POIKAKOTIKÄSIKIRJA. (päivitetty ) Sisältö

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "POIKAKOTIKÄSIKIRJA. (päivitetty 13.10.2014) Sisältö"

Transkriptio

1 (päivitetty ) Sisältö 1. Johdanto 2. Eläinten valintaperusteet emotilalle asetetut vaatimukset tarvittavat todistukset sonnivasikalle asetetut vaatimukset 3. Aikataulut 4. Kasvutavoitteet totutusjakso varsinainen kasvukoe 4. Ruokinta pääperiaatteet käytettävät rehut ruokinnan parametrit ruokintaohjelman tekeminen ja ruokinnan seuranta 5. Siitossonnikasvattamon toiminta 6. Punnitukset 7. Rakennearvostelu 8. Eläimistä otettavat näytteet ja tehtävät mittaukset 9. Huutokauppa huutokauppajärjestelyt huutokauppakelpoisuus kuljetukset tilitykset 10. Siitossonnien kasvatussopimus 1. Johdanto Tämän siitossonnikasvattamokäsikirjan tarkoituksena on luoda yhteneväiset ohjeet, joita noudatetaan AtriaNauta- palvelun järjestämässä pihvirotuisten siitossonnien kasvatuksessa. Ohjeiden laatimisella pyritään lisäämään kasvutulosten vertailukelpoisuutta vuosien välillä. Käsikirjan ohjeistus tulee voimaan syksystä 2010 alkaen ja sitä muokataan tarvittaessa. 2. Eläinten valintaperusteet Emotilat voivat tarjota siitossonnikasvattamoon sonnivasikoita, jos emotila täyttää AtriaNauta Siitossonnikasvatustoiminnan ehdoissa mainitut vaatimukset. Ehdot löytyvät kokonaisuudessaan -sivuilta. Tavoitteena on, että mahdollisimman moni kasvattamoon tuleva sonni on tuleva siitossonni. Rotujakaumatavoite (sekä rotujen sisäiset valintakriteerit) vahvistetaan vuosittain.

2 Emotilalle asetetut vaatimukset: Tila kuuluu emolehmätarkkailuun Tila kuuluu Nasevaan ja sillä on voimassa valtuutus, jolla Atria pääsee lukemaan karjan terveystiedot Tila täyttää asetetut terveysvaatimukset Terveysvaatimukset: 1. Pälvisilsa tilalla ei ole todettu viimeksi kuluneiden kolmen vuoden aikana pälvisilsaan viittaavia oireita 2. BVD - 2 vuotta tuoreemmat BVD-tulokset tarvitaan yli 50 emon karjoista vähintään 10 naudasta ja pienemmistä karjoista vähintään 5 naudasta - tila ei saa olla ostanut eläimiä viimeisen kielteisen tutkimustuloksen jälkeen tai ostetut eläimet on todettu BVD-vapaiksi vastaainetutkimuksella ja virusosoituksella. - tuontialkioiden vastaanottajat on tutkittu kielteisin tuloksin - jollei em. näytteitä ole saatavissa, tulee myytävät eläimet tutkia sekä vasta-aineiden että viruksen varalta - jos tilalla todetaan BVD:n kantaja tai akuutti BVD-tartunta, tilalta ei siirretä eläimiä siitossonnikasvattamoon 3. Salmonella - Vasikoiden lähtötilalla ja kasvattamolla tulee olla salmonellavakuutus - Vasikat tutkitaan salmonellan varalta 2 kk sisällä ennen eläinten siirtoa. Tutkimustulosten on oltava kielteiset. 4. Paratuberkuloosi - karjassa ei ole viimeksi kuluneiden viiden vuoden aikana todettu paratuberkuloosiin viittaavia oireita, kuten yli 2-vuotiaan eläimen selittämätöntä laihtumista ja /tai kroonista ripulointia tai mahdolliset kliiniset oireet on tutkittu eikä paratuberkuloosia ole todettu 5. Mycoplasma Bovis - Karjassa ei ole havaittu M. Boviksen kliinisiä oireita (tyypillisiä hengitystietulehduksia, korvatulehduksia, niveltulehduksia, utaretulehduksia) viimeisen 12 kk:n aikana, eikä eläinlääkärin tekemässä kliinisessä tutkimuksessa ole todettu M. Bovis -tartuntaan viittaavia oireita. - M. Bovis -epäilyt on tutkittu ETT:n ohjeiden mukaisesti - lähtökarja on tutkittu ETT:n M. Bovis-vastustusohjelman mukaisesti sierainlima/verinäytteillä kahdesti 6-12 kk välein kielteisin tuloksin ja kuuluu A-tasolle - lähtökarja on noudattanut M. Bovis-vastustusohjelman A-tason vaatimuksia

3 6. Muut tarttuvat taudit - Karjassa ei ole esiintynyt tarttuvan virusripulin tai tarttuvan hengitystiesairauden oireita kuukauden sisällä ennen vasikoiden siirtoa - Karjassa ei ole todettu tarttuvan sorkkatulehduksen oireita viimeisen 2 kk aikana - Karjassa ei ole esiintynyt viimeisten 3 vuoden aikana yli 5 % luomisia 7. Muut terveysvaatimukset - Myyjätila ei saa ostaa eläimiä 2 kk ennen vasikoiden myyntiä - Myyjätila on liittynyt NASEVAAN ja Atria valtuutettu tietoja katsomaan. - Myyjätila esittää 2 kk tuoreemman todistuksen siitä, ettei tilalla todeta vastustettavien eläintautien oireita. Todistuksen tulee olla eläinlääkärin, mieluiten tilan oman terveydenhuoltoeläinlääkärin tekemä. Lomakkeena käytetään uusinta "ETU Nautakarjan terveystodistus" lomaketta ( ). Huom. Tätä todistusta ei voi korvata eläinterveydenhuoltokäyntilomakkeella. - Tilalla ylläpidetään karjan terveysseurantaa - Karjassa noudatetaan ETT:n ohjeita tautiriskien hallitsemiseksi nautatiloilla - Jos tilalle on ostettu eläinainesta ulkomailta, ne on tuotu ETT:n ohjeiden mukaisesti Sonnivasikalle asetetut vaatimukset: vasikka ovat puhdasrotuinen ja kantakirjakelpoinen, sen isä on kantakirjattu vasikka on syntynyt kunakin vuonna määriteltyjen päivämäärien välisenä aikana. vasikka on ilmoitettu nautaeläinrekisteriin ja se on asianmukaisesti merkitty. Apumerkkinä on emerkki. vasikka on nupoutettu onnistuneesti tai se on syntymänupo vasikka on totutettu väkirehuun vähintään kuukausi ennen siirtoa. vasikan syntymäpaino ja vieroituspaino on punnittu ja tiedot toimitettu Fabaan ennen siirtoa vasikalla on jalostuksellisesti hyvä odotusarvo vasikka on kasvanut hyvin (vieroituspaino) vasikan rakenne on hyvä ja vasikan luonne on luottavainen

4 3. Aikataulu Sonnien totutusjakso kestää 4 viikkoa ja varsinainen kasvukoe 18 viikkoa = 126 pv.

5 4. Kasvutavoitteet Kasvavien sonnien ruokinnan koostumus on rakennettu sellaiseksi, että varsinaisena kasvukoeaikana (lähes) vapaalla rehuannostelulla on mahdollista saavuttaa (lähes) kasvupotentiaalin mukainen kasvu -> antaa kuvan sonnin perinnöllisestä kasvutaipumuksesta (kasvukyvyn periytyvyysaste n. 0,38-0,5). Riittävän voimakas ruokinta myös nopeuttaa sukupuolisen kypsyyden saavuttamista. Ruokinnan pitää kuitenkin olla terveyden kannalta turvallinen (ruuansulatus, jalat). Totutusjakso: Ei kasvutavoitteita. Varsinainen kasvukoe: g/pv Ch 1700 Si 1700 Li 1500 Hf 1400 Ab Ruokinta Pääperiaatteet: Poikakotiin lähetettävät sonnivasikat on vieroitettu hyvissä ajoin ennen poikakotiin menoa ja vasikat on totutettu lisäväkirehuun (esim. ohra/kaura+ rypsi+kivennäinen tai A-Rehun Vasikkarehu). Luomutiloja ei velvoiteta antamaan vasikoille valkuaisrehua. Sonnivasikoiden kasvatusasemalle saapumisen jälkeen noudatetaan totutusruokintaa, jossa saapumista seuraavan kuukauden aikana väkirehutaso nostetaan vähitellen tavoitetasolle ja samalla totutetaan sonnivasikat kasvukoeajan ruokintaan. Siitossonnikasvattamon toiminta pyritään pitämään vertailukelpoisena vuosien kesken pitämällä ruokinnan oleelliset parametrit (ruokinnan energia- ja valkuaisväkevyys) samoina. Muille ruokinnan parametreille on minimi tai maksimirajat. Rotutyyppi otetaan huomioon ruokinnassa. Ab- ja Hf-sonnit ruokitaan karkearehuvaltaisemmin, Ch-, Si- ja Li-sonnien ruokinta on hieman väkevämpi. Kaikki rodut voidaan tarvittaessa ruokkia erikseen. Hereford-sonnien ruokintaa väkevöitetään angus-ruokintaan verrattuna yhteisen alkutotutusjakson ruokinnan jälkeen. Ruokinta toteutetaan seosrehuruokintana. Perusrehuja (säilörehu ja vilja) täydennetään tarvittaessa rapsirouheella riittävän valkuaispitoisuuden saavuttamiseksi. Ruokintaan lisätään aina erikoiskivennäistä.

