VUODEN 2008 TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA

Transkriptio

1 LOUNAIS HÄMEEN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN KUNTAYHTYMÄN VUODEN 2008 TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA TALOUSARVION LAADINTAPROSESSI Kuntayhtymän talousarvioiden laadintaprosessissa on pyritty noudattamaan Suomen Kuntaliiton talousarviotyöryhmän ehdotusta vuosittain toistuvaksi talousarvion ja suunnitelman laadintaprosessiksi: Kuntayhtymän talouden kannalta merkityksellisiä tekijöitä: 1. Ammatillisen koulutuksen valtionosuusrahoitusuudistus lukien paransi oleellisesti FAI:n taloudellisia toimintamahdollisuuksia. Ensiksikin perustamishankekohtaiset valtionavustukset sisällytettiin yksikköhintarahoitukseen ja toiseksi osa yksikköhintarahoituksesta annetaan oppilaitoksen tuloksellisuuden perusteella. FAI sai tulosrahoitusindeksin perusteella yksikköhintarahoitusta n euroa vuodelle FAI:lla on viime vuosina ollut toimintatuloihinsa nähden liian suuret vuotuispoistot. Opiskelijamäärän ja oppilaitoksen koon pienentyessä liian suuret vuotuispoistot ovat ensi kädessä uhka opetuksen kehittämisresursseille varsinkin kun jatkossa ESR projektirahoituksen saanti vaikeutuu. Tilanne kuitenkin korjaantui sen jälkeen, kun irtaimistoinvestointien vuotuiseksi enimmäismääräksi asetettiin euroa. Tavoitteena on, että vuotuiset käyttöomaisuuspoistot eivät ylitä euroa. Mutta edellytykset lisäinvestointeihinkin ovat olemassa, jos esim. koulutustarve sitä selkeästi edellyttää. 3. Opetusministeriön valtakunnalliset suunnitelmat koskien mm. artesaani, viestintä, datanomi ja luonnonvara alan koulutusta Kanta Hämeessä eivät voi olla vaikuttamatta myös FAI:n vuotuiseen koulutustarjontaan, huonetilaratkaisuihin ja pienten erillisten sivutoimipisteiden taloudelliseen kannattavuuteen. 4. Seutukunnan ikäluokkien pienentyessä on FAI:n opiskelijamäärä vuosi vuodelta alentunut. Opiskelijamäärän aleneminen merkitsee tulorahoituksen huononemista: yksi opiskelija vähemmän merkitsee vuositasolla keskimäärin n euron vähennystä. Vuoden 2007 talousarviossa asetettu toisen asteen opiskelijamäärätavoite (870) toteutunee vv , mutta selväsi pienenevät opiskelijamäärätavoitteet joudutaan asettamaan vuosille Kuntayhtymän hallinto ja tukipalveluorganisaatiota kehitettäessä ja tilajärjestelyjä suunniteltaessa on koko ajan pyritty ennakoimaan odotettavissa oleva opiskelijamäärän väheneminen. 6. Perussopimuksen mukaan kuntayhtymä on lukien maksanut jäsenkuntien peruspääomaosuuksille 2 %:n suuruisen koron eli euroa/vuosi (päätöksen perustana vuonna 2000 oli 930 opiskelijan mukainen yksikköhintarahoitus, vaikkakin ikäluokkien pienentyessä opiskelijamäärä on jo laskenut 870:een). Toisaalta peruspääomakorkomenojen

2 2 osuus kuntayhtymän kokonaistuotoista on kuitenkin vain n. 1 % ja kuntayhtymän tilinpäätökset ovat olleet positiivisia. Vuoden 2008 talousarvio laaditaan jälleen selkeästi raamibudjetiksi, jonka rajoissa yhtymähallitus voi vielä tarkistaa käyttösuunnitelmia. Suunnitteluaikataulu v on ollut seuraava: henkilöstö Esitykset talousarvioon 2008 koulutusalajohtajat Opetus /palvelutoiminnan käyttösuunnitelmaehdotukset johtoryhmä Talousarvioehdotuksen valmistelu yhtymähallitus Talousarvioehdotuksen valmistelu johtoryhmä Alustava talousarvioehdotus D ryhmä Lausunto talousarvioehdotuksesta yhtymähallitus Talousarvioehdotuksen hyväksyminen jäsenkunnat Lausunto taloussuunnitelmaehdotuksesta yhtymävaltuusto Talousarvion ja taloussuunnitelman hyväksyminen yhtymähallitus Täytäntöönpano ohjeet ja käyttösuunnitelmien tarkistus. 2 VUODEN 2006 TILINPÄÄTÖKSEN TARKASTELU Ammatillisen koulutuksen valtionosuusjärjestelmä on laskennallinen ja valtionosuustulo riippuu ennen kaikkea oppilasmääristä. Tuloperusteet määräytyvät koulutusalakohtaisesti laskettujen oppilaskohtaisten yksikköhintojen perusteella. Kun valtionosuusperusteet määräytyvät valtakunnallisten keskiarvolukujen pohjalta ja Forssan ammatti instituuttiin kuuluvilla yksiköillä oppilaskohtaiset kustannukset ovat olleet valtakunnallisia keskiarvohintoja pienemmät, Forssan ammatti instituutin talous on ollut melko vankalla pohjalla. Taloudellisesti on kuitenkin ongelmallista toimiminen alueellisesti kolmessa eri toimipisteessä ja se, että koulutusalat ovat opiskelijamääriltään suhteellisen pieniä ja huoneistoalaa on suhteellisen paljon yhtä opiskelijaa kohti. Kuntayhtymän jäsenkunnilta ei kuitenkaan ole peritty mitään rahoitusosuuksia toiminta, investointi tai rahoitusmenoihin vuodesta 1994 lukien. Toisaalta jäsenkunnille on lukien maksettu 2 %:n suuruista peruspääomakorkoa. Vuodelle 2006 asetetut taloudelliset tavoitteet saavutettiin kaikilta keskeisiltä osin siten, että nollabudjetista huolimatta tilikauden tulos muodostui niin hyväksi, että tuloksesta voitiin tehdä euron suuruinen investointivaraus Saksankatu 46:n toimitilojen lunastamiseksi Forssan kaupungilta. Tulokseen suuruuteen vaikutti oleellisesti se, että valtionosuusrahoitusta uudistettiin : perustamishankekohtaiset valtionosuudet sisällytettiin yksikköhintarahoitukseen samalla kun osa yksikköhintarahoituksesta annettiin oppilaitokselle tuloksellisuuden perusteella. Kuntayhtymällä ei ole ollut pitkäaikaisia lainoja vuodesta 1999 lukien. Toisaalta edellisten tilikausien ylijäämä oli vuoden 2006 lopussa n. 1,5 milj. euroa, joka on käytettävissä tasapainottamaan tulevien vuosien alijäämäisiksi muodostuvia tilinpäätöksiä, mikäli oppilasmäärissä ja niihin perustuvissa valtionosuusperusteissa tapahtuu yllättäviä muutoksia.

