Tilinpäätös TAMPEREEN KAUPUNKI julkaisut toiminta ja talous 2015

Transkriptio

1 14Tilinpäätös TAMPEREEN KAUPUNKI julkaisut Toiminta ja talous 2015

2

3 tilinpäätös 2014 Julkaisija: Tampereen kaupunki, konsernihallinto, hallinto- ja talousryhmä

4 Kansien suunnittelu: DesignKomitea Kannen kuva: Tuula Kaakinen Paino: Juvenes Print Suomen Yliopistopaino Oy 2 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014

5 Pormestarin katsaus Kuntokuuri tuotti tuloksia Kuntien talous kehittyi viime vuonna ennakoitua paremmaksi. Säästötoimet hidastivat menojen kasvua ja lisäksi kunnat kiristivät veroprosenttejaan. Valtionvarainministeriön arvion mukaan kuntatalous pysyy kuitenkin lähivuodet kireänä, sillä veropohjien vaimea kehitys sekä valtionosuusleikkaukset hidastavat kuntien tulojen kasvua. Vaikean taloustilanteen pakottamana menojen kasvua hillitseviä toimia on jatkettava. Huomattava osa kunnista myös nostaa veroprosenttejaan ja velkarahoitus jatkaa kasvuaan. Tampereen kaupungin vuoden 2014 tilikauden tulos oli 19,3 miljoonaa euroa alijäämäinen ja ilman kertaluonteisia satunnaisia kuluja alijäämä oli 4,9 milj. euroa. Vuodelle 2014 asetettu taloustavoite käytännössä saavutettiin. Nettomenojen kasvu oli vain 0,5 prosenttia. Näin matalaan nettomenojen kasvuun ei ole pystytty sitten 1990-luvun lamavuosien. Silti palvelut kyettiin järjestämään, vaikka palvelutarpeita kasvattivat ripeä väestönkasvu ja työttömyysasteen nousu 18 prosenttiin. Näistä lähtökohdista tarkastellen toimintakatteen matalaa kasvua voidaan pitää erinomaisena saavutuksena. Verotulot kasvoivat viime vuonna 4,7 prosenttia. Verotulojen kasvu perustui lähinnä veroprosenttien korotuksiin sekä yhteisöveron reilun viidenneksen kasvuun. Nettoinvestoinnit olivat 213,9 miljoonaa euroa. Huolimatta erinomaisen matalasta nettomenojen kasvusta investointien tulorahoitusprosentti jäi 38,9 prosenttiin. Kaupungin lainakanta väheni 18,8 miljoonaa euroa vuodesta 2013, ja asukaskohtainen lainamäärä oli euroa. Tampereen väkiluku kasvoi ennakkotietojen mukaan henkilöllä. Kaupungin haastavan taloustilanteen vuoksi toimintayksiköitä on jo usean vuoden ajan kannustettu karsimaan kuluja, hyödyntämään vaihtuvuutta ja löytämään uusia toimintamalleja taloustilanteen korjaamiseksi. Vuosien 2013 ja 2014 kehitys osoittaa, että nykyisellä toimintamallilla olemme onnistuneet menojen hillinnässä ja talouden sopeuttamisessa hyvin tehokkaasti. Vuoden 2014 nettomenojen poikkeuksellisen alhaisesta kasvusta erityinen kiitos kuuluu kaupungin henkilöstölle. Toki on syytä muistaa, että vuodelle 2015 asetettu talousarvion 0-tulostavoite merkitsee tarkan taloudenhoidon jatkamista. Vuosikate parani edelliseen vuoteen nähden, mutta tulorahoitus ei kattanut riittävästi poikkeuksellisen suuria investointeja. Kaupunki investoi tilikaudella yhteensä 213,9 milj. eurolla. Suuria yksittäisiä investointihankkeita olivat Rantaväylän tunneli 39,4 milj. euroa ja Metsä Board Oyj:ltä hankittu Lielahdessa sijaitseva entinen tehdasalue 26 milj. euron kauppahintaan. Tilakeskuksen talonrakennusinvestoinnit olivat 54,7 milj. euroa. Vuoden 2014 toiminnan ja investointien rahoitustarpeeksi muodostui 125,9 milj. euroa, mikä katettiin kassavaroja vähentämällä. Kaupungin kassavarojen tilanne on kuitenkin edelleen hyvä ja myös kaupungin asukaskohtainen lainamäärä on suurten kaupunkien matalinta tasoa. Se mahdollistaa lainamäärän hallitun kasvattamisen, kun kaupunkikehityksen kannalta välttämättömiä suuria investointeja toteutetaan lähivuosina. Työttömyyden kasvu huolestuttavaa Korkea ja pitkittynyt työttömyys kertoo siitä, miten rajussa rakennemuutoksessa erityisesti vientiteollisuus Tampereella on viime vuodet ollut. Kaupungin kasvaneet panostukset pitkäaikaistyöttömien aktivoimiseksi tuottivat viime vuonna tulosta, sillä kaupungin maksama työmarkkinatuen kuntaosuus kasvoi muita suuria kaupunkeja selvästi hitaammin. Korjaavien toimien lisäksi kaupunki on aktiivisesti luonut edellytyksiä elinkeinoelämän kasvulle ja uudistumiselle. Vuonna 2014 kaavoitettiin ennätyksellisen paljon asuin- ja liiketilaa eri puolille kaupunkia. Vuoropuhelua yrityselämän kanssa on tiivistetty ja kaupunki on vienyt aktiivisesti eteenpäin isoja kehityshankkeita, jotka mahdollistavat yritysten investointeja ja kaupungin vetovoiman kasvua pitkälle tulevaisuuteen. Kaupungin suurimman investoinnin, Rantatunnelin, rakentaminen on edennyt aikataulussa ja budjetissa, ja myös Ranta- Tampellan rakennustyöt alkoivat pohjatöiden osalta. Katuraitiotien suunnittelu eteni yleissuunnitelmasta kehitysvaiheeseen ja myös raitiotielinjojen täydennyskaavoitusta valmisteltiin. Tampere-Pirkkala lentoaseman kakkosterminaalin kunnostaminen aloitettiin viime vuonna ja lentoliikenteen kehittämiseksi valmisteltiin uutta matkaketjut yhdistävää toimintamallia. Kansihankkeeseen haettiin uusia toimijoita ja toteutusmallia. Torni-hotellin valmistuminen vauhditti asemanseudun kehittämistä. Keskustassa oli käynnissä useita merkittäviä täydennysrakennushankkeita. Asemakeskuksen ja Eteläpuiston kansain- Tampereen kaupungin tilinpäätös