6 Käytettävät rehut Karkearehuna käytetään nurmi- tai apilasäilörehua. Nurmisäilörehun D-arvotavoite on 67-69, apilasäilörehun D-arvo vähintään 64. Karkearehun raakavalkuaistavoite on % rv kuiva-aineesta. Rehun säilönnällinen laatu on oltava moitteeton. Väkirehuna käytetään kuivalitistettyä ohraa (kauraa/vehnää), jota tarvittaessa täydennetään rapsirouheella. Kivennäisrehuna käytetään käytössä olevan säilörehun kivennäissisältöön (analyysit vuosittain) sovitettua Poikakotikivennäistä, jossa on runsaasti hivenaineita ja E- vitamiinia. Kivennäisseosta täydennetään ruokintakalkilla säilörehujen kalsiumpitoisuuden (apila) perusteella. Ruokasuolaa voidaan lisätä myös seokseen tai antaa sitä nuolikivinä. Kivennäiseen lisätään biotiinia siten, että keskimäärin biotiinin päiväannos on vähintään 10 mg/sonni/pv. Seleeniä kivennäisessä on 25 mg/kg epäorgaanisena ja sen lisäksi 10 mg/kg orgaanisena seleeninä. Ruokinnan parametrit Isot rodut Ch, Si Keskikokoiset rodut Ab/ Hf totutus myös Li myös Li totutus Li Kasvunopeus MJ/kg ka 11,2 11,3 11,3 10,8 10,7/10,9 10,8/11,0 (arvioitu) rv % ka min 13,0 13,0 14,0 13,0 13,0 13,0 NDF kr min Tärkkelys % ka max Väkirehua % ka enintään Poikakotikivennäinen lisätään lisätään lisätään lisätään lisätään lisätään Kivennäissaanti vähintään: Ca g/pv P g/pv Mg g/pv Na g/pv Cu mg/kg ka Zn mg/kg ka Se mg/kg ka 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 Biotiinia mg/el/pv

7 Ruokintasuunnitelman tekeminen ja ruokinnan seuranta: Ruokintasuunnitelman laatii AtriaNauta edustaja yhdessä tilan kanssa. Siitossonnikasvattamo teettää rehuanalyysit kaikista erilaisista karkearehueristä sekä viljasta. Karkearehuista teetetään riittävä määrä (min 1 koontanäytteestä) kivennäisanalyysejä vuosittain. Kasvattamo tekee mahdolliset ruokinnan muutokset vähitellen ja ilmoittaa mahdollisista ongelmatilanteista välittömästi ruokinnan suunnittelijalle. Kasvatuskaudella käytetyt ruokintasuunnitelmat tallennetaan ja kasvattamo pitää kirjaa kunkin ruokintasuunnitelmaversion käyttöajasta. 5. Siitossonnikasvattamon toiminta Siitossonnikasvattamo kuuluu Nasevaan ja vastaa tilansa eläinterveydenhuollosta. Tila saa vastaanottaa kasvatukseen ainoastaan AtriaNauta -palvelun valitsemia vieroitettuja pihvivasikoita, jotka on valittu terveysvaatimukset täyttäviltä emotiloilta. Siitossonnikasvattamoon sovelletaan myyvän tilan terveysvaatimuksia ja viranomaisohjeita. Vasikoille tehdään loishäätö niiden tullessa kasvatustilalle, aine valitaan niin, että se tehoaa myös häntäkapiin sekä keuhkomatoon. Suositeltavat aineet ovat Eprinex, Cydectin tai Noromectin. Kasvattamossa toteutetaan "karanteeninavetan" -toimintaohjeistusta. Tila sitoutuu olemaan vastaanottamatta vierailijoita kasvattamoon ilman AtriaNauta -palvelun suostumusta. Tila kuuluu emolehmätarkkailuun ja maksaa vuotuisen tilakohtaisen tarkkailumaksun. Tila sitoutuu toteuttamaan AtriaNauta palvelun ja kasvattamon yhdessä laatimaa ruokintasuunnitelmaa, joka perustuu kotoisten rehujen rehuanalyysiin ja sen pohjalta tehtyyn ruokinnan optimointiin ja mahdollisiin ostorehuihin. Tila punnitsee sonnit ohjelman mukaisesti ja hankkii tätä varten tarvittavat käsittelypaikat ja vaa'an. Tila huolehtii myytyjen sonnien kantakirjauksesta. Tila ottaa eläimille tarpeelliseksi katsomansa vakuutukset. Tila vastaa tarvittavien rehujen tuottamisesta/hankkimisesta, rehuanalyysien teettämisestä sekä yhteydenpidosta ruokintasuunnitelman tekijän kanssa. Tila vastaa eläinten ruokintaan ja lääkitykseen kuuluvasta dokumentoinnista.

8 6. Punnitukset Siitossonnikasvattamo punnitsee vasikat kasvukoejakson alkaessa ja päättyessä kahtena peräkkäisenä päivinä, mikäli ensimmäisen päivän punnitustuloksissa on havaittu häiriöitä. Näiden välillä sonnit punnitaan kerran kuussa (ks. aikataulut). Välipunnitukset tehdään kertapunnituksina. Vuodenpainopunnitukseen osallistuu AtriaNauta-edustaja. Punnitut vuoden painot kirjataan suoraan Pihvi-ohjelmaan ja lähetetään Fabaan. Siitossonnikasvattamoon suositellaan rakennettavaksi kiinteät käsittelylaitteet + punnitusmahdollisuus, jotka parantavat työturvallisuutta ja helpottavat eläinten punnitusta, käsittelyä ja näytteidenottoa. 7. Rakennearvostelu Rakennearvostelu tehdään maalis-huhtikuussa jalostusindeksilaskennan jälkeen. Huonoluonteiset sonnit otetaan myyntilistalta pois jo ennen rakennearvostelua. Luonnearvostelun tekee siitossonnikasvattamo. 8. Eläimistä otettavat näytteet ja tehtävät mittaukset Myytävien sonnien kivesten ympärysmitta mitataan ennen huutokauppaa ja samalla tunnustellaan sukuelimet ulkoisesti ja tarvittaessa peräsuolen kautta. Kiveskudos tutkitaan ultraäänilaitteella. Eläinlääkäri tarkastaa myytävien sonnien terveydentilan ennen huutokauppaa ja laatii ETU Nautakarjan terveystodistuksen. Siitossonnikasvattamo huolehtii salmonellanäytteenotosta ennen sonnihuutokauppaa ja siitossonnien myyntikaudella niin, että tulokset ovat aina alle 2 kk vanhoja. Mahdollisista muista näytteiden otosta sovitaan erikseen. 9. Huutokauppa Huutokauppajärjestelyt: AtriaNauta palvelu vastaa huutokauppajärjestelyistä, huutokaupan markkinoinnista, myytävien sonnien listauksesta, meklaroinnista sekä mahdollisesta tarjoilusta huutokauppatapahtumassa. Siitossonnikasvattamo vastaa esittelyrakenteiden rakentamisesta, myytävien sonnien esittelykelpoisuudesta sekä eläinten käsittelystä tapahtuman aikana. Tarvittaessa AtriaNauta palvelusta järjestetään lisähenkilöstöä. Huutokauppakelpoisuus: sonnin jalostusarvo vähintään +5. Jos sonni on alkiona maahan tuotu tai sisältää muuta uutta tuontiainesta tai sillä on joku muu selkeä perustelu hyväksytyksi tulemiselle, sonni voidaan kelpuuttaa huutokaupattavaksi sonni on hyväksytty rakennearvostelussa ja kivestutkimuksessa sonni on normaaliluonteinen ja käsiteltävissä

9 Kuljetukset: AtriaNauta kuljetusjärjestely vastaa sonnien kuljetuksista sekä syntymätiloilta kasvattamoihin sekä kasvattamoista ostajatiloille. Kuljetukset tehdään puhtailla autoilla mahdollisimman kustannustehokkaasti ja asiakkaan toivomuksia mahdollisimman hyvin kuunnellen. Samoissa kuljetuksissa ei saa kuljettaa muita siitos- tai teuraseläimiä (erilaiset terveyskriteerit). Tilitykset Siitossonnikasvattamo ostaa kasvatuskokeeseen tulevat sonnit normaaleilla pihvivasikkahinnoilla. Sonnin tultua siitokseen myydyksi huutokaupassa tai sen jälkeen ja kun se on siirretty ostajatilalle, sonnista saatu hinta veloitetaan ostajalta ja se jaetaan syntymätilan ja poikakodin välillä AtriaNauta siitossonnikasvatustoiminnan ehdoissa kuvatulla tavalla. 10. Siitossonnikasvatustoiminnan ehdot AtriaNauta Siitossonnikasvatustoiminnan ehdot sisältävät toiminnan peruskuvauksen, eri osapuolille asetettavat vaatimukset ja sopimuksen huutokauppahinnan jakaantumisesta. Ehdot on nähtävissä -sivulla.

