tilinpäätös 2013 Julkaisija: Tampereen konsernihallinnon talous- ja liiketoimintaryhmä

Transkriptio

1 tilinpäätös 2013 Julkaisija: Tampereen konsernihallinnon talous- ja liiketoimintaryhmä

2 Kansien suunnittelu: DesignKomitea Kannen kuva: Tuula Kaakinen Paino: Juvenes Print Suomen Yliopistopaino Oy

3 Pormestarin katsaus Talous tasapainoon yhdessä tekemällä Kuntien talous kehittyi viime vuonna kokonaisuutena ottaen huomattavasti ennakoitua paremmaksi. Suurin syy tilanteeseen oli kunnille tilitetyt noin 420 milj. euron kertaluonteiset ylimääräiset verotulot. Lisäksi maanlaajuisesti kunnissa toteutettiin erilaisia säästötoimenpiteitä, joiden vuoksi kuntien menokehitys hidastui aiemmista vuosista selvästi. Kaupungin toiminnassa käynnistyi uudistusten aika uuden valtuuston, uuden pormestarin sekä uusien apulaispormestareiden aloitettua toimikautensa. Viime vuodelle oli tunnusomaista toimintatapojen uudistaminen taloudellisen epätasapainon korjaamiseksi. Alkuvuoden talousennusteen perusteella tilikauden tuloksen ennustettiin muodostuvan noin 45 milj. euroa tappiolliseksi. Heikon talousennusteen vuoksi käynnistettiin keväällä pormestarin johdolla mittava talouden tasapainottamisohjelma, jonka avulla menojen kasvua saatiin selvästi hillityksi aiemmista vuosista. Menojen kasvun onnistuneen hidastamisen ohella verotuloja kertyi 16,3 milj. euroa alkuperäistä talousarviota enemmän. Kyseessä oli kuitenkin verotulojen tilitysjärjestelmän kertaluonteiset muutokset, joita ei jatkossa ole luvassa. Ilman näitä muutoksia verotulot olisivat toteutuneet jopa alkuperäistä talousarviota heikompina. Kaupungin hyvään tilikauden tulokseen vaikutti merkittävästi myös 16,6 milj. euron Pirkanmaan koulutuskonsernikuntayhtymän purkamisesta aiheutunut luovutusvoitto, joka edelleen sijoitettiin PIRKO-Kiinteistöt Oy:öön. Vuoden 2013 alussa käynnistyneen Tredun talouden ennustaminen oli tilikauden aikana vaikeaa ja lopulta Tredun tulos muodostui huomattavasti talousarviota paremmaksi. Hyvinvointipalvelujen tuotantoalueet pysyivät kokonaisuutena talousarvioissaan ja myös liikelaitosten talous kehittyi talousarviota suotuisammin. Tilaajien puolella suuria talousarvioylityksiä tuli Terveyden ja toimintakyvyn edistämisessä ja myös Lasten ja nuorten kasvun tukemisessa. Kaupungin vertailukelpoinen nettomenojen kasvu oli 3,3 prosenttia ja verorahoituksen 5,7 prosenttia. Vaativan erikoissairaanhoidon kustannukset kasvoivat edellisestä vuodesta 5,9 prosenttia (11 milj. euroa) ja ne ylittyivät merkittävästi alkuperäiseen talousarvioon nähden. Tasapainottamisohjelmalla kannustettiin yksiköitä hyödyntämään vaihtuvuutta ja henkilöstöä pitämään palkattomia vapaita. Kaupungin henkilöstö osallistui talkoovapaiden pitämiseen esimerkillisen hienosti ja toimenpiteillä saavutettiin yhteensä 4,2 milj. euron säästöt, mistä henkilöstölle kuuluu iso kiitos. Tilinpäätöksen vuosikate on 67,1 milj. euroa, joka kattaa poistot 80,2 prosenttisesti. Tulorahoituksen positiivisen kehityksen vuoksi investointien tulorahoitusprosentti, ilman Pirkanmaan koulutuskonserni kuntayhtymän purkamisen järjestelystä aiheutunutta investointimenoa, toteutui selvästi talousarviota parempana. Kaupungin lainamäärä kasvoi 29,4 milj. eurolla ja asukaskohtainen lainamäärä nousi 110 eurolla per asukas euroon. Tampereen asukaskohtainen lainamäärä on kuitenkin suurten kaupunkien joukossa pienimpiä. Vuodelle 2013 asetettu taloustavoite käytännössä saavutettiin. Tilikauden tulos päätyi positiiviseksi onnistuneen menokurin, ennakoitua suurempien verotulojen sekä satunnaisen luovutusvoiton ansiosta. Kaupungin tulos on euroa ja tilikauden alijäämä 2,1 milj. euroa. Ilman satunnaisia eriä, verotilitysjärjestelmän kertaluonteista muutosta sekä Tredun suurta menojen alitusta tilikauden tulos olisi jäänyt noin 40 milj. euroa tappiolliseksi. Tästä syystä tilinpäätös antaa pelkkien numeroiden valossa liian positiivisen kuvan kaupungin taloudesta. Talouden tasapainottamista onkin välttämätöntä jatkaa. Työttömyyden kasvu luo haasteita tulevaan Heikko talouskehitys ja viennin supistuminen ovat vauhdittaneet teknologiateollisuuden rakennemuutosta, joka heijastuu kaupungin työllisyyteen. Tampereen teollisuudesta on vuosina kadonnut työpaikkaa, jotka ovat vain osittain korvautuneet muilla työpaikoilla. Kaupungin työttömyysaste oli joulukuussa jo 17,1 prosenttia. Tämä on korkein työttömyyslukema 2000-luvun aikana. Euroalueen ja Suomen varovaisen myönteiset talousnäkymät herättävät kuitenkin toiveita suunnan kääntymisestä. Työllisyydenhoidon näkökulmasta toimintaympäristö on silti hyvin haastava. Erityisesti nuorten ja pitkäaikaistyöttömien määrä on kasvanut huolestuttavasti heikon suhdanteen pitkittyessä. Vuoden 2013 alussa käyttöön otettu uusi työllisyydenhoidon toimintamalli ja pitkäaikaistyöttömyyteen ratkaisuja etsivä kuntakokeilu parantavat kuitenkin edellytyksiä työllisyystilanteeseen vastaamiseen. Tampereella valmisteltiin vuoden 2013 aikana valtakunnallisen INKA-ohjelman to- Tampereen kaupungin tilinpäätös

4 Pormestarin katsaus teuttamista. Tampereen vastuulla INKA:n toteutuksessa on uudistuva teollisuus ja älykäs kaupunki kokonaisuus. Pirkkalan lentoaseman kehittäminen, keskustan kehittäminen sekä Avoin Tampere -hanke olivat INKA:n ohella merkittäviä vuonna 2013 edistettyjä kokonaisuuksia, joiden avulla mahdollistetaan kaupunkiseudun elinkeinoelämän uudistumista ja kilpailukyvyn vahvistumista. Kasvavassa kaupungissa huolehditaan myös tulevaisuuden toimintaedellytyksistä sekä kaupungin vetovoimasta ja sujuvasta arjesta. Tammervoiman hyötyvoimalaitoksen ja Ranta-Tampellan rakentamisen mahdollistavan Rantaväylän tunnelin rakentamispäätökset edistävät strategian tavoitteita kestävän yhdyskuntakehityksen ja keskustan kehittämisen osalta. Myös kaupunkiraitiotien yleissuunnitelman laatiminen etenee tavoitteiden mukaisesti ja kaupunkiraitiotien reitti on hahmottumassa. Radikaalit uudistukset välttämättömiä Kaupungin hankala taloudellinen tilanne näkyi toiminnassa koko vuoden ajan ja vuoden 2014 talousarviovalmistelussa päädyttiin asettamaan mittavat tehostamistavoitteet kaikille toimintayksiköille ja erityisesti hyvinvointipalveluihin. Kuntatalouteen kohdistuu seuraavina vuosina valtavia talouden sopeuttamistoimia, mikä tuo suuria paineita kaupungin menojen kasvun hallintaan. Kaupungin väestönkasvu on ollut ennätyksellisen nopeaa. Tamperelaisia oli vuoden 2013 lopussa jo Talouden näkymät yhdistettynä väestön kasvuun ja väestörakenteen kiihtyvään muutokseen korostavat palvelurakenteiden ja palveluverkon radikaalin uudistamisen merkitystä. Elokuussa hyväksytty uusi kaupunkistrategia Yhteinen Tampere näköalojen kaupunki, on rakennemuutosstrategia, joka ohjaa toteutettavia uudistuksia. Palveluverkon uudistaminen, hoitoketjujen kehittäminen erikoissairaanhoidosta kotihoitoon, varhaiskasvatuksen monipuolistaminen ja lastensuojelun rakennemuutos ovat esimerkkejä käynnissä olevista uudistuksista, joiden onnistuminen on edellytys toiminnan ja talouden tasapainon saavuttamiselle tulevina vuosina. Myös ikäihmisten kotona-asumisen lisäämiseen tähtäävä rakennemuutos on osa strategiaan sisällytettyä Top 10 -rakennemuutoskokonaisuutta. Hanke edistyi konkreettisesti vuoden 2013 aikana Koukkuniemen Jukolan ja Impivaaran asumispalveluyksikköjen rakentamisen myötä. Vuonna 2014 toteutetaan myös tilaaja tuottaja-mallia ja pormestarimallia koskeva arviointi, joka toimii pohjana kaupungin koko toimintamallin uudistamiselle. Palvelujen tulevaisuuden toteuttamistavat kiinnittyvät myös hallituksen edistämiin sote- ja kuntarakenneuudistuksiin, joiden toteuttamisessa on valtakunnallisella tasolla ollut haasteita. Tampereen kaupunkisedulla kysymyksiin etsitään aktiivisesti ratkaisuja koko seudun hyvinvoinnin turvaamiseksi ja kilpailukyvyn kehittämiseksi. Vuonna 2013 toteutettiin seudun omaehtoista elinvoimaselvitystä, jossa tarkasteltiin vaihtoehtoja tulevaisuuden elinvoimaisen kaupunkiseudun rakentamiseksi. Kaupunkiseudun tulevaisuuden toimintamallin rakentaminen jatkunee selvitysmies Rauno Saaren esitysten sekä maan hallituksen sosiaali- ja terveydenhuoltoa koskevien linjausten pohjalta. Anna-Kaisa Ikonen pormestari 4 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2013