6 Pormestarin katsaus väliset suunnittelukilpailut tuottivat korkeatasoisia tuloksia. Aktiivisella ja pitkäjänteisellä kehittämisotteella Tampere vastaa Pirkanmaan maakuntakaavan 2040 ja Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelman 2040 ennakoimaan väestönkasvuun. Isot kehittämishankkeet vahvistavat kaupunkiseudun vetovoimaa ja toimivat alustoina yritystoiminnan ja uusien työpaikkojen kasvulle. Kuntien rooli muutoksessa Kaupunginvaltuusto asetti vuoden 2014 talousarviossa 43 konsernihallintoa ja tilaajan ydinprosesseja sitovaa toiminnallista tavoitetta. Suurin osa tavoitteista toteutui tiukasta taloudesta huolimatta. Suurimmat poikkeamiset liittyivät siihen, että joukkoliikenteen matkustajamäärät eivät kasvaneet tavoitteen mukaisesti ja vuokra-asuntotuotannon määrä jäi alle puoleen tavoitteesta. Ilahduttavaa on ollut palvelujen rakennemuutosten hyvä eteneminen. Oman tuotannon avoimen varhaiskasvatuksen osuus kasvoi, palvelusetelipäivähoidossa olevien lasten määrä nousi yli tavoitetason ja ikäihmisten palvelurakennetta uudistettiin kotona asumista tukevaksi. Vuonna 2014 vertailukelpoinen henkilöstökulujen kasvu oli vain 0,5 prosenttia. Muun muassa vaihtuvuuden hyödyntäminen ja rekrytointien vähentäminen ovat hillinneet henkilöstökulujen kasvua. Henkilöstö on kaupungin keskeinen voimavara. Myös tulevien vuosien tavoitteissa onnistuminen on lopulta kiinni henkilökunnan osaamisesta ja motivaatiosta. Vaikeassakin talouden tilanteessa kaupunki huolehtii henkilökuntansa työhyvinvoinnista. Vuonna 2015 otetaan käyttöön liikuntaseteli, jolla kannustetaan henkilöstöä aktiiviseen oman kunnon ylläpitämiseen. Yhdessä tekeminen ja henkilöstöjohtamisen kehittäminen ovat esillä vuoden 2015 alkupuolella käynnistyvässä toimintamallin uudistamisessa. Tampere projektissa uudistetaan Tampereen toimintamalli vastaamaan kunnan uutta roolia ja muuttuvaa toimintaympäristöä. Kuntien rooli hyvinvointiyhteiskunnassa sekä asema ja tehtävät julkisessa palvelujärjestelmässä muuttuvat olennaisesti mikäli sote-uudistus toteutuu tulevalla hallituskaudella. On oletettavaa, että merkittävä osa palveluiden järjestämisestä ja tuottamisesta siirtyy kuntaa laajemman tahon hoidettavaksi. Sote-uudistuksen lisäksi muun muassa kireä julkinen talous ja digitalisaatio haastavat kuntia uudistamaan toimintaansa. Kunnan rooli ja tehtävät hyvinvoinnin, elinvoiman ja alueensa kehittäjänä sekä demokraattisena paikallisyhteisönä joudutaan tarkastelemaan uudelleen. Viime vuosi osoitti, että yhdessä tekemällä pystymme kääntämään kaupungin talouden oikeaan suuntaan. Vaikka talousnäkymät ovat edelleen haasteelliset, yhteistyöllä ja innovatiivisilla uudistuksilla pystymme haasteet voittamaan. Anna-Kaisa Ikonen pormestari 4 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014

7 SISÄLLYS Sisällys Pormestarin katsaus...3 Toimintakertomus... 9 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa...11 Tampereen kaupungin hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset...11 Yleinen ja alueen taloudellinen kehitys Olennaiset muutokset toiminnassa ja taloudessa Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä...16 Henkilöstö Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista...18 Ympäristötekijät Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä Tilikauden tuloksen muodostuminen...23 Tuloslaskelma...23 Toiminnan rahoitus Rahoituslaskelma Tasetarkastelu Tase Kokonaistulot ja -menot...32 Kaupunkikonsernin toiminta ja talous...33 Konsernin toiminnan ohjaus...33 Konsernin toiminnassa ja rakenteessa tapahtuneet muutokset Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä...35 Konsernirakenne Konsernitilinpäätös...38 Konsernituloslaskelma...38 Konsernin rahoituslaskelma...40 Konsernitase Kaupunginhallituksen esitys tilikauden tuloksen käsittelystä...44 Talousarvion toteutuminen Talousarvion toteutuminen Olennaiset poikkeamat talousarvioon...48 Laskelmaosa Laskelmaosan toteutuminen Tuloslaskelman toteumavertailu Investointien toteumavertailu Rahoituslaskelman toteumavertailu strategiaosa Strategiaosan toteutuminen Yhteinen Tampere Näköalojen kaupunki -kaupunkistrategia pähkinänkuoressa Toiminnallisten tavoitteiden toteuma...64 Tampereen kaupungin tilinpäätös

8 SISÄLLYS Konsernihallinto ja konsernipalvelut Konsernihallinto Konsernipalvelut...73 Taloushallinnon palvelukeskus...73 Hallintopalvelukeskus Työllisyydenhoidon palveluyksikkö...75 Tilaajaosa...77 Lasten ja nuorten kasvun tukeminen Varhaiskasvatus ja esiopetus...80 Perusopetus...81 Neuvola- ja terveydenhuoltopalvelut Psykososiaalisen tuen palvelut...83 Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut...84 Osaamisen ja elinkeinojen kehittäminen Ammatillinen koulutus...87 Lukiokoulutus Elinkeino- ja työllisyyspalvelut Sivistyksen ja elämänlaadun edistäminen...90 Harrastamisen ja omaehtoisen hyvinvoinnin edistämisen palvelut...91 Kulttuuripääomapalvelut Kulttuuri- ja liikuntakasvatus Kulttuuri- ja liikuntatapahtumapalvelut...94 Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen Ennaltaehkäisevät palvelut Perusterveydenhuollon avopalvelut Sairaalapalvelut Päihde- ja mielenterveyspalvelut Sosiaalisen tuen palvelut Vammaispalvelut Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitäminen Omaehtoisen toiminnan ja ennaltaehkäisevän työn palvelut Kotona asumista tukevat palvelut Sairaala- ja pitkäaikaisen laitoshoidon palvelut Kaupunkiympäristön kehittäminen Maaomaisuuden hallinta ja kehittäminen Kaupunkiympäristön rakentaminen ja ylläpito Joukkoliikenne Pelastustoimi TuoTTajaosan toteutuminen Hyvinvointipalvelut Pirkanmaan pelastuslaitos Liikelaitokset Konserniin kuuluvat tytäryhtiöt ja yhteisöt Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014

9 SISÄLLYS Tilinpäätöslaskelmat Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase Konsernituloslaskelma Konsernin rahoituslaskelma Konsernitase Liitetiedot Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Kaupungin tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Konsernitilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Tuloslaskelman liitetiedot Tasetta koskevat liitetiedot Taseen vastaavia koskevat liitetiedot Taseen vastattavia koskevat liitetiedot Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot Henkilöstöä ja tilintarkastajien palkkioita koskevat liitetiedot Erillistilinpäätökset Hyvinvointipalvelut Avopalvelut Laitoshoito Erikoissairaanhoito Varhaiskasvatus ja perusopetus Toisen asteen koulutus Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut Pirkanmaan pelastuslaitos Liikelaitokset Tampereen Vesi Liikelaitos Tampereen Kaupunkiliikenne Liikelaitos Tullinkulman Työterveys Liikelaitos Tampereen Infra Liikelaitos Tampereen Ateria Liikelaitos Tampereen Logistiikka Liikelaitos Tampereen Tilakeskus Liikelaitos Rahastot Vahinkorahasto Tilinpäätöksen allekirjoitus ja tilinpäätösmerkintä LueTTelot ja selvitykset Luettelo käytetyistä kirjanpitokirjoista Luettelo käytetyistä tositelajeista Tampereen kaupungin tilinpäätös

