Hoivaten höyhensaarille
|
|
- Marjut Järvenpää
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Näin hoidan E. Juulia Paavonen, Anu-Katriina Pesonen, Kati Heinonen, Fredrik Almqvist ja Katri Räikkönen Positiivisten rutiinien menetelmä lasten unihäiriöiden hoidossa Erilaiset unihäiriöt ovat yleisimpiä lapsuusiän ongelmia. Unihäiriöiden varhainen hoito kannattaa, koska ne kroonistuvat suhteellisen helposti ja niiden tiedetään olevan yhteydessä esimerkiksi huonompaan neurokognitiiviseen suoriutumiseen, psyykkisiin oireisiin ja äidin masennusoireisiin. Leikki-ikäisten unihäiriöiden hoitoon on aiemmin tarjottu lähinnä vuorovaikutuksen torjuntaan perustuvia menetelmiä, joihin kuitenkin liittyy merkittäviä ongelmia. Viimeaikaisten tutkimusten mukaan ns. positiivisten rutiinien menetelmä näyttää olevan erinomaisen vaikuttava interventio lasten unihäiriöissä. Duodecim 2007;123: L apsen vuorokausirytmi kehittyy ensimmäisen ikävuoden aikana huimasti (Ferber ja Kryger 1995). Aluksi vastasyntyneen uni jakaantuu tasaisesti ympäri vuorokauden, mutta vähitellen pisimmät unijaksot alkavat sijoittua yöaikaan. Esimerkiksi kuuden kuukauden iässä lapset nukkuvat keskimäärin 14 tuntia vuorokaudessa, ja siitä lähes 80 % ajoittuu yöhön. Yksilöllinen vaihtelu on kuitenkin hyvin suurta sekä unen tarpeessa että rytmisyyden kehitystahdissa. Videotutkimusten perusteella on havaittu, että kuuden kuukauden iässä lapset heräävät keskimäärin 1 3 kertaa yössä mutta vain osalla herääminen on täydellistä ja osa jatkaa havahtumisen jälkeen suoraan uuteen univaiheeseen (Anders 1991, Burnham ym. 1992). Kun lapsi ei osaa nukahtaa uudelleen, hän usein herättää myös vanhempansa, jolloin yöheräilystä voi muodostua interventiota vaativa ongelma. Vaikka yli 90 % vastasyntyneistä tarvitsee vanhemman apua pystyäkseen nukahtamaan, uni-valverytmin vakiintumisen kannalta näyttää olevan edullista, että lapsi oppii vähitellen vaipumaan iltaisin itsekseen uneen (Dahl 1998). Burnhamin ym. (2002) aineistossa ne lapset, jotka nukkuivat läpi yön herättämättä vanhempiaan, laitettiin muita useammin iltaisin hereillä omaan sänkyyn. Useimmat lapset pystyvät oppimaan itsekseen nukahtamisen taidon 5 6 kuukauden iästä lähtien (Dahl 1998). Ensimmäisen ikävuoden jälkeen unen määrän ja rakenteen muutokset ovat enimmäkseen pieniä ja asteittaisia (Ferber ja Kryger 1995, Dahl 1998). Yöheräilyt ovat tavallisia vielä kahden vuoden iässä: yli puolet kaksivuotiaista herää ainakin kerran yössä ja useampi kuin joka kymmenes kolme kertaa tai useammin (Armstrong ym. 1994). Alle 1 2-vuotiaiden lasten tyypillisin uniongelma on yöheräily, kun taas leikki-iässä korostuvat nukkumaan menemiseen ja nukahtamiseen liittyvät vaikeudet, jotka usein yhdistyvät yöheräilytaipumukseen (Anders ja Eiben 1997, Dahl 1998). Leikki-ikäisillä lapsilla esiintyy myös parasomnioita. DSM-IV:n ja ICD-10:n kriteerit soveltuvat varsin huonosti lasten nukahtamisvaikeuksien diagnostiikkaan. DSM-IV:n mukaan unihäiriöt jaotellaan dyssomnioihin ja parasomnioihin, joista ensin mainittu tarkoittaa häiriöitä unen pituudessa, laadussa tai ajoittumisessa ja jälkimmäinen unenaikaisia erityisilmiöitä. ICD-10:ssä luokka F51 käsittää ei-elimelliset unihäiriöt ja sisältää esimerkiksi unettomuuden ja erilaiset parasomniat. Vaikka parasomniat voidaan helposti 2487
2 luokitella em. kriteerien perusteella ikäryhmästä riippumatta, unettomuuden osalta tilanne on toinen. ICD-10:n mukaan unettomuudella tarkoitetaan unen epätyydyttävää määrää tai laatua, mutta lapsen subjektiivisen arvion käyttö on ongelmallista, koska pieni lapsi ei pysty itse arvioimaan, onko uni määrällisesti ja laadullisesti riittävää. Univaikeuksista kärsivä lapsi nukkuu myös usein sinänsä riittävästi, mutta nukahtamistapa tai unirytmi on vanhemman näkökulmasta hankala: siinä missä uneton aikuinen ei nukahda parhaista yrityksistään huolimatta, uniongelmainen lapsi ei nukahda vanhemman parhaista yrityksistä huolimatta. Sanaa unettomuus ei juuri käytetäkään lasten univaikeuksia kuvattaessa (Martikainen ja Saarenpää-Heikkilä 2003). American Academy of Sleep Medicine (2005) on laatinut unihäiriötä varten diagnostisen luokittelun, jonka perusteella monet lasten unihäiriöstä voidaan luokitella osuvammin. Ne liittyvät useimmiten joko rajojen asettamiseen (limit-setting sleep disorder) tai uniassosiaatioongelmiin (sleep-onset association-disorder). Ensimmäiseen ryhmään kuuluvat ne unihäiriöt, joissa tärkein nukahtamisvaikeuksia aiheuttava tekijä on se, ettei lapsen hoitajalla ole kykyä tai halua huolehtia riittävässä määrin lapselle sopivista nukkumaanmenoajoista. Uniassosiaatio-ongelmalla tarkoitetaan puolestaan sitä, että yösyöttämisestä, tutin imemisestä, sylissäpidosta tai mistä tahansa muusta toistuvasta nukuttamiseen liittyvästä menettelystä on muodostunut tekijä, joka ylläpitää lapsen yöheräilytaipumusta: aina kun lapsi herää yöllä, hän herättää vanhempansa ja vaatii kyseistä menettelyä. Myös lastenpsykiatrinen diagnoosikriteeristö DC:0-3R (2005) jakaa unihäiriöt samankaltaisella tavalla. Luokka nukkumiskäyttäytymisen häiriöt sisältää ryhmät nukahtamisvaikeudet ja yöheräily. Unihäiriöiden selvittelyt Taulukko 1. Lasten unihäiriöiden selvittelyt. Oireet Oireiden yksityiskohtainen kuvaus Kuorsaaminen, yölliset hengityskatkokset Lapsen vuorokausirytmi Muut oireet päivisin tai yöllä Olosuhteet, joissa oireet ilmenevät Oireiden alkamisajankohta Vertailu ikänormeihin Lapsen oma käsitys ongelman luonteesta (kun kehitystaso sallii) Uniongelman vaikeusaste Taajuus ja intensiteetti, todellinen vaikeusaste (unipäiväkirjan avulla) Miten paljon ongelma haittaa lasta Miten paljon ongelma haittaa muuta perhettä Ketkä perheenjäsenet kärsivät eniten Perheen odotukset Unihäiriöön liittyvät tekijät Nukkumisolosuhteet ja nukuttamiseen liittyvät käytännöt Tekijät, jotka pahentavat tai lievittävät oiretta Miten on yritetty hoitaa, ja miten lapsi reagoi näihin yrityksiin Unihäiriölle altistavat taustatekijät Lapsen temperamentti, millainen hän yleensä on Neurologinen ja neurokognitiivinen kehitys ja kompetenssi Sukuanamneesi Perheolosuhteet, perheväkivalta Vanhempien ja lapsen välinen vuorovaikutus Vanhempien keskinäinen vuorovaikutus Vanhempien hyvinvointi ja mahdolliset sairaudet Lasten unihäiriöiden diagnostiikka perustuu anamneesiin ja kliiniseen tutkimukseen (Ferber ja Kryger 1995, Wiggs ja Stores 1995, Stores 1996, Anders ja Eiben 1997). Ongelman luonteesta, esiintyvyystaajuudesta ja intensiteetistä muodostetaan kattava kokonaiskuva (taulukko 1). Unipäiväkirja on siinä usein suureksi avuksi. Obstruktiiviseen uniapneaan viittaavia oireita (kuorsaaminen, epäsäännöllinen hengitys, suuhengitys ja hengityskatkokset) tulee tiedustella erikseen. Uniongelman vaikeusasteen kartoittamiseksi selvitetään, miten paljon ongelma haittaa toisaalta lasta itseään ja toisaalta muuta perhettä. Erityisen tärkeää on arvioida, miten lapsi nukkuu ikänormeihin nähden ja millaisia odotuksia vanhemmilla on lapsen nukkumisen suhteen. On hyvä huomata, ettei ikätasoon nähden lyhytkään yöuni ole välttämättä epänormaali, ellei siihen liity muita oireita. Ellei lapsi ole valveillaoloaikanaan väsynyt, huonotuulinen, levoton tai keskittymiskyvytön, unen määrä on todennäköisesti riittävä. Epäselvissä tapauksissa yöunen kokeiluluonteinen pidentäminen on paikallaan. Lisäksi on tärkeää selvittää, kenen ongelmasta pohjimmiltaan on kyse. Joskus lapsen sinänsä 2488 E. J. Paavonen ym.