5 SISÄLLYS Sisällys Pormestarin katsaus...3 Talous tasapainoon yhdessä tekemällä...3 SISÄLLYS...5 Toimintakertomus... 9 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa...11 Tampereen kaupungin hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset...11 Yleinen ja alueen taloudellinen kehitys Olennaiset muutokset toiminnassa ja taloudessa Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä...16 Henkilöstö Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista...18 Ympäristötekijät Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä Tilikauden tuloksen muodostuminen...23 Tuloslaskelma...23 Tuloslaskelman analysointi...23 Toiminnan rahoitus Rahoituslaskelma Rahoituslaskelman analysointi...27 Tasetarkastelu Tase Taseen analysointi Kokonaistulot ja -menot...32 Kaupunkikonsernin toiminta ja talous...33 Konsernin toiminnan ohjaus...33 Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä...35 Konsernirakenne...35 Konsernitilinpäätös...37 Konsernituloslaskelma...37 Konsernituloslaskelman analysointi...38 Konsernin rahoituslaskelma Konsernin rahoituslaskelman analysointi...40 Konsernitase...41 Konsernitaseen analysointi...41 Kaupunginhallituksen esitys tilikauden tuloksen käsittelystä Talousarvion toteutuminen Talousarvion toteutuminen Laskelmaosa...48 Laskelmaosan toteutuminen...48 Tuloslaskelman toteumavertailu...48 Investointien toteumavertailu Rahoituslaskelman toteumavertailu...57 Strategiaosa...61 Strategiaosan toteutuminen...61 Tampere virtaa -kaupunkistrategia pähkinänkuoressa Toiminnallisten tavoitteiden toteuma Strategiset hankkeet Tampereen kaupungin tilinpäätös

6 SISÄLLYS Konsernihallinto ja konsernipalvelut...73 Konsernihallinto Konsernipalvelut Taloushallinnon palvelukeskus Hallintopalvelukeskus...77 Työllisyydenhoidon palveluyksikkö...78 Tilaajaosa...79 Lasten ja nuorten kasvun tukeminen...81 Varhaiskasvatus ja esiopetus Perusopetus...83 Neuvola- ja terveydenhuoltopalvelut...84 Psykososiaalisen tuen palvelut Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut Osaamisen ja elinkeinojen kehittäminen...87 Ammatillinen koulutus Lukiokoulutus...90 Elinkeino- ja työllisyyspalvelut...91 Sivistyksen ja elämänlaadun edistäminen Harrastamisen ja omaehtoisen hyvinvoinnin edistämisen palvelut Kulttuuripääomapalvelut...94 Kulttuuri- ja liikuntakasvatus Kulttuuri- ja liikuntatapahtumapalvelut Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen Ennaltaehkäisevät palvelut Perusterveydenhuollon avopalvelut Sairaalapalvelut Päihde- ja mielenterveyspalvelut Sosiaalisen tuen palvelut Vammaispalvelut Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitäminen Kotona asumista tukevat palvelut Hoidon ja asumisen yhdistävät palvelut Kaupunkiympäristön kehittäminen Maaomaisuuden hallinta ja kehittäminen Kaupunkiympäristön rakentaminen ja ylläpito Joukkoliikenne Pelastustoimi Tuottajaosan toteutuminen Hyvinvointipalvelut Pirkanmaan pelastuslaitos Liikelaitokset Konserniin kuuluvat tytäryhtiöt ja yhteisöt Tilinpäätöslaskelmat Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase Tampereen kaupungin tilinpäätös 2013

7 SISÄLLYS Liitetiedot Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Kaupungin tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Konsernitilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Tuloslaskelman liitetiedot Tasetta koskevat liitetiedot Taseen vastaavia koskevat liitetiedot Taseen vastattavia koskevat liitetiedot Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot Henkilöstöä ja tilintarkastajien palkkioita koskevat liitetiedot Erillistilinpäätökset Hyvinvointipalvelut Avopalvelut Laitoshoito Erikoissairaanhoito Varhaiskasvatus ja perusopetus Toisen asteen koulutus Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut Pirkanmaan pelastuslaitos Liikelaitokset Tampereen Vesi Liikelaitos Tampereen Kaupunkiliikenne Liikelaitos Tullinkulman Työterveys Liikelaitos Tampereen Infra Liikelaitos Tampereen Ateria Liikelaitos Tampereen Logistiikka Liikelaitos Tampereen Tilakeskus Liikelaitos Rahastot Vahinkorahasto Asumisen rahasto Tilinpäätöksen allekirjoitus ja tilinpäätösmerkintä Luettelot ja selvitykset Tampereen kaupungin tilinpäätös