3 3 3 VUODEN 2007 TALOUSARVION TARKASTELU Vuoden 2007 talousarvion tuloslaskelma on tasapainossa. Vuoden 2007 talousarvion perustana olevaa opiskelijamäärää (870) tullaan ylittämään ainakin 20 opiskelijalla, jolloin yksikköhintatuloja kertyy n arvioitua enemmän. Kokonaisuutena ottaen voidaan sanoa, että vuoden 2007 tulos tulee olemaan edellisen kalenterivuoden tulosta parempi. Käyttösuunnitelmia ja talousarviossa asetettuja tavoitteita joudutaan kuitenkin tulosaluekohtaisesti tarkistamaan yhtymävaltuuston syyskokouksessa Investointiosaan ( e) joudutaan kesken kalenterivuotta tekemään lisäyksiä ainakin eurolla. Ylitystarve johtuu ennen kaikkea kiireellisistä LVI peruskorjaustarpeista. Sen jälkeen kun E hallin peruskorjaushanke on toteutettu, voidaan sanoa, että Forssan toimipisteen toimitiloissa ei lähivuosikymmeninä tarvitse tehdä mitään merkittäviä LVI peruskorjauksia. Vuoden 2007 tilinpäätös tulee olemaan selkeästi positiivinen ja tuloksen perustana olevat tekijät mahdollistavat tasapainoiset talousarviot myös vuosille KUNTAYHTYMÄN TAVOITTEET 4.1 FORSSAN AMMATTI INSTITUUTIN TOIMINTA AJATUS, VISIOT JA ARVOT Forssan ammatti instituutin toiminta ajatus on määritelty seuraavasti: Forssan ammatti instituutti on monialainen, kehittyvä ja työelämän tarpeisiin vastaava oppilaitos, joka tukee opiskelijan yksilöllistä kasvua ammattiin. Forssan ammatti instituutin visiot: 1) monialainen koulutustarjonta 2) laadukas opetus ja oppimisympäristö sekä toimiva laatujärjestelmä 3) haluttu opiskelu ja työpaikka 4) osaava ja motivoitunut henkilöstö 5) aktiivinen yhteistyö työelämän, oppilaitosten ja muiden sidosryhmien kanssa

4 4 6) opiskelijoiden hyvä sijoittuminen työelämään ja jatko opintoihin 7) toiminta taloudellista ja tuloksellista Keskeisimmiksi arvoiksi toiminnassa on valittu seuraavat: 1) asiakaslähtöisyys 2) yksilöllisyys 3) oppiminen, ammattitaito ja ammattiylpeys 4) yhteiskunnallinen vastuu 5) yhteistyö 4.2 KONSERNITAVOITTEET Forssa konsernissa on Forssan ammatti instituuttia ylläpitävän Lounais Hämeen ammatillisen koulutuksen kuntayhtymän konsernitavoitteiksi ja tavoitetasoiksi vuosille esitetty seuraavat: 1) Monialainen koulutustarjonta vuosittain on valittavana 7 koulutusalaa ja n. 20 koulutusohjelmaa tarjontaa täydennetään oppisopimuskoulutuksella silloin kun se koulutustarpeen kannalta on perusteltua tai kun opetusryhmää ei nuorten suuntautumisen vuoksi voida muodostaa hyvin työllistäville aloille 2) Laadukas opetus ja oppimisympäristö sekä toimiva laatujärjestelmä 75 % opiskelijoista arvioi opetuksen hyväksi 3 % valmistuneista suorittaa myös ylioppilastutkinnon oppilaitos sijoittuu hyvin opetushallituksen vuotuisessa tuloksellisuusvertailussa 3) Haluttu opiskelu ja työpaikka 50 %:lla jäsenkuntien ikäluokista on opiskelupaikka FAI:ssa oppilaitoksen täyttöaste on vähintään 95 % 4) Osaava ja motivoitunut henkilöstö 80 %:lla opettajista on muodollinen kelpoisuus tehtävään opettajilla on työelämätyöskentelyä 100 työpäivää vuodessa (5 opettajaa x 1 kk) 2 opettajaa suorittaa vuosittain 15 ov:n laajuisen työelämädiplomikoulutuksen vähintään 75 %:lla henkilöstöstä on hyvä työmotivaatio 5) Opiskelijoiden hyvä sijoittuminen työelämään ja jatko opintoihin 75:lla % valmistuvista opiskelijoista on valmistuessaan heti tiedossa työpaikka 25 % valmistuvista hakee jatkokoulutukseen korkea asteelle 6) Aktiivinen yhteistyö työelämän, oppilaitosten ja muiden sidosryhmien kanssa 75 %:lla työssäoppimispaikoista on FAI:n kouluttama työpaikkaohjaaja

5 kehittämisprojekteja yhteistyössä seutukunnan ja Kanta Hämeen oppilaitosten kanssa 5 6) Toiminta taloudellista ja tuloksellista suoritekohtaiset kustannukset eivät ylitä valtakunnallisia keskiarvolukuja käyttöomaisuuden vuotuispoistot rahoitetaan toimintakatteella ja varauksilla Kuntalain 65 :n 2 momentin säännöksessä korostetaan sitovien tavoitteiden ja niiden seurannan merkitystä talouden ohjauksessa ja niiden kytkemistä määrärahoihin ja tuloarvioihin. Toiminnallisten tavoitteiden asettamisessa käytetään määrä, laatu taloudellisuus ym. tavoitteita sen mukaan, mitä eri tehtävissä katsotaan tarkoituksenmukaiseksi ja on mahdollista käyttää. 4.3 MÄÄRÄLLISET TAVOITTEET Keskeinen tavoite on koulutettavien määrä (=opiskelijamäärä) instituutissa. Sen perusteella määräytyy 85 % instituutin kaikesta tulorahoituksesta ja se on edelleenkin paras mittari, kun tavoitteena on säilyttää ammatillinen koulutustarjonta Lounais Hämeessä mahdollisimman monipuolisena, korkeatasoisena ja määrällisesti nykytasolla. Oppilasmäärän aleneminen johtaa nykyisillä valtionosuusperusteilla tulojen vähenemiseen, mistä on seurauksena kustannusten leikkauksia. Vähäisemmillä resursseilla menetetään laatua ja kilpailukykyä, saadaan vähemmän oppilaita ja sitä kautta taas vähemmän resursseja. Koulutettavien määrä perustuu entistä selvemmin tulevaan työvoimatarpeeseen ns. suurten ikäluokkien siirtyessä eläkkeelle lähimmän kymmenen vuoden kuluessa. Ikäluokkien pienentyessä oppilaitoksen on entistä enemmän panostettava opiskelijarekrytointiin ja toisen asteen ammatillisen koulutuksen arvostukseen nostamiseen: oppilaitoksen vetovoimaisuutta on edelleen parannettava. Talousarvioperusteeksi on vuosille asetettu seuraavat koulutusalakohtaiset oppilasmäärät: TA 2007 TA 2008 TS 2009 TS 2010 Tekniikka ja liikenne (TEKLI) 301,4 304,7 312,1 325,0 345,0 345,0 345,0 Ravitsemis ja talousala (RATA) 92,7 87,7 86,8 90,0 80,0 80,0 80,0 Viestintäala (VIE) 51,1 48,8 47,4 50,0 50,0 50,0 45,0 Kauppa ja hallinto (KOL) 208,8 203,5 194,2 195,0 170,0 170,0 160,0 Sosiaali ja terveysala (SOTE) 98,6 98,8 90,0 90,0 120,0 120,0 120,0 Kulttuuriala (KÄTA) 86,2 80,9 83,6 80,0 70,0 70,0 60,0 Luonnonvara ala (MOL) 48,4 41,4 37,4 40,0 35,0 35,0 30,0 887,2 865,8 874,9 870,0 870,0 870,0 840,0 Liesjärven toimipisteen opiskelijamäärään sisältyy luontomatkailukoulutus vv Tulosalueittaiset opiskelijamäärätavoitteet, joiden mukaan kustannukset on suhteutettava: Tulosalue TA 2007 TA 2008 TS 2009 TS 2010