3 Taulukko 2. Erotusdiagnostiikka. Somaattiset sairaudet Astma, allergia, atopia Anemia Infektiot esim. virtsatieinfektio, otiitti, kihomadot Sydänsairaudet Refluksitauti, muut suolistosairaudet Kivut, esimerkiksi migreeni Diabetes Kilpirauhasongelmat Ylirasitus Perheväkivalta Stressi, fyysinen ylirasitus Neuropsykiatriset häiriöt Vuorovaikutussuhteen ongelmat Depressio Neurologiset häiriöt, ADHD, autismiryhmän sairaudet Posttraumaattinen stressihäiriö Ahdistuneisuushäiriö Levottomat jalat Yöllinen epilepsia Taulukko 3. Unta edistäviä tekijöitä. Säännöllinen vuorokausirytmi Runsaasti seurustelua, aktiivista vuorovaikutusta ja hellyyttä päivällä Vähäinen virikemäärä riittävän pitkään ennen nukkumaanmenoaikaa Positiiviset ja säännölliset iltarutiinit Hämärä, hiljainen ja viileä huone, ei negatiivisia assosiaatioita (omaa huonetta ei tulisi käyttää esimerkiksi rangaistustarkoituksissa) Tarvittaessa rentoutumista edistäviä harjoituksia Tuttu unilelu, siirtymäobjekti Reagoi lapsen käyttäytymiseen rauhallisesti ja hillitysti Reagoi johdonmukaisesti lapsen yrityksiin pysyä hereillä Ole kärsivällinen mutta päättäväinen Sovi pelisäännöistä (esim. kerran lisää vettä, kerran WC:hen, yksi iltasatu) Asteittaiset muutokset Opeta lapsi nukahtamaan itsekseen eli anna lapselle tilaa oppia nukahtamaan itsekseen Yöllä lasta ei itketetä, vaan häntä lohdutetaan ja ollaan lähellä, mutta ei kuitenkaan mennä mukaan lapsen aloitteisiin alkaa puuhastella. Lapselle voi sanoa»on yö, nyt nukutaan» normaali ikätasoa vastaava uni-valverytmi sotkee muun perheen elämänrytmiä ja haittaa muiden perheenjäsenten nukkumista, vaikka lapsi itse nukkuu riittävästi oman sisäisen kellonsa tahdittamassa rytmissä. Etiologian selvittämiseksi kartoitetaan, milloin uniongelma alkoi ja minkälaisiin tekijöihin oireet liittyvät. Taustalla olevat tekijät voidaan jakaa sisäsyntyisiin (esimerkiksi somaattiset sairaudet, lapsen temperamentti) ja ulkoisiin (vanhemmuus ja muut ympäristötekijät). Eri tekijät ovat usein monimutkaisessa vuorovaikutuksessa keskenään. Uni-valverytmin kehityksessä oleellista on hyvä varhainen vuorovaikutus vanhemman ja lapsen välillä. Sellainen vuorovaikutus, jossa vanhempi on sensitiivinen vauvan viesteille ja tarpeille (Pajulo 2004), kehittää vauvan kykyä säädellä vireystilaansa ja auttaa häntä muovaamaan myös vuorokausirytmiään. Epäsensitiivisten hoivakokemusten myötä kehittynyt turvaton kiintymyssuhde (Sinkkonen 2004) puolestaan lisää lasten unihäiriöiden esiintyvyyttä ja niiden pysyvyyttä (Benoit ym. 1992, Morrell ja Steele 2003). Vuorovaikutuksen lisäksi myös perheen kokonaistilanteeseen on syytä kiinnittää huomioita, sillä esimerkiksi yölliset kauhukohtaukset on yhdistetty lapsen stressiin ja yliväsymykseen (Dahl 1998) ja nukahtamisvaikeudet äidin eroahdistukseen (Scher ja Blumberg 1999) ja masentuneisuuteen (Armstrong ym. 1998, Hiscock ja Wake 2001, Lam ym. 2003). Unihäiriöt voivat olla myös sekundaarisia, joten taustalla olevat somaattiset sairaudet ja psykiatriset häiriöt tulee sulkea pois. Erotusdiagnostisia vaihtoehtoja on esitetty taulukossa 2. Unihäiriöiden hoito Unihäiriöiden hoidossa keskeinen tavoite on ohjata ja auttaa lasta rauhoittumaan yöunille sopivana ajankohtana sekä vieroittaa lapsi yöheräilyä ylläpitävistä tottumuksista. Yksinkertaisimmillaan tämä tarkoittaa sitä, että unen laatuun vaikuttavien ympäristötekijöiden välillä vallitsevaa tasapainoa muokataan nukahtamisen kannalta edulliseen suuntaan, siis vähennetään unta haittaavia tekijöitä ja lisätään unta edistäviä (taulukko 3). Joskus unihäiriön korjaamiseksi kuitenkin vaaditaan systemaattisempaa interventiota, unikoulua. 2489
4 Vuorovaikutuksen torjuminen hoitomenetelmänä Unihäiriöiden hoitoon on tarjolla useita eri menetelmiä, joiden vaikuttavuudesta on äskettäin julkaistu katsaus (Mindell ym. 2006, Morgenthaler ym. 2006). Vuorovaikutuksen torjumiseen perustuvia menetelmiä on useita (extinction, gradual extinction ja extinction with parental presence), ja ne kaikki perustuvat siihen teoreettiseen oletukseen, että vanhemman reaktio lapsen yölliseen heräämiseen (esim. syliin ottaminen) on tärkein heräilytaipumusta ylläpitävä tekijä. Tämän vuoksi hoito perustetaan lapsen vuorovaikutusyritysten systemaattiseen torjumiseen. Tähän ajatukseen perustuvat unikoulumenettelyt eroavat toistaan sen suhteen, missä määrin lapsen reaktioon saa vastata. Kaikkein jyrkimmässä 1950-luvulla kehitetyssä menetelmässä lapsi peitellään illalla vuoteeseen ja lapsen itku ja muut vuorovaikutusyritykset sivuutetaan kokonaan aina aamuun saakka. Asteittaisessa vieroituksessa lähtökohta on sama mutta vanhempi saa käydä tarkistamassa tilanteen ja rauhoittamassa lapsen vähitellen pitenevin välein (esim. viisi minuuttia, kymmenen minuuttia jne.). Vanhemman läsnä ollessa tapahtuvassa vierotuksessa vanhempi saa olla lapsen vuoteen vieressä, mutta hänen ei pidä olla lapsen kanssa vuorovaikutuksessa. Vuorovaikutuksen torjumiseen perustuvat unikoulut ovat osoittautuneet tehokkaiksi: unikoulusta hyötyy keskimäärin 82 % lapsista (vaihteluväli %). Monissa interventiotutkimuksissa on kuitenkin ollut merkittäviä metodologisia ongelmia. Otoskoot ovat olleet pieniä, sekoittavien tekijöiden vakiointi on usein ollut vähäistä, ja pitkään seurantaan perustuvia tutkimuksia on vain muutamia (Mindell ym. 2006, Morgenthaler ym. 2006). Vaikka vuorovaikutuksen torjumiseen perustuvat menetelmät ovat osoittautuneet tehokkaiksi, niitä on alettu kritisoida myös teoreettisista syistä. Kiintymyssuhteiden näkökulmasta vuorovaikutuksen torjuminen hoitomenetelmänä onkin ongelmallista. Turvallisen kiintymyssuhteen kehittyminen ja säilyminen edellyttää, että lapsen tarpeisiin ja tunteisiin vastataan ymmärtäen ja johdonmukaisesti (Sinkkonen 2004). Erityisen tärkeää on olla sensitiivinen lapsen kiintymyskäyttäytymiselle. Sillä tarkoitetaan sellaista biologisevolutionaarista käyttäytymismallia, jonka avulla lapsi yrittää ylläpitää läheisyyden ja turvallisuuden tunnetta tilanteissa, joissa hän kokee hätää tai olonsa uhatuksi, kuten väsyneenä ja stressaantuneena tai kun hän herää kesken unien. Yöheräämistä seuraava itku voi perimmäiseltä alkuperältään edustaa lapsen kiintymyskäyttäytymistä, tai herääminen saattaa pohjautua biologiseen mekanismiin, jolla lapsi varmistaa turvallisuutensa myös yöaikaan. Vuorovaikutuksen torjumiseen perustuvissa menetelmissä ei huomioida tätä näkökulmaa. Kun lapsen yöllinen itku torjutaan, lapselle välittyy sanoma turvattomasta ympäristöstä. Tämä voi johtaa joko oman hädän liioitteluun tilanteessa, jossa ei voi olla varma vanhemman saatavilla olosta (ristiriitainen kiintymys), tai sen tukah- y d i n a s i a t Unihäiriöiden hoidossa keskeinen tavoite on ohjata ja auttaa lasta rauhoittumaan yöunille sopivana ajankohtana sekä vieroittaa lapsi yöheräilyä ylläpitävistä tottumuksista. Vuorovaikutuksen torjuminen hoitomenetelmänä on kiintymyssuhdenäkökulmasta ongelmallista. Positiivisten rutiinien menetelmän ensisijaisena tavoitteena on tukea ja lisätä toivottua käyttäytymistä eikä suoranaisesti vähentää negatiivista toimintaa. Positiivisten rutiinien menetelmä on osoittautunut nopeaksi ja tehokkaaksi keinoksi vähentää lasten nukahtamisvaikeuksia E. J. Paavonen ym.