10 8 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014

11 Toimintakertomus Toimintakertomus Tampereen kaupungin tilinpäätös

12 10 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014

13 Toimintakertomus Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Tampereen kaupungin hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Kaupunginvaltuusto Tampereen kaupungin ylin päättävä toimielin on kaupunginvaltuusto. Kaupunginvaltuusto vastaa kaupungin toiminnasta ja taloudesta. Kaupunginvaltuustoon kuuluu 67 valtuutettua. Uusi kaupunginvaltuusto aloitti vuoden 2013 alussa ja samalla poliittisissa voimasuhteissa tapahtui muutoksia. Kaupunginvaltuuston uutta kokoonpanoa valtuustoryhmittäin ja sen muutoksia kuvaa oheinen kuvio. Marraskuussa 2014 valtuustoryhmissä tapahtui muutoksia, kun Tampereen sosiaalidemokraattinen valtuustoryhmä otti takaisin ryhmäänsä syyskuussa 2013 tunneliäänestyksen jälkeen erottamansa neljä jäsentään. Samoin marraskuussa Laila Koskela ja Timo Vuohensilta siirtyivät Perussuomalaisten Tampereen valtuustoryhmästä Keskustan Tampereen valtuustoryhmään. Kokoomus ja SDP olivat kaupunginvaltuuston suurimmat puolueet. Kaupunginvaltuuston puheenjohtajana on vuonna 2014 toiminut Sanna Marin (SDP), ensimmäisenä varapuheenjohtajana Irja Tulonen (Kok.) ja toisena varapuheenjohtajana Maija Kajan (Vihr.). Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus huolehtii Tampereen kaupungin hallinnon ja toiminnan johtamisesta kaupunginvaltuuston hyväksymien tavoitteiden mukaisesti. Kaupunginhallitukseen kuuluu yhteensä 11 jäsentä. Kaupunginhallituksen puheenjohtajana on vuonna 2014 toiminut pormestari Anna- Kaisa Ikonen (Kok.), ensimmäisenä varapuheenjohtajana Atanas Aleksovski (SDP) ja toisena varapuheenjohtajana Irene Roivainen (Vihr.). Kaupunginhallitukseen ovat lisäksi kuuluneet seuraavat jäsenet: Airaksinen Harri (Kok.) Elovaara Tiina (PS) Hanhilahti Timo (Kesk.) Kivistö Anneli (SDP) Sasi Ilkka (Kok.) Sirén Elina (Kok.) Kaupunginvaltuuston kokoonpano valtuustoryhmittäin ja niiden muutokset PS 7 (-2) Vas. 7 Vihr. 10 Kesk. 5 (+2) Sirniö Ilpo (SDP) Virtanen Sirkka-Liisa (Vas.) Kaupunginhallituksessa pormestari esittelee toimikautensa seutu- ja kaupunkistrategian, vuosittaisen varsinaisen talousarvion ja -suunnitelman sekä kuntademokratiaan liittyvät asiat. Kaupunginhallituksen suunnittelukokous, suko, ohjaa kaupungin kokonaisedun varmistamiseksi strategisesti merkittäviä päätettäväksi tulevia asioita. Suunnittelukokous kokoontuu samassa kokoonpanossa kuin varsinainen kaupunginhallituksen kokous. Kaupunginhallituksella on vuonna 2014 ollut kaksi jaostoa; henkilöstöjaosto ja liiketoimintajaosto. Henkilöstöjaosto vastaa kaupungin strategiseen henkilöstöohjaukseen liittyvistä asioista. Liiketoimintajaosto vastaa kaupunkikonsernin konserniohjauksen täytäntöönpanosta ja konsernivalvonnasta liikelaitosten, tytäryhteisöjen ja säätiöiden osalta sekä muista sille määrätyistä tehtävistä. Apulaispormestareina toimivat Mikko Aaltonen (Vas.), Leena Kostiainen (Kok.), Kd 2 SKP 1 Tasi 1 SDP 16 (+4) Kok + RKP 18 Olli-Poika Parviainen (Vihr.) ja Pekka Salmi (SDP). Apulaispormestarit ovat vastanneet tilaajalautakuntien puheenjohtajina palveluiden tilaamisesta. Tampereen kaupungin johtamisjärjestelmää uudistettiin alkaen ja Juha Yli-Rajala aloitti konsernijohtajana. Konsernihallinnossa toimii pormestarin suorassa alaisuudessa konsernijohtaja, sisäinen tarkastus ja pormestarin esikuntaan kuuluvat henkilöt. Konsernijohtajan alaisuudessa toimii konserniohjausyksikkö sekä kolme konsernihallinnon ryhmää: hallinto- ja talousryhmä, kaupunkikehitysryhmä ja tilaajaryhmä. Konsernijohtaja esittelee kaupunginhallituksessa, kaupunginhallituksen suunnittelukokouksessa sekä kaupunginhallituksen jaostoissa henkilöstöjaostossa ja liiketoimintajaostossa kaikki asiat. Konsernihallinnon ryhmien johtajina ovat toimineen johtajat Kirsi Koski, hallinto- ja talousryhmä, Kari Kankaala, kaupunkikehitysryhmä ja Kari Hakari, tilaajaryhmä. Tampereen kaupungin tilinpäätös

14 Toimintakertomus Kaupunginhallituksen jaostoihin ovat kuuluneet seuraavat jäsenet: Henkilöstöjaosto: Sirniö Ilpo (SDP) pj. Heinämäki Anna-Kaisa (Vihr.) vpj. Kampman Ulla (SDP) Koskinen Riitta (Kok.) Minkkinen Minna (Vas.) Sasi Ilkka (Kok.) Silvennoinen Seppo (PS) Liiketoimintajaosto Kummola Kalervo (Kok) pj Aleksovski Atanas (SDP) vpj. Airaksinen Harri (Kok.) Kivistö Anneli (SDP) Mustakallio Jaakko (Vihr.) Sipilä Satu (KD) Virtanen Sirkka-Liisa (Vas.) Tarkastustoimikunnan tehtävänä on valvoa sisäisen valvonnan, konsernivalvonnan ja riskienhallinnan asianmukaista järjestämistä, riittävyyttä ja tehokkuutta sekä käsitellä kaupungin toimintakertomuksessa annettava selonteko sisäisen valvonnan ja konsernivalvonnan järjestämisestä sekä arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä Tarkastustoimikunta myös ohjaa ja valvoo sisäistä tarkastusta ja koordinoi sen ja ulkoisen tilintarkastuksen työtä. Tarkastustoimikunnan jäseninä ovat toimineet puheenjohtajana pormestari Anna- Kaisa Ikonen sekä jäseninä kaupunginhallituksen ensimmäinen varapuheenjohtaja Atanas Aleksovski ja kaupunginhallituksen toinen varapuheenjohtaja Irene Roivainen. Lautakunnat, johtokunnat ja toimikunnat Vuonna 2014 toimi yhdeksän (9) lautakuntaa ja neljätoista (14) johtokuntaa, jotka ilmenevät Tampereen kaupungin organisaatiokaaviosta. Lautakuntien ja johtokuntien tehtävänä on huolehtia oman toimialansa toiminnan ja talouden johtamisesta ja valtuuston asettamien tavoitteiden toteuttamisesta. Toimi- ja neuvottelukunnat huolehtivat niille asetettujen tehtävien toteuttamisesta. Tampereen kaupungin organisaatio Kaupunginvaltuusto Liiketoimintajaosto Kaupunginhallitus Henkilöstöjaosto Keskusvaalilautakunta Tarkastuslautakunta Pormestari Konsernihallinto Konsernijohtaja Konserniohjausyksikkö Tarkastustoimikunta Sisäinen tarkastus Tilaajaryhmä Hallinto- ja talousryhmä Kaupunkikehitysryhmä Konsernipalvelut Tilaajalautakunnat Hyvinvointipalvelut johtokunnat Liikelaitokset Johtokunnat Lasten ja nuorten palvelujen lautakunta Ikäihmisten palvelujen lautakunta Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunta apulaispormestari apulaispormestari Sopimus Avopalvelut Laitoshoito Erikoissairaanhoito Varhaiskasvatus ja perusopetus Tampereen Ateria Tampereen Infra Tampereen Kaupunkiliikenne Tampereen Logistiikka Osaamis- ja elinkeinolautakunta Sivistys- ja elämänlaatupalvelujen lautakunta apulaispormestari Toisen asteen koulutus Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut Sara Hildénin taidemuseo Tampereen Tilakeskus Tampereen Vesi Tullinkulman Työterveys Yhdyskuntalautakunta Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta apulaispormestari Pirkanmaan Pelastuslaitos Tytäryhtiöt ja -yhteisöt 12 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014

