VUODEN 2010 TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA

Transkriptio

1 LOUNAIS-HÄMEEN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN KUNTAYHTYMÄN VUODEN 2010 TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA TALOUSARVION LAADINTAPROSESSI Kuntayhtymän talousarvioiden laadintaprosessissa on pyritty noudattamaan Suomen Kuntaliiton talousarviotyöryhmän ehdotusta vuosittain toistuvaksi talousarvion ja -suunnitelman laadintaprosessiksi: Kuntayhtymän talouden kannalta merkitykselliset tekijät ovat kehittyneet seuraavasti: 1. Ammatillisen koulutuksen valtionosuusrahoitusuudistus lukien paransi oleellisesti FAI:n taloudellisia toimintamahdollisuuksia. Perustamishankekohtaiset valtionavustukset sisältyvät nyt yksikköhintarahoitukseen ja toisaalta osa yksikköhintarahoituksesta annetaan oppilaitoksen tuloksellisuuden perusteella. Em. muutokset sekä v päätetyt indeksitarkistukset ja FAI:n kokonaisopiskelijamäärä vv vahvistavat merkittävästi kuntayhtymän taloutta. 2. FAI:lla oli vuosien investointien takia ollut toimintatuloihinsa nähden liian suuret vuotuispoistot. Tilanne on kuitenkin korjaantunut vv Lähivuosina kiinteistöihin liittyvät investoinnit ovat melko suuria. Vuonna 2009 kuntayhtymä osti Saksankatu 46 kiinteistön ja vuosina peruskorjataan D-halli, auto-osasto ja osia päärakennuksesta. Yksikköhintatulojen lisääntyessä voivat investointiohjelmat olla jonkin verran aiempaa suurempia huolimatta siitä, että peruskorjausinvestointien vuotuispoistoaikoja nopeutetaan. 3. FAI:n opiskelijamäärä on kasvanut useita vuosia saavuttaen huippunsa vuonna 2009, jolloin järjestämisluvan opiskelijamäärä ylittyi yli 30 opiskelijalla. Seutukunnan ikäluokat pienentyvät kuitenkin jo 2010 noin 50 henkilöllä, jolloin myös FAI:n opiskelijamäärä kääntyy laskuun. Opiskelijamäärän aleneminen merkitsee tulorahoituksen huononemista: yksi opiskelija vähemmän merkitsee vuositasolla keskimäärin n euron vähennystä. Vuoden 2010 talousarvio laaditaan jälleen selkeästi raamibudjetiksi, jonka rajoissa yhtymähallitus tarkistaa käyttösuunnitelmia. Suunnitteluaikataulu v on ollut seuraava: henkilöstö esitykset talousarvioon 2010 koulutusalajohtajat opetus-/palvelutoiminnan käyttösuunnitelmaehdotukset johtoryhmä alustava talousarvioehdotus TPD-ryhmä lausunto talousarvioehdotuksesta yhtymähallitus talousarvioehdotuksen hyväksyminen jäsenkunnat lausunto taloussuunnitelmaehdotuksesta yhtymävaltuusto talousarvion ja taloussuunnitelman hyväksyminen yhtymähallitus täytäntöönpano-ohjeet ja käyttösuunnitelmien tarkistus.

2 2 VUODEN 2008 TILINPÄÄTÖKSEN TARKASTELU 2 Ammatillisen koulutuksen valtionosuusjärjestelmä on laskennallinen ja valtionosuustulo riippuu ennen kaikkea oppilasmääristä. Tuloperusteet määräytyvät koulutusalakohtaisesti laskettujen oppilaskohtaisten yksikköhintojen perusteella. Kun valtionosuusperusteet määräytyvät valtakunnallisten keskiarvolukujen pohjalta ja Forssan ammatti-instituuttiin kuuluvilla yksiköillä oppilaskohtaiset kustannukset ovat olleet valtakunnallisia keskiarvohintoja pienemmät, Forssan ammatti-instituutin talous on ollut melko vankalla pohjalla. Taloudellisesti on kuitenkin ongelmallista toimiminen alueellisesti kolmessa eri toimipisteessä ja se, että koulutusalat ovat opiskelijamääriltään suhteellisen pieniä ja huoneistoalaa on suhteellisen paljon yhtä opiskelijaa kohti. Liesjärven yksikön opiskelijamäärät ovat huonon hakeutuvuuden takia jatkuvasti alentuneet ja yksikkö oli tappiollinen vuonna Kuntayhtymän jäsenkunnilta ei kuitenkaan ole peritty mitään rahoitusosuuksia toiminta-, investointi- tai rahoitusmenoihin vuodesta 1994 lukien. Toisaalta jäsenkunnille on lukien maksettu 2 %:n suuruista peruspääomakorkoa. Vuodelle 2008 asetetut taloudelliset tavoitteet saavutettiin siten, että tilikauden tulos muodostui FAI:n toiminta-ajan parhaaksi ja että siitä voitiin tehdä euron suuruinen investointivaraus Saksankatu 46:n toimitilojen lunastamiseksi Forssan kaupungilta. Tuloksen suuruuteen vaikutti oleellisesti kokonaisopiskelijamäärän kasvu toisen asteen ammatillisen koulutuksen suosion lisääntymisen ja toisaalta yksikköhintarahoituksen paraneminen: perustamishankekohtaiset valtionosuudet sisällytettiin yksikköhintarahoitukseen samalla kun osa yksikköhintarahoituksesta annettiin oppilaitokselle tuloksellisuuden perusteella. Kuntayhtymällä ei ole ollut pitkäaikaisia lainoja vuodesta 1999 lukien. Toisaalta edellisten tilikausien ylijäämä oli vuoden 2008 lopussa n. 1,5 milj. euroa, joka on käytettävissä tasapainottamaan tulevien vuosien alijäämäisiksi muodostuvia tilinpäätöksiä, mikäli oppilasmäärissä ja niihin perustuvissa valtionosuusperusteissa tapahtuu yllättäviä muutoksia. 3 VUODEN 2009 TALOUSARVION TARKASTELU Vuoden 2009 talousarvion tuloslaskelma on tasapainossa. Vuoden 2009 talousarvion perustana olevaa opiskelijamäärää (870) tullaan ylittämään merkittävästi, mutta Opetusministeriö ei ole toistaiseksi nostanut oppilaitoksen järjestämislupaa, joka on 930 opiskelijapaikkaa. Vuoden 2009 tuloksesta tunnuslukuineen tulee hyvä, tosin Liesjärven yksikön tappiollinen toiminta laskee tulosta jonkin verran. Käyttösuunnitelmiin esitetään pääasiassa opiskelijamäärän kasvusta johtuvia muutosesityksiä. Vuoden 2009 alkuperäinen investointiohjelma on euroa. Yhtymävaltuusto päätti lisäksi hankkia Saksankatu 46 kiinteistön hintaan ,12 euroa. Muutoin Investointiohjelma loppusummaan esitetään yhteensä euron suuruista lisäystä (muutos yhteensä euroa). Investointiohjelmaan esitetään keskusvaraston remontin tilalle äänistudion rakentamista audiovisuaalisen perustutkinnon käyttöön. Saksankatu 27 sisäänkäyntialueen kunnostus siirretään tehtäväksi päärakennuksen peruskorjauksen yhteyteen. Vuoden 2009 tilinpäätös tulee olemaan selkeästi positiivinen ja tuloksen perustana olevat tekijät mahdollistavat ylijäämäiset talousarviot myös vuosille