5 duttamiseen tilanteessa, jossa lapsi on oppinut välttelemään hädän osoittamista, koska siihen ei ole vastattu (välttelevä kiintymys) (Ainsworth ym. 1978, Sinkkonen 2004). Torjuntaan perustuva menetelmä voi johtaa ei-toivottuun kierteeseen, jossa itkevän lapsen torjuminen aiheuttaa lapsessa entistä suuremman hädän. Turvallisen ja integroituneen kiintymyksen muodostuksen kannalta keskeistä on havaita lapsen tarve riittävän nopeasti ja vastata siihen oikein ja niin nopeasti, että lapsi ymmärtää yhteyden tarpeen ja sen tyydyttämisen välillä. Kun tämä toistuu kerta toisensa jälkeen suunnilleen samalla tavalla, se auttaa lasta ennakoimaan, että myöhemminkin käy hyvin, vaikka mitä tapahtuisi. Vuorovaikutuksen torjumiseen perustuvia unikouluja on kritisoitu myös siksi, että ne eivät opeta lapselle korvaavia nukahtamisrituaaleja (Kuhn ja Elliott 2003). Koska uneen vaipuminen on prosessi, joka edellyttää rauhoittumista, nukahtamiseen liittyvät positiiviset emotionaaliset lataukset ovat välttämättömiä, jotta lapsi voi omaksua mielekkään toimintamallin nukkumaanmenotilanteessa ja taidon nukahtaa itse. Vuorovaikutuksen torjumiseen perustuvien unikoulujen jälkeen relapsit ovatkin tavallisia. Vaikka lapsi yksin jätettynä ehdollistuisikin nopeasti pois ilta- ja yöitkemisestä, kohdatessaan uuden kehityshaasteen hän on jälleen keinoton, ja uniongelmat palaavat. Kirjallisuudessa vuorovaikutuksen torjumiseen perustuvien unikoulujen tärkeimmäksi puutteeksi mainitaan se, että vanhempien hoitomyöntyvyys on usein huono. Monet vanhemmat eivät kestä lapsen itkua riittävässä määrin, ja jos vanhempien reaktiot lapsen viestiin ovat epäjohdonmukaisia, uuden uni-valverytmin oppiminen on vaikeampaa. Vanhempien uupumusta on helppo ymmärtää, sillä käytäntö on osoittanut, että temperamentiltaan»haastavat» lapset jaksavat usein protestoida»loputtomasti». Toisaalta myös lapsen protestia on helppo ymmärtää, sillä mitä pienemmästä lapsesta on kyse, sitä vaikeampi hänen on ymmärtää, mikä itkettämisen tavoite oikeastaan on. Esimerkiksi Rickert ja Johnson (1988) raportoivat, että ensimmäisinä hoitopäivinä itkun määrä kaksinkertaistui 35 minuutista 70 minuuttiin ja vaikka yöheräilyjen määrä samalla vähentyi, se heijasteli lähinnä yksittäisten itkujaksojen keston pidentymistä. Positiiviset rutiinit avuksi Positiivisten rutiinien menetelmässä ensisijainen tavoite on tukea ja lisätä toivottua käyttäytymistä eikä suoranaisesti vähentää negatiivista toimintaa. Sitä sovellettiin ensin vaikeasti kehitysvammaisten lasten nukahtamisvaikeuksien hoitoon (Piazza ja Fisher 1991a), mutta jo tätä aiemmin saman perusidean muunnelmia oli kokeiltu erilaisissa potilasryhmissä (esim. Milan ym. 1981, Adams ja Vaughn 1989). Positiivisten rutiinien menetelmän perusta on nukahtamista edistävä rauhallinen 4 7 osasta koostuva noin 20 minuutin pituinen unirituaali, josta lapsi nauttii. Unirituaalin tarkoitus on valmistaa lapsi nukkumaanmenoa varten. Nukkumaanmenotilanteesta pyritään luomaan miellyttävä ja ennustettava tapahtuma, joten unirituaali tulee suorittaa samalla tavalla joka ilta. Se, millainen tämä rituaali käytännössä on, suunnitellaan yhdessä perheen kanssa. Unirituaaliin tulee kuitenkin yhdistyä myönteinen vuorovaikutus lapsen ja vanhemman kanssa, joten esimerkiksi 2491
6 television katselu ei sovi unirituaaliksi. Jos lapsi protestoi, hänet otetaan rauhoittavasti syliin ja kerrotaan, että iltatoimet ovat päättyneet ja on aika käydä nukkumaan. Jotta positiivisen uniassosiaation luominen helpottuisi, nukkumaanmenoaikaa viivästytetään tilapäisesti niin, että lapsi nukahtaa nopeasti. On tärkeää huomata, että vaikka uniongelma liittyisikin pohjimmiltaan rajojen asettamiseen, rajoilla on merkitystä vain, jos lapsi on psykologisesti ja fysiologisesti kykenevä nukahtamaan ehdotettuna ajankohtana. Ennen unikoulun aloittamista tuleekin arvioida lapsen unentarve ja vuorokausirytmi esimerkiksi unipäiväkirjaseurannan avulla. Tavoitteena olevat nukkumaanmeno- ja heräämisajat asetetaan yksilöllisesti huomioiden mm. ikätaso, aiempi yöunen pituus ja taipumus aamu- tai iltaunisuuteen. Ellei lapsi saa unen päästä kiinni 15 minuutin kuluessa, hänen annetaan nousta vuoteesta pois minuutiksi ennen kuin nukahtamista yritetään uudelleen (response-cost). Jos lapsi ei edellisenä iltana ole nukahtanut 15 minuutin kuluessa, seuraavana iltana nukkumaanmenoaikaa myöhäistetään 30 minuuttia. Kun behavioraalinen ketju on onnistuneesti luotu, nukkumaanmenoaikaa siirretään hitaasti (yleensä min/vrk, joskus vain 5 10 minuuttia viikossa) kohti toivottua ajankohtaa. Tavoitteena on löytää juuri sopiva nukkumaanmenoaika eli hetki, jolloin lapsi on tarpeeksi väsynyt nukahtaakseen mutta ei kuitenkaan yliväsynyt. Jos lapsi on yliväsynyt, nukahtaminen voi vaikeutua. Uniongelmia hoidettaessa on tärkeää huolehtia siitä, että lapsen vuorokausirytmi on selkeä. Aktiivista toimintaa ja tapahtumia tulee päivisin olla sopivasti tarjolla. Sen lisäksi lapsen tulee saada riittävästi myönteistä vuorovaikutusta vanhempien ja muiden aikuisten sekä ikätovereiden kanssa. Päiväaikaisen nukkumisen määrää ja ajankohtaa kontrolloidaan ennalta sovitun suunnitelman mukaisesti. Heräämisajat pidetään vakiona päivästä toiseen viikonloput mukaan luettuina. Yöllä itkevää lasta ei jätetä yksin, vaan hänen luokseen mennään, kun näyttää siltä, ettei lapsi rauhoitu itsekseen. Jos lapsi on tottunut tulemaan yöllä vanhempien vuoteeseen, hänet joko palautetaan sovitun suunnitelman mukaisesti omaan vuoteeseen nukahtamaan (Ashbaugh ja Peck 1998) tai hänen annetaan jäädä vanhempien viereen (Piazza ja Fisher 1991a). Keskustelut vanhempien kanssa ovat oleellinen osa uniongelmien hoitoa (Dahl 1998). Niiden tavoitteena on vanhempien tukeminen, voimavarojen vahvistaminen ja ahdistuneisuuden vähentäminen. Unihäiriöissä se on erityisen tärkeää, koska vanhemmat ovat usein itsekin varsin uupuneita siinä vaiheessa, kun apua haetaan, eikä hoito onnistu parhaalla mahdollisella tavalla, elleivät vanhemmat ole johdonmukaisia hoitoperiaatteiden suhteen. Vanhempien hoitomyöntyvyydestä on syytä varmistua: hoitoa ei pidä aloittaa, elleivät molemmat vanhemmat hyväksy ehdotettua menettelyä, koska vanhemman epävarmuus lisää lapsen ahdistuneisuutta ja voi vaikeuttaa lapsen nukahtamista entisestään (Mäkelä, Rantala). Positiivisten rutiinien menetelmä on osoittautunut nopeaksi ja tehokkaaksi tavaksi vähentää lasten nukahtamisvaikeuksia (Adams ja Vaughn 1989, Piazza ja Fisher 1991a ja b, Piazza ym ja 1997, Galbrath ja Hewitt 1993, Ashbaugh ja Peck 1998). Kahdessa tuoreessa katsauksessa se arvioidaan lupaavaksi uudeksi menettelyksi lasten unihäiriöiden hoidossa (Kuhn ja Elliott 2003, Mindell ym. 2006). Menetelmän arvoa lisää se, että aikuisten unettomuuden käypä hoito perustuu samaan periaatteeseen (Morin ym. 1994). Vanhaa ja uutta menettelyä on verrattu yhdessä tutkimuksessa. Adams ja Vaughn (1989) raportoivat, että molemmissa interventioryhmissä lapset nukkuivat kahden viikon kuluttua paremmin kuin verrokkiryhmässä ja kuuden viikon kuluessa nukahtamiseen kulunut aika oli lyhentynyt 45 minuutista minuuttiin. Verrokkiryhmässä ei tapahtunut muutosta. Vaikka uuden ja vanhan menetelmän välillä ei havaittu tilastollisesti merkitsevää eroa, tutkijat totesivat, että positiivisten rutiinien menetelmä tuotti nopeampia tuloksia kuin vuorovaikutuksen torjumiseen perustuva menettely. Sen sijaan perheen stressi ja tyytyväisyys parisuhteeseen paranivat merkitsevästi vain positiivisten rutiinien ryhmässä (Rickert ja Johnson 1988, Adams ja Vaughn 1989) E. J. Paavonen ym.