15 Toimintakertomus Yleinen ja alueen taloudellinen kehitys Talouden kehitys Valtiovarainministeriön taloudellisen katsauksen perustella maailman talouden kasvussa on kahden suuntaista kehitystä. Yhdysvalloissa ja Iso-Britanniassa kasvu on kolmen prosentin tuntumassa ja Kiinan kasvu vaimenee, mutta yltää kuitenkin lähes seitsemään prosenttiin. Toisaalta Venäjän talouden ennustetaan supistuvan lähivuosina ja heijastuvan samalla myös vähentävästi Suomen ja Venäjän välisen kauppaan. Euroalueella tilanne jatkuu arvion perusteella vaimeana ja kasvua vuodelle 2014 syntyi noin prosentin. Euroopan keskuspankin ohjauskorot pysyvät ennätysalhaisina sekä pitkien että lyhyen aikavälin ohjauskorkojen osalta. Suomen BKT laski Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan 0,1 prosenttina. Suomen talouden heikkojen ennusteiden vuoksi luottoluokittaja Standard & Poor s (S&P) laski lokakuussa 2014 Suomen luottoluokitusta AA+:aan. Tähän asti Suomen luottoluokitus on ollut paras mahdollinen eli AAA. Luottoluokituksen laskusta huolimatta suurten kaupunkien rahoituksen saanti säilyi kuitenkin hyvänä. Suomen julkinen talous on pysynyt alijäämäisenä matalasuhdanteen vuoksi ja julkisyhteisöjen velkasuhde lähenee jo 60 prosentin rajaa. Muun muassa väestön ikääntymisestä aiheutuva menojen kasvu rasittaa julkisyhteisöjen rahoitusasemaa ja erityisesti kuntataloutta. Tilastokeskuksen julkaiseman kuntien tilinpäätösarvioiden perusteella kuntien lainakannan kasvu hidastui edellisvuoteen verrattuna ollen 7,9 prosenttia. Keskimääräinen lainakanta oli euroa/asukas. Vuonna 2014 kuntien tilinpäätösarvioiden mukaan kuntien tulos oli edellisvuotta huomattavasti parempi. Tähän seikkaan vaikuttaa, että vuoden 2014 tulos sisältää kuntalain muutoksen myös markkinoilla toimineiden liikelaitosten yhtiöittämisistä aiheutuneita satunnaisia myyntivoittoja. Vuoden 2014 kuntien menojen kasvu ilman liikelaitoksia on selkeästi hidastunut ja se muodostui arvion perusteella 1,0 prosentiksi. Kasvu on edellisvuotta selkeästi pienempi. Kuntien talouden tilannetta vuonna 2014 kiristivät valtionosuusleikkaukset, kuntien tehtävien kasvu sekä palvelujen kysynnän lisäys. Kuntien valtionosuudet vähenivät 105 milj. eurolla edellisvuodesta ja verorahoitus kasvoi kokonaisuudessaan vain 1,4 prosenttia. Toimintaympäristön kehitys Väestö Vuonna 2014 väestön kasvu, asukasta, on kaupungin lähihistorian toiseksi suurin heti ennätysvuoden 2013 jälkeen. Edellisen kerran kasvu on ollut näin suurta kotikuntalain muutoksen jälkeen vuonna Vuoden lopussa tamperelaisia oli Kotimainen muuttovoitto, asukasta, pysyi jälleen viime vuonna selvästi suurempana aiempiin vuosiin verrattuna. Tampereelle muutti saman verran asukkaita kuin ennenkin, mutta lähtömuutto oli useita satoja asukkaita pienempi kuin 2010-luvun ensimmäisinä vuosina. Heikko työllisyystilanne vaikeuttaa edelleen nuorten ja vastavalmistuneiden työllistymistä vähentäen työn perässä muuttoja muualle Suomeen. Epävarmuus työ- ja asuntomarkkinoilla yhdessä kiristyneen asuntolainoituksen kanssa vähentää puolestaan lapsiperheiden asunnonvaihtoja, joista suuri osa suuntautuisi normaalioloissa naapurikuntiin. Vuonna 2014 syntyi lähes uutta tamperelaista. Vaikka syntyneiden määrän tasainen kasvu onkin taittunut hieman, on määrä kuitenkin selvästi enemmän kuin 2000-luvun alkuvuosina. Vuoden 2014 aikana ennakkotietojen mukaan kasvoi vuotiaden määrä yli asukkaalla ja alle 15-vuotiaiden määrä 500 lapsella. Suhteellisesti eniten kasvoivat ikäihmisten ikäluokat. Vuoden aikana on 75 vuotta täyttäneiden määrä kasvanut yli 400 henkilöllä. Bruttokansantuotteen volyymin muutos 2000-luvulla Väestön muutokset 2000-luvulla 6,0 4,0 2,0 0,0-2,0-4,0 3,9 2,8 4,1 5,2 0,7 3,0 2,6-1,4-1,3-0,1 0,9 1, Henkilöä Nettomuutto Syntyneiden enemmyys -6, ,0-10, , * 2014* 2015* 2016* Tilastokeskuksen ennakkotieto, VM:n ennuste Lähteet: Tilastokeskus ja VM Lähde: Tilastokeskus Tampereen kaupungin tilinpäätös

16 Toimintakertomus Väestön kasvu ikäryhmittäin vuonna v v v v v. 0-14v Lähde: Tilastokeskus, ennakkotieto Tampereen kaupunkiseudun väkiluku oli vuoden 2014 lopussa asukasta. Viime vuoden kasvu oli lähes asukasta. Jo toisena vuonna peräkkäin kasvu on keskittynyt entistä enemmän keskuskaupunkiin. Tampereen osuus on noussut yli 64 prosentin, kun aiemmin 2000-luvulla se on ollut noin puolet. Työ Taloudellisen kaksoistaantuman pitkittyminen on vienyt Tampereelta työpaikkoja. Vuonna 2009 menetetyistä työpaikasta saatiin seuraavina vuosina korvattua 4 800, joten vuoden 2012 lopussa Tampereella oli työpaikkoja lähes Työpaikkaomavaraisuus oli 123,5 prosenttia. Tämän jälkeen myönteinen vire synkkeni eikä vuoden 2008 työpaikkamäärää, lähes , ole vieläkään saavutettu. Tämä aiheutuu siitä, että suurina irtisanomisten vuosina 2013 ja 2014 työpaikkojen määrän vähentyminen lasketaan vähintään useissa sadoissa, jopa tuhansissa. Tampereen työllisyystilanne jatkoi synkkenemistään. Vuoden 2014 lopussa työttömyysaste kiipesi ennätyslukemiin 18,0 prosenttiin. Edellisen kerran se oli noussut näin korkeaksi vuoden 1998 kesällä. Työttömiä työnhakijoita oli vuoden lopussa , yli henkilöä enemmän kuin kaksi vuotta aiemmin ja miltei yhtä paljon kuin heinäkuussa Vaikka pitkäaikaistyöttömien määrä onkin pienentynyt 1 200:llä, oli edelleen vuoden lopussa lähes tamperelaista ollut työttömänä yli vuoden. Alle 25-vuotiaita työttömiä työnhakijoita Tampereella oli 3 100, eli yli 300 nuorta edellisvuotta enemmän. Vaikka työmarkkinoille pääseminen on yleisesti ottaen vaikeutunut, ovat nuorten työttömyysjaksot tyypillisesti kuitenkin lyhytkestoisia ja liittyneet siirtymävaiheisiin esimerkiksi opiskelun ja työssäkäynnin välillä. Sen sijaan Ikääntyvien työttömien on entistä vaikeampi palata takaisin työelämään. Yli 50-vuotiaita työttömiä oli joulukuussa noin henkilöä, miltei kolmasosa kaikista työnhakijoista. Vuodessa heidän määränsä kasvoi lähes 500 henkilöllä. Tampereen työttömyysaste pysytteli kuuden suurimman kaupungin korkeimpana. 20 suurimman kunnan vertailussa Tampereen edellä olivat vain Kotka, Lahti ja Jyväskylä. Nuorten, yli 50-vuotiaiden ja pitkäaikaistyöttömien määrä, joulukuu Tampereen ja koko maan työttömyysaste , neljännesvuosittain Henkilöä ,0 % 24,0 22,0 20,0 18,0 16,0 14,0 12,0 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0 Tampere Koko maa Yli vuoden työttömänä olleet Alle 25-vuotiaat Yli 50-vuotiaat Lähde: Pirkanmaan ELY-keskus Lähde: Pirkanmaan ELY-keskus Asuminen Vuonna 2014 valmistui asuntoa, joista 78 prosenttia sijoittui kerrostaloihin. Valmistuneista puolet oli vuokra-asuntoja. Asuntotuotanto on ollut kuuden vuoden aikana keskimäärin asuntoa. Tämä ei vastaa läheskään kaupunkiseudun rakennesuunnitelmassa asetettua vuositavoitetta asuntoa, koska taantumavuosina 2009 ja 2010 sekä uudelleen 2014 tuotanto jäi omistusasuntojen kysynnän romahdettua vuokra-asuntojen tuotannon varaan. Asuntotuotanto ei tuntuvasti lisäänny lähivuosinakaan vaimean kysynnän vuoksi. Mahdollisuuksia lisääntymiselle kyllä olisi, sillä Tampereella oli vuoden 2014 lopussa myönnetty rakennuslupa asunnolle, jotka valmistuvat vuonna 2015 tai myöhemmin. Edellytyksenä tuotannon kasvulle on kuitenkin talouden piristyminen ja kuluttajia vaivaavan taloudellisen epävarmuuden hälveneminen. 14 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014