Siitossonnikasvatustoiminnan ehdot 2013-2014

Siitossonnikasvatustoiminnan ehdot 2013-2014 Siitossonnikasvatustoiminnan ehdot 2013-2014 Tämän ohjeen tarkoituksena on kertoa menettelytavat ja vastuut liharotuisten sonnivasikoiden siitoskasvatustoiminnassa. Tämä ohje koskee kolmea osapuolta: syntymätila,

Lisätiedot

Eläinten hankinta Nasevaan ja M. bovis -seurantaan kuulumattomilta tiloilta on merkittävä terveysriski.

Eläinten hankinta Nasevaan ja M. bovis -seurantaan kuulumattomilta tiloilta on merkittävä terveysriski. 29.1.2014 Mycoplasma bovis -tartuntojen vastustaminen nautatiloilla ETT ry:n seurantaohjelma Yleistä Mycoplasma bovis -tartunta ei ole virallisesti vastustettava eläintauti, joten tuottajat ja yritykset

Lisätiedot

NAUDAN KASVUN SÄÄTELY

NAUDAN KASVUN SÄÄTELY NAUDAN KASVUN SÄÄTELY Sole Raittila Jyväskylä 18.11.2010 23.11.2010 1 Naudan kasvuun vaikuttavat tekijät Perimä Sukupuoli Rotu Yksilölliset ominaisuudet Ruokinta Olosuhteet Terveys 23.11.2010 2 Naudan

Lisätiedot

Hiehoterveiset Wisconsinista. Antti Juntunen Faba Palvelu

Hiehoterveiset Wisconsinista. Antti Juntunen Faba Palvelu Hiehoterveiset Wisconsinista Antti Juntunen Faba Palvelu Hiehologistiikka tilojen välillä Lypsykarjatilat pääosin ulkoistaneet uudistushiehojen kasvatuksen -sopimuskasvatusta -yksikkökoot suuria tilakoko

Lisätiedot

Jokainen tila on erilainen

Jokainen tila on erilainen Jokainen tila on erilainen Tutkitusti sopiva Aseta ruokinnan palaset paikoilleen! Farmarin Sopiva täydentää puuttuvan palan tilasi ruokinnassa. energia kivennäis- AINEET Hyödynnä säilörehu- ja vilja-analyyseista

Lisätiedot

NAUTAKETJUN TURVALLINEN TOIMINTATAPA HIEHONKASVATUKSEN ULKOISTAMISEN PELISÄÄNNÖT SEINÄJOKI

NAUTAKETJUN TURVALLINEN TOIMINTATAPA HIEHONKASVATUKSEN ULKOISTAMISEN PELISÄÄNNÖT SEINÄJOKI NAUTAKETJUN TURVALLINEN TOIMINTATAPA HIEHONKASVATUKSEN ULKOISTAMISEN PELISÄÄNNÖT SEINÄJOKI 29.03.2016 Nautaketjun turvallinen toimintatapa Tavoitteena luoda eläinliikenteelle yhteiset pelisäännöt tautiriskien

Lisätiedot

Naudan ruokintavaatimus eri kasvuvaiheessa. Luomulihaseminaari Tampere 9.12.2009 Maiju Pesonen InnoNauta-hanke

Naudan ruokintavaatimus eri kasvuvaiheessa. Luomulihaseminaari Tampere 9.12.2009 Maiju Pesonen InnoNauta-hanke Naudan ruokintavaatimus eri kasvuvaiheessa Luomulihaseminaari Tampere 9.12.2009 Maiju Pesonen InnoNauta-hanke Päivän aiheena Naudan kasvu Ravintoainetarpeen määräytyminen Minkälaisia rehuja kasvu vaatii?

Lisätiedot

Eläinkaupan turvallinen toimintatapa

Eläinkaupan turvallinen toimintatapa Eläinkaupan turvallinen toimintatapa Turvallisen eläinkaupan pelisäännöt -työvälineenä Naseva -sähköinen terveystodistus -tilojen välisen eläinkaupan ehdot -teurastamon ohjaaman eläinkaupan ehdot -ohjeet

Lisätiedot

Artturi hyödyntää tutkimuksen tulokset

Artturi hyödyntää tutkimuksen tulokset Artturi hyödyntää tutkimuksen tulokset Mikko J. Korhonen Valio alkutuotanto Valio Oy 3.4.2012 Alkutuotanto 1 Artturi analysoi Nurmen raaka-ainenäytteet Nurmen korjuuaikanäytteet Nurmisäilörehut Heinät

Lisätiedot

Taulukko 1. Laskelmissa käytettyjen rehujen rehuarvo- ja koostumustiedot. Puna-apila-

Taulukko 1. Laskelmissa käytettyjen rehujen rehuarvo- ja koostumustiedot. Puna-apila- Taulukko 1. Laskelmissa käytettyjen rehujen rehuarvo- ja koostumustiedot. Nurmisäilörehsäilörehsäilörehviljaseos Puna-apila- - Ohra-kaura- Rypsi- ja Rehuarvot kuiva-aineessa rapsirouhe Kuiva-aine, g/kg

Lisätiedot

Tasaista kasvua hyvällä rehuhyötysuhteella

Tasaista kasvua hyvällä rehuhyötysuhteella Tasaisempi kasvu paremmat tulokset Tasaista kasvua hyvällä rehuhyötysuhteella Primo-juomarehut Primo Starter -starttitäysrehu Primo I, Primo II, Primo III -kasvatustäysrehut Panostus alkukasvatukseen kannattaa

Lisätiedot

Kotoisista valkuaisrehuista kannattavuutta maidontuotantoon

Kotoisista valkuaisrehuista kannattavuutta maidontuotantoon Kuva: Katariina Manni, HAMK Kotoisista valkuaisrehuista kannattavuutta maidontuotantoon Katariina Manni, HAMK Mustiala Eero Veijonen, ProAgria Etelä-Suomi Johanna Valkama, HAMK Mustiala Kaisa Kuoppala,

Lisätiedot

MITEN VÄLTYN TILAANI UHKAAVALTA M. BOVIS -TARTUNNALTA NAUTAELÄINLIIKENTEEN PELISÄÄNNÖT. OLLI RUOHO ASIANTUNTIJAELÄINLÄÄKÄRI ETT ry

MITEN VÄLTYN TILAANI UHKAAVALTA M. BOVIS -TARTUNNALTA NAUTAELÄINLIIKENTEEN PELISÄÄNNÖT. OLLI RUOHO ASIANTUNTIJAELÄINLÄÄKÄRI ETT ry MITEN VÄLTYN TILAANI UHKAAVALTA M. BOVIS -TARTUNNALTA NAUTAELÄINLIIKENTEEN PELISÄÄNNÖT OLLI RUOHO ASIANTUNTIJAELÄINLÄÄKÄRI ETT ry MYCOPLASMA BOVIS -TARTUNTA Aiheuttaja: - Mycoplasma bovis, soluseinätön

Lisätiedot

Atria Suomen keskeisimmät yhtiöt

Atria Suomen keskeisimmät yhtiöt Atrian kuulumisia Atria Suomen keskeisimmät yhtiöt Atria Suomi Oy Kehittää, tuottaa ja markkinoi suomalaisia tuoreruoka-alan tuotteita ja niihin liittyviä palveluja. Liikevaihdolla mitaten Suomen suurin