8 8 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2013

9 Toimintakertomus Toimintakertomus Tampereen kaupungin tilinpäätös

10 10 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2013

11 Toimintakertomus Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Tampereen kaupungin hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Kaupunginvaltuusto Tampereen kaupungin ylin päättävä toimielin on kaupunginvaltuusto. Kaupunginvaltuusto vastaa kaupungin toiminnasta ja taloudesta. Kaupunginvaltuustoon kuuluu 67 valtuutettua. Uusi kaupunginvaltuusto aloitti vuoden 2013 alussa ja samalla poliittisissa voimasuhteissa tapahtui muutoksia. Kaupunginvaltuuston uutta kokoonpanoa valtuustoryhmittäin ja sen muutoksia kuvaa oheinen kuvio. Vuoden 2013 aikana valtuustoryhmissä tapahtui muutoksia, kun SDP erotti ryhmästään neljä jäsentään. Tämän myötä neljä erotettua jäsentä perustivat oman ryhmän, Demarit työn ja tasa-arvon puolesta (Dem.). Kokoomus ja SDP olivat kaupunginvaltuuston suurimmat puolueet. Eniten paikkoja vaaleissa sai lisää Perussuomalaiset, yhteensä 5 paikkaa. Kaupunginvaltuuston puheenjohtajana on vuonna 2013 toiminut Sanna Marin (SDP), ensimmäisenä varapuheenjohtajana Irja Tulonen (Kok.) ja toisena varapuheenjohtajana Maija Kajan (Vihr.). Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus huolehtii Tampereen kaupungin hallinnon ja toiminnan johtamisesta kaupunginvaltuuston hyväksymien tavoitteiden mukaisesti. Kaupunginhallitukseen kuuluu yhteensä 11 jäsentä. Kaupunginhallituksen puheenjohtajana on vuonna 2013 toiminut pormestari Anna- Kaisa Ikonen (Kok.), ensimmäisenä varapuheenjohtajana Atanas Aleksovski (SDP) ja toisena varapuheenjohtajana Irene Roivainen (Vihr.). Kaupunginhallitukseen ovat lisäksi kuuluneet seuraavat jäsenet: Airaksinen Harri (Kok.) Elovaara Tiina (PS) Hanhilahti Timo (Kesk.) Kivistö Anneli (SDP) Sasi Ilkka (Kok.) Sirén Elina (Kok.) Kaupunginvaltuuston kokoonpano valtuustoryhmittäin ja niiden muutokset Vas. 7 (-1) PS 9 (+5) Kesk. 3 (-1) Kd 2 (-1) Vihr. 10 (-1) SKP 1 (0) Tasi 1 (0) Dem 4 (+4) Kok. + RKP 17 (-1) +1 (0) SDP 12 (-3) Sirniö Ilpo (SDP) Virtanen Sirkka-Liisa (Vas.) Kaupunginhallituksessa pormestari esittelee toimikautensa seutu- ja kaupunkistrategian, vuosittaisen varsinaisen talousarvion ja -suunnitelman sekä kuntademokratiaan liittyvät asiat. Apulaispormestareina toimivat Mikko Aaltonen (Vas.), Leena Kostiainen (Kok.),Olli-Poika Parviainen (Vihr.). ja Pekka Salmi (SDP). Apulaispormestarit ovat vastanneet tilaajalautakuntien puheenjohtajina palveluiden tilaamisesta. Konsernihallinnon ryhmien johtajat Kari Kankaala, Kirsi Koski sekä Juha Yli-Rajala ovat esitelleet toimivaltaansa kuuluvat asiat. Vs. tilaajajohtajana on toiminut Pekka Kivekäs asti ja tilaajajohtajana Kari Hakari alkaen. Hyvinvointipalvelujen kehitysjohtajana on toiminut Kari Hakari asti ja Tarja Puskala alkaen. Hyvinvointipalvelujen kehitysjohtajan nimike muutettiin palvelutuotantojohtajaksi Liiketoiminnan kehitysjohtajana on toiminut Kristiina Michelsson. Liiketoiminnan kehitysjohtajan nimike muutettiin liiketoimintajohtajaksi alkaen. Kaupunginhallituksen suunnittelukokous, suko, ohjaa kaupungin kokonaisedun varmistamiseksi strategisesti merkittäviä päätettäväksi tulevia asioita. Suunnittelukokous kokoontuu samassa kokoonpanossa kuin varsinainen kaupunginhallituksen kokous. Kaupunginhallituksella on vuonna 2013 ollut kaksi jaostoa; henkilöstöjaosto ja liiketoimintajaosto. Suunnittelujaosto lakkautettiin vuoden 2012 lopussa. Henkilöstöjaosto vastaa kaupungin strategiseen henkilöstöohjaukseen liittyvistä asioista. Liiketoimintajaosto vastaa kaupunkikonsernin konserniohjauksen täytäntöönpanosta ja konsernivalvonnasta liikelaitosten, tytäryhteisöjen ja säätiöiden osalta sekä muista sille määrätyistä tehtävistä. Tampereen kaupungin tilinpäätös

12 Toimintakertomus Kaupunginhallituksen jaostoihin ovat kuuluneet seuraavat jäsenet: Henkilöstöjaosto: Sirniö Ilpo (SDP) pj. Heinämäki Anna-Kaisa (Vihr.) vpj. Kampman Ulla (SDP) Koskinen Riitta (Kok.) Minkkinen Minna (Vas.) Sasi Ilkka (Kok.) Silvennoinen Seppo (PS) Liiketoimintajaosto Kummola Kalervo (Kok) pj Aleksovski Atanas (SDP) vpj. Airaksinen Harri (Kok.) Kivistö Anneli (SDP) Mustakallio Jaakko (Vihr.) Sipilä Satu (KD) Virtanen Sirkka-Liisa (Vas.) Tarkastustoimikunnan tehtävänä on valvoa sisäisen valvonnan, konsernivalvonnan ja riskienhallinnan asianmukaista järjestämistä, riittävyyttä ja tehokkuutta sekä käsitellä kaupungin toimintakertomuksessa annettava selonteko sisäisen valvonnan ja konsernivalvonnan järjestämisestä sekä arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä Tarkastustoimikunta myös ohjaa ja valvoo sisäistä tarkastusta ja koordinoi sen ja ulkoisen tilintarkastuksen työtä. Tarkastustoimikunnan jäseninä ovat toimineet puheenjohtajana pormestari Anna- Kaisa Ikonen sekä jäseninä kaupunginhallituksen ensimmäinen varapuheenjohtaja Atanas Aleksovski ja kaupunginhallituksen toinen varapuheenjohtaja Irene Roivainen. Lautakunnat, johtokunnat ja toimikunnat Vuonna 2013 toimi yhdeksän (9) lautakuntaa ja neljätoista (14) johtokuntaa, jotka ilmenevät Tampereen kaupungin organisaatiokaaviosta. Lautakuntien ja johtokuntien tehtävänä on huolehtia oman toimialansa toiminnan ja talouden johtamisesta ja valtuuston asettamien tavoitteiden toteuttamisesta. Toimi- ja neuvottelukunnat huolehtivat niille asetettujen tehtävien toteuttamisesta. Tampereen Kaupungin organisaatio Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus Keskusvaalilautakunta Tarkastuslautakunta Liiketoimintajaosto Henkilöstöjaosto Pormestari Tarkastustoimikunta Sisäinen tarkastus Konsernihallinto Hallinto- ja hyvinvointipalveluryhmä Kaupunkikehitysryhmä Talous- ja liiketoimintaryhmä Konsernipalvelut Hyvinvointipalvelujen tuotannon ohjaus Liiketoiminnan ohjaus Tilaajaryhmä Tilaajalautakunnat Lasten ja nuorten palvelujen lautakunta Ikäihmisten palvelujen lautakunta Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunta Osaamis- ja elinkeinolautakunta Sivistys- ja elämänlaatupalvelujen lautakunta apulaispormestari apulaispormestari apulaispormestari Sopimus Hyvinvointipalvelut johtokunnat Avopalvelut Laitoshoito Erikoissairaanhoito Varhaiskasvatus ja perusopetus Toisen asteen koulutus Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut Sara Hildénin taidemuseo Liikelaitokset Johtokunnat Tampereen Ateria Tampereen Infra Tampereen Kaupunkiliikenne Tampereen Logistiikka Tampereen Tilakeskus Tampereen Vesi Tullinkulman Työterveys Yhdyskuntalautakunta Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta apulaispormestari Tytäryhtiöt ja -yhteisöt Pirkanmaan Pelastuslaitos 12 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2013