3 3 4 KUNTAYHTYMÄN TAVOITTEET 4.1 FORSSAN AMMATTI-INSTITUUTIN TOIMINTA-AJATUS, VISIOT JA ARVOT Forssan ammatti-instituutin toiminta-ajatus on määritelty seuraavasti: Forssan ammatti-instituutti on monialainen, kehittyvä ja työelämän tarpeisiin vastaava oppilaitos, joka tukee opiskelijan yksilöllistä kasvua ammattiin. Forssan ammatti-instituutin visiot: 1) monialainen koulutustarjonta 2) laadukas opetus ja oppimisympäristö sekä toimiva laatujärjestelmä 3) haluttu opiskelu- ja työpaikka 4) osaava ja motivoitunut henkilöstö 5) aktiivinen yhteistyö työelämän, oppilaitosten ja muiden sidosryhmien kanssa 6) opiskelijoiden hyvä sijoittuminen työelämään ja jatko-opintoihin 7) toiminta taloudellista ja tuloksellista Keskeisimmiksi arvoiksi toiminnassa on valittu seuraavat: 1) asiakaslähtöisyys 2) yksilöllisyys 3) oppiminen, ammattitaito ja ammattiylpeys 4) yhteiskunnallinen vastuu 5) yhteistyö 4.2 KONSERNITAVOITTEET Forssan ammatti-instituuttia ylläpitävän Lounais-Hämeen ammatillisen koulutuksen kuntayhtymän konsernitavoitteiksi ja tavoitetasoiksi vuosille esitetty seuraavaa: 1) Monialainen koulutustarjonta - vuosittain on valittavana 6 koulutusalaa ja n. 17 koulutusohjelmaa - tarjontaa täydennetään oppisopimuskoulutuksella silloin kun se koulutustarpeen kannalta on perusteltua tai kun opetusryhmää ei nuorten suuntautumisen vuoksi voida muodostaa hyvin työllistäville aloille 2) Laadukas opetus ja oppimisympäristö sekä toimiva laatujärjestelmä - 75 % opiskelijoista arvioi opetuksen hyväksi - 3 % valmistuneista suorittaa myös ylioppilastutkinnon - oppilaitos sijoittuu hyvin opetushallituksen vuotuisessa tuloksellisuusvertailussa

4 3) Haluttu opiskelu- ja työpaikka - 50 %:lla jäsenkuntien ikäluokista on opiskelupaikka FAI:ssa - oppilaitoksen täyttöaste on vähintään 95 % 4 4) Osaava ja motivoitunut henkilöstö - 80 %:lla opettajista on muodollinen kelpoisuus tehtävään - 2 opettajaa osallistuu työelämätyöskentelyyn 1 kuukauden ajan (2 opettajaa x 1 kk) - vähintään 75 %:lla henkilöstöstä on hyvä työmotivaatio 5) Opiskelijoiden hyvä sijoittuminen työelämään ja jatko-opintoihin - 65:lla % valmistuvista opiskelijoista on valmistuessaan heti tiedossa työpaikka - 30 % valmistuvista hakee jatkokoulutukseen korkea-asteelle 6) Aktiivinen yhteistyö työelämän, oppilaitosten ja muiden sidosryhmien kanssa - 75 %:lla työssäoppimispaikoista on FAI:n kouluttama työpaikkaohjaaja - kehittämisprojekteja yhteistyössä seutukunnan ja Kanta-Hämeen oppilaitosten kanssa 6) Toiminta taloudellista ja tuloksellista - suoritekohtaiset kustannukset eivät ylitä valtakunnallisia keskiarvolukuja - käyttöomaisuuden vuotuispoistot rahoitetaan toimintakatteella ja varauksilla Kuntalain 65 :n 2 momentin säännöksessä korostetaan sitovien tavoitteiden ja niiden seurannan merkitystä talouden ohjauksessa ja niiden kytkemistä määrärahoihin ja tuloarvioihin. Toiminnallisten tavoitteiden asettamisessa käytetään määrä-, laatu- taloudellisuus- ym. tavoitteita sen mukaan, mitä eri tehtävissä katsotaan tarkoituksenmukaiseksi ja on mahdollista käyttää. 4.3 MÄÄRÄLLISET TAVOITTEET Keskeinen tavoite on koulutettavien määrä (=opiskelijamäärä) Forssan ammatti-instituutissa ja oppisopimustoimistossa. Sen perusteella määräytyi vuonna % instituutin kaikesta tulorahoituksesta ja se on paras mittari, kun tavoitteena on säilyttää ammatillinen koulutustarjonta Lounais-Hämeessä mahdollisimman monipuolisena, korkeatasoisena ja määrällisesti nykytasolla. Oppilasmäärän aleneminen johtaa nykyisillä valtionosuusperusteilla tulojen vähenemiseen, mistä on seurauksena kustannusten leikkauksia. Vähäisemmillä resursseilla menetetään laatua ja kilpailukykyä, saadaan vähemmän oppilaita ja sitä kautta taas vähemmän resursseja. Koulutettavien määrä perustuu entistä selvemmin tulevaan työvoimatarpeeseen ns. suurten ikäluokkien siirtyessä eläkkeelle lähimmän kymmenen vuoden kuluessa. Ikäluokkien pienentyessä oppilaitoksen on entistä enemmän panostettava opiskelijarekrytointiin ja toisen asteen ammatillisen koulutuksen arvostukseen nostamiseen: oppilaitoksen vetovoimaisuus on edelleen pidettävä saavutetulla hyvällä tasolla, jotta mahdollisimman hyvin turvataan ammattikoulutetun työvoiman tuleva tarve. Vuosille asetettu seuraavat koulutusalakohtaiset oppilasmäärätavoitteet:

