tilinpäätös 2013 Julkaisija: Tampereen konsernihallinnon talous- ja liiketoimintaryhmä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "tilinpäätös 2013 Julkaisija: Tampereen konsernihallinnon talous- ja liiketoimintaryhmä"

Transkriptio

1 tilinpäätös 2013 Julkaisija: Tampereen konsernihallinnon talous- ja liiketoimintaryhmä

2 Kansien suunnittelu: DesignKomitea Kannen kuva: Tuula Kaakinen Paino: Juvenes Print Suomen Yliopistopaino Oy

3 Pormestarin katsaus Talous tasapainoon yhdessä tekemällä Kuntien talous kehittyi viime vuonna kokonaisuutena ottaen huomattavasti ennakoitua paremmaksi. Suurin syy tilanteeseen oli kunnille tilitetyt noin 420 milj. euron kertaluonteiset ylimääräiset verotulot. Lisäksi maanlaajuisesti kunnissa toteutettiin erilaisia säästötoimenpiteitä, joiden vuoksi kuntien menokehitys hidastui aiemmista vuosista selvästi. Kaupungin toiminnassa käynnistyi uudistusten aika uuden valtuuston, uuden pormestarin sekä uusien apulaispormestareiden aloitettua toimikautensa. Viime vuodelle oli tunnusomaista toimintatapojen uudistaminen taloudellisen epätasapainon korjaamiseksi. Alkuvuoden talousennusteen perusteella tilikauden tuloksen ennustettiin muodostuvan noin 45 milj. euroa tappiolliseksi. Heikon talousennusteen vuoksi käynnistettiin keväällä pormestarin johdolla mittava talouden tasapainottamisohjelma, jonka avulla menojen kasvua saatiin selvästi hillityksi aiemmista vuosista. Menojen kasvun onnistuneen hidastamisen ohella verotuloja kertyi 16,3 milj. euroa alkuperäistä talousarviota enemmän. Kyseessä oli kuitenkin verotulojen tilitysjärjestelmän kertaluonteiset muutokset, joita ei jatkossa ole luvassa. Ilman näitä muutoksia verotulot olisivat toteutuneet jopa alkuperäistä talousarviota heikompina. Kaupungin hyvään tilikauden tulokseen vaikutti merkittävästi myös 16,6 milj. euron Pirkanmaan koulutuskonsernikuntayhtymän purkamisesta aiheutunut luovutusvoitto, joka edelleen sijoitettiin PIRKO-Kiinteistöt Oy:öön. Vuoden 2013 alussa käynnistyneen Tredun talouden ennustaminen oli tilikauden aikana vaikeaa ja lopulta Tredun tulos muodostui huomattavasti talousarviota paremmaksi. Hyvinvointipalvelujen tuotantoalueet pysyivät kokonaisuutena talousarvioissaan ja myös liikelaitosten talous kehittyi talousarviota suotuisammin. Tilaajien puolella suuria talousarvioylityksiä tuli Terveyden ja toimintakyvyn edistämisessä ja myös Lasten ja nuorten kasvun tukemisessa. Kaupungin vertailukelpoinen nettomenojen kasvu oli 3,3 prosenttia ja verorahoituksen 5,7 prosenttia. Vaativan erikoissairaanhoidon kustannukset kasvoivat edellisestä vuodesta 5,9 prosenttia (11 milj. euroa) ja ne ylittyivät merkittävästi alkuperäiseen talousarvioon nähden. Tasapainottamisohjelmalla kannustettiin yksiköitä hyödyntämään vaihtuvuutta ja henkilöstöä pitämään palkattomia vapaita. Kaupungin henkilöstö osallistui talkoovapaiden pitämiseen esimerkillisen hienosti ja toimenpiteillä saavutettiin yhteensä 4,2 milj. euron säästöt, mistä henkilöstölle kuuluu iso kiitos. Tilinpäätöksen vuosikate on 67,1 milj. euroa, joka kattaa poistot 80,2 prosenttisesti. Tulorahoituksen positiivisen kehityksen vuoksi investointien tulorahoitusprosentti, ilman Pirkanmaan koulutuskonserni kuntayhtymän purkamisen järjestelystä aiheutunutta investointimenoa, toteutui selvästi talousarviota parempana. Kaupungin lainamäärä kasvoi 29,4 milj. eurolla ja asukaskohtainen lainamäärä nousi 110 eurolla per asukas euroon. Tampereen asukaskohtainen lainamäärä on kuitenkin suurten kaupunkien joukossa pienimpiä. Vuodelle 2013 asetettu taloustavoite käytännössä saavutettiin. Tilikauden tulos päätyi positiiviseksi onnistuneen menokurin, ennakoitua suurempien verotulojen sekä satunnaisen luovutusvoiton ansiosta. Kaupungin tulos on euroa ja tilikauden alijäämä 2,1 milj. euroa. Ilman satunnaisia eriä, verotilitysjärjestelmän kertaluonteista muutosta sekä Tredun suurta menojen alitusta tilikauden tulos olisi jäänyt noin 40 milj. euroa tappiolliseksi. Tästä syystä tilinpäätös antaa pelkkien numeroiden valossa liian positiivisen kuvan kaupungin taloudesta. Talouden tasapainottamista onkin välttämätöntä jatkaa. Työttömyyden kasvu luo haasteita tulevaan Heikko talouskehitys ja viennin supistuminen ovat vauhdittaneet teknologiateollisuuden rakennemuutosta, joka heijastuu kaupungin työllisyyteen. Tampereen teollisuudesta on vuosina kadonnut työpaikkaa, jotka ovat vain osittain korvautuneet muilla työpaikoilla. Kaupungin työttömyysaste oli joulukuussa jo 17,1 prosenttia. Tämä on korkein työttömyyslukema 2000-luvun aikana. Euroalueen ja Suomen varovaisen myönteiset talousnäkymät herättävät kuitenkin toiveita suunnan kääntymisestä. Työllisyydenhoidon näkökulmasta toimintaympäristö on silti hyvin haastava. Erityisesti nuorten ja pitkäaikaistyöttömien määrä on kasvanut huolestuttavasti heikon suhdanteen pitkittyessä. Vuoden 2013 alussa käyttöön otettu uusi työllisyydenhoidon toimintamalli ja pitkäaikaistyöttömyyteen ratkaisuja etsivä kuntakokeilu parantavat kuitenkin edellytyksiä työllisyystilanteeseen vastaamiseen. Tampereella valmisteltiin vuoden 2013 aikana valtakunnallisen INKA-ohjelman to- Tampereen kaupungin tilinpäätös

4 Pormestarin katsaus teuttamista. Tampereen vastuulla INKA:n toteutuksessa on uudistuva teollisuus ja älykäs kaupunki kokonaisuus. Pirkkalan lentoaseman kehittäminen, keskustan kehittäminen sekä Avoin Tampere -hanke olivat INKA:n ohella merkittäviä vuonna 2013 edistettyjä kokonaisuuksia, joiden avulla mahdollistetaan kaupunkiseudun elinkeinoelämän uudistumista ja kilpailukyvyn vahvistumista. Kasvavassa kaupungissa huolehditaan myös tulevaisuuden toimintaedellytyksistä sekä kaupungin vetovoimasta ja sujuvasta arjesta. Tammervoiman hyötyvoimalaitoksen ja Ranta-Tampellan rakentamisen mahdollistavan Rantaväylän tunnelin rakentamispäätökset edistävät strategian tavoitteita kestävän yhdyskuntakehityksen ja keskustan kehittämisen osalta. Myös kaupunkiraitiotien yleissuunnitelman laatiminen etenee tavoitteiden mukaisesti ja kaupunkiraitiotien reitti on hahmottumassa. Radikaalit uudistukset välttämättömiä Kaupungin hankala taloudellinen tilanne näkyi toiminnassa koko vuoden ajan ja vuoden 2014 talousarviovalmistelussa päädyttiin asettamaan mittavat tehostamistavoitteet kaikille toimintayksiköille ja erityisesti hyvinvointipalveluihin. Kuntatalouteen kohdistuu seuraavina vuosina valtavia talouden sopeuttamistoimia, mikä tuo suuria paineita kaupungin menojen kasvun hallintaan. Kaupungin väestönkasvu on ollut ennätyksellisen nopeaa. Tamperelaisia oli vuoden 2013 lopussa jo Talouden näkymät yhdistettynä väestön kasvuun ja väestörakenteen kiihtyvään muutokseen korostavat palvelurakenteiden ja palveluverkon radikaalin uudistamisen merkitystä. Elokuussa hyväksytty uusi kaupunkistrategia Yhteinen Tampere näköalojen kaupunki, on rakennemuutosstrategia, joka ohjaa toteutettavia uudistuksia. Palveluverkon uudistaminen, hoitoketjujen kehittäminen erikoissairaanhoidosta kotihoitoon, varhaiskasvatuksen monipuolistaminen ja lastensuojelun rakennemuutos ovat esimerkkejä käynnissä olevista uudistuksista, joiden onnistuminen on edellytys toiminnan ja talouden tasapainon saavuttamiselle tulevina vuosina. Myös ikäihmisten kotona-asumisen lisäämiseen tähtäävä rakennemuutos on osa strategiaan sisällytettyä Top 10 -rakennemuutoskokonaisuutta. Hanke edistyi konkreettisesti vuoden 2013 aikana Koukkuniemen Jukolan ja Impivaaran asumispalveluyksikköjen rakentamisen myötä. Vuonna 2014 toteutetaan myös tilaaja tuottaja-mallia ja pormestarimallia koskeva arviointi, joka toimii pohjana kaupungin koko toimintamallin uudistamiselle. Palvelujen tulevaisuuden toteuttamistavat kiinnittyvät myös hallituksen edistämiin sote- ja kuntarakenneuudistuksiin, joiden toteuttamisessa on valtakunnallisella tasolla ollut haasteita. Tampereen kaupunkisedulla kysymyksiin etsitään aktiivisesti ratkaisuja koko seudun hyvinvoinnin turvaamiseksi ja kilpailukyvyn kehittämiseksi. Vuonna 2013 toteutettiin seudun omaehtoista elinvoimaselvitystä, jossa tarkasteltiin vaihtoehtoja tulevaisuuden elinvoimaisen kaupunkiseudun rakentamiseksi. Kaupunkiseudun tulevaisuuden toimintamallin rakentaminen jatkunee selvitysmies Rauno Saaren esitysten sekä maan hallituksen sosiaali- ja terveydenhuoltoa koskevien linjausten pohjalta. Anna-Kaisa Ikonen pormestari 4 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2013

5 SISÄLLYS Sisällys Pormestarin katsaus...3 Talous tasapainoon yhdessä tekemällä...3 SISÄLLYS...5 Toimintakertomus... 9 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa...11 Tampereen kaupungin hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset...11 Yleinen ja alueen taloudellinen kehitys Olennaiset muutokset toiminnassa ja taloudessa Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä...16 Henkilöstö Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista...18 Ympäristötekijät Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä Tilikauden tuloksen muodostuminen...23 Tuloslaskelma...23 Tuloslaskelman analysointi...23 Toiminnan rahoitus Rahoituslaskelma Rahoituslaskelman analysointi...27 Tasetarkastelu Tase Taseen analysointi Kokonaistulot ja -menot...32 Kaupunkikonsernin toiminta ja talous...33 Konsernin toiminnan ohjaus...33 Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä...35 Konsernirakenne...35 Konsernitilinpäätös...37 Konsernituloslaskelma...37 Konsernituloslaskelman analysointi...38 Konsernin rahoituslaskelma Konsernin rahoituslaskelman analysointi...40 Konsernitase...41 Konsernitaseen analysointi...41 Kaupunginhallituksen esitys tilikauden tuloksen käsittelystä Talousarvion toteutuminen Talousarvion toteutuminen Laskelmaosa...48 Laskelmaosan toteutuminen...48 Tuloslaskelman toteumavertailu...48 Investointien toteumavertailu Rahoituslaskelman toteumavertailu...57 Strategiaosa...61 Strategiaosan toteutuminen...61 Tampere virtaa -kaupunkistrategia pähkinänkuoressa Toiminnallisten tavoitteiden toteuma Strategiset hankkeet Tampereen kaupungin tilinpäätös

6 SISÄLLYS Konsernihallinto ja konsernipalvelut...73 Konsernihallinto Konsernipalvelut Taloushallinnon palvelukeskus Hallintopalvelukeskus...77 Työllisyydenhoidon palveluyksikkö...78 Tilaajaosa...79 Lasten ja nuorten kasvun tukeminen...81 Varhaiskasvatus ja esiopetus Perusopetus...83 Neuvola- ja terveydenhuoltopalvelut...84 Psykososiaalisen tuen palvelut Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut Osaamisen ja elinkeinojen kehittäminen...87 Ammatillinen koulutus Lukiokoulutus...90 Elinkeino- ja työllisyyspalvelut...91 Sivistyksen ja elämänlaadun edistäminen Harrastamisen ja omaehtoisen hyvinvoinnin edistämisen palvelut Kulttuuripääomapalvelut...94 Kulttuuri- ja liikuntakasvatus Kulttuuri- ja liikuntatapahtumapalvelut Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen Ennaltaehkäisevät palvelut Perusterveydenhuollon avopalvelut Sairaalapalvelut Päihde- ja mielenterveyspalvelut Sosiaalisen tuen palvelut Vammaispalvelut Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitäminen Kotona asumista tukevat palvelut Hoidon ja asumisen yhdistävät palvelut Kaupunkiympäristön kehittäminen Maaomaisuuden hallinta ja kehittäminen Kaupunkiympäristön rakentaminen ja ylläpito Joukkoliikenne Pelastustoimi Tuottajaosan toteutuminen Hyvinvointipalvelut Pirkanmaan pelastuslaitos Liikelaitokset Konserniin kuuluvat tytäryhtiöt ja yhteisöt Tilinpäätöslaskelmat Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase Tampereen kaupungin tilinpäätös 2013