7 Lopuksi Unihäiriöiden hoito on tärkeää, koska ne kroonistuvat helposti (Kataria ym. 1987) ja ovat yhteydessä esimerkiksi heikompaan neurokognitiiviseen suorituskykyyn (Scher 2005). Unihäiriöiden hoito edistää päiväaikaista hyvinvointia monella eri tavalla. Se esimerkiksi parantaa lapsen ja aikuisen välistä vuorovaikutussuhdetta sekä vanhemman mielialaa ja vanhempien parisuhdetta (Mindell ym. 2006). Positiivisten rutiinien menetelmä sopii kaikkien nukahtamisvaikeuksien ja katkonaisen yöunen hoitoon. Lapsen yksilölliset temperamenttipiirteet heijastuvat lapsen uni-valverytmiin ja vasteessa hoitoon. Siksi menetelmää tulee tarvittaessa muokata huomioiden tällaisia yksilöllisiä tekijöitä, jotta vuorovaikutusta voidaan tukea niin, että lapsi voi kokea tulleensa ymmärretyksi oikein. Olipa käytetty menettely mikä tahansa, on syytä huomata, että positiivinen vahvistaminen on aina tärkeämpää kuin kieltäminen tai torjuminen, koska nukahtaminen edellyttää rauhallista mielentilaa. Kirjallisuutta Adams LA, Vaughn IR. Reducing bedtime tantrums: comparison between positive routines and graduated extinction. Pediatrics 1989;84: Ainsworth MDS, Blehar MC, Waters E, Wall S. Patterns of attachment: a psychological study of the strange situation. Hillsdale NJ: Erlbaum, American Academy of Sleep Medicine. The international classification of sleep disorders, revised. Diagnostic and coding manual, Anders TF, Eiben LA. Pediatric sleep disorders: a review of the past 10 years. J Am Acad Child Adolesc Psychiatry 1997;36:9 20. Anders TF. Sleep Disorders: Infancy through adolescence. Kirjassa: Wiener JM, toim. Textbook of Child & Adolescent Psychiatry. Washington: American Psychiatric Press, Armstrong KL, O Donnell H, McCallum R, Dadds M. Childhood sleep problems: association with prenatal factors and maternal distress/ depression. J Paediatr Child Health 1998;34: Armstrong KL, Quinn RA, Dadds MR. The sleep patterns of normal children. Med J Aust 1994;161: Ashbaugh R, Peck SM. Treatment of sleep problems in a toddler: a replication of the faded bedtime with response cost protocol. J Appl Behav Anal 1998;31: Benoit D, Zeanah CH, Boucher C, Minde KK. Sleep disorders in early childhood: association with insecure maternal attachment. J Am Acad Child Adolesc Psychiatry 1992;31: Burnham MM, Goodlin-Jones BL, Gaylor EE, Anders TF. Nighttime sleep-wake patterns and self-soothing from birth to one year of age: a longitudinal intervention study. J Child Psychol Psychiatry 2002;43: Dahl RE. The development and disorders of sleep. Adv Pediatr 1998; 45:73 90 The DC:0-3R Diagnostic Classification of Mental Health and Developmental Disorders of Infancy and Early Childhood Zero to Three. Ferber R, Kryger M, toim. Principles and practice of sleep medicine in the child. Phildelphia: W.B. Saunders, Galbrath L, Hewitt KE. Behavioral treatment for sleep disturbance. Health Visit 1993;66: Hiscock H, Wake M. Infant sleep problems and postnatal depression: a community-based study. Pediatrics 2001;107: Kataria S, Swanson M, Trevarthin C. Persistence of sleep disturbances in preschool children. J Pediatr 1987;110: Kuhn BR, Elliott AJ. Treatment efficacy in behavioral pediatric sleep medicine. J Psychosom Res 2003;54: Lam P, Hiscock H, Wake M. Outcomes of infant sleep problems: a longitudinal study of sleep, behavior and maternal wellbeing. Pediatrics 2003;111:e203 e7. Martikainen K, Saarenpää-Heikkilä O. Jatkuuko lapsuuden unihäiriö aikuisiällä? Suom Lääkäril 2003;58: Milan MA, Mitchell ZP, Berger MI, Pierson D. Positive routines: a rapid alternative to extinction for elimination of bedtime tantrum behavior. Child Behavior Therapy 1981;3: Mindell JA, Kuhn B, Lewin DS, ym. Behavioral treatment of bedtime problems and night wakings in infants and young children. Sleep 2006;29: Morgenthaler TI, Owens J, Alessi C, ym. Practice parameters for behavioral treatment of bedtime problems and night wakings in infants and young children. Sleep 2006;29: Morin CM, Culbert JP, Schwartz SM. Nonpharmacological interventions of insomnia: a meta analysis of treatment efficacy. Am J Psychiatry 1994;151: Morrell J, Steele H. The role of attachment security, temperament, maternal perception, and care-giving behavior in persistent infant sleeping problems. Infant Mental Health 2003;24: Mäkelä J. Vauvojen unihäiriöt ,6444,6445,7649 Pajulo M. Vauvan tunnetila ja sen säätely äidin reflektiivinen kyky ja sen merkitys turvallisessa kiintymyssuhteessa. Duodecim 2004;47: Piazza CC, Fisher W. A faded bedtime with response cost protocol for treatment of multiple sleep problems in children. J Appl Behav Anal 1991a;24: Piazza CC, Fisher WW. Bedtime fading in the treatment of pediatric insomnia. J Behav Ther Exp Psychology 1991b;22:53 6. Piazza CC, Fisher WW, Moser H. Behavioral treatment of sleep dysfunction in patients with the Rett syndrome. Brain Dev 1991;13: Piazza CC, Fisher WW, Sherer M. Treatment of multiple sleep problems in children with developmental disabilities: faded bedtime with response cost versus bedtime scheduling. Dev Med Child Neurol 1997;39: Rantala K. Kotiunikoulu lastenneuvolan tuella. asp?path=1,28,824,2547,6444,6445,7649,7650,7651 Rickert VI, Johnson CM. Reducing nocturnal awakenings and crying episodes in infants and young children: a comparison between scheduled awakenings and systematic ignoring. Pediatrics 1988;81: Sinkkonen J. Kiintymyssuhdeteoria tutkimuslöydöksistä käytännön sovelluksiin. Duodecim 2004;120: Scher A, Blumberg O. Night waking among 1-year olds: a study of maternal separation anxiety. Child Care Health Dev 1999;25: Scher A. Infant sleep at 10 months of age as a window to cognitive development. Early Hum Dev 2005;81: Stores G. Practitioner review: assessment and treatment of sleep disorders in children and adolescents. J Child Psychol Psychiatry 1996;37: Wiggs L, Stores G. Children s sleep: how should it be assessed? ACPP Review & Newsletter 1995;17: E. JUULIA PAAVONEN, LT, VTK, tutkija juulia.paavonen@helsinki.fi Helsingin yliopiston lastenpsykiatrian laitos PL 22, Helsingin yliopisto ja Helsingin yliopiston psykologian laitos PL 9, Helsingin yliopisto ANU-KATRIINA PESONEN, PsT, dosentti, yliopiston lehtori KATI HEINONEN, PsT, dosentti, yliopiston lehtori KATRI RÄIKKÖNEN, PsT, professori Helsingin yliopiston psykologian laitos PL 9, Helsingin yliopisto FREDRIK ALMQVIST, LKT, professori Helsingin yliopiston lastenpsykiatrian laitos PL 22, Helsingin yliopisto 2493
1-3-vuotiaan lapsen uni ja arkiset univaikeudet. Juulia Ukkonen TtK, kätilö Vanhemmuuskeskus, Väestöliitto ry
1-3-vuotiaan lapsen uni ja arkiset univaikeudet Juulia Ukkonen TtK, kätilö Vanhemmuuskeskus, Väestöliitto ry Luennon sisältö 1. Lapsen unen tarve 2. Unirytmi 3. Tyypilliset uniongelmat / unihäiriöt 4.
Lisätiedot6-12 kk vauvan uni ja tavalliset univaikeudet
6-12 kk vauvan uni ja tavalliset univaikeudet 4.9.2014 Juulia Ukkonen BSc Health Communication, kätilö Miksi vauva heräilee öisin? Vauvan yöherääminen saattaa pohjautua biologiseen mekanismiin, jolla vauva
LisätiedotMiten vauvan unirytmi kehittyy?
Miten vauvan unirytmi kehittyy? Perheaikaa.fi nettiluento Juulia Ukkonen - Kätilö, TtK 25.1.2013 Uni-valverytmin kehittyminen Vauvan uni-valverytmi kehittyy vähitellen ensimmäisten 3-4 kuukauden aikana.