5 TP 2006 TP 2007 TP 2008 TA 2009 TA 2010 TS 2011 TS 2012 Tekniikka ja liikenne (TEKLI) 312,1 340,8 372,0 355,0 373,0 383,0 388,0 Ravitsemis- ja talousala (RATA) 86,8 85,9 84,4 80,0 76,0 80,0 80,0 Kauppa ja hallinto (KOL) 194,2 190,0 189,7 177,0 190,0 190,0 190,0 Sosiaali- ja terveysala (SOTE) 90,0 110,4 132,0 120,0 144,0 145,0 145,0 Kulttuuriala (KÄTA+VIE) 131,0 138,6 138,5 120,0 125,0 112,0 112,0 Liesjärven toimipiste (MOL) 37,4 31,2 18,8 18,0 8,0 0,0 0,0 874,9 896,9 935,5 870,0 916,0 910,0 915,0 Liesjärven toimipisteen opiskelijamäärään sisältyy luontomatkailukoulutus vv Opetusministeriön päätöksen mukaan FAI enimmäisopiskelijamäärä toisella asteella saa olla enintään 930 opiskelijaa. Seutukunnan ikäluokat pienentyvät vuodesta 2010 alkaen jonkin verran, esimerkiksi vuonna 2010noin 50 henkilöllä, joka vaikuttaa opiskelijamääriin noin 25 opiskelijan verran. Toisaalta vuonna aloittaneiden luokkien opiskelijamäärät ovat niin suuret, että ne vaikuttavat taloussuunnitelmakauden aikana merkittävästi kokonaisopiskelijamäärien pysymiseen melko hyvänä. Opiskelijamäärän laskua on kuitenkin lähivuosina odotettavissa: ainakin kulttuurialan (johon sisältyy myös viestintäala) ja datanomikoulutuksen oppilasottokertoja joudutaan vastaisuudessa vähentämään. Liesjärven toimipisteen toiminta päättyy , koska lupaa metsäkoneenkuljettajakoulutuksen järjestämiseen ei saatu vuonna 2008, eikä uusia perustutkintoryhmiä saatu alkamaan enää vuosina metsäalan heikon vetovoiman takia. Viimeinen metsäalan perustutkinnon ryhmä valmistuu keväällä 2010, samoin kuin matkailualan kokeilukoulutuksen ryhmä. Liesjärven toimipisteen lakkauttaminen aiheuttaa jonkin verran henkilöstön irtisanomisia sekä hallinnollisia toimenpiteitä kiinteistön ja irtaimiston myynnin takia. Lisäksi opetusmetsien käyttöoikeus luovutetaan takaisin valtiolle, koska metsäalan koulutus päättyy kuntayhtymässä. Toinen keskeinen määrällinen tavoite on oppilaitoksessa annetut opetustunnit (=lähiopetustunnit), joiden perusteella kustannukset pääosin määräytyvät. Yksikköhintatuloilla rahoitettavat koulutusalakohtaiset opetustuntimäärätavoitteet on opetusryhmäkeskikokotavoitteen perusteella määritelty seuraaviksi: TP 2006 TP 2007 TP 2008 TA 2009 TA 2010 TS 2011 TS 2012 Tekniikka ja liikenne (TEKLI) Ravitsemis- ja talousala (RATA) Kauppa ja hallinto (KOL) Sosiaali- ja terveysala (SOTE) Kulttuuriala (KÄTA+VIE) Liesjärven toimipiste (MOL) Lisäksi lukiotunteja ostetaan noin 1080 tuntia vuosittain. Opetustuntimäärätavoite ei kuitenkaan budjetoinnin ja seurannan kannalta ole paras mahdollinen tavoite. Huomattavasti tarkoituksenmukaisempi tavoite on tässä suhteessa tulosaluekohtaisesti vahvistettu opetusryhmien keskikoko, joka ohjaa opetustuntikehysten laadintaa ja seurantaa. Sen vuoksi vuodesta 2004 alkaen on opetusryhmän keskikoko määritelty koulutusaloittain sitovaksi tavoitteeksi.

6 Valtuustoon nähden sitovat tulosaluekohtaiset opetusryhmien keskikokotavoitteet vuosille : - tekniikka ja liikenne, ravitsemis- ja talousala sekä ava-koulutus 16,0 - kauppa ja hallinto sekä sosiaali- ja terveysala 19,0 - kulttuuriala (viestintä 19,0 vuoteen 2008 saakka) 14,0 - Liesjärven toimipistekulttuuriala (12,0 vuoteen 2008 saakka) 10, LAADULLISET TAVOITTEET Ammatillisen koulutuksen keskeisimpiä laadullisia tavoitteita on koulutuksen tuloksellisuudesta huolehtiminen. Opetus on laadukasta ja koulutus vastaa työelämän nopeasti muuttuviin tarpeisiin. Oppilaitoksen kannalta on tärkeää, että mahdollisimman moni oppilas sijoittuu koulutustaan vastaavaan työhön tai jatko-opintoihin. Laadukas opetus ja oppimisympäristö sekä toimiva laatujärjestelmä - 75 % opiskelijoista arvioi opetuksen hyväksi - nuorisoasteen opiskelijoille annetaan lähiopetusta 32 vvh - vuotuinen kokonaiskeskeyttäminen enintään 10 % ja negatiivinen keskeyttäminen 5 % - läpäisyaste vähintään 60 % - 3 % valmistuneista suorittaa myös ylioppilastutkinnon - oppilaitoksella on tasokas itsearviointi- ja laatujärjestelmä, jossa sisäistä ja ulkoista auditointia vähintään 2 krt/vuosi jokaisella koulutusalalla - oppilaitos sijoittuu hyvin opetushallituksen vuotuisessa tuloksellisuusvertailussa Osaava ja motivoitunut henkilöstö - 80 %:lla opettajista on muodollinen kelpoisuus tehtävään - opettajilla osallistuavt työelämätyöskentelyyn (2 opettajaa * 1 kk) - kannustavalla palkkauksella tuetaan FAI:n tavoitteiden mukaista toimintaa - jokainen päätoiminen työntekijä osallistuu vähintään 2 pv alansa täydennyskoulutukseen - henkilöstökoulutukseen on varattu vähintään 2 % palkkamenoista - vähintään 75 %:lla henkilöstöstä on hyvä työmotivaatio Opiskelijoiden hyvä sijoittuminen työelämään ja jatko-opintoihin - opiskelijoille järjestyy työssäoppimispaikka Lounais-Hämeestä tai kotipaikkakunnalta - 65:lla % valmistuvista opiskelijoista on valmistuessaan heti tiedossa työpaikka - 30 % valmistuvista hakee jatkokoulutukseen Aktiivinen yhteistyö työelämän, oppilaitosten ja muiden sidosryhmien kanssa - 75 %:lla työssäoppimispaikoista on FAI:n kouluttama työpaikkaohjaaja - työssäoppimispaikka antaa kerran vuodessa kirjallisen palautteen FAI:n toiminnasta - työssäoppimispaikat tekevät jokaisella koulutusalalla yhteistyötä opetussuunnitelmatyön ja rekrytoinnin suhteen - kaikilla koulutusaloilla on aktiivisesti toimiva ammatillinen neuvottelukunta - yhteisiä kehittämisprojekteja seutukunnan ja Kanta-Hämeen oppilaitosten kanssa Vuosien sitovina laadullisina tavoitteina pidetään, että - laadukas itsearviointi- ja laatujärjestelmä, joka osoittaa opetuksen hyvän laadun - 75 % valmistuvista saa heti työ- tai jatkokoulutuspaikan - oppilaitos sijoittuu hyvin opetushallituksen vuotuisessa tuloksellisuusvertailussa