7 SISÄLLYS Liitetiedot Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Kaupungin tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Konsernitilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Tuloslaskelman liitetiedot Tasetta koskevat liitetiedot Taseen vastaavia koskevat liitetiedot Taseen vastattavia koskevat liitetiedot Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot Henkilöstöä ja tilintarkastajien palkkioita koskevat liitetiedot Erillistilinpäätökset Hyvinvointipalvelut Avopalvelut Laitoshoito Erikoissairaanhoito Varhaiskasvatus ja perusopetus Toisen asteen koulutus Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut Pirkanmaan pelastuslaitos Liikelaitokset Tampereen Vesi Liikelaitos Tampereen Kaupunkiliikenne Liikelaitos Tullinkulman Työterveys Liikelaitos Tampereen Infra Liikelaitos Tampereen Ateria Liikelaitos Tampereen Logistiikka Liikelaitos Tampereen Tilakeskus Liikelaitos Rahastot Vahinkorahasto Asumisen rahasto Tilinpäätöksen allekirjoitus ja tilinpäätösmerkintä Luettelot ja selvitykset Tampereen kaupungin tilinpäätös

8 8 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2013

9 Toimintakertomus Toimintakertomus Tampereen kaupungin tilinpäätös

10 10 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2013

11 Toimintakertomus Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Tampereen kaupungin hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Kaupunginvaltuusto Tampereen kaupungin ylin päättävä toimielin on kaupunginvaltuusto. Kaupunginvaltuusto vastaa kaupungin toiminnasta ja taloudesta. Kaupunginvaltuustoon kuuluu 67 valtuutettua. Uusi kaupunginvaltuusto aloitti vuoden 2013 alussa ja samalla poliittisissa voimasuhteissa tapahtui muutoksia. Kaupunginvaltuuston uutta kokoonpanoa valtuustoryhmittäin ja sen muutoksia kuvaa oheinen kuvio. Vuoden 2013 aikana valtuustoryhmissä tapahtui muutoksia, kun SDP erotti ryhmästään neljä jäsentään. Tämän myötä neljä erotettua jäsentä perustivat oman ryhmän, Demarit työn ja tasa-arvon puolesta (Dem.). Kokoomus ja SDP olivat kaupunginvaltuuston suurimmat puolueet. Eniten paikkoja vaaleissa sai lisää Perussuomalaiset, yhteensä 5 paikkaa. Kaupunginvaltuuston puheenjohtajana on vuonna 2013 toiminut Sanna Marin (SDP), ensimmäisenä varapuheenjohtajana Irja Tulonen (Kok.) ja toisena varapuheenjohtajana Maija Kajan (Vihr.). Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus huolehtii Tampereen kaupungin hallinnon ja toiminnan johtamisesta kaupunginvaltuuston hyväksymien tavoitteiden mukaisesti. Kaupunginhallitukseen kuuluu yhteensä 11 jäsentä. Kaupunginhallituksen puheenjohtajana on vuonna 2013 toiminut pormestari Anna- Kaisa Ikonen (Kok.), ensimmäisenä varapuheenjohtajana Atanas Aleksovski (SDP) ja toisena varapuheenjohtajana Irene Roivainen (Vihr.). Kaupunginhallitukseen ovat lisäksi kuuluneet seuraavat jäsenet: Airaksinen Harri (Kok.) Elovaara Tiina (PS) Hanhilahti Timo (Kesk.) Kivistö Anneli (SDP) Sasi Ilkka (Kok.) Sirén Elina (Kok.) Kaupunginvaltuuston kokoonpano valtuustoryhmittäin ja niiden muutokset Vas. 7 (-1) PS 9 (+5) Kesk. 3 (-1) Kd 2 (-1) Vihr. 10 (-1) SKP 1 (0) Tasi 1 (0) Dem 4 (+4) Kok. + RKP 17 (-1) +1 (0) SDP 12 (-3) Sirniö Ilpo (SDP) Virtanen Sirkka-Liisa (Vas.) Kaupunginhallituksessa pormestari esittelee toimikautensa seutu- ja kaupunkistrategian, vuosittaisen varsinaisen talousarvion ja -suunnitelman sekä kuntademokratiaan liittyvät asiat. Apulaispormestareina toimivat Mikko Aaltonen (Vas.), Leena Kostiainen (Kok.),Olli-Poika Parviainen (Vihr.). ja Pekka Salmi (SDP). Apulaispormestarit ovat vastanneet tilaajalautakuntien puheenjohtajina palveluiden tilaamisesta. Konsernihallinnon ryhmien johtajat Kari Kankaala, Kirsi Koski sekä Juha Yli-Rajala ovat esitelleet toimivaltaansa kuuluvat asiat. Vs. tilaajajohtajana on toiminut Pekka Kivekäs asti ja tilaajajohtajana Kari Hakari alkaen. Hyvinvointipalvelujen kehitysjohtajana on toiminut Kari Hakari asti ja Tarja Puskala alkaen. Hyvinvointipalvelujen kehitysjohtajan nimike muutettiin palvelutuotantojohtajaksi Liiketoiminnan kehitysjohtajana on toiminut Kristiina Michelsson. Liiketoiminnan kehitysjohtajan nimike muutettiin liiketoimintajohtajaksi alkaen. Kaupunginhallituksen suunnittelukokous, suko, ohjaa kaupungin kokonaisedun varmistamiseksi strategisesti merkittäviä päätettäväksi tulevia asioita. Suunnittelukokous kokoontuu samassa kokoonpanossa kuin varsinainen kaupunginhallituksen kokous. Kaupunginhallituksella on vuonna 2013 ollut kaksi jaostoa; henkilöstöjaosto ja liiketoimintajaosto. Suunnittelujaosto lakkautettiin vuoden 2012 lopussa. Henkilöstöjaosto vastaa kaupungin strategiseen henkilöstöohjaukseen liittyvistä asioista. Liiketoimintajaosto vastaa kaupunkikonsernin konserniohjauksen täytäntöönpanosta ja konsernivalvonnasta liikelaitosten, tytäryhteisöjen ja säätiöiden osalta sekä muista sille määrätyistä tehtävistä. Tampereen kaupungin tilinpäätös

12 Toimintakertomus Kaupunginhallituksen jaostoihin ovat kuuluneet seuraavat jäsenet: Henkilöstöjaosto: Sirniö Ilpo (SDP) pj. Heinämäki Anna-Kaisa (Vihr.) vpj. Kampman Ulla (SDP) Koskinen Riitta (Kok.) Minkkinen Minna (Vas.) Sasi Ilkka (Kok.) Silvennoinen Seppo (PS) Liiketoimintajaosto Kummola Kalervo (Kok) pj Aleksovski Atanas (SDP) vpj. Airaksinen Harri (Kok.) Kivistö Anneli (SDP) Mustakallio Jaakko (Vihr.) Sipilä Satu (KD) Virtanen Sirkka-Liisa (Vas.) Tarkastustoimikunnan tehtävänä on valvoa sisäisen valvonnan, konsernivalvonnan ja riskienhallinnan asianmukaista järjestämistä, riittävyyttä ja tehokkuutta sekä käsitellä kaupungin toimintakertomuksessa annettava selonteko sisäisen valvonnan ja konsernivalvonnan järjestämisestä sekä arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä Tarkastustoimikunta myös ohjaa ja valvoo sisäistä tarkastusta ja koordinoi sen ja ulkoisen tilintarkastuksen työtä. Tarkastustoimikunnan jäseninä ovat toimineet puheenjohtajana pormestari Anna- Kaisa Ikonen sekä jäseninä kaupunginhallituksen ensimmäinen varapuheenjohtaja Atanas Aleksovski ja kaupunginhallituksen toinen varapuheenjohtaja Irene Roivainen. Lautakunnat, johtokunnat ja toimikunnat Vuonna 2013 toimi yhdeksän (9) lautakuntaa ja neljätoista (14) johtokuntaa, jotka ilmenevät Tampereen kaupungin organisaatiokaaviosta. Lautakuntien ja johtokuntien tehtävänä on huolehtia oman toimialansa toiminnan ja talouden johtamisesta ja valtuuston asettamien tavoitteiden toteuttamisesta. Toimi- ja neuvottelukunnat huolehtivat niille asetettujen tehtävien toteuttamisesta. Tampereen Kaupungin organisaatio Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus Keskusvaalilautakunta Tarkastuslautakunta Liiketoimintajaosto Henkilöstöjaosto Pormestari Tarkastustoimikunta Sisäinen tarkastus Konsernihallinto Hallinto- ja hyvinvointipalveluryhmä Kaupunkikehitysryhmä Talous- ja liiketoimintaryhmä Konsernipalvelut Hyvinvointipalvelujen tuotannon ohjaus Liiketoiminnan ohjaus Tilaajaryhmä Tilaajalautakunnat Lasten ja nuorten palvelujen lautakunta Ikäihmisten palvelujen lautakunta Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunta Osaamis- ja elinkeinolautakunta Sivistys- ja elämänlaatupalvelujen lautakunta apulaispormestari apulaispormestari apulaispormestari Sopimus Hyvinvointipalvelut johtokunnat Avopalvelut Laitoshoito Erikoissairaanhoito Varhaiskasvatus ja perusopetus Toisen asteen koulutus Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut Sara Hildénin taidemuseo Liikelaitokset Johtokunnat Tampereen Ateria Tampereen Infra Tampereen Kaupunkiliikenne Tampereen Logistiikka Tampereen Tilakeskus Tampereen Vesi Tullinkulman Työterveys Yhdyskuntalautakunta Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta apulaispormestari Tytäryhtiöt ja -yhteisöt Pirkanmaan Pelastuslaitos 12 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2013

13 Toimintakertomus Yleinen ja alueen taloudellinen kehitys Talouden kehitys Valtiovarainministeriön suhdannekatsauksen arvion perusteella maailman talouden kasvussa on näkyvissä hidasta elpymistä. Euroalueella pitkään kestänyt taantuma on päättymässä ja talous on kääntynyt hitaaseen kasvuun. Rahoitusmarkkinoilla vuonna 2013 Euroopan keskuspankki jatkoi elvyttävää rahapolitiikkaa laskien ohjauskorkoa kahteen otteeseen. Euroalueen lyhyet ja pitkät markkinakorot laskivatkin historiallisen alhaisille tasoille. Pitkät markkinakorot kääntyivät kuitenkin nousuun loppuvuotta kohti. Kuntasektorilla, ainakin suurten kaupunkien osalta, rahoituksen saanti säilyi kuitenkin hyvänä Suomen hyvän luottoluokituksen avulla. Tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan vuonna 2013 Suomen talous supistui -1,4 prosenttia. Julkisten menojen osuus bruttokansatuotteesta on kasvanut merkittävästi finanssikriisin aikana eikä Suomen vienti ole menestynyt. Suomi on menettänyt markkinaosuuttaan kansainvälisessä kaupassa. Ongelmallista valtion ja kuntien talouden kannalta on se, että verotulojen kehitys on pysynyt heikon bruttokansantuotteen kehityksen tasolla. Tämä on aiheuttanut ison vajeen valtion ja kuntien talouteen ja julkinen sektori on velkaantunut voimakkaasti. Kuntien tilinpäätösarvioiden perusteella vuonna 2013 kuntien lainakanta kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna 13,4 prosentilla ja keskimääräinen lainakanta oli euroa/asukas. Lisäksi heikko vuoden aikainen suhdannekehitys näkyi myös Suomen työttömyysasteen 0,5 prosenttiyksikön kasvuna. Työttömyydestä ja väestön ikääntymisestä aiheutuvat menot lisäävät julkisen sektorin menojen kasvua. Vuonna 2013 kuntien tilinpäätösarvioiden mukaan kuntien tulos oli edellisvuotta huomattavasti parempi. Tähän seikkaan vaikuttaa muun muassa se, että vuosi 2012 oli kuntatalouden heikoin sitten Vuoden 2013 kuntatalouden erityispiirteinä oli kuntien määrätietoinen menokehityksen taittaminen toimintoja tehostamalla, verotuksen kertaerät sekä veroprosenttien korotusten tuoma verotulojen kasvu. Kuntien talouden tilannetta vuonna 2013 kiristivät valtionosuusleikkaukset, kuntien tehtävien kasvu sekä palvelujen kysynnän lisäys. Toimintaympäristön kehitys Väestö Vuonna 2013 väestömäärä kasvoi ennakkotiedon mukaan lähes asukkaalla, mikä oli luvun ennätysvuosi. Edellisen kerran kasvu on ollut näin suurta vain kotikuntalain muutoksen jälkeen vuosina 1993 ja Tampereen väkiluku ylittikin rajan marraskuussa Vuoden lopussa tamperelaisia oli Kotimainen muuttovoitto, asukasta, oli viime vuonna lähes kaksinkertainen aiempiin vuosiin verrattuna. Tampereelle muutti hieman aiempia vuosia vähemmän asukkaita, mutta samanaikaisesti lähtömuutto pienentyi lähes asukkaalla. Heikon työllisyystilanteen vuoksi varsinkin nuoret ovat jääneet opiskelupaikkakunnalleen odottamaan työmahdollisuuksien avautumista. Toisaalta epävarma taloustilanne on selvästi jarruttanut perheiden muuttoja naapurikuntiin. Vuonna 2013 syntyi lähes uutta tamperelaista. Vaikka syntyneiden määrän tasainen kasvu taittuikin viime vuonna, syntyy lapsia nyt kuitenkin selvästi enemmän kuin 2000-luvun alkuvuosina. Alle kouluikäisten määrä kasvoi vuoden 2013 aikana noin 500 lapsella. Nyt myös kouluikäisten määrä on kääntynyt kasvuun. Yhteensä alle 16 -vuotiaita oli vuoden 2013 lopussa (14 prosenttia). Ikäihmisiä eli 65 vuotta täyttäneitä oli puolestaan henkilöä (18 prosenttia), joista 85 vuotta täyttäneitä oli lähes Ikäihmisten määrä kasvoi vuodessa noin henkilöllä. Tampereen kaupunkiseudun väkiluku oli vuoden 2013 lopussa asukasta. Kasvu viime vuoden aikana oli lähes asukasta. Tampereen osuus kaupunkiseudun kasvusta on ollut 2000-luvulla noin puolet, vuonna 2013 osuus nousi 67 prosenttiin. Bruttokansantuotteen volyymin muutos 2000-luvulla Väestön muutokset 2000-luvulla 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0-2,0-4,0-6,0-8,0-10,0-12,0 1,8 2,0 4,1 2,9 4,4 5,3 0,3-8,5 3,4 2,8-1,0-1,4 0,8 1, Henkilöä Nettomuutto Syntyneiden enemmyys * 2013* 2014* 2015* ) Tilastokeskuksen ennakkotieto, VM:n ennuste Lähteet: Tilastokeskus ja VM Lähde: Tilastokeskus Tampereen kaupungin tilinpäätös

