YLÄMAANKARJAN KASVATUS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "YLÄMAANKARJAN KASVATUS"

Transkriptio

1 YLÄMAANKARJAN KASVATUS Malli pienelle tilalle Karoliina Jylhä Marraskuu 2009 Luonnonvarainstituutti

2 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO TUOTANTOSUUNNAN VALINTA Varjolan tilan esimerkki Esse Highlandin esimerkki TILAMALLI Työkoneet ja rakennukset Ruokinta Energiantarpeet Ruokintaryhmät Käyttökelpoiset rehut Ruokinnan käytännön järjestelyt Vesihuollon käytännön järjestelyt Laitumet Markkinointi KATE- JA TUOTANTOKUSTANNUSLASKELMAT Konekustannukset Rakennuskustannukset Eläimistä syntyvät tuotot ja kustannukset Ruokinnan kustannukset Nettovoitto/-tappio Työmäärät Kasvituotannon kustannukset Kasvituotannon tuet Kotieläintuotannon tuet POHDINTA LÄHTEET LIITTEET Liite 1 Ruokintasuositukset Liite 2 Ruokintalaskut Liite 3 Emolehmän katetuotto- ja tuotantokustannuslaskelma Liite 4 Uudistushiehon katetuotto- ja tuotantokustannuslaskelma Liite 5 Lihasonnin katetuotto- ja tuotantokustannuslaskelma Liite 6 Laskelmissa käytettyjä lukuja KUVIOT Kuvio 1 Konekustannukset Kuvio 2 Rakennuskustannukset Kuvio 3 Rehujen ostot ja työtunnit TAULUKOT Taulukko 1 Arvio satotuotosta sekä suositus keskimääräisistä eläintiheyksistä Taulukko 2 Keskimääräisiä urakointihintoja

3 2 1 JOHDANTO Ylämaankarja (Highland Cattle) on maailman vanhin kantakirjattu karjarotu, jonka rotuominaisuuksia ovat mm. erinomainen säänkestävyys ja tehokas karkearehun hyväksikäyttö. Ylämaankarja soveltuu tilalle, jossa pyritään hyödyntämään luonnonlaitumia ja joutomaita sekä voidaan hankkia heinää muilta tiloilta edullisesti. (Palonen & Aarnio 2006, 2 4). Vuonna 2007 Suomessa ylämaankarjaa kasvatti yhteensä 241 tilaa, joiden yhteenlaskettu ylämaankarjanautojen määrä oli 4383 kpl. Keskimääräisellä ylämaankarjatilalla oli 18 nautaa. (Pätsi 2008, 5). Vuoden 2008 lopussa emolehmätarkkailussa oli mukana 2216 ylämaankarjaemoa (Sirkko 2009). Ylämaankarja on sopeutunut vaatimattomiin oloihin, jolloin se ei Suomen talvessakaan tarvitse koneistettuja karjasuojia eikä kasvatukseen tarvita voimakasta ruokintaa. Ylämaankarjan kasvatuksessa on monia vaihtoehtoja, päätoiminen lihakarjankasvatus tai muun tuotannon ohessa sivutoimisena tapahtuva kasvatus. Lisäksi ylämaankarjalehmät soveltuvat hyvin emolehmätuotantoon helppojen poikimistensa vuoksi. Ylämaankarjaemoilla oli tarkkailussa prosentuaalisesti pienin vasikkakuolleisuus, 2,1 % (Sirkko 2009). Selvityksen tarkoituksena oli selvittää minkälaisia mahdollisuuksia pienikokoisella tilalla (lähtötilanteessa seitsemän hehtaaria peltoa) on harjoittaa ylämaankarjan emolehmätuotantoa. Tilan tuotantoa rajoittavia tekijöitä ovat peltoalan pieni määrä, olemassa olevien vanhojen tuotantorakennusten heikko kunto, työkoneiden puuttuminen sekä vuotuinen käytettävä työpanos. Haasteita tuotannon käynnistämiselle ovat myös eläinten suuret hankintahinnat, eläinten hidaskasvuisuus eli tuoton saaminen sekä rehun hankinta, sillä nykyisillä peltopinta-aloilla laidunalaa on liian vähän eikä tila pysty tuottamaan kaikkia omia rehujaan. Työn tilaajana toimi Maitoa ja naudanlihaa Keski-Suomesta koulutushanke. Hanketta rahoittaa Euroopan unionin maaseuturahasto ja Keski-Suomen ELY-keskus. Tarkoituksena oli kehittää malli, jossa mahdollisimman pienin aloituskustannuksin eläinten hankintahinnat poissulkien voitaisiin käynnistää emolehmätila, joka tuottai-

4 3 si korkealaatuisia jalostuseläimiä muille ylämaankarjatiloille ja joka pystyisi tarjoamaan tulevaisuudessa elinkeinon vähintään yhdelle henkilölle. Katetuotto- ja tuotantokustannuslaskelmien avulla selvitettiin, missä suuruusluokissa tila kykenisi toimimaan sivu- tai päätoimisena tulonlähteenä yhdelle tai useammalle henkilölle. 2 TUOTANTOSUUNNAN VALINTA Tuotantosuuntavaihtoehdot ylämaankarjankasvatuksessa ovat hyvin pitkälti samat kuin yleensäkin emolehmätuotannossa. Erilaisia yhdistelmiä voivat olla esimerkiksi jalostuseläinten, pihviteinivasikoiden ja pihvilihantuotanto sekä edellisten yhdistelmätuotanto. Risteytyksiä toisten rotujen kanssa tuotantoemojen tuottamiseksi ei käytetä, koska tuotanto perustuu puhdasrotuisiin eläimiin. Ylämaankarjan kasvatuksessa tulee huomioida rodun hidaskasvuisuus. Hiehon koosta riippuen ensimmäinen astutus voidaan tehdä reilun kahden vuoden iässä (ensimmäinen poikiminen kolmivuotiaana). Samoin teuraaksi kasvatettavien pihvieläinten kasvatusaika on muita liharotuja pidempi. Tilan käytettävissä olevat resurssit, osaaminen ja kiinnostus sekä markkinatilanne ratkaisevat lopullisen tuotantosuunnan valinnan. Pienelle tilalle hyvä tuotantostrategia on suuntautuminen jalostuseläinten tuottamiseen, sillä eläinten lukumäärällä ei pystytä eikä kannata kilpailla. Ylämaankarjayksilöiden määrä Suomessa on vielä alhainen, ja erityisesti hyvistä jalostuseläimistä on puutetta (Paavola 2009). Emolehmätarkkailun (Sirkko 2009) tuloksissa puhdasrotuisia, tarkkailuun kuuluvia ylämaankarjaemoja oli 501 kappaletta, eli vain 5,1 % kaikista emolehmistä. Jalostustyöhön on pienemmällä tilalla myös helpompi paneutua, sillä eläimet oppii tuntemaan yksilöinä ja oman ylämaankarjasilmän kehittyessä yrittäjä voi viedä karjansa jalostuksellista laatua eteenpäin. Tulevaisuudessa tila voi harkita kaikkien tilalle syntyvien eläinten kasvattamista teuraaksi asti, siksi laskelmiin on otettu mukaan lihasonnin kasvatuslaskelmat. Lihahiehon kasvatuslaskelmaa ei ole laskettu. Tuotannon laajentamisen edellytyksiä tule-

5 4 vaisuudessa ovat peltoalan lisääntyminen, saatavissa oleva työvoima sekä karkearehun tuottaminen omilla pelloilla. Ensimmäisten emolehmien valintaan kannattaa käyttää aikaa, sillä niiden jälkeläisistä karjalukua aletaan kasvattamaan. Palonen ja Aarnio (2006,5 7) esittävät, että jalostuksen yhteydessä huolehdittaisiin rodulle ominaisten piirteiden säilyttämisestä the Highland Cattle Societyn virallisen määritelmän mukaan ja kehitettäisiin emolehmiä kestävämmiksi ja emo-ominaisuuksiltaan paremmiksi. Oman sonnin hankinta ei ole välttämätöntä, sillä tilat myös vuokraavat sonneja toisille tiloille. Pienellä tilalla, jossa laidunala voi olla rajoittava tekijä, vuokraus on varsin hyvä vaihtoehto. Hinnoittelu vaihtelee tapauskohtaisesti, osa vuokraajista pyytää sonnista kuukausihinnan, osa hinnan /astutettu lehmä. 2.1 Varjolan tilan esimerkki Varjolan tilalla Kaustisella ylämaankarjaa kasvatetaan porsastuotannon ohessa harrastuspohjalta. Tilalla oli keväällä 2009 neljä täysikasvuista ylämaankarjaemoa, lisäksi emolehmähiehoja oli kaksi. Laidunta emoilla ei ollut, vaan ruokinta toteutettiin ruokintahäkillä jaloittelutarhassa. Lisäksi eläimillä oli pääsy metsälaitumelle ympäri vuoden. Juotto oli järjestetty juoma-altaalla, joka täytettiin vesiletkulla. Vieroitetut ja noutoa odottavat vasikat (kaksi kappaletta) oli eristetty metallisilla aitarakenteilla omaksi ryhmäkseen. Erillistä sääsuojaa ei ollut. Yhteistyötä tila harjoitti lähistöllä sijaitsevan isomman ylämaankarjaa kasvattavan tilan, Esse Highlandin, kanssa. Astutussonni vuokrattiin kyseiseltä tilalta kuukausihintaan ja vieroitetut vasikat myytiin eri tiloille. Tärkeänä yhteydenpitovälineenä toimi Suomen Highland Cattle Clubin internet-sivut, joilla tieto myytävistä eläimistä liikkui hyvin. Tilallisen mielestä ylämaankarjatuotanto on kannattavinta silloin, kun eläimiä pystyy jalostamaan ja myymään vasikoita korkeaan hintaan eteenpäin. Pienen tilan kannattavuus koettiin paljon työtä vaativaksi, sillä pieni määrä eläimiä ei pysty yksistään tuomaan toimeentuloa, vaan tuotanto vaatii muita liitännäiselinkeinoja rinnalleen. (Paavola 2009.)

6 2.2 Esse Highlandin esimerkki 5 Farmari 2009 messujen aikaan haastateltiin lyhyesti Esse Highland omistajaa, Sune Westiä, joka aloitti tilansa toiminnan hyvin pieneltä pohjalta. Alussa hankittiin muutamia emolehmiä, jotka ruokittiin peltopinta-alan vähyyden vuoksi ostorehuilla. Vähitellen eläinmäärää ja peltopinta-alaa kasvatettiin, lopputuloksena hyvin toimiva, yli satapäinen ylämaankarja, tilan yhteydessä oleva ravintola sekä tapahtumapalveluita. (West 2009.) Esse Highlandin esimerkki voi kannustaa pieniä tiloja aloittamaan oman ylämaankarjan kasvatuksen, sillä yrittäjän mukaan ylämaankarja vaatimattomiin oloihin sopeutuneena rotuna soveltuu erinomaisesti pienelle tilalle. 3 TILAMALLI Selvityksen tavoitteena oli kuvata tilamallin avulla pienen tilan ylämaankarjan kasvatusta, sekä havainnollistaa niitä tuotantoedellytyksiä, vaatimuksia, tuottoja ja kustannuksia, mitä pienellä maatilalla voi syntyä. Tilamallin maatila sijaitsee Keski-Suomessa C2-tukialueella. Käytettävissä oleva peltoala on seitsemän hehtaaria, jonka lisäksi metsälaitumiksi sopivaa metsää on 10 hehtaaria. Pellot ovat olleet vuokralla ja nurmiviljelyssä viime vuodet. Pellot sijaitsevat talouskeskuksen ympärillä ja metsäala on peltojen vieressä. Sarkaojitus on tehty luvun puolella, tarkempia tietoja peltojen kunnosta ei ole. Tilalla ei ole tällä hetkellä peltoviljelyyn eikä eläinten ruokintaan sopivia työkoneita. Tilalla on vanha, 50-luvulla rakennettu 5 6 lehmän navettarakennus, joka on ollut pitkään käyttämättömänä. Perusrakenteet (perustukset, alapohja, seinät) ovat kunnossa, lisäksi katto on uusittu pari vuotta sitten. Rakennukseen voidaan rakentaa tarvittavia tuotantotiloja, kuten rehu- ja tarvikevarastoja sekä sairas- ja poikimakarsinoita. Yhteensä navettapinta-alaa on 96 m2 sekä samansuuruinen vinttitila navetan päällä. Tilamallissa tuotantoa hahmoteltiin niin, että tilalla on 30 emoa ja uudistukseen tarvittavat hiehot sekä lihasonnit kasvatettaisiin tilalla. Lisäksi otettiin huomioon työmäärä