7 4.5 TALOUDELLISUUSTAVOITTEET 7 Tavoitteena pidetään, että suoritekohtaiset kustannukset eivät koulutusaloilla ylitä valtakunnallisia keskiarvolukuja. Sen lisäksi pyritään siihen, että suoritekohtaiset kustannukset eivät perusteettomasti tukipalvelutoiminnoittain (hallinto, kouluruokailu, muu oppilashuolto, siivoustoimi, muu kiinteistönhoito ja majoitus) ylitä valtakunnallisia keskiarvolukuja. Oppilaskohtaiset opetuksen nettomenot samoin kuin tukipalvelujen nettomenot olivat vv sitovina tavoitteina, joita ei ilman valtuuston hyväksyntää saanut tulosaleittain ylittää. Talousarvioasetelman muutoksen johdosta sitoviksi taloudellisuustavoitteiksi lukien asetettiin tulosaluekohtaiset toimintakatteet, joiden avulla pyritään tehostamaan nimenomaan määrärahaseurantaa. Tulosaluekohtaisissa katteissa ei oteta huomioon toisen asteen yksikköhintahintatuottoja, joten ne ovat oppisopimuskoulutusta lukuun ottamatta negatiiviset. Valtuustoon nähden käyttötalousosassa esitetyt sitovat tulosaluekohtaiset toimintakatteet v. 2010: yleishallinto e tukipalvelut e tekniikka ja liikenne, ravit semis- ja talousala sekä ava-koulutus e kauppa- ja hallinto, sosiaali- ja terveysala sekä kulttuuriala e Liesjärven toimipiste e opetuksen kehittäminen e oppisopimuskoulutus 0 e Opetuksen tulosalue ei lisäksi saa ylittää käyttötalousosassa hyväksyttyä opiskelijakohtaista toimintakatetta. Opetuksen tulosalueilla on toimintakatteessa otettu huomioon sekä opetuksen että palvelutoiminnan toimintakulut ja -tuotot ilman toisen asteen yksikköhintatuloja. Palvelutoiminnan laajuutta on pyritty arvioimaan todellisen volyymin pohjalta. Palvelutoiminnan laajuus saattaa kuitenkin vaihdella hyvinkin paljon vuosittain. Toisaalta kustannusten kohdentaminen palvelutoimintaan ei aina ole ongelmatonta. Sen vuoksi tulosalueen opetuksen ja sen palvelutoiminnon toimintakatetta käsitellään yhtenä kokonaisuutena. Palvelutoiminnan nettotuottotavoitetta määritettäessä on otettava huomioon, että mahdollisuudet järjestää palvelutoimintaan kuuluvaa aikuiskoulutusta ovat varsin rajoitetut ja että opiskelijoiden työssäoppimisen lisääntyessä oppilastyötoiminnan tuotto pienenee. Toimintakatetavoitteen rajoissa tulosalueen on mahdollista käyttää varoja kurssisuunnitteluun ja toiminnan kehittämiseen käyttösuunnitelmassa hyväksytyllä tavalla. Sitovaksi tavoitteeksi on myös asetettu, että instituutin on kyettävä rahoittamaan käyttöomaisuuden vuotuispoistot toimintakatteella yhdessä investointi- ja rahastovarausten tuloutusten kanssa vv

8 5 TALOUSARVIOPERUSTEET YLEISET PERUSTEET Vuoden 2010 talousarvio laaditaan elokuun 2009 palkkatasossa lisättynä 5,0 %:n suuruisella yleiskorotusvarauksella. Palkkoihin on jo 1980-luvulta sisältynyt 0,4 %;n suuruinen harkinnanvarainen kannustava palkkaus, jota käytetään yksinomaan tuloksellisuusperustein. Sosiaali- ja eläkemaksuihin varataan vv pääsääntöisesti 32,0 % (sosiaaliturvamaksuihin 6,5 % ja eläkevakuutusmaksuihin 25,5 %) palkoista. Eläkevakuutusmaksussa varaudutaan työkyvyttömyyseläkkeen aiheuttamaan korotukseen varhaiseläkemenoperusteisessa maksussa. Henkilöstökoulutukseen varataan tulosaluekohtaisesti vv vähintään 2,0 % palkkamenoista, josta opetushenkilöstön toisen asteen kansainvälistymisprojektiin 0,2 %. Opetuksen palkkamenovarauksesta osoitetaan tulosalueittain oma määrärahansa opettajien täydennyskoulutusajan sijaisuuspalkkoihin vv YKSIKKÖHINTATULOT Voimassa oleva kokonaisuudessaan laskennallinen ja yksikköhintaperusteinen valtionosuusjärjestelmä astui voimaan lukien. Rahoitusjärjestelmää uudistettiin lukien mm. siten, että osa yksikköhintarahoituksesta annetaan tuloksellisuuden perusteella (yksikköhintarahoituksen tuloksellisuusosa). Mm. peruskorjaushankkeiden valtionosuuksien siirtyessä yksikköhintoihin, vuoden 2008 yksikköhintaperusteita korotettiin peräti 14,0 %:lla. Vuonna 2009 yksikköhinta nousi 2,6 %. Vuosien taloussuunnitelma on laadittu olettamuksen varaan, että korotus v olisi kaikilla FAI:n koulutusaloilla keskimäärin 2 %. Tuloksellisuusrahan on arvioitu olevan noin euroa v Toisen asteen yksikköhintatulot/opiskelija olisivat tulosaluekohtaisesti v seuraavat: tekniikka ja liikenne, ravitsemis- ja talousala sekä ava-koulutus e kauppa- ja hallinto, sosiaali- ja terveysala sekä kulttuuriala e Liesjärven toimipiste e yksikköhintarahoituksen tuloksellisuusosa 218 e Em. yksikköhintoihin sisältyy erityisopetusta ja eräitä kalliimpia linjoja koskeva korotettu porrastus. Yksikköhintoihin sisältyy myös kaksi tasauskerrointa, jotka oleellisesti pienentävät alkuperäistä yksikköhintaa. Lisäksi Saksankatu 27-29:n ja Liesjärven yksikköhintatuloihin sisältyy n euroa/majoitettu oppilas. Yksikköhintatuottojen kehitys liittyy oleellisesti oppilasmääräkehitykseen. Pienempiä tulosalueita (toimipisteitä) voidaan nykyisenkaltaisen yksikköhintarahoitusjärjestelmän vallitessa perustella taloudellisilla perustella niin kauan kuin Tammelan toimipisteessä on vähintään 80 nuorisoasteen opiskelijaa.