6 6 Saksankatu 27 29:n toimipiste 394,1 392,4 417,6 415,0 425,0 425,0 425,0 Saksankatu 46:n toimipiste 358,5 351,1 336,3 335,0 340,0 340,0 325,0 Tammelan toimipiste 86,2 80,9 83,6 80,0 70,0 70,0 60,0 Liesjärven toimipiste 48,4 41,4 37,4 40,0 35,0 35,0 30,0 887,2 865,8 874,9 870,0 870,0 870,0 840,0 Kosmetologikoulutus siirretään Saksankatu 27 29:n tulosalueesta Saksankatu 46:n tulosalueeseen lukien: kyseessä on sosiaali ja terveysalan koulutusalaan kuuluva koulutus. Opetusministeriön päätöksen mukaan FAI enimmäisopiskelijamäärä toisella asteella saa lukien olla enintään 930 opiskelijaa. Seutukunnan ikäluokkien pienentyessä enimmäisopiskelijamäärää ja aloituspaikkojen määrää joudutaan tarkistamaan. Taloussuunnitelmassa asetettu opiskelijamäärätavoite ylitettäneen taloussuunnittelukauden alussa, mutta alitettaneen jo Odotettavissa on, että kulttuurialan (johon sisältyy myös viestintäala) ja datanomikoulutuksen oppilasottokertoja joudutaan vastaisuudessa vähentämään. Toinen keskeinen määrällinen tavoite on oppilaitoksessa annetut opetustunnit (=lähiopetustunnit), joiden perusteella kustannukset pääosin määräytyvät. Opetustuntikäsitettä tarkistettiin ja selkeytettiin v Yksikköhintatuloilla rahoitettavat koulutusalakohtaiset opetustuntimäärät on opetusryhmäkeskikokotavoitteen perusteella arvioitu seuraaviksi: TA 2007 TA 2008 TS 2009 TS 2010 Tekniikka ja liikenne (TEKLI) Ravitsemis ja talousala (RATA) Viestintäala (VIE) Kauppa ja hallinto (KOL) Sosiaali ja terveysala (SOTE) Kulttuuriala (KÄTA) Luonnonvara ala (MOL) Vuosien talousarvioissa oli opetustuntimäärä tulosalueen sitovaksi määriteltynä tavoitteena siten, että opetustuntimäärätavoitetta ei tulosalueittain saa ylittää ja että mikäli talousarvion perustana olevaa oppilasmäärätavoitetta ei saavuteta, on tulosalueen opetustuntimäärää alennettava vastaavassa suhteessa. Opetustuntimäärätavoite ei kuitenkaan budjetoinnin ja seurannan kannalta ole paras mahdollinen tavoite. Huomattavasti tarkoituksenmukaisempi tavoite on tässä suhteessa tulosaluekohtaisesti vahvistettu opetusryhmien keskikoko, joka ohjaa opetustuntikehysten laadintaa ja seurantaa. Sen vuoksi vuodesta 2004 alkaen on opetusryhmän keskikoko määritelty koulutusaloittain sitovaksi tavoitteeksi. Valtuustoon nähden sitovat tulosaluekohtaiset opetusryhmien keskikokotavoitteet vuosille : Saksankatu 27 29:n toimipiste 16,0 Saksankatu 46:n toimipiste 19,0 Tammelan toimipiste 14,0 Liesjärven toimipiste 12,0 (11,0 v. 2007)

7 Tulosalueittaiset opetustuntimäärätavoitteet ovat siten seuraavat: Tulosalue TA 2007 TS 2008 TS 2009 TS 2010 Saksankatu 27 29:n toimipiste Saksankatu 46:n toimipiste Tammelan toimipiste Liesjärven toimipiste LAADULLISET TAVOITTEET Ammatillisen koulutuksen keskeisimpiä laadullisia tavoitteita on koulutuksen tuloksellisuudesta huolehtiminen. Opetus on laadukasta ja koulutus vastaa työelämän nopeasti muuttuviin tarpeisiin. Oppilaitoksen kannalta on tärkeää, että mahdollisimman moni oppilas sijoittuu koulutustaan vastaavaan työhön tai jatko opintoihin. Laadukas opetus ja oppimisympäristö sekä toimiva laatujärjestelmä 75 % opiskelijoista arvioi opetuksen hyväksi nuorisoasteen opiskelijoille annetaan lähiopetusta 32 vvh vuotuinen kokonaiskeskeyttäminen enintään 10 % ja negatiivinen keskeyttäminen 5 % läpäisyaste vähintään 60 % 3 % valmistuneista suorittaa myös ylioppilastutkinnon oppilaitoksella on tasokas itsearviointi ja laatujärjestelmä, jossa sisäistä ja ulkoista auditointia vähintään 2 krt/vuosi jokaisella koulutusalalla oppilaitos sijoittuu hyvin opetushallituksen vuotuisessa tuloksellisuusvertailussa Osaava ja motivoitunut henkilöstö 80 %:lla opettajista on muodollinen kelpoisuus tehtävään opettajilla on työelämätyöskentelyä 100 työpäivää vuodessa 2 opettajaa suorittaa vuosittain 15 ov:n laajuisen työelämädiplomikoulutuksen kannustavalla palkkauksella tuetaan FAI:n tavoitteiden mukaista toimintaa jokaisen päätoimisen työntekijän on osallistuttava vähintään 2 pv alansa täydennyskoulutukseen henkilöstökoulutukseen on varattu vähintään 2 % palkkamenoista vähintään 75 %:lla henkilöstöstä on hyvä työmotivaatio Opiskelijoiden hyvä sijoittuminen työelämään ja jatko opintoihin opiskelijoille järjestyy työssäoppimispaikka Lounais Hämeestä tai kotipaikkakunnalta 75:lla % valmistuvista opiskelijoista on valmistuessaan heti tiedossa työpaikka 25 % valmistuvista hakee jatkokoulutukseen Aktiivinen yhteistyö työelämän, oppilaitosten ja muiden sidosryhmien kanssa 75 %:lla työssäoppimispaikoista on FAI:n kouluttama työpaikkaohjaaja työssäoppimispaikka antaa kerran vuodessa kirjallisen palautteen FAI:n toiminnasta työssäoppimispaikat tekevät jokaisella koulutusalalla yhteistyötä opetussuunnitelmatyön ja rekrytoinnin suhteen kaikilla koulutusaloilla on aktiivisesti toimiva ammatillinen neuvottelukunta