7 6 niin, että yhden työntekijän olisi mahdollista tehdä tarvittavat karjanhoitoon liittyvät työt. Peltotyöt teetetään urakoitsijalla ja kaikki rehu laidunta lukuun ottamatta ostetaan tilalle. 3.1 Työkoneet ja rakennukset Tilalle hankitaan pieni traktori (60 79 hv), jolla pystytään hoitamaan ruokinta sekä muut pienet työt. Traktorin lisävarusteiksi hankitaan laidallinen perävaunu, paalipihti, paaliveitsi sekä kauha. Tällä määrällä koneita pystytään hoitamaan pienen karjan ruokinta sekä sääsuojan puhtaanapito ja tarvittaessa eläinten siirtäminen. Sääsuojaksi tilamallissa valittiin kolmiseinäinen kestokuivikepohjainen makuualue haluttuun kohtaan esimerkiksi vanhan navetan pellon puoleiselle seinälle. Lautaseinäinen ja peltikattoinen sääsuoja ei ole halvimpia vaihtoehtoja, joten tilan tulee harkita tarkkaan, kuinka järjestää sääsuojat ja minkälaisin kustannuksin. Ylämaankarjaa ei missään nimessä kannata kasvattaa halliolosuhteissa. Yhden ison suojan sijaan sääsuojia voidaan rakentaa useampia pieniä suojia myös metsälaitumille. Vasikoille on hyvä rakentaa vasikkapiilo, jonne täysikasvuisilla yksilöillä ei ole pääsyä. Poikimisia ja eläinten terveydenhuoltoa ajatellen tilalla olisi hyvä olla mahdollisuus eläimen eristämiseen tarvittaessa. Siksi tilamallissa on laskettu vanhan navettarakennuksen osittaiset korjaamiskustannukset vaikka itse rakennuksen käyttöaste saattaa jäädä vähäiseksi. 3.2 Ruokinta Ylämaankarjan ruokinnasta on muihin liharotuihin verrattuna saatavilla vain vähän tietoa. Olemassa olevia ruokintasuosituksia voidaan soveltaa jossakin määrin, mutta erityisesti energiamääriin on suhtauduttava varovaisesti, sillä liian voimakas ruokinta rasvoittaa eläintä turhaan. Ylämaankarjan ominaismaku häviää liian voimakkaan ruokinnan tuloksena (Palonen 2009). Liian voimakkaan ja toisaalta liian niukan ruokinnan raja voi joskus olla epäselvä. Pätsin (2008,28) tekemässä tutkimuksessa ylämaankarjanautojen vaatimattomuus rehujen suhteen oli yliarvioitu ja naudat, erityisesti vieroitetut vasikat olivat liian laiho-

8 7 ja. Osa tutkimustiloista oli sitä mieltä, että ylämaankarja tulee paremmin toimeen, jos rehu on voimakkaasti korsiintunutta ja heikkolaatuista. West (2009) korostaa kuitenkin, että ylivuotinenkaan rehu ei saa olla laadultaan heikkoa: rehun ravitsemukselliset ominaisuudet voivat olla alhaisemmat, mutta itse rehun laatu ei saa olla huono Energiantarpeet Tilamallia varten suunnitellussa ruokinnassa normit on pääasiassa otettu Rehutaulukot ja ruokintasuositukset 2006-teoksesta, päiväkasvutavoitteet on laskettu Emolehmätarkkailu 2008-tuloksista sekä AHCA Highland Breeder s Guide-oppaasta. Hiehojen ruokinnassa on seurattu Rehutaulukot ja ruokintasuositukset 2006 ohjetta (Liite 1. Ruokintasuositukset), lisäksi on huomioitu lypsylehmien taulukosta tiineyslisä kolmen viimeisen tiineyskuukauden ajalta. Uudistushiehon koko kasvatusajan (vieroituksesta 7 kk:n iässä ensimmäiseen poikimiseen 36 kk:n iässä) ry-tarpeeksi saatiin 4143 RY:tä (ks. Liite 2. Ruokintalaskut). Lihasonnien ruokinnassa on päiväkasvutavoitteet laskettu Emolehmätarkkailun (2008) tuloksista ensimmäisen vuoden osalta. Vuoden iästä 2,5 vuoden teurasikään päiväkasvu on laskettu Highland Breeder s Guiden mukaan. RY-suosituksista (Liite 1. Ruokintasuositukset) on vähennetty suositeltu 10 %. Sonnien rehutarpeeksi (7 kk-29 kk) saatiin 3613 ry:tä. Ks. myös liite 2. Ruokintalaskut. Emolehmien energiantarve on laskettu lypsylehmien suositusten mukaan, ottaen huomioon myös Palosen ja Aarnion (2006, 13) suositus, jonka mukaan täysikasvuisen emon ylläpitoenergian tarve tyydyttyy 7 10 kg karkearehua päivässä. Emolehmän ylläpitoenergian tarpeeksi on laskettu 1612 ry:tä vuodessa. Emolehmän ravinnontarve maidontuotannossa on sama kuin lypsylehmällä. Emolehmien maidontuotannoksi yleensä suunnittelussa käytetään 8-10 kilon päivätuotosta. Energiantarve maidontuotantoon lasketaan lypsylehmällä kaavasta 0,44 ry x kg EKM. Oletetaan HC-emolehmän tuottavan maitoa 10 kg päivässä ja että maidon energiasisältö vastaa EKM:ää. Emo imettää vasikkaansa 7 kuukautta. Tällöin maidontuotantoon tarvitaan 924 ry/v/emo.

9 8 Emolehmä tarvitsee energiaa myös kasvuun. Jos täysikasvuinen HC emo painaa noin 600 kg, kasvaa emo vielä ensimmäisen poikimisen jälkeen 100 kg elopainoa (elopaino poikiessa 3 vuoden iässä 500 kg). Yleensä emolehmän katsotaan olevan täysikasvuinen vasta 6-8 vuoden iässä. Kerran tai kaksi kertaa poikineet emot kasvavat vielä voimakkaasti, joten ne tarvitsevat ravintoa myös kasvuun. Oletetaan, että kasvua tapahtuu 20 kg vuodessa kuuden vuoden ajan. Kun HC emo on tuotannossa keskimäärin vuotta, niin vuotuiseksi lisäkasvuksi tulee 10 kg jokaista emoa kohti. Lypsylehmien ruokintasuositusten mukaan elopainon lisäykseen tarvitaan 2,9 ry/kg elopainon lisäystä. Tällöin vuotuinen ry-tarve kasvuun on 29 ry:tä. Lisäksi on huomioitu tiineyslisä kolmen kuukauden osalta. Vuoden ry-tarpeeksi saatiin näin laskien yhteensä 2745 RY:tä/emo. Katso myös liite 2. Ruokintalaskut Ruokintaryhmät Pienellä tilalla ruokintaryhmien jakaminen käytännössä voi olla haastavaa. Highland Breeder s Guiden mukaan olisi hyvä jakaa eläimet vähintään kolmeen ryhmään tuotannon mukaan. Korkeimmat tuotoksen ryhmiin kuuluvat kasvavat sonnit ja hiehot, keskimääräiseen ryhmään kuuluvat ensikot ja alikuntoiset täysikasvuiset yksilöt. Matalimpaan ryhmään kuuluvat täysikasvuiset emolehmät, joiden energiantarve on pienin laumassa. Pienellä tilalla, jossa pinta-alaa eläimille on rajoitetusti, jako voisi olla esim. seuraavanlainen: sonnit omana ryhmänään, hiehot, ensikot ja alikuntoiset yksilöt samassa ryhmässä sekä täysikasvuiset emot omana ryhmänään. Kolmen ryhmän hallitseminen on vielä käytännössä mahdollista. Jos tila laajentaa tuotantoaan, on uusien ruokintaryhmien muodostaminen tarkemman ruokinnan mahdollistamiseksi mahdollista Käyttökelpoiset rehut Laidun on ylämaankarjan pääasiallinen ravinto kesällä, lisäruokinnalle ei ole tarvetta, jos laidun on hyvälaatuista ja -kasvuista. Lisäksi suositellaan kuivan heinän tai oljen tarjoamista laidunkauden alussa sekä syksyllä. Talvikaudella täysikasvuinen emolehmä saa ravinnontarpeensa tyydytettyä heinälläkin. Täysikasvuisille eläimille voi jopa syöttää pelkkää olkea, jos ohessa tarjotaan sokeripitoista energialisää. Viljaa täysikas-

10 9 vuinen ylämaankarjayksilö ei tarvitse laisinkaan. Yleiskivennäinen ja suola ovat tarpeellisia ympäri vuoden, lisäksi seleenin ja E-vitamiinin tarve on syytä turvata poikimisaikaan. (Palonen & Aarnio 2006, 11 14). Sen sijaan nuorkarjan ruokintaan kannattaa panostaa, jotta yksilön kasvu saisi mahdollisimman hyvän alun. Vasikalle suositellaan annettavaksi lisärehuna 1 1,5 kg / pv kauraa, ohraa tai teollista vasikkarehua alkaen pari kuukautta ennen vieroitusta (n. 5 kk iässä), jatkaen aina puolentoista vuoden ikään saakka. 18 kuukauden ikäisenä lisärehustus lopetetaan, jotta eläin ei rasvoittuisi turhaan. (Palonen & Aarnio 2006, 12 13). Pätsin (2008,28) mielestä ylämaankarjan ruokintaa kannattaisi tehostaa korjaamalla osa karkearehusta lähellä D-arvoa 69. Tällainen rehu sopisi tehokkaampaa ruokintaa vaativille naudoille, kuten vastapoikineille emoille, vasikoille ja teuraaksi kasvatettaville sonneille. Talvikautta varten osa rehuista voidaan korjata myöhemmällä korjuuasteella, jolloin saadaan vähemmän ravintoaineita sisältävää, kuitupitoisempaa rehua niille naudoille, joita tulee ruokkia rajoitetusti Ruokinnan käytännön järjestelyt Tilamallissa ruokinta on ajateltu niin, että karkearehuja ostetaan kahta erilaista, heinää ja säilörehua. Matalimman tavoitteen ruokintaryhmä saa talvikaudella ravinnontarpeensa tyydytettyä heinällä. Jos heinää ei ole saatavilla tai sen hinta on liian korkea, voidaan rajoitettua ruokintaa vaativille ryhmille antaa myös ylivuotista tai myöhemmän korjuuasteen säilörehua. Hyvälaatuisinta säilörehua sekä lisänä heinää tarjotaan korkeamman tavoitteen ryhmille. Eläimille olisi hyvä järjestää siirreltävä ruokinta-alue (esimerkiksi ruokintahäkki, jota voi siirrellä traktorilla), sillä ruokintapaikka sotkeutuu aina jossakin vaiheessa. Toinen vaihtoehto voisi olla kiinteäpohjainen ruokintapaikka, joka pystyttäisiin siivoamaan tarvittaessa. Palosen ja Aarnion (2006, 11-14) mukaan ongelmallista ruokinnassa voi olla eläinten jatkuva oleskelu ruokintapaikalla. Ruokinnan tapahtuessa pienpaaleilla

11 useampaan kohtaan eläinten rehunkulutusta on helpompi kontrolloida. Tämä taas lisää ruokintaan käytettävää työmäärää Vesihuollon käytännön järjestelyt Vesihuollon järjestämiseen on myös monia vaihtoehtoja, Pätsin (2008,21) tekemässä tutkimuksessa suurin osa juottopaikoista oli maapohjalla. Toisin sanoen erikoisia järjestelmiä vesihuollolle ei tarvitse rakentaa, kunhan raikasta juomavettä on riittävästi. Westin (2009) mukaan vetisen juottopaikan ongelma on, että eläimet juovat myös maassa olevaa vettä, jolloin maassa oleva virtsa/sonta kulkeutuu eläimen elimistöön. Juomapaikan puhtaanapito voi helpottua, jos vesiallas sijoitetaan kiinteälle pohjalle, esimerkiksi betonille tai jos vesiallas on siirrettävissä tarpeen mukaan Laitumet Talvikaudella peltolaitumet olisi hyvä rauhoittaa, jotta viljelty laidun ei tarpeettomasti sotkeentuisi vähälumisten talvien aikana. Erilliseksi talvioleskelualueeksi riittää tuulensuojan/makuualueen lisäksi metsälaidun, jonne eläimillä olisi vapaa kulku talven aikana. Leutona talvena eläimet voivat pärjätä metsälaitumella varsin hyvin, jos vettä ja rehua on tarjolla. Säästämällä peltolaitumet kesäkäyttöön lisärehua tarvitsee ostaa vähemmän. Palosen ja Aarnion (2006, 11 12) mukaan onkin täysin luonnollista, että kesällä eläimet lihovat runsaasta ravinnosta, ja talvella ne laihtuvat jossakin määrin. Pätsin (2008,37) selvityksessä mainitaan nautojen ympärivuotista ulkokasvatusta selvittäneiden hankkeiden saamia pinta-aloja metsätarhoille niin, että 1 5 eläintä kohti tarvitaan 0,5 hehtaaria per eläin. Eläinmäärän ollessa 5 15 suositellaan pinta-alaksi 1 hehtaari per eläin. Eläinmäärän ollessa vielä isompi (15 25 eläintä), pinta-alaa tulisi olla 2 hehtaaria eläintä kohti. 3.3 Markkinointi Eläinten myynnissä ja markkinoinnissa hyvien yhteistyöverkostojen merkitystä ei voi liiaksi korostaa. Jos tila keskittyy pelkästään emolehmätuotantoon, on ostajat löydettävä kaikille sonnivasikoille sekä osalle hiehovasikoista. Uusien eläinten ostaminen tilalle vaatii myös yhteydenpitoa muihin yrittäjiin.