9 5.3 LIESJÄRVEN YKSIKÖN TOIMINNAN LAKKAUTTAMINEN 9 Opiskelijoiden hakeutuminen Liesjärven yksikköön metsäalan koulutukseen on ollut heikkoa viimeisen viiden vuoden aikana. Taulukoissa näkyy ensisijaisten hakijoiden määrät, opiskelijamäärät sekä aloittaneiden ja keskeyttäneiden opiskelijoiden määrät vuosina Opiskelijamäärä muodostuu kahden vuosittaisen laskentapäivän painotetusta keskiarvosta. Vuosi Ensisijaiset hakijat /metsäala Opiskelijamäärä metsäala 2005* 3 41,4 2006* 7 37, ,9 3, ,9 8, : : 6 *) vuosina luvuissa mukana myös luonto- ja ympäristöalan perustutkintoon hakeneet **) matkailualan kokeilukoulutus päättyy Vuosi Opiskelijamäärä matkailu / kokeilukoulutus** Aloittaneet opiskelijat / metsäala Keskeyttäneet opiskelijat / metsäala Aloittaneet opiskelijat / matkailuala 2005* *) vuonna 2005 luvuissa mukana myös luonto- ja ympäristöalan perustutkinto Keskeyttäneet opiskelijat / matkailuala Näihin lukuihin perustuen yhtymähallitus yksimielisesti päätti keväällä 2008, että opiskelijoita ei enää haeta Liesjärven yksikköön keväällä 2009, mutta yhtymävaltuuston päätöksellä aloituspaikkoja päätettiin vielä kuitenkin tarjota kevään 2009 yhteishaussa. Ryhmät on saatu alkamaan viimeisten vuosien aikana ainoastaan lisähakujen avulla ja silloinkin osittain vajaana niin, että opiskelijamäärä on jatkuvasti pienentynyt. Lisäksi osa aloittaneista opiskelijoista on keskeyttänyt, joten todelliset ryhmäkoot ovat olleet esim. vuosina aloittaneiden osalta 6-8 opiskelijaa ja matkailun koulutusohjelman osalta vieläkin pienemmät. Yhtymähallituksen linjaus koskien kaikkia koulutusaloja on, että opiskelijaryhmän koko aloittaessa tulee olla vähintään 12 opiskelijaa perustuen taloudelliseen näkökulmaan. Liesjärven osalta minimialoitusmäärästä tingittiin vuonna 2007, vaikka kahtena edellisenä vuonna 2005 ja 2006 keskeyttäneiden määrä oli prosentuaalisesti suuri. Pienevästä opiskelijamäärästä huolimatta haluttiin metsäalan opetusta tarjota yhtenä koulutusalana Forssan ammatti-instituutissa. Tilikautena 2008 Liesjärven yksikkö jäi tappiolle noin euroa. Oppilaitoksen yhteiset kustannukset kohdistettiin yksiköille opiskelijamäärien mukaan, joten Liesjärven yksikön tappio olisi ollut todennäköisesti vielä suurempi, mikäli kustannukset olisi kohdistettu aiheuttamisperiaatteen mukaan. Metsäalalle hakeutuminen on ollut heikkoa maanlaajuisesti useita vuosia. Lukuvuonna metsäalan oppilaitokset ovat panostaneet voimakkaasti yhteismarkkinointiin, myös Liesjär-

10 ven yksikkö. Hakijamäärät ovat jonkin verran lisääntyneet osassa oppilaitoksista. Liesjärven yksikköön hakeutuminen ei lukujen valossa ole kuitenkaan lisääntynyt. 10 Yhtymähallitus päätti , että metsäalan perustutkinnon koulutus aloitetaan syksyllä 2009 vain siinä tapauksessa, että alalle on hakenut vähintään 10 ensisijaista hakijaa. Ensisijaisten hakijoiden määrän on todettu ennustavan opintonsa aloittavien ja jatkavien määrää. Yhteishaussa metsäalan perustutkintoon haki ensisijaisena hakijana yhteensä viisi henkilöä selvisi, että vastoin Opetushallitukselta aiemmin saatua tietoa, hakua oli mahdollista jatkaa asti ilman, että opiskelijoiden oikeusturva vaarantuu. Hakijamäärä Liesjärven osalta kehittyi välisenä aikana niin, että saatiin yksi uusi hakemus. Hakua päätettiin vielä jatkaa yhtymähallituksen päätöksellä suorahakuna asti. Kaikille (hakutoive 1-5) aiemmin keväällä Liesjärven yksikköön hakeneille ilmoitettiin, että he ovat edelleen mukana haussa ja tulevat valituiksi opiskelijoiksi, jos ryhmä muodostetaan, joskin se on epävarmaa vähäisestä kiinnostuksesta johtuen. Suorahaulla välisenä aikana tuli kaksi hakemusta eikä yksikään aiemmin oppilaitokseen hakenut ollut ilmoittanut ottavansa opiskelupaikkaa vastaan. Näihin lukuihin perustuen Liesjärven yksikössä ei alkanut syksyllä 2009 metsäalan perustutkintoryhmää. Tällä hetkellä oppilaitoksessa on 5 luontomatkailuopiskelijaa ja 9 metsäalan perustutkinto-opiskelijaa sekä 9 metsämestariopiskelijaa, jotka kaikki valmistuvat keväällä Talousarvio on laadittu siten, että Liesjärven yksikön toiminta loppuu ja tiloista luovutaan vuoden 2010 loppuun mennessä. Yksikön henkilöstö irtisanotaan , mikäli heille ei löydy kuntayhtymän avoinna olevista paikoista samoja tai samankaltaisia tehtäviä, joihin he ovat päteviä. 5.4 YHTEISTEN KUSTANNUSTEN JAKOPERUSTEET TULOSALUEIDEN KESKEN Erityisesti vv käytettiin suhteellisen paljon laskennallisia jakoperusteita opetuksen yhteisten menojen ja tukipalvelutoimintojen kohdalla. Kustannustenjakoperusteet v. 2010: Opetus, hallinto ja Ruoka-huolto Kiinteistönhoito muu oppilashuolto opp m2 Tekniikka ja liikenne(sis. ava) Matkailu- ja ravitsemisala Kauppa ja hallinto (sis. datanomit) Sosiaali- ja terveysala (sis. kosme) Kulttuuriala/viestintä Kulttuuriala/artesaanit 75 Liesjärven toimipiste 8 Yhteensä Opetus kaikki tulosalueiden yhteiset menot jaetaan em. kustannustenjakoperusteilla yo-koulutuksen kustannukset jaetaan koulutuksessa mukana olevien opiskelijoiden suhteessa

11 11 Hallinto lähes kaikki yhteiset hallintomenot jaetaan tarvittaessa em. kustannustenjakoperusteilla oppisopimuskoulutukselta laskutetaan 5 % tukipalvelujen hallintomenoista ja johtavan rehtorin palkkamenoista Kouluruokailu em. kustannustenjakoperusteita sovelletaan vain Forssan toimipisteessä Muu oppilashuolto kaikki kuraattorimenot ym. muun oppilashuollon menot jaetaan tarvittaessa em. jakoperusteilla Siivoustoimi ja muu kiinteistönhoito kustannustenjakoperusteena käytetyt tilaneliöt jaetaan em. kustannustenjakoperusteilla em. kustannustenjakoperusteita sovelletaan Forssan toimipisteessä Käyttöomaisuuspoistot opetustoiminnan irtaimiston käyttöomaisuuspoistot kohdennetaan ao. tulosalueelle tukipalvelujen ja rakentamisen käyttöomaisuuspoistot kirjataan tukipalvelujen tulosalueelle