17 Toimintakertomus Olennaiset muutokset toiminnassa ja taloudessa Tuloperusteiden muutokset Verotuloja kertyi vuonna 2014 yhteensä 870,1 milj. euroa, mikä ylitti talousarvion 1,3 milj. eurolla. Verotulot kasvoivat vuodesta 2013 noin 38,7 milj. euroa (4,7 prosenttia). Kasvu perustui pääosin kunnallisveroprosentin ja kiinteistöveroprosenttien korotuksiin. Vertailtavuutta vuoteen 2013 vaikeuttaa muun muassa verontilityslakiin vuonna 2013 tehdyt muutokset ja veroprosenttien korotukset vuodelle Vuodelle 2013 kirjautui useampia erityiseriä, jotka lisäsivät kunnallisverotulokertymiä ja vähensivät yhteisöverotuloja. Kunnallisverotuloja kertyi 743,5 milj. euroa, jossa oli kasvua edelliseen vuoteen 16,5 milj. euroa eli 2,3 prosenttia. Kunnallisveroprosenttia nostettiin 0,75-prosenttiyksikköä vuodelle Veroprosentin korotus lisäsi kunnallisverotuloja noin 26,5 milj. euroa. Ilman veroprosentin nostoa kunnallisverokertymä olisi laskenut 10 milj. eurolla (-1,4 prosenttia). Ilman vuoden 2013 verotilityslainmuutoksia ja veroprosentin nostoa kunnallisverojen kasvu olisi ollut noin 16,2 milj. euroa eli 2,3 prosenttia. Kunnallisverotulojen heikon kasvun taustalla oli vuoden aikana kasvanut työttömyys sekä hyvin maltillinen palkkaratkaisu. Yhteisöverotuloja kertyi 62,8 milj. euroa. Yhteisöverotulot kasvoivat 11,4 milj. euroa (22,1 prosenttia). Yhteisöverotulojen kasvu aiheutui sekä kaupungin oman että kuntaryhmän jako-osuuden kasvusta. Koska eräiden kaupungissa toimineiden merkittävien yritysten taloudelliset tulokset paranivat vuonna 2012, kaupungin osuus kunnille tilitettävästä yhteisövero-osuudesta kasvoi vuonna Kiinteistöverotuloja kertyi 63,6 milj. euroa. Kiinteistöverotulot kasvoivat edellisestä vuodesta 20,4 prosenttia eli 10,8 milj. euroa. Vakituisen asuinrakennuksen kiinteistöveroa korotettiin 0,05 %-yksikköä, yleishyödyllisille yhteisöille määrättiin 0,25 %:n ja rakentamattomalle rakennuspaikalle 3,00 %:n vero. Lisäksi maan hallitus päätti kiristää kiinteistöveron perusteita vuodelle 2014 monin eri tavoin. Valtionosuuksia kertyi vuonna 2014 yhteensä 300,5 milj. euroa. Valtionosuuksien määrä laski 1,8 milj. euroa (0,6 %) vuodesta 2013, vaikka kaupungin asukasmäärä kasvoi lähes asukkaalla. Valtionosuusleikkausten vuoksi Tampereella jäi vuonna 2014 saamatta valtionosuuksia 45 milj. euroa. Valtionosuudet toteutuivat lähes talousarvion mukaisina ylittäen talousarvion nettomääräisesti noin 0,4 milj. eurolla. Vuodelle 2014 korotettiin muun muassa asiakasmaksuja, joukkoliikenteen lippujen hintoja sekä veden ja jäteveden maksuja. Kaupungin tehtävien ja toiminnan muutokset Tampereen ja Oriveden kaupunkien sopima vaiheittain käynnistyvä sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alue laajeni vuoden 2014 alusta sosiaalihuollon palvelujen lisäksi myös terveyshuollon palveluihin. Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikenteen järjestämistapa muuttui alkaen ja Tampereen kaupungin järjestämisvastuulle siirtyivät Pirkkalan, Lempäälän, Vesilahden, Kangasalan ja Nokian joukkoliikennepalvelut. Lempäälän, Kangasalan ja Nokian alueilla vähäisissä määrin sekä Orivedellä ja Ylöjärvellä pääosin siirtymäajan sopimukset jatkuvat vuoteen 2016 asti. Samalla joukkoliikenteen tariffijärjestelmään tehtiin muutoksia, jotka mahdollistavat seutukunnalla kuntarajoja ylittävän matkustuksen lisäämisen. Kaupunkiseudulla otettiin käyttöön kolmen vyöhykkeen tariffijärjestelmä ja seudulliseen matkustukseen lisättiin lipputuotteita. Ikäihmisten palvelujen järjestämisen uudelleen organisointi suunniteltiin vuoden 2014 aikana ja kaupunginhallitus päätti tuotannon uudelleen organisoinnista. Uudistus koskettaa Erikoissairaanhoidon, Laitoshoidon ja Avopalvelujen tuotantoalueita. Merkittävien investointihankkeiden osalta Rantaväylän tunnelin rakentamisvaihe eteni suunnitellusti. Kaupunkiraitiotien yleissuunnitelma hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa ja suunnittelu- ja valmistelutyö jatkui loppuvuoden aikana. Olennaiset poikkeamat talousarvioon Vuoden 2014 talousarviossa asetettiin tilikaudelle 0-tulostavoite. Tilikauden aikana talousarvioon tehtiin muutoksia, jotka heikensivät tilikauden tulosta yhteensä 33,1 milj. eurolla. Työmarkkinatuen kuntaosuuteen ja toimeentulotukimenoihin lisättiin yhteensä 9,0 milj. euroa sekä Pirkanmaan sairaanhoitopiirin erikoissairaanhoidon ostoihin 6,0 milj. euroa. Lisäksi Härmälässä vanhan kaatopaikan päälle rakennettujen rivitalojen lunastuksesta ja puhdistuksesta aiheutuviin satunnaisiin kuluihin osoitettiin 12,7 milj. euroa sekä rahoitustuottoarvioita vähennettiin 6,1 milj. euroa. Investointeja lisättiin talousarviomuutoksin yhteensä 42,9 milj. eurolla. Maa-alueiden hankintoihin osoitettiin 29,1 milj. euroa, Rantaväylän tunnelin rakentamiseen arvioitua nopeamman etenemisen vuoksi 6,5 milj. euroa sekä Tilakeskuksen talonrakennushankkeiden uudelleen budjetointeihin 5,6 milj. euroa. Koko kaupungin tasolla tarkasteltuna kaupungin toimintayksiköt noudattivat valtuuston hyväksymää talousarviota hyvin. Osa yksiköistä pystyi talousarviota huomattavasti parempaan tulokseen, mutta kaikki eivät kyenneet sopeuttamaan toimintojaan valtuuston hyväksymään talousarvioon. Käyttötaloudessa merkittävin poikkeama oli Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen ydinprosessien kulujen 7,5 milj. euron ylitys. Suurimmat ylitykset olivat perusterveydenhuollon avopalveluissa ja vammaispalveluissa. Lasten ja nuorten kasvun tukemisen palveluissa tuotot alittuivat 0,6 milj. eurolla ja kulut ylittyivät 4,4 milj. eurolla. Ylitykset aiheutuivat varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen, psykososiaalisen tuen palvelujen sekä neuvola- ja terveydenhuoltopalvelujen kuluista. Toimintakuluihin sisältyi Helsingin hallinto-oikeuden päätökseen perustuvat noin Tampereen kaupungin tilinpäätös