12 11 Pienen tilan markkinointiin käytettävät resurssit ovat rajalliset. Siksi on tärkeää, että tila kykenee luomaan hyvät yhteistyöverkostot lähiseudulle sekä käyttämään hyväkseen vaatimattomiakin markkinointikeinoja. Internetiä sekä paikallisia tapahtumia kannattaa hyödyntää. Tilamallissa ylämaankarjan lihan hinnaksi on arvioitu 3 /kg, mikä oli vuonna 2009 Snellmanin maksama hinta ylämaankarjan lihasta (Paavola, 2009). Todennäköisesti tämä hinta-arvio vääristää todellisia tuottoja, sillä ylämaankarjan lihaa ei missään nimessä kannata myydä tavalliselle teurastamolle, joka pahimmassa tapauksessa perii teurastusmaksun (Snellman 1 / kg) ja maksaa vain pienen hinnan lihasta. Ylämaankarjaa kasvattaessa on huomioitava, että tuotettava liha eli tuote on erikoistuote, joka vaatii erikoistuotteen markkinoinnin. Esimerkkejä hyvästä internet-markkinoinnista ovat mm. Hyvätuuli Highland (2009), jossa suoramyynti tapahtuu nettisivujen kautta. Asiakas pystyy näkemään varastotilanteen sekä hinnat tuotteille. Osin samalla periaatteella toimii Kangasmäen Highland (2009), joka on listannut myytävät tuotteet sekä hinnoitellut eri ruhon osat selkeästi. Esimerkkejä lihan hinnoista (Kangasmäen Highland, 2009): Jauheliha 10 /kg Ulkopaisti 19 /kg Paahtopaisti 23 /kg Hintaero isojen teurastamoiden hintoihin on suuri ja riittävän korkealla hinnalla myyty ylämaankarjan liha tuo lisätuottoja tilalle. 4 KATE- JA TUOTANTOKUSTANNUSLASKELMAT Tuotannossa syntyvät kone-, rakennus- ja yleiskustannukset on jaettu eri eläinryhmille niiden eläinyksikkömäärien suhteessa. Tilamallissa oletettiin, että täysikasvuisia emolehmiä olisi 30 kappaletta, tästä määrästä eri-ikäisiä uudistukseen kasvatettavia hiehoja olisi 8 % (7,2 kpl). Lisäksi laskelmissa on huomioitu vaihtoehto, jossa kaikki tilalle syntyvät sonnit (37 kpl) kasvatettaisiin itse teuraskypsiksi. Näin emolehmiin kohdis-

13 tuisi 47 %, uudistushiehoihin 9 % ja pihvisonneihin 44 % kone-, rakennus- ja yleiskustannuksista Konekustannukset Tilamallia varten haettiin internetin vaihtokone-ilmoitusten perusteella keskimääräiset hinnat käytetylle traktorille ja perävaunulle. Juottoaltaan, paaliveitsen, yleiskauhan ja paalipihdin hinnat ovat uusien varusteiden hintoja, hinnat 9/2009 (Ylistaron Koneliike Oy). Kuvio 1 Konekustannukset 4.2 Rakennuskustannukset Rakennuskustannusten arviointi oli tilamallia varten huomattavasti haastavampaa kuin konekustannusten arviointi. Lopullisten rakennusten koko, määrä sekä käyttötarkoitus saattavat muuttaa rakennuskustannuksia suurestikin, siksi on syytä seurata kustannusten syntymistä rakennusvaiheessa tarkasti. Lisäksi on huomioitava, että mallilaskelmaa varten tuulensuojat rakennettiin ns. kalliimman kautta. Alkuvaiheessa tilan vanha navettarakennus remontoidaan esimerkiksi niin, että kaksi karsinaa kunnostetaan tarvittaessa lehmien eristys- ja poikimatiloiksi. Loput neliöt voivat toimia varastotiloina, mutta muuten niitä ei remontoida. Emolehmille ja hiehoille rakennetaan kolmiseinäinen tuulensuoja vanhan navetan kylkeen. Hinnat raken-

14 nuksille on haettu maatalouden hyväksyttävistä yksikkökustannuksista (MMM, 2009), hinnat voivat vaihdella suurestikin tarjousten ym. perusteella. 13 Tuulensuojan rakentamisessa oletuksena oli, että 4 m2 / emo on riittävä. Tuulensuojassa on otettu huomioon vain emolehmien tarve, esimerkiksi hiehoille ja sonneille ei ole erikseen laskettu tuulensuojan kuluja, sillä ne on tarkoitus kasvattaa metsässä. Metsä yhdessä väliaikaisten katosratkaisujen kanssa tarjoavat todennäköisesti riittävän suojan Keski-Suomen sääoloja vastaan. Ensimmäisen rakennettavan tuulensuojan ajateltiin olevan neliön mallinen rakennus, jonka yksi seinä on nykyisen navettarakennuksen myötäinen. Tuulen suunta huomioon ottaen voidaan rakentaa kolmiseinäinen, 4 metriä korkea, peltikattoinen tuulensuojarakennus. Lattiamateriaaleja ei tarvita, vaan olosuhteista riippuen tuulensuojaa voidaan kuivittaa esim. oljella, hakkeella tai muilla saatavilla olevilla kuivikemateriaaleilla. Seinäalaa kyseiselle tuulensuojalle tulee 243 m2, materiaaleina käytetään lautaa. Kustannukset on saatu MMM:n rakennuskustannuslaskurista: * Pilariantura 400x400x200, 1 metrin välein, yht. 36 kpl. 14,10 / kpl. * Painekyllästetty, pyöreä puu. yht. 144 jm. 10,92 / jm. * Vaakalauta, sahapinta + puunrunko ,33 / m2. Kattomateriaalina pelti, raakapellin hinnaksi arvioitu 10 / m2. Tuulensuojien pinta-ala laskettiin niin, että emolehmille varataan 4 m2 / emolehmä, hiehoille 3 m2 / hieho ja sonneille 4 m2 / sonni. On kuitenkin huomioitava, että ylämaankarjalle riittää myös metsään rakennettu hyvinkin vaatimaton tuulensuoja. Siksi suositeltavaa olisi, että tuulensuojien rakentaminen mitoitettaisiin tilan omiin tarpeisiin sopivaksi. Kuvio 2 Rakennuskustannukset

15 Eläimistä syntyvät tuotot ja kustannukset Tilamallissa valittiin tilan tuotantosuunnaksi jalostuseläinten tuottaminen sekä pihvisonnien kasvatus. Kantakirjattujen eläinten ostaminen on kallis investointi, siksi eläinten lukumäärää kannattaa kasvattaa vähitellen. Palonen ja Aarnio (2006,5) ohjeistavat aloittelevaa tilaa hankkimaan muutaman hyvän emolehmän, joista karjalukua lähdetään vähitellen kasvattamaan. Westin (2009) mukaan olisi myös hyvä, jos karjassa olisi hieman eri-ikäisiä yksilöitä, jolloin eläimet voisivat ottaa oppia toisistaan. 4.4 Ruokinnan kustannukset Emolehmätuotannossa sekä pihvieläinten kasvatuksessa suurin yksittäinen kustannuserä on ruokinta. Siksi tilan tulisi aina valita tilan omiin olosuhteisiin sopivin rehuyhdistelmä, joka täyttäisi tilalla olevien eläinten tarpeet ja olisi mahdollisimman edullinen. (Pesonen, 2009). Kuntoluokitusta kannattaa soveltaa myös ylämaankarjaan, sillä eläinten ulkonäköä ja hyvinvointia tarkkailemalla vältytään yli- tai aliruokinnalta. Pesosen (2009) mukaan hyvä nyrkkisääntö on, jos 10 % karjan emolehmistä on liian laihoja tai liian lihavia (kuntoluokituksen mukaan), on rehustusta muutettava. Ylämaankarjan pihvieläin kasvatuksessa voidaan nähdä olevan kaksi puolta: eläimet kasvavat hitaasti, eli kasvatusaika on pidempi ja kustannukset isommat. Toisaalta eläimet ovat vaatimattomampia ruokinnan suhteen, eikä pihvieläimen kasvatuksessa ole suositeltavaa käyttää väkirehuja kuin vieroituksen aikaan jatkaen ensimmäisen talven yli. Esse Highlandin (2009) tilalla pihvisonnien kasvatus aloitettiin vuonna 1996, jolloin tila aloitti myös järjestelmällisen tilastoinnin jokaisesta teurastuksesta. Teuraspainot ovat olleet noin 330 kg. Pihvieläimet on teurastettu noin kolmen vuoden iässä. Kokemus on osoittanut, että teurastus ennen 2,5 vuoden ikää tuottaa huonon teurasprosentin ja yli 3,5 vuoden ikäisen pihvieläimen teurastus ei maksa itseään takaisin. 19 vuoden ikäisen emolehmän teurasprosentti on ollut 64,7 %. Eläinten voimakas ruokinta johtaa ehkä suurempaan elopainoon, mutta varsinainen lihakkuus ja teurasprosentti jää

16 15 huonommaksi. Vasikoita on ruokittu väkirehulla vain noin kahden viikon ajan vieroituksen yhteydessä, kaikkien tilan nautojen rehuina ovat olleet heinä ja säilörehu. (West & West 2009). 4.5 Nettovoitto/-tappio Tilamallia varten tehtyjen katetuotto-, tuotantokustannus- ja nettovoittolaskelmien pohjalta (Liite 3, 4 ja 5) pystyttiin arvioimaan suuntaa antavasti, minkälaisia nettovoittoja/tappioita suunniteltu tuotanto saattaisi synnyttää. Emolehmien määrän ollessa 30, uudistushiehojen 7 (uudistukseen kasvatettavia eriikäisiä hiehoja on 7-8, mutta vuosittain 2-3 emoa uudistetaan) ja eri-ikäisten pihvisonnien 37 (vuosittain teurastukseen menee 15 sonnia), tilan vuotuinen nettovoitto oli tilamallin laskelmien mukaan n Jos syntyy tämän verran nettovoittoa, tarkoittaa se myös sitä, että rehuista on pystytty maksamaan laskelmissa käytetty hinta. Lisäksi omalle työlle on myös saatu vaaditun palkkavaatimuksen mukainen korvaus. Kuviossa 3 on havainnollistettu rehujen ostomääriä kiloina ja euroina vuositasolla. Vuosi 2015 on vuosi, jolloin eläinmäärä olisi viimeistään edellä mainitun suuruinen. Kuvio 3 Rehujen ostot ja työtunnit Tuotantoon kokonaisuudessaan vaikuttaa suuresti pihvisonneista saatava lihan hinta. Jos pihvisonnit kasvatettaisiin teuraskypsiksi asti tilalla, ja jos keskimääräinen lihan hinta olisi esimerkiksi 4 kg, tuotannon kannattavuus kasvaisi reilusti. Vuotuinen nettovoitto eläimistä nousisi euroon, vuotuisten rehunostojen pysyessä samana.

17 16 Suunniteltua tuotantoa varten laidunalaa tarvittaisiin lisää noin 5,4 hehtaaria (kokonaispeltolaitumen määrä olisi tällöin vajaat 13 ha), jotta kaikki eläimet voitaisiin laiduntaa joko metsä- tai peltolaitumella. Jos tilalla on mahdollisuus, eläimiä kannattaa vuokrata maisemalaidunnukseen. Laidunalan puuttuminen voidaan korvata myös lisäruokinnalla, samoin metsälaitumia hyödyntäessä on otettava huomioon lisäruokinnan tarve. Metsälaitumia hyödynnettäessä täytyy huomioida myös, että ylämaankarja vaurioittaa puustoa jossakin määrin, jopa niinkin paljon, että metsätaloudellinen arvo katoaa lähes kokonaan. (Pätsi 2008, 36).

18 17 Taulukko 1 Arvio satotuotosta sekä suositus keskimääräisistä eläintiheyksistä eläimiä / ha. (Eläimet luonnon- ja maisemanhoitajina. MMM ) LAIDUN HIEHO <1 V. HIEHO >1 V. LIHANAUTA <1 V. EMOLEHMÄ + VASIKKA Viljelty laidun 7,5 4,8 3,6 2,5 Nettosato 3300 ry/ha Metsälaidun 0,8 0,5 0,4 0,3 10 % satotuotto Kuiva niitty 1,4 1 0,7 0,5 20 % satotuotto Hakamaa % 1,9 2,3 1,2 1,4 0,9 1,1 0,6 0,8 satotuotto Niitty % satotuotto 2,3 3,0 1,4 1,9 1,1 1,4 0,8 1,0 Rantalaidun % satotuotto 1,5 3,0 1,0 1,9 0,7 1,4 0,5 1,0 Eläintiheyssuosituksia noudattamalla tila voi arvioida eläinmäärien sopivuuksia erityyppisille laitumille. Laskemalla erilaisten laitumien satotuotot voidaan arvioida lisäruokinnan tarve tapauskohtaisesti. 4.6 Työmäärät Tilamallin yhtenä tavoitteena oli hahmottaa pystyisikö pieni ylämaankarjatila tarjoamaan toimeentulon yhdelle ihmiselle. Käytettävissä olevaksi työpanokseksi laskettiin 250 työpäivää eli noin 2000 työtuntia vuodessa. Eläimiin kuluvat työmäärät on laskelmissa otettu Maatalouden mallilaskelmista (2008), eläinmääräksi otettiin jo aikaisemmin mainittu 30 emolehmää, 7,2 uudistushiehoa sekä pihvisonnit. Tällä eläinmäärällä vuotuinen työpanos olisi vajaat 800 työtuntia, eli 30 % koko vuoden käytettävissä olevista työtunneista. Tästä voi päätellä, että puhtaasti karjanhoito ei tarjoa riittävää työmäärää yhdelle ihmiselle karjamäärän ollessa pieni. Jos eläinmäärä kasvaisi esimerkiksi 60 emoon, kasvattaen pihvisonnien määrän yli 70 yksilöön, olisi vuotuinen työtuntimäärä noin 1500 tuntia eli 75 % käytettävissä olevasta työpanoksesta. Päätoimista toimeentuloa ajatellen suuremman kokoluokan tila olisi siis ehdoton, mutta tilan nykytilanteen muut rajoitukset (peltoalat, metsälaitumet, konekapasiteetti) eivät tuotannon suurentamista sallisi. Siksi pienen tilan olisi tärkeää miettiä muita mahdollisia liitännäiselinkeinoja osaksi ylämaankarjan pitoa.