8 yhteisiä kehittämisprojekteja seutukunnan ja Kanta Hämeen oppilaitosten kanssa 8 Vuosien sitovina laadullisina tavoitteina pidetään, että laadukas itsearviointi ja laatujärjestelmä, joka osoittaa opetuksen hyvän laadun 75 % valmistuvista saa heti työ tai jatkokoulutuspaikan oppilaitos sijoittuu hyvin opetushallituksen vuotuisessa tuloksellisuusvertailussa 4.5 TALOUDELLISUUSTAVOITTEET Tavoitteena pidetään, että suoritekohtaiset kustannukset eivät koulutusaloilla ylitä valtakunnallisia keskiarvolukuja. Sen lisäksi pyritään siihen, että suoritekohtaiset kustannukset eivät perusteettomasti tukipalvelutoiminnoittain (hallinto, kouluruokailu, muu oppilashuolto, siivoustoimi, muu kiinteistönhoito ja majoitus) ylitä valtakunnallisia keskiarvolukuja. Oppilaskohtaiset opetuksen nettomenot samoin kuin tukipalvelujen nettomenot olivat vv sitovina tavoitteina, joita ei ilman valtuuston hyväksyntää saanut tulosaleittain ylittää. Talousarvioasetelman muutoksen johdosta sitoviksi taloudellisuustavoitteiksi lukien asetettiin tulosalue kohtaiset toimintakatteet, joiden avulla pyritään tehostamaan nimenomaan määrärahaseurantaa. Valtuustoon nähden käyttötalousosassa esitetyt sitovat tulosaluekohtaiset toimintakatteet: v v yleishallinto e e tukipalvelut e e Saksankatu 27 29:n toimipiste e e Saksankatu 46:n toimipiste e e Tammelan toimipiste e e Liesjärven toimipiste e e opetuksen kehittäminen e e oppisopimuskoulutus e e Opetuksen tulosalue ei lisäksi saa ylittää käyttötalousosassa hyväksyttyä opiskelijakohtaista toimintakatetta. Opetuksen tulosalueilla on toimintakatteessa otettu huomioon sekä opetuksen että palvelutoiminnan toimintakulut ja tuotot ilman toisen asteen yksikköhintatuloja. Asetettaessa toimintakatetavoitteita ensimmäisen kerran vuodelle 2005 lähdettiin siitä, että kunkin tulosalueen nettomenot yhdessä sen tukipalvelumenojen ja käyttöomaisuuspoistojen kanssa olisivat n. 90 % tulosalueen omista yksikköhintatuotoista. Saksankatu 46:n toimintakate ei tätä ehtoa tuolloinkaan täyttänyt.

9 Palvelutoiminnan laajuutta on pyritty arvioimaan todellisen volyymin pohjalta. Palvelutoiminnan laajuus saattaa kuitenkin vaihdella hyvinkin paljon vuosittain. Toisaalta kustannusten kohdentaminen palvelutoimintaan ei aina ole ongelmatonta. Sen vuoksi tulosalueen opetuksen ja sen palvelutoiminnon toimintakatetta käsitellään yhtenä kokonaisuutena. Palvelutoiminnan nettotuottotavoitetta määritettäessä on otettava huomioon, että mahdollisuudet järjestää palvelutoimintaan kuuluvaa aikuiskoulutusta ovat varsin rajoitetut ja että työssäoppimiskoulutuksen lisääntyessä oppilastyötoiminnan tuotto pienenee. Toimintakatetavoitteen rajoissa tulosalueen mahdollista käyttää varoja kurssisuunnitteluun ja toiminnan kehittämiseen käyttösuunnitelmassa hyväksytyllä tavalla. Sitovaksi tavoitteeksi on myös asetettu, että instituutin on kyettävä rahoittamaan käyttöomaisuuden vuotuispoistot toimintakatteella yhdessä investointi ja rahastovarausten tuloutusten kanssa vv TALOUSARVIOPERUSTEET 5.1 YLEISET PERUSTEET Vuoden 2008 talousarvio laaditaan lokakuun 2007 palkkatasossa lisättynä 4,0 %:n suuruisella yleiskorotusvarauksella. Palkkoihin on jo 1980 luvulta sisältynyt 0,4 %;n suuruinen harkinnanvarainen kannustava palkkaus, jota käytetään yksinomaan tuloksellisuusperustein. Sosiaali ja eläkemaksuihin varataan vv pääsääntöisesti 32,0 % (sosiaaliturvamaksuihin 8,0 % ja eläkevakuutusmaksuihin 24,0 %) palkoista. Henkilöstökoulutukseen varataan tulosaluekohtaisesti vv vähintään 2,0 % palkkamenoista, josta opetushenkilöstön toisen asteen kansainvälistymisprojektiin 0,2 %. Opetuksen palkkamenovarauksesta osoitetaan tulosalueittain oma määrärahansa opettajien täydennyskoulutusajan sijaisuuspalkkoihin vv YKSIKKÖHINTATULOT Voimassa oleva kokonaisuudessaan laskennallinen ja yksikköhintaperusteinen valtionosuusjärjestelmä astui voimaan lukien. Rahoitusjärjestelmää uudistettiin lukien mm. siten, että osa yksikköhintarahoituksesta annetaan tuloksellisuuden perusteella (yksikköhintarahoituksen tuloksellisuusosa). Vuosien taloussuunnitelma on laadittu olettamuksen varaan, että korotus v olisi kaikilla FAI:n koulutusaloilla keskimäärin 5 %, mutta tuloksellisuusrahan on varovaisesti arvioitu olevan euroa/vuosi. Toisen asteen yksikköhintatulot/opiskelija olisivat vv seuraavat: Saksankatu 27 29:n toimipiste e/opp e Saksankatu 46:n toimipiste e/opp e Tammelan toimipiste e/opp e Liesjärven toimipiste e/opp e yksikköhintarahoituksen tuloksellisuusosa (arvio) e.