LisätiedotUNIKOULU OSASTOLLA B 21
UNIKOULU OSASTOLLA B 21 UNIKOULU OSASTOLLA B 21 Unenseurant alomake lapselle Nimi Täyttöohjeet * Nukkumisajat = * Herääminen yöllä / päiväunilla X nukahtaa itsekseen О nukahtaa saatuaan tutin T nukahtaa
LisätiedotUNIHÄIRIÖIDEN HOITOKEINOT LAPSUUSIÄSSÄ. Outi Saarenpää-Heikkilä LT, lastenneurologi TAYS
UNIHÄIRIÖIDEN HOITOKEINOT LAPSUUSIÄSSÄ Outi Saarenpää-Heikkilä LT, lastenneurologi TAYS SISÄLTÖ Yleisiä hoitolinjauksia Unettomuus = unen jatkuvuuden ongelmat Aikaistunut ja viivästynyt unirytmi Havahtumisparasomniat
LisätiedotImeväisen uniongelmat
Imeväiset Outi Saarenpää-Heikkilä ja E. Juulia Paavonen Imeväisiässä nukahtamisvaikeudet ja yöheräily ovat tavallisia uniongelmia. Unen puutteesta kärsivät usein myös vanhemmat, joiden väsymys haittaa
LisätiedotLAPSEN VANHEMMILLE. Yli 6 kk:n ikäisen lapsen uni- ja valverytmitykseen kotona
LAPSEN VANHEMMILLE Yli 6 kk:n ikäisen lapsen uni- ja valverytmitykseen kotona 1 TÄMÄN OHJELEHTISEN TARKOITUS: antaa ohjeita ja tukea kotona toteutettavaan uni valverytmitykseen ohjeet ovat suuntaa antavia,
LisätiedotVauvan itkuherkkyys ja koliikki
Vauvan itkuherkkyys ja koliikki Juulia Ukkonen Kätilö ja perheneuvoja, BSc Health Communication Miksi vauvat itkevät? Kaikki vauvat itkevät ja itku kuuluu normaalina osana vauvan elämään. Itkun avulla
LisätiedotGEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN. Markus Jokela, Psykologian laitos, HY
GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN Markus Jokela, Psykologian laitos, HY Akateeminen tausta EPIDEMIOLOGIA - PhD (tekeillä...) UNIVERSITY COLLEGE LONDON PSYKOLOGIA -Fil. maisteri -Fil. tohtori KÄYTTÄYTYMISTIETEELLINE
LisätiedotUNIOPAS ALLE 1-VUOTIAIDEN LASTEN VANHEMMILLE
UNIOPAS ALLE 1-VUOTIAIDEN LASTEN VANHEMMILLE HYVÄN UNEN POLULLA Alle 3 kk ikäiset vauvat Vauva mullistaa synnyttyään perheen elämän. Totuttuja tapoja on hyvä miettiä ja tarvittaessa muuttaa paremmin yhteen
LisätiedotLasten unesta ja unihäiriöistä. Anne Huutoniemi Helsingin uniklinikka
Lasten unesta ja unihäiriöistä Anne Huutoniemi Helsingin uniklinikka 12.9.2018 Unen kypsyminen Vastasyntyneen uni kypsyy vähitellen. Aktiivinen uni, joka assosioidaan REM-uneen Hiljainen uni eli NREM uni
LisätiedotVARHAINEN VUOROVAIKUTUS. KYMPPI-hanke 2007-2011 Turun ammattikorkeakoulu Terveys-AIKO Kätilöopiskelijat Kati Korhonen & Jenni Rouhiainen
VARHAINEN VUOROVAIKUTUS KYMPPI-hanke 2007-2011 Turun ammattikorkeakoulu Terveys-AIKO Kätilöopiskelijat Kati Korhonen & Jenni Rouhiainen Varhainen vuorovaikutus on jatkumo, joka alkaa jo raskausaikana ja
LisätiedotHyvä päivä, hyvä yö? Helena Aatsinki, työterveyshuollon erikoislääkäri, unilääketieteen erityispätevyys, psykoterapeutti
Hyvä päivä, hyvä yö? Helena Aatsinki, työterveyshuollon erikoislääkäri, unilääketieteen erityispätevyys, psykoterapeutti Sivu 1 Unihäiriöt Unettomuushäiriöt Unenaikaiset hengityshäiriöt Keskushermostoperäinen
LisätiedotKoululaisten lepo ja uni
Koululaisten lepo ja uni Hyvinvoinnin kolmio tasapainoon ravinto lepo liikunta 1 Lepo ja rentoutuminen Mikä on lepoa ja rentoutumista, mikä taas ei? Jokaisella on oma tapansa levätä ja rentoutua. Kauhuelokuvan
LisätiedotVanhemmuus ja pienten lasten unihäiriöt
Katsaus tieteessä Marjukka Pajulo lastenpsykiatrian erikoislääkäri, varhaislapsuuden psykiatrian dosentti, tutkija Turun yliopisto, lastenpsykiatria ja Finn Brain marjukka.pajulo@utu.fi Nina Pyykkönen
Lisätiedot8 UNI JA LEPO. sivut 85-91
8 UNI JA LEPO sivut 85-91 Mene janalle oikeaan kohtaan Kuinka paljon nukuit viime yönä? Kuinka paljon nukuit la-su välisenä yönä? Minkälainen vireystilasi on juuri nyt? Oletko aamu- vai iltaihminen? ABC:
LisätiedotALLE KAKSIVUOTIAAN LAPSEN UNI
ALLE KAKSIVUOTIAAN LAPSEN UNI TIETOA JA NEUVOJA LAPSEN VANHEMMILLE 0 Tampereen ensi- ja turvakoti ry PERHEKULMA PUHURI 1 SISÄLLYS ESIPUHE... 4 UNIRYTMIN KEHITTYMINEN... 5 YLEISIMMÄT UNIHÄIRIÖT... 7 UNIVALVERYTMITYS...
LisätiedotOpiskelijan unipäiväkirja
LIITE 7. Opiskelijan unipäiväkirja Opiskelijan unipäiväkirja Nimi: Henkilötunnus: Ohjeet: Täyttöohjeet: nukuttu aika (myös päiväunet) vuoteeseen meno ylösnousuaika lyhyt herääminen yöllä Unen laatu: 1
LisätiedotKokemuksia opiskelijoiden uniryhmästä. Päivi Granholm, PsM Leena Koskinen, th
Kokemuksia opiskelijoiden uniryhmästä Päivi Granholm, PsM Leena Koskinen, th KYYTIÄ UNIONGELMILLE -UNIRYHMÄ Tarkoitettu opiskelijoille, joilla nukahtamiseen tai nukkumiseen liittyviä ongelmia Lyhyt haastattelu
LisätiedotAktigrafia. Anniina Alakuijala. LT, kliinisen neurofysiologian erikoislääkäri, unilääketieteen erityispätevyys, somnologist (ESRS)
Aktigrafia Anniina Alakuijala LT, kliinisen neurofysiologian erikoislääkäri, unilääketieteen erityispätevyys, somnologist (ESRS) KNF-hoitajayhdistyksen ja Unihoitajaseuran kevätkoulutus 19.4.2018 Aktigrafi
LisätiedotHerää joka aamu säännöllisesti samaan aikaan
Pieni uniopas Konstit on monet! Hyvän yön perusta rakennetaan jo aamulla edellisen yön unilta herätessä. Sen jälkeen päivän mittaan voi tehdä monta asiaa sen eteen, että seuraavana yönä unestaan saisi
LisätiedotVUOROVAIKUTUS JA LAPSUUSIÄN TUNNE- ELÄMÄN KEHITYS
VUOROVAIKUTUS JA LAPSUUSIÄN TUNNE- ELÄMÄN KEHITYS 6.11.2017 1 VUOROVAIKUTUS VOI OLLA Suojaavana tekijänä tunne-elämän suotuisalle kehitykselle myös korjaavaa, hoitavaa (sekä hoito- ja terapiasuhteet että
LisätiedotÄIDIN JA LAPSEN VARHAINEN SUHDE KESKOSPERHEISSÄ
ÄIDIN JA LAPSEN VARHAINEN SUHDE KESKOSPERHEISSÄ Riikka Korja PIPARI-projekti Lastenklinikka, TYKS 24.11.2009 Lastenpsykiatriyhdistys, Helsinki 24.11.2009/Korja Varhainen vuorovaikutus lapsen kehityksen
Lisätiedot(Vaihtoehtokysymyksissä ympyröi parhaat vaihtoehdot ja tarvittaessa täydennä!) 1. Nimesi:
1 (5) UNTA KOSKEVIA KYSYMYKSIÄ KOULUIKÄISELLE (7-16 VUOTTA) Kysymyksiin voi vastata lapsi itse ja/tai vanhemmat (Vaihtoehtokysymyksissä ympyröi parhaat vaihtoehdot ja tarvittaessa täydennä!) Lomakkeen
LisätiedotKokemuksia ja tuloksia - meiltä ja maailmalta. Jouni Puumalainen, tutkija Kuntoutussäätiö
Kokemuksia ja tuloksia - meiltä ja maailmalta Jouni Puumalainen, tutkija Kuntoutussäätiö Kokemuksia Google Scholars löysi hakulauseella how to deal with ADHD child in exercise miljoonia osumia. Yleisiä
LisätiedotUnettomuus. Rea Lagerstedt kliin. opettaja, Helsingin yliopisto
Unettomuus Rea Lagerstedt kliin. opettaja, Helsingin yliopisto Sidonnaisuudet Unettomuuden Käypä Hoito -työryhmä Koulutustilaisuuksia yhdessä lääkealan yritysten kanssa Takeda, asiantuntijapalkkio 1 Unihäiriöt
LisätiedotUnesta ja unettomuudesta. Eeva Liedes
Unesta ja unettomuudesta Eeva Liedes 21.3.2019 Unen vaiheet ja rakenne nonrem uni: torke, kevyt uni, syvä uni nonrem uni lisääntyy ruumiillisen rasituksen jälkeen REM uni: unennäkemisen univaihe REM uni
LisätiedotItsensä tunteminen ja johtaminen kurssi. Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö
Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö Hyvä arki Luennon tavoitteena on lisätä tietoa omaan hyvinvointiin vaikuttavista
LisätiedotUNTA KOSKEVIA KYSYMYKSIÄ KOULUIKÄISELLE (7-16 VUOTTA) (Vaihtoehtokysymyksissä ympyröi parhaat vaihtoehdot ja tarvittaessa täydennä!