19 4.7 Kasvituotannon kustannukset 18 Kasvituotannon kannattavuuslaskelmia ei ole erikseen tehty. Eri eläinten laskelmien perusteella eläimet pystyvät maksamaan laskelmissa käytetyn hinnan syömistään rehuista (säilörehu 4 snt/kg, laidun10 snt/ry ja heinä 13 snt/kg). Tilamallissa oletuksena oli, että kaikki peltotyöt teetettäisiin urakoitsijalla työkoneiden puuttumisen vuoksi. Käytännössä tila voisi tehdä osan peltotöistä itse, jos työtunteja olisi riittävästi ja pystyttäisiin jotenkin osoittamaan itse tekemisen olevan edullisempi vaihtoehto. Alla olevassa taulukossa on esitetty muutamia urakointihintoja vuodelta 2008, luvut on saatu Maaseudun Tulevaisuudesta ( ). Taulukko 2 Keskimääräisiä urakointihintoja 2008 TYÖ YKSIKKÖ VAIHTELU VELOITUS 2008 KA Heinän niitto / ha ,8 Heinän ja säilörehun niittomurskaus / ha ,1 Karhotus ja karhojen yhdistäminen / ha ,1 Heinän pöyhintä / ha ,0 Heinän ja oljen pyöröpaalaus (sis. verkko/naru) / paali 5,56 6,51 6,04 Kovapaalaus / paali 0,22 0,27 0,25 Säilörehun paalaus+käärintä (sis. verkko/naru+muovi) / paali 13,2 14,4 13,8 Lannoitteen pintalevitys / ha ,3 13,2 Kasvituotannon itse tehtäviä töitä tilalla tulevat olemaan ainakin metsälaidunten ja peltolaidunten aitaus, johon käytettävä työmäärä on osin kertaluonteinen (riippuen aitausmateriaaleista). Aitausten korjaaminen ja toiminnan varmistaminen voidaan lukea toisaalta myös osaksi eläinten päivittäisiä hoitotoimia.

20 19 5 Kasvituotannon tuet Tiedot tuista on saatu Maaseutuviraston hakuoppaasta (2009). Luonnonhaittakorvaus Luonnohaittakorvausta ja ympäristötukea haettaessa täytyy hakijan hallinnassa olla vähintään 3,00 hehtaaria peltoa koko sitoumuskauden ajan ja että maksettavan tuen määrä yksittäistä tukea kohden on vähintään 100. Viljelijä, joka on sitoutunut ympäristötukeen, voi hakea myös ympäristötuen erityistukia sekä ei-tuotannollisten investointien tukea. Luonnonhaittakorvauksen määrä C2-alueella vuonna 2009 on 210 / ha. Luonnonhaittakorvauksen kansallinen lisäosa Lisäosa maksetaan samalle peltoalalle kuin mitä maksetaan luonnonhaittakorvaustakin. Tilan tulee ilmoittautua kotieläintilaksi sitoumusta tehtäessä, eläintiheysvaatimus on vähintään 0,4 eläinyksikköä / korvauskelpoinen tukihehtaari. Vuonna 2009 lisäosaa maksetaan C2-alueella 25 /ha, lisäksi kotieläintilalle kotieläintilan korotus 80 /ha. Ympäristötuki Ympäristötukeen sitoudutaan aina viideksi vuodeksi kerrallaan, sitoumus koskee koko maatilan peltoalaa, myös tukikelvottomia lohkoja. Tukikokonaisuus koostuu vähimmäisvaatimuksista lannoitukselle ja kasvinsuojeluaineiden käytölle, perustoimenpiteistä, lisätoimenpiteistä sekä erityistukisopimuksista. Tuen määrä riippuu perustoimenpiteiden sekä valittujen lisätoimenpiteiden määrästä.

21 Ei-tuotannollisten investointien tuet Arvokkaalla perinnebiotoopilla tarkoitetaan esim. metsälaidunta, jonka ympäristöhallinto on määritellyt valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai paikallisesti arvokkaaksi perinnebiotoopiksi. Arvokkaan perinnebiotoopin kunnostamiseen on mahdollista saada tukea mm. alueen aitaamiseen, pensaikon ja puuston alkuraivaukseen ja raivausjätteen poistamiseen. Metsälaitumet ovat karjan laiduntamia metsäalueita. Karjan vaikutus kasvillisuuteen näkyy selvästi muun muassa heinien ja ruohojen lisääntymisenä sekä niittyaukkoina. Verrattuna normaaliin talousmetsään metsälaitumen puusto on vaihtelevamman ikäistä ja kokoista ja koostuu useammista puulajeista. Isot muurahaispesät ja runsas sienilajisto ovat metsälaitumen piirteitä. (Valtion ympäristöhallinnon verkkopalvelu 2009). 20 Tilatuki Pinta-alatuissa pienin hyväksyttävä peruslohko on kooltaan vähintään 0,05 ha ja kasvulohko vähintään 0,05 ha. Peruslohkon tilatukiominaisuus voi olla pelto, pysyvä laidun, muussa kuin maatalouskäytössä oleva ala tai metsämaa (myös metsälaidun). Pysyvällä laitumella tarkoitetaan maata, jota käytetään heinäkasvien tai muiden nurmirehukasvien kasvattamiseen ja joka ei ole kuulunut viljelykiertoon viimeisen viiden vuoden aikana. Pysyvällä laitumella enintään 1/3 alasta saa olla puiden tai pensaiden peittämää, metsämaa ei kuitenkaan voi olla pysyvää laidunta. Tilatuki maksetaan kasvulohkolomakkeella ilmoitetuista tukikelpoisista kasveista ja/tai pellon käyttömuodoista. Tilatuen tasatuen arvo vuonna 2009 C2-alueella on 152,67 / ha. Huom! Modulaatio eli tuen mukauttaminen: EU:n rahoittamia suoria tukia maksetaan tilalle yhteensä 5000 asti ilman modulaatioleikkausta. Modulaation leikkausprosentti on 7 % vuonna Vuonna 2009 modulaatio koskee seuraavia EU-rahoitteisia tukia: - tilatuki -emolehmien tuotantopalkkio. Kansalliset peltoalaperusteiset tuet: yleinen hehtaarituki, nuorten viljelijöiden tuki Yleistä hehtaaritukea maksetaan enintään C2-alueella 30 / ha (peltokasvit) ja 35 / ha (muu viljelyksessä oleva peltoala). Nuoren viljelijän tuki voi olla enintään 36 / ha.

22 6 Kotieläintuotannon tuet 21 Tukitiedot saatu Maaseutuviraston tukioppaasta (2009). Tila sijaitsee tukialueella C2 (pohjoinen tuki). Eläinten hyvinvoinnin tuen maksamisen edellytyksenä on, että maksettavan tuen määrä on vähintään 100. Kansalliset kotieläintuet Tukikelpoisia eläimiä ovat emolehmät, vähintään kahdeksan kuukauden ikäiset emolehmähiehot sekä vähintään kuuden kuukauden ikäiset sonnit ja härät. Tuki maksetaan eläinyksikkökohtaisesti /ey, edellyttäen että kasvukauden ajan tilalla on hallussaan vähintään 3 ha viljelykseen soveltuvaa peltoa. Kansallisten kotieläintukien eläinyksikkökertoimet koko Suomessa ovat: 1 emolehmähieho (8-24 kk) = 0,6 ey 1 emolehmä = 1 ey 1 emolehmähieho (yli 24 kk) = 1 ey 1 sonni/härkä (6-24 kk) = 0,6 ey 1 sonni/härkä (yli 24 kk) = 1,0 ey Maksettavat tuet vuonna 2009: Emolehmät = 300 /ey Emolehmähiehot (väh. 8 kk) = 300 /ey Sonnit ja härät väh. 6 kk = 422 /ey EU:n eläinpalkkiot Tukikelpoisia eläimiä ovat emolehmät ja vähintään kahdeksan kuukauden ikäiset emolehmähiehot. Eläinyksikkökertoimet ovat samat kuin kansallisissa kotieläintuissa. Sonnipalkkiota voidaan hakea vain kerran sonnin elinaikana sonnin ollessa 7-19 kk ikäinen. Palkkio määräytyy välisenä aikana nautarekisterin perusteella hallussa olleiden palkkiokelpoisten eläinten keskimääräisen lukumäärän perusteella. Palkkion myöntämisen perusteena olevien emolehmien ja hiehojen vuotta kohden lasketusta keskimääräisestä lukumäärästä voi olla maksimissaan 40 prosenttia hiehoja.

23 22 Vuonna 2009 maksettavat tuet: Emolehmien ja emolehmähiehojen tuotantopalkkio = 200 /eläin. Vuonna 2008 emolehmien tuotantopalkkiota maksettiin vain 113 / eläin, koska Suomessa emolehmille haettiin emolehmäpalkkioita suuremmalle emomäärälle kuin mitä Suomelle myönnetty enimmäismäärä oli. Sonnipalkkio 157,50 /eläin. Eläinten hyvinvoinnin tuki Sitoutumisaika on viisi vuotta, viljelijällä on oltava hallinnassaan koko sitoumuksen ajan vähintään 10 eläinyksikköä kyseistä eläinlajia maatilallaan. Maatilalle maksetaan vuosittain enintään 5000 eläinten hyvinvointitukea. Pienin maksettava tukisumma on 100. Yleiset vaatimukset ovat seuraavanlaisia: eläinten terveydenhuollon vaatimukset on täytettävä, viljelijän on säilytettävä terveydenhuoltosopimus, eläinlääkärin antamat todistukset tehdyistä terveydenhuoltokäynneistä, vuosittain päivitetyt terveydenhuoltosuunnitelmat sekä muut dokumentit. Viljelijän tulee varmistaa, että tuen ehdot täyttyvät kaikilta osin koko sitoumuskauden ajan. Perusehtojen noudattamisen lisäksi viljelijä voi valita enintään kaksi lisäehtoa. Eläinyksiköt määräytyvät seuraavasti: Lehmät ja muut naudat yli 2 v = 1,0 ey, naudat 6kk-2 v = 0,6 ey, naudat alle 6 kk = 0,4 ey. Hyvinvointituen suuruus = 17,50 /ey /tukivuosi. Esimerkkejä nautatilan lisäehdoista: * Vasikoiden pito-olosuhteiden parantaminen pinta-alavaatimuksilla = 12,17 /ey / tukivuosi * Vasikoiden pito-olosuhteiden parantaminen = 9,92 /ey /tukivuosi * Nautojen laidunnus kasvukaudella ja jaloittelu talviaikana = 21,29 /ey /tukivuosi) * Nautojen sairas-, hoito-, ja poikimakarsinat = 12,35 /ey /tukivuosi

24 7 POHDINTA 23 Pienen maatilan toiminta on monesti haastavaa johtuen tilan tuotannon rajoitteista sekä siitä tosiasiasta, että nykypäivän maatalous kärsii heikosta kannattavuudesta. Tätä raporttia varten tehdyt laskelmat kuvastavat pienen tilan toiminnan ongelmia: pieni eläinmäärä ei pysty tarjoamaan täysipäiväistä työtä ja toimeentuloa edes yhdelle henkilölle, eläinmäärän suurentaminen taas vaatii suuremmat puitteet (peltoalat, tuotannon koneet) kuin mitä on saatavilla. Laskelmissa positiivista oli se, että pienikin karja pystyy tuottamaan voittoa ja ylämaankarjan tapauksessa lihan hinnalla on suuri merkitys tuotannon kannattavuuteen. Palonen ja Aarnio (2006,3) toteavatkin, että ylämaankarja sopii tilalle, joka haluaa tuottaa korkealaatuista lihaa kärsivällisyydellä ja huolella. Tilamallin tapauksessa tuotannon käynnistämisen edellytyksenä olisi ylämaankarjan sivutoimisuus ainakin alussa. Ylämaankarja voi tarjota monipuolisen yrittäjyyden yhdelle tai useammalle henkilölle, jos sopivat kanavat lihan, muiden tuotteiden ja palveluiden markkinointiin löytyy. Eläinmäärän kasvattaminen ei välttämättä ole edellytys toiminnan kannattavuudelle, jos työtunteja saadaan lisää yritystoiminnan puolelta. Päätoimiseksi elinkeinoksi ei näin pienen kokoluokan toiminnasta ole, mutta yhdessä sopivien liitännäiselinkeinojen tila voi tulla toimeen. Omistajalta tämä vaatii intoa ja uskallusta yrittäjyyteen. Menestyvien ylämaankarjatilojen yhdistävä tekijä on ollut aloittaminen vaatimattomasti pienillä kustannuksilla, jonka jälkeen toimintaa on laajennettu ravintola-, tapahtuma-, ym. palveluihin. Yhteistyön merkitys korostuu maaseudulla, jossa monet pienet toimijat yrittävät tulla toimeen. Naudanlihantuotanto on tukiriippuvainen tuotantosuunta ja se vaatii myös paljon rehualaa. Erilaisten laiduntyyppien, kuten metsälaidunten ja joutomaiden hyödyntäminen parantaisi tuotantoedellytyksiä. Ylämaankarjalla on selvä etuasema tilanteessa, jossa laitumet ovat vaatimattomia. Lisäksi ylämaankarja sopii hyvin luomutuotantoon.