14 Toimintakertomus Työ Tampereen työllisyystilanne on heikompi kuin kertaakaan 2000-luvun aikana. Joulukuun 2013 lopussa Tampereella oli työtöntä työnhakijaa, eli 17,1 prosenttia työvoimasta. Vuoden aikana työttömyysaste nousi 2,4 prosenttiyksikköä ja työttömien määrä kasvoi henkilöllä. Koko maan työttömyysaste joulukuun lopussa oli 12,6 prosenttia, joten Tampereen työttömyysaste oli 4,5 prosenttiyksikköä koko maan keskiarvoa korkeampi. 20 suurimman kaupungin joukossa Tampereen työttömyysaste pysyi koko vuoden ajan neljän kärjessä, työttömyystilanne oli vaikeampi vain Kotkassa, Lahdessa ja Jyväskylässä. Työttömien työnhakijoiden absoluuttinen määrä oli maan toiseksi korkein Helsingin jälkeen. Talouskriisi ja työelämän rakenteelliset muutokset pitkittävät työttömyysjaksoja. Joulukuun lopussa yli vuoden työttömänä olleita työnhakijoita Tampereella oli henkilöä, mikä on henkilöä enemmän kuin viime vuonna. Työttömien työnhakijoiden kokonaismäärästä pitkäaikaistyöttömien osuus on 36 prosenttia. Alle 25-vuotiaita työttömiä työnhakijoita Tampereella oli henkilöä. Nuorten työttömien määrä kasvoi vuodessa 599 henkilöllä, eli yli viidenneksen. Nuorten asema suhdanneherkillä työmarkkinoilla on epävarma, ja yritysten irtisanomiset ja määräaikaisten työsopimusten päättäminen näkyvät eritoten nuorten työllistymisvaikeuksina. Vuoden 2013 lopussa Tampereella oli yhteensä avointa työpaikkaa. Määrä pysyi edellisen vuoden tasolla. Pirkanmaalla avointen työpaikkojen määrä oli 1 772, eli 46 työpaikkaa edellisvuotta enemmän. Eniten avoimia työpaikkoja on tarjolla kaupallisessa työssä, jossa myös työpaikkojen määrä lisääntyi vuoden aikana suhteellisesti eniten. Joulukuun 2013 lopussa työttömiä työnhakijoita Pirkanmaan TEtoimistossa oli eniten teollisessa työssä. Tampereen työttömyysaste, nuorten, yli 50-vuotiaiden ja pitkäaikaistyöttömien määrä, joulukuu Tampereen ja koko maan työttömyysaste , neljännesvuosittain Henkilöä pitkäaikaistyöttömät yli 50 v. työttömät % % Tampere Koko maa alle 25 v. työttömät työttömyysaste, %, asteikko oikealla Lähde: Pirkanmaan ELY-keskus Lähde: Pirkanmaan ELY-keskus Asuminen Vuonna 2013 valmistui asuntoa, joista 80 prosenttia sijoittui kerrostaloihin. Vuokra-asuntoja valmistui lähes 800 (44 prosenttia). Asuntotuotanto on ollut viiden vuoden aikana keskimäärin asuntoa. Tämä ei vastaa kaupunkiseudun rakennesuunnitelmassa asetettua vuositavoitetta asuntoa, koska taantumavuosina 2009 ja 2010 tuotanto jäi omistusasuntojen kysynnän romahdettua vuokra-asuntojen tuotannon varaan. Lähivuosinakaan ei tavoitteeseen ylletä, sillä rakennusluvissa myönnettyjen asuntojen määrä vähentynyt eikä uusia asuntoja ole aloitettu rakentamaan edellisvuosien tahtiin. Väestön kasvu ja asuntotuotanto vuosina Taul1 Asuntoa 3000 Asuntotuotanto 2800 Väestön kasvu 2600 Tavoite Lähde: Tilastokeskus ja Asuntotoimi * 14 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2013

15 Toimintakertomus Olennaiset muutokset toiminnassa ja taloudessa Tuloperusteiden muutokset Verotuloja kertyi 831,4 milj. euroa, missä oli kasvua 49,6 milj. euroa (6,3 prosenttia) vuodesta Verotulot ylittivät vuosisuunnitelman 10,6 milj. eurolla ja verotuloja kertyi 16,3 milj. euroa alkuperäistä talousarviota enemmän. Kunnallisverotuloja kertyi 727,0 milj. euroa, kasvua 6,0 prosenttia. Kunnallisverotulojen suuri kasvu aiheutui verotilityslain muutoksesta ja elokuussa ja joulukuussa tehdyistä kuntien jako-osuuden oikaisuista, jotka olivat yhteensä 26,2 milj. euroa. Ilman näitä muutoksia kunnallisverojen kasvu olisi ollut 2,2 prosenttia. Yhteisöverotuloja kertyi 51,5 milj. euroa. Yhteisöverotulot kasvoivat vuoden 2012 romahduksen jälkeen 7,6 milj. euroa (17,4 prosenttia). Yhteisöverotulojen kasvu aiheutui sekä kunnille tilitettävien yhteisöverotulojen kasvusta että kaupungin oman jako-osuuden lievästä kasvusta. Koska eräiden kaupungissa toimineiden merkittävien yritysten taloudelliset tulokset paranivat vuonna 2011, kaupungin osuus kunnille tilitettävästä yhteisövero-osuudesta kasvoi vuonna Kiinteistöverotuloja kertyi 52,8 milj. euroa (1,3 prosenttia) viime vuotta enemmän. Koiraveroa kertyi 0,13 milj. euroa. Vuoden 2012 verotuksessa maksuunpantavaa kunnallisveroa vastaavat verotettavat tulot kasvoivat Tampereella 3,8 prosenttia, kun koko maassa verotettavat tulot kasvoivat keskimäärin 3,3 prosenttia. Valtionosuuksia kertyi yhteensä 302,3 milj. euroa. Valtionosuudet kasvoivat edellisestä vuodesta 62,6 milj. euroa (26,1 prosenttia). Valtionosuuksien kasvu perustui Tampereen seudun ammattiopiston perustamisen lisäämiin valtionosuuksiin ja kaupungin asukasmäärän kasvuun. Ilman uuden oppilaitoksen perustamista valtionosuudet olisivat olleet noin 248 milj. euroa eli noin 8 milj. euroa (3,5 prosenttia) suuremmat kuin vuonna Tampereelta jäi vuonna 2013 saamatta hallituksen toteuttamien valtionosuusleikkausten vuoksi 30 milj. euroa hyvinvointipalvelujen rahoittamiseen tarkoitettuja valtionosuuksia. Kaupungin tehtävien ja toiminnan muutokset Vuonna 2013 kaupungin toiminnan organisoinnissa tapahtui muutoksia lähinnä seudullisten yhteistoiminnan myötä. Toisen asteen koulutuksessa Tampereen kaupunki aloitti alueen ammatillisen koulutuksen järjestäjänä, kun Tampereen ammattiopisto ja Pirkanmaan koulutuskonserni-kuntayhtymä yhdistyivät alkaen Tampereen seudulliseksi ammattiopistoksi, Treduksi. Yhdistyminen merkitsi Pirkanmaan koulutuskonserni-kuntayhtymän lakkauttamista, mikä toteutui syksyllä Tampereen ja Oriveden kaupunkien sopima vaiheittain käynnistyvä sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoimintaalue käynnistyi sosiaalipalvelujen osalta. Yhteistoiminta-alueen myötä Tampereen kaupunki vastasi Oriveden kaupungin sosiaalipalvelujen järjestämisestä alkaen. Lisäksi vuoden aikana valmisteltiin Tampereen ja Oriveden yhteistoimintaalueen laajenemista myös terveyspalveluihin, mikä käynnistyi Lisäksi Tampereen ja Ylöjärven työväenopistot yhdistyivät vuoden 2013 alusta alkaen Tampereen seudun työväenopistoksi, joka tarjoaa kansalaisopistopalvelut myös Ylöjärven kaupungille. Ikäihmisten palvelujen organisoinnissa ilmeni vuonna 2013 palvelurakennemuutoksen toteuttaminen, kun kotihoidon palveluja ja tehostetun palveluasumisen palveluja lisättiin merkittävästi ja vastaavasti laitoshoidon paikkamääriä vähennettiin. Tampereen Ateria Liikelaitoksen henkilöstöruokaloiden osalta liiketoiminta kilpailutettiin ja alkaen henkilöstöruokailupalvelut ostettiin Juvenes Oy:ltä ja Fazer Amica Oy:ltä. Kaupungin kasvun mahdollistaminen oli investointihankkeiden suunnittelun keskiössä vuonna Kaupunginvaltuusto teki syksyllä 2013 merkittävän päätöksen rantaväylän liikenneratkaisujen osalta hylätessään valtuustoaloitteen Rantaväylän pitkästä tunneli-hankkeesta luopumisesta, mikä käynnisti Rantaväylän tunnelin rakentamisen. Tunnelin rakentaminen alkoi lokakuussa Kaupunkiraitiotien suunnittelu eteni ja sen yleissuunnitelman yhteydessä tehtiin useita rinnakkaisia selvityksiä mm. maankäyttöön, joukkoliikennereittien kehittämiseen, toiminta- ja rahoitusmalliin sekä kiinteistövaikutuksiin liittyen. Muita mittavia hankkeita oli leasingrahoituksella toteutettu uusi Tipotien terveysasema sekä Vuoreksen koulukeskus. Tipotien terveysasema aloitti toimintansa ja Vuoreksen ensimmäinen vaihe valmistui elokuussa. Olennaiset poikkeamat talousarvioon Vuonna 2013 kaupungin toimintaan heijastui kaupungin talouden rakenteellinen epätasapaino, minkä vuoksi kaupunki käynnisti keväällä 2013 mittavan talouden tasapainottamisohjelman. Syynä epätasapainoon on verotulopohjan kaventuminen yhteisöverotuottojen vähenemisen myötä, valtion toteuttamat valtionosuusleikkaukset sekä samanaikaisesti tapahtunut toimintamenojen liian reipas kasvu. Rakenteellista epätasapainoa pyrittiin korjaamaan vuonna 2010 tehdyllä kunnallisveroprosentin ja kiinteistöveroprosenttien nostolla, mutta nämä toimet ovat osoittautuneet riittämättömiksi. Talouden ja toiminnan tasapainottamisen edellytykseksi asetettiin rakenteelliset muutokset kaupungin toiminnassa. Rakenneuudistuksilla tavoitellaan taloudellisiin säästöihin erityisesti pitkällä aikavälillä. Rakenteellisten muutosten kärkeen asetettiin seuraavat asiat: Sairaalasta kotiin ikäihmisten palvelujen rakennemuutos, hoitoketjujen kehittäminen erikoissairaanhoidosta kotihoitoon, palveluverkkoajattelun uudistaminen, varhaiskasvatuksen monipuolistaminen, lastensuojelun rakennemuutos, hankinnan ja markkinoiden kehittäminen, hallinnon keventäminen, tiedolla johtaminen, uusien työpaikkojen luominen sekä kaavoitusprosessin nopeuttaminen. Rakenteellisten muutosten lisäksi vuodelle 2013 asetettiin noin 22,7 milj. euron säästötavoite, joista 16,7 milj. euroa Tampereen kaupungin tilinpäätös