Lisätiedot

Säilörehusta tehoja naudanlihantuotantoon

Säilörehusta tehoja naudanlihantuotantoon Säilörehusta tehoja naudanlihantuotantoon Hämäläinen lihanauta ja lammas 10.04.2013, Mustiala Katariina Manni, Koulutusvastaava, lehtori Säilörehu osa naudanlihantuotannon kannattavuutta Ruokinnallinen

Lisätiedot

SOPIVA. Jokainen tila on erilainen

SOPIVA. Jokainen tila on erilainen SOPIVA Jokainen tila on erilainen Tutkitusti sopiva Aseta ruokinnan palaset paikoilleen! Sopiva täydentää puuttuvan palan tilasi ruokinnassa. energia valkuaisaineet kivennäis- AINEET hivenaineet 2 Hyödynnä

Lisätiedot

Maitoa mahan täydeltä. Imevä vasikka ja vieroitus emolehmäkarjassa

Maitoa mahan täydeltä. Imevä vasikka ja vieroitus emolehmäkarjassa Maitoa mahan täydeltä Imevä vasikka ja vieroitus emolehmäkarjassa Imetys Vasikkapiilo Vieroitus Imetys Emänsä alla vasikat imevät n. 4-6 kertaa vuorokaudessa, yht. 10-12 l / vrk Ensimmäisten viikkojen

Lisätiedot

Hyvinvoiva vasikka tuotannon tekijänä

Hyvinvoiva vasikka tuotannon tekijänä Hyvinvoiva vasikka tuotannon tekijänä Maarit Kärki MTT Ruukki Vasikan ensimmäisiin kuukausiin kannattaa panostaa, sillä sen vaikutukset näkyvät eläimen koko elinkaaren ajan. Olosuhteet ja hyvinvointi Rehut

Lisätiedot

Emolehmätuotannon talouteen vaikuttavat tekijät. Juha Ryhänen Asiakkuuspäällikkö, MMM AtriaNauta

Emolehmätuotannon talouteen vaikuttavat tekijät. Juha Ryhänen Asiakkuuspäällikkö, MMM AtriaNauta Emolehmätuotannon talouteen vaikuttavat tekijät Juha Ryhänen Asiakkuuspäällikkö, MMM AtriaNauta Kannattavuuteen vaikuttavia tekijöitä piiiitkä lista Tiinehtyvyys Eläinaines Poikimisten onnistuminen Ruokinta

Lisätiedot

Nautaketjun turvallinen toimintatapa?

Nautaketjun turvallinen toimintatapa? Nautaketjun turvallinen toimintatapa? Kuva : Faba Koulutuskiertueluento RUOKAKETJUN JÄLJITETTÄVYYS- JA VASTUULLISUUJÄRJESTELMÄ LIHA- JA MAITOKETJUT Sianlihan sertifioidun, kansallisen laatujärjestelmän

Lisätiedot

III. Onnistunut täydennys ruokintaan KRONO KRONO KRONO KRONO. Tasapainoinen ruokinta kotoisten rehujen laadun mukaan

III. Onnistunut täydennys ruokintaan KRONO KRONO KRONO KRONO. Tasapainoinen ruokinta kotoisten rehujen laadun mukaan KRONO I KRONO II KRONO III KRONO IV Onnistunut täydennys ruokintaan Tasapainoinen ruokinta kotoisten rehujen laadun mukaan Krono I, II, III ja IV -täysrehut Krossi 125 Top ja Krono 135 Top -puolitiivisteet

Lisätiedot

OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI Dipl. ECBHM. www.ett.fi. ETT ry

OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI Dipl. ECBHM. www.ett.fi. ETT ry OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI Dipl. ECBHM www.ett.fi ETT ry NAUTOJEN TAUTEJA / TARTUNTOJA Bakteerit Salmonella EHEC Tarttuvat utaretulehdukset: Str. Agalactiae, Staph. Aureus Tartunnalliset sorkkasairaudet

Lisätiedot

Tuloksia liharoturisteytyksien loppukasvatuskokeista. Emolehmätilojen koulutuspäivä Ylivieska Kuopio

Tuloksia liharoturisteytyksien loppukasvatuskokeista. Emolehmätilojen koulutuspäivä Ylivieska Kuopio Tuloksia liharoturisteytyksien loppukasvatuskokeista Emolehmätilojen koulutuspäivä Ylivieska 25.11.2011 Kuopio 15.12.2011 Maiju Pesonen Otsikon alla Mitä tutkittiin ja miten? Kasvatuskokeen 1 tulokset:

Lisätiedot

Lihakarjan jalostusta mualimalla. Katri Strohecker Finn Beef Ay

Lihakarjan jalostusta mualimalla. Katri Strohecker Finn Beef Ay Lihakarjan jalostusta mualimalla Katri Strohecker Finn Beef Ay Jalostajan tavoite! Jalostajan tärkein tavoite on parantaa eläinaineksen geneettistä (perinnöllistä) tasoa siten, että koko naudanlihatuotantosektori

Lisätiedot

Minustako emolehmätuottaja

Minustako emolehmätuottaja Minustako emolehmätuottaja Seinäjoki 21.4.2017 Raimo Murtoniemi Emolehmätuotanto Suomessa Suomessa on emolehmiä 2 139 tilalla Niistä emolehmätuotantoon erikoistuneita tiloja 1 460 Emolehmiä on keskimäärin

Lisätiedot

Liharotuisten nautojen. ruokinta. InnoNauta-koulutuspäivä Maiju Pesonen InnoNauta-hankkeet

Liharotuisten nautojen. ruokinta. InnoNauta-koulutuspäivä Maiju Pesonen InnoNauta-hankkeet Liharotuisten nautojen loppukasvatuksen ruokinta InnoNauta-koulutuspäivä Maiju Pesonen InnoNauta-hankkeet Ollakseen tuottava, on kasvettava Hermokudos Lihakset Luusto Rasvakudos Sukukypsyysikä merkittävä,

Lisätiedot

Kehitä karjaasi alkioilla, huuhtele parhaat eläimesi. Peurunka Päivi Anttila

Kehitä karjaasi alkioilla, huuhtele parhaat eläimesi. Peurunka Päivi Anttila Kehitä karjaasi alkioilla, huuhtele parhaat eläimesi Peurunka 9.11.2016 Päivi Anttila Miksi alkioita Uutta hyvää eläinainesta Uutta genetiikkaa omaan karjaan Helppo tapa hankkia eläinainesta ulkomailta

Lisätiedot

Limousin. Rotupäivä Ylivieska 6.3.2012 Maiju Pesonen

Limousin. Rotupäivä Ylivieska 6.3.2012 Maiju Pesonen Limousin Rotupäivä Ylivieska 6.3.2012 Maiju Pesonen Esityksen kulku Kasvun vaiheet Vasikka emon alla: Ravinnontarve, edut ja haasteet Syöntikyky Energiaa ja valkuaista kasvuun Sonnit Hiehot Tavoitteita

Lisätiedot

Vasikkakuolleisuuden hallinta. Tuomas Herva ja Pirjo Aho AtriaNauta

Vasikkakuolleisuuden hallinta. Tuomas Herva ja Pirjo Aho AtriaNauta Vasikkakuolleisuuden hallinta Tuomas Herva ja Pirjo Aho AtriaNauta Vasikan merkitys Kotimaisen naudanlihantuotannon pullonkaula: vasikka ratkaisuina - emolehmätuotannon lisääminen - teuraspainon nosto

Lisätiedot

13/05/14. Emolehmien kestävyysominaisuudet. Tässä esityksessä. Mistä kestävyys? Emolehmäseminaari 2014 Ikaalinen 04.02.

13/05/14. Emolehmien kestävyysominaisuudet. Tässä esityksessä. Mistä kestävyys? Emolehmäseminaari 2014 Ikaalinen 04.02. Emolehmien kestävyysominaisuudet Emolehmäseminaari 2014 Ikaalinen 04.02.2014 Maiju Pesonen Tässä esityksessä Kestävyyden anatomia Kolme kotimaista aineistoa: ü Poiston syyt ü Poikimahelppous/ poikimavaikeus

Lisätiedot

Kokemuksia luomutuotannosta Muuruveden koulutilalla. Pentikäinen Marjo Karjanhoitaja Savon ammatti- ja aikuisopisto, Muuruvesi 10082010

Kokemuksia luomutuotannosta Muuruveden koulutilalla. Pentikäinen Marjo Karjanhoitaja Savon ammatti- ja aikuisopisto, Muuruvesi 10082010 Kokemuksia luomutuotannosta Muuruveden koulutilalla Pentikäinen Marjo Karjanhoitaja Savon ammatti- ja aikuisopisto, Muuruvesi 10082010 Luomumaitoa Muuruvedeltä 2 10.8.2010 M.Pentikäinen Luomumaitoa Muuruvedeltä

Lisätiedot

Nautaketjun turvallinen toimintatapa?