25 24 LÄHTEET Heikkilä, A-M., Manninen, M., Pihamaa, P. & Tiilikainen, S Kokeita ja koettelemuksia emolehmätuotanto ja sen tutkimus Suomessa. MTT:n selvityksiä 30. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus. Hyväksyttävät yksikkökustannukset Suomen säädöskokoelma. Maa- ja metsätalousministeriön asetuksia N:o Hyvätuuli Highland. Viitattu 9/2009. Kangasmäen Highland. Viitattu 9/2009. Korpilo, B Eläimet luonnon- ja maisemanhoitajina. Helsinki: Maa- ja metsätalousministeriö. Maaseutuviraston julkaisuja: Hakuoppaita ja ohjeita. Hakuopas Maaseutuvirasto Mavi. Maaseutuviraston julkaisusarja: Hakuoppaita ja ohjeita. Täyttöohjeet Maaseutuvirasto Mavi. Mallilaskelmia maataloudesta Toim. A. Enroth. ProAgria Keskusten Liitto. Niittymaa, V Polttoaineiden hinnat nostivat urakkataksoja Maaseudun Tulevaisuus , 8. Paavola, J. Maatalousyrittäjä, Varjolan tila. Haastattelu Palonen, R. & Aarnio, V Highland Cattle. 2.p., Suomen Highland Cattle Club. Palonen, R. Sähköpostiviesti Vastaanottaja K. Jylhä. Ylämaankarjan ruokinta. Pesonen, M. Ruokinnan optimointi emolehmillä, luentosarja. Tuottavaa ruokintaa emolehmille koulutuspäivä. Laukaa Pätsi, H Ylämaankarjan (Highland Cattle) pito-olosuhteet Suomessa. Lisensiaatin tutkielma. Helsingin yliopisto, kliinisen tuotantoeläinlääketieteen laitos. Rehutaulukot ja ruokintasuositukset MTT:n selvityksiä 106. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus. Sirkko, K Emolehmien suosio kasvaa. Nauta 2, The ACHA Highland Breeder s Guide. Rewrite of the Bagpipe Permanent Edition, American Highland Cattle Association (AHCA). Highland Breeder s Guide. Viitattu 9/2009. Ylistaron Koneliike Oy. Viitattu 9/2009. Valtion ympäristöhallinnon verkkosivut. Viitattu 9/2009. West, S. Maatalousyrittäjä, Esse Highland. Haastattelu West, A-S. & West, S. Maatalousyrittäjät, Esse Highland. Sähköpostiviesti Vastaanottaja K. Jylhä. Kysymyksiä liittyen teuraspainoihin.

26 LIITTEET 25 Liite 1 Ruokintasuositukset Lähde: Rehutaulukot ja ruokintasuositukset 2008.

27 Liite 2 Ruokintalaskut 26

28 27

29 28

30 29

31 Liite 3 Emolehmän katetuotto- ja tuotantokustannuslaskelma 30

32 Liite 4. Uudistushiehon katetuotto- ja tuotantokustannuslaskelma 31

33 Liite 5 Lihasonnin katetuotto- ja tuotantokustannuslaskelma 32

34 Liite 6 Laskelmissa käytettyjä lukuja 33 Eläinten tiedot Aikuisen lehmän paino 500 kg 30 kk ikäisen teurassonnin paino n. 650 kg Lehmävasikan syntymäpaino noin 28 kg Sonnivasikan syntymäpaino noin 30 kg Lehmävasikan vieroituspaino noin 181 kg vieroitus 7 kk iässä Sonnivasikan vieroituspaino noin 198 kg vieroitus 7 kk iässä Vieroitetun sonnivasikan hinta 700 Vieroitetun lehmävasikan hinta 800 Hiehon hinta 1300 Kantavan lehmän hinta 3000 Siitossonnien vuokrahinnat Highland-pihvilihan hinta, arvio Highland-poistoeläimen lihan arvo 900 / 3 kk tilalla, sis.kuljetukset 3 / kg 1,75 / kg Lihasonnien teurastusikä 30 kk ARVIO TILAN YLEISKUSTANNUKSISTA / VUOSI Autokulut 2000 Postikulut 20 Puhelinkulut 500 Markkinointi 100 Myel ja Mata 2400 Kirjanpito ja toimisto 200 ATK-ohjelmien päivitys 300 Tietoliikenneyhteydet 300 Työ- ja suojavaatteet 100 Muut 100 yhteensä 6020 / vuosi, tämä summa jaetaan eyosuuksien perusteella.

Eläinten hyvinvointikorvaus. Naudat 2015 9.4.2015 1

Eläinten hyvinvointikorvaus. Naudat 2015 9.4.2015 1 Eläinten hyvinvointikorvaus Naudat 2015 9.4.2015 1 Yleistä sitoumuksesta Sitoumus tehdään 1.5.2015 31.12.2016 väliseksi ajaksi Seuraava mahdollisuus hakea sitoumusta 11/2016, koskien vuotta 2017 (vuonna

Lisätiedot

Metsälaitumien ja luonnonsuojelualueiden hyödyntäminen nautojen ruokinnassa. Päivi Jokinen ProAgria Pohjois-Karjala/ Maa- ja kotitalousnaiset

Metsälaitumien ja luonnonsuojelualueiden hyödyntäminen nautojen ruokinnassa. Päivi Jokinen ProAgria Pohjois-Karjala/ Maa- ja kotitalousnaiset Metsälaitumien ja luonnonsuojelualueiden hyödyntäminen nautojen ruokinnassa Päivi Jokinen ProAgria Pohjois-Karjala/ Maa- ja kotitalousnaiset Luonnonlaitumet viljellyt peltolaitumet - luonnonheinän energiamäärä

Lisätiedot

Aloittelevalle ylämaankarjan kasvattajalle

Aloittelevalle ylämaankarjan kasvattajalle Aloittelevalle ylämaankarjan kasvattajalle Ylämaankarjan suosio on jatkuvasti nousussa. Ylämaankarjan lempeä luonne ja sympaattinen ulkomuoto ovat toki sen valtteja, mutta sen hoito on ei ole pelkästään

Lisätiedot

Luomunaudanlihantuotannon talous tilastot ja mallit. Timo Lötjönen, MTT Ruukki Kauko Koikkalainen, MTT Taloustutkimus

Luomunaudanlihantuotannon talous tilastot ja mallit. Timo Lötjönen, MTT Ruukki Kauko Koikkalainen, MTT Taloustutkimus Luomunaudanlihantuotannon talous tilastot ja mallit Timo Lötjönen, MTT Ruukki Kauko Koikkalainen, MTT Taloustutkimus Esityksen sisältö: 1. Johdanto (mm. uusi luomutuki) 2. Luomun kannattavuus tilastojen

Lisätiedot

Eläinten hyvinvointikorvaus

Eläinten hyvinvointikorvaus 02.04.2015 Materiaalin tekohetkellä lainsäädäntöä ei ole hyväksytty muutokset mahdollisia Eläinten hyvinvointikorvaus Tuki-infot 2015 Anna-Leena Vierimaa Luomutuotannon asiantuntija ProAgria Oulu/ Mikä

Lisätiedot

Eläinten hyvinvoinnin sitoumukset. Naudan hyvinvointi-koulutuspäivä 24.11.2011 Rauno Tammi

Eläinten hyvinvoinnin sitoumukset. Naudan hyvinvointi-koulutuspäivä 24.11.2011 Rauno Tammi Eläinten hyvinvoinnin sitoumukset Naudan hyvinvointi-koulutuspäivä 24.11.2011 Rauno Tammi Ympäristö Vähemmän vaurioiden korjausta, enemmän ennaltaehkäisyä Hoitaja Eläimen hyvinvointi Tilan ulkopuoliset

Lisätiedot

Maitoa mahan täydeltä. Imevä vasikka ja vieroitus emolehmäkarjassa

Maitoa mahan täydeltä. Imevä vasikka ja vieroitus emolehmäkarjassa Maitoa mahan täydeltä Imevä vasikka ja vieroitus emolehmäkarjassa Imetys Vasikkapiilo Vieroitus Imetys Emänsä alla vasikat imevät n. 4-6 kertaa vuorokaudessa, yht. 10-12 l / vrk Ensimmäisten viikkojen

Lisätiedot

LIHAKARJAN RUOKINTAOPAS

LIHAKARJAN RUOKINTAOPAS V a s i k a s t a p i h v i k s i LIHAKARJAN RUOKINTAOPAS TEHOKKAAT REHUT, TERVEET ELÄIMET. Rehuraisio Tehokas ruokinta parantaa kannattavuutta Tehokas ruokinta lyhentää lihanaudan kasvatusaikaa ja eläimet

Lisätiedot

KANSALLISET KOTIELÄINTUET

KANSALLISET KOTIELÄINTUET KANSALLISET KOTIELÄINTUET Hakijan edellytykset Yli 18-v. Puolisolla voi täyttää ikäehtoa Yhteisössä väh. yksi osallinen yli 18-v. Ei enää 68 v yläikärajaa ja MYEL-ehtoa Hallinnassa väh. 5 ha peltoa AB-alue

Lisätiedot

ELÄINTEN HYVINVOINNIN TUKI 2012. Toimenpiteet Muutokset Säädökset ja ohjeet

ELÄINTEN HYVINVOINNIN TUKI 2012. Toimenpiteet Muutokset Säädökset ja ohjeet ELÄINTEN HYVINVOINNIN TUKI 2012 Toimenpiteet Muutokset Säädökset ja ohjeet 1 Yleistä EHT-tuen hakemisesta 2012 Ohjelman tavoitteena on saada mukaan 7 500 tilaa. Lisäystarve noin 2 500 tilaa. Hyvinvointitukea

Lisätiedot

Eläinten hyvinvoinnin tuki

Eläinten hyvinvoinnin tuki Eläinten hyvinvoinnin tuki Tukikoulutus joulukuussa 2007 Maija Kyrö Mavi / Maaseutuelinkeino-osasto Sivu 1 28.11.2007 Uusi tukimuoto vuodelle 2008 Eläinten hyvinvoinnin tuki eli eläinten hyvinvointituki

Lisätiedot

Luomulihan (naudanliha) tuotannon kannattavuus

Luomulihan (naudanliha) tuotannon kannattavuus Luomulihan (naudanliha) tuotannon kannattavuus Kauko Koikkalainen, tutkija ProLuomu_liha-arvoketju, 17.3.2015, Vantaa Luomutuotannon talousnäkymät maatalouspolitiikan muutoksessa Yhteisen maatalouspolitiikan

Lisätiedot

SikaNautahanke. Opintomatkan raportti Emolehmätuotannon opintomatka Ranskaan 6. 9.10.2009

SikaNautahanke. Opintomatkan raportti Emolehmätuotannon opintomatka Ranskaan 6. 9.10.2009 SikaNautahanke Opintomatkan raportti Emolehmätuotannon opintomatka Ranskaan 6. 9.10.2009 Opintomatkalla tutustuttiin ranskalaiseen emolehmätuotantoon. Opiskelu- ja tutustumiskohteina olivat kolme emolehmätilaa,

Lisätiedot

Hiehoprosessin tehostamisella säästöjä ja lisää maitoeuroja

Hiehoprosessin tehostamisella säästöjä ja lisää maitoeuroja Hiehoprosessin tehostamisella säästöjä ja lisää maitoeuroja Tulosseminaari 24.4.2013 Minna Norismaa Cow Signals adviser ProAgria huippuosaaja- Lypsylehmien ruokinta, hyvinvointi ja terveys ProAgria Pohjois-Karjala

Lisätiedot

ProAgria Keskusten Liitto, Sanna Nokka ja Tuija Huhtamäki

ProAgria Keskusten Liitto, Sanna Nokka ja Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto, Sanna Nokka ja Tuija Huhtamäki Yhteistä työsarkaa Maitomäärän pysyminen ja tasaisuus Navettainvestointien onnistuminen Uudiseläimet, ruokinta, kokonaisuuden johtaminen Nurmiviljelyn

Lisätiedot

Maidontuotannon kannattavuus

Maidontuotannon kannattavuus Maidontuotannon kannattavuus Timo Sipiläinen Helsingin yliopisto, Taloustieteen laitos Ratkaisuja rehuntuotannon kannattavuuteen ja kestävyyteen muuttuvassa ilmastossa Nivala 20.3.2013 Sipiläinen / Maidontuotannon

Lisätiedot

Valvontahavaintoja Pohjois- Karjalassa. Peltovalvonta 2012 Lannoitusvalvonta Eläinvalvonta 2012

Valvontahavaintoja Pohjois- Karjalassa. Peltovalvonta 2012 Lannoitusvalvonta Eläinvalvonta 2012 Valvontahavaintoja Pohjois- Karjalassa Peltovalvonta 2012 Lannoitusvalvonta Eläinvalvonta 2012 Valvonta v.2012 Peltovalvonnassa n.200 tilaa Pinta-alojen ristiintarkastus tiloja n. 205 kpl EU:n eläinpalkkio

Lisätiedot

Atria Suomen keskeisimmät yhtiöt

Atria Suomen keskeisimmät yhtiöt Atrian kuulumisia Atria Suomen keskeisimmät yhtiöt Atria Suomi Oy Kehittää, tuottaa ja markkinoi suomalaisia tuoreruoka-alan tuotteita ja niihin liittyviä palveluja. Liikevaihdolla mitaten Suomen suurin

Lisätiedot

Eläintuet 2015. Lähde: Mavi,MMM

Eläintuet 2015. Lähde: Mavi,MMM Eläintuet 2015 Lähde: Mavi,MMM Muutoksia 2015 Sika- ja siipikarjan tuotannosta irrotettu tuki jatkuu. C-tukialueella maksetaan edelleen pohjoista tukea emolehmille, emolehmähiehoille, sonneille, häreille,

