennuste (1011) 1 Tutkimuksen toteutus Vastaajamäärä n= Kokonaisvastaajanäyte 1 0 vastaajaa vastausprosentti

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Kuva: Antero Saari Kuva: Toni Mailanen Kuva: Toni Mailanen MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA IV neljännes (loka-marraskuu) 2014 Kuva: Marianne Ståhl 23.2.2015 KONSERNIHALLINTO Timo Aro ja Timo Widbom Kuva: Toni

Lisätiedot

SELVITYS 1 (12) Puhelin 040-8669252 T Herva 19.7.2011 Faksi RODUN VAIKUTUS TEURASTULOKSIIN

SELVITYS 1 (12) Puhelin 040-8669252 T Herva 19.7.2011 Faksi RODUN VAIKUTUS TEURASTULOKSIIN SELVITYS 1 (12) RODUN VAIKUTUS TEURASTULOKSIIN Emokarjoissa olevien sonnien laatua tulisi nostaa entisestään, sillä nykyisillä sonneilla ei päästä aina maitoroturisteymiä parempaan tuottoon. Pääterotujen

Lisätiedot

Case Arla: Luomu meillä ja maailmalla. Nnenna Liljeroos 1.10.2014

Case Arla: Luomu meillä ja maailmalla. Nnenna Liljeroos 1.10.2014 Case Arla: Luomu meillä ja maailmalla Nnenna Liljeroos 1.10.2014 Arla on kansainvälinen ja paikallinen meijerialan suunnannäyttäjä. Kannustamme ihmisiä ympäri maailman elämään terveellisesti tarjoamalla

Lisätiedot

Corine2006-maankäyttöluokituksen mukaiset osuudet maakunnittain

Corine2006-maankäyttöluokituksen mukaiset osuudet maakunnittain Kohdentamiskeskustelun taustaksi JK Suomi on monessa mielessä hyvin heterogeeninen maa. Siksi yleiset, koko maata koskevat tilastot eivät kerro koko kuvaa Suomen tilanteesta. Verrattaessa Suomen maataloutta

Lisätiedot

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen 1. Metsähakkeen ja turpeen yhteenlaskettu käyttö laski viime vuonna 2. Tälle ja ensi vuodelle ennätysmäärä energiapuuta ja turvetta tarjolla

Lisätiedot

Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma

Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma Maidontuotannon kokonaisvaltainen laatu Yhteenveto: Toimintaympäristön tarkastelu- ja ennakointitilaisuus 6/6 Tilaisuuden avaus ja tavoitteet Matti

Lisätiedot

Turun väestökatsaus. Marraskuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-marraskuussa 2016

Turun väestökatsaus. Marraskuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-marraskuussa 2016 Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-marraskuussa 2016 Helsinki 7 225 Vantaa 4 365 Espoo 4 239 Tampere 3 090 Oulu 1 867 Turku 1 687 Jyväskylä 1 392 Kuopio 882 Lahti 621 Järvenpää

Lisätiedot

VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka

VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka Luentorunko Luennon lähtökohdat riittääkö ruoka? Kriisit: Vuosien 2007-2008 ruokakriisi Väestönkasvu

Lisätiedot

Talouskasvu jakaantuu epäyhtenäisesti myös vuonna 2017

Talouskasvu jakaantuu epäyhtenäisesti myös vuonna 2017 Talouskasvu jakaantuu epäyhtenäisesti myös vuonna 217 Bkt:n kehitys 217 / 216, % Pohjois-Amerikka: +2,2 % USA +2,2 % Kanada +2, % Etelä- ja Väli-Amerikka: +2,1 % Brasilia +1,2 % Meksiko +2,2 % Argentiina

Lisätiedot