1-3-vuotiaan lapsen uni ja arkiset univaikeudet. Juulia Ukkonen TtK, kätilö Vanhemmuuskeskus, Väestöliitto ry

Transkriptio

1 1-3-vuotiaan lapsen uni ja arkiset univaikeudet Juulia Ukkonen TtK, kätilö Vanhemmuuskeskus, Väestöliitto ry

2 Luennon sisältö 1. Lapsen unen tarve 2. Unirytmi 3. Tyypilliset uniongelmat / unihäiriöt 4. Uni-valverytmin tukeminen 5. Väestöliiton palvelut

3 1-3- vuotiaan unentarve Miksi uni on tärkeää? o Lepo ja palautuminen o päivän ja kokemusten jäsentäminen unissa o kasvu 1-2 vuotiaan keskimääräinen unentarve: tuntia 3 vuotiaan keskimääräinen unentarve: tuntia o Suuret yksilölliset vaihtelut o Vanhempien odotukset o Unipäiväkirjat o Lapsen väsymys valveillaoloaikana o Valveajan pidentäminen ei yleensä johda parempiin tai pidempiin uniin. Lapsi nukkuu ja nukahtaa sitä paremmin mitä lähemmäksi hän pääsee tarvitsemaansa unen kokonaismäärää. Suurin osa lapsista nukkuu 1-3 vuotiaana vielä päiväunia. Päiväunien kokonaismäärä on vuorokaudessa n. 1-2 tuntia.

4 Unirytmi yöllä n. 6. kuukaudesta lähtien herääminen syvästä unesta epätäydellinen herääminen kevyestä unesta tai vilkeunesta valvetila vilkeuni kevyt uni syvä uni (Ferber: Jedes Kind kann schlafen lernen)

5 Nukahtamisajankohta uni-ikkuna Väsymyksen tunnistaminen ja oikean nukahtamisajankohdan etsiminen on tärkeää. Tavoitteen on löytää nukahtamiseen hetki, jolloin lapsi on riittävän väsynyt, mutta ei yliväsynyt. Nukahtamisajankohtaa voi siirtää noin 15 min/ ilta. Rauhoittuminen ja nukahtaminen kestää tavallisesti 5-30 min. Jos nukahtaminen kestää pidempään, onko lapsi väsynyt? rauhoittuminen uni-ikkuna

6 Miksi lapsi heräilee öisin? Vauvan/lapsen yöherääminen saattaa pohjautua biologiseen mekanismiin, jolla vauva varmistaa turvallisuutensa myös yöaikaan. Yöheräämistä seuraava itku voi perimmäiseltä alkuperältään edustaan lapsen kiintymyskäyttäytymistä. Tämän avulla vauva yrittää ylläpitää kontaktia vanhempiin ja varmistua siitä, ettei jää yksin. Nukkuminen ja uneen vaipuminen vaatii rentoutumista ja tarkkaavaisuuden vähenemistä. Mikä tahansa psykologinen tai ympäristöön liittyvä uhka, joka lisää lapsen ahdistuneisuutta tai asia, joka nostaa lapsen aktiviteettitasoa, voi aiheuttaa uniongelmia.

7 Millaiset uniongelmat ovat tyypillisiä? Nukkumaan käymisen vaikeus o Vanhemmalta tulevat avut o Ranttaliksi laittaminen o Sängystä poistuminen Yöheräily ja uudelleen nukahtamisen vaikeus Varhainen aamuheräily

8 Unihäiriöiden määrittely ja yleisyys Unihäiriöiden määrittely ei ole aina helppoa. Lapsen normaalin unen kehityksessä on suuria yksilöllisiä eroja. Kulttuuriset erot vaikuttavat ongelman määrittelyyn. Vanhempien odotukset ja ajatukset ovat keskeisiä. Univaikeudet syntyvät tavallisesti kehityspyrähdysten kynnyksellä eli normaalien kehityskriisien kohdalla. -> Unihäiriöt syntyvät ja vaikuttavat useimmiten aina vanhempilapsisuhteen sisällä.

9 Unihäiriöiden määrittely ja yleisyys Unihäiriöitä esiintyy arviolta noin 25% lapsista. Pienten lasten unihäiriöt jakautuvat kahteen eri päätyyppiin ja niiden yhdistelmiin: 1. Yöheräilyä (1-2-vuotiaat) -> 20% 2. Nukahtamisen vaikeus (leikki-ikä)-> 10% Unihäiriöt voidaan luokitella myös niihin, jotka johtuvat vanhemman puutteellisesta kyvystä asettaa rajoja tai huolehtia sopivista nukkumaanmenoajoista tai nukuttamiseen liittyvistä toimintatavoista, jotka ylläpitävät lapsen taipumusta heräilyä (esim. yösyöttö, tutti, sylissä pitäminen)

10 Uniongelmissa vaikuttavia tekijöitä Rauhoittelu ja nukuttamistavat Temperamentti Vauvan kyky itsesäätelyyn Vauvan kehityspyrähdykset Sairaudet Odotukset Temperamentti ja rytmisyys Arjen resurssit ja ongelmat Parisuhteen tila Psyykkiset ongelmat Päihteet

11 Uniongelmien hoito Keskeinen tavoite on ohjata ja auttaa lasta rauhoittumaan yöunille sopivana ajankohtana ja vieroittaa lapsi yöheräilyä ylläpitävistä tottumuksista. Ympäristötekijöissä lisätään unta edistäviä tekijöitä ja vähennetään unta haittaavia tekijöitä. Toimintatapojen ja vuorovaikutuksen muokkaaminen lapsen kehitys ja vanhempien toiveet huomioiden. riittävä ohjaus ja palaute Asteittaiset muutokset - hallittavat työmaat Nukutaan!