Nautaketjun turvallinen toimintatapa? Nautaketjun turvallinen toimintatapa? Kuva : Faba Pirjo Kortesniemi Seinäjoki 17.2.2016 RUOKAKETJUN JÄLJITETTÄVYYS- JA VASTUULLISUUJÄRJESTELMÄ LIHA- JA MAITOKETJUT Sianlihan sertifioidun, kansallisen laatujärjestelmän

Lisätiedot

TAUTIRISKIEN HALLINTA ELÄINKAUPASSA

TAUTIRISKIEN HALLINTA ELÄINKAUPASSA TAUTIRISKIEN HALLINTA ELÄINKAUPASSA UUDEN ELÄINAINEKSEN HANKINTA LAAJENTAVILLE TILOILLE Etukäteissuunnittelu ja strategian valinta; UUDEN ELÄINAINEKSEN HANKINTA LAAJENTAVILLE TILOILLE 2. Uudistus rahtikasvatuksena

Lisätiedot

Erja Tuunainen. Asiantuntijaeläinlääkäri Eläintautien Torjuntayhdistys ry ETT / Naseva

Erja Tuunainen. Asiantuntijaeläinlääkäri Eläintautien Torjuntayhdistys ry ETT / Naseva Erja Tuunainen Asiantuntijaeläinlääkäri Eläintautien Torjuntayhdistys ry ETT / Naseva Eläintautien torjuntayhdistys ETT ry 2 vuotta Nautojen terveydenhuollon seurantajärjestelmä Naseva on perustettu 25

Lisätiedot

Täysi hyöty kotoisista rehuista. Oikealla täydennyksellä tasapainoinen ruokinta.

Täysi hyöty kotoisista rehuista. Oikealla täydennyksellä tasapainoinen ruokinta. Toimivia ruokintaratkaisuja Krono-rehuilla Täysi hyöty kotoisista rehuista. Oikealla täydennyksellä tasapainoinen ruokinta. Krono I, II, III ja IV -täysrehut Krossi 125 Top, Krono 135 Top ja Huippu-Krossi

Lisätiedot

Emolehmätuotanto - elämäntapa vai bisnes?

Emolehmätuotanto - elämäntapa vai bisnes? Emolehmätuotanto - elämäntapa vai bisnes? Juha Ryhänen Asiakkuuspäällikkö AtriaNauta 1 Emolehmät, vasikat välitykseen Emolehmätuotannon tärkeimmät raja-arvot Poikineita tiineytetyistä, % Heikko: Kohtalainen:

Lisätiedot

Tilastot kertovat emotilojen vasikoista

Tilastot kertovat emotilojen vasikoista Tilastot kertovat emotilojen vasikoista Vasikkakuolleisuus Vasikoiden sairaudet Tilaongelman selvittäminen Näytteenotto ja lähetys Yhteistyö terveydenhuoltoeläinlääkärin kanssa Emolehmien vasikoiden kuolleisuus

Lisätiedot

TARTTUVAT TAUDIT- TEEMAVUOSI KÄYNTIIN HELSINKI OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI, ETT Ry

TARTTUVAT TAUDIT- TEEMAVUOSI KÄYNTIIN HELSINKI OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI, ETT Ry TARTTUVAT TAUDIT- TEEMAVUOSI KÄYNTIIN HELSINKI 18.01.2012 OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI, ETT Ry TAUDINAIHEUTTAJIEN KULKEUTUMINEN TUOTANTOYKSIKKÖÖN Ostoeläimet; välitys- ja jalostuseläimet Hoitaja,

Lisätiedot

Nautaketjun turvallinen toimintapa

Nautaketjun turvallinen toimintapa Nautaketjun turvallinen toimintapa Päivän ohjelma: Klo 9.00 Aloituskahvi (hanke maksaa) Klo 10.00 Avaus Klo 10.10 Nautojen terveystilanne Klo 11.00 Turvallinen toimintatapa? Klo 12.00 Lounas (omakustanne)

Lisätiedot

SikaNautahanke. Opintomatkan raportti Emolehmätuotannon opintomatka Ranskaan 6. 9.10.2009

SikaNautahanke. Opintomatkan raportti Emolehmätuotannon opintomatka Ranskaan 6. 9.10.2009 SikaNautahanke Opintomatkan raportti Emolehmätuotannon opintomatka Ranskaan 6. 9.10.2009 Opintomatkalla tutustuttiin ranskalaiseen emolehmätuotantoon. Opiskelu- ja tutustumiskohteina olivat kolme emolehmätilaa,

Lisätiedot

10 vuotta. Näillä eväillä kasvuun. Joustoa talouteen A-Rahoituksella. Tilaa helposti netissä: www.a-kauppa.fi tai puhelimella: 020 472 7060

10 vuotta. Näillä eväillä kasvuun. Joustoa talouteen A-Rahoituksella. Tilaa helposti netissä: www.a-kauppa.fi tai puhelimella: 020 472 7060 Joustoa talouteen A-Rahoituksella A-Rahoitus tarjoaa reilua joustavuutta maatilan hankintoihin ja kulujen hallintaan. Rahoituspalvelun avulla saat haluamasi tuotteet silloin kun niitä tarvitset, ja voit

Lisätiedot

Tiedosta Taitoon Naudanlihantuotannon tuet. Ehdot lyhyesti ja tukisummat

Tiedosta Taitoon Naudanlihantuotannon tuet. Ehdot lyhyesti ja tukisummat Tiedosta Taitoon Visioita naudanlihantuotantoon 28.4.2011 Naudanlihantuotannon tuet C-tukialueilla Ehdot lyhyesti ja tukisummat EU:n nautaeläinpalkkio Tukea haetaan osallistumisilmoituslomakkeella lnro

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 2013. 1031/2013 Maa ja metsätalousministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 2013. 1031/2013 Maa ja metsätalousministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 2013 1031/2013 Maa ja metsätalousministeriön asetus Euroopan unionin jäsenvaltioiden välillä siirrettäviä lampaita ja vuohia sekä lampaiden

Lisätiedot

Ruokintastrategian vaikutus nurmenviljelyyn

Ruokintastrategian vaikutus nurmenviljelyyn Ruokintastrategian vaikutus nurmenviljelyyn Tuija Huhtamäki & knit Pohjois-Suomen nurmitoimikunnan talviseminaari 8.1.2016 Mikä on tärkein säilörehun laatutekijä? D-arvo Kuiva-ainepitoisuus Arvosana Syönti-indeksi

Lisätiedot

ELÄINTERVEYDEN HALLINTA HIEHOJEN RAHTIKASVATUKSESSA HELSINKI 14.01.2014 OLLI RUOHO, ETT RY www.ett.fi

ELÄINTERVEYDEN HALLINTA HIEHOJEN RAHTIKASVATUKSESSA HELSINKI 14.01.2014 OLLI RUOHO, ETT RY www.ett.fi ELÄINTERVEYDEN HALLINTA HIEHOJEN RAHTIKASVATUKSESSA HELSINKI 14.01.2014 OLLI RUOHO, ETT RY www.ett.fi HIEHONKASVATUKSEN TERVEYSRISKIT Eläinsairaudet - Tarttuvat eläintaudit, muut sairaudet, ruokinnalliset/ravitsemukselliset

Lisätiedot

Luomunautatilojen seleeniongelmien syyt, seuraukset sekä ratkaisut

Luomunautatilojen seleeniongelmien syyt, seuraukset sekä ratkaisut Luomunautatilojen seleeniongelmien syyt, seuraukset sekä ratkaisut Mistä seleeninpuutos johtuu? Seleeniä on maankuoressa erittäin pieninä, mutta vaihtelevina pitoisuuksina. Luonnossa se esiintyy monessa

Lisätiedot

Mitkä on loppukasvatuksen tavoitteet? Kanadalaisen luokitusjärjestelmän alkeet Loppukasvatuksen ruokinta (menetelmät, rehut, lisäaineet)

Mitkä on loppukasvatuksen tavoitteet? Kanadalaisen luokitusjärjestelmän alkeet Loppukasvatuksen ruokinta (menetelmät, rehut, lisäaineet) Mitkä on loppukasvatuksen tavoitteet? Kanadalaisen luokitusjärjestelmän alkeet Loppukasvatuksen ruokinta (menetelmät, rehut, lisäaineet) Teuraspaino max. 400 kg Ø Optimi 350-380 kg Teurasikä max. 24-26

Lisätiedot

Lääkityskäytäntösuosituksia

Lääkityskäytäntösuosituksia Lääkityskäytäntösuosituksia ELT Heli Simojoki, Eläinlääketieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto 4.10.2017 1 Lääkityssuunnitelmaan ohjeistus lääkityksistä Terveydenhuoltokäynnillä käydään läpi tilalla

Lisätiedot

Erja Tuunainen ETT ry

Erja Tuunainen ETT ry Erja Tuunainen ETT ry M.bovis tilanne 3.9.2016 90 M.bovis positiivista tilaa: 35 lypsykarjaa 1 hiehokasvattamo 1 emolehmäkarja 9 vasikkakasvattamoa 26 ternistä teuraaksi kasvattamoa 18 lihanautakasvattamoa

Lisätiedot

HERNEKÖ SUOMEN MAISSI?