13 Toimintakertomus Yleinen ja alueen taloudellinen kehitys Talouden kehitys Valtiovarainministeriön suhdannekatsauksen arvion perusteella maailman talouden kasvussa on näkyvissä hidasta elpymistä. Euroalueella pitkään kestänyt taantuma on päättymässä ja talous on kääntynyt hitaaseen kasvuun. Rahoitusmarkkinoilla vuonna 2013 Euroopan keskuspankki jatkoi elvyttävää rahapolitiikkaa laskien ohjauskorkoa kahteen otteeseen. Euroalueen lyhyet ja pitkät markkinakorot laskivatkin historiallisen alhaisille tasoille. Pitkät markkinakorot kääntyivät kuitenkin nousuun loppuvuotta kohti. Kuntasektorilla, ainakin suurten kaupunkien osalta, rahoituksen saanti säilyi kuitenkin hyvänä Suomen hyvän luottoluokituksen avulla. Tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan vuonna 2013 Suomen talous supistui -1,4 prosenttia. Julkisten menojen osuus bruttokansatuotteesta on kasvanut merkittävästi finanssikriisin aikana eikä Suomen vienti ole menestynyt. Suomi on menettänyt markkinaosuuttaan kansainvälisessä kaupassa. Ongelmallista valtion ja kuntien talouden kannalta on se, että verotulojen kehitys on pysynyt heikon bruttokansantuotteen kehityksen tasolla. Tämä on aiheuttanut ison vajeen valtion ja kuntien talouteen ja julkinen sektori on velkaantunut voimakkaasti. Kuntien tilinpäätösarvioiden perusteella vuonna 2013 kuntien lainakanta kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna 13,4 prosentilla ja keskimääräinen lainakanta oli euroa/asukas. Lisäksi heikko vuoden aikainen suhdannekehitys näkyi myös Suomen työttömyysasteen 0,5 prosenttiyksikön kasvuna. Työttömyydestä ja väestön ikääntymisestä aiheutuvat menot lisäävät julkisen sektorin menojen kasvua. Vuonna 2013 kuntien tilinpäätösarvioiden mukaan kuntien tulos oli edellisvuotta huomattavasti parempi. Tähän seikkaan vaikuttaa muun muassa se, että vuosi 2012 oli kuntatalouden heikoin sitten Vuoden 2013 kuntatalouden erityispiirteinä oli kuntien määrätietoinen menokehityksen taittaminen toimintoja tehostamalla, verotuksen kertaerät sekä veroprosenttien korotusten tuoma verotulojen kasvu. Kuntien talouden tilannetta vuonna 2013 kiristivät valtionosuusleikkaukset, kuntien tehtävien kasvu sekä palvelujen kysynnän lisäys. Toimintaympäristön kehitys Väestö Vuonna 2013 väestömäärä kasvoi ennakkotiedon mukaan lähes asukkaalla, mikä oli luvun ennätysvuosi. Edellisen kerran kasvu on ollut näin suurta vain kotikuntalain muutoksen jälkeen vuosina 1993 ja Tampereen väkiluku ylittikin rajan marraskuussa Vuoden lopussa tamperelaisia oli Kotimainen muuttovoitto, asukasta, oli viime vuonna lähes kaksinkertainen aiempiin vuosiin verrattuna. Tampereelle muutti hieman aiempia vuosia vähemmän asukkaita, mutta samanaikaisesti lähtömuutto pienentyi lähes asukkaalla. Heikon työllisyystilanteen vuoksi varsinkin nuoret ovat jääneet opiskelupaikkakunnalleen odottamaan työmahdollisuuksien avautumista. Toisaalta epävarma taloustilanne on selvästi jarruttanut perheiden muuttoja naapurikuntiin. Vuonna 2013 syntyi lähes uutta tamperelaista. Vaikka syntyneiden määrän tasainen kasvu taittuikin viime vuonna, syntyy lapsia nyt kuitenkin selvästi enemmän kuin 2000-luvun alkuvuosina. Alle kouluikäisten määrä kasvoi vuoden 2013 aikana noin 500 lapsella. Nyt myös kouluikäisten määrä on kääntynyt kasvuun. Yhteensä alle 16 -vuotiaita oli vuoden 2013 lopussa (14 prosenttia). Ikäihmisiä eli 65 vuotta täyttäneitä oli puolestaan henkilöä (18 prosenttia), joista 85 vuotta täyttäneitä oli lähes Ikäihmisten määrä kasvoi vuodessa noin henkilöllä. Tampereen kaupunkiseudun väkiluku oli vuoden 2013 lopussa asukasta. Kasvu viime vuoden aikana oli lähes asukasta. Tampereen osuus kaupunkiseudun kasvusta on ollut 2000-luvulla noin puolet, vuonna 2013 osuus nousi 67 prosenttiin. Bruttokansantuotteen volyymin muutos 2000-luvulla Väestön muutokset 2000-luvulla 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0-2,0-4,0-6,0-8,0-10,0-12,0 1,8 2,0 4,1 2,9 4,4 5,3 0,3-8,5 3,4 2,8-1,0-1,4 0,8 1, Henkilöä Nettomuutto Syntyneiden enemmyys * 2013* 2014* 2015* ) Tilastokeskuksen ennakkotieto, VM:n ennuste Lähteet: Tilastokeskus ja VM Lähde: Tilastokeskus Tampereen kaupungin tilinpäätös

14 Toimintakertomus Työ Tampereen työllisyystilanne on heikompi kuin kertaakaan 2000-luvun aikana. Joulukuun 2013 lopussa Tampereella oli työtöntä työnhakijaa, eli 17,1 prosenttia työvoimasta. Vuoden aikana työttömyysaste nousi 2,4 prosenttiyksikköä ja työttömien määrä kasvoi henkilöllä. Koko maan työttömyysaste joulukuun lopussa oli 12,6 prosenttia, joten Tampereen työttömyysaste oli 4,5 prosenttiyksikköä koko maan keskiarvoa korkeampi. 20 suurimman kaupungin joukossa Tampereen työttömyysaste pysyi koko vuoden ajan neljän kärjessä, työttömyystilanne oli vaikeampi vain Kotkassa, Lahdessa ja Jyväskylässä. Työttömien työnhakijoiden absoluuttinen määrä oli maan toiseksi korkein Helsingin jälkeen. Talouskriisi ja työelämän rakenteelliset muutokset pitkittävät työttömyysjaksoja. Joulukuun lopussa yli vuoden työttömänä olleita työnhakijoita Tampereella oli henkilöä, mikä on henkilöä enemmän kuin viime vuonna. Työttömien työnhakijoiden kokonaismäärästä pitkäaikaistyöttömien osuus on 36 prosenttia. Alle 25-vuotiaita työttömiä työnhakijoita Tampereella oli henkilöä. Nuorten työttömien määrä kasvoi vuodessa 599 henkilöllä, eli yli viidenneksen. Nuorten asema suhdanneherkillä työmarkkinoilla on epävarma, ja yritysten irtisanomiset ja määräaikaisten työsopimusten päättäminen näkyvät eritoten nuorten työllistymisvaikeuksina. Vuoden 2013 lopussa Tampereella oli yhteensä avointa työpaikkaa. Määrä pysyi edellisen vuoden tasolla. Pirkanmaalla avointen työpaikkojen määrä oli 1 772, eli 46 työpaikkaa edellisvuotta enemmän. Eniten avoimia työpaikkoja on tarjolla kaupallisessa työssä, jossa myös työpaikkojen määrä lisääntyi vuoden aikana suhteellisesti eniten. Joulukuun 2013 lopussa työttömiä työnhakijoita Pirkanmaan TEtoimistossa oli eniten teollisessa työssä. Tampereen työttömyysaste, nuorten, yli 50-vuotiaiden ja pitkäaikaistyöttömien määrä, joulukuu Tampereen ja koko maan työttömyysaste , neljännesvuosittain Henkilöä pitkäaikaistyöttömät yli 50 v. työttömät % % Tampere Koko maa alle 25 v. työttömät työttömyysaste, %, asteikko oikealla Lähde: Pirkanmaan ELY-keskus Lähde: Pirkanmaan ELY-keskus Asuminen Vuonna 2013 valmistui asuntoa, joista 80 prosenttia sijoittui kerrostaloihin. Vuokra-asuntoja valmistui lähes 800 (44 prosenttia). Asuntotuotanto on ollut viiden vuoden aikana keskimäärin asuntoa. Tämä ei vastaa kaupunkiseudun rakennesuunnitelmassa asetettua vuositavoitetta asuntoa, koska taantumavuosina 2009 ja 2010 tuotanto jäi omistusasuntojen kysynnän romahdettua vuokra-asuntojen tuotannon varaan. Lähivuosinakaan ei tavoitteeseen ylletä, sillä rakennusluvissa myönnettyjen asuntojen määrä vähentynyt eikä uusia asuntoja ole aloitettu rakentamaan edellisvuosien tahtiin. Väestön kasvu ja asuntotuotanto vuosina Taul1 Asuntoa 3000 Asuntotuotanto 2800 Väestön kasvu 2600 Tavoite Lähde: Tilastokeskus ja Asuntotoimi * 14 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2013