Lisätiedot

ELÄINTUET 2016. Lähde: Maaseutuvirasto, MMM

ELÄINTUET 2016. Lähde: Maaseutuvirasto, MMM ELÄINTUET 2016 Lähde: Maaseutuvirasto, MMM Kansalliset eläintuet EU- palkkiot Eläinten hyvinvointikorvaus 2 Kansalliset eläintuet Yleiset ehdot Tuenhakijan on oltava vähintään 18 vuotta (31.12.2015) Voidaan

Lisätiedot

Lisää luomulihaa. Luomupäivä 14.11.2012 Tampere

Lisää luomulihaa. Luomupäivä 14.11.2012 Tampere Lisää luomulihaa Luomupäivä 14.11.2012 Tampere Luomueläintilastoja v. 2010 - lypsylehmiä 4809 - emolehmiä 10473 - lihanautoja 2525-0,24 lihanautaa / emolehmä v. 2011 - lypsylehmiä 5776 - emolehmiä 11865

Lisätiedot

Jaloittelutarhat Naudan näkökulma

Jaloittelutarhat Naudan näkökulma Jaloittelutarhat Naudan näkökulma Tampere 2.2.2012 ELL Ulla Eerola Tuotantoeläinsairauksien erikoiseläinlääkäri Mitä enemmän eläin voi vaikuttaa omaan oloonsa omalla käyttäytymisellään, sitä suuremmat

Lisätiedot

ANC eli luonnonhaittakorvaus yleistä

ANC eli luonnonhaittakorvaus yleistä ANC eli luonnonhaittakorvaus 2015 ja ympäristökorvaus 2015 komission käsittelyyn lähetetyssä maaseutuohjelmassa sekä kansallisen tukilain muutosesitys sekä tilatuki ja viherrys Suomen tiedonannon perusteella

Lisätiedot

Rotuvalinta liharoturisteytyksissä. Jalostuskurssi 2014 Tahkoa tuottoa! 19.3.2014, Nilsiä, Tahkovuori Arto Huuskonen MTT/Kotieläintuotannon tutkimus

Rotuvalinta liharoturisteytyksissä. Jalostuskurssi 2014 Tahkoa tuottoa! 19.3.2014, Nilsiä, Tahkovuori Arto Huuskonen MTT/Kotieläintuotannon tutkimus Rotuvalinta liharoturisteytyksissä Jalostuskurssi 2014 Tahkoa tuottoa! 19.3.2014, Nilsiä, Tahkovuori Arto Huuskonen MTT/Kotieläintuotannon tutkimus 18.3.2014 MAILI -hanke (Kilpailukykyä ja ympäristötehokkuutta

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 2015. 121/2015 Valtioneuvoston asetus. eläinten hyvinvointikorvauksesta

Julkaistu Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 2015. 121/2015 Valtioneuvoston asetus. eläinten hyvinvointikorvauksesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 2015 121/2015 Valtioneuvoston asetus eläinten hyvinvointikorvauksesta Annettu Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 2015 Valtioneuvoston päätöksen

Lisätiedot

HIEHON KASVATUS JUOTOLTAVIEROITUKSELTA POIKIMISEEN - ruokinta, hoito, kasvun seuranta ja valmentautuminen lehmäksi

HIEHON KASVATUS JUOTOLTAVIEROITUKSELTA POIKIMISEEN - ruokinta, hoito, kasvun seuranta ja valmentautuminen lehmäksi HIEHON KASVATUS JUOTOLTAVIEROITUKSELTA POIKIMISEEN - ruokinta, hoito, kasvun seuranta ja valmentautuminen lehmäksi Vasikka alle 3 kk Kolmena ensimmäisenä kuukautena lehmävasikkaa voidaan ruokkia täysin

Lisätiedot

Uusi eläinten hyvinvointituki 2012

Uusi eläinten hyvinvointituki 2012 Jaana Piippo ProAgria Pohjois-Savo 20.01.2012 Uusi eläinten hyvinvointituki 2012 Tukisumma nousee Ehdot kiristyvät Myös vanhat sitoutuneet voivat vaihtaa uuteen tai jatkaa vanhalla sitoumuksella Ei ylärajaa

Lisätiedot

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Tilalla Vasikoita (<6kk) Lypsylehmiä Emolehmiä Muita yht. kpl. nautoja

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Tilalla Vasikoita (<6kk) Lypsylehmiä Emolehmiä Muita yht. kpl. nautoja Laiminlyönnit kursiivilla merkityissä kohdissa voivat johtaa tukiseuraamuksiin. ELÄINSUOJELUTARKASTUS VASIKKA JA NAUTA YLI 6 KK Eläinsuojelulain (247/1996) 48 :n tarkoittama selvitys vasikoiden suojelua

Lisätiedot

ELÄINTEN HYVINVOINNIN TUKI 2012

ELÄINTEN HYVINVOINNIN TUKI 2012 ELÄINTEN HYVINVOINNIN TUKI 2012 EHT-seminaari Oulu, Nokia ja Kuopio 16.2.2012 Maaseutuvirasto Ylitarkastaja Ulla Sihto -toimenpiteet -muutokset - säädökset ja ohjeet 1 UUTTA 2012: Noussut tukitaso Lisää

Lisätiedot

EU:n nautaela inpalkkiot

EU:n nautaela inpalkkiot EU:n nautaela inpalkkiot 1 EU:n nautaeläinpalkkion hakeminen Kaikkien tuen hakijoiden tulee palauttaa osallistumisilmoitus EU:n nautaeläinpalkkiojärjestelmiin vuonna 2015. EU:n nautaeläinpalkkioita haetaan

Lisätiedot

Miten onnistua muuttuvilla markkinoilla?

Miten onnistua muuttuvilla markkinoilla? Miten onnistua muuttuvilla markkinoilla? Maatalouden tulevaisuusseminaari Farmi 2020 ja Vene hankkeet Kälviä 4.10.2011 Perttu Pyykkönen Teemat Miten viljelijä voi reagoida ja mihin itse voi vaikuttaa:

Lisätiedot

Luonnonmukainen tuotanto 2015-2020

Luonnonmukainen tuotanto 2015-2020 Luonnonmukainen tuotanto 2015-2020 02.04.2015 Materiaalin tekohetkellä lainsäädäntöä ei ole hyväksytty muutokset mahdollisia Tuki-infot 2015 Anna-Leena Vierimaa Luomutuotannon asiantuntija ProAgria Oulu/

Lisätiedot

Eläintiheydet tukiehdoissa Rekisterit ja merkintä EHT. Minna Mustonen Tukihakukoulutus 2013

Eläintiheydet tukiehdoissa Rekisterit ja merkintä EHT. Minna Mustonen Tukihakukoulutus 2013 Eläintiheydet tukiehdoissa Rekisterit ja merkintä EHT Minna Mustonen Tukihakukoulutus 2013 Luonnonhaittakorvaus lisäosa Eläintiheys 0,4 ey/ tukikelpoinen ha tai 10 ey ja 0,2ey/ tukikelpoinen ha Edellisen

Lisätiedot

Itä-Suomen Yliopiston laidunkoeohjeet. 1. Laidunkasvikoe. Kesto: Perustetaan 2010 seurataan 2011 ja 2012

Itä-Suomen Yliopiston laidunkoeohjeet. 1. Laidunkasvikoe. Kesto: Perustetaan 2010 seurataan 2011 ja 2012 Itä-Suomen Yliopiston laidunkoeohjeet 1. Laidunkasvikoe Kesto: Perustetaan 2010 seurataan 2011 ja 2012 Tausta: Ennen kokeen perustamista otetaan viljavuustutkimusnäyte koealalta, joka edustaa koko koealaa.

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Vanhempi hallitussihteeri Suvi Ruuska

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Vanhempi hallitussihteeri Suvi Ruuska MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Vanhempi hallitussihteeri Suvi Ruuska VALTIONEUVOSTON ASETUS YMPÄRISTÖKORVAUKSEN, LUONNONHAITTA- KORVAUKSEN, LUONNONMUKAISEN TUOTANNON KORVAUKSEN JA EI- TUOTANNOLLISIA

Lisätiedot

Eläinten rekisteröinti ja ruhojen hävitys

Eläinten rekisteröinti ja ruhojen hävitys Eläinten rekisteröinti ja ruhojen hävitys Minna Norismaa Yritysneuvoja, maatilat ProAgria Pohjois-Karjala Lähde: Evira (diat joissa ei erillistä mainintaa) Nautaeläinten merkitseminen ja rekisteröinti

Lisätiedot

Kotieläintuet ja EHK. kotieläintilan täydentävät ehdot

Kotieläintuet ja EHK. kotieläintilan täydentävät ehdot Kotieläintuet ja EHK kotieläintilan täydentävät ehdot EU:n eläinpalkkiot Kaikkien tuenhakijoiden tulee jättää osallistumisilmoitus viimeistään päätukihaun yhteydessä sähköisesti tai lomakkeella 184 Aktiiviviljelijä

Lisätiedot

Aihe: Kriteeristö luonnonlaidunlihan tuotannolle Suomessa Saate: Kommenttipyyntö ehdotuksesta luonnonlaidunlihan tuotannon kriteereiksi

Aihe: Kriteeristö luonnonlaidunlihan tuotannolle Suomessa Saate: Kommenttipyyntö ehdotuksesta luonnonlaidunlihan tuotannon kriteereiksi Aihe: Kriteeristö luonnonlaidunlihan tuotannolle Suomessa Saate: Kommenttipyyntö ehdotuksesta luonnonlaidunlihan tuotannon kriteereiksi Tausta Metsälaidunhanke eli Puustoisten perinneympäristöjen hoito

Lisätiedot

Lammastalous. Mahdollisuutena maisema hanke 16.02.2015 Sini Hakomäki ProAgria Etelä-Pohjanmaa

Lammastalous. Mahdollisuutena maisema hanke 16.02.2015 Sini Hakomäki ProAgria Etelä-Pohjanmaa Lammastalous Mahdollisuutena maisema hanke 16.02.2015 Sini Hakomäki ProAgria Etelä-Pohjanmaa Rekisteröityminen Rekisteröityminen lammastilaksi Kunnan maaseutuviranomaiselle ennen eläinten hankintaa Alkutuotannon

Lisätiedot

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Posio ELY-keskus: Lappi. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Posio ELY-keskus: Lappi. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita Posio ELY-keskus: Lappi 2.1.213 221182 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 2 Posio Ansiotulorakenne

Lisätiedot

Eläinten hyvinvointikorvaus siat 9.4.2015 1

Eläinten hyvinvointikorvaus siat 9.4.2015 1 Eläinten hyvinvointikorvaus siat 9.4.2015 1 Yleistä sitoumuksesta Sitoumus tehdään 1.5.2015 31.12.2016 väliseksi ajaksi Seuraava mahdollisuus hakea sitoumusta 11/2016, koskien vuotta 2017 (vuonna 2016

Lisätiedot

Vasikkakuolleisuuden hallinta. Tuomas Herva ja Pirjo Aho AtriaNauta

Vasikkakuolleisuuden hallinta. Tuomas Herva ja Pirjo Aho AtriaNauta Vasikkakuolleisuuden hallinta Tuomas Herva ja Pirjo Aho AtriaNauta Vasikan merkitys Kotimaisen naudanlihantuotannon pullonkaula: vasikka ratkaisuina - emolehmätuotannon lisääminen - teuraspainon nosto

Lisätiedot

Pihvikarjan maukasta lihaa suoraan tilalta

Pihvikarjan maukasta lihaa suoraan tilalta Pihvikarjan maukasta lihaa suoraan tilalta Olemme Anna ja Matti Oksanen Laukaasta. Olemme valmistuneet JAMK Luonnonvarainstituutista vuosina 2007 ja 2008. Häitä vietettiin 2008 ja samana vuonna tehtiin

Lisätiedot

MAATALOUDEN MAISEMAN- JA LUONNONHOIDON AJANKOHTAISIA ERITYISTUKIASIOITA 2010

MAATALOUDEN MAISEMAN- JA LUONNONHOIDON AJANKOHTAISIA ERITYISTUKIASIOITA 2010 MAATALOUDEN MAISEMAN- JA LUONNONHOIDON AJANKOHTAISIA ERITYISTUKIASIOITA 2010 HUOM! Tiedot varmistuvat kevään 2010 kuluessa, tilanne 5.1.2010 mukaan Hakuaika huhtikuun loppuun mennessä, hakemukset liitteineen

Lisätiedot

Luonnonhaittakorvaus

Luonnonhaittakorvaus Luonnonhaittakorvaus Uutta 2015 Ei enää yläikärajaa (65 v), alaikäraja 18 Yksivuotinen korvaus (ei sitoumusta) Tilakohtaisia rajoitteita kesantoalalle ja maksumäärälle Kotieläinkorotuksen eläintiheysraja

Lisätiedot

Sikamarkkinoiden taustoitus tilatason näkökulmasta

Sikamarkkinoiden taustoitus tilatason näkökulmasta Sikamarkkinoiden taustoitus tilatason näkökulmasta Ari Nopanen Toimitusjohtaja ProAgria Liha Osaamiskeskus p. 0400-432582 ari.nopanen@proagria.fi Keskeiset näkökulmat Markkinatilanteesta johtuen sikatilojen

Lisätiedot

Case Tenhon tila historiaa. Tila meillä 1920-luvulta Sikoja, lypsylehmiä, viljaa, lampaita, emoja Lampaat 70-luvulla Emolehmät 80-luvun alussa

Case Tenhon tila historiaa. Tila meillä 1920-luvulta Sikoja, lypsylehmiä, viljaa, lampaita, emoja Lampaat 70-luvulla Emolehmät 80-luvun alussa Case Tenhon tila historiaa Tila meillä 1920-luvulta Sikoja, lypsylehmiä, viljaa, lampaita, emoja Lampaat 70-luvulla Emolehmät 80-luvun alussa Tilan toimintaa Suomalaisen suoramyynnin pioneeritila Suoramyyntiä

Lisätiedot

Eläinten hyvinvointikorvaus EHK

Eläinten hyvinvointikorvaus EHK Eläinten hyvinvointikorvaus EHK Eläinlajikohtaiset 1-vuotiset sitoumukset Sitoumus koskee kaikkia valitun eläinlajin samalla tilatunnuksella olevia eläimiä Täydentävien ehtojen noudattaminen Noudatettava

Lisätiedot

Naudan ruokintavaatimus eri kasvuvaiheessa. Luomulihaseminaari Tampere 9.12.2009 Maiju Pesonen InnoNauta-hanke

Naudan ruokintavaatimus eri kasvuvaiheessa. Luomulihaseminaari Tampere 9.12.2009 Maiju Pesonen InnoNauta-hanke Naudan ruokintavaatimus eri kasvuvaiheessa Luomulihaseminaari Tampere 9.12.2009 Maiju Pesonen InnoNauta-hanke Päivän aiheena Naudan kasvu Ravintoainetarpeen määräytyminen Minkälaisia rehuja kasvu vaatii?