HERNEKÖ SUOMEN MAISSI? HERNEKÖ SUOMEN MAISSI? HERNE LYPSYLEHMIEN RUOKINNASSA Tohtorikoulutettava Laura Puhakka Pro Agria Maitovalmennus 4.9.2014 TÄSSÄ ESITYKSESSÄ HERNE REHUKASVINA KUIVATTU HERNEEN SIEMEN HERNE KOKOVILJASÄILÖREHUNA

Lisätiedot

SOPIVA. Jokainen tila on erilainen

SOPIVA. Jokainen tila on erilainen SOPIVA Jokainen tila on erilainen Tutkitusti sopiva Aseta ruokinnan palaset paikoilleen! Sopiva täydentää puuttuvan palan tilasi ruokinnassa. s- e a gi r ne nve et i h ne ai i nä n ve T ki NEE AI sai u

Lisätiedot

OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI. www.ett.fi. ETT ry

OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI. www.ett.fi. ETT ry OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI www.ett.fi ETT ry VIRUSRIPULIT, HENGITYSTIETULEHDUKSET Ajoittain esiintyviä, erittäin helposti leviäviä V. 2012 tarttuvaa, voimakasoireista koronavirusripulia (?)

Lisätiedot

13/05/14. Tavoitteena: yksi vasikka / emo / joka vuosi. samaan aikaan! = Tasaisuus ja yhtenäisyys!

13/05/14. Tavoitteena: yksi vasikka / emo / joka vuosi. samaan aikaan! = Tasaisuus ja yhtenäisyys! Palkokasvit emojen ja kasvavien nautojen ruokinnassa Palkokasvi-pienryhmä, ProAgria E-S 24.03.2014 Maiju Pesonen Otsikon alla: Emojen ruokinnan tavoitteita ja raja-arvoja Palkokasvit emoille Laiduntaminen

Lisätiedot

MaitoManagement 2020

MaitoManagement 2020 MaitoManagement 2020 Hiehoprosessin tehostaminen Tavoitteena on tuottaa maitoa taloudellisesti ja tehokkaasti tilakokonaisuus huomioiden. Maidontuotannon tehokkuutta seurataan mm. seuraavilla mittareilla:

Lisätiedot

Palkokasvit lypsylehmien rehuna

Palkokasvit lypsylehmien rehuna Palkokasvit lypsylehmien rehuna Härkäpapu ja sinilupiini väkirehuna Härkäpapu+vilja säilörehuna Kaisa Kuoppala MTT Maitovalmennus 4.9.2014 MTT Lehmäkoe MTT 2013 (Kuoppala ym. 2014 alustavia tuloksia) Sinilupiinia

Lisätiedot

Rotuvalinta liharoturisteytyksissä. Jalostuskurssi 2014 Tahkoa tuottoa! 19.3.2014, Nilsiä, Tahkovuori Arto Huuskonen MTT/Kotieläintuotannon tutkimus

Rotuvalinta liharoturisteytyksissä. Jalostuskurssi 2014 Tahkoa tuottoa! 19.3.2014, Nilsiä, Tahkovuori Arto Huuskonen MTT/Kotieläintuotannon tutkimus Rotuvalinta liharoturisteytyksissä Jalostuskurssi 2014 Tahkoa tuottoa! 19.3.2014, Nilsiä, Tahkovuori Arto Huuskonen MTT/Kotieläintuotannon tutkimus 18.3.2014 MAILI -hanke (Kilpailukykyä ja ympäristötehokkuutta

Lisätiedot

NAUTAKETJUN TURVALLINEN TOIMINTATAPA

NAUTAKETJUN TURVALLINEN TOIMINTATAPA NAUTAKETJUN TURVALLINEN TOIMINTATAPA Jokioinen 1.11.2017 Olli Ruoho Asiantuntijaeläinlääkäri, ETT ry www.ett.fi / Jutta Ahtiainen Erikoistuva eläinlääkäri, Emovet Oy www.emovet.fi VÄHÄN TARTTUVIA NAUTATAUTEJA

Lisätiedot

Ruokinnan talous, hyvä säilörehu kaiken pohjana, pellolta pöytään!

Ruokinnan talous, hyvä säilörehu kaiken pohjana, pellolta pöytään! Ruokinnan talous, hyvä säilörehu kaiken pohjana, pellolta pöytään! Huippuosaaja Sari Jussila ProAgria Etelä-Suomi Ikuinen unelma, paljon maitoa, edullisesti ja kestävät lehmät? Säilörehulla menetettyä

Lisätiedot

Nautatilan rehuaapinen

Nautatilan rehuaapinen Joustoa talouteen A-Rahoituksella A-Rahoitus tarjoaa reilua joustavuutta maatilan hankintoihin ja kulujen hallintaan. Rahoituspalvelun avulla saat haluamasi tuotteet silloin kun niitä tarvitset, ja voit

Lisätiedot

Emolehmätilan ruokintaa vanhoin ja uusin normein. InnoNauta-koulutus Maiju Pesonen InnoNauta-hanke

Emolehmätilan ruokintaa vanhoin ja uusin normein. InnoNauta-koulutus Maiju Pesonen InnoNauta-hanke Emolehmätilan ruokintaa vanhoin ja uusin normein InnoNauta-koulutus Maiju Pesonen InnoNauta-hanke Optimointia Lähtee eläimen päivittäisestä rehuntarpeesta Valitaan tilanolosuhteisiin edullisin rehuyhdistelmä,

Lisätiedot

Lihamarkkinakatsaus eli Nurmesta Lihaksi

Lihamarkkinakatsaus eli Nurmesta Lihaksi Lihamarkkinakatsaus eli Nurmesta Lihaksi Pohjois-Suomen Nurmipäivät 9.1.2015 Sinikka Hassinen AtriaNauta 2015-01-15 1 Sialla haasteita Nauta pitänyt pintansa Kana kirinyt naudan ohi - 2 - Naudanlihan tuotanto

Lisätiedot

Rehu- Rehu- Menu. Joustoa talouteen A-Rahoituksella. Nautatilan. www.a-rehu.fi. Tilaa helposti netissä: www.a-kauppa.fi tai puhelimella: 020 472 7060

Rehu- Rehu- Menu. Joustoa talouteen A-Rahoituksella. Nautatilan. www.a-rehu.fi. Tilaa helposti netissä: www.a-kauppa.fi tai puhelimella: 020 472 7060 Joustoa talouteen A-Rahoituksella A-Rahoituksessa ajoitat maksut tulojen mukaan, tarvittaessa jopa puolen vuoden päähän kaupanteosta voit käyttää tämänhetkisiä varoja muihin tarpeisiin saat vakuudettoman

Lisätiedot

Onnistunut umpikausi pohjustaa hyvän lypsykauden

Onnistunut umpikausi pohjustaa hyvän lypsykauden 6.9.2013 Minna Norismaa ProAgria Pohjois-Karjala Cow Signals adviser ProAgria huippuosaaja lypsylehmien ruokinta, terveys ja hyvinvointi p. 040 3012431, minna.norismaa@proagria.fi (Kuvat M.Norismaa ellei

Lisätiedot

ESITIEDOT: VASIKKAKASVATTAMOT

ESITIEDOT: VASIKKAKASVATTAMOT ETU-Nautatautiryhmä 2.9.2011 Laatija ELL Mira J. Tenhunen Laadukas Tuotantoketju-hanke ESITIEDOT: VASIKKAKASVATTAMOT 1. TIETOJA TILASTA 1.1. TILAN TUOTANTOMUOTO/-MUODOT 1.2. ELÄINMÄÄRÄT JA RYHMÄT 1.3.