15 Toimintakertomus Olennaiset muutokset toiminnassa ja taloudessa Tuloperusteiden muutokset Verotuloja kertyi 831,4 milj. euroa, missä oli kasvua 49,6 milj. euroa (6,3 prosenttia) vuodesta Verotulot ylittivät vuosisuunnitelman 10,6 milj. eurolla ja verotuloja kertyi 16,3 milj. euroa alkuperäistä talousarviota enemmän. Kunnallisverotuloja kertyi 727,0 milj. euroa, kasvua 6,0 prosenttia. Kunnallisverotulojen suuri kasvu aiheutui verotilityslain muutoksesta ja elokuussa ja joulukuussa tehdyistä kuntien jako-osuuden oikaisuista, jotka olivat yhteensä 26,2 milj. euroa. Ilman näitä muutoksia kunnallisverojen kasvu olisi ollut 2,2 prosenttia. Yhteisöverotuloja kertyi 51,5 milj. euroa. Yhteisöverotulot kasvoivat vuoden 2012 romahduksen jälkeen 7,6 milj. euroa (17,4 prosenttia). Yhteisöverotulojen kasvu aiheutui sekä kunnille tilitettävien yhteisöverotulojen kasvusta että kaupungin oman jako-osuuden lievästä kasvusta. Koska eräiden kaupungissa toimineiden merkittävien yritysten taloudelliset tulokset paranivat vuonna 2011, kaupungin osuus kunnille tilitettävästä yhteisövero-osuudesta kasvoi vuonna Kiinteistöverotuloja kertyi 52,8 milj. euroa (1,3 prosenttia) viime vuotta enemmän. Koiraveroa kertyi 0,13 milj. euroa. Vuoden 2012 verotuksessa maksuunpantavaa kunnallisveroa vastaavat verotettavat tulot kasvoivat Tampereella 3,8 prosenttia, kun koko maassa verotettavat tulot kasvoivat keskimäärin 3,3 prosenttia. Valtionosuuksia kertyi yhteensä 302,3 milj. euroa. Valtionosuudet kasvoivat edellisestä vuodesta 62,6 milj. euroa (26,1 prosenttia). Valtionosuuksien kasvu perustui Tampereen seudun ammattiopiston perustamisen lisäämiin valtionosuuksiin ja kaupungin asukasmäärän kasvuun. Ilman uuden oppilaitoksen perustamista valtionosuudet olisivat olleet noin 248 milj. euroa eli noin 8 milj. euroa (3,5 prosenttia) suuremmat kuin vuonna Tampereelta jäi vuonna 2013 saamatta hallituksen toteuttamien valtionosuusleikkausten vuoksi 30 milj. euroa hyvinvointipalvelujen rahoittamiseen tarkoitettuja valtionosuuksia. Kaupungin tehtävien ja toiminnan muutokset Vuonna 2013 kaupungin toiminnan organisoinnissa tapahtui muutoksia lähinnä seudullisten yhteistoiminnan myötä. Toisen asteen koulutuksessa Tampereen kaupunki aloitti alueen ammatillisen koulutuksen järjestäjänä, kun Tampereen ammattiopisto ja Pirkanmaan koulutuskonserni-kuntayhtymä yhdistyivät alkaen Tampereen seudulliseksi ammattiopistoksi, Treduksi. Yhdistyminen merkitsi Pirkanmaan koulutuskonserni-kuntayhtymän lakkauttamista, mikä toteutui syksyllä Tampereen ja Oriveden kaupunkien sopima vaiheittain käynnistyvä sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoimintaalue käynnistyi sosiaalipalvelujen osalta. Yhteistoiminta-alueen myötä Tampereen kaupunki vastasi Oriveden kaupungin sosiaalipalvelujen järjestämisestä alkaen. Lisäksi vuoden aikana valmisteltiin Tampereen ja Oriveden yhteistoimintaalueen laajenemista myös terveyspalveluihin, mikä käynnistyi Lisäksi Tampereen ja Ylöjärven työväenopistot yhdistyivät vuoden 2013 alusta alkaen Tampereen seudun työväenopistoksi, joka tarjoaa kansalaisopistopalvelut myös Ylöjärven kaupungille. Ikäihmisten palvelujen organisoinnissa ilmeni vuonna 2013 palvelurakennemuutoksen toteuttaminen, kun kotihoidon palveluja ja tehostetun palveluasumisen palveluja lisättiin merkittävästi ja vastaavasti laitoshoidon paikkamääriä vähennettiin. Tampereen Ateria Liikelaitoksen henkilöstöruokaloiden osalta liiketoiminta kilpailutettiin ja alkaen henkilöstöruokailupalvelut ostettiin Juvenes Oy:ltä ja Fazer Amica Oy:ltä. Kaupungin kasvun mahdollistaminen oli investointihankkeiden suunnittelun keskiössä vuonna Kaupunginvaltuusto teki syksyllä 2013 merkittävän päätöksen rantaväylän liikenneratkaisujen osalta hylätessään valtuustoaloitteen Rantaväylän pitkästä tunneli-hankkeesta luopumisesta, mikä käynnisti Rantaväylän tunnelin rakentamisen. Tunnelin rakentaminen alkoi lokakuussa Kaupunkiraitiotien suunnittelu eteni ja sen yleissuunnitelman yhteydessä tehtiin useita rinnakkaisia selvityksiä mm. maankäyttöön, joukkoliikennereittien kehittämiseen, toiminta- ja rahoitusmalliin sekä kiinteistövaikutuksiin liittyen. Muita mittavia hankkeita oli leasingrahoituksella toteutettu uusi Tipotien terveysasema sekä Vuoreksen koulukeskus. Tipotien terveysasema aloitti toimintansa ja Vuoreksen ensimmäinen vaihe valmistui elokuussa. Olennaiset poikkeamat talousarvioon Vuonna 2013 kaupungin toimintaan heijastui kaupungin talouden rakenteellinen epätasapaino, minkä vuoksi kaupunki käynnisti keväällä 2013 mittavan talouden tasapainottamisohjelman. Syynä epätasapainoon on verotulopohjan kaventuminen yhteisöverotuottojen vähenemisen myötä, valtion toteuttamat valtionosuusleikkaukset sekä samanaikaisesti tapahtunut toimintamenojen liian reipas kasvu. Rakenteellista epätasapainoa pyrittiin korjaamaan vuonna 2010 tehdyllä kunnallisveroprosentin ja kiinteistöveroprosenttien nostolla, mutta nämä toimet ovat osoittautuneet riittämättömiksi. Talouden ja toiminnan tasapainottamisen edellytykseksi asetettiin rakenteelliset muutokset kaupungin toiminnassa. Rakenneuudistuksilla tavoitellaan taloudellisiin säästöihin erityisesti pitkällä aikavälillä. Rakenteellisten muutosten kärkeen asetettiin seuraavat asiat: Sairaalasta kotiin ikäihmisten palvelujen rakennemuutos, hoitoketjujen kehittäminen erikoissairaanhoidosta kotihoitoon, palveluverkkoajattelun uudistaminen, varhaiskasvatuksen monipuolistaminen, lastensuojelun rakennemuutos, hankinnan ja markkinoiden kehittäminen, hallinnon keventäminen, tiedolla johtaminen, uusien työpaikkojen luominen sekä kaavoitusprosessin nopeuttaminen. Rakenteellisten muutosten lisäksi vuodelle 2013 asetettiin noin 22,7 milj. euron säästötavoite, joista 16,7 milj. euroa Tampereen kaupungin tilinpäätös