Lisätiedot

C2-alue Tilatuki 1) 167 167 167 167 167 167 167 167 167 167 167 167 167 167

C2-alue Tilatuki 1) 167 167 167 167 167 167 167 167 167 167 167 167 167 167 Pinta-alatuet v.2012 Huom. Tilatuki maksetaan täysimääräisenä 5000 euroon asti. Yli 5000 eurosta leikataan 10 %. euroa/ha E-P:n ELY-keskus Veikko Tuominen 29.11.2011 7) 15) 18) 4) 4) 9) 4) 8) 16) 3) 3)

Lisätiedot

Palkkiot ja Eläinten hyvinvointikorvaus lampaille ja vuohille 2016. Kotieläinkoulutus 13.4.2016

Palkkiot ja Eläinten hyvinvointikorvaus lampaille ja vuohille 2016. Kotieläinkoulutus 13.4.2016 Palkkiot ja Eläinten hyvinvointikorvaus lampaille ja vuohille 2016 Kotieläinkoulutus 13.4.2016 Yleistä lammas- ja vuohipalkkioista Rekisteriperusteisia Hallinnassa oltava keskimäärin vähintään 20 palkkiokelpoista

Lisätiedot

Eläin- ja erikoistukien muutokset vuonna 2014

Eläin- ja erikoistukien muutokset vuonna 2014 Eläin- ja erikoistukien muutokset vuonna 2014 Maatalousalan De minimis -tuki Maatalousalan De minimis tuesta annettiin uusi asetus 18.12.2013 Komission asetus (EU) N:o 1408/2013, Euroopan unionin toiminnasta

Lisätiedot

Simmental rotutavoitteita ja -ominaisuuksia. Katri Strohecker Finn Beef Ay

Simmental rotutavoitteita ja -ominaisuuksia. Katri Strohecker Finn Beef Ay Simmental rotutavoitteita ja -ominaisuuksia Katri Strohecker Finn Beef Ay Simmental Nuori liharotu Suomessa; ensimmäiset tuotu 1990 Alkuperä Sveitsissä; Simme-joen laakso Simmentaleja n. 40-60 miljoonaa

Lisätiedot

HÄÄVI Härkää sarvista Laidunnus luonnon ja maiseman hoidossa

HÄÄVI Härkää sarvista Laidunnus luonnon ja maiseman hoidossa HÄÄVI Härkää sarvista Laidunnus luonnon ja maiseman hoidossa Ympäristökuiskaaja-koulutus 3.2.2011, Jyväskylä Kaisa Raatikainen, Keski-Suomen ELY-keskus 01.02.2011 1 Esityksen sisältöä Mistä maatalousalueiden

Lisätiedot

Vasikoiden hyvinvointi Keski-Suomessa eläinsuojelusta ja vasikan elosta ja kuolosta

Vasikoiden hyvinvointi Keski-Suomessa eläinsuojelusta ja vasikan elosta ja kuolosta Vasikoiden hyvinvointi Keski-Suomessa eläinsuojelusta ja vasikan elosta ja kuolosta Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Läänineläinlääkäri Taina Kingelin Jyväskylä 29.11.2011 Lihavasikka teemapäivä

Lisätiedot

Mitä luomukalkkunan tuottaminen maksaa?

Mitä luomukalkkunan tuottaminen maksaa? Mitä luomukalkkunan tuottaminen maksaa? Timo Karhula ja Jarkko Niemi MTT Taloustutkimus Johdanto Luomulihan tuotanto on Suomessa vähäistä Noin prosentti kaikesta tuotetusta lihasta, luomukalkkunaa vain

Lisätiedot

Kantavan tamman ja kasvavan varsan ruokinta

Kantavan tamman ja kasvavan varsan ruokinta Kantavan tamman ja kasvavan varsan ruokinta Hevosten ruokinta: Kantavan tamman ruokinta Tiineyden loppuvaiheen ruokinta Imetyskauden ruokinta Vieroitetun varsan ruokinta Agriristeily 8.2.2013 Heikki Kankainen

Lisätiedot

SYYSPOIKIVIEN EMOLEHMIEN KESÄAJAN RUOKINTA

SYYSPOIKIVIEN EMOLEHMIEN KESÄAJAN RUOKINTA SYYSPOIKIVIEN EMOLEHMIEN KESÄAJAN RUOKINTA Anna Sunio Opinnäytetyö Toukokuu 2011 Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelma Luonnonvara- ja ympäristöala OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUNIO, Anna Julkaisun

Lisätiedot

Tasaista kasvua hyvällä rehuhyötysuhteella

Tasaista kasvua hyvällä rehuhyötysuhteella Tasaisempi kasvu paremmat tulokset Tasaista kasvua hyvällä rehuhyötysuhteella Primo-juomarehut Primo Starter -starttitäysrehu Primo I, Primo II, Primo III -kasvatustäysrehut Panostus alkukasvatukseen kannattaa

Lisätiedot

Eläintuet 2015-2019. Puttonen Markku ProAgria Etelä-Suomi Tampere 23.3.2015

Eläintuet 2015-2019. Puttonen Markku ProAgria Etelä-Suomi Tampere 23.3.2015 Eläintuet 2015-2019 Yleistä: kansalliset + eu:n tuet - Palauta lomake 184 (osallistuminen nautalammas- ja vuohieläinten tukijärjestelmään) tai täytä ilmoitus vipu-palvelussa viimeistään 30.4.2015 - Osallistuminen

Lisätiedot

NAUDAN KASVUN SÄÄTELY

NAUDAN KASVUN SÄÄTELY NAUDAN KASVUN SÄÄTELY Sole Raittila Jyväskylä 18.11.2010 23.11.2010 1 Naudan kasvuun vaikuttavat tekijät Perimä Sukupuoli Rotu Yksilölliset ominaisuudet Ruokinta Olosuhteet Terveys 23.11.2010 2 Naudan

Lisätiedot

TULEVA YMPÄRISTÖKORVAUSJÄRJESTELMÄ Tukimahdollisuudet metsässä

TULEVA YMPÄRISTÖKORVAUSJÄRJESTELMÄ Tukimahdollisuudet metsässä Materiaali perustuu julkaisuhetkellä käytettävissä oleviin tietoihin. TULEVA YMPÄRISTÖKORVAUSJÄRJESTELMÄ Tukimahdollisuudet metsässä Maisemasuunnittelija Sanna Seppälä ProAgria Länsi-Suomi /Länsi-Suomen

Lisätiedot

Katsaus maatalouden tukipolitiikkaan hevostalouden näkökulmasta. Minna-Mari Kaila MTK

Katsaus maatalouden tukipolitiikkaan hevostalouden näkökulmasta. Minna-Mari Kaila MTK Katsaus maatalouden tukipolitiikkaan hevostalouden näkökulmasta Minna-Mari Kaila MTK Maatalouspolitiikka EU:n maatalouspolitiikka Suorat tuet (I pilari) Maaseutuohjelma (II -pilari) Kansallinen maatalouspolitiikka

Lisätiedot

13/05/14. Emolehmien kestävyysominaisuudet. Tässä esityksessä. Mistä kestävyys? Emolehmäseminaari 2014 Ikaalinen 04.02.

13/05/14. Emolehmien kestävyysominaisuudet. Tässä esityksessä. Mistä kestävyys? Emolehmäseminaari 2014 Ikaalinen 04.02. Emolehmien kestävyysominaisuudet Emolehmäseminaari 2014 Ikaalinen 04.02.2014 Maiju Pesonen Tässä esityksessä Kestävyyden anatomia Kolme kotimaista aineistoa: ü Poiston syyt ü Poikimahelppous/ poikimavaikeus

Lisätiedot

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Uusikaupunki ELY-keskus: Varsinais-Suomi. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 26.8.

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Uusikaupunki ELY-keskus: Varsinais-Suomi. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 26.8. Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita Uusikaupunki ELY-keskus: Varsinais-Suomi 26.8.213 221182 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Suomen Gallup Elintarviketieto

Lisätiedot

Yhteenveto sisäloistutkimuksesta

Yhteenveto sisäloistutkimuksesta Yhteenveto sisäloistutkimuksesta Heidi Härtel Rotukarjan hyvinvoinnin ja taloudellisten toimintaedellytysten kehittäminen -hanke Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Emolehmäkarjojen loistutkimus

Lisätiedot

Tukihaku 2016. Päätukihaun aikataulut, muutokset hakemisessa ja materiaaleissa. 29.3.2016 ja 31.3.2016. Itäisen Uudenmaan maaseutuhallinto 1

Tukihaku 2016. Päätukihaun aikataulut, muutokset hakemisessa ja materiaaleissa. 29.3.2016 ja 31.3.2016. Itäisen Uudenmaan maaseutuhallinto 1 Tukihaku 2016 Päätukihaun aikataulut, muutokset hakemisessa ja materiaaleissa 29.3.2016 ja 31.3.2016 Itäisen Uudenmaan maaseutuhallinto 1 Päätukihaun aikataulu Alkaa huhtikuun loppupuolella Päättyy 15.6.2016

Lisätiedot

Neuvonnan uudistukset 2012 ja sen tuomat tulokset

Neuvonnan uudistukset 2012 ja sen tuomat tulokset Neuvonnan uudistukset 2012 ja sen tuomat tulokset Pohjois-Suomen Nurmiseminaari 11.1.2013 KASVU TOIMINTA TUOTTO Maaseutuneuvonnan vastaava, kotieläinagronomi Virpi Huotari ProAgria Oulu ry Esityksen sisältö

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 24 päivänä maaliskuuta 2015. 236/2015 Valtioneuvoston asetus. Luonnonhaittakorvaus on osa

Julkaistu Helsingissä 24 päivänä maaliskuuta 2015. 236/2015 Valtioneuvoston asetus. Luonnonhaittakorvaus on osa SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 24 päivänä maaliskuuta 2015 236/2015 Valtioneuvoston asetus luonnonhaittakorvauksesta Annettu Helsingissä 19 päivänä maaliskuuta 2015 Valtioneuvoston päätöksen

Lisätiedot

Vuokrapellon oikea hinta. ProAgria Keski-Pohjanmaa Talousagronomi Tapio Salmi

Vuokrapellon oikea hinta. ProAgria Keski-Pohjanmaa Talousagronomi Tapio Salmi Vuokrapellon oikea hinta ProAgria Keski-Pohjanmaa Talousagronomi Tapio Salmi Pelto Pelto on keskeinen tuotantotekijä Hyvä rehuomavaraisuus luo pohjan hyvälle kannattavuudelle Lannan levitysala vaaditaan

Lisätiedot

KANTONIEMEN TILAN INVESTOINTIRATKAISUT, NIIDEN TAUSTAT JA TOIMIVUUS

KANTONIEMEN TILAN INVESTOINTIRATKAISUT, NIIDEN TAUSTAT JA TOIMIVUUS KANTONIEMEN TILAN INVESTOINTIRATKAISUT, NIIDEN TAUSTAT JA TOIMIVUUS 1. Vähän tilan historiasta ja menneisyydestä 2. Kehityksen ja rakentamisen vaiheita menneestä nykypäivään 3. Valitut ratkaisut ja niiden

Lisätiedot

Emolehmätilan ruokintaa vanhoin ja uusin normein. InnoNauta-koulutus Maiju Pesonen InnoNauta-hanke

Emolehmätilan ruokintaa vanhoin ja uusin normein. InnoNauta-koulutus Maiju Pesonen InnoNauta-hanke Emolehmätilan ruokintaa vanhoin ja uusin normein InnoNauta-koulutus Maiju Pesonen InnoNauta-hanke Optimointia Lähtee eläimen päivittäisestä rehuntarpeesta Valitaan tilanolosuhteisiin edullisin rehuyhdistelmä,

Lisätiedot

Maarit Kärki MTT InnoNauta. Emolehmätuotannon rakennukset

Maarit Kärki MTT InnoNauta. Emolehmätuotannon rakennukset Maarit Kärki MTT InnoNauta Emolehmätuotannon rakennukset Emorakennus mieluiten kylmäpihatto Osakuvikepihatto jossa lantakäytävä ja makuualue erikseen, makuualueen muotoilu joko vinopohja, syvä kuivikepohja