18 Toimintakertomus 0,9 milj. euron takautuvat lastensuojelun kustannukset. Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitämisen toimintakulut ylittyivät 2,8 milj. euroa tehostetun palveluasumisen laajentamisen ja sairaalahoidon lyhytaikaisten jaksojen määrän kasvun vuoksi. Hyvinvointipalveluissa Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen sekä Laitoshoidon tuotantoalueet eivät saavuttaneet valtuuston nähden sitovaa tilikauden ali-/ylijäämätavoitettaan. Liikelaitoksilla valtuustoon nähden sitovaa on korvaus peruspääomasta. Liikelaitoksista Tullinkulman työterveys ei päässyt liikeylijäämätavoitteeseensa. Talousarvioon sisältyneet investoinnit toteutuivat kokonaisuudessaan talousarviota pienempinä, joista suurin osa esitetään uudelleen budjetoitavaksi vuodelle Suoraan kaupunkistrategiasta johdetuista 43 toiminnallisesta tavoitteesta 5 jäi kokonaan ja 8 osittain saavuttamatta vuoden loppuun mennessä. Liikelaitosten 33 tavoitteesta vain yksi ja tytäryhteisöjen 74 toiminnallisesta tavoitteesta 11 ei toteutunut ja 8 toteutui osittain. Kahden tavoitteen toteutumista ei voitu arvioida. Merkittävät poikkeamat talousarvioon esitetään tarkemmin talousarvion toteumavertailu-osiossa. Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Tilinpäätös toteutui kokonaisuudessaan vuoden aikana ennustettua parempana, mutta hieman alkuperäistä talousarviota heikompana. Kaupungin toimintakate kasvoi vain 0,5 prosenttia, mikä oli matalin sitten 1990-luvun alkuvuosien. Huolimatta matalasta menojen kasvusta kaupunkilaisten palvelutarjonta säilyi laajana. Vuoden 2015 talousarvion vuosikate on 78,7 milj. euroa ja tilikausi päättyy 9,9 milj. euroa alijäämäiseen tulokseen. Talousarvion toimintakate on 15,4 milj. euroa (1,4 %) vuoden 2014 tilinpäätöstä suurempi. Vuoden 2014 toteutuneen kehityksen perusteella talousarvion sallima erittäin maltillinen kasvu on mahdollista saavuttaa vuonna Tavoitteen saavuttaminen edellyttää kuitenkin hyvin tiukkaa toimintamenojen hallintaa ja budjettikuria ja myös selkeitä linjauksia kaupunkilaisille järjestettävien palvelujen määrästä ja palvelupisteistä. Kaupungin nykyiset tulot eivät riitä nykyisen laajuisten palveluiden ja palvelupisteiden ylläpitämiseen. Kaupungin kehityksen ja rakenteen kannalta tärkeät investoinnit vaativat kuluvana vuonna paljon rahoitusta, mutta kaupungin lainamäärää ei suunnitella lisättäväksi. Taloussuunnitelmakaudella kaupungin lainamäärä on nousemassa merkittävästi, jos kaikki kaupunkikehityshankkeet toteutuvat suunnitellussa aikataulussa. Hallituskaudella kuntien peruspalvelujen valtionosuutta on leikattu 1,4 miljardilla eurolla. Yhdessä opetus- ja kulttuuritoimen hallinnonalan leikkausten kanssa kuntien valtionosuuksia on vähennetty yli 1,5 miljardilla eurolla vuoden 2015 tasossa. Valtionosuusleikkausten vuoksi Tampereelta jää saamatta hyvinvointipalvelujen järjestämiseen tarkoitettua rahoitusta vuonna 2015 vuositasolla jo 57 milj. euroa. Leikkaukset yhdessä alati kasvavan palvelutarpeen kanssa pakottavat kaupungin etsimään merkittäviä säästöjä toimintamenoihin Tampereen kaupungin liikelaitokset jatkavat vuonna 2015 toimintaansa pitkälti aiempien vuosien mukaisella tavalla. Käynnissä olevat selvitykset saattavat kuitenkin muuttaa tilannetta joidenkin liikelaitosten osalta jo lähivuosien aikana. Pitkään vireillä olleet vesihuollon uudistamiseen liittyvät ratkaisut saattavat selkiytyä vuoden 2015 aikana ja vaikuttaa näin Tampereen Vesi Liikelaitoksen toimintaan ja organisaatiomalliin. Tampereen Logistiikka Liikelaitoksen ja Tullinkulman Työterveys Liikelaitoksen toimintaa koskevat selvitykset valmistuvat keväällä 2015 ja niiden pohjalta odotetaan luottamuselinten päätöksiä. Aiemmin tehtyjen päätösten mukaisesti Tampereen Tilakeskus Liikelaitoksen siivoustoiminta siirtyy Tampereen Ateria Liikelaitokseen elokuussa Tampereen Kaupunkiliikenne Liikelaitoksen osittaisesta henkilöstön ja kaluston liikkeen luovutuksesta päätetään vuoden 2015 aikana. Tampereen Infra Liikelaitoksen kehittämisohjelma päättyy ja ohjelmakauden jälkeistä toimintaa koskien on tarkoitus tehdä linjauksia. 16 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014

19 Toimintakertomus Henkilöstö Henkilöstömäärän kehitys Kaupungin henkilöstömäärä oli henkilöä, josta vakinaisen henkilöstön osuus oli Määräaikaista henkilöstöä oli 2 635, josta palkkatuetun henkilöstön osuus oli 264 henkilöä. Henkilöstöstä osa-aikaisia oli henkilöä. Henkilöstömäärä sisältää myös työ- ja virkavapaalla olevat henkilöt. Vuoteen 2013 verrattuna henkilöstömäärä nousi 78 henkilöllä. Nousua selittää erityisesti Tampereen ja Oriveden sosiaalija terveydenhuollon yhteistoiminta-alueen laajeneminen terveyspalveluihin Kaupungin palvelukseen siirtyi tuolloin 209 henkilöä. Palkallisten henkilötyövuosien ja henkilöstökulujen kehitys Palkallisten henkilötyövuosien määrä vuonna 2014 oli henkilötyövuotta. Tarkasteluun sisältyvät henkilötyövuodet vähenivät 219 henkilötyövuodella eli 220 henkilötyövuoden vähennystavoite lähes toteutui. Tarkastelun ulkopuolelle on jätetty henkilöstösuunnitelmiin sisältyviä hyväksyttyjä muutoksia 370 henkilötyövuotta. Suurimpia näistä muutoksista olivat Tampereen ja Oriveden yhteistoiminta-alueen laajeneminen sekä työllistämistoimenpiteistä aiheutunut palkkatuetun henkilöstön kasvu. Toteutuneet henkilöstökulut vuonna 2014 oli 677,0 milj. euroa. Edellisvuoteen nähden henkilöstökulut kasvoivat 9,0 milj. euroa (1,4 %). Kasvun taustalla on Tampereen ja Oriveden yhteistoiminta-alueen laajeneminen, kunta-alan yleinen palkkaratkaisu, KuEL- ja VaEL-prosenttien nousut sekä palohenkilöstön palkkatason nostamiset. Henkilöstökuluista ja henkilötyövuosista yli 70 prosenttia muodostuu hyvinvointipalvelujen tuotantoalueiden toiminnasta. Palkkojen ja palkkioiden kokonaissumma vuonna 2014 oli 515,4 milj. euroa. Kasvua vuoteen 2013 nähden oli 8,2 milj. euroa. Palkallisten henkilötyövuosien kehitys TP 2013 Hesu 2014 TP 2014 Palkalliset henkilötyövuodet Henkilötyövuosien määrä vuonna 2014, HTv Liikelaitokset ja Pirkanmaan pelastuslaitos htv 18 % Konsernihallinto ja ydinprosessit 701 htv Konsernipalvelut* 5 % 347 htv 2 % Henkilöstökulut vuonna 2014, milj. euroa Liikelaitokset ja Pirkanmaan pelastuslaitos 120,6 milj. e 18 % Konsernihallinto ja ydinprosessit 45,1 milj. e 7 % Konsernipalvelut 14,4 milj. e 2 % Päivähoito-, koulutus- ja kulttuuripalvelut htv 40 % Sosiaali- ja terveyspalvelut htv 35 % Päivähoito-, koulutus- ja kulttuuripalvelut 264,1 milj. e 39 % Sosiaali- ja terveyspalvelut 232,7 milj. e 34 % *Konsernipalvelut sisältää muissa yksiköissä työskenteleviä palkkatukityöllistettyjä 88 htv Työkyvyttömyyden kustannukset Työkyvyttömyyden bruttokustannuksiin lasketaan terveysperusteisten poissaolojen suorat sijaiskustannukset työnantajamaksuineen, työterveyshuollon kustan- nus, varhaiseläkemenoperusteiset maksut sekä tapaturmavakuutusmaksu. Kustannuksia vähentävät Kelalta ja vakuutusyhtiöiltä tulevat työnantajahyvitykset. Näin laskettuna työkyvyttömyydestä aiheutu- neet nettokustannukset olivat noin 14,7 milj. euroa (2,2 % henkilöstömenoista). Muista keskeisistä henkilöstöön liittyvistä tunnusluvuista raportoidaan erikseen vuoden 2014 henkilöstötilinpäätöksessä. Tampereen kaupungin tilinpäätös