16 Toimintakertomus kohdennettiin talousarviomuutoksena toimintayksiköille. Talouden tasapainottamisohjelmalla onnistuttiin hillitsemään nettomenojen kasvua. Kaikilta osin talousarvio ei toteutunut. Käyttötaloudessa merkittävin negatiivinen poikkeama oli Terveyden ja toimintakyvyn ydinprosessin toimintakulujen 13,6 milj. euron ylitys. Lisäksi toimintakulut ylittyivät Lasten ja nuorten kasvun tukemisen, Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitämisen ja Kaupunkiympäristön kehittämisen ydinprosesseissa. Lasten ja nuorten kasvun tukemisen ja Osaamisen ja elinkeinojen kehittämisen ydinprosessien sekä konsernihallinnon (bruttobudjetoitu) tuotot jäivät budjetoitua pienemmiksi. Lisäksi konsernihallinnon investoinnit ylittyivät Pirkon purusta johtuen. Hyvinvointipalveluissa Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen, Laitoshoidon ja Avopalvelujen tuotantoalueet eivät saavuttaneet valtuuston nähden sitovaa tilikauden ali-/ylijäämätavoitettaan. Pirkanmaan pelastuslaitoksen investointien rahoitusosuudet ylittyivät. Liikelaitoksilla valtuustoon nähden sitovaa on korvaus peruspääomasta, mutta Tampereen Ateria Liikelaitos ja Tullinkulman työterveys eivät päässyt liikeylijäämätavoitteeseensa. Talousarvioon sisältyneet investoinnit toteutuivat kokonaisuudessaan talousarviota pienempinä, joista suurin osa esitetään uudelleen budjetoitavaksi vuodelle Suoraan kaupunkistrategiasta johdetuista 52 toiminnallisesta tavoitteesta 8 jäi kokonaan saavuttamatta vuoden loppuun mennessä. Liikelaitosten 19 tavoitteesta vain yksi ja tytäryhteisöjen 62 tavoitteesta 13 jäi saavuttamatta. Merkittävät poikkeamat talousarvioon esitetään tarkemmin talousarvion toteumavertailuosiossa. Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Tilinpäätös toteutui talousarviota parempana ja kaupunki teki nollatuloksen. Talousarviota paremman tuloksen taustalla olivat toteutetut säästötoimenpiteet, Tredun huomattava menojen alitus sekä erityisesti Pirkanmaan koulutuskonsernikuntayhtymän purkamisesta aiheutunut luovutusvoitto ja kunnille tilitetyt verotulojen poikkeukselliset kertaerät. Vaikka tilikauden tuloksesta muodostui talousarviota parempi, olisi tilikauden tulos ilman näitä kertaeriä jäänyt noin 40 milj. euroa alijäämäiseksi. Kaupungin hankala taloudellinen tilanne näkyi toiminnassa koko vuoden ajan ja vuoden 2014 talousarviovalmistelussa päädyttiin asettamaan mittavat tehostamistavoitteet kaikille toimintayksiköille ja erityisesti hyvinvointipalveluihin. Vuoden 2014 talousarvio laadittiin nollatulokseen. Tavoitteen saavuttaminen mahdollistaa nettomenoihin enintään 10 milj. euron (0,9 prosentin) kasvun vuodesta Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että kaupungin toimintayksiköiden tulee mitoittaa toimintansa ja taloutensa lähes vuoden 2013 tasolle. Viime vuosina kasvu on ollut keskimäärin 5,5 prosenttia ja vuoden 2013 kasvu oli 3,3 prosenttia. Kaupungin talous on ilman tehokkaita tehostamistoimenpiteitä kääntymässä jälleen selvästi alijäämäiseksi. Erityisesti terveyttä ja toimintakykyä edistävien palveluiden talouskehitys näyttää ilman huomattavia toimenpiteitä huolestuttavalta myös vuonna 2014, sillä lautakunnan vuoden 2014 talousarvio on 9,2 milj. euroa pienempi kuin vuoden 2013 toteuma. Huolimatta vahvasti negatiivisesta toiminnan ja investointien rahavirrasta kaupungin lainamäärä ei todennäköisesti kasva vuosina 2014 ja Syynä tähän on Tampereen Sähkölaitos Oy:n kaupungille maksama runsaan 270 milj. euron lainanlyhennys. Kasvavan kaupungin investointitarpeet pysyvät seuraavat vuodet hyvin korkeina. Investointien tulorahoitusprosentti on jäämässä noin 40 prosenttiin, mikä toteutuessaan lisäisi kaupungin lainamäärää vuodesta 2016 lähtien huomattavasti. Investointien omarahoitusosuutta on pystyttävä nostamaan, jotta velkaantumista saadaan hillityksi. Kuntatalouteen kohdistuu seuraavina vuosina valtavia talouden sopeuttamistoimia, mikä tuo suuria paineita kaupungin menojen kasvun hallintaan. Valtionosuusleikkaukset vievät Tampereelta hyvinvointipalvelujen järjestämiseen tarkoitetusta rahoituksesta vuonna 2014 jo 45 milj. euroa. Hallitus on päättänyt valtionosuusleikkauksista vuoteen 2017 asti ja tällöin Tampereelta jää vuosittain saamatta valtionosuuksia 58 milj. euroa. Nämä leikkaukset yhdessä alati kasvavan palvelutarpeen kanssa pakottavat kaupungin etsimään merkittäviä säästöjä toimintamenoihin. Kaupunginvaltuuston hyväksymässä taloussuunnitelmassa tavoitellaan tilikauden tuloksen osalta vuosittain vähintään nollatulosta. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää erittäin maltillista toimintamenojen kasvua. Tulolaskelman pitäminen tasapainossa nykyisillä veroperusteilla mahdollistaa keskimäärin 1,9 prosentin toimintakatteen vuotuisen kasvun. Viime vuosien toimintakatteen keskimääräinen kasvu on ollut 5,5 prosenttia, joten valtuuston asettaman tavoitteen saavuttaminen edellyttää merkittävää menojen hillintää. Tavoitetta ei ole mahdollista saavuttaa puuttumatta radikaalisti nykyiseen palvelujen määrään ja palveluverkkoon. Myös investointitasoa on välttämättä arvioitava uudelleen. Henkilöstön määrää on vähennettävä hyödyntämällä henkilöstön vaihtuvuutta mahdollisimman tehokkaasti. Kaupungin on lisäksi pidättäydyttävä kaikista uusista menoja lisäävistä palvelujen laajentamisista. Kaupungin omien ponnistelujen lisäksi valtion tulee olennaisesti vähentää kuntien nykyisiä velvoitteita eikä kaupungin talous kestä mahdollisia uusia kunnille annettavia menoja lisääviä velvoitteita. 16 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2013

17 Toimintakertomus Henkilöstö Henkilöstömäärän kehitys Kaupungin henkilöstömäärä oli henkilöä, josta vakinaisen henkilöstön osuus oli Määräaikaista henkilöstöä oli 2 674, josta palkkatuetun henkilöstön osuus oli 254 henkilöä. Henkilöstöstä osa-aikaisia oli henkilöä. Henkilöstömäärä sisältää myös työ- ja virkavapaalla olevat henkilöt. Vuoteen 2012 verrattuna henkilöstömäärä nousi 574 henkilöllä. Nousua selittävät erityisesti vuoden 2013 aikana kaupungin toiminnan organisoinnissa tapahtuneet muutokset, joista suurin oli Pirkanmaan koulutuskonserni-kuntayhtymän Palkallisten henkilötyövuosien kehitys ja Tampereen ammattiopiston yhdistyminen Tampereen seudun ammattiopisto Treduksi. Pirkanmaan koulutuskonsernikuntayhtymästä siirtyi tuolloin kaupungin palvelukseen noin 650 henkilöä. Palkallisten henkilötyövuosien ja henkilöstökulujen kehitys Palkallisten henkilötyövuosien määrä vuonna 2013 oli henkilötyövuotta, josta palkkatuetun henkilöstön osuus oli 141 henkilötyövuotta. Kaupungin henkilötyövuosien määrä nousi edellisvuoteen nähden 488 henkilötyövuodella lähinnä vuonna 2013 tapahtuneiden organisatoris- ten muutosten vuoksi. Henkilötyövuosien määrä alitti vuoden 2013 henkilöstösuunnitelman 211 henkilötyövuodella. Kaupungin henkilöstökulujen toteuma vuonna 2013 oli 667,9 milj. euroa. Kasvua edelliseen vuoteen nähden oli 36,9 milj. euroa (5,9%), mikä johtuu lähinnä organisatorisista muutoksista, kunta-alan palkkaratkaisusta sekä eläkemenoperusteisten maksujen noususta. Henkilöstökuluista ja henkilötyövuosista yli 70 prosenttia muodostuu hyvinvointipalvelujen tuotantoalueiden toiminnasta. Palkkojen ja palkkioiden kokonaissumma vuonna 2013 oli 507,1 milj. euroa. Kasvua vuoteen 2012 nähden oli 27,2 milj. euroa. TP 2012 Hesu 2013 TP 2013 Palkalliset henkilötyövuodet Henkilötyövuosien määrä vuonna 2013, HTv Henkilöstökulut vuonna 2013, milj. euroa Liikelaitokset ja Pirkanmaan pelastuslaitos htv 18 % Konsernihallinto ja ydinprosessit 693 htv Konsernipalvelut* 5 % 316 htv 2 % Liikelaitokset ja Pirkanmaan pelastuslaitos 123,6 milj. e 18 % Konsernihallinto ja ydinprosessit 47,5 milj. e 7 % Konsernipalvelut 13,0 milj. e 2 % Sosiaali- ja terveyspalvelut htv 34 % Sosiaali- ja terveyspalvelut 219,5 milj. e 33 % Päivähoito-, koulutusja kulttuuripalvelut htv 41 % Päivähoito-, koulutusja kulttuuripalvelut 264,3 milj. e 40 % *Konsernipalvelut sisältää muissa yksiköissä työskenteleviä palkkatukityöllistettyjä 51 htv Sairauspoissaolojen kehitys Vuoden 2013 talousarviossa asetettiin henkilöstöä koskettavaksi kaupunkitason tavoitteeksi sairauspoissaolojen määrän lasku vuoteen 2012 verrattuna. Tavoite toteutui talousarvion mukaisesti, kun henkilöstön sairauspoissaolojen määrä jatkoi edelleen laskuaan. Sairauspoissaolopäiviä oli henkilötyövuotta kohden 15,9 kalenteripäivää, kun vuonna 2012 vastaava luku oli 17,0. Muista keskeisistä henkilöstöön liittyvistä tunnusluvuista raportoidaan erikseen vuoden 2013 henkilöstötilinpäätöksessä. Tampereen kaupungin tilinpäätös