12 12 6 KÄYTTÖSUUNNITELMAT Käyttösuunnitelmia laadittaessa on lähdetty siitä, että kunkin tulosalueen opetustunnit määräytyvät kokonaisoppilasmäärän ja vahvistetun opetusryhmäkeskikoon mukaisesti. Nuorisoasteella opetusta annetaan 32 vvh/opiskelija. Sen sijaan opetustoiminnan muita menoja ja määrärahoja sekä tukipalvelukustannuksia on tarkasteltu kriittisemmin. 6.1 OPETUKSEN HALLINTO Opetuksen hallintoa tehostettiin lukien huojentamalla osastonjohtajien opetusvelvollisuutta keskimäärin 2 vvh/osastonjohtaja ja muodostamalla erillinen yhteisten aineiden osasto. Toimenpiteen johdosta osastonjohtajat voivat aiempaa enemmän osallistua opiskelijoiden kurinpitoon ja lukusuunnitelmien/lukujärjestysten laatimiseen. Toisaalta oppilaanohjausta tehostettiin perustamalla toinen opinto-ohjaajan päävirka lukien opettajille annettavien opetuksen huojennustuntien sijaan (virka täytettiin lukien). Luonnonvara-alan tulosalueen (Liesjärven toimipiste) koulutusalajohtajan virka lakkautettiin lukien ja viranhaltija siirtyi ammatillisten aineiden lehtoriksi velvollisuudella toimia osastonjohtajana. Kulttuurialan tulosalueen (Tammelan toimipiste) koulutusalajohtajan virka lakkautettiin lukien ja kulttuurialan opetuksen hallinto siirrettiin Forssan toimipisteeseen lukien. Johtava rehtori toimii iesjärven toimipisteen koulutusalajohtajana vuonna 2010, kunnes yksikön toiminta lakkaa. FAI:n hallinto-organisaatio :

13 OPETUSTOIMINTA Toisen asteen alustava aloituspaikkasuunnitelma: Tekniikka ja liikenne Autoalan perustutkinto, ajoneuvoasentaja Logistiikan pt, autonkuljettaja Kone- ja metallialan pt, koneistaja Kone- ja metallialan pt, levyseppä-hitsaaja Talotekniikan pt, LVI-asentaja Sähköalan pt, elektroniikka-asentaja Sähköalan pt, sähköasentaja Puualan pt, puuseppä Rakennusalan pt, talonrakentaja Matkailu- ja ravitsemisala: Cateringalan pt, suurtalouskokki/palveluvastaava Matkailualan pt, matkailupalvelujen tuottaja Kauppa ja hallinto: Liiketalouden pt, merkonomi Liiketalouden pt, merkonomi, yo Tietojenkäsittelyn pt, datanomi Sosiaali- ja terveysala: Sosiaali- ja terveysalan pt, lähihoitaja Kauneudenhoitoalan pt, kosmetologi, yo Kulttuuriala: Artesaani, keramiikka-ala /14 14 Artesaani, puuala 6 0 0/14 0 Artesaani, tekstiili- ja vaatetusala AV-viestinnän pt, media-assistentti /16 Luonnonvara- ja ymp.ala: Metsäalan pt, metsäpalvelujen tuottaja Valmentava koulutus (AVA): Ontuvia ottoja on osassa tekniikan ja liikenteen alan perustutkinnoista (puuala, talotekniikka-ala, elektroniikka-ala) kosmetologikoulutuksessa sekä artesaanikoulutuksessa. Vuonna 2011 artesaanikoulutuksesta aloitetaan joko keramiikka-ala tai puuala. Luonnonvara-alan viimeinen ryhmä valmistuu keväällä 2010, eikä uusia ryhmiä enää aloiteta. Matkailualan koulutus oli kokeilukoulutus, josta opiskelijat valmistuvat keväällä Uusien yo-pohjaisten ryhmien ja aikuiskoulutusryhmien alkamisen ehtona vv on, että alkavan ryhmän vähimmäiskoko on 16 opiskelijaa.

14 Opetustoimintaa koskevia toimenpiteitä: laatutyön kehittäminen ja 1-2 laatukilpailuun osallistuminen, jotta omalle laatutyölle saadaan ulkopuolisen arvio vähintään kaksi uutta laatujärjestelmän menettelyohjetta vuodessa (myös tukipalveluihin) nuorten näyttöjen järjestämiseen on tulosalueittain varattu 113 euroa/opiskelija/vuosi työelämäyhteyksien syventäminen työssäoppimisjärjestelmän toteuttamisen yhteydessä säännöllinen yhteistyö (vähintään 3 krt/vuosi) peruskoulujen opinto-ohjaajien kanssa opiskelijoiden syrjäytymisen ehkäiseminen yhteistyöverkkojen avulla ja erityisopetuksen määrällä ( ) ja erityisopetuksen keinoja ja seurantajärjestelmiä kehittämällä ammattistartin tarpeellisuuden selvittäminen yo-koulutuksen järjestäminen yhteistyössä Forssan Yhteislyseon kanssa Liesjärven toimipisteen lakkautus ja koulutusalojen määrän putoaminen seitsemästä kuuteen. Artesaanikoulutuksen puualan siirtäminen Tammelasta Forssan toimipisteeseen, mikäli puualan koulutus käynnistyy uudelleen yhteisten aineiden opettajavaihtoa seutukunnan oppilaitosten kanssa samalla kun vapautuvien virkojen tarpeellisuus selvitetään. FAI:n kokonaishenkilöstömäärä oli 124 (osa-aikaisia 1 ja osa-aikaeläkkeellä 18), josta opetushenkilöstön osuus on 77. Henkilöstön kokonaismäärän arvioidaan suunnitelmakauden aikana alenevan jonkin verran Liesjärven yksikön loppumisen takia sekä tukipalvelujen tehostamisen takia. Liesjärven toimipistettä lukuun ottamatta voidaan henkilöstövähennys perustaa ns. luonnolliselle poistumalle (eläkkeelle siirtymiset) OPETUKSEN KEHITTÄMINEN Opetuksen kehittämisestä on jo vuoden 1999 talousarviossa tehty oma tulosalueensa, johon on koottu kaikille koulutusaloille yhteisiä, instituutin tavoitteita tukevia kehittämisprojekteja. Suunnitelmakaudella opetuksen kehittämismenoihin on sisällytetty: opetuksen arviointi/laatutyö opetusjärjestelyt/yhteiset aineet yhteiset koulutustilaisuudet henkilöstön työnohjaus tiedotus opetussuunnitelmien kehittämistyö kansainvälistyminen ESR-projektit muut projektit rekrytointi / työsuhdeasiat työssäoppiminen työelämätyöskentely nuorten näytöt ammattiosaamisen toimikunta tyhy-toiminta