10 10 Em. yksikköhintoihin sisältyy erityisopetusta ja eräitä kalliimpia linjoja koskeva korotettu porrastus. Yksikköhintoihin sisältyy myös kaksi tasauskerrointa, jotka oleellisesti pienentävät alkuperäistä yksikköhintaa. Lisäksi Saksankatu 27 29:n ja Liesjärven yksikköhintatuloihin sisältyy n euroa/majoitettu oppilas. Yksikköhintatuottojen kehitys liittyy oleellisesti oppilasmääräkehitykseen. FAI:n toisen asteen yksikköhintatuotot olivat jo v n. 7 milj. euron tasolla, mutta yksikköhintatarkistuksista huolimatta ko. tulot eivät suunnitelmakaudella ole enempää kuin n. 7,5 milj. euroa vuodessa ja opiskelijamäärän laskiessa 840:een v yksikköhintatuotot vähenisivät n eurolla. Pienempiä tulosalueita (toimipisteitä) voidaan nykyisenkaltaisen yksikköhintarahoitusjärjestelmän vallitessa perustella taloudellisilla perustella niin kauan kuin Tammelan toimipisteessä on vähintään 80 nuorisoasteen opiskelijaa ja Liesjärven toimipisteessä vastaavasti 40. Odotettavissa on, että artesaani, viestintä ja datanomikoulutuksen kohdalla vuotuisia oppilaaksiottokertoja harvennetaan. 5.3 YHTEISTEN KUSTANNUSTEN JAKOPERUSTEET TULOSALUEIDEN KESKEN Erityisesti vv käytettiin suhteellisen paljon laskennallisia jakoperusteita opetuksen yhteisten menojen ja tukipalvelutoimintojen kohdalla. Kustannustenjakoperusteet vv : Opetus, hallinto ja muu oppilashuolto Ruoka huolto opp Kiinteistönhoito m 2 Tekniikka ja liikenne Matkailu ja ravitsemisala Viestintäala Kauppa ja hallinto (sis. datanomit) Sosiaali ja terveysala Kulttuuriala/Tammela 70 Luonnonvara ala 35 Yhteensä Kustannustenjakoperusteissa tekniikan ja liikenteen opiskelijamäärään ei ole sisälly FAK:n 10 opiskelijaa, koska ko. opiskelijoiden opetus ym. kuluista vastaa pääosin FAK (joka myy opetuksen FAI:lle). Opetus kaikki tulosalueiden yhteiset menot jaetaan em. kustannustenjakoperusteilla yo koulutuksen kustannukset jaetaan koulutuksessa mukana olevien opiskelijoiden suhteessa Hallinto lähes kaikki yhteiset hallintomenot jaetaan tarvittaessa em. kustannustenjakoperusteilla oppisopimuskoulutukselta laskutetaan 5 % yhteisistä hallintomenoista Kouluruokailu em. kustannustenjakoperusteita sovelletaan vain Forssan toimipisteessä Muu oppilashuolto

11 11 kaikki kuraattorimenot ym. muun oppilashuollon menot jaetaan tarvittaessa em. jakoperusteilla Siivoustoimi ja muu kiinteistönhoito em. kustannustenjakoperusteita sovelletaan Forssan toimipisteessä Käyttöomaisuuspoistot opetustoiminnan irtaimiston käyttöomaisuuspoistot kohdennetaan ao. tulosalueelle tukipalvelujen ja rakentamisen käyttöomaisuuspoistot kirjataan tukipalvelujen tulosalueelle 6 KÄYTTÖSUUNNITELMAT Käyttösuunnitelmia laadittaessa on lähdetty siitä, että kunkin tulosalueen opetustunnit määräytyvät kokonaisoppilasmäärän ja vahvistetun opetusryhmäkeskikoon mukaisesti. Nuorisoasteella opetusta annetaan 32 vvh/opiskelija. Sen sijaan opetustoiminnan muita menoja ja määrärahoja sekä tukipalvelukustannuksia on tarkasteltu kriittisemmin. 6.1 OPETUKSEN HALLINTO Opetuksen hallintoa tehostettiin lukien huojentamalla osastonjohtajien opetusvelvollisuutta keskimäärin 2 vvh/osastonjohtaja ja muodostamalla erillinen yhteisten aineiden osasto. Toimenpiteen johdosta osastonjohtajat voivat aiempaa enemmän osallistua opiskelijoiden kurinpitoon ja lukusuunnitelmien/lukujärjestysten laatimiseen. Toisaalta oppilaanohjausta tehostettiin perustamalla toinen opinto ohjaajan päävirka lukien opettajille annettavien opetuksen huojennustuntien sijaan (virka täytetään lukien). Em. toimenpiteiden tarkoituksena on ollut vähentää koulutusalajohtajien määrä 4:stä 2:een, mitä puoltavat sekä taloudelliset että toiminnalliset syyt. Toimenpiteet: kulttuurialan tulosalueen (Tammelan toimipiste) koulutusalajohtajan virka lakkautetaan lukien, jolloin artesaanikoulutukselle ja viestinnän koulutukselle nimetään yhteinen osastonjohtaja kulttuurialan opetuksen hallinnon siirtäminen Tammelasta Norrintieltä Forssan toimipisteeseen lukien luonnonvara alan tulosalueen (Liesjärven toimipiste) koulutusalajohtajan virka lakkautetaan lukien ja viranhaltija siirtyy ammatillisten aineiden lehtoriksi velvollisuudella toimia osastonjohtajana. 6.2 OPETUSTOIMINTA Toisen asteen alustava aloituspaikkasuunnitelma vv : Tekniikka ja liikenne Autoalan perustutkinto, ajoneuvoasentaja Logistiikan pt, autonkuljettaja