20 Toimintakertomus Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista Kaupunkikonsernin kannalta on tärkeää onnistua toiminnan suunnittelussa ja strategisissa valinnoissa. Erityisesti kaupunkikehityksessä, strategisissa hankkeissa ja investoinneissa tai palvelujen kohdistamisessa ja tuotantotapojen toteuttamisessa epäonnistuminen vaikuttaisivat negatiivisesti Tampereen kehitykseen ja sen toimintaympäristöön mutta myös tamperelaisiin. Talousarvion yhteydessä määritetään kaupunkistrategiasta johdetut vuositason toiminnalliset tavoitteet. Yksittäisillä tapahtumilla on harvemmin niin suurta vaikutusta kaupungin toimintaan tai talouteen, että asetettujen tavoitteiden saavuttaminen vaarantuisi merkittävästi. Useiden riskien toteutuminen lyhyen ajan kuluessa voi kuitenkin johtaa siihen. Riskienhallinnan toteutus sujui hyvin vuonna Vaikka talousarviossa asetettuja tavoitteita ei täysin saavutettukaan ja yksittäisiä riskejä toteutui, onnistuttiin tehdyillä toimenpiteillä varmistamaan, että kaupunkikonsernin toiminnassa ei toteutunut merkittäviä riskejä. Taloustilanteen ja toimintaympäristön vaikutukset kaupunkikonserniin Talouden kehitysnäkymät ovat epävarmat. Maltillinen taantuma on vallinnut muutaman vuoden ajan eikä suurta muutosta odoteta lähivuosina. Yritysten ja kuluttajien toiminnassa tapahtuvien muutosten ennakointi ja niiden vaikutusten arviointi on vaikeaa. Valtiontalouden tasapainottamistoimenpiteillä sekä lainsäädännön muutoksilla ja kuntien velvoitteiden lisäämisellä on myös vaikutuksensa kaupungin toimintaan ja talouteen. Erityisesti SOTE uudistuksesta on odotettavissa merkittäviä muutoksia, mutta myös riskejä. Palvelutuotannon järjestämisestä aiheutuvat kustannukset ovat viime vuosina olleet voimakkaassa nousussa. Vuonna 2014 kaupungin nettomenojen kasvua saatiin kuitenkin hillittyä 0,5 prosenttiin. Palvelutarpeen lisääntyminen (väestömäärän kasvun ja väestörakenteen muutoksen seurauksena) samoin kuin huono työllisyystilanne sekä raaka-aineiden ja ostopalvelujen hintojen nousu aiheuttavat edelleen kasvupainetta. Talouden tasapainottamistoimenpiteitä on toteutettu tuloksellisesti viime vuosina ja niitä jatketaan myös tulevina vuosina. Mikäli tulorahoitusta ja menokehitystä ei toimenpiteistä huolimatta saada riittävään tasapainoon, joudutaan lisäämään ulkopuolista rahoitusta. Tällöin on vaarana, että talouteen muodostuu pysyvä rakenteellinen epätasapaino. Tiukka taloustilanne yhdessä toimintaympäristön muutosten kanssa pakottaa kaupunkikonsernin tarkastelemaan palvelutuotannon prosesseja ja niiden tehokkuutta entistä tarkemmin. Toimintoja tullaan tehostamaan ja resursseja kohdentamaan tarkoituksenmukaisemmin. Tehtävät toimenpiteet valmistellaan pitkälle aikajänteelle ja varmistetaan konsernietu. Kaupunki on osallisena suurissa hankkeissa (kuntien tekopohjavesihanke, keskuspuhdistamo, Rantaväylän tunneli ja Kansi-hanke), joiden toteuttamiseen viime vuosina liittynyt epävarmuus on vähentynyt. Hankkeiden etenemisellä on kaupungille sekä toiminnallisia että taloudellisia vaikutuksia. Kaupungilla on vireillä oikeudenkäyntejä (asvaltti- sekä puukartelli), joihin liittyy huomattavia korvausvaatimuksia. Palvelutuotanto ja toiminnan jatkuvuus Kaupunkiorganisaation perustehtävänä on palvelujen järjestäminen tamperelaisille. Seutuyhteistyön lisääntyessä palveluja tarjotaan entistä enemmän myös naapurikuntien asukkaille. Vuonna 2014 lisättiin yhteistyötä muun muassa sosiaali- ja terveydenhuollon sekä ympäristöterveydenhuollon osalta. Palvelujen järjestäminen edellyttää sekä oman tuotannon että ostopalvelujen saatavuuden ja laadun varmistamista jatkuvasti muuttuvassa toimintaympäristössä. Häiriöt palvelutuotannon jatkuvuudessa ja laadussa voivat aiheuttaa merkittävää vahinkoa palvelunsaajille. Yhteiskunnan elintärkeisiin toimintoihin kuten vesihuoltoon, tietojärjestelmiin ja energia-huoltoon kohdistuvat häiriöt saattavat johtaa palvelutuotannon katkoksiin ja pahimmillaan vaaratilanteisiin. Myös epidemiat muodostavat merkittävän uhan. Vaikka uhka ei edes täysimittaisesti toteutuisi, aiheuttaa se huomattavaa varautumista ja resurssien käyttöä kaupunkiorganisaatiossa. Vuonna 2014 valmiutta häiriötilanteisiin testattiin laajassa alueellisessa valmiusharjoituksessa (Pirkka 14). Vuoden 2015 aikana järjestetään harjoituksia paikallistasolla. Merkittävillä häiriöillä on aina kielteinen vaikutus myös kaupungin ja sen toimijoiden julkisuuskuvaan sekä talouteen. Näiden kerrannaisvaikutukset voivat muodostua erittäin suuriksi ja pitkäaikaisiksi. Tietojärjestelmiin kohdistuvat uhat muodostavat merkittävän riskin palvelutuotannolle, joten tietoturvaan joudutaan kiinnittämään jatkuvasti paljon huomiota. Kriittisen tietojärjestelmän toimintahäiriö heikentää huomattavasti palvelutuotannon tehokkuutta ja pahimmillaan keskeyttää tuotannon tai vaarantaa tietojen salassapidon. 18 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014