15 Suunnitelmakaudella on tavoitteena, että n. 3,0 % FAI:n yksikköhintatuotoista käytetään opetuksen kehittämisen tulosalueella ja että tulosalueen toimintakatteesta suurin osa rahoitetaan yksikköhintatuottojen tuloksellisuusrahaosalla. Opetuksen kehittämiseen liittyvistä ESR-hankkeista vv vuoden 2010 rahoitus on varattu Voorumi -projektille. Lisäksi kartoitetaan osallistumista ESR-projekteihin vuosille Muihin projekteihin on varattu vuodelle euron määräraha erityisopetuksen kehittämiseksi, jotta vuosina erityisopetuksen määrärahoilla perustetut uudet toimet (kuraattori, oppilaanohjaaja, erityisopettaja) sekä jo aiemmin erityisopetuksen määrärahoilla katetut toimet (1/2 kuraattorin työstä, 3 koulunkäyntiavustajaa / ammatillista ohjaajaa) saadaan toimimaan mahdollisimman hyvin erityisopetuksen ja erityisen tuen tarvitsijoiden kannalta. Tavoitteena on luoda toimintamalli, jolla jokainen erityisen tuen tarvitsija saa tarvitsemansa määrän ohjausta ja opetusta, jonka toteuttavat em. henkilöstö sekä opettajat yhteistyössä. Oppilasrekrytointiin erikseen varattavan määrärahan tarkoituksena on erillisjulkaisuin, ilmoituksin, esittein ja kampanjoin tehostaa oppilasrekrytointia, jossa painotetaan erityisesti työpaikkoja tarjoavia aloja ja jota suunnataan myös Lounais-Hämeen ulkopuolelle. Opetuksen arviointi- ja laatutyöhön varatuissa määrärahoissa v on varauduttu laatupalkinto kilpailuun osallistumiseen TUKIPALVELUT Tukipalveluihin sisältyvät sellaiset toiminnot, jotka eivät varsinaisesti liity opetustoimintaan: hallinto, kouluruokailu, siivoustoimi, muu kiinteistönhoito, majoitus ja kirjasto. Ne eroavat palvelutoiminnan menoista oleellisimmin siinä, että tukipalvelujen menojen rahoitus perustuu selkeästi valtionosuusperusteisiin. Tukipalveluihin on sisällytetty myös erilainen palvelutoiminta (esim. keskusvarasto). Oppilashuolto on siirretty lukien suoraan opetuksen tulosalueiden alle. Forssan ammatti-instituutissa on opiskelijaa kohti laskettuna huomattavasti enemmän huoneistopinta-alaa kuin esim. naapurioppilaitoksissa. Kerrosalaneliöitä on siinä määrin, että opiskelijamäärien laskiessa yksinomaan Forssan toimipisteen toimitilat riittäisivät pienehköin investoinnein yksinäänkin FAI:n koko opetuksen järjestämiseen. Vuotuiset kiinteistönhoitomenot on kuitenkin vielä otettu täysimääräisesti mukaan laskettaessa suunnitelmakauden kiinteistönhoitomenoja vv lukuun ottamatta Liesjärven toimipistettä, jonka kiinteistökustannukset on budjetoitu päättyväksi vuoden 2010 lopussa. Toimenpiteitä: mahdollisia organisointivaihtoja suunniteltaessa on pääpaino seutukunnallisissa ratkaisuissa, mikäli ne eivät tapahdu toisen asteen ammatillisen koulutuksen kuluja lisäämällä Forssan seudun yhteishankkeisiin osallistuminen varaudutaan järjestämään Forssan toimipisteen ruokahuolto yksinomaan palkatun henkilöstön toimesta, mikäli catering-alalle ei saada muodostettua kahta opetusryhmää Honkapirtin vuotuiset käyttömenot (n euroa) pyritään rahoittamaan vuokratuloilla tukipalveluja pyritään sekä toiminnallisesti että taloudellisesti kehittämään myös vv ja saavuttamaan selkeitä keskittämisetuja: tehokkaampi työnjako, erikoistuminen, varahenkilöjärjestelmän varmistaminen ja kustannussäästöt. vapautuvien virkojen/toimien tarpeellisuus selvitetään

16 6.5 PALVELUTOIMINTA 16 Palvelutoimintaan sisältyy kaikki maksullinen palvelutoiminta (oppilastyötoiminta, oppisopimuskoulutuksen teoriakoulutus, ammatillinen lisäkoulutus, työllisyyskoulutus, kurssitoiminta, opetusmetsän hoito, tarvikemyynti jne). Toimenpiteitä: palvelutoiminnan vuotuinen volyymi (tuotot) on n euroa vv ja nettotuottotavoitteena n. 20 % ammatillisen aikuiskoulutuksen volyymi vähintään nykytasolla (mm. SOTE:n oppisopimusteoria- ja työllisyyskoulutus sekä vanhustyön erikoisammattitutkinto) kuljetusalan aikuiskoulutuksen lisääminen. 6.6 OPPISOPIMUSKOULUTUS Oppisopimuskoulutuksen järjestäminen ei ole enää kunnallinen tehtävä eikä laissa säädetä erikseen oppisopimuskoulutusta hoitavista viranomaisista tai viranhaltijoista. Oppisopimuskoulutus on yksi ammatillisen koulutuksen järjestämismuoto, joten sen järjestämisestä säädetään ja määrätään samassa yhteydessä kuin muusta ammatillisesta koulutuksesta. Oppisopimuskoulutuksen rahoitus on yksikköhintaperusteinen. Forssan ammatti-instituutin koulutusalatarjontaa täydennetään oppisopimuskoulutuksella aina silloin kun opetusryhmää ei nuorten suuntautumisen vuoksi voida muodostaa hyvin työllistäville aloille. Toimenpide-ehdotuksia: oppisopimuskoulutuksen peruskoulutuksessa opiskelijaa/vuosi vv oppisopimuskoulutuksen lisäkoulutuksessa 200 opiskelijaa/vuosi vv Oppisopimuskoulutuksen volyymi voi muodostua arvioitua suuremmaksi. Toisaalta oppisopimuskoulutuksen toimintakatetta on suhteellisen vaikea luotettavasti arvioida. 6.7 POISTOT Irtaimistohankintojen tasapoistoajat ovat pääsääntöisesti 5 vuotta lukuun ottamatta työkoneita, joiden poistoaika on 10 vuotta. Kiinteistöpoistoissa noudatetaan vuoden poistoaikoja ja peruskorjaushakkeiden poistoaika on muutettu enintään 20 vuodeksi lukien, joka lisää vuotuispoistojen suuruutta. Käyttöomaisuuden poistot vuosille on laskettu siten, että vuoden 2009 hankintojen osalta poistot on laskettu vuoden 2009 investointiohjelman muutosehdotuksen mukaisesti. Suunnitelmakauden investointiohjelmalla vuotuispoistojen määrä kehittyisi seuraavasti: Vuosi Euroa