Lisätiedot

OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI. www.ett.fi. ETT ry

OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI. www.ett.fi. ETT ry OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI www.ett.fi ETT ry Eläintautien torjuntayhdistys ETT ry 18 vuotta toimintaa Tilatason tautisuojaus Tuotantoeläinten terveydenhuolto Koordinaatio Seurantajärjestelmät

Lisätiedot

Kasvavien lihanautojen ruokintavaihtoehdot

Kasvavien lihanautojen ruokintavaihtoehdot Kasvavien lihanautojen ruokintavaihtoehdot Raisioagron risteily 4.2.2016 Arto Huuskonen Luonnonvarakeskus (Luke) Esityksen pääpaino on kasvavan naudan ruokinnassa. Rehun tuotantokustannus ja peltoviljelyssä

Lisätiedot

Rotukarjahankkeen ruokintakoe. Loppukasvattaja- tilaisuus Tampere Maiju Pesonen

Rotukarjahankkeen ruokintakoe. Loppukasvattaja- tilaisuus Tampere Maiju Pesonen Rotukarjahankkeen ruokintakoe Loppukasvattaja- tilaisuus Tampere 16.7.2013 Maiju Pesonen Esityksen sisältö Ruokintakoe Ø Tausta ja miksi Ø Materiaalit Ø Menetelmät Ø Tuloksia Ø Mahdollisuuksia ja päätelmiä

Lisätiedot

välisenä aikana (3) - itä ei ole rokotettu afrikkalaista hevosruttoa vastaan/ - se on rokotettu afrikkalaista hevosruttoa vastaan.../. /..

välisenä aikana (3) - itä ei ole rokotettu afrikkalaista hevosruttoa vastaan/ - se on rokotettu afrikkalaista hevosruttoa vastaan.../. /.. 3134 TERVEYSTODISTUS (1) LIITE A Tämä todistus on laadittava lomakkeelle, jossa on sama teksti sekä lähettävän että vastaanottavan maan virallisella kielellä. Terveystodistuslomakkeet tilataan maa- ja

Lisätiedot

Eläinten hyvinvointikorvaus

Eläinten hyvinvointikorvaus Eläinten hyvinvointikorvaus 2017 19.1.2017 1 Ei perusehtoja tai lisäehtoja, toimenpiteet samanarvoisia 1-vuotinen sitoumus Noudatettava kaikissa rakennuksissa (myös eri tiloilla) Korvaus maksetaan eläinryhmäkohtaisesti

Lisätiedot

Vasikkakasvatuksen tautiongelmat ja tautihallinta. Heidi Härtel, nautaterveydenhuoltoeläinlääkäri Vasikkapäivät Tampere ja Iisalmi 5.10.

Vasikkakasvatuksen tautiongelmat ja tautihallinta. Heidi Härtel, nautaterveydenhuoltoeläinlääkäri Vasikkapäivät Tampere ja Iisalmi 5.10. Vasikkakasvatuksen tautiongelmat ja tautihallinta Heidi Härtel, nautaterveydenhuoltoeläinlääkäri Vasikkapäivät Tampere 26.9. ja Iisalmi 5.10.2017 2 Vasikkakasvatuksen tautiongelmat 1) Ripulit (Rota, Corona,

Lisätiedot

ETT:n Eläintautivakuutusseminaari 16.3.2016. Yli-tervalan Maatila Tuomo Anttila

ETT:n Eläintautivakuutusseminaari 16.3.2016. Yli-tervalan Maatila Tuomo Anttila ETT:n Eläintautivakuutusseminaari 16.3.2016 Yli-tervalan Maatila Tuomo Anttila Taustatietoa Hiehohotellitoimintaa vuodesta 2011 Asiakkaana 10 tilaa Tällä hetkellä 450 hiehoa Vasikat tulevat 3kk:n iässä

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 19 päivänä kesäkuuta 2014. 460/2014 Maa- ja metsätalousministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 19 päivänä kesäkuuta 2014. 460/2014 Maa- ja metsätalousministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 19 päivänä kesäkuuta 2014 460/2014 Maa- ja metsätalousministeriön asetus sonnin spermalle eläintautien vastustamiseksi asetettavista vaatimuksista annetun maaja

Lisätiedot

LIHAKARJAN RUOKINTAOPAS

LIHAKARJAN RUOKINTAOPAS V a s i k a s t a p i h v i k s i LIHAKARJAN RUOKINTAOPAS TEHOKKAAT REHUT, TERVEET ELÄIMET. Rehuraisio Tehokas ruokinta parantaa kannattavuutta Tehokas ruokinta lyhentää lihanaudan kasvatusaikaa ja eläimet

Lisätiedot

6d.Utareterveys ja ruokinta Laura Kulkas Valio Oy Ruokinta vaikuttaa lehmän vastustuskykyyn Ruokinta vaikuttaa vastustuskykyyn mikrobeja vastaan ravinnon eri osatekijöiden kautta Monien ravintoaineiden

Lisätiedot

Lypsykarjatilan seosreseptin suunnittelu. Mustiala Heikki Ikävalko

Lypsykarjatilan seosreseptin suunnittelu. Mustiala Heikki Ikävalko Lypsykarjatilan seosreseptin suunnittelu Mustiala Heikki Ikävalko Lypsykarjatilan seosruokintamuodot Seosruokinta Suomessa pohjautuu kahteen menetelmään Täydennetty seosruokinta (PMR) Seosruokinta (TMR)

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 20 päivänä joulukuuta /2013 Maa ja metsätalousministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 20 päivänä joulukuuta /2013 Maa ja metsätalousministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 2013 1025/2013 Maa ja metsätalousministeriön asetus Euroopan unionin jäsenvaltioiden välillä siirrettäviä nautaeläimiä sekä nautaeläinten

Lisätiedot

Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna 2016 Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto 29.3.2017 Ruokintapöydällä tänään ProAgrian ruokintapalvelujen peitto Millaisilla rehuilla tuotettiin vuonna 2016 ja

Lisätiedot

Hyödyllinen puna-apila

Hyödyllinen puna-apila Hyödyllinen puna-apila Kaisa Kuoppala MTT Kotieläintuotannon tutkimus Valkuaiskasvien viljely- ja ruokintaosaamisen kehittäminen - tulevaisuustyöpaja Mustialassa 19.11.2013 Keinoja paremman valkuaisomavaraisuuden

Lisätiedot

Rehuanalyysiesimerkkejä

Rehuanalyysiesimerkkejä Rehuanalyysiesimerkkejä Rehun laatu on monen tekijän summa! Vaikka korjuuajan ajoitus onnistuu täydellisesti, myös säilöntään on syytä keskittyä. Virhekäymiset lisäävät säilönnästä johtuvaa hävikkiä ja

Lisätiedot

Rotukarjahankkeen ruokintakoe. Loppuseminaari Loimaa 16.8.2013 Maiju Pesonen

Rotukarjahankkeen ruokintakoe. Loppuseminaari Loimaa 16.8.2013 Maiju Pesonen Rotukarjahankkeen ruokintakoe Loppuseminaari Loimaa 16.8.2013 Maiju Pesonen Esityksen sisältö Ruokintakoe Ø Tausta ja miksi Ø Materiaalit Ø Menetelmät Ø Tuloksia Ø Mahdollisuuksia ja päätelmiä Kuva: Johanna

Lisätiedot

Emolehmien ruokinta - tiedettä, taidetta vai mutu-tuntumaa?

Emolehmien ruokinta - tiedettä, taidetta vai mutu-tuntumaa? Emolehmien ruokinta - tiedettä, taidetta vai mutu-tuntumaa? Päivi Rekola Lihanauta-asiantuntija, ProAgria Etelä-Suomi Emolehmän rehut Karkearehua Karkearehua Karkearehua Viljaa? Kivennäistä ADE-vitamiinia

Lisätiedot

Pihvinautojen kivennäisruokinta

Pihvinautojen kivennäisruokinta Pihvinautojen kivennäisruokinta Maarit Ilola Kehityspäällikkö AtriaNauta Kaikki naudat tarvitsevat kivennäis- ja hivenaineita ylläpitoon ja kasvuun, emolehmät myös maidontuotantoon ja tiineyteen. Kivennäisaineiden

Lisätiedot

Ruokintakoe 2012-2013

Ruokintakoe 2012-2013 Ruokintakoe 2012-2013 Maiju Pesonen, Johanna Jahkola Rotukarjan hyvinvoinnin ja taloudellisten toimintaedellytysten kehittäminen -hanke Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma SISÄLLYSLUETTELO Tiivistelmä...