18 Toimintakertomus Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista Kaupunkikonsernin kannalta on tärkeää onnistua toiminnan suunnittelussa ja strategisissa valinnoissa. Erityisesti kaupunkikehityksessä, strategisissa hankkeissa ja investoinneissa tai palvelujen kohdistamisessa ja tuotantotapojen toteuttamisessa epäonnistuminen, vaikuttaisivat negatiivisesti Tampereen kehitykseen ja sen toimintaympäristöön mutta myös tamperelaisiin. Talousarvion yhteydessä määritetään kaupunkistrategiasta johdetut vuositason toiminnalliset tavoitteet. Yksittäisillä tapahtumilla on harvemmin niin suurta vaikutusta kaupungin toimintaan tai talouteen, että asetettujen tavoitteiden saavuttaminen vaarantuisi merkittävästi. Useiden riskien toteutuminen lyhyen ajan kuluessa voi kuitenkin johtaa siihen. Riskienhallinnan toteutus sujui hyvin vuonna Vaikka talousarviossa asetettuja tavoitteita ei täysin saavutettukaan ja yksittäisiä riskejä toteutui, onnistuttiin tehdyillä toimenpiteillä varmistamaan, että kaupunkikonsernin toiminnassa ei toteutunut merkittäviä riskejä. Taloustilanteen ja toimintaympäristön vaikutukset kaupunkikonserniin Talouden kehitysnäkymät ovat epävarmat. Maltillinen taantuma on vallinnut parin vuoden ajan eikä suurta muutosta odoteta kuluvalle vuodelle. Yritysten ja kuluttajien toiminnassa tapahtuvien muutosten ennakointi ja niiden vaikutusten arviointi on vaikeaa. Valtiontalouden tasapainottamisesta seuraavilla toimenpiteillä sekä lainsäädännön muutoksilla ja kuntien velvoitteiden lisäämisellä on myös vaikutuksensa kaupungin toimintaan ja talouteen. Palvelutuotannon järjestämisestä aiheutuvat kustannukset ovat viime vuosina olleet voimakkaassa nousussa. Vuonna 2013 kaupungin nettomenojen kasvu kuitenkin puolittui edellisestä vuodesta ollen 3,3 prosenttia. Palvelutarpeen lisääntyminen (väestömäärän kasvun ja väestörakenteen muutoksen seurauksena) samoin kuin huono työllisyystilanne sekä raaka-aineiden ja ostopalvelujen hintojen nousu aiheuttavat edelleen kasvupainetta. Talouden tasapainottamistoimenpiteitä on toteutettu viime vuosina ja niitä jatketaan myös tulevina vuosina. Mikäli tulorahoitusta ja menokehitystä ei toimenpiteistä huolimatta saada riittävään tasapainoon, joudutaan lisäämään ulkopuolista rahoitusta. Tällöin on vaarana, että talouteen muodostuu pysyvä rakenteellinen epätasapaino. Tiukka taloustilanne yhdessä toimintaympäristön muutosten kanssa pakottaa kaupunkikonsernin tarkastelemaan palvelutuotannon prosesseja ja niiden tehokkuutta entistä tarkemmin. Toimintoja tulee tehostaa ja resursseja kohdentaa tarkoituksenmukaisemmin. Tehtävät toimenpiteet tulee valmistella pitkälle aikajänteelle ja varmistaa konsernietu. Kaupunki on osallisena suurissa hankkeissa (kuntien tekopohjavesihanke, keskuspuhdistamo, Rantaväylän tunneli ja Kansi -hanke), joiden toteuttamiseen on viime aikoina liittynyt epävarmuutta. Hankkeiden etenemisellä on kaupungille sekä toiminnallisia että taloudellisia vaikutuksia. Kaupungilla on vireillä oikeudenkäyntejä (asvaltti- sekä puukartelli), joihin liittyy huomattavia korvausvaatimuksia. Palvelutuotanto ja toiminnan jatkuvuus Kaupunkiorganisaation perustehtävänä on palvelujen järjestäminen tamperelaisille. Seutuyhteistyön lisääntyessä saatetaan palveluja tarjota entistä enemmän myös naapurikuntien asukkaille. Tämä edellyttää sekä oman tuotannon että ostopalvelujen saatavuuden ja laadun varmistamista jatkuvasti muuttuvassa toimintaympäristössä. Häiriöt palvelutuotannon jatkuvuudessa ja laadussa voivat aiheuttaa merkittävää vahinkoa palvelunsaajille. Yhteiskunnan elintärkeisiin toimintoihin, kuten vesihuoltoon, tietojärjestelmiin ja energiahuoltoon kohdistuvat häiriöt saattavat johtaa palvelutuotannon katkoksiin ja pahimmillaan vaaratilanteisiin. Palvelutuotannon häiriöiden vaikutukset eivät kohdistu ainoastaan palvelunsaajiin. Merkittävillä häiriöillä on aina kielteinen vaikutus myös kaupungin ja sen toimijoiden julkisuuskuvaan sekä talouteen. Näiden kerrannaisvaikutukset voivat muodostua erittäin suuriksi ja pitkäaikaisiksi. Tietojärjestelmiin kohdistuvat uhat muodostavat merkittävän riskin palvelutuotannolle, joten tietoturvaan joudutaan kiinnittämään jatkuvasti paljon huomiota. Kriittisen tietojärjestelmän toimintahäiriö heikentää huomattavasti palvelutuotannon tehokkuutta ja pahimmillaan keskeyttää tuotannon tai vaarantaa tietojen salassapidon. Myös pandemiat muodostavat merkittävän uhan. Vaikka uhka ei edes täysimittaisesti toteutuisi, aiheuttaa se huomattavaa varautumista ja resurssien käyttöä kaupunkiorganisaatiossa. Kaupungin henkilöstössä tapahtuu muutoksia varsinkin suurten ikäluokkien jäädessä eläkkeelle. Ammattitaitoisen työvoiman turvaaminen erityisesti kriittisille aloille on suuri haaste. Henkilöstöpolitiikalla ja esimiestyöllä on huomattava vaikutus asiaan. Johtamisjärjestelmän toimivuus on merkittävä asia. Moniportaisen ja monitahoisen organisaation johtamisen järjestäminen, toteuttaminen ja valvonta on haasteellista. Johtamisjärjestelmän toimi- 18 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2013