12 Miten tarttua uniongelmiin? Kuka häiriintyy lapsen uniongelmista? Onko asiaa tarvetta muuttaa? Vanhemmille riittävästi tietoa Vanhempien /kumppanien yhteinen päätös asian muuttamiseksi tärkeää mitä muutetaan ja miten? Yhteisen ajan löytäminen ja selkeä työnjako Unikoulu mahdollinen Positiivinen kannustaminen esim. tarrakalenterit

13 Unta edistävät tekijät Säännöllinen vuorokausirytmi Aktiivista vuorovaikutusta, läheisyyttä ja hellyyttä päiväsaikaan Virikemäärän vähentäminen riittävän varhain ennen nukkumaanmenoa Positiiviset ja säännölliset iltarutiinit, joissa on selkeät pelisäännöt. Hämärä, hiljainen ja viileä huone Tuttu unilelu, siirtymäobjekti Lapsen käyttäytymiseen reagoidaan johdonmukaisesti, rauhallisesti ja hillitysti Vanhemman ote kärsivällinen, mutta päättäväinen Asteittaiset muutokset Anna lapselle tilaa oppia nukahtamaan itsekseen Yöllä lasta ei itketetä, vaan häntä lohdutetaan ja ollaan lähellä, mutta ei mennä mukaan lapsen aloitteisiin alkaa puuhastella.

14 Uni-valverytmin tukeminen Päivällä Pidä kiinni selkeästä päivärytmistä. Aktiivista vuorovaikutusta ja jakamatonta huomiota lapselle. Anna lapselle 3-4 tunnin välein ikää vastaavaa ravintoa. Tarjoa lapselle ravitseva iltapala. Illalla Rauhoita iltapuuhat ajoissa, paljon läheisyyttä. Tarkkaile väsymyksen merkkejä. Positiivisten rutiinien menetelmät. Noudata säännöllistä nukkumaanmenoaikaa. Ole iltarutiineissa päättäväinen ja rauhallinen. Ota iltarituaali tavaksi, rituaali ajallisesti rajoitettu. Nukahtamisavut nukahtamistilanne / heräämistilanne

15 Uni-valverytmin tukeminen Nukuttaminen Iltarituaali sängyn ulkopuolella. Lapsi valveilla sänkyyn, sängyssä unilelu, tutti tai rätti. Vanhempi jää istumaan sängyn viereen ja rauhoittelee lasta äänellä ja mahdollisesti taputtelemalla. Jos lapsi nousee seisomaan, häntä kannustetaan itse käymään makuulle. Lapsi nostetaan tarpeen vaatiessa syliin rauhoittumaan. Vanhempien apu nukahtamiseen vähenee hitaasti.

16 Uni-valverytmin tukeminen Nukuttaminen Iltarituaali sängyn ulkopuolella. Lapsi valveilla sänkyyn, sängyssä unilelu, tutti tai rätti. Vanhempi poistuu huoneesta hyvänyön toivotusten jälkeen. Vanhempi palaa tarpeen mukaan rauhoittelemaan lasta huoneen ovelle tai huoneeseen perheelle sopivin tavoin. Vanhempien apu nukahtamiseen vähenee hitaasti.

17 Uni-valverytmin tukeminen Yöllä Reagoi lapsen ääntelyyn rauhallisesti ja pienellä viiveellä. Rauhoittele lasta äänelläsi ja tarvittaessa rauhallisesti koskettamalla. Tarjoa lapselle unilelu, tutti tai rätti ja anna lapselle mahdollisuus hakea unta itsekseen. Vältä kirkkaita valoja. Älä leiki tai juttele lapsen kanssa tarpeettomasti. Toimi juottamisen suhteen päiväsaikaan suunnittelemallasi tavalla. Vuoden ikäinen lapsi ei tarvitse lisäruokaa yöllä, mutta hän tarvitsee kiinnittymisen kohteittensa tuomaa turvallisuuden tunnetta. Palauta lapsi ystävällisesti ja rauhallisesti omaan sänkyyn.

18 Kättä pidempää Väestöliiton Perheaikaa.fi verkkopalvelu tarjoaa vanhemmille unimateriaalia: artikkelit ja vinkit, luennot, videot ja chatit Väestöliiton nettivastaanotot: tivastaanotto/

19 Lähteet Mindel: Bahavioral treatment of bedtime problems and night wakings in infant and young children. Sleep 2006; 29: Mäkelä J Vauvojen unihäiriöt / Unen ja rytmisyyden kehittyminen. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri Niemelä Äidin ja vauvan varhainen vuorovaikutus. WSOY Paavonen J. Hoivaten höyhensaarille. Duodecim 2007; 123: Pajulo M. Vanhemmuus ja pienten lasten unihäiriöt. Suomen lääkärilehti 40/2012 vsk 67 Papoušek M. & Schieche H Regulationsstörungen der frühen Kindheit. Wurmser. Verlag Hans Huber. Remo H Babyjahre. Die Frühkindlich Entwicklung aus biologischer Sicht. München: Piper Sinkkonen J. & Kalland M. (toim.) Varhaislapsuuden tunnesiteet ja niiden suojeleminen. SanomaPro Sinkkonen, J (toim.) Pesästä lentoon. WSOY Stern, D Maailma lapsen silmin. WSOY

20 Kiitos!