Lisätiedot

VALKUAISEN TARVE, FOSFORI, SEOSREHURUOKINTA

VALKUAISEN TARVE, FOSFORI, SEOSREHURUOKINTA VALKUAISEN TARVE, FOSFORI, SEOSREHURUOKINTA Maitoa ja naudanlihaa Keski-Suomesta: Koulutuspäivä lihanautojen ruokinnasta, Äänekoski 18.2.2010 Arto Huuskonen MTT / Kotieläintuotannon tutkimus SISÄLTÖ Tarvitseeko

Lisätiedot

Tiineyden viimeinen kolmannes - hedelmällisyys, ruokintaa ja valmistautumista. Luomunauta-taitoa pienryhmä Onkamo 14.2.

Tiineyden viimeinen kolmannes - hedelmällisyys, ruokintaa ja valmistautumista. Luomunauta-taitoa pienryhmä Onkamo 14.2. Tiineyden viimeinen kolmannes - hedelmällisyys, ruokintaa ja valmistautumista Luomunauta-taitoa pienryhmä Onkamo 14.2.2013 Maiju Pesonen Otsikon alla: Tuotantovaiheen tavoite Vasikan tiineysajan kasvu

Lisätiedot

EMOLEHMIEN KIVENNÄISRUOKINTA. Emopäivät Peurunka Milla Frantzi

EMOLEHMIEN KIVENNÄISRUOKINTA. Emopäivät Peurunka Milla Frantzi EMOLEHMIEN KIVENNÄISRUOKINTA Emopäivät Peurunka 20.11.2016 Milla Frantzi KIVENNÄISRUOKINTA PIENI MUTTA TÄRKEÄ OSA Syntyykö läskiä vai lihasta P, Mn, Zn,Cu E ja A vitamiini Seleeni Vasikka kehittyy Rehusta

Lisätiedot

Palkokasvit ja puna-apila lehmien ruokinnassa. Mikko J. Korhonen

Palkokasvit ja puna-apila lehmien ruokinnassa. Mikko J. Korhonen Palkokasvit ja puna-apila lehmien ruokinnassa Mikko J. Korhonen Potentiaalisimmat valkuaiskasvit? Puna-apila Sinimailanen Rypsi Härkäpapu Herne Seoskasvustot Puituna tai säilörehuna Nurmi vs. apilasäilörehu

Lisätiedot

Herne lisää lehmien maitotuotosta

Herne lisää lehmien maitotuotosta Liite 13.6.2005 62. vuosikerta Numero 2 Sivu 6 Herne lisää lehmien maitotuotosta Seppo Ahvenjärvi, Aila Vanhatalo ja Seija Jaakkola, MTT Märehtijät saavat herneestä hyvin valkuaistäydennystä silloin, kun

Lisätiedot

Emolehmien ja loppukasvatettavien ruokinta. Pellolta pöytään Viikki 07.01.2013 Maiju Pesonen

Emolehmien ja loppukasvatettavien ruokinta. Pellolta pöytään Viikki 07.01.2013 Maiju Pesonen Emolehmien ja loppukasvatettavien ruokinta Pellolta pöytään Viikki 07.01.2013 Maiju Pesonen Otsikon alla: Tuotannon rakenne Tuotannon tavoitteista Rotujen erilaisuudesta Kuntoluokituksesta Emojen ravintoaineiden

Lisätiedot

MAITOTILAN LAATUARVIOINTILOMAKE

MAITOTILAN LAATUARVIOINTILOMAKE VALIORYHMÄ/OSUUSKUNTA Versio 12.1.200 1/5 MAITOTILAN LAATUARVIOINTILOMAKE Tuottajan nimi/nimet Lehtinen Matti ja Riitta Tuottajanumero Arvioinnin tarkoitus laatusopimusarviointi Valio-maitotilaopastearviointi

Lisätiedot

Raisioagro Uuden ajan maatalouskauppa

Raisioagro Uuden ajan maatalouskauppa Raisioagro Uuden ajan maatalouskauppa Rehuoptimointia ja neuvontaa Tuotepäällikkö Juha Anttila 050-5691446 juha.anttila@raisio.com Uusi Raisioagro Raisioagrossa yhdistyvät ruokinnan ja kasvinviljelyn ammattitaito

Lisätiedot

Hyvä alkukasvu tuottava ja kestävä lehmä. Kasvupotentiaalin mukaisella ruokinnalla menestykseen

Hyvä alkukasvu tuottava ja kestävä lehmä. Kasvupotentiaalin mukaisella ruokinnalla menestykseen Hyvä alkukasvu tuottava ja kestävä lehmä Kasvupotentiaalin mukaisella ruokinnalla menestykseen -juomarehut Starter ja Mysli -starttirehut I ja Hieho -kasvatusrehut Stabiliser, Electrolyte ja Fiber -vasikoiden

Lisätiedot

Mycoplasma bovis hiljainen ja tappava? Tarja Pohjanvirta, Eläintautibakteriologia, Kuopio

Mycoplasma bovis hiljainen ja tappava? Tarja Pohjanvirta, Eläintautibakteriologia, Kuopio Mycoplasma bovis hiljainen ja tappava? Tarja Pohjanvirta, Eläintautibakteriologia, Kuopio Mycoplasma bovis kuuluu luokkaan Mollicutes ( pehmeäihoiset ) mollikuuteilta puuttuu soluseinä, tilalla kolmikerroksinen

Lisätiedot

Tarvitseeko sonni lisävalkuaista?

Tarvitseeko sonni lisävalkuaista? Liite 13.6.2005 62. vuosikerta Numero 2 Sivu 11 Tarvitseeko sonni lisävalkuaista? Arto Huuskonen, MTT Yli puolen vuoden ikäisille lihasonneille annettu valkuaislisä on tarpeeton, jos karkearehuna käytetään

Lisätiedot

Vastuullinen naudanlihantuotanto

Vastuullinen naudanlihantuotanto Vastuullinen naudanlihantuotanto Lisää voimaa yhdessä Vastuullinen naudanlihantuotanto Hyvät tuotantotavat vastuullisuutta koko ketjussa Suomalainen kuluttaja arvostaa kotimaisia elintarvikkeita. Erityisesti

Lisätiedot

Mycoplasma bovis hiljainen ja tappava. Eläinlääkäri Taina Haarahiltunen Yksityispraktikko, Nurmijärvi

Mycoplasma bovis hiljainen ja tappava. Eläinlääkäri Taina Haarahiltunen Yksityispraktikko, Nurmijärvi Mycoplasma bovis hiljainen ja tappava Eläinlääkäri Taina Haarahiltunen Yksityispraktikko, Nurmijärvi Mycoplasma bovis Soluseinätön bakteeri Beetalaktaamiantibiootit (mm. penisilliini) eivät tehoa Herkkiä

Lisätiedot

Yhteenveto seleenitutkimuksen tuloksista

Yhteenveto seleenitutkimuksen tuloksista Yhteenveto seleenitutkimuksen tuloksista Heidi Härtel Rotukarjan hyvinvoinnin ja taloudellisten toimintaedellytysten kehittäminen -hanke Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Seleenitutkimuksen tulokset

Lisätiedot

Lammastalous. Mahdollisuutena maisema hanke 16.02.2015 Sini Hakomäki ProAgria Etelä-Pohjanmaa

Lammastalous. Mahdollisuutena maisema hanke 16.02.2015 Sini Hakomäki ProAgria Etelä-Pohjanmaa Lammastalous Mahdollisuutena maisema hanke 16.02.2015 Sini Hakomäki ProAgria Etelä-Pohjanmaa Rekisteröityminen Rekisteröityminen lammastilaksi Kunnan maaseutuviranomaiselle ennen eläinten hankintaa Alkutuotannon

Lisätiedot

13/05/14. Tavoitteena: yksi vasikka / emo / joka vuosi. samaan aikaan! = Tasaisuus ja yhtenäisyys! Emolehmien kuntoluokitus- ja ruokintapäivä

13/05/14. Tavoitteena: yksi vasikka / emo / joka vuosi. samaan aikaan! = Tasaisuus ja yhtenäisyys! Emolehmien kuntoluokitus- ja ruokintapäivä Emolehmien kuntoluokitus- ja ruokintapäivä Lihatalous-hanke, ProAgria E-P Jussi Knuuttilan tila 18.02.2014 Maiju Pesonen Otsikon alla: Tuotannon tavoitteista Kuntoluokituksesta Emojen ruokinnan tavoitteita

Lisätiedot

Simmental rotutavoitteita ja -ominaisuuksia. Katri Strohecker Finn Beef Ay

Simmental rotutavoitteita ja -ominaisuuksia. Katri Strohecker Finn Beef Ay Simmental rotutavoitteita ja -ominaisuuksia Katri Strohecker Finn Beef Ay Simmental Nuori liharotu Suomessa; ensimmäiset tuotu 1990 Alkuperä Sveitsissä; Simme-joen laakso Simmentaleja n. 40-60 miljoonaa

Lisätiedot