Ajankohtaista Opetushallituksesta

Transkriptio

1 Ajankohtaista Opetushallituksesta Valtakunnalliset sivistystoimen neuvottelupäivät Aulis Pitkälä Opetushallituksen pääjohtaja Opetushallituksen strategiset linjaukset koulutuksen järjestämisessä Ohjauskeinoja kehittämällä lisätään koulutuksen avoimuutta, läpinäkyvyyttä ja vaikuttavuutta. Opetushallitus seuraa ja tukee koulutuksen järjestäjien sekä oppilaitosverkoston sopeutumista suomalaisen yhteiskunnan muutoksiin. Huolehditaan oppijoiden yksilöllisten opinto- ja tutkintopolkujen toteutumisesta ja opintoohjauksen voimavarojen ohjaamisesta erityisesti koulutusasteiden nivelvaiheisiin. Edistetään koulutusjärjestelmän, eri tutkintojen ja eri koulutusasteiden välistä joustavuutta.

2 Opetushallituksen toimintaan vaikuttavia keskeisiä uudistuksia Perusopetuksen (2016) ja lukiokoulutuksen (2018?) uudet OPS-perusteet Kuntarakenteen muutokset Koulutuksellisen tasa-arvon toimenpideohjelma (2012): Sukupuolen, alueiden ja koulujen välisten erojen puolittamistavoitteet, väestön koulutustasoa koskevat prosenttimääräiset tavoitteet ja koulutuksen läpäisyn parantamistavoitteet (Suomi maailman osaavimmaksi kansaksi 2020 ajattelu) Varhaiskasvatuksen hallinnollinen siirto, uusi laki ja perusteet? (2013-) Koulutuksen arviointikeskus (2014), sijainti avoimena Yhteiskuntatakuu ja koulutustakuu -> oppijan verkkopalvelu ja yhteishakujärjestelmät Selvitettävänä: perusopetuksen ryhmäkokojen määritteleminen lainsäädännöllä (2013) sekä esiopetuksen velvoittavuus (2012)

3 Yleissivistävä koulutus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö Esi-, perus- ja lisäopetuksen opsin perusteet Paikallinen ops Varhaiskasvatussuunnitelma Lukion opsin perusteet? Paikallinen ops Aikuisten perusopetuksen perusteet ja aikuisten lukiokoulutuksen perusteet Paikalliset opsit Taiteen perusopetuksen perusteet Paikallinen ops Perustetyön lähtökohtia ja linjauksia Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen hallitusohjelma 2011 Koulutus ja tutkimus vuosina kehittämissuunnitelma Valtioneuvoston asetus /422 (perusopetuksen tuntijako ja yleiset tavoitteet)

4 Uudistuksen taustalla paljon tietoa Toimintaympäristön muutoksista ja tulevaisuudesta esim. OECD:n, EU:n ja Euroopan neuvoston raportit, oppimisen tulevaisuus 2030-barometri, lasten ja nuorten ehdotuksia perusopetuksen kehittämiseksi 2010 Nykytilan analyysiä; mm. Oppilaiden koulukokemukset ja hyvinvointi 2012 Peruskoululaisten oppimistulosten kehitys Esiopetuksen laatu 2012 Opetussuunnitelman perusteiden toimivuus 2011 Perusopetuksen pedagogiikan arviointi 2008 OPS-perustetyön ohjausryhmän tehtävät Ohjausryhmä on asetettu Opetushallituksen pääjohtajan päätöksellä (Dno 35/041/2012) Toimikausi Ohjausryhmälle asetetut tehtävät: linjata esiopetuksen, perusopetuksen sekä lisäopetuksen opetussuunnitelman perusteiden laadintatyötä ohjaavat periaatteet sekä tukea perusteita valmistelevien työryhmien työtä, tuoda perusteiden valmistelutyöhön laaja yhteiskunnallinen näkökulma, edistää omassa toiminnassaan kiinnostusta ja myönteistä suhtautumista opetussuunnitelman perusteiden laadintaan ja välittää siihen liittyvää tietoa yhteistyökumppaneilleen

5 Perustyön ohjausryhmä Opetus- ja kulttuuriministeriö OKM Sosiaali- ja terveysministeriö STM Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL Opetusalan ammattijärjestö OAJ Finlands Svenska Lärarförbund FSL Suomen Kuntaliitto Suomen Rehtorit SURE ry Suomen harjoittelukoulujen rehtorit HARRE ry Opetus- ja sivistystoimen asiantuntijat OPSIA ry Suomen Vanhempainliitto Suomen Kustannusyhdistys Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK Romaniasiain neuvottelukunta Saamelaiskäräjien Koulutusja oppimateriaalilautakunta Etnisten suhteiden neuvottelukunta OPH: pj Jorma Kauppinen, vpj Bob Karlsson, esittelijät Irmeli Halinen ja Christina Anderssén, sihteeri Arja- Sisko Holappa Perustetyön organisointi 8/2012 OHJAUSRYHMÄ Rakenne- ja tavoite, toimintakulttuuri Oppimiskäsitys Laaja-alaiset luku- ja Kirjoitustaidot, kieli jne. Erityinen maailm.k. Oppilaan arviointi Oppimisen tuki Vierask. opetus AI RU/SU VK 1/2013 MA OPO FY KE KT YM KS TT BG LI GE MU Sisältöalueet/Oppiaineryhmät KU HI YH UE/ET Koordinaatioryhmä Assistentit

6 Perustetyön toteuttaminen Perusteasiakirjat tuotetaan sähköisessä ja rakenteistetussa muodossa, jolloin niiden palvelevuus ja käyttöjoustavuus kasvaa -> joustava opetussuunnitelmatyökalu opetuksen järjestäjien ja koulujen käyttöön. Teksti jaetaan kahteen osaan (1) tiiviiseen normiosaan, johon sijoitetaan linkit asianomaiseen lainsäädäntöön sekä (2) ns. tukiosaan, jossa voidaan avata normitekstiä, antaa esimerkkejä toteutuksesta sekä rakentaa linkkejä relevanttiin aineistoon Perustetyön toteuttaminen Esiopetuksen perusteet laaditaan omana kokonaisuutenaan Kasvun ja oppimisen tuen luvut on uudistettu 2010, eikä niihin tässä vaiheessa tule merkittäviä sisällöllisiä muutoksia Perusopetuksen perusteet laaditaan omana kokonaisuutenaan Oppimisen ja koulunkäynnin tuen luvut on uudistettu 2010, eikä niihin tässä vaiheessa tule merkittäviä sisällöllisiä muutoksia Lisäopetuksen perusteet laadintaan omana kokonaisuuteen ja painetussa versiossa sijoitetaan perusopetuksen perusteiden yhteyteen Perusopetukseen valmistavan opetuksen perusteet on uudistettu 2009 ja annettu itsenäisenä määräyksenä; niihin ei tule muutoksia

7 Perusteiden valmistelua ja kirjoittamista ohjaavat periaatteet kasvatuksen ja opetuksen jatkumon ja opetuksen yhtenäisyyden vahvistaminen laaja-alaisten luku- ja kirjoitustaitojen, medialukutaidon sekä tvt - osaamisen edistäminen opetuksen kaikki osa-alueet läpäisevänä tehtävänä tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistäminen oppilaan kasvun ja kehityksen tukeminen, hyvinvoinnin ja muiden oppimisen edellytysten parantaminen, kasvatuskumppanuuden vahvistaminen kieli- ja kulttuuritietoisuuden edistäminen tiedon kanssa työskentely, teknologinen muutos kansainvälisyys, globaalisuus kestävän tulevaisuuden edistäminen Perusteiden laadintatyön eteneminen Esiopetuksen, perusopetuksen ja lisäopetuksen opetussuunnitelman perusteiden tulee olla valmiina vuoden 2014 loppuun mennessä Paikallisten opetussuunnitelmien tulee olla hyväksyttyinä ennen siten, että syyslukukauden 2016 alusta voidaan siirtyä uusien opetussuunnitelmien mukaiseen opetukseen Perusteiden laadinta etenee siten, että Syksyllä 2012 käynnistetään perusteiden yleisten linjausten laadinta, työ viimeisellään alkusyksystä 2014 Tammikuussa 2013 käynnistyy esiopetuksen sisältöalueita ja perusopetuksen oppiaineita koskevien osuuksien laadinta, työ viimeistellään alkusyksystä 2014

8 Paikallisen opetussuunnitelmatyön tuki Opetushallituksen OPS 2016-verkkosivut Ajankohtaista tietoa perusteprosessin etenemisestä Jatkossa tietoa mm. ops-tilaisuuksista Koulutuksen järjestäjäkentän voimakas murros Koulutuksen järjestäjien määrä on laskenut 2000-luvulla selvästi (942 -> 786) Kunnallisia peruskouluja on enää noin 2650, ja luku vähenee koululla vuosittain. Yhden peruskoulun kuntia on 34, kun Helsingissä on 114 kunnallista peruskoulua. Vain neljä kuntaa (/320) ei järjestä itse perusopetusta. Lukioiden määrä on vähentynyt 2000-luvun aikana noin 50:lla. Lisäksi verkostoitumisia ja filiaalimalleja. Toisen asteen koulutuksen yhteisjärjestäjämalli yleistymässä (monia selvityksiä tehty ja parhaillaan käynnissä). Lukiottomia kuntia on tällä hetkellä 70, ja 191 kunnassa toimii vain yksi kunnallinen lukio.

9 Koulutuksen järjestäjien määrän kehitys eriteltynä Yhteensä Perusopetus Lukio Ammatillinen Amm. korkea Yliopisto 2011 yhteensä yhteensä Valtio (2009) Kunta (2009) Kuntayhtymä (2009) vähenemä (%) ,8-20,0-14,2-35,9-12,9-20,0 Lähde: Opetushallitus 2012 Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen järjestämisen valtakunnallisia tunnuslukuja 2012 (pl. Ahvenanmaa) Kunnallisesti järjestettyjä peruskouluja Asukkaita yhtä kunnallisesti järjestettyä peruskoulua kohti 2025 Kunnallisesti järjestetyissä peruskouluissa oppilaita yhteensä Oppilaita yhtä kunnallisesti järjestettyä peruskoulua kohti 194 Kunnallisesti järjestettyjä lukioita 358 Asukkaita yhtä kunnallisesti järjestettyä lukiota kohti vuotiaita (lukioikäisiä) yhteensä Lukioikäisiä kunnallisesti järjestettyä lukiota kohden 557 Lukiolaisia kunnallisesti järjestetyissä lukioissa Lukiolaisia yhtä kunnallisesti järjestettyä lukiota kohti 255 Lähde: Opetushallitus

10 Peruskoulujen määrän muutokset (%) maakunnittain (Lähde: OPH) Oppilas- ja opiskelijamäärien kehitys Lähde: Opetushallitus ja Tilastokeskus

11 Ennuste peruskouluikäisten määrän kehityksestä (%) maakunnittain (lähde:tilastokeskus ja OPH) Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelmat Opetussuunnitelmat ja tutkinnot Oppimisympäristöt Oppilashuolto Oppilaitosverkosto Taloudelliset voimavarat Opetushenkilöstön osaamisen kehittäminen Opetustoimen johdon koulutusohjelma Valtionapujen ja kehittämisrahoituksen kytkeminen paikallisiin kesuihin

12 Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelmien tavoitteet Luoda opetuksen järjestäjän koulutuksen kehittämisohjelma esimerkiksi valtuustokaudeksi Lähtökohtana kansallinen koulutuksen tutkimus- ja kehittämissuunnitelma ja paikalliset tarpeet Luoda linjaukset koulutuksen vaikuttavuuden ja laadun parantamiseksi Turvata koulutukseen tarpeellinen resursointi Nostaa koulutusasiat yleiseen keskusteluun Tukea paikallista opetussuunnitelmaprosessia Paikallisen kehittämissuunnitelman sisältöjä Toimintaympäristön muutokset: väestökehitys, maahanmuuttajat, elinkeinorakenteen muutokset, kuntarakenne ja palvelujen järjestäminen Visio, strategia, toiminta-ajatus ja johtaminen Opetussuunnitelmien uudistaminen (alueellinen, kunta- ja oppilaitostaso) Opetuksen järjestäjän erilaiset suunnitelmat, mm. tuntijako, kieliohjelma, koulunkäynnin ja hyvinvoinnin tuki, kiusaamisen ehkäiseminen, turvallisuus, työhyvinvointi Palvelujen järjestäminen, palveluverkko ja sen kehittäminen, verkostoyhteistyö Laatu- ja arviointijärjestelmä Tieto- ja viestintäteknologian opetuskäytön kehittäminen

13 Valtionavustus- ja kehittämistoiminnan uudistaminen Opetushallinnon kehittämis- ja valtionavustustoiminnan rahoitustaso on vuoden 2012 valtion talousarviossa runsaat 180 meuroa. Tästä Opetushallituksen välitettäväksi tai vastattavaksi on tulossopimuksella osoitettu runsaat 65 meuroa. Tavoitteeksi kehittämis- ja valtionavustusrahoituksen kokonaisuudistus? Kehittämistoiminta ohjelmoitettaisiin laajemmiksi kokonaisuuksiksi ja kytkettäisiin vahvemmin tukemaan KESU:n toimeenpanoa sekä paikallisten kehittämissuunnitelmien toteuttamista. Viranomaisten työnjako kehittämis- ja valtionavustustoiminnan rahoituksessa ja ohjauksessa selkiytettäisiin samassa yhteydessä. KEHITTÄMISOHJAUS Keskeisten kansallisten keskeisten koulutuspoliittisten hankkeiden ja tavoitteiden toteutuminen OKM:n ja virastojen väliset tulossopimukset ja muu ohjaus Koulutuksen järjestäjien suuntaan vuorovaikutteisempi sekä tietoperusteisempi informaatioohjaus - Kehittämishankeohjaus - Resurssiohjaus Paikalliset koulutuksen kehittämissuunnitelmat osana ohjaussuhdetta ja rahoitusjärjestelmiä. Voimistuva sidosryhmäyhteistyö kaikilla tasoilla. Hallitusohjelma KESU OKM Opetushallitus Koulutuksen järjestäjät Koulut ja oppilaitokset KEHITTÄMISPOTENTIAALI Parannetaan ja lisätään valtakunnallisen ja paikallisen suunnittelun koheesiota, yhteismitallisuutta ja vuoropuhelua. KESU-konseptin rakenteistaminen ja sähköistäminen Paikalliset tulokset ja kokemukset jaetaan ja integroidaan koko opetustoimen eduksi. Koulutuksen järjestäjät aktiivisina toimijoina ja välittäjinä keskushallinnon sekä oppilaitosten välillä.

14 Nuorten yhteiskuntatakuu ja koulutustakuu Jokaiselle alle 25-vuotiaalle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, harjoittelu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluttua työttömäksi joutumisesta tai valmistumisesta. Jokaiselle peruskoulun päättäneelle taataan koulutuspaikka lukioissa, ammatillisissa oppilaitoksissa, oppisopimuksessa, työpajassa, kuntoutuksessa tai muulla tavoin. Opetushallitus osallistuu ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelman toteuttamiseen ja ohjaukseen. Yhteiskuntatakuun toteutuminen ja toteuttaminen edellyttävät Opetushallituksessa myös oppijan verkkopalveluiden ja opiskelijavalintajärjestelmien kehittämistä. Yhteishakutilastoja Keväällä 2012 perusopetuksen päättävistä suuntaa ensisijaisesti ammatilliseen koulutukseen ja lukioon Kokonaan yhteishaussa jätti hakematta 2,4 % perusopetuksen päättävistä nuorista (vuonna 2011 lukema oli 2,1 %) Kaikkiaan ammatilliseen koulutukseen haki (aloituspaikkoja ) ja lukioihin (39 400). Kesän täydennyshaut osana yhteiskuntatakuun toteuttamista ja toteutumista

15 Peruskoulun 9. luokan päättäneiden välitön sijoittuminen jatko-opintoihin Valmistumisvuosi Jatkoi opiskelua lukiokoulutuksessa Jatkoi opiskelua toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa Ei jatkanut tutkintotavoitteista opiskelua* YHTEENSÄ 50,4 50,2 50,6 50,8 51,1 53,3 40,7 41,2 41,9 40,7 40,1 39,4 8,9 8,6 7,6 8,5 8,8 7, *Osa siirtyy 10.luokalle. Esimerkiksi vuonna 2008 heidän osuutensa oli 2 prosenttia 9.luokan päättäneistä. (Lähde: Tilastokeskus) Opiskelijavalintapalveluiden tulevaisuudesta Opetushallituksen vastuulla ovat toisen asteen hakupalvelut (KOULUTA järjestelmä), ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen sekä aikuiskoulutuksen hakupalvelut, jotka yhdistetään samaan järjestelmään vuonna 2013 (KSHJ) Lisäksi Opetushallituksen tehtäväksi on osoitettu SADe hankkeen oppijan verkkopalveluiden kehittäminen. Tällä hetkellä Opetushallituksen opiskelijavalintapalveluihin kohdistuu 35 henkilötyövuotta (joista noin kolmannes SADerahoituksella). SADe-hanke loppuu vuoden 2013 lopussa. Opiskelijavalintapalvelujen rahoituspohjan laajentaminen?

16 Lukiokoulutuksesta Ylioppilastutkintoa ja lukiokoulutusta sekä ammatillisia tutkintoja kehitetään edelleen erillisinä tutkintoina. Lukiokoulutusta ja ammatillisia tutkintoja uudistettaessa parannetaan mahdollisuuksia rakentaa joustavia opintopolkuja ja lisätään mahdollisuuksia suorittaa osia tutkinnoista yli tutkintorajojen. Tuloksellisuusrahoitusosuus ja sitä tukeva laatukriteeristö käyttöön Tuntijakoa ja tavoitteita koskeva valtioneuvoston asetus sekä lukion OPS- perusteet uudistetaan perusopetuksen vastaavan uudistuksen jälkeen. Toisen äidinkielen kokeen uudistaminen TVT käyttöön asteittain YO-kirjoituksissa Lukiokoulutuksen kehittämissuosituksia: Koulutuksen arviointineuvoston julkaisu 59: Lukion tuottamat jatkokoulutusvalmiudet korkeakoulutuksen näkökulmasta (2012) Lukiokoulutuksen pirstaleisuutta on vähennettävä Keskeisten oppiaineiden osaamista on vahvistettava Lukiolaisten geneerisiä ja työelämään liittyviä valmiuksia on parannettava Lukion opinto-ohjaus tulee uudistaa perusteellisesti

17 Lukioverkon tulevaisuudesta Vuonna 2012 päivälukiokoulutusta järjestää 228 kuntaa, 13 kuntayhtymää ja 37 yksityistä koulutuksen järjestäjää. Lukioita oli vuonna 2002 vielä 442 mutta vuonna 2011 enää 388. Lukiomäärä väheni siis vuosikymmenen aikana 12,2 prosentilla. Ns. pienten lukioiden lisää saa noin 150 kuntaa. Lukion toiminnan loppuminen vaikuttaa pätevien aineenopettajien saatavuuteen, ja siten myös peruskoulun yläluokkien opetuksen järjestämisedellytyksiin. Vaihtoehtoina filiaali/sivupiste- ja verkostolukiomallit sekä etäopetus Toisen asteen koulutuksen keskittyminen samalle järjestäjälle erilaisilla hallintomalleilla (Jyväskylä, Varkaus, Tampereen seutu ) Opetushallituksen strategisia tavoitteita ammatillisessa koulutuksessa Opintojen jälkeisen työllistymisasteen nostaminen ja opintojen läpäisyn tehostaminen Innovoinnin, aluekehityksen ja yrittäjyyden edistäminen Osaamisen varmistaminen osana laatustrategioita Ennakoidumpi, nopeampi ja joustavampi reagoiminen työelämän sekä työmarkkinoiden muutoksiin Työssä jaksamista edistävien aikuiskoulutuksen muotojen kehittäminen Aikuiskoulutuksen, opiskelijoiden ja työelämän välisten kumppanuuksien tehostaminen Osaamisen uudistaminen ja päivittäminen työuran aikana

18 Ammatillisen koulutuksen kehittämisestä Rahoituspohjaa uudistetaan tukemaan koulutuksen läpäisyn parantamista, nopeampaa siirtymistä työelämään sekä koulutuksen laatua ja laadun parantamista. Tutkintorakenteen uudistaminen ja selkeyttäminen jatkuu, jotta työelämän vaatimuksiin voitaisiin vastata entistäkin paremmin. Työpaikalla tapahtuvan opiskelun roolin vahvistaminen Selvitetään monityönantajaisen oppisopimuskoulutuksen kehittämistä. Parannetaan maahanmuuttajien ja vammaisten asemaa ammatillisen koulutuksen eri muotojen saatavuudessa. Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelma Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelma Hallitus päätti kesän 2010 budjettiriihessä nelivuotisen ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelman käynnistämisestä Tehostamisohjelmaan on kaikkiaan suunniteltu kohdennettavaksi 16 miljoonaa euroa vuosille Tehostamisohjelma käynnistyi syksyllä 2011; Opetushallitus valitsi 28 hakemuksesta 17 hanketta, joissa yhteensä mukana 43 ammatillisen koulutuksen järjestäjää (Lähde: OKM)

19 Opiskelijat, jotka ohjelmalla pyritään tavoittamaan Opiskelijat, joiden keskeyttämisalttius on tavanomaista suurempi joiden opinnot ovat pitkittyneet tai pitkittymässä jotka ovat jättämässä tai jo jättäneet tutkinnon suorittamisen kesken työelämään siirtymisen takia. (Lähde: OKM) Koulutuksen arviointikeskus 2014 Hallitusohjelman mukaisesti tullaan vahvistamaan koulutusta koskevaa tutkimusta ja arviointitoimintaa. Koulutusta koskeva Opetushallituksen, Koulutuksen arviointineuvoston ja Korkeakoulujen arviointineuvoston viranomaisarviointitoiminta keskitetään riippumattomaan Koulutuksen arviointikeskukseen. OKM:n työryhmä laatinut esityksensä tarvittaviksi säädöksiksi ja taloudellisista ja muista vaikutuksista. Esitykset koskivat mm. arviointikeskuksen organisaatiorakennetta ja henkilöstön asemaa. Keskuksen sijaintipaikan suhteen selvityshenkilön työ käynnissä. Keskuksen on määrä aloittaa toimintansa vuoden 2014 alussa.

20 Suuntia eriarvoistumisen vähentämiseksi (1/2) Vältettävä tilannetta, jossa opettajat alkavat karttaa heikommin suoriutuvia kouluja Ranking-listat vahvistavat koulujen eriarvoistumista Opetussuunnitelmalliset painotukset ja valinnaisuuden määrän vaihtelu pyrittävä pitämään hallinnassa Tavoitetasoa ei pidä laskea heikommin suoriutuvien koulujen osalta Miten koulua kehitetään niin, että se rikkoo ennusteet? Suuntia eriarvoistumisen vähentämiseksi (2/2) Opetussuunnitelma on selkeä väline opetuksen yhtenäisyyden vahvistamiseksi kansallisella ja paikallisella tasolla Opetussuunnitelman asemaa perusopetuksen kehittämisen välineenä ja opettajan pedagogisena työvälineenä on tarpeen vahvistaa sekä opettajankoulutuksessa että käytännön koulutyössä Opettajankoulutuksen tehtävänä on tuottaa opettajille valmiudet opetussuunnitelman käyttöön, laatimiseen ja kehittämiseen osana kouluyhteisöä

21 Rohkeutta koulutuksen kehittämiseen!