12 Kone ja metallialan pt, koneistaja/levyseppä hits Talotekniikan pt, LVI asentaja Sähköalan pt, elektroniikka asentaja Sähköalan pt, sähköasentaja Puualan pt, puuseppä Rakennusalan pt, talonrakentaja Matkailu ja ravitsemisala: Cateringalan pt, suurtalouskokki/palveluvastaava Cateringalan pt, erityisopetus Matkailualan pt, matkailupalvelujen tuottaja Kauppa ja hallinto: Liiketalouden pt, merkonomi Liiketalouden pt, merkonomi, yo Tietojenkäsittelyn pt, datanomi /16 Sosiaali ja terveysala: Sosiaali ja terveysalan pt, lähihoitaja Kauneudenhoitoalan pt, kosmetologi, yo Kulttuuriala: Artesaani, keramiikka ala /14 Artesaani, puuala Artesaani, tekstiili ja vaatetusala AV viestinnän pt, media assistentti /16 Luonnonvara ja ymp.ala: Metsäalan pt, metsäpalvelujen tuottaja Luonto ja ympäristöalan pt, luontoyrittäjä (ei enää järjestetä) Valmentava koulutus (AVA): Aiempiin vuosiin verrattuna suunnittelukaudella lisätään nimenomaan lvi tekniikan, sähköasentajien, rakennusalan, autonkuljettajien ja lähihoitajien koulutusmääriä, kun taas kulttuurialan koulutusta ollaan vähentämässä. Em. nuorisoasteen aloituspaikkojen lisäksi FAI:lla on vuosittain käytettävissä aikuiskoulutuspaikkakiintiö (OpM:n korotti 40:stä 60:een lukien), joka käytetään pääasiassa lähihoitajakoulutuksen järjestämiseen. Suunnitelmassa on tosin varauduttu siihen, että FAK:lta ostetaan metallialan aikuiskoulutusta korkeintaan 10:lle aikuisopiskelijalle vuosittain. Uusien yo pohjaisten ryhmien ja aikuiskoulutusryhmien alkamisen ehtona v on, että rahoitus mahtuu yksikköhintarahoituksen piiriin ja että alkavan ryhmän vähimmäiskoko on 16 opiskelijaa. Opetustoimintaa koskevia toimenpiteitä:

13 13 laatutyön kehittäminen ja 1 2 laatukilpailuun osallistuminen, jotta omalle laatutyölle saadaan ulkopuolisen arvio vähintään kaksi uutta laatujärjestelmän menettelyohjetta vuodessa (myös tukipalveluihin) nuorten näyttöjen järjestämiseen on tulosalueittain varattu 80 euroa/opiskelija/vuosi työelämäyhteyksien syventäminen työssäoppimisjärjestelmän toteuttamisen yhteydessä säännöllinen yhteistyö (vähintään 3 krt/vuosi) peruskoulujen opinto ohjaajien kanssa opiskelijoiden syrjäytymisen ehkäiseminen yhteistyöverkkojen avulla ja erityisopetuksen määrällä (keskim. 160) ja erityisopetuksen keinoja ja seurantajärjestelmiä kehittämällä syksyllä 2005 alkaneen ammattiin valmentavan koulutuksen (ns. AVA koulutus) jatkaminen yo koulutuksen järjestäminen yhteistyössä Forssan Yhteislyseon kanssa kulttuurialan yhteisten aineiden sekä osin ammatillisten aineiden opetuksen siirtäminen Tammelasta Forssan toimipisteeseen lukien luonnonvara alan opetus siirretään osittain Forssan toimipisteeseen ja selvitellään mahdollisuudet aloituspaikkojen muuttamiseksi metsäkonekoulutuksen aloituspaikoiksi, jolloin koulutus voisi tapahtua kiinteässä yhteistyössä FAI:n autonkuljettajakoulutuksen yhteydessä. yhteisten aineiden opettajavaihtoa seutukunnan oppilaitosten kanssa samalla kun vapautuvien virkojen tarpeellisuus selvitetään. FAI:n kokonaishenkilöstömäärä oli 125 (osa aikaisia 2 ja osa aikaeläkkeellä 14), josta opetushenkilöstön osuus 76. Henkilöstön kokonaismääräksi suunnitelmakauden lopussa arvioidaan OPETUKSEN KEHITTÄMINEN Opetuksen kehittämisestä on jo vuoden 1999 talousarviossa tehty oma tulosalueensa, johon on koottu kaikille koulutusaloille yhteisiä, instituutin tavoitteita tukevia kehittämisprojekteja. Suunnitelmakaudella opetuksen kehittämismenoihin on sisällytetty: opetuksen arviointi/laatutyö opetusjärjestelyt/yhteiset aineet yhteinen koulutus tiedotus kirjasto kansainvälistyminen ESR projektit rekrytointi työssäoppiminen työelämätyöskentely nuorten näytöt laatupalkintoraha oppilaitoksen kehittämiseen. Suunnitelmakaudella on tavoitteena, että n. 3,5 % FAI:n yksikköhintatuotoista käytetään opetuksen kehittämisen tulosalueella. Opetuksen kehittämiseen liittyvistä ESR hankkeista vv ei vielä tässä vaiheessa ole tarkempaa tietoa: omarahoitusosuudeksi on suunnitelmavuosille varattu euroa.

14 Oppilasrekrytointiin erikseen varattavan määrärahan tarkoituksena on erillisjulkaisuin, ilmoituksin, esittein ja kampanjoin tehostaa oppilasrekrytointia, jossa painotetaan erityisesti työpaikkoja tarjoavia aloja ja jota suunnataan myös Lounais Hämeen ulkopuolelle TUKIPALVELUT Tukipalveluihin sisältyvät sellaiset toiminnot, jotka eivät ole varsinaista opetustoimintaa: hallinto, kouluruokailu, muu oppilashuolto, siivoustoimi, muu kiinteistönhoito ja majoitus. Ne eroavat palvelutoiminnan menoista oleellisimmin siinä, että tukipalvelujen menojen rahoitus perustuu selkeästi valtionosuusperusteisiin. Forssan ammatti instituutissa on opiskelijaa kohti laskettuna huomattavasti enemmän huoneistopinta alaa kuin esim. naapurioppilaitoksissa. Krs alaneliöitä on siinä määrin, että opiskelijamäärien laskiessa yksinomaan Forssan toimipisteen toimitilat riittäisivät pienehköin investoinnein yksinäänkin FAI:n koko opetuksen järjestämiseen. Tässä vaiheessa vuotuiset kiinteistönhoitomenot on kuitenkin vielä otettu täysimääräisesti mukaan laskettaessa suunnitelmakauden kiinteistönhoitomenoja vv Toimenpiteitä: mahdollisia organisointivaihtoja suunniteltaessa on pääpaino seutukunnallisissa ratkaisuissa, mikäli ne eivät tapahdu toisen asteen ammatillisen koulutuksen kuluja lisäämällä Forssan seudun yhteishankkeisiin osallistuminen talousarvioasetelman uudistaminen ja kehittäminen lukien Forssan toimipisteen ruokahuolto järjestetään yksinomaan palkatun henkilöstön toimesta viimeistään lukien kuraattoritoimintaa tehostetaan ostamalla kuraattoripalveluja (n. 2 pv/vk) FSTKY:ltä selvitetään sivutoimipisteiden kannattavuus ja mahdolliset vaihtoehdot tukipalveluja pyritään sekä toiminnallisesti että taloudellisesti kehittämään vv ja saavuttamaan selkeitä keskittämisetuja: tehokkaampi työnjako, erikoistuminen, varahenkilöjärjestelmän varmistaminen ja kustannussäästöt. vapautuvien virkojen/toimien tarpeellisuus selvitetään 6.5 PALVELUTOIMINTA Palvelutoimintaan sisältyy kaikki maksullinen palvelutoiminta (oppilastyötoiminta, oppisopimuskoulutuksen teoriakoulutus, ammatillinen lisäkoulutus, työllisyyskoulutus, kurssitoiminta, opetusmetsän hoito, tarvikemyynti jne). Toimenpiteitä: palvelutoiminnan vuotuinen volyymi (tuotot) n euroa vv , jossa on nettotuottotavoitteena n. 20 % ammatillisen aikuiskoulutuksen volyymi vähintään nykytasolla (SOTE:n oppisopimusteoria ja työllisyyskoulutus, MOL:n metsämestarikoulutus) kuljetusalan aikuiskoulutuksen lisääminen.