21 Toimintakertomus Kaupungin henkilöstössä tapahtuu muutoksia varsinkin suurten ikäluokkien jäädessä eläkkeelle. Ammattitaitoisen työvoiman turvaaminen erityisesti kriittisille aloille on suuri haaste. Henkilöstöpolitiikalla ja esimiestyöllä on huomattava vaikutus asiaan. Moniportaisen ja monitahoisen organisaation johtamisen järjestäminen, toteuttaminen ja valvonta on haasteellista. Johtamisjärjestelmän toimimattomuus tai muutosjohtamisessa epäonnistuminen aiheuttavat huomattavan riskin kustannustehokkuudelle ja palvelujen tuottamiselle. Vuoden 2014 aikana päätettiin muun muassa hyvinvointipalvelujen tuotantoalueella toteutettavasta uudelleenorganisoinnista sekä uudistettiin kaupungin johtamisjärjestelmä. Myös kaupungin toimintamalli arvioitiin ja sen uudistaminen on meneillään. Turvallisuus ja vahingot Yhteiskunnan muuttuessa myös uhkatekijät muuttuvat. Se asettaa uusia haasteita ennalta ehkäiseville toimille ja turvallisuusjärjestelyille. Turvallisuusasioiden laiminlyönti voi aiheuttaa vakavia seurauksia. Vuonna 2014 toteutettiin kaupungissa turvallisuuden parantamiseksi erilaisia toimenpiteitä niin fyysisen ympäristön (rakenteelliset muutokset, hälytysjärjestelmät, jne.) kuin henkilöstön koulutuksen osalta. Viime vuosina on kaupungin kiinteistöissä todettu entistä enemmän sisäilmaongelmia. Niistä saattaa seurata vakavia henkilöön kohdistuvia vaikutuksia mutta myös suuria kustannuksia. Havaittuihin ongelmiin on puututtu ja tehty korjaavia toimenpiteitä. Kaupunkirakenteeseen ja kiinteistöihin kohdistuvat vahingot voivat seuraamuksiltaan olla huomattavia. Suurimmat yksittäiset vahingot aiheutuvat yleensä tulipaloista ja luonnonilmiöistä. Niillä on monesti merkittäviä taloudellisia, mutta myös vakavia yksilöön kohdistuvia vaikutuksia. Myös maa-alueiden pilaantumiseen liittyvistä vastuista saattaa seurata huomattavia kustannuksia. Kaupunkirakenteeseen ja kiinteistöihin kohdistuvat putkirikot ja verkostovahingot eivät yleensä yksittäisinä tapahtumina ole merkittäviä, mutta kootusti niilläkin on huomattava taloudellinen vaikutus. Samoin on asian laita myös ilkivallan ja muiden vahingontekojen sekä ajoneuvoihin ja koneisiin kohdistuvien vahinkojen osalta. Vaikka riskienhallintaa toteutetaan, ei kaikkien riskien toteutumista voida kuitenkaan ennalta estää. Niihin on varauduttu kaupungin vahinkorahaston sekä vakuutusten avulla. Toiminnan rahoitus, sijoitustoiminta ja omaisuuden hallinta Kaupungin toiminnan ja investointien välinen rahoitus on tällä hetkellä selvästi alijäämäinen huomattavien investointitarpeiden vuoksi. Vuonna 2014 vain 39 prosenttia investoinneista katettiin tulorahoituksella ja tulevaisuudessa investointitarpeen arvioidaan vain kasvavan. Kaupungin rahoitustilanne on tällä hetkellä poikkeuksellisen hyvä ja vuosien 2014 sekä 2015 rahoitusalijäämät kyetään kattamaan kassasta. Sen jälkeen alijäämää katetaan taas uudella velalla. Euroopan velkakriisin seuraukset, mukaan lukien kiristyvät sääntelytoimet, ovat kuihduttaneet rahoitusmarkkinoiden likviditeettiä selvästi. Yleisesti ottaen luotonanto on kiristynyt ja ehdot tiukentuneet. Julkisen sektorin riskitön asema velallisena on poistunut ja sijoittajat tulevat jatkossa tekemään entistä suurempaa eroa hyvien ja huonojen velallisten kesken. Suomessa kuntakentän rahoitusta on ollut saatavilla useasta eri lähteestä, joskin tarjousten hajonta on suurta ja ehdot vaihtelevia. Suomen valtion erinomainen luottoluokitus on auttanut myös kuntia lainamarkkinoilla ja kansainvälinen rahan tarjonta kaupungeille on jopa kasvanut. Korkoriskin hallitsemiseksi kaupunki käyttää korkojohdannaisia. Lainasalkun suojausaste oli vuoden lopussa noin 63 prosenttia eli vain 37 prosenttia kaupungin lainoista on alle vuoden horisontilla alttiina markkinakorkojen vaihtelulle. Korkoriskien hallinnalla pyritään pienentämään kaupungin korkomenojen vaihtelua ja parantamaan niiden ennustettavuutta. Rahoitusmarkkinoiden muutosten vuoksi tulee kiinnittää enemmän huomiota pääoman tehokkaaseen käyttöön, jotta tulevat investointihankkeet saadaan toteutettua ilman ylivelkaantumista. Kaupungin omaisuuden asianmukaisella hoidolla ja käytöllä sekä tarkoituksenmukaisella uushankinnalla voidaan pienentää riskiä. Omaisuuden kehittämisen sekä joiltain osin myymisen tulee olla keskeinen osa investointien rahoitusstrategiaa. Luottoriskit kohdistuvat kaupungin antolainasaamisiin, joista merkittävimmät ovat omilta tytäryhtiöiltä. Nämä harjoittavat liiketoimintaa ja ovat alttiina normaaleille markkinatalouden riskeille. Saamisiin liittyviä merkittäviä riskejä ei ole näköpiirissä. Sijoitustoiminnassa noudatetaan valtuuston hyväksymiä periaatteita ja konsernijohtajan hyväksymää sijoitussuunnitelmaa. Kaupunki ottaa toiminnassa harkittuja riskejä, joista voi aiheutua tilapäisiä arvon muutoksia tai jopa pysyviä tappioita. Yksittäisen sijoitusriskin toteutumisella ei olisi mainittavaa vaikutusta kaupungin talouteen. Tampereen kaupungin tilinpäätös

22 Toimintakertomus Ympäristötekijät Kunnan talouden ja toiminnan kehityksen kannalta olennaiset ympäristöasiat liittyivät Tampereen Veden toteuttamiin jäteveden käsittelyn kustannuksiin sekä eri yksiköiden toimiin kaupungin ilmasto- ja energiasitoumusten toteuttamiseksi. Kaupunki edisti energiatehokkuutta suunnittelun ja rakentamisen yhteishankkeissa mm. keskustan kehittämishankkeessa, Tammelan kaupunginosassa ja Vuoreksessa. Tampereen kaupungin toimintayksiköiden ja liikelaitosten ehdolliset ympäristövastuut olivat yhteensä 20,5 milj. euroa. Pakollisiin varauksiin on kirjattu Härmälän vanhan kaatopaikan puhdistusvastuuta 4,7 milj. euroa ja Vuoltsun korttelin puhdistusvastuuta 0,1 milj. euroa. Härmälän vanhan kaatopaikan aiheuttamista toimenpiteistä kirjattiin vuodelle 2014 yhteensä 12,7 milj. euron satunnainen kulu, joka jakautuu asuntojen lunastukseen 7,9 milj. euroa ja maa-alueiden puhdistamisesta aiheutuviin kuluihin 4,8 milj. euroa. Tilinpäätöksen liitetiedoissa on ilmoitettu ehdollisina ympäristövelkoina viiden mahdollisesti kaupungin puhdistettavaksi tulevan kohteen puhdistusvastuut. Lisäksi kaupungin vastuina on ilmoitettu neljän kohteen tarkkailuvastuut. Kaupunkikonsernin yhteistöistä Tampereen Sähkölaitoksen päästökauppajärjestelmän alaiset hiilidioksidipäästöt kasvoivat edellisestä vuodesta 19,6 prosenttia. Sähkölaitos osti tilikaudella tco 2 päästöoikeuksia. Kaupunkiorganisaation ympäristötuotot, -kulut ja -investoinnit sekä -vastuut raportoidaan vuoden 2014 ympäristötilinpäätöksessä. Kaupunki laatii myös erillisen ympäristökatsauksen. 20 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014