17 Kiinteistöpoistojen kasvu vuosina johtuu lähinnä Saksankatu 46 kiinteistön ostosta ja E- ja D-hallien peruskorjaushankkeesta. Vuosina kasvu johtuu auto-osaston ja Saksankatu 27 päärakennuksen peruskorjauksesta. Merkittävä poistojen suuruuden kasvattaja on peruskorjauksien poistoajan alentaminen 20 vuoteen. 6.8 VARAUKSET Investointi- ja rahastovarausten käyttö käsitellään kertyneenä poistoerona, jolloin varausta tuloutetaan samassa tahdissa kuin poistoja kirjataan. Vuoden 2009 tuloksesta on tarkoitus tehdä investointivaraus D-hallin ja auto-osaston peruskorjaukseen suunnitelmakauden aikana. 6.9 TULOSLASKELMA Liitteenä oleva vuoden 2010 tuloslaskelma on tasapainossa. Taloussuunnitelma on laadittu sen olettamuksen varaan, että toisen asteen kokonaisopiskelijamäärä vv on keskimäärin 916 ja että yksikköhintojen korotus on n. 2 % v Liitteenä esitetyn taloussuunnitelman mukaan tuloslaskelmat ovat tasapainossa myös v Suunnitelmakauden tuloksista on tarkoitus tehdä investointivarauksia D-hallin, auto-osaston ja Saksankatu 27 peruskorjaukseen suunnitelmakauden aikana. Tuloslaskelman tasapainottamiseksi on vuosilta yli 1,5 milj. euron suuruinen ylijäämä, joka on käytettävissä tasapainottamaan tulevien vuosien alijäämäisiksi muodostuvia tilinpäätöksiä, mikäli oppilasmäärissä ja/tai niihin perustuvissa valtionosuusperusteissa tapahtuu yllättäviä muutoksia. Jäsenkuntaosuudet ja niille maksettavat vuotuiset korot vv ovat seuraavat: Osuuksia Peruspääomaosuus %:n vuotuiskorko Forssa ,43 e ,03 e Humppila ,19 e 5 507,60 e Jokioinen ,83 e ,98 e Somero ,18 e ,94 e Tammela ,29 e 8 261,41 e Urjala ,19 e 5 507,60 e Ypäjä ,14 e 4 130,70 e ,25 e ,26 e.

18 7 INVESTOINTIOSA 18 Yli euroa maksavat irtaimistohankinnat ovat käyttöomaisuusinvestointeja ja sisällytetään talousarvion investointiosaan. 7.1 D-HALLIN PERUSKORJAUS D-hallin peruskorjauksen suunnittelutyö valmistui elokuussa 2009 ja rakennusurakat kilpailutettiin syys-lokakuussa D-hallin lattiasta rouhitaan osa pois ja tilalle valetaan uusi lattia. Lisäksi sähköistys uusitaan kokonaan sähkökeskuksineen. Tiloissa tehdään pintaremontti seinien ja kattojen osalta. 7.2 SAKSANKATU 27 PERUSKORJAUS Saksankatu 27 eri osastojen peruskorjaukset ovat valmistuneet v Tilojen kulumisen takia on ajankohtaista tehdä uusi pintaremontti, muuttaa osaa tiloista toiminnallisesti tehokkaammiksi sekä tehdä julkisivuremontti, jossa uusitaan katon reunapellit ja ikkunat, kunnostetaan ulkoverhousta ja pääsisäänkäynnin ympäristöä (laatoituksen, pinnoitteiden, betonireunakivien ja asfaltoinnin uusiminen). 7.3 AUTO-OSASTOTILOJEN MUUTOS JA KUNNOSTUS Auto-osaston tilat (n m²) ovat vuodelta 1981 ja edellyttävät opetuksellisista syistä muutoksia. Toisaalta tilat vaativat työsuojelu- ym. perustein kunnostustoimenpiteitä. Molemmat toimenpiteet on tarkoituksenmukaista tehdä samalla kertaa. Hankkeen suunnittelu on vuonna 2010 ja toteutus vuonna HONKAPIRTIN KEHITTÄMINEN Herttuanjärven rannalla oleva Honkapirtti (savottakämppä, rak. 1950) ostettiin Kapiteeli Oy:ltä v Tontti käsittää 1,65 ha. Päärakennus ja lisärakennuksista sauna peruskorjattiin ekorakentamisprojektin yhteydessä vv isompien ryhmien koulutus- ja virkistyskäyttöön soveltuvaksi. Suunnitelmakauden määrärahoilla on tarkoitus rakentaa tontille oppilastyönä lomamökki ja järjestää kiinteistön jätevesihuolto. 7.5 KIINTEISTÖJEN MUU INVESTOINTITARVE V. 2010: kunnostetaan oppilastyönä Saksankatu 25 asuntolan kylpyhuoneita ja soluja. Lämmitysjärjestelmään tehdään perussäätö A-, C-, D- ja E-rakennuksissa 7.6 TAMMELAN TOIMIPISTEEN INVESTOINTITARVE Tammelan kunta toteutti ent. käsi- ja taideteollisuusoppilaitoskiinteistön päärakennuksen muutos- ja peruskorjaushankkeen vv Kustannukset olivat 1,8 milj. euroa, josta kuntayhtymä on rahoittanut euroa. Hallintajärjestelysopimuksen mukaan kuntayhtymä sai tilat käyttöönsä ja hallintaansa saakka maksamalla tasearvolle v vuosittain 2 %:n koron eli e/vuosi. Tammelan toimipisteessä on erillisiä pienehköjä investointitarpeita (ns. vanhan osan ulkokun-

19 nostus ja erillisten parvien rakentamista työtiloihin). Investointiohjelmassa ei kuitenkaan osoiteta määrärahoja niiden toteuttamiseen, vaan kartoitetaan tilojen käytön tehostamista, kun puuartesaanikoulutusta ei järjestetä enää Tammelan toimipisteessä. 7.7 RAKENTAMISINVESTOINTI-OHJELMA TA 2010 TS 2011 TS 2012 D-hallin kunnostus, 800 m² Lämmitysjärjestelmän perussäätö A, C, D. ja E- rakennuksessa Asuntolatilojen kunnostus vv (opp.työ) Saksankatu 27:n peruskorjaus Auto-osaston muutos ja kunnostus Honkapirtin kehittäminen TA 2010 TS 2011 TA 2012 Auto- ja kuljetustekniikka Perävaunu Korikorjauspiste Henkilöauto Inventterihitsausasema Diagnostiikan opetusauto Laitehankinnat tilojen muutostöiden jälkeen Kone- ja metallitekniikka CNC-sorvi Levyleikkuri Sähkötekniikka Logiikkapaketti Atk-luokan koneiden uusiminen Puutekniikka Oikohöylä Yhteiset aineet Atk-luokan koneiden uusiminen Luokkatilojen kalusteiden uusiminen Kauppa ja hallinto Atk-luokan koneiden uusiminen Kulttuuriala Viestinnän atk-luokan koneiden uusiminen Artesaanien atk-luokan koneiden uusiminen Tukipalvelut

20 Kirjaston tietokoneiden uusiminen Opiskelijaravintolan linjaston täydentäminen Kiinteistöautomatiikan ATK-ohjelmiston täydentäminen Henkilöstöhallinto-ohjelman uusiminen RAHOITUSOSA Rahoituslaskelman tarkoituksena on koota tulorahoitus, investoinnit ja muut pääomamenot sekä pääomarahoitus yhteen laskelmaan. Talousarvioon on kuntalain mukaan otettava toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä osoitettava, miten määrärahojen rahoitustarve katetaan. Vuosien rahoituslaskelmat on esitetty liitteenä. Varsinaisen toiminnan ja investointien nettokassavirta on suunnitelmakaudella kokonaisuutena ottaen positiivinen, mutta on huomattava, että väliaikaista rahoitustarvetta voi olla johtuen vuonna 2009 ostetusta Saksankatu 46 kiinteistöstä, josta oleva euron laina on maksettava Forssan kaupungille viimeistään Väliaikaista rahoitustarvetta varten on varauduttu ottamalla käyttöön limiitti konsernitiliin.