15 OPPISOPIMUSKOULUTUS Oppisopimuskoulutuksen järjestäminen ei ole enää kunnallinen tehtävä eikä laissa säädetä erikseen oppisopimuskoulutusta hoitavista viranomaisista tai viranhaltijoista. Oppisopimuskoulutus on yksi ammatillisen koulutuksen järjestämismuoto, joten sen järjestämisestä säädetään ja määrätään samassa yhteydessä kuin muusta ammatillisesta koulutuksesta. Oppisopimuskoulutuksen rahoitus on yksikköhintaperusteinen. Forssan ammatti instituutin koulutusalatarjontaa täydennetään oppisopimuskoulutuksella aina silloin kun opetusryhmää ei nuorten suuntautumisen vuoksi voida muodostaa hyvin työllistäville aloille. Toimenpide ehdotuksia: oppisopimuskoulutuksen peruskoulutuksessa 140 opiskelijaa/vuosi vv oppisopimuskoulutuksen lisäkoulutuksessa 160 opiskelijaa/vuosi vv sivutoimisen koulutussuunnittelijan palkkaaminen ensisijaisesti logistiikka alan ja metsäkonekoulutuksen kehittämiseksi. Oppisopimuskoulutuksen volyymi voi muodostua arvioitua suuremmaksi. Toisaalta oppisopimuskoulutuksen toimintakatetta on suhteellisen vaikea luotettavasti arvioida. 6.7 POISTOT Irtaimistohankintojen tasapoistoajat ovat pääsääntöisesti 5 vuotta lukuun ottamatta työkoneita, joiden poistoaika on 10 vuotta. Kiinteistöpoistoissa noudatetaan vuoden poistoaikoja, joskin Saksankatu 46:n ja Tammelan toimipisteen rakennusinvestointien osalta on päätetty käyttää hallinta ajan mukaista 20 vuoden poistoaikaa. Kuntayhtymään v siirtyneen Liesjärven toimipisteen kiinteistöt saatiin vastikkeetta: vastikkeetta saadusta omaisuudesta ei tehdä poistoja. Käyttöomaisuuden poistot vuosille on laskettu siten, että vuoden 2007 hankintojen osalta poistot laskettu vuoden 2007 investointiohjelman muutosehdotuksen mukaisesti. Suunnitelmakauden investointiohjelmalla vuotuispoistojen määrä kehittyisi seuraavasti: irtaimistopoistot kiinteistöpoistot yhteensä e e e e e e e e e e e e e e. 6.8 VARAUKSET Investointi ja rahastovarausten käyttö käsitellään kertyneenä poistoerona, jolloin varausta tuloutetaan samassa tahdissa kuin poistoja kirjataan.

16 TULOSLASKELMA Liitteenä oleva vuoden 2008 tuloslaskelma on tasapainossa. Taloussuunnitelma on laadittu sen olettamuksen varaan, että toisen asteen kokonaisopiskelijamäärä vv on keskimäärin 870 ja että yksikköhintojen korotus on n. 5 % v Liitteenä esitetyn taloussuunnitelman mukaan tuloslaskelmat ovat tasapainossa v. 2010, jolloin opiskelijamäärä alentuisi 840:een. Tuloslaskelman tasapainottamiseksi taloussuunnitelmakaudella on kuitenkin vuosilta n. 1,5 milj. euron suuruinen ylijäämä, joka on käytettävissä tasapainottamaan tulevien vuosien alijäämäisiksi muodostuvia tilinpäätöksiä, mikäli oppilasmäärissä ja/tai niihin perustuvissa valtionosuusperusteissa tapahtuu yllättäviä muutoksia. Jäsenkuntaosuudet ja niille maksettavat vuotuiset korot vv ovat seuraavat: Osuuksia Peruspääomaosuus %:n vuotuiskorko Forssa ,43 e ,03 e Humppila ,19 e 5 507,60 e Jokioinen ,83 e ,98 e Somero ,18 e ,94 e Tammela ,29 e 8 261,41 e Urjala ,19 e 5 507,60 e Ypäjä ,14 e 4 130,70 e ,25 e ,26 e. 7 INVESTOINTIOSA Yli euroa maksavat irtaimistohankinnat ovat käyttöomaisuusinvestointeja ja sisällytetään talousarvion investointiosaan. 7.1 SAKSANKATU 46:N KIINTEISTÖN LUNASTAMINEN Tilojenvaihtosopimuksen mukaisesti Forssan kaupunki peruskorjasi vv Saksankatu 46:n kiinteistöön ( m 2 ja m 2 ) FAI:n kaupan ja hallinnon, terveys ja sosiaalialan sekä uuden viestintäalan koulutuksen tarvitsemat tilat. Hallintajärjestelysopimuksen mukaan kuntayhtymä sai tilat käyttöönsä ja hallintaansa saakka maksamalla Saksankatu 46:n tasearvolle vuosittain 2 %:n koron eli e/vuosi. Kuntayhtymällä on sopimuksen mukaan oikeus lunastaa tilat omikseen mennessä n. 4,0 milj. eurolla. Kuntayhtymä on tehnyt vuoden 2006 tuloksesta euron suuruisen investointivarauksen tilojen lunastamiseksi Forssan kaupungilta. Tilojen lunastamiseen ei tässä suunnitelmassa ole vielä varauduttu, mutta tilojen lunastaminen jo suunnitelmakaudella on mahdollista, mikäli lunastusehdoista päästään yksimielisyyteen. 7.2 E HALLIN PERUSKORJAUS JA OSITTAINEN PURKAMINEN Forssan kaupungin v rakentaman ja siltä v ostetun E hallin peruskorjauksen suunnittelutyö on parhaillaan käynnissä. Vuoden 2007 aikana siirretään sähkökeskus ja kompressori purettavasta osasta: toimenpiteet mahdollistavat painuneen osan purkamisen v

17 Alustavan suunnitteluaikataulun mukaan kesällä 2008 aikana tehdään seuraavat toimenpiteet: painuneen osan (n. 760 m²) purku D ja E hallien välitilan (n. 200 m²) perustaminen sosiaali ja oleskelutilojen rakentaminen ns. välitilaan keskusvarastossa olevan ns. metalliparven purkaminen Saksankatu 27:n puoleisen julkisivun rakentaminen ikkunoiden ja ovien mahdollinen uusiminen D ja E hallien vanhan pinnoitteen uusiminen sadevesiviemäröinnin korjaus. E hallissa olevaan keskusvarastotilaan tehdään omat tilat hitsauksen opetusta ja levyseppähitsaajakoulutusta varten MAJOITUSTILOJEN RAKENTAMINEN SAKSANKATU 44:N TONTILLE Kuntayhtymä osti Forssan kaupungilta v Saksankatu 44:n tontin, joka on m² ja jolla sijaitsee FAI:n oppilastyönä v rakennettu peruskorjausta edellyttävä 100 m²:n suuruinen omakotitalo. Tontilla on rakennusoikeutta 400 krs m², joka on ajateltu hyödyntää tehokkaammin rakentamalla FAI:n rakennusosaston oppilastyönä tontille vv oppilastyönä opiskelija asuntoja, joita tarvitaan lisää. Tarvetta ei vähennä se, että toimintoja ollaan siirtämässä Norrintieltä ja Liesjärveltä Forssan toimipisteeseen. 7.4 FORSSAN TOIMIPISTEEN MUU INVESTOINTITARVE Forssan toimipisteen muut investoinnit ovat suhteellisen pieniä opetusjärjestelyjen edellyttämiä muutostyöhankkeita (jolloin kyseessä on lähinnä opetustilojen käyttötarkoituksen muutos). Useimmista ei ole tiedossa alustaviakaan kustannuksia ja koska useimpien hankkeiden kustannukset jäänevät käyttöomaisuusinvestointirajaa (9 000 e) pienemmiksi ja sisällytetään tarvittaessa käyttösuunnitelmiin. Investointiohjelmaan on kuitenkin varattu euroa vuodelle 2008 ja euroa vuodelle 2009 tarkoituksena uudistaa puuosaston purunpoistojärjestelmä voimassa olevien säännösten mukaiseksi peruskorjata oppilastyönä Saksankatu 25:n asuntolan kellarikerros viihtyisiksi oleskelutiloiksi ja osittain opiskelijoiden sosiaalitiloiksi rakentaa oppilastyönä n. 400 m²:n (8 x 50 m) katos, johon sijoitetaan polkupyräsuoja, autotalleja ja lämmitettävää varastotilaa. 7.5 TAMMELAN TOIMIPISTEEN INVESTOINTITARVE Tammelan kunta toteutti ent. käsi ja taideteollisuusoppilaitoskiinteistön päärakennuksen muutos ja peruskorjaushankkeen vv Kustannukset olivat 1,8 milj. euroa, josta kuntayhtymä rahoitti eurolla. Hallintajärjestelysopimuksen mukaan kuntayhtymä sai tilat käyttöönsä ja hallintaansa saakka maksamalla tasearvolle v vuosittain 2 %:n koron eli e/vuosi. Kuntayhtymä maksaa viimeisen maksuosuuden ( euroa) v

18 Tammelan toimipisteessä on erillisiä pienehköjä investointitarpeita (ns. vanhan osan ulkokunnostus, atk luokan ilmastointi, erillisten parvien rakentamista työtiloihin ja piha asfaltointi), joiden toteuttamiseen ei kuitenkaan osoiteta tässä vaiheessa määrärahaa, vaan sen sijaan pyritään löytämään ratkaisu, jolla tilat voitaisiin pääosin luovuttaa takaisin Tammelan kunnalle LIESJÄRVEN TOIMIPISTEEN INVESTOINTITARVE Liesjärven toimipisteen taholta on esitetty euron suuruista määrärahaa päärakennuksen peruskorjauksen suunnitteluun vv Tarkoitukseen ei kuinkaan ole tässä vaiheessa osoitettu määrärahaa, koska taloudellisin ja toiminnallisin ratkaisu olisi siirtää osa toiminnoista Liesjärveltä Forssan toimipisteeseen. 7.7 RAKENTAMISINVESTOINTI OHJELMA TA 2008 TS 2009 TS 2010 E hallin pahiten painuneen osan purkaminen E hallin peruskorjausvaraus Majoitustilojen rakentaminen Saksankatu 44:n tontille Pienehköt muutostyö ja peruskorjaushankkeet Tammelan peruskorjaushankkeen lisämaksuosuus E hallin peruskorjaus ja purkuhankkeen kustannuksia on erittäin vaikea arvioida. Hanketta varten on tehty investointivarauksia yhteensä euroa. 7.8 IRTAIMISTO OHJELMA TA 2008 TS 2009 TS 2010 Auto ja kuljetustekniikka Kuorma auto, 3 akselinen, lisävarustein, vm Puutavarakuljetuksen ajoneuvo, vm Kone ja metallitekniikka Pienois CNC sorvi, Emco Kärkisorvi, esim. TOS Trens (poistettavan tilalle) Jyrsinkone, esim. Milko Hydrauliikan opetuspiste Hitsausopetuspisteen kehittäminen Sähkötekniikka Atk luokan koneiden uusiminen Puutekniikka Tasohöylä, työstöleveys 630 mm Yhteiset aineet Atk luokan koneiden uusiminen

19 Kauppa ja hallinto Atk luokan koneiden uusiminen Viestintäala Atk luokan koneiden uusiminen Luonnonvara ala Metsävarusteisen maataloustraktorin muutostyö Telivetoinen metsäperävaunu Tukipalvelut Kiinteistötraktori Menot yhteensä Tulot yhteensä RAHOITUSOSA Rahoituslaskelman tarkoituksena on koota tulorahoitus, investoinnit ja muut pääomamenot sekä pääomarahoitus yhteen laskelmaan. Talousarvioon on kuntalain mukaan otettava toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä osoitettava, miten määrärahojen rahoitustarve katetaan. Vuosien rahoituslaskelmat on esitetty liitteenä. Maltillisesta investointiohjelmasta johtuen varsinaisen toiminnan ja investointien nettokassavirta on suunnitelmakaudella kokonaisuutena ottaen positiivinen. Kuntayhtymällä ei vuodesta 1999 alkaen ole enää ollut pitkäaikaisia lainoja eikä niitä taloussuunnitelman mukaan tarvittane ainakaan lähivuosina. Se tietysti edellyttää, että keskeisissä talousarvioperusteissa ei tapahdu kielteisiä muutoksia.