16 Toimintakertomus kohdennettiin talousarviomuutoksena toimintayksiköille. Talouden tasapainottamisohjelmalla onnistuttiin hillitsemään nettomenojen kasvua. Kaikilta osin talousarvio ei toteutunut. Käyttötaloudessa merkittävin negatiivinen poikkeama oli Terveyden ja toimintakyvyn ydinprosessin toimintakulujen 13,6 milj. euron ylitys. Lisäksi toimintakulut ylittyivät Lasten ja nuorten kasvun tukemisen, Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitämisen ja Kaupunkiympäristön kehittämisen ydinprosesseissa. Lasten ja nuorten kasvun tukemisen ja Osaamisen ja elinkeinojen kehittämisen ydinprosessien sekä konsernihallinnon (bruttobudjetoitu) tuotot jäivät budjetoitua pienemmiksi. Lisäksi konsernihallinnon investoinnit ylittyivät Pirkon purusta johtuen. Hyvinvointipalveluissa Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen, Laitoshoidon ja Avopalvelujen tuotantoalueet eivät saavuttaneet valtuuston nähden sitovaa tilikauden ali-/ylijäämätavoitettaan. Pirkanmaan pelastuslaitoksen investointien rahoitusosuudet ylittyivät. Liikelaitoksilla valtuustoon nähden sitovaa on korvaus peruspääomasta, mutta Tampereen Ateria Liikelaitos ja Tullinkulman työterveys eivät päässyt liikeylijäämätavoitteeseensa. Talousarvioon sisältyneet investoinnit toteutuivat kokonaisuudessaan talousarviota pienempinä, joista suurin osa esitetään uudelleen budjetoitavaksi vuodelle Suoraan kaupunkistrategiasta johdetuista 52 toiminnallisesta tavoitteesta 8 jäi kokonaan saavuttamatta vuoden loppuun mennessä. Liikelaitosten 19 tavoitteesta vain yksi ja tytäryhteisöjen 62 tavoitteesta 13 jäi saavuttamatta. Merkittävät poikkeamat talousarvioon esitetään tarkemmin talousarvion toteumavertailuosiossa. Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Tilinpäätös toteutui talousarviota parempana ja kaupunki teki nollatuloksen. Talousarviota paremman tuloksen taustalla olivat toteutetut säästötoimenpiteet, Tredun huomattava menojen alitus sekä erityisesti Pirkanmaan koulutuskonsernikuntayhtymän purkamisesta aiheutunut luovutusvoitto ja kunnille tilitetyt verotulojen poikkeukselliset kertaerät. Vaikka tilikauden tuloksesta muodostui talousarviota parempi, olisi tilikauden tulos ilman näitä kertaeriä jäänyt noin 40 milj. euroa alijäämäiseksi. Kaupungin hankala taloudellinen tilanne näkyi toiminnassa koko vuoden ajan ja vuoden 2014 talousarviovalmistelussa päädyttiin asettamaan mittavat tehostamistavoitteet kaikille toimintayksiköille ja erityisesti hyvinvointipalveluihin. Vuoden 2014 talousarvio laadittiin nollatulokseen. Tavoitteen saavuttaminen mahdollistaa nettomenoihin enintään 10 milj. euron (0,9 prosentin) kasvun vuodesta Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että kaupungin toimintayksiköiden tulee mitoittaa toimintansa ja taloutensa lähes vuoden 2013 tasolle. Viime vuosina kasvu on ollut keskimäärin 5,5 prosenttia ja vuoden 2013 kasvu oli 3,3 prosenttia. Kaupungin talous on ilman tehokkaita tehostamistoimenpiteitä kääntymässä jälleen selvästi alijäämäiseksi. Erityisesti terveyttä ja toimintakykyä edistävien palveluiden talouskehitys näyttää ilman huomattavia toimenpiteitä huolestuttavalta myös vuonna 2014, sillä lautakunnan vuoden 2014 talousarvio on 9,2 milj. euroa pienempi kuin vuoden 2013 toteuma. Huolimatta vahvasti negatiivisesta toiminnan ja investointien rahavirrasta kaupungin lainamäärä ei todennäköisesti kasva vuosina 2014 ja Syynä tähän on Tampereen Sähkölaitos Oy:n kaupungille maksama runsaan 270 milj. euron lainanlyhennys. Kasvavan kaupungin investointitarpeet pysyvät seuraavat vuodet hyvin korkeina. Investointien tulorahoitusprosentti on jäämässä noin 40 prosenttiin, mikä toteutuessaan lisäisi kaupungin lainamäärää vuodesta 2016 lähtien huomattavasti. Investointien omarahoitusosuutta on pystyttävä nostamaan, jotta velkaantumista saadaan hillityksi. Kuntatalouteen kohdistuu seuraavina vuosina valtavia talouden sopeuttamistoimia, mikä tuo suuria paineita kaupungin menojen kasvun hallintaan. Valtionosuusleikkaukset vievät Tampereelta hyvinvointipalvelujen järjestämiseen tarkoitetusta rahoituksesta vuonna 2014 jo 45 milj. euroa. Hallitus on päättänyt valtionosuusleikkauksista vuoteen 2017 asti ja tällöin Tampereelta jää vuosittain saamatta valtionosuuksia 58 milj. euroa. Nämä leikkaukset yhdessä alati kasvavan palvelutarpeen kanssa pakottavat kaupungin etsimään merkittäviä säästöjä toimintamenoihin. Kaupunginvaltuuston hyväksymässä taloussuunnitelmassa tavoitellaan tilikauden tuloksen osalta vuosittain vähintään nollatulosta. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää erittäin maltillista toimintamenojen kasvua. Tulolaskelman pitäminen tasapainossa nykyisillä veroperusteilla mahdollistaa keskimäärin 1,9 prosentin toimintakatteen vuotuisen kasvun. Viime vuosien toimintakatteen keskimääräinen kasvu on ollut 5,5 prosenttia, joten valtuuston asettaman tavoitteen saavuttaminen edellyttää merkittävää menojen hillintää. Tavoitetta ei ole mahdollista saavuttaa puuttumatta radikaalisti nykyiseen palvelujen määrään ja palveluverkkoon. Myös investointitasoa on välttämättä arvioitava uudelleen. Henkilöstön määrää on vähennettävä hyödyntämällä henkilöstön vaihtuvuutta mahdollisimman tehokkaasti. Kaupungin on lisäksi pidättäydyttävä kaikista uusista menoja lisäävistä palvelujen laajentamisista. Kaupungin omien ponnistelujen lisäksi valtion tulee olennaisesti vähentää kuntien nykyisiä velvoitteita eikä kaupungin talous kestä mahdollisia uusia kunnille annettavia menoja lisääviä velvoitteita. 16 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2013

17 Toimintakertomus Henkilöstö Henkilöstömäärän kehitys Kaupungin henkilöstömäärä oli henkilöä, josta vakinaisen henkilöstön osuus oli Määräaikaista henkilöstöä oli 2 674, josta palkkatuetun henkilöstön osuus oli 254 henkilöä. Henkilöstöstä osa-aikaisia oli henkilöä. Henkilöstömäärä sisältää myös työ- ja virkavapaalla olevat henkilöt. Vuoteen 2012 verrattuna henkilöstömäärä nousi 574 henkilöllä. Nousua selittävät erityisesti vuoden 2013 aikana kaupungin toiminnan organisoinnissa tapahtuneet muutokset, joista suurin oli Pirkanmaan koulutuskonserni-kuntayhtymän Palkallisten henkilötyövuosien kehitys ja Tampereen ammattiopiston yhdistyminen Tampereen seudun ammattiopisto Treduksi. Pirkanmaan koulutuskonsernikuntayhtymästä siirtyi tuolloin kaupungin palvelukseen noin 650 henkilöä. Palkallisten henkilötyövuosien ja henkilöstökulujen kehitys Palkallisten henkilötyövuosien määrä vuonna 2013 oli henkilötyövuotta, josta palkkatuetun henkilöstön osuus oli 141 henkilötyövuotta. Kaupungin henkilötyövuosien määrä nousi edellisvuoteen nähden 488 henkilötyövuodella lähinnä vuonna 2013 tapahtuneiden organisatoris- ten muutosten vuoksi. Henkilötyövuosien määrä alitti vuoden 2013 henkilöstösuunnitelman 211 henkilötyövuodella. Kaupungin henkilöstökulujen toteuma vuonna 2013 oli 667,9 milj. euroa. Kasvua edelliseen vuoteen nähden oli 36,9 milj. euroa (5,9%), mikä johtuu lähinnä organisatorisista muutoksista, kunta-alan palkkaratkaisusta sekä eläkemenoperusteisten maksujen noususta. Henkilöstökuluista ja henkilötyövuosista yli 70 prosenttia muodostuu hyvinvointipalvelujen tuotantoalueiden toiminnasta. Palkkojen ja palkkioiden kokonaissumma vuonna 2013 oli 507,1 milj. euroa. Kasvua vuoteen 2012 nähden oli 27,2 milj. euroa. TP 2012 Hesu 2013 TP 2013 Palkalliset henkilötyövuodet Henkilötyövuosien määrä vuonna 2013, HTv Henkilöstökulut vuonna 2013, milj. euroa Liikelaitokset ja Pirkanmaan pelastuslaitos htv 18 % Konsernihallinto ja ydinprosessit 693 htv Konsernipalvelut* 5 % 316 htv 2 % Liikelaitokset ja Pirkanmaan pelastuslaitos 123,6 milj. e 18 % Konsernihallinto ja ydinprosessit 47,5 milj. e 7 % Konsernipalvelut 13,0 milj. e 2 % Sosiaali- ja terveyspalvelut htv 34 % Sosiaali- ja terveyspalvelut 219,5 milj. e 33 % Päivähoito-, koulutusja kulttuuripalvelut htv 41 % Päivähoito-, koulutusja kulttuuripalvelut 264,3 milj. e 40 % *Konsernipalvelut sisältää muissa yksiköissä työskenteleviä palkkatukityöllistettyjä 51 htv Sairauspoissaolojen kehitys Vuoden 2013 talousarviossa asetettiin henkilöstöä koskettavaksi kaupunkitason tavoitteeksi sairauspoissaolojen määrän lasku vuoteen 2012 verrattuna. Tavoite toteutui talousarvion mukaisesti, kun henkilöstön sairauspoissaolojen määrä jatkoi edelleen laskuaan. Sairauspoissaolopäiviä oli henkilötyövuotta kohden 15,9 kalenteripäivää, kun vuonna 2012 vastaava luku oli 17,0. Muista keskeisistä henkilöstöön liittyvistä tunnusluvuista raportoidaan erikseen vuoden 2013 henkilöstötilinpäätöksessä. Tampereen kaupungin tilinpäätös

18 Toimintakertomus Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista Kaupunkikonsernin kannalta on tärkeää onnistua toiminnan suunnittelussa ja strategisissa valinnoissa. Erityisesti kaupunkikehityksessä, strategisissa hankkeissa ja investoinneissa tai palvelujen kohdistamisessa ja tuotantotapojen toteuttamisessa epäonnistuminen, vaikuttaisivat negatiivisesti Tampereen kehitykseen ja sen toimintaympäristöön mutta myös tamperelaisiin. Talousarvion yhteydessä määritetään kaupunkistrategiasta johdetut vuositason toiminnalliset tavoitteet. Yksittäisillä tapahtumilla on harvemmin niin suurta vaikutusta kaupungin toimintaan tai talouteen, että asetettujen tavoitteiden saavuttaminen vaarantuisi merkittävästi. Useiden riskien toteutuminen lyhyen ajan kuluessa voi kuitenkin johtaa siihen. Riskienhallinnan toteutus sujui hyvin vuonna Vaikka talousarviossa asetettuja tavoitteita ei täysin saavutettukaan ja yksittäisiä riskejä toteutui, onnistuttiin tehdyillä toimenpiteillä varmistamaan, että kaupunkikonsernin toiminnassa ei toteutunut merkittäviä riskejä. Taloustilanteen ja toimintaympäristön vaikutukset kaupunkikonserniin Talouden kehitysnäkymät ovat epävarmat. Maltillinen taantuma on vallinnut parin vuoden ajan eikä suurta muutosta odoteta kuluvalle vuodelle. Yritysten ja kuluttajien toiminnassa tapahtuvien muutosten ennakointi ja niiden vaikutusten arviointi on vaikeaa. Valtiontalouden tasapainottamisesta seuraavilla toimenpiteillä sekä lainsäädännön muutoksilla ja kuntien velvoitteiden lisäämisellä on myös vaikutuksensa kaupungin toimintaan ja talouteen. Palvelutuotannon järjestämisestä aiheutuvat kustannukset ovat viime vuosina olleet voimakkaassa nousussa. Vuonna 2013 kaupungin nettomenojen kasvu kuitenkin puolittui edellisestä vuodesta ollen 3,3 prosenttia. Palvelutarpeen lisääntyminen (väestömäärän kasvun ja väestörakenteen muutoksen seurauksena) samoin kuin huono työllisyystilanne sekä raaka-aineiden ja ostopalvelujen hintojen nousu aiheuttavat edelleen kasvupainetta. Talouden tasapainottamistoimenpiteitä on toteutettu viime vuosina ja niitä jatketaan myös tulevina vuosina. Mikäli tulorahoitusta ja menokehitystä ei toimenpiteistä huolimatta saada riittävään tasapainoon, joudutaan lisäämään ulkopuolista rahoitusta. Tällöin on vaarana, että talouteen muodostuu pysyvä rakenteellinen epätasapaino. Tiukka taloustilanne yhdessä toimintaympäristön muutosten kanssa pakottaa kaupunkikonsernin tarkastelemaan palvelutuotannon prosesseja ja niiden tehokkuutta entistä tarkemmin. Toimintoja tulee tehostaa ja resursseja kohdentaa tarkoituksenmukaisemmin. Tehtävät toimenpiteet tulee valmistella pitkälle aikajänteelle ja varmistaa konsernietu. Kaupunki on osallisena suurissa hankkeissa (kuntien tekopohjavesihanke, keskuspuhdistamo, Rantaväylän tunneli ja Kansi -hanke), joiden toteuttamiseen on viime aikoina liittynyt epävarmuutta. Hankkeiden etenemisellä on kaupungille sekä toiminnallisia että taloudellisia vaikutuksia. Kaupungilla on vireillä oikeudenkäyntejä (asvaltti- sekä puukartelli), joihin liittyy huomattavia korvausvaatimuksia. Palvelutuotanto ja toiminnan jatkuvuus Kaupunkiorganisaation perustehtävänä on palvelujen järjestäminen tamperelaisille. Seutuyhteistyön lisääntyessä saatetaan palveluja tarjota entistä enemmän myös naapurikuntien asukkaille. Tämä edellyttää sekä oman tuotannon että ostopalvelujen saatavuuden ja laadun varmistamista jatkuvasti muuttuvassa toimintaympäristössä. Häiriöt palvelutuotannon jatkuvuudessa ja laadussa voivat aiheuttaa merkittävää vahinkoa palvelunsaajille. Yhteiskunnan elintärkeisiin toimintoihin, kuten vesihuoltoon, tietojärjestelmiin ja energiahuoltoon kohdistuvat häiriöt saattavat johtaa palvelutuotannon katkoksiin ja pahimmillaan vaaratilanteisiin. Palvelutuotannon häiriöiden vaikutukset eivät kohdistu ainoastaan palvelunsaajiin. Merkittävillä häiriöillä on aina kielteinen vaikutus myös kaupungin ja sen toimijoiden julkisuuskuvaan sekä talouteen. Näiden kerrannaisvaikutukset voivat muodostua erittäin suuriksi ja pitkäaikaisiksi. Tietojärjestelmiin kohdistuvat uhat muodostavat merkittävän riskin palvelutuotannolle, joten tietoturvaan joudutaan kiinnittämään jatkuvasti paljon huomiota. Kriittisen tietojärjestelmän toimintahäiriö heikentää huomattavasti palvelutuotannon tehokkuutta ja pahimmillaan keskeyttää tuotannon tai vaarantaa tietojen salassapidon. Myös pandemiat muodostavat merkittävän uhan. Vaikka uhka ei edes täysimittaisesti toteutuisi, aiheuttaa se huomattavaa varautumista ja resurssien käyttöä kaupunkiorganisaatiossa. Kaupungin henkilöstössä tapahtuu muutoksia varsinkin suurten ikäluokkien jäädessä eläkkeelle. Ammattitaitoisen työvoiman turvaaminen erityisesti kriittisille aloille on suuri haaste. Henkilöstöpolitiikalla ja esimiestyöllä on huomattava vaikutus asiaan. Johtamisjärjestelmän toimivuus on merkittävä asia. Moniportaisen ja monitahoisen organisaation johtamisen järjestäminen, toteuttaminen ja valvonta on haasteellista. Johtamisjärjestelmän toimi- 18 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2013

19 Toimintakertomus mattomuus tai muutosjohtamisessa epäonnistuminen aiheuttavat huomattavan riskin kustannustehokkuudelle ja palvelujen tuottamiselle. Turvallisuus ja vahingot Yhteiskunnan muuttuessa myös yksilöön kohdistuvat uhkatekijät muuttuvat. Se asettaa uusia haasteita turvallisuusjärjestelyille. Turvallisuusasioiden laiminlyönti voi aiheuttaa vakavia seurauksia. Vuonna 2013 toteutettiin kaupungissa turvallisuuden parantamiseksi erilaisia toimenpiteitä niin fyysisen ympäristön (rakenteelliset muutokset, hälytysjärjestelmät, jne.), kuin henkilöstön koulutuksen osalta. Viime vuosina on kaupungin kiinteistöissä todettu entistä enemmän sisäilmaongelmia. Niistä saattaa seurata vakavia henkilöön kohdistuvia vaikutuksia mutta myös suuria kustannuksia. Havaittuihin ongelmiin on puututtu ja tehty korjaavia toimenpiteitä. Kaupunkirakenteeseen ja kiinteistöihin kohdistuvat vahingot voivat seuraamuksiltaan olla huomattavia. Suurimmat yksittäiset vahingot aiheutuvat yleensä tulipaloista ja luonnonilmiöistä. Niillä on monesti merkittäviä taloudellisia mutta myös vakavia yksilöön kohdistuvia vaikutuksia. Kaupungilla on selvitettävänä maa-alueiden puhdistamiseen liittyviä vastuukysymyksiä, joista saattaa seurata huomattavia kustannuksia. Kaupunkirakenteeseen ja kiinteistöihin kohdistuvat putkirikot ja verkostovahingot eivät yleensä yksittäisinä tapahtumina ole merkittäviä mutta kootusti niilläkin on huomattava taloudellinen vaikutus. Samoin on asian laita myös ilkivallan ja muiden vahingontekojen sekä ajoneuvoihin ja koneisiin kohdistuvien vahinkojen osalta. Vaikka riskienhallintaa toteutetaan, ei kaikkien riskien toteutumista voida kuitenkaan ennalta estää. Niihin on varauduttu kaupungin vahinkorahaston sekä vakuutusten avulla. Toiminnan rahoitus, sijoitustoiminta ja omaisuuden hallinta Kaupungin toiminnan ja investointien välinen rahoitus on tällä hetkellä selvästi alijäämäinen huomattavien investointitarpeiden vuoksi. Vuonna 2013 vain 47 prosenttia investoinneista katettiin tulorahoituksella ja tulevaisuudessa rahoitustarve kasvaa. Jos Pirkanmaan koulutuskonsernikuntayhtymän purun investointivaikutukset jätetään huomioimatta, investoinneista katettiin tulorahoituksella noin 57 prosenttia. Kaupungin rahoitustilanne on kuitenkin tällä hetkellä hyvä Tampereen Sähkölaitos Oy:n maksettua noin 270 milj. euron suuruisen lainansa takaisin kaupungille. Sen turvin kyetään pääosin rahoittamaan vuosien 2014 ja 2015 investoinnit. Euroopan velkakriisin seuraukset, mukaan lukien kiristyvät sääntelytoimet, ovat kuihduttaneet rahoitusmarkkinoiden likviditeettiä selvästi. Yleisesti ottaen luotonanto on kiristynyt ja ehdot tiukentuneet. Julkisen sektorin riskitön asema velallisena on poistunut ja sijoittajat tulevat jatkossa tekemään eroa hyvien ja huonojen velallisten kesken. Suomessa kuntakentän rahoitusta on ollut saatavilla useasta eri lähteestä, joskin tarjousten hajonta on suurta ja ehdot vaihtelevia. Suomen valtion erinomainen luottoluokitus on auttanut myös kuntia lainamarkkinoilla ja kansainvälinen rahan tarjonta kaupungeille on jopa kasvanut. Korkoriskin hallitsemiseksi kaupunki käyttää korkojohdannaisia. Lainasalkun suojausaste oli vuoden lopussa noin 62 prosenttia eli vain 38 prosenttia kaupungin lainoista on alle vuoden horisontilla alttiina markkinakorkojen vaihtelulle. Korkoriskien hallinnalla pyritään pienentämään kaupungin korkomenojen vaihtelua ja parantamaan niiden ennustettavuutta. Rahoitusmarkkinoiden muutosten vuoksi tulee kiinnittää enemmän huomiota pääoman tehokkaaseen käyttöön, jotta tulevat investointihankkeet saadaan toteutettua ilman ylivelkaantumista. Kaupungin omaisuuden asianmukaisella hoidolla ja käytöllä sekä tarkoituksenmukaisella uushankinnalla voidaan pienentää riskiä. Omaisuuden kehittämisen sekä joiltain osin myymisen tulee olla keskeinen osa investointien rahoitusstrategiaa. Luottoriskit kohdistuvat kaupungin antolainasaamisiin, joista merkittävimmät ovat omilta tytäryhtiöiltä. Nämä harjoittavat liiketoimintaa ja ovat alttiina normaaleille markkinatalouden riskeille. Saamisiin liittyviä merkittäviä riskejä ei ole näköpiirissä. Sijoitustoiminnassa noudatetaan valtuuston hyväksymiä periaatteita ja pormestarin vuosittain hyväksymää sijoitussuunnitelmaa. Kaupunki ottaa toiminnassa harkittuja riskejä, joista voi aiheutua tilapäisiä arvon muutoksia tai pysyviä tappioita. Tällä hetkellä riski tappioista on melko matala eikä yksittäisen riskin toteutumisella olisi mainittavaa vaikutusta kaupungin talouteen. Tampereen kaupungin tilinpäätös

20 Toimintakertomus Ympäristötekijät Kunnan talouden ja toiminnan kehityksen kannalta olennaiset ympäristöasiat liittyivät Tampereen Veden toteuttamiin jäteveden käsittelyn kustannuksiin sekä eri yksiköiden toimiin kaupungin ilmasto- ja energiasitoumusten toteuttamiseksi. ECO2 - Ekotehokas Tampere 2020 jatkui strategisena hankkeena edistäen kaupungin ilmasto- ja energiasitoumusten toteuttamista. Vähähiilistä kaupunkirakentamista edistettiin kehittämällä kaavoituksen energia- ja päästöarvioinnin työkaluja. Energiatehokasta rakentamista edistettiin muun muassa TARMO-hankkeessa, jolla kannustettiin taloyhtiöitä energiakorjauksiin. Uutena hankkeena käynnistyi EU Gugle, jossa tuetaan taloyhtiöiden energiaperuskorjauksia Tammelan alueella. ECO2 osallistui aktiivisesti myös Innovatiiviset kaupungit ohjelman valmisteluun. Joukkoliikenteen energiatehokkuuden ja ilmastonsuojelutoimien kannalta Tampereen Kaupunkiliikenne investoi edellisvuosien tapaan erittäin puhtaisiin EEV-päästötasot alittaviin busseihin. Lisäksi hankittiin kolme vähän käytettyä Euro 5 -normit alittavaa bussia. Hybridibussien kulutussäästö on osoittautunut kiistattomaksi. Taloudellisimmin ajavia bussinkuljettajia palkittiin tavara- ja matkapalkinnoin. Myös Tampereen Logistiikan Kuljetustenohjauskeskuksen kautta toteutettujen matkojen yhdistelyn ansiosta säästettiin lähes ajokilometriä. Keskimääräinen yhdistelyaste on nyt 23,5 prosenttia. Päästöihin ja keskustan ilmanlaatuun vaikuttaa myös kevyen liikenteen pääreittien kehittäminen ja laatutason parantaminen. Energiankäyttöä tehostettiin edelleen myös kaupungin katuvalaistuksen kehittämisellä. Lisäksi talouden ja ympäristösuojelutoiminnan kannalta merkittäviä tekijöitä olivat meluntorjunta, hulevesien hallinta, sekä pilaantuneiden maa-alueiden puhdistaminen. Kaupunki osallistui maanomistajana pilaantuneiden maa-alueiden puhdistamiseen eri puolilla kaupunkia. Pirkanmaan pelastuslaitoksen toimialueella sattui vuoden aikana 284 eri kokoluokan öljyvahinkoa, 35 vaarallisten aineiden onnettomuutta ja 3 räjähdysonnettomuutta. Merkittäviltä ympäristövahingoilta kuitenkin vältyttiin, eikä onnettomuuksia sattunut tärkeillä pohjavesialueilla. Tampereen kaupungin toimintayksiköiden ja liikelaitosten ympäristövastuut olivat yhteensä 38,1 milj. euroa. Näistä pakollisiin varauksiin on kirjattu Vuoltsun korttelin puhdistusvastuu 0,5 milj. euroa. Tilinpäätöksen liitetiedoissa on ilmoitettu ehdollisina ympäristövelkoina kolmentoista mahdollisesti kaupungin puhdistettavaksi tulevan kohteen puhdistusvastuut. Ehdolliset ympäristövelat olivat yhteensä 37,6 milj. euroa. Ympäristökulujen jakautuminen vuonna 2013 Vesiensuojelu ja jätevesien käsittely 58% Kaupunkiorganisaation ympäristötuotot, ilman kaupungin tytäryhtiöiden, osakkuusyhtiöiden ja säätiöiden osuutta, olivat yhteensä 28,4 milj. euroa. Vastaavat ympäristökulut vuoden aikana olivat yhteensä 26,1 milj. euroa ja ympäristöinvestointikustannukset 13,7 milj. euroa. Tampereen Vesi -liikelaitoksen jäteveden käsittelyyn kohdistuvat tulot, menot ja investoinnit olivat ympäristölukujen kannalta suurimmat. Kaupunkiorganisaation ympäristöön liittyvistä tunnusluvuista raportoidaan tarkemmin erikseen vuoden 2013 ympäristötilinpäätöksessä. Kaupunkikonsernin yhteistöistä Tampereen Sähkölaitoksen puun ja muiden biopolttoaineiden käyttö energiantuotannon polttoainekäytöstä kasvoi 19 prosenttiin. Euroopan päästökauppajärjestelmän alaiset hiilidioksidipäästöt laskivat edellisestä vuodesta 11 prosenttia. Ilmastositoumusten kannalta merkittävä hyötyvoimalaitos Tammervoima Oy:n investointipäätös tehtiin elokuussa ja rakennustyöt käynnistyivät syksyllä Jätehuolto ja roskaantumisen torjunta 13% Maaperän ja pohjaveden suojelu 2,8 % Ympäristönsuojeluun liittyvät viranomaistehtävät 0,2 % Ympäristöjohtaminen ja - kehittäminen 4% Ympäristökoulutus, -kasvatus ja - neuvonta 2% Ekotehokkuutta parantava toiminta 6,7 % Ulkoilman ja ilmastonsuojelu 8% Melun ja tärinän torjunta 0% Luonnonsuojelu ja maisemansuojelu 1% Ympäristöperusteiset verot ja veroluonteiset maksut 4% 20 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2013

Liikelaitokset osana Tampereen kaupunkia

Liikelaitokset osana Tampereen kaupunkia Liikelaitokset osana Tampereen kaupunkia Liikelaitosten johtokuntien koulutus 20.2.2013 Liiketoiminnan kehitysjohtaja Kristiina Michelsson 20.2.2013 Liiketoiminnan ohjaus Liikelaitosten johtokunnat iltapäivän

Lisätiedot

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Talousjohtaja Jukka Männikkö 1 4.5.2015 Hallinto- ja talousryhmä 2 - Kuntapuolueelle kävi erinomaisen hyvin näissäkin vaaleissa. Kunnanvaltuustoissa

Lisätiedot

TAMPERE TOIMII. Kaupungin toimintamalli ja organisaatio

TAMPERE TOIMII. Kaupungin toimintamalli ja organisaatio TAMPERE TOIMII Kaupungin toimintamalli ja organisaatio Näin Tampere toimii Tampereen kaupunki on edelläkävijä kuntien toimintamallien kehittämisessä. Uudistumisella vastataan toimintaympäristön kasvaviin

Lisätiedot

Kaupunkiympäristön palvelualue Toiminnan strategiset painopisteet 2017 Johtaja Mikko Nurminen

Kaupunkiympäristön palvelualue Toiminnan strategiset painopisteet 2017 Johtaja Mikko Nurminen Kaupunkiympäristön palvelualue Toiminnan strategiset painopisteet 2017 Johtaja Mikko Nurminen Kaupunginvaltuuston talous ja strategiaseminaari Hotelli Torni, Tampere 6.6.2016 Tampereen kaupungin organisaatio

Lisätiedot

Tilikauden tulos ja taloudellinen asema

Tilikauden tulos ja taloudellinen asema Tampereen kaupungin tilinpäätös 2013 1 Tilikauden tulos ja taloudellinen asema 2 1 Tuloslaskelma TILIKAUDEN TULOS 0,0 milj. (TP2013) NETTOMENOT VERTAILUKELPOINEN +3,3 % (TP2013/ TP2012) VERORAHOITUS VERTAILUKELPOINEN

Lisätiedot

Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille

Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille Kaupunginhallitus 241 20.06.2016 Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien 2017-2019 taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille 2247/02.02.00/2016 KHALL 20.06.2016 241 Talouden tasapaino

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Talous- ja hallinto-osasto 3.1.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot ovat ajalla 1.1.

Lisätiedot

Valmistelija / lisätiedot: Männikkö Jukka. Valmistelijan yhteystiedot Talousjohtaja Jukka Männikkö, puh ,

Valmistelija / lisätiedot: Männikkö Jukka. Valmistelijan yhteystiedot Talousjohtaja Jukka Männikkö, puh , Tampere Ote pöytäkirjasta 9/2016 1 (5) 147 Tampereen kaupungin talouskatsaus 10/2016 TRE:6590/02.02.01/2016 Valmistelija / lisätiedot: Männikkö Jukka Valmistelijan yhteystiedot Talousjohtaja Jukka Männikkö,

Lisätiedot

Yhteinen Tampere Uudistusten vuosi 2015. näköalojen kaupunki

Yhteinen Tampere Uudistusten vuosi 2015. näköalojen kaupunki Yhteinen Tampere Uudistusten vuosi 2015 näköalojen kaupunki Pormestari Anna-Kaisa Ikosen esitys vuoden 2015 talousarvioksi Tampereen kaupunkistrategia 2025 27.10.2014 Tampere 2015 talousarvion lähtökohdat

Lisätiedot

Tilinpäätös 2006. Kaupunginhallitus 26.3.2007. Pormestari Timo P. Nieminen

Tilinpäätös 2006. Kaupunginhallitus 26.3.2007. Pormestari Timo P. Nieminen Tilinpäätös 2006 Kaupunginhallitus Pormestari Timo P. Nieminen T A M P E R E E N K A U P U N K I T A L O U S J A S T R A T E G I A R Y H M Ä 1 Uuteen toimintamalliin Kaupungin johtamisjärjestelmä uudistui

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

Kouvolan talouden yleiset tekijät

Kouvolan talouden yleiset tekijät Tilinpäätös 2012 2 Kouvolan talouden yleiset tekijät 3 Väestökehitys Kouvolassa 2001-2020 31.12. As.lkm Muutos, lkm % 2001 91 226-324 -0,35 2002 90 861-365 -0,40 2003 90 497-364 -0,40 2004 90 227-270 -0,30

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 31.5.2016 Talous- ja hallinto-osasto 28.6.2016 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.5.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot olivat 1.1. 31.5.2016

Lisätiedot

Tilinpäätöksen ennakkotietoja

Tilinpäätöksen ennakkotietoja Tilinpäätöksen ennakkotietoja 22.2.2017 TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestömäärä kasvoi ennakkotiedon mukaan 367 henkilöllä (e75 881) Rakentaminen edelleen korkealla tasolla; asuntoja valmistui 528 ja lupia myönnettiin

Lisätiedot

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Tilinpäätös 2013 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen 31.3.2014 TILINPÄÄTÖS 2013 Koko kaupunki TP 2012 TP 2013 Muutos % Toimintatuotot 65 402 858 66 701 510 1 298 652 1,99 Toimintakulut -374 691 312-380 627

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 Kunnanhallitus 44 21.03.2016 Tarkastuslautakunta 36 02.06.2016 Valtuusto 15 20.06.2016 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 38/02.06.01/2016 Kunnanhallitus 21.03.2016 44 Valmistelija: kunnansihteeri Tilinpäätös

Lisätiedot

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit Talouden nykytila Kriteerit Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit 1. Negatiivinen vuosikate Rovaniemi 2012 2016 186 /asukas Ei täyty? 2. tuloveroprosentti yli 0,5 prosenttiyksikköä

Lisätiedot

Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät

Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät 13.2.2013 Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Vuoden 2014 TA:n raamin valmistelun eteneminen Talouden tasapainotarkastelu talous- ja suunnittelukeskuksessa Ehdotus

Lisätiedot

Elinvoiman palvelualue 2017 Toiminnan strategiset painopisteet Johtaja Teppo Rantanen

Elinvoiman palvelualue 2017 Toiminnan strategiset painopisteet Johtaja Teppo Rantanen Elinvoiman palvelualue 2017 Toiminnan strategiset painopisteet Johtaja Teppo Rantanen Kaupunginvaltuuston talous- ja strategiaseminaari Hotelli Torni, Tampere 6.6.2016 Tampereen kaupungin organisaatio

Lisätiedot

Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2016-18 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Henkilöä Rovaniemen väkiluvun kehitys 2005-2018 65000 60000 55000 50000 45000 40000 35000 30000 25000 20000 15000 10000

Lisätiedot

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Maltillisella menokasvulla laadukkaat palvelut Peruskorjauksilla huolehditaan kiinteistökannasta Investoinnit edellyttävät lainanottoa Kansantalouden

Lisätiedot

Palvelutarpeen kasvu ja talouden tasapainottaminen tilaajien näkemyksiä tasapainon edellytyksistä

Palvelutarpeen kasvu ja talouden tasapainottaminen tilaajien näkemyksiä tasapainon edellytyksistä Palvelutarpeen kasvu ja talouden tasapainottaminen tilaajien näkemyksiä tasapainon edellytyksistä Tampereen kaupunginvaltuuston talous- ja strategiaseminaari Tampere-talo 4.5.2015 Kari Hakari johtaja tilaajaryhmä

Lisätiedot

Julkaisuvapaa klo kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2015

Julkaisuvapaa klo kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2015 Julkaisuvapaa 4.4.2016 klo 15.30 kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2015 Johtoryhmä 30.3.2016 Laajennettu johtoryhmä 30.3.2016 YT-neuvottelukunta 1.4.2016 Kaupunginhallitus

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA Käyttötalous: TOIMINTAMENOJEN (59,7 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2013 Muut (17 %) SOTE (54 %) Henkilöstömenot (29 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon SOTE

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille

Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille Kunnanhallitus 140 19.09.2016 Kunnanhallitus 169 31.10.2016 Kunnanhallitus 211 28.11.2016 Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille 2018-2019 240/02.02.00/2016 Kunnanhallitus

Lisätiedot

Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 64 22.03.2005 VUODEN 2004 TILINPÄÄTÖS 64/04/047/2005 KH 64 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2015

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2015 1 KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2015 Käyttötalous: TOIMINTAMENOJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2015 Muut (17 %) SOTE (56 %) Henkilöstömenot (27 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 101. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 101. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 25.03.2013 Sivu 1 / 1 613/02.06.01/2013 101 Vuoden 2012 tilinpäätös ja tuloksen käsittely (kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Maria Jyrkkä, puh. (09) 816 83136 Vesa Kananen, puh. (09)

Lisätiedot

Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta

Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta 1 (5) Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta Väestö Työllisyys Lokakuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 21 736 henkilöä, joista Lieksassa asui 11 585,

Lisätiedot

Osavuosikatsaus

Osavuosikatsaus Osavuosikatsaus 1.1. 2015 Väestömäärä syyskuussa 75 489 Joensuun väestömäärä oli syyskuussa väestötietojärjestelmän mukaan 75 489. Väestömäärä kasvoi edellisen vuoden syyskuuhun nähden 465 henkilöllä.

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Keskeiset tunnusluvut 2015 TP 2014 TP 2015 TA 2016 Tuloveroprosentti 21,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,65 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %.

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %. TALOUDELLINEN TILANNE 1.1. - 31.3.2015 Yleinen tilanne USA:n talouskasvun arvioidaan olevan kuluvana vuonna noin 3,2-3,7 %. USA:n korkojen nosto saattaa alkaa siten arvioitua aikaisemmin eli viimeisimpien

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 99. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 99. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 21.03.2016 Sivu 1 / 1 333/2016 02.02.01.00 99 Vuoden 2015 tilinpäätös ja tuloksen käsittely (osittain Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Maria Jyrkkä, puh. 046 877 3025 Katariina Koskela,

Lisätiedot

Osavuosikatsaus

Osavuosikatsaus Osavuosikatsaus 1.1. 2016 Väestömäärä elokuussa 75 595 Joensuun väestömäärä oli elokuun lopussa 75 595. Väestömäärä kasvoi edellisen vuoden elokuuhun nähden 388 henkilöllä. Vuodenvaihteeseen nähden asukasmäärä

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen Tarkastuslautakunta 22 14.05.2012 Kunnanvaltuusto 23 04.06.2012 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen Tarkastuslautakunta Kunnanhallitus 2.4.2012 68 Kunnan tilinpäätöksen tulee

Lisätiedot

Strategiset painopisteet hyvinvoinnin palvelualueella. Kaupunginvaltuuston talous- ja strategiaseminaari Johtaja Taru Kuosmanen

Strategiset painopisteet hyvinvoinnin palvelualueella. Kaupunginvaltuuston talous- ja strategiaseminaari Johtaja Taru Kuosmanen Strategiset painopisteet hyvinvoinnin palvelualueella Kaupunginvaltuuston talous- ja strategiaseminaari 6.6.2016 Johtaja Taru Kuosmanen 1 Tampereen kaupungin organisaatio 1.6.2017 Kaupunginvaltuusto PORMESTARI

Lisätiedot

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet ja kunnanjohtaja.

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet ja kunnanjohtaja. Kaupunginhallitus 78 08.03.2016 Kaupunginhallitus 97 22.03.2016 Tarkastuslautakunta 60 23.05.2016 Valtuusto 31 21.06.2016 Tilinpäätös ja vastuuvapaus vuodelta 2015 960/02.55/2016 KH 08.03.2016 78 Kuntalain

Lisätiedot

Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma Esko Lotvonen

Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma Esko Lotvonen Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2017-18 Esko Lotvonen 19.10.2015 Tavoitteet 2016-18 Ei alijäämäisiä vuosia Talouden aito tasapaino 2018 Tuloveroprosenttia ei koroteta Lainamäärän katto 2200 /asukas

Lisätiedot

Forssan kaupungin tilinpäätös 2013

Forssan kaupungin tilinpäätös 2013 Forssan kaupungin tilinpäätös 2013 8. huhtikuuta 2014 Vuonna 2013 kaupungin talous vahvistui lähinnä kertaluonteisten verotilitysmuutosten vuoksi Vuosi 2013 on 0,8 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Pakollisen

Lisätiedot

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari.

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari. Kunnanhallitus 47 30.03.2015 Kunnanvaltuusto 20 15.06.2015 Vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen Khall 30.03.2015 47 30.3.2015 Kuntalain 68 :n mukaan kunnanhallituksen on laadittava tilikaudelta tilinpäätös

Lisätiedot

Tilinpäätös Talousjohtaja Eija Tolonen-Manninen. Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä

Tilinpäätös Talousjohtaja Eija Tolonen-Manninen. Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Tilinpäätös 2013 Talousjohtaja Eija Tolonen-Manninen Tilikauden tulos 2013 Tilinpäätös on 3,4 miljoonaa euroa ylijäämäinen sen jälkeen, kun on huomioitu kunnille palautettava maksuosuus 3,4 miljoonaa euroa

Lisätiedot

Talouden ohjaus johtokuntien tehtävänä

Talouden ohjaus johtokuntien tehtävänä Talouden ohjaus johtokuntien tehtävänä Johtokuntakoulutus 20.2.2013 Tampere talo 1 Talous ja liiketoimintaryhmä Sisältö Talouden ohjauksen elementit Talouden toiminnot ja toimijat Tampereen kaupungissa

Lisätiedot

Torstai klo

Torstai klo Viranomainen KOKOUSPÖYTÄKIRJA 5/2011 TUUSNIEMEN KUNTA Tarkastuslautakunta 2009-2012 KOKOUSAIKA Torstai 19.05.2011 klo 15.00 18.00 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä, kuka toimi puheenjohtajana)

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA TOIMINTAKULUJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN Muut: (16 %) SOTE: (56 %) Henkilöstömenot: (28 %)

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA TOIMINTAKULUJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN Muut: (16 %) SOTE: (56 %) Henkilöstömenot: (28 %) KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2014 Käyttötalous: TOIMINTAKULUJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2014 Muut (16 %) SOTE (56 %) Henkilöstömenot (28 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon

Lisätiedot

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010 Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013 Kvsto 3.11.2010 Kansantalouden kehitys Yksiköity tavaraliikenne viennin osalta vuosina 2006 2010 (Helsingin Satama) Tonnia Kansantalouden ennustelukuja vuodelle

Lisätiedot

Tampere toimii. Kaupungin toimintamalli ja organisaatio. Valtuuston koulutus 22. 23.1.2013 Kirsi Koski

Tampere toimii. Kaupungin toimintamalli ja organisaatio. Valtuuston koulutus 22. 23.1.2013 Kirsi Koski Tampere toimii Kaupungin toimintamalli ja organisaatio Valtuuston koulutus 22. 23.1.2013 Kirsi Koski 1 Sisällys Kaupungin organisaatio, toimijat ja niiden tehtävät Toimintamallin kuvaus 2 3 Kaupungin organisaatio,

Lisätiedot

Kaupunginhallitus Liite Tulevaisuuden kunta - Mikkelin ratkaisut

Kaupunginhallitus Liite Tulevaisuuden kunta - Mikkelin ratkaisut Kaupunginhallitus 16.5.2016 Liite 1 185 Tulevaisuuden kunta - Mikkelin ratkaisut 16.5. 2016 Mikkelin poliittis-hallinnollinen rakenneluonnos Konsernijaosto (5) Elinvoimajaosto (ryhmien & KH pj:t) Valtuusto

Lisätiedot

Espoon talouden haasteet Valtuuston strategiaseminaari

Espoon talouden haasteet Valtuuston strategiaseminaari Espoon talouden haasteet Valtuuston strategiaseminaari 31.1.- 1.2.2013 Rahoitusjohtaja Reijo Tuori Espoon kaupunki ja konserni Kaupunki Konserniyhteisöt Yhteensä Tase 2011 (mrd. euroa) Toimintakulut 2011

Lisätiedot

NASTOLAN KUNTA TILINPÄÄTÖS Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta

NASTOLAN KUNTA TILINPÄÄTÖS Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta TILINPÄÄTÖS 2015 Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta 14.3.2016 TOIMINTAYMPÄRISTÖ 2015 VÄESTÖ ASUKASLUKU ennakkotieto 14 829-76 (2014) NASTOLASSA ASUVA TYÖVOIMA 7 187-52 (2014) TYÖLLISYYS TYÖTTÖMYYSASTE keskiarvo

Lisätiedot

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto Iitin kunta 45/02.01.02/2013 Talouskatsaus 30.9.2013 Tammi-elokuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 2013 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku

Lisätiedot

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Asukasmäärä 31.12. 67 806 67 497 Verotuloprosentti 19,50 % 19,50 % Toimintakate -327,7 M -327,1 M Toimintakatteen kasvu 0,18 % 4,8 % Verotulot 254,3 M 237,4 M Verotulojen

Lisätiedot

KYHALL Peruspalvelukuntayhtymä Selänteen perussopimuksen 5 :n mukaan jäsenkuntien valtuustot hyväksyvät Selänteen tilinpäätöksen.

KYHALL Peruspalvelukuntayhtymä Selänteen perussopimuksen 5 :n mukaan jäsenkuntien valtuustot hyväksyvät Selänteen tilinpäätöksen. Kuntayhtymähallitus 17 28.02.2013 Tarkastuslautakunta 28 16.05.2013 Tarkastuslautakunta 35 28.05.2013 Tilinpäätös vuodelta 2012 23/02.02.02/2013 KYHALL 28.02.2013 17 Peruspalvelukuntayhtymä Selänteen perussopimuksen

Lisätiedot

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Kunnanhallitus 98 13.04.2015 Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Khall 13.04.2015 98 Kuntalain (365/1995) 68 :n mukaan kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kunnanhallituksen

Lisätiedot

Kunnan talouden perusteet. Luottamushenkilöiden koulutus Sirkka Lankila

Kunnan talouden perusteet. Luottamushenkilöiden koulutus Sirkka Lankila Kunnan talouden perusteet Luottamushenkilöiden koulutus 11.2.2013 Sirkka Lankila Valtuusto ja kunnan talous Valtuusto päättää kunnan talouden ja rahoituksen perusteista eli valtuusto käyttää kunnassa budjettivaltaa

Lisätiedot

KAUHAVAN KAUPUNKI Hallinto-osasto KAUHAVAN TILINPÄÄTÖS SELVÄSTI YLIJÄÄMÄINEN TIEDOTE 24.3.2016

KAUHAVAN KAUPUNKI Hallinto-osasto KAUHAVAN TILINPÄÄTÖS SELVÄSTI YLIJÄÄMÄINEN TIEDOTE 24.3.2016 1 KAUHAVAN TILINPÄÄTÖS SELVÄSTI YLIJÄÄMÄINEN Kauhavan kaupungin talousarvio vuodelle 2015 oli tarkistusten jälkeen lähes 0,6 miljoonaa euroa alijäämäinen. Kaupunginhallitukselle 28.3.2016 esiteltävä vuoden

Lisätiedot

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri Kankaanpään kaupunki Tilinpäätös 2015 1 Tilinpäätösaineisto 1. Tilinpäätös Tasekirja Toimintakertomus Toteutumisvertailu Tilinpäätöslaskelmat Liitetiedot Eriytetyt tilinpäätökset Allekirjoitukset ja merkinnät

Lisätiedot

Valtuuston kokous Fullmäktiges sammanträde

Valtuuston kokous Fullmäktiges sammanträde Valtuuston kokous Fullmäktiges sammanträde 18.5.2015 Vuoden 2014 arviointikertomus Valtuusto 18.5.2015 Paula Viljakainen Tarkastuslautakunnan puheenjohtaja Tulostavoitteiden toteutumisen arviointi Tulostavoitteiden

Lisätiedot

Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten

Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten Ohje 1 (6) Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten perusteet Valtionosuusjärjestelmän muutos koskettaa ensimmäisen kerran kuntia vuoden 2015 talousarvioiden osalta.

Lisätiedot

Talousraportti 8/

Talousraportti 8/ 1 (6) Talousraportti elokuun lopun tilanteesta Väestö Elokuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 21 831 henkilöä, joista Lieksassa asui 11 620, Nurmeksessa 7 930 ja Valtimolla 2 281 asukasta. Juuassa

Lisätiedot

Kuntalaki ja kunnan talous

Kuntalaki ja kunnan talous Kaupungin talous Kuntalaki ja kunnan talous Kuntalain 65 Valtuuston on hyväksyttävä kunnalle talousarvio ja taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi Talousarviossa hyväksytään toiminnalliset

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat Kuntatalouden kehitys vuoteen 2018 Lähde: Peruspalveluohjelma 3.4.2014 sekä Kuntaliiton laskelmat Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset Lähde: Vuodet 2012-2013 Tilastokeskus, vuosien 2014-2018

Lisätiedot

VUODEN 2015 TILINTARKASTUKERTOMUS, TILINPÄÄTÖKSEN HYVÄKSYMINEN JA VASTUUVAPAUDESTA PÄÄTTÄMINEN TILIKAUDELLA

VUODEN 2015 TILINTARKASTUKERTOMUS, TILINPÄÄTÖKSEN HYVÄKSYMINEN JA VASTUUVAPAUDESTA PÄÄTTÄMINEN TILIKAUDELLA Yhtymäkokous 3 24.05.2016 VUODEN 2015 TILINTARKASTUKERTOMUS, TILINPÄÄTÖKSEN HYVÄKSYMINEN JA VASTUUVAPAUDESTA PÄÄTTÄMINEN TILIKAUDELLA 1.1. - 31.12.2015 106/02.020.201/2013 Yhtymäkokous 3 Hallitus 37 29.3.2016

Lisätiedot

Kuntalain 112 :n mukaan kunnan tilinpäätöksestä on lisäksi voimassa, mitä kirjanpitolaissa säädetään.

Kuntalain 112 :n mukaan kunnan tilinpäätöksestä on lisäksi voimassa, mitä kirjanpitolaissa säädetään. Kaupunginhallitus 115 31.03.2016 Tilinpäätös vuodelta 2015 50/04.047/2016 KH 31.03.2016 115 Kuntalain (410/2015) 113 :n mukaan kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kunnanhallituksen on laadittava tilikaudelta

Lisätiedot

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma 2015 2016 Kunnanhallitus 11.11. 12.11.2013 Vuosikate, poistot ja nettoinvestoinnit 2006 2016 (1000 euroa) 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0-2 000-4 000 2006

Lisätiedot

Kuntalain taloutta koskevat muutokset

Kuntalain taloutta koskevat muutokset Kuntalain taloutta koskevat muutokset Kuntamarkkinat 12. 13.9.2012 Anneli Heinonen Kehittämispäällikkö Kuntalain muutos 15.6.2012/325 HE 24/2012 vp. HaVM 9/2012 vp Lähtökohta kuntalain uudistamiselle hallitusohjelmassa

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 69. Valtuusto Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 69. Valtuusto Sivu 1 / 1 Valtuusto 23.05.2016 Sivu 1 / 1 333/2016 02.02.01.00 Kaupunginhallitus 99 21.3.2016 69 Vuoden 2015 tilinpäätös ja tuloksen käsittely Valmistelijat / lisätiedot: Maria Jyrkkä, puh. 046 877 3025 Katariina

Lisätiedot

Kunnanvirasto, kunnanhallituksen kokoushuone. Venla Tuomainen, puheenjohtaja Räsänen Heimo, varapuheenjohtaja Annukka Mustonen, jäsen

Kunnanvirasto, kunnanhallituksen kokoushuone. Venla Tuomainen, puheenjohtaja Räsänen Heimo, varapuheenjohtaja Annukka Mustonen, jäsen Viranomainen KOKOUSPÖYTÄKIRJA 4/2016 TUUSNIEMEN KUNTA Tarkastuslautakunta 2013-2016 KOKOUSAIKA Maanantai 30.05.2016 klo 16:00 16:40 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä, kuka toimi

Lisätiedot

SASTAMALAN KAUPUNKI Tilinpäätös 2010

SASTAMALAN KAUPUNKI Tilinpäätös 2010 SASTAMALAN KAUPUNKI Tilinpäätös 2010 Lehdistöinfo 1.4.2011 Elina Alajoki VUOSI 2010 Uuden organisaation ja toimintamallin vakiintuminen Käytäntöjen yhtenäistäminen Toimintaprosessien määrittely Palveluverkkomuutosten

Lisätiedot

NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014

NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014 NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014 TULOSLASKELMA, kaikki yhteensä TP12 TP13 TA14 TPE14 Ero TPE / TA TOIMINTATUOTOT 51 110 54 938 394 54 714 021 54 262 557-451 464 Myyntituotot

Lisätiedot

Tampereen toimintamalli

Tampereen toimintamalli Tampereen toimintamalli Pormestarimalli ja väestöperusteiset lautakunnat Rovaniemen kaupunginvaltuuston seminaari 22.2.2010 Kari Hakari kehitysjohtaja Tampereen kaupunki 1 Toimintamallin uudistuksen tavoitteet

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Keskeiset tunnusluvut 2014 TP2013 TP 2014 TA 2015 Tuloveroprosentti 20,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,50 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely

Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat Taloustutkimus Oy toteutti valtiovarainministeriön toimeksiannosta tiedustelun

Lisätiedot

Tilinpäätösennuste 2014

Tilinpäätösennuste 2014 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) 46 Tilinpäätösennuste 2014 Asianro 117/02.02.02/2014 Raision kaupungin tilinpäätös on valmistumassa. Tilinpäätösennusteen mukaan tilikauden ylijäämäksi on muodostumassa

Lisätiedot

Vuosivauhti viikoittain

Vuosivauhti viikoittain 1 3.6.215 Väestö Kesäkuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22.415, josta Lieksassa 12.9, Nurmeksessa 8.45 ja Valtimolla 2.361 asukasta. Juuan väkimäärä oli 5.117. Pielisen Karjalan väestökehitys

Lisätiedot

TORNION KAUPUNKI OSAVUOSIKATSAUS 3/2015 1.1.-30.9.2015

TORNION KAUPUNKI OSAVUOSIKATSAUS 3/2015 1.1.-30.9.2015 TORNION KAUPUNKI OSAVUOSIKATSAUS 3/2015 1.1.-30.9.2015 Kh:n käsittely 26.10.2015 SISÄLLYSLUETTELO Taloudellinen kehitys 1-3 Tuloslaskelman toteutumisvertailu 30.9.2015 4 Käyttötalousosan toteutumisvertailu

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI HEINÄKUU 216 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT ELINVOIMA JA TYÖPAIKAT Perustetut ja lakanneet yritykset, Salo Kaupunginhallituksen tuloskortin strategiset tavoitteet: 1. Elinvoima ja työpaikat

Lisätiedot

Lisätietoja: laskentapäällikkö Anna-Miia Liimatalta, puh.2071 tai talousjohtaja Pekka Kivilevolta, puh.2080.

Lisätietoja: laskentapäällikkö Anna-Miia Liimatalta, puh.2071 tai talousjohtaja Pekka Kivilevolta, puh.2080. HALLINTOKUNTIEN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA Kunnanhallituksen antamat toimintakertomusta koskevat ohjeet Kuntalain 69 :n mukaan toimintakertomus on osa kunnan virallista tilinpäätöstä. Toimintakertomuksen

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 22. Valtuusto Sivu 1 / 1. Valmistelijat / lisätiedot: Pia Ojavuo, puh

Espoon kaupunki Pöytäkirja 22. Valtuusto Sivu 1 / 1. Valmistelijat / lisätiedot: Pia Ojavuo, puh Valtuusto 27.02.2017 Sivu 1 / 1 451/2017 02.02.01.00 Kaupunginhallitus 42 13.2.2017 22 Vuoden 2016 tilinpäätöksen ennakkotieto Valmistelijat / lisätiedot: Pia Ojavuo, puh. 043 826 9139 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Hämeenlinnan seudun seutuyhteistyö Hattula, Hämeenlinna, Janakkala, Kalvola, Lammi, Renko ja Tuulos

Hämeenlinnan seudun seutuyhteistyö Hattula, Hämeenlinna, Janakkala, Kalvola, Lammi, Renko ja Tuulos Hämeenlinnan seudun seutuyhteistyö Hattula, Hämeenlinna, Janakkala, Kalvola, Lammi, Renko ja Tuulos Kaupunkiseutupalautetilaisuus 3.4. Messukeskus Kehittämispäällikkö Aija Tuimala PARAS -valmistelu Hämeenlinnan

Lisätiedot

FINLEX - Säädökset alkuperäisinä: 578/2006. Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006. Laki kuntalain muuttamisesta

FINLEX - Säädökset alkuperäisinä: 578/2006. Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006. Laki kuntalain muuttamisesta Sivu 1/5 Finlex» Lainsäädäntö» Säädökset alkuperäisinä» 2006» 578/2006 578/2006 Eduskunnan päätöksen mukaisesti Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006 Laki kuntalain muuttamisesta kumotaan 17 päivänä

Lisätiedot

Talousraportti 6/

Talousraportti 6/ 1 (5) Talousraportti heinäkuun lopun tilanteesta Väestö Kesäkuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22 003 henkilöä, joista Lieksassa asui 11 719, Nurmeksessa 7 967 ja Valtimolla 2 297 asukasta. Juuassa

Lisätiedot

Kuntien taloustietoja 2014 (2) Lähde:Kuntaliitto 2015, Kuntien tunnuslukutiedosto 2003-2014 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 2003-2014

Kuntien taloustietoja 2014 (2) Lähde:Kuntaliitto 2015, Kuntien tunnuslukutiedosto 2003-2014 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 2003-2014 Kuntien taloustietoja 214 (2) Lähde:Kuntaliitto 215, Kuntien tunnuslukutiedosto 23-214 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 23-214 11 Asukasluku indeksoituna (23=1) 15 1 95 9 85 8 75 Kemi 21-5 as. kunnat

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/2009 1. Tarkastuslautakunta 2005 2008 19.5.2009. AIKA 19.5.2009 klo 17.00 19.00 PAIKKA

MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/2009 1. Tarkastuslautakunta 2005 2008 19.5.2009. AIKA 19.5.2009 klo 17.00 19.00 PAIKKA MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/2009 1 AIKA 19.5.2009 klo 17.00 19.00 PAIKKA Kunnantalo, kunnanhallituksen kokoushuone, 3. kerros KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 14 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN JÄTEHUOLTO LIIKELAITOS. Talouden ja tavoitteiden toteutuminen 1-4 / 2011

UUDENKAUPUNGIN JÄTEHUOLTO LIIKELAITOS. Talouden ja tavoitteiden toteutuminen 1-4 / 2011 UUDENKAUPUNGIN JÄTEHUOLTO LIIKELAITOS Talouden ja tavoitteiden toteutuminen 1-4 / Uudenkaupungin Jätehuollon johtokunta 24.5. Tuloslaskelma 1-4/ 1-4/2010 Arvio 1-4/ Poikkeama Käytön % Toteutuma arvio Liikevaihto

Lisätiedot

Väestömuutokset 2016

Väestömuutokset 2016 Iitin kunta 715/2.1.2/216 Talouskatsaus 21.11.216 Tammi-lokakuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 216 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku Syntyn

Lisätiedot

Vuoden 2010 talousarvion suunnitteluohje. Kaupunginhallitus

Vuoden 2010 talousarvion suunnitteluohje. Kaupunginhallitus Vuoden 2010 talousarvion suunnitteluohje Kaupunginhallitus 25.5.2009 Talousarvion suunnitteluohje SISÄLTÖ: Vuoden 2010 talousarvion vuosikatetavoite Arviot veroista ja valtionosuuksista Ohje käyttötalouden

Lisätiedot

Talousraportti 6/

Talousraportti 6/ 1 (5) Talousraportti kesäkuun lopun tilanteesta Väestö Toukokuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22 003 henkilöä, joista Lieksassa asui 11 725, Nurmeksessa 7 972 ja Valtimolla 2 307 asukasta. Juuassa

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Tuloslaskelma 2012 2011, ulkoinen koko kunta osa I 2012 2011 kasvu % Toimintatuotot Myyntituotot 51 644 46 627 10,8 % Maksutuotot 8 451 8 736-3,3 % Tuet ja avustukset

Lisätiedot

kustannukset nousivat euroa.

kustannukset nousivat euroa. 1 (5) Nurmeksen tulot kasvoivat menoja enemmän Nurmeksen kaupungin tulot kasvoivat vuonna 2015 menoja enemmän. Kaupungin tilikauden tulos oli 460 816 euroa ja ylijäämä esitettävien tilinpäätössiirtojen

Lisätiedot

YMPÄRISTÖTILINPÄÄTÖS 2008

YMPÄRISTÖTILINPÄÄTÖS 2008 YMPÄRISTÖTILINPÄÄTÖS 2008 Sisällysluettelo YMPÄRISTÖTILINPÄÄTÖS 2008...3 1.1. Ulkoiset ympäristömenot ja -tulot...3 1.2. Sisäiset ympäristömenot ja -tulot...5 1.3. Ympäristöinvestoinnit...5 1.4. Ympäristövastuut...5

Lisätiedot

Osavuosikatsaus

Osavuosikatsaus Osavuosikatsaus 1.1. 31.7.216 Väestömäärä kesäkuussa 75 422 Joensuun väestömäärä oli kesäkuun lopussa 75 422. Väestömäärä kasvoi edellisen vuoden kesäkuuhun nähden 481 henkilöllä. Vuodenvaihteeseen nähden

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunki TALOUSARVIO 2004 Taloussuunnitelma

Jyväskylän kaupunki TALOUSARVIO 2004 Taloussuunnitelma http://www.jyvaskyla.fi/infomatkailu/info/talous/ta-2004/ Jyväskylän kaupunki TALOUSARVIO 2004 Taloussuunnitelma 2004-2006 Kaupunginvaltuuston hyväksymä 1.12.2003 SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISPERUSTELUT 1 1.1

Lisätiedot

Talousarvion rakenne, toiminnan ja talouden sitovuus sekä seuranta (5-9) (Nämä ovat talousarviokirjaa täydentäviä asioita)

Talousarvion rakenne, toiminnan ja talouden sitovuus sekä seuranta (5-9) (Nämä ovat talousarviokirjaa täydentäviä asioita) Kaupunginvaltuusto 19.12.2016 Liite 2 155 KAUPUNGINVALTUUSTON KOKOUS 19.12.2016 Talousarvion 2017 käsittelyjärjestys 1. Kaupunginhallituksen puheenjohtajan puheenvuoro 2. Kaupunginjohtajan talousarvioesittely

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2016, alustava arvio tuloksesta

Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2016, alustava arvio tuloksesta Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2016, alustava arvio tuloksesta Kaupungin tiedotustilaisuus 23.2.2017 Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Seija Kuikka Kaupunginjohtaja Timo Halonen Talousjohtaja Heikki Siira

Lisätiedot

Talousselvitys. Tampereen seutu

Talousselvitys. Tampereen seutu Talousselvitys Tampereen seutu Selvityksen sisältö Kuntien tilinpäätökset 2008-2012 kuntien tuloslaskelmat investoinnit, lainamäärä valikoima tunnuslukuja seudun yhteiset tuloslaskelmat Laesterän kuntatalouden

Lisätiedot

ESIPUHE... 3. Tampereen talouskatsaus 2/2012

ESIPUHE... 3. Tampereen talouskatsaus 2/2012 Tampereen talouskatsaus 2/2012 Sisällys ESIPUHE... 3 kaupungin toiminta ja talous... 4 Kaupungin tuloslaskelma ja ennuste... 4 Verotulot... 6 Valtionosuudet... 6 Rahoituslaskelma... 7 Investoinnit... 8

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Lähde: Kuntatalousohjelma 15.9.2016 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on huomioitu kiky-sopimus, mutta ei maakuntauudistusta Kokonaistaloudelliset ennusteet

Lisätiedot

Talousarvion rakenne, toiminnan ja talouden sitovuus sekä seuranta (1 8) (Nämä ovat talousarviokirjaa täydentäviä asioita)

Talousarvion rakenne, toiminnan ja talouden sitovuus sekä seuranta (1 8) (Nämä ovat talousarviokirjaa täydentäviä asioita) Kaupunginvaltuusto 9.11.2015 Liite 2 104 KAUPUNGINVALTUUSTON KOKOUS 9.11.2015 Talousarvion 2016 käsittelyjärjestys 1. Kaupunginhallituksen puheenjohtajan puheenvuoro 2. Kaupunginjohtajan talousarvioesittely

Lisätiedot

Talousarvion 2016 toiminnalliset tavoitteet

Talousarvion 2016 toiminnalliset tavoitteet Talousarvion 2016 toiminnalliset tavoitteet Kaupunginvaltuuston seminaari 4.5.2015 Matias Ansaharju, strategiasuunnittelija Konserniohjausyksikkö Toiminnalliset tavoitteet - perustana kuntalaki 65 Talousarviossa

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2015

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2015 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 215,7 % 2, % 4,5 % 1, % 6,1 % 7,8 % 19,7 % 1,6 % 11, % 36,6 % Toimintakulut 36,75 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,13 mrd. Henkilösivukulut 4,88 mrd. Palvelujen

Lisätiedot