Lisätiedot

HAKEMUSTEN TÄYTTÖ Laukaan YTA Jari Halttunen

HAKEMUSTEN TÄYTTÖ Laukaan YTA Jari Halttunen HAKEMUSTEN TÄYTTÖ Laukaan YTA Jari Halttunen Sähköinen vai paperinen Sähköiseen kannustetaan, mutta kummallakin tavalla vastaan otetaan Toimitettu hakemus tarkastetaan eri käsittely vaiheessa, sisällön

Lisätiedot

08.10.2014 1. Ruokinta ja hedelmällisyys. Eläinten terveys ja hyvinvointi KERRASTA KANTAVAKSI

08.10.2014 1. Ruokinta ja hedelmällisyys. Eläinten terveys ja hyvinvointi KERRASTA KANTAVAKSI Eläinten terveys ja hyvinvointi KERRASTA KANTAVAKSI Ruokinta ja hedelmällisyys 08.10.2014 1 Lehmä tiinehtyy, jos sen kohtu on terve sekä sen ruokinta, energiatasapaino ja terveys ovat kunnossa. Sen jälkeen

Lisätiedot

Yhteenveto seleenitutkimuksen tuloksista

Yhteenveto seleenitutkimuksen tuloksista Yhteenveto seleenitutkimuksen tuloksista Heidi Härtel Rotukarjan hyvinvoinnin ja taloudellisten toimintaedellytysten kehittäminen -hanke Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Seleenitutkimuksen tulokset

Lisätiedot

Vuoden 2014 tukihaun muutokset

Vuoden 2014 tukihaun muutokset Vuoden 2014 tukihaun muutokset Pinta-alaperusteiset tuet Maaseutuvirasto / Maaseutuelinkeino-osasto/ Pinta-alatukiyksikkö Esityksen sisältö Kasvulohkojen merkitseminen liitekartalle/yhteiset asiat Suorat

Lisätiedot

Pysyvä nurmi. Perustuu 12.3.2015 valmistelutilanteeseen. Juha Lappalainen

Pysyvä nurmi. Perustuu 12.3.2015 valmistelutilanteeseen. Juha Lappalainen Pysyvä nurmi Perustuu 12.3.2015 valmistelutilanteeseen Juha Lappalainen Pysyvät nurmet Pelto tarkoittaa kasvien tuotantoa varten viljeltyä maata ja kesannoitua maata tai maata, joka säilytetään maatalouden

Lisätiedot

Kokemuksia nuorkarjan ruokinnasta, osa 1 vasikat

Kokemuksia nuorkarjan ruokinnasta, osa 1 vasikat Kokemuksia nuorkarjan ruokinnasta, osa 1 vasikat Kanada, Ontario Minna Norismaa Valtakunnallinen huippuosaaja lehmien ruokinta, hyvinvointi ja terveys ProAgria Pohjois-Karjala, Joensuu minna.norismaa(at)proagria.fi,

Lisätiedot

Miten Pohjois-Suomen maidontuottajia kannustetaan tuloksiin. Mikko J. Korhonen Valio

Miten Pohjois-Suomen maidontuottajia kannustetaan tuloksiin. Mikko J. Korhonen Valio Miten Pohjois-Suomen maidontuottajia kannustetaan tuloksiin Mikko J. Korhonen Valio Pohjois-Suomi on maitoaluetta 22 % Maitomäärä nousussa 500000 Pohjois-Suomi 495000 490000 485000 480000 475000 470000

Lisätiedot

Hevostalouden ajankohtaiset tukiasiat: hevostilan maataloustuet, alkuperäisrotujen kasvatus, maiseman- ja luonnonhoidon erityistuet hevostilalla

Hevostalouden ajankohtaiset tukiasiat: hevostilan maataloustuet, alkuperäisrotujen kasvatus, maiseman- ja luonnonhoidon erityistuet hevostilalla Hevostalouden ajankohtaiset tukiasiat: hevostilan maataloustuet, alkuperäisrotujen kasvatus, maiseman- ja luonnonhoidon erityistuet hevostilalla Johanna Helkimo Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 19.4.2010

Lisätiedot

Luomutuotannon kannattavuudesta

Luomutuotannon kannattavuudesta Luomutuotannon kannattavuudesta Kauko Koikkalainen, tutkija Luomuinstituutti, 31.3.2015, Mikkeli Esityksen sisältö Vähän perusteita Vähän maatalouspolitiikkaa Toteutunutta kannattavuutta kannattavuuskirjanpitoaineiston

Lisätiedot

LAIDUNTAMINEN LUONNONLAITUMILLA

LAIDUNTAMINEN LUONNONLAITUMILLA LAIDUNTAMINEN LUONNONLAITUMILLA Ypäjä 30.5.2013 Hannele Partanen Maa- ja kotitalousnaisten Keskus ProAgria Keskukset Hevostallit lisääntyvät Hevostalleja 16 000 kpl Hevosia 76 000, lisääntyy 1 500 hevosta

Lisätiedot

Laidunruokinnan käytännön toteuttaminen

Laidunruokinnan käytännön toteuttaminen Laidunruokinnan käytännön toteuttaminen Auvo Sairanen, MTT Maaninka Savonia AMK, Iisalmi 27.3.2012 2.4.2012 1 LAIDUN 1. Koetaan vaikeaksi 2. Arviointia 3. Laitumesta ei välttämättä analyysitarvetta 4.

Lisätiedot

Luonnonmukaisen tuotannon ohjeet

Luonnonmukaisen tuotannon ohjeet Luonnonmukaisen tuotannon ohjeet ELÄINTUOTANTO Tuuli Pulkkisen aineistoa muokannut Eeva Vornanen 18.2.2011Tuuli Pulkkinen Tuuli Pulkkinen Luomutuotannon yleisiä periaatteita Eläintuotannolla oltava yhteys

Lisätiedot

ELÄINTEN HYVINVOINNIN TUEN SITOUMUSEHDOT 2012

ELÄINTEN HYVINVOINNIN TUEN SITOUMUSEHDOT 2012 Dnro 504/24/2012 Päivämäärä: 11.4.2012 ELÄINTEN HYVINVOINNIN TUEN SITOUMUSEHDOT 2012 Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maaseutualueisiin. 2 ELÄINTEN HYVINVOINNIN TUEN

Lisätiedot

Vasikan lempeä vieroitus onko sitä?

Vasikan lempeä vieroitus onko sitä? Vasikan lempeä vieroitus onko sitä? Laura Hänninen, dosentti, ELT laura.hanninen @ helsinki.fi Eläinten hyvinvoinnin ja eläinsuojelun kliininen opettaja Eläinlääketieteellinen tiedekunta Helsingin Yliopisto

Lisätiedot

Pysyvä nurmi. Perustuu 8.2.2015 valmistelutilanteeseen. MTK Pohjois-Savo

Pysyvä nurmi. Perustuu 8.2.2015 valmistelutilanteeseen. MTK Pohjois-Savo Pysyvä nurmi Perustuu 8.2.2015 valmistelutilanteeseen MTK Pohjois-Savo Pysyvät nurmet Pelto tarkoittaa kasvien tuotantoa varten viljeltyä maata ja kesannoitua maata tai maata, joka säilytetään maatalouden

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 31 päivänä toukokuuta 2013. 378/2013 Valtioneuvoston asetus

Julkaistu Helsingissä 31 päivänä toukokuuta 2013. 378/2013 Valtioneuvoston asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 31 päivänä toukokuuta 2013 378/2013 Valtioneuvoston asetus vuodelta 2013 maksettavien kansallisten kasvintuotannon tukien ja kotieläintukien valvonnasta Annettu

Lisätiedot

ETT:n Eläintautivakuutusseminaari 16.3.2016. Yli-tervalan Maatila Tuomo Anttila

ETT:n Eläintautivakuutusseminaari 16.3.2016. Yli-tervalan Maatila Tuomo Anttila ETT:n Eläintautivakuutusseminaari 16.3.2016 Yli-tervalan Maatila Tuomo Anttila Taustatietoa Hiehohotellitoimintaa vuodesta 2011 Asiakkaana 10 tilaa Tällä hetkellä 450 hiehoa Vasikat tulevat 3kk:n iässä

Lisätiedot

ELÄINTEN HYVINVOINTIKORVAUS. Lampaat Vuohet

ELÄINTEN HYVINVOINTIKORVAUS. Lampaat Vuohet ELÄINTEN HYVINVOINTIKORVAUS Lampaat Vuohet Kyrö 07.04.2015 1 Yleistä eläinten hyvinvointikorvauksesta 2015 Sitoumus alkaen 01.05.2015 1 -vuotinen sitoumus Tänä vuonna poikkeus: 01.05.2015-31.12.2016 Seuraava

Lisätiedot

Täysi hyöty kotoisista rehuista. Oikealla täydennyksellä tasapainoinen ruokinta.

Täysi hyöty kotoisista rehuista. Oikealla täydennyksellä tasapainoinen ruokinta. Toimivia ruokintaratkaisuja Krono-rehuilla Täysi hyöty kotoisista rehuista. Oikealla täydennyksellä tasapainoinen ruokinta. Krono I, II, III ja IV -täysrehut Krossi 125 Top, Krono 135 Top ja Huippu-Krossi

Lisätiedot

Varainhoito-osasto 21.11.2013 Dnro 2478/54/2013 Tukien maksatusyksikkö. Vuoden 2013 luonnonhaittakorvauksen toisen erän maksaminen

Varainhoito-osasto 21.11.2013 Dnro 2478/54/2013 Tukien maksatusyksikkö. Vuoden 2013 luonnonhaittakorvauksen toisen erän maksaminen Varainhoito-osasto 21.11.2013 Dnro 2478/54/2013 Tukien maksatusyksikkö Kuntien maaseutuelinkeinoviranomaiset ELY-keskukset Vuoden 2013 luonnonhaittakorvauksen toisen erän maksaminen Liitteenä on maksamista

Lisätiedot

Kokemuksia luomutuotannosta Muuruveden koulutilalla. Pentikäinen Marjo Karjanhoitaja Savon ammatti- ja aikuisopisto, Muuruvesi 10082010

Kokemuksia luomutuotannosta Muuruveden koulutilalla. Pentikäinen Marjo Karjanhoitaja Savon ammatti- ja aikuisopisto, Muuruvesi 10082010 Kokemuksia luomutuotannosta Muuruveden koulutilalla Pentikäinen Marjo Karjanhoitaja Savon ammatti- ja aikuisopisto, Muuruvesi 10082010 Luomumaitoa Muuruvedeltä 2 10.8.2010 M.Pentikäinen Luomumaitoa Muuruvedeltä

Lisätiedot

Maaseutuelinkeino-osasto PL 405 60101 SEINÄJOKI Pvm 26.1.2011 Dnro 64/22/2011. Maaseutuviraston määräyskokoelma Nro 2/11

Maaseutuelinkeino-osasto PL 405 60101 SEINÄJOKI Pvm 26.1.2011 Dnro 64/22/2011. Maaseutuviraston määräyskokoelma Nro 2/11 MAASEUTUVIRASTO Maaseutuelinkeino-osasto PL 405 60101 SEINÄJOKI MÄÄRÄYS Pvm 26.1.2011 Dnro 64/22/2011 Maaseutuviraston määräyskokoelma Nro 2/11 Valtuutussäännökset: Laki maa- ja puutarhatalouden kansallisista

Lisätiedot

ELÄINKOULUTUS 2016. Paula Gustafsson 31.3.2016 1

ELÄINKOULUTUS 2016. Paula Gustafsson 31.3.2016 1 ELÄINKOULUTUS 2016 Paula Gustafsson 31.3.2016 1 TÄYDENTÄVÄT EHDOT Tukihakemuksen jättänyt viljelijä on vastuussa täydentävien ehtojen noudattamisesta vuonna 2016 aikavälillä 01.01-31.12.2016 Hyvän maatalouden

Lisätiedot

2 KARJAN MÄÄRÄ JA REHUNTARVE

2 KARJAN MÄÄRÄ JA REHUNTARVE Helsingin Yliopisto, Maaseudun tutkimus- ja koulutuskeskus. 17 2 KARJAN MÄÄRÄ JA REHUNTARVE 2.1 KARJAN MÄÄRÄ JA ELÄINTIHEYS (Lomake 2.1.) Luonnonmukaiseen viljelyyn siirtymisen suunnittelu käynnistyy kotieläintilalla

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 28 päivänä tammikuuta 2015. 45/2015 Valtioneuvoston asetus. eläinyksiköistä eräissä maatalouden tuissa

Julkaistu Helsingissä 28 päivänä tammikuuta 2015. 45/2015 Valtioneuvoston asetus. eläinyksiköistä eräissä maatalouden tuissa SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 28 päivänä tammikuuta 2015 45/2015 Valtioneuvoston asetus eläinyksiköistä eräissä maatalouden tuissa Annettu Helsingissä 22 päivänä tammikuuta 2015 Valtioneuvoston

Lisätiedot

ELÄINTEN HYVINVOINNIN TUEN SITOUMUSEHDOT 2010

ELÄINTEN HYVINVOINNIN TUEN SITOUMUSEHDOT 2010 ELÄINTEN HYVINVOINNIN TUEN SITOUMUSEHDOT 2010 Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maaseutualueisiin. 2 ELÄINTEN HYVINVOINNIN TUEN SITOUMUSEHDOT 2010 Sisällysluettelo 1 Sitoumuksen

Lisätiedot