19 Toimintakertomus mattomuus tai muutosjohtamisessa epäonnistuminen aiheuttavat huomattavan riskin kustannustehokkuudelle ja palvelujen tuottamiselle. Turvallisuus ja vahingot Yhteiskunnan muuttuessa myös yksilöön kohdistuvat uhkatekijät muuttuvat. Se asettaa uusia haasteita turvallisuusjärjestelyille. Turvallisuusasioiden laiminlyönti voi aiheuttaa vakavia seurauksia. Vuonna 2013 toteutettiin kaupungissa turvallisuuden parantamiseksi erilaisia toimenpiteitä niin fyysisen ympäristön (rakenteelliset muutokset, hälytysjärjestelmät, jne.), kuin henkilöstön koulutuksen osalta. Viime vuosina on kaupungin kiinteistöissä todettu entistä enemmän sisäilmaongelmia. Niistä saattaa seurata vakavia henkilöön kohdistuvia vaikutuksia mutta myös suuria kustannuksia. Havaittuihin ongelmiin on puututtu ja tehty korjaavia toimenpiteitä. Kaupunkirakenteeseen ja kiinteistöihin kohdistuvat vahingot voivat seuraamuksiltaan olla huomattavia. Suurimmat yksittäiset vahingot aiheutuvat yleensä tulipaloista ja luonnonilmiöistä. Niillä on monesti merkittäviä taloudellisia mutta myös vakavia yksilöön kohdistuvia vaikutuksia. Kaupungilla on selvitettävänä maa-alueiden puhdistamiseen liittyviä vastuukysymyksiä, joista saattaa seurata huomattavia kustannuksia. Kaupunkirakenteeseen ja kiinteistöihin kohdistuvat putkirikot ja verkostovahingot eivät yleensä yksittäisinä tapahtumina ole merkittäviä mutta kootusti niilläkin on huomattava taloudellinen vaikutus. Samoin on asian laita myös ilkivallan ja muiden vahingontekojen sekä ajoneuvoihin ja koneisiin kohdistuvien vahinkojen osalta. Vaikka riskienhallintaa toteutetaan, ei kaikkien riskien toteutumista voida kuitenkaan ennalta estää. Niihin on varauduttu kaupungin vahinkorahaston sekä vakuutusten avulla. Toiminnan rahoitus, sijoitustoiminta ja omaisuuden hallinta Kaupungin toiminnan ja investointien välinen rahoitus on tällä hetkellä selvästi alijäämäinen huomattavien investointitarpeiden vuoksi. Vuonna 2013 vain 47 prosenttia investoinneista katettiin tulorahoituksella ja tulevaisuudessa rahoitustarve kasvaa. Jos Pirkanmaan koulutuskonsernikuntayhtymän purun investointivaikutukset jätetään huomioimatta, investoinneista katettiin tulorahoituksella noin 57 prosenttia. Kaupungin rahoitustilanne on kuitenkin tällä hetkellä hyvä Tampereen Sähkölaitos Oy:n maksettua noin 270 milj. euron suuruisen lainansa takaisin kaupungille. Sen turvin kyetään pääosin rahoittamaan vuosien 2014 ja 2015 investoinnit. Euroopan velkakriisin seuraukset, mukaan lukien kiristyvät sääntelytoimet, ovat kuihduttaneet rahoitusmarkkinoiden likviditeettiä selvästi. Yleisesti ottaen luotonanto on kiristynyt ja ehdot tiukentuneet. Julkisen sektorin riskitön asema velallisena on poistunut ja sijoittajat tulevat jatkossa tekemään eroa hyvien ja huonojen velallisten kesken. Suomessa kuntakentän rahoitusta on ollut saatavilla useasta eri lähteestä, joskin tarjousten hajonta on suurta ja ehdot vaihtelevia. Suomen valtion erinomainen luottoluokitus on auttanut myös kuntia lainamarkkinoilla ja kansainvälinen rahan tarjonta kaupungeille on jopa kasvanut. Korkoriskin hallitsemiseksi kaupunki käyttää korkojohdannaisia. Lainasalkun suojausaste oli vuoden lopussa noin 62 prosenttia eli vain 38 prosenttia kaupungin lainoista on alle vuoden horisontilla alttiina markkinakorkojen vaihtelulle. Korkoriskien hallinnalla pyritään pienentämään kaupungin korkomenojen vaihtelua ja parantamaan niiden ennustettavuutta. Rahoitusmarkkinoiden muutosten vuoksi tulee kiinnittää enemmän huomiota pääoman tehokkaaseen käyttöön, jotta tulevat investointihankkeet saadaan toteutettua ilman ylivelkaantumista. Kaupungin omaisuuden asianmukaisella hoidolla ja käytöllä sekä tarkoituksenmukaisella uushankinnalla voidaan pienentää riskiä. Omaisuuden kehittämisen sekä joiltain osin myymisen tulee olla keskeinen osa investointien rahoitusstrategiaa. Luottoriskit kohdistuvat kaupungin antolainasaamisiin, joista merkittävimmät ovat omilta tytäryhtiöiltä. Nämä harjoittavat liiketoimintaa ja ovat alttiina normaaleille markkinatalouden riskeille. Saamisiin liittyviä merkittäviä riskejä ei ole näköpiirissä. Sijoitustoiminnassa noudatetaan valtuuston hyväksymiä periaatteita ja pormestarin vuosittain hyväksymää sijoitussuunnitelmaa. Kaupunki ottaa toiminnassa harkittuja riskejä, joista voi aiheutua tilapäisiä arvon muutoksia tai pysyviä tappioita. Tällä hetkellä riski tappioista on melko matala eikä yksittäisen riskin toteutumisella olisi mainittavaa vaikutusta kaupungin talouteen. Tampereen kaupungin tilinpäätös

20 Toimintakertomus Ympäristötekijät Kunnan talouden ja toiminnan kehityksen kannalta olennaiset ympäristöasiat liittyivät Tampereen Veden toteuttamiin jäteveden käsittelyn kustannuksiin sekä eri yksiköiden toimiin kaupungin ilmasto- ja energiasitoumusten toteuttamiseksi. ECO2 - Ekotehokas Tampere 2020 jatkui strategisena hankkeena edistäen kaupungin ilmasto- ja energiasitoumusten toteuttamista. Vähähiilistä kaupunkirakentamista edistettiin kehittämällä kaavoituksen energia- ja päästöarvioinnin työkaluja. Energiatehokasta rakentamista edistettiin muun muassa TARMO-hankkeessa, jolla kannustettiin taloyhtiöitä energiakorjauksiin. Uutena hankkeena käynnistyi EU Gugle, jossa tuetaan taloyhtiöiden energiaperuskorjauksia Tammelan alueella. ECO2 osallistui aktiivisesti myös Innovatiiviset kaupungit ohjelman valmisteluun. Joukkoliikenteen energiatehokkuuden ja ilmastonsuojelutoimien kannalta Tampereen Kaupunkiliikenne investoi edellisvuosien tapaan erittäin puhtaisiin EEV-päästötasot alittaviin busseihin. Lisäksi hankittiin kolme vähän käytettyä Euro 5 -normit alittavaa bussia. Hybridibussien kulutussäästö on osoittautunut kiistattomaksi. Taloudellisimmin ajavia bussinkuljettajia palkittiin tavara- ja matkapalkinnoin. Myös Tampereen Logistiikan Kuljetustenohjauskeskuksen kautta toteutettujen matkojen yhdistelyn ansiosta säästettiin lähes ajokilometriä. Keskimääräinen yhdistelyaste on nyt 23,5 prosenttia. Päästöihin ja keskustan ilmanlaatuun vaikuttaa myös kevyen liikenteen pääreittien kehittäminen ja laatutason parantaminen. Energiankäyttöä tehostettiin edelleen myös kaupungin katuvalaistuksen kehittämisellä. Lisäksi talouden ja ympäristösuojelutoiminnan kannalta merkittäviä tekijöitä olivat meluntorjunta, hulevesien hallinta, sekä pilaantuneiden maa-alueiden puhdistaminen. Kaupunki osallistui maanomistajana pilaantuneiden maa-alueiden puhdistamiseen eri puolilla kaupunkia. Pirkanmaan pelastuslaitoksen toimialueella sattui vuoden aikana 284 eri kokoluokan öljyvahinkoa, 35 vaarallisten aineiden onnettomuutta ja 3 räjähdysonnettomuutta. Merkittäviltä ympäristövahingoilta kuitenkin vältyttiin, eikä onnettomuuksia sattunut tärkeillä pohjavesialueilla. Tampereen kaupungin toimintayksiköiden ja liikelaitosten ympäristövastuut olivat yhteensä 38,1 milj. euroa. Näistä pakollisiin varauksiin on kirjattu Vuoltsun korttelin puhdistusvastuu 0,5 milj. euroa. Tilinpäätöksen liitetiedoissa on ilmoitettu ehdollisina ympäristövelkoina kolmentoista mahdollisesti kaupungin puhdistettavaksi tulevan kohteen puhdistusvastuut. Ehdolliset ympäristövelat olivat yhteensä 37,6 milj. euroa. Ympäristökulujen jakautuminen vuonna 2013 Vesiensuojelu ja jätevesien käsittely 58% Kaupunkiorganisaation ympäristötuotot, ilman kaupungin tytäryhtiöiden, osakkuusyhtiöiden ja säätiöiden osuutta, olivat yhteensä 28,4 milj. euroa. Vastaavat ympäristökulut vuoden aikana olivat yhteensä 26,1 milj. euroa ja ympäristöinvestointikustannukset 13,7 milj. euroa. Tampereen Vesi -liikelaitoksen jäteveden käsittelyyn kohdistuvat tulot, menot ja investoinnit olivat ympäristölukujen kannalta suurimmat. Kaupunkiorganisaation ympäristöön liittyvistä tunnusluvuista raportoidaan tarkemmin erikseen vuoden 2013 ympäristötilinpäätöksessä. Kaupunkikonsernin yhteistöistä Tampereen Sähkölaitoksen puun ja muiden biopolttoaineiden käyttö energiantuotannon polttoainekäytöstä kasvoi 19 prosenttiin. Euroopan päästökauppajärjestelmän alaiset hiilidioksidipäästöt laskivat edellisestä vuodesta 11 prosenttia. Ilmastositoumusten kannalta merkittävä hyötyvoimalaitos Tammervoima Oy:n investointipäätös tehtiin elokuussa ja rakennustyöt käynnistyivät syksyllä Jätehuolto ja roskaantumisen torjunta 13% Maaperän ja pohjaveden suojelu 2,8 % Ympäristönsuojeluun liittyvät viranomaistehtävät 0,2 % Ympäristöjohtaminen ja - kehittäminen 4% Ympäristökoulutus, -kasvatus ja - neuvonta 2% Ekotehokkuutta parantava toiminta 6,7 % Ulkoilman ja ilmastonsuojelu 8% Melun ja tärinän torjunta 0% Luonnonsuojelu ja maisemansuojelu 1% Ympäristöperusteiset verot ja veroluonteiset maksut 4% 20 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2013