LIITE 1/1(5) UNTA KOSKEVIA KYSYMYKSIÄ KOULUIKÄISELLE (7-16 VUOTTA) Kysymyksiin voi vastata lapsi itse ja/tai vanhemmat (Vaihtoehtokysymyksissä ympyröi parhaat vaihtoehdot ja tarvittaessa täydennä!) I TAUSTATIETOJA
LisätiedotPienen vatsan ystävä. Sanotaan, että hyvä olo tuntuu ihan vatsanpohjas sa asti. Hyvinvointi lähtee vatsasta myös perheen pienimmillä.
Vatsan ystävä Pienen vatsan ystävä Sanotaan, että hyvä olo tuntuu ihan vatsanpohjas sa asti. Hyvinvointi lähtee vatsasta myös perheen pienimmillä. Reladrops on vauvan oma maito happobakteerivalmiste. Sen
LisätiedotAdhd lasten kohtaama päivähoito
Adhd lasten kohtaama päivähoito ORIENTAATIO KONFERENSSI 23.5.2012 JÄRVENPÄÄ ALISA ALIJOKI HELSINGIN YLIOPISTO ADHD (Attention Deficit Hyperactive Disorder) Neurobiologinen aivojen toiminnan häiriö Neurobiologisesta
LisätiedotVauvan nukkuminen ja tyytyväisyys vanhemmuuteen äidin näkökulmasta
SOSIAALILÄÄKETIETEELLINEN AIKAKAUSLEHTI 03: 50 9 07 A r t i k k e l i Vauvan nukkuminen ja tyytyväisyys vanhemmuuteen äidin näkökulmasta Tutkimuksessa tarkastellaan vauvan nukkumista ja siihen yhteydessä
LisätiedotHyvinvointianalyysi TESTIRAPORTTI. Essi Salminen
Hyvinvointianalyysi Essi Salminen HYVINVOINTIANALYYSI Reaktion voimakkuus Ikä Henkilö: Essi Salminen Pituus (cm) Paino (kg) Painoindeksi 27 165 63 23.1 Aktiivisuusluokka Leposy Maksimisy 6.0 () 50 193
LisätiedotUnihiekkaa etsimässä - Ratkaisuja vauvan ja taaperon unipulmiin
Unihiekkaa etsimässä - Ratkaisuja vauvan ja taaperon unipulmiin SISÄLLYS Lukijalle : Uupumus unettomiin öihin 9 Unenriisto on kidutuskeino 11 Tämän kirjan sisältö 12 OSA I VASTASYNTYNYT 15 1 Vauva ei synny
LisätiedotLapsuuden unihäiriöiden arviointi kliinisessä työssä
Katsaus tieteessä E. Juulia Paavonen dosentti, erikoistuva lääkäri HYKS, lastenpsykiatria, Tikkurilan poliklinikka erikoistutkija THL juulia.paavonen@thl.fi Outi Saarenpää-Heikkilä LT, lastenneurologian
LisätiedotALLE 2-VUOTIAIDEN LASTEN UNIONGELMIEN HOITO UNIKOULUMENETELMIN
Opinnäytetyö (AMK) Hoitotyön koulutusohjelma Hoitotyö 2012 Johanna Nieminen ja Johanna Nyman ALLE 2-VUOTIAIDEN LASTEN UNIONGELMIEN HOITO UNIKOULUMENETELMIN Terveysnetti OPINNÄYTETYÖ (AMK) TIIVISTELMÄ TURUN
LisätiedotHYVIÄ UNITAPOJA ALUSTA ALKAEN
2 HYVIÄ UNITAPOJA ALUSTA ALKAEN Alussa vastasyntyneen rytmittömyys kannattaa vain hyväksyä. Vastasyntyneen unta ei voi muuttaa kovin voimaperäisesti, koska vuorokausirytmi on vasta kehittymässä ja pieni
LisätiedotTUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi
TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi Varhaisella vuorovaikutuksella tarkoitetaan kaikkea lapsen ja vanhempien yhdessä olemista, kokemista ja
LisätiedotLAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle)
LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) Lapsi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI JA HÄNEN PERHEENSÄ Vanhempasi ovat varmaankin kertoneet Sinulle syyn siihen, miksi olen halunnut tavata Sinua.
LisätiedotVuorokausirytmin puutos. Timo Partonen psykiatrian dosentti (Helsingin yliopisto) tutkimusprofessori (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos)
Vuorokausirytmin puutos Timo Partonen psykiatrian dosentti (Helsingin yliopisto) tutkimusprofessori (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos) Peruskäsitteet Jakso (period), heilahduslaajuus (amplitude), vaihe
LisätiedotVarhain mielessä Vanhemman varhaisen mentalisaatiokyvyn merkitys
Varhain mielessä Vanhemman varhaisen mentalisaatiokyvyn merkitys Vauvan Taika-seminaari Lahti 10.10. 2014 Marjukka Pajulo Varhaislapsuuden psykiatrian dosentti Turun yliopisto & Suomen Akatemia Mentalisaatio
LisätiedotSyvä ja hyvä uni antaa rentoutuneen mielen ja aktiivisen kehon. Arvosta ja vaali hyvää untasi Yhtä terveytemme perusedellytystä!
Syvä ja hyvä uni antaa rentoutuneen mielen ja aktiivisen kehon Arvosta ja vaali hyvää untasi Yhtä terveytemme perusedellytystä! Hyvää yötä, kauniita unia Moni meistä toivoo, että voisi nukkua niin kuin
LisätiedotPalautuminen ja unen merkitys Laura Sarkonsalo Pirkanmaan Muistiyhdistys ry
Palautuminen ja unen merkitys 17.4.2018 Laura Sarkonsalo Pirkanmaan Muistiyhdistys ry Arjessa jaksaminen Kuormitus ja palautuminen tulee olla tasapainossa Pääosin tekijöihin pystyy vaikuttamaan itse Palautuminen
LisätiedotVAUVAPERHEEN VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE. Lapsi: Vanhempi: Haastattelija: Päivä ja paikka:
VAUVAPERHEEN VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE Lapsi: Vanhempi: Haastattelija: Päivä ja paikka: 1 LAPSI VANHEMMAN SILMIN Kerro minulle lapsestasi. Millainen lapsesi on mielestäsi? Onko hän sellainen, joka osaa
LisätiedotTutkimus Lohjan yhteislyseon oppilaiden unitottumuksista. Jesse Palmroos Psykologian tutkimuskurssi
Tutkimus Lohjan yhteislyseon oppilaiden unitottumuksista Jesse Palmroos Psykologian tutkimuskurssi 5.2.2015 Sisällysluettelo: 1. Johdanto 1 2. Oma tutkimusongelma 1 3. Tutkimusmenetelmät 1 4. Tutkimustulokset
LisätiedotTerveydenhoitajat opettajien työn tukena
Terveydenhoitajat opettajien työn tukena Turun Yliopisto, Hoitotieteen laitos Pihla Markkanen, TtM, TtT-opiskelija Terveydenhoitajapäivät 6.2.2015 Esityksen sisältö Taustaa Tutkimuksen (pro gradu työn)
LisätiedotItsetunto. Itsetunto tarkoittaa ihmisen tunteita ja ajatuksia itsestään sekä sitä miten hän kunnioittaa ja arvostaa itseään.
Itsetunto Itsetunto tarkoittaa ihmisen tunteita ja ajatuksia itsestään sekä sitä miten hän kunnioittaa ja arvostaa itseään. Kaikista tärkein vaihe itsetunnon kehittymisessä on lapsuus ja nuoruus. Olen
LisätiedotMasennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen
Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, yksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto;
LisätiedotUni ja ikääntyminen. Timo Partonen psykiatrian dosentti (Helsingin yliopisto) tutkimusprofessori (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos)
Uni ja ikääntyminen Timo Partonen psykiatrian dosentti (Helsingin yliopisto) tutkimusprofessori (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos) Science 2013;342:373-7. Tältä näyttää uni. Unessa on monta vaihetta mutta
LisätiedotIhmeelliset vuodet -ohjelmat
Ihmeelliset vuodet -ohjelmat Kasvatus- ja perheneuvolatoiminnan seminaari 31.10.2013 Ritva Vuoti, PsM, psykoterapeutti Ihmeelliset vuodet -ohjelmat kehitetty käytöshäiriöiden hoitoon kehittäjä psykologian
LisätiedotAriel Gordin. LKT, professori Suomen Parkinson-liiton hallituksen jäsen Suomen Parkinson-säätiön hallituksen jäsen
Ariel Gordin LKT, professori Suomen Parkinson-liiton hallituksen jäsen Suomen Parkinson-säätiön hallituksen jäsen Unessa on todettu olevan selvästi erilaisia tiloja, jotka vaihtelevat 90-100 minuutin jaksoissa.
LisätiedotHuostaanotto lapsen psyykkisen kehityksen näkökulmasta
Huostaanotto lapsen psyykkisen kehityksen näkökulmasta Valtakunnalliset sijaishuollon päivät, Tampere 1.-2.10.2013 Kaija Puura, lastenpsykiatrian dosentti, ayl, Lasten terveyden tutkimuskeskus TaY ja Lastenpsykiatrian
LisätiedotRASKAANA OLEVA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄ ÄITI -PÄIHTEIDEN KÄYTÖN TUNNISTAMISEN HAASTEITA JA HOITOPOLKUJA
RASKAANA OLEVA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄ ÄITI -PÄIHTEIDEN KÄYTÖN TUNNISTAMISEN HAASTEITA JA HOITOPOLKUJA Anne Poikolainen Lastenpsykiatrian erikoislääkäri Sovatek 25.5.2016 Päihteiden käytön tunnistamisen vaikeudesta
LisätiedotVANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE
VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE Lapsi Vanhempi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI VANHEMMAN SILMIN Kerro minulle lapsestasi. Millainen hän mielestäsi on? Kerro omin sanoin tai käytä alla olevia kuvauksia:
Lisätiedot0-6 kk vauvan uni 23.1.2014. Juulia Ukkonen BSc Health Communication, kätilö
0-6 kk vauvan uni 23.1.2014 Juulia Ukkonen BSc Health Communication, kätilö 0-3 kk ikäisen vauvan univalverytmi Syntymän jälkeen monet vauvat ovat hyvin rauhallisia tai raukeita ja nukkuvat paljon muutaman
LisätiedotCase Kiireinen äiti. Hyvinvointianalyysi Raportit
Case Kiireinen äiti Hyvinvointianalyysi Raportit HYVINVOINTIANALYYSI Henkilö: Case Kiireinen äiti Ikä 47 Pituus (cm) 170 Paino (kg) 62 Painoindeksi 21.5 Aktiivisuusluokka Leposyke Maksimisyke 6.0 (Hyvä)
LisätiedotKäsikirjoitus Anna Keski-Rahkonen, LT, apulaisprofessori. Toimitus Minna Nalbantoglu, toimittaja
Käsikirjoitus Anna Keski-Rahkonen, LT, apulaisprofessori Toimitus Minna Nalbantoglu, toimittaja Kiitokset Tuija Jouhki, terveydenhoitaja Riitta Markkanen, terveydenhoitaja Juulia Paavonen, LT, dosentti
LisätiedotEikö uni tule? AYL Sanna Mustonen Kivenlahden terveysasema. Kivenlahti Stensvik ry Asukasilta Kahvi-Kaisa
Eikö uni tule? AYL Sanna Mustonen Kivenlahden terveysasema Kivenlahti Stensvik ry Asukasilta 4.4.2017 Kahvi-Kaisa Kiitokset materiaalista ja taustatuesta! Duodecim Käypä hoito suositus unettomuudesta 3.12.2015
LisätiedotIÄKKÄIDEN UNI JA UNETTOMUUS
Sirkka-Liisa Kivelä LKT, professori, ylilääkäri Turun yliopisto Turun yliopistollinen keskussairaala ja Satakunnan sairaanhoitopiiri IÄKKÄIDEN UNI JA UNETTOMUUS Iäkkäiden uni on pinnallista ja katkonaista
LisätiedotIhmeelliset vuodetjuhlaseminaari Vanhemmuus ja sen tukeminen
Vanhemmuus ja sen tukeminen Ihmeelliset vuodetjuhlaseminaari 13.11.2018 Eeva Aronen Suomen lastenpsykiatriyhdistyksen pj. Lastenpsykiatrian professori, HY, ylilääkäri, HYKS, Lastenpsykiatria E. Aronen,
LisätiedotOhjelma! Tervetuloa & hankkeen taustat - Jukka Suovanen, toimitusjohtaja, Odum
Ohjelma 9-9.15 9.15-9.40 9.40.9.55 9.55-10.25 10.25-12.00 Tervetuloa & hankkeen taustat - Jukka Suovanen, toimitusjohtaja, Odum AlvinOne - Tekoäly on jo täällä - Johanna Varje, markkinointijohtaja, Odum
LisätiedotKOHTUVAUVAN ÄÄNI Matkalla vanhemmuuteen
KOHTUVAUVAN ÄÄNI Matkalla vanhemmuuteen 0 Hyvät tulevat vanhemmat, Raskaus ja vanhemmaksi tulo on yksi merkittävimpiä elämän siirtymävaiheita. Tulevan uuden roolin omaksuminen on molemmilla vanhemmilla
LisätiedotVanhusten uniapnea. LT Jukka Lojander HYKS, Jorvin sairaala
Vanhusten uniapnea LT Jukka Lojander HYKS, Jorvin sairaala Kuka on vanhus? Vanhuus on tila, jossa ruumiilliset ja henkiset voimat alkavat heikentyä. Se johtaa lopulta kuolemaan. Vanhenemiseen liittyy solujen
LisätiedotPitkäaikaissairaudet ja psyyke
Lasten ruoka allergiat ja psyyke Ayl Liisa Viheriälä HYKS, Lasten ja nuorten sairaala. Lastenpsykiatrian konsultaatioyksikkö 19.4.2007 Pitkäaikaissairaudet ja psyyke psyykkiseen kehitykseen ja hyvinvointiin
Lisätiedot9. Kuinka monta tuntia nukut keskimäärin vuorokaudessa päiväunet mukaan lukien?
Unikysely Lue koko kysymys ennen vastaamista. Valitse sopiva vaihtoehto tai kirjoita kysytty tieto lähinnä viimeisen kolmen kuukauden ajalta. Merkitse myös kieltävä vastaus näkyviin. 1. Lomakkeen täyttämispäivämäärä
LisätiedotPikkulapsiperheen uniohjaus neuvolassa
Pikkulapsiperheen uniohjaus neuvolassa Kuurlunti, Laura 2009 Laurea Hyvinkää Laurea-ammattikorkeakoulu Laurea Hyvinkää Pikkulapsiperheen uniohjaus neuvolassa Laura Kuurlunti Hoitotyön koulutusohjelma Opinnäytetyö
LisätiedotAnja Riitta Lahikainen, Tampereen yliopisto,ssanla@uta.fi. Millainen lapsuus, sellainen tulevaisuus
Anja Riitta Lahikainen, Tampereen yliopisto,ssanla@uta.fi Millainen lapsuus, sellainen tulevaisuus Objektiivinen ja subjektiivinen hyvinvointi resurssikeskeisiä objektiivisia hyvinvointiindikaattoreita
LisätiedotCase CrossFit-urheilija. Firstbeat Hyvinvointianalyysi
Case CrossFit-urheilija Firstbeat Hyvinvointianalyysi ALOITUSKYSELYRAPORTTI Profiili Crossfit urheilija Case Kartoituksen alkupäivämäärä 14.07.2014 KYSELYN TULOKSET Liikun mielestäni riittävästi terveyden
LisätiedotMITEN PIENOKAISESI NUKKUU?
Elisa Lehtimäki & Katja Lindeman MITEN PIENOKAISESI NUKKUU? Unikouluesite Järvi-Pohjanmaan neuvoloihin Sosiaali- ja terveysala 2013 VAASAN AMMATTIKORKEAKOULU Hoitotyön koulutusohjelma, terveydenhoitotyön
LisätiedotRiittävän hyvää isä? Esitelmää MLL:n isyyspäivillää 6.3 2009
Riittävän n hyvä isä? Esitelmä MLL:n isyyspäivill ivillä 6.3 2009 Milloin riittävyys on koetuksella? Epävarmuus riittävyydest vyydestä ennen kuin on edes saanut lapsen. Silloin kun lapsemme voi psyykkisesti
LisätiedotLiian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet. Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015
Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015 Kasvu äidiksi Nainen siirtyy vauvan myötä äitiystilaan (Stern) Pystynkö pitämään pienen
LisätiedotNUORTEN UNIVAIKEUKSIEN HOITO
NUORTEN UNIVAIKEUKSIEN HOITO OSASTOJAKSOLLA JA PÄÄTELMÄT Johannes Kajava, mth, FM HYKS nuorisopsykiatrian os. B3 Unettomuuden hoidon keinoista nuorisopsykiatriassa HYKS Psykiatriakeskus 6.4.2017 KESKEINEN
LisätiedotSomaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski
+ Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski LINNEA KARLSSON + Riskitekijöitä n Ulkonäköön liittyvät muutokset n Toimintakyvyn menetykset n Ikätovereista eroon joutuminen
LisätiedotALLE KAKSIVUOTIAIDEN LASTEN UNIONGELMIEN HOITO. Opaslehtinen Tampereen ensi- ja turvakotiyhdistyksen univalverytmitystoiminnan tueksi
ALLE KAKSIVUOTIAIDEN LASTEN UNIONGELMIEN HOITO Opaslehtinen Tampereen ensi- ja turvakotiyhdistyksen univalverytmitystoiminnan tueksi Essi Puisto Laura Vilkuna Opinnäytetyö Toukokuu 2016 Hoitotyön koulutusohjelma
LisätiedotLappeen hyvinvointimalli
Lappeen hyvinvointimalli LAPE-konfrenssi 12.3. 2018 Rehtori Ville Laivamaa Lappeen hyvinvointityöryhmä Yhteisöllinen opiskeluhuolto Tavoitteena ylläpitää lasten ja aikuisten hyvinvointia Lappeella (psyykkinen
LisätiedotUNI JA UNIHÄIRIÖIDEN VAIKUTUS MUISTIIN. Salla Lamusuo LT, neurologian el UnilääkeAeteen erityispätevyys
UNI JA UNIHÄIRIÖIDEN VAIKUTUS MUISTIIN Salla Lamusuo LT, neurologian el UnilääkeAeteen erityispätevyys Ihminen nukkuu kolmasosan elämästään Unen häiriytymisen vaikutukset ovat siten suuruudeltaan sen mukaiset
Lisätiedotkaltoinkohtelu on jo tapahtunut
KIBB -työmuodosta suomalaiseen mallinnukseen - korjaavan työmuodon kehittäminen perheille, jossa kaltoinkohtelu on jo tapahtunut Siilinjärvi 6.9.2017 Projektityöntekijä Merja Kortelainen, Viola ry Ylisukupolvisen
LisätiedotUNTA KOSKEVIA KYSYMYKSIÄ LEIKKI-IKÄISEN (2-7 VUOTTA) VANHEMMILLE. (Vaihtoehtokysymyksissä ympyröi parhaat vaihtoehdot ja tarvittaessa täydennä!
1 (5) UNTA KOSKEVIA KYSYMYKSIÄ LEIKKI-IKÄISEN (2-7 VUOTTA) VANHEMMILLE (Vaihtoehtokysymyksissä ympyröi parhaat vaihtoehdot ja tarvittaessa täydennä!) Lomakkeen täyttöpäivämäärä..20 I TAUSTATIETOJA LAPSESTA
LisätiedotNIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:
Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa
LisätiedotAuta minua onnistumaan. Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti
Auta minua onnistumaan Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti Auta minua onnistumaan Vaikeuksien kasautumisen ja vakavampien käytösongelmien ennaltaehkäisy myönteisen
LisätiedotVauva viestii, ymmärtääkö vanhempi? Miten tavoittaisin lapsen mielen?
Finlandia-talo 30.9.2016 Anne Viinikka Vauva viestii, ymmärtääkö vanhempi? Miten tavoittaisin lapsen mielen? Lapset ensin. Mitkä mahtavat olla lasta suojaavia tekijöitä tässä perheessä. Mitenköhän voisin
LisätiedotSanna Tulokas LIIKUNTA JA LEPO
LIIKUNTA JA LEPO MITEN SINÄ PALAUDUT? SUORITUKSESTA PALAUTUMINEN PALAUTUMISELLA TARKOITETAAN ELIMISTÖN RAUHOITTUMISTA, JOLLOIN AKTIIVISUUSTASO LASKEE ULKOISET JA SISÄISET STRESSITEKIJÄT VÄHENEVÄT TAI HÄVIÄVÄT
LisätiedotAlle kouluikäisten lasten nukkuminen ja uni sekä nukkumisen ja unen pulmat vanhempien havainnoimana
Alle kouluikäisten lasten nukkuminen ja uni sekä nukkumisen ja unen pulmat vanhempien havainnoimana Psykologian pro gradu -tutkielma Psykologian laitos Tampereen yliopisto Toukokuu 2006 Maarit Lindberg
LisätiedotLEPO JA UNI JAKSAMISEN PERUSTANA. Outi Saarenpää-Heikkilä LT, lastenneurologian el lastenklinikka, TAYS
LEPO JA UNI JAKSAMISEN PERUSTANA Outi Saarenpää-Heikkilä LT, lastenneurologian el lastenklinikka, TAYS SISÄLTÖ unen merkitys unen rakenne ja kehitys lapsuus- ja nuoruusiässä biologinen kehitys ja elämäntavat
Lisätiedot- PALAUTUMALLA MENESTYKSEEN -
- PALAUTUMALLA MENESTYKSEEN - Technopolis Business Breakfast Kuopio 17.2.2017 Henri Tuomilehto, dosentti Korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri Unilääketieteen erityispätevyys Somnologist Eurooppalainen
LisätiedotNuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi. Theraplayterapeutti Psykoterapeutti
Nuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi Toimintaterapeutti (AMK) Theraplayterapeutti Psykoterapeutti Teinivanhemmuus voi olla valinta tai yllätys Merkitys kiintymyssuhteen
LisätiedotAlle kouluikäisten lasten uni, univaikeudet ja niiden hoito
Alle kouluikäisten lasten uni, univaikeudet ja niiden hoito Heinonen, Johanna ja Husu, Tanja 2013 Hyvinkää Laurea-ammattikorkeakoulu Hyvinkää Alle kouluikäisten lasten uni, univaikeudet ja niiden hoito
LisätiedotKiintymyssuhteiden arvioinnista eri kulttuureissa ja häiriöiden diagnostiikasta
Kiintymyssuhteiden arvioinnista eri kulttuureissa ja häiriöiden diagnostiikasta Professori, ylilääkäri Tuula Tamminen Tampereen yliopisto ja yliopistollinen sairaala Suomen lastenpsykiatriyhdistyksen juhlaseminaari
LisätiedotVANHEMPIEN PERSOONALLISUUDEN JA NUKUTTAMISKÄYTÄNTÖJEN YHTEYS LASTEN UNIONGELMIIN KAHDEKSAN KUUKAUDEN IÄSSÄ
VANHEMPIEN PERSOONALLISUUDEN JA NUKUTTAMISKÄYTÄNTÖJEN YHTEYS LASTEN UNIONGELMIIN KAHDEKSAN KUUKAUDEN IÄSSÄ Marjaana Sianoja Pro gradu -tutkielma Psykologia Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö Tampereen
LisätiedotHALUATKO NUKKUA PAREMMIN? 1. UNEN TEHTÄVISTÄ 2. UNEN RAKENTEESTA 6.5.2015. Sisältö. Johannes Kajava, Unipalvelut / Hyks psykiatria
HALUATKO NUKKUA PAREMMIN? Lohjan kaupungin työhyvinvointiteema 5.5.2015 [lyhennelmä] Johannes Kajava, Unipalvelut / Hyks psykiatria Sisältö 1. Unen tehtävistä 2. Unen rakenteesta 3. Unen häiriöistä 4.
LisätiedotKIIKKU - VAUVAPERHETYÖMALLI
KIIKKU - VAUVAPERHETYÖMALLI Monitieteiset lastensuojelun tutkimus- ja kehittämispäivät THL 30.11.2017 Tarja Keltto/ KM, Erik.toim.ter.,hankekoordinaattori Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiö, tarja.keltto@vamlas.fi
LisätiedotKiintymyssuhteen rakentaminen ja vahvistaminen lastensuojelun vastaanottotyössä ja pitkäaikaiseen sijoitukseen siirryttäessä
Kiintymyssuhteen rakentaminen ja vahvistaminen lastensuojelun vastaanottotyössä ja pitkäaikaiseen sijoitukseen siirryttäessä Kirsi Tuomi FM, musiikki- ja theraplay terapeutti Asta Rossi Sosionomi (AMK),
LisätiedotSampsa Puttonen, vanhempi tutkijatkij. 10.11.2010 Hämeenlinna
Vireyden hallinnalla turvallisuutta Sampsa Puttonen, vanhempi tutkijatkij 10.11.2010 Hämeenlinna Kaksi prosessia, S&C, jotka säätelevät elämäämme (itsearvioitu uneliaisuus) (itsearvioitu uneliaisuus) uni
LisätiedotVireystilan vaihtelu autismin kirjon häiriöissä. 18.5.2016 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö
Vireystilan vaihtelu autismin kirjon häiriöissä 18.5.2016 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö Mitä vireystilalla tarkoitetaan? Vireys virkeys valppaus aktiivisuus Alertness vigilance arousal Vireystila
LisätiedotSuomalaisten mielenterveys
Suomalaisten mielenterveys LT, dosentti Jaana Suvisaari Yksikön päällikkö, Mielenterveysongelmat ja päihdepalvelut -yksikkö 18.2.2013 Suomalaisten mielenterveys / Jaana Suvisaari 1 Suomalaisten mielenterveys
LisätiedotPakko-oireisen häiriön epidemiologiaa. Esiintyvyys Oheissairastavuus Ennuste
Pakko-oireisen häiriön epidemiologiaa Esiintyvyys Oheissairastavuus Ennuste Prevalenssilukuja Authors Number Age prevalence (%) M/F(% or n) Flament et al. 1988, USA 5596 14-18 1,9* 11M/9F Lewinsohn et
LisätiedotSh Anne Huutoniemi Helsingin Uniklinikka Mikkeli
Sh Anne Huutoniemi Helsingin Uniklinikka Mikkeli 13.9.2017 Uni ja valve Säännöllistä, rytmistä vireystilan vaihtelua Niin nukut kuin valvot Vireystilan rytmisyyteen vaikuttavat: neurofysiologiset tekijät
LisätiedotALLE KOULUIKÄISTEN LASTEN NUKKUMISTOTTUMUKSET JA UNEEN LIITTYVÄT ONGELMAT VUOSINA 1988 JA 2005
ALLE KOULUIKÄISTEN LASTEN NUKKUMISTOTTUMUKSET JA UNEEN LIITTYVÄT ONGELMAT VUOSINA 1988 JA 2005 Maisa Zetterberg Pro gradu -tutkielma Psykologian laitos Tampereen yliopisto Maaliskuu 2009 TAMPEREEN YLIOPISTO
LisätiedotUni ja sydän; sykevariaatio ja uni
Uni ja sydän; sykevariaatio ja uni, LKT, neurologian dosentti Unilääketieteen erityispätevyys Biologisia rytmejä ja vireystaso Lmptila Kortisoli Vireystaso Somatotropiini Melatoniini 24 3 6 9 12 15 18
LisätiedotNUORET, MIKSI ON NUKUTTAVA?
NUORET, MIKSI ON NUKUTTAVA? Unta palloon teemavuodet Kirkkonummi 19.11.2014 FM, mth Johannes Kajava HYKS nuorisopsykiatria www.uniresepti.fi SISÄLTÖ 1. Unen tehtävistä nuoruusiässä 2. Nuoruusikäisen unen